Valtuusto Sivu 1 / 70

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 70 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (Pöydälle 12.6., ja ) 4 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 9 täydennysvaali 5 Käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja 11 täydennysvaali 6 Hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja 13 matkustussäännön 2 :n tarkistaminen Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden 16 hyväksyminen 8 Suvela I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ) 9 Puustellinkallio, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 30 alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 10 Valtuustokysymys vammaispalvelujen määrärahojen 48 riittävyydestä 11 Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen 51 kunnossapidosta ja tulevaisuudesta 12 Valtuustoaloite Espoo konsernin lainakannan kehityksestä 52 sekä rahastojen pääoman käytöstä (Pöydälle ) 13 Valtuustoaloite turvallisuusohjelman valmistelusta Valtuustoaloite ikäihmisten alueellisten kuntosalipalvelujen 58 parantamisesta 15 Valtuustoaloite Liikkuminen palveluna eli Mobility as a 61 Service (MaaS) -palvelun käyttöönottamisesta 16 Valtuustoaloite Laaksolahden jäähallin purkamisesta Kuntalain 84 :n mukaisten sidonnaisuusilmoitusten tiedoksi merkitseminen 68 Espoo Jyrki Kasvi puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 70 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja yleisessä tietoverkossa kuntalain 94 :n mukaisesti julkaistulla kokouskutsulla.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 70 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SDP.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Valtuusto Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (Pöydälle 12.6., ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juha Palin (Vihr.) Kimmo Runonen (Vihr.) () () () () () () () () (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi () ja varapuheenjohtajaksi (). Selostus Kuntalain 32 :n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Espoon kaupungin hallintosäännön I osan 5. luvun 1 :n mukaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on kymmenen (10) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvoston päätöksen (174/2002) mukaisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kuntien tekemän sopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen johtokunnan

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 70 jäsenistä ja varajäsenistä kuusi nimetään Espoon toimialueelta, johon kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta, kaksi Lohjan toimialueelta, johon kuuluvat Karkkilan ja Lohjan kaupungit sekä Siuntion ja Vihdin kunnat ja kaksi Raaseporin toimialueelta, johon kuuluvat Hangon ja Raaseporin kaupungit sekä Inkoon kunta. Espoo nimeää jäsenistä puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan, joka valitaan Lohjan toimialueelta. Kuntalain 74.3 :n mukaan johtokuntaan ei sovelleta kunnanhallitusta tai lautakuntaa koskevia vaalikelpoisuusrajoituksia. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Pelastuslaitoksen johtokunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä neljä (4). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juha Palin (Vihr.) Kimmo Runonen (Vihr.) () () () () () () () () (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi () ja varapuheenjohtajaksi ().

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 70 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juha Palin (Vihr.) Kimmo Runonen (Vihr.) () () () () () () () () (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi () ja varapuheenjohtajaksi (). Käsittely Puheenjohtaja Torkin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / 70 Juha Palin (Vihr.) Kimmo Runonen (Vihr.) () () () () () () () () (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi () ja varapuheenjohtajaksi (). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti Hopsun kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juha Palin (Vihr.) Kimmo Runonen (Vihr.) () () () () () () () () (Kauniainen/Kirkkonummi) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi () ja varapuheenjohtajaksi ().

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / 70 Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valitut

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Jarmo Kanervan (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hannu Uusitalon (PerusS) tilalle Mauri Tikan (PerusS). Selostus Tarkastuslautakunnan jäsenen Jarmo Kanervan (PerusS) henkilökohtainen varajäsen Hannu Uusitalo (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Kuntalain 75 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: - kunnanhallituksen jäsen; - pormestari ja apulaispormestari; - henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain esteellisyysperusteita koskevan 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen - henkilö, joka on kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa - henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että tarkastuslautakunnan varajäseneksi valitaan mies.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 10 / 70 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Jarmo Kanervan (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hannu Uusitalon (PerusS) tilalle Mauri Tikan (PerusS). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Tarkastuslautakunnan sihteeri - Hannu Uusitalo

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 11 / / Kaupunginhallitus Käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Merja Pursiaisen tilalle Lotta Savingon. Selostus Espoon käräjäoikeuden lautamies Merja Pursiainen on muuttanut pois Espoosta ja menettänyt näin vaalikelpoisuutensa em. tehtävään. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 2 :n mukaan lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Merja Pursiaisen tilalle Lotta Savingon. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 103 jälkeen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 12 / 70 Tiedoksi - Valittu - Espoon käräjäoikeus - Merja Pursiainen

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 :n tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkioja matkustussäännön 2 :ää siten, että siihen lisätään uusi 2 momentti seuraavasti: Kokouksiksi katsotaan myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien iltakoulut ja seminaarit, joiden kokouspalkkio on puolet ao. toimielimen varsinaisen kokouksen kokouspalkkiosta. Lautakuntien jäsenille maksetaan kuitenkin kokouspalkkiota enintään kahdesta iltakoulusta tai seminaarista vuodessa. Muutos tulee voimaan taannehtivasti alkaen. Oheismateriaali Selostus - Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 :n tarkistaminen Kaupunginhallitus ja sen jaostot kokoontuvat varsinaisten päätöskokousten lisäksi ns. iltakouluissa ja seminaareissa. Näissä kokouksissa taustoitetaan kaupunginhallituksen tai sen jaostoihin päätettäviksi tulevia merkittäviä asioita ja käydään niistä lähetekeskusteluja. Valtuustolle ehdotettiin, että myös näistä kokouksista maksetaan kokouspalkkio. Valtuusto palautti kokouksessaan asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään esityksen taloudelliset vaikutukset, palkkion määrä ja ulottaminen lautakuntatyöhön. Kaupunginhallituksen yhden kokouksen luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden määrä on yhteensä euroa, kaupunginhallituksen jaoston euroa ja lautakuntien sosiaali- ja terveyslautakunnan (14- jäseninen) eurosta kulttuurilautakunnan ym euroon. Päätösehdotuksessa ehdotetaan, että iltakouluista ja seminaareista maksettaisiin kaupunginhallituksen, sen jaostojen sekä lautakuntien

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / 70 jäsenille puolet varsinaisen kokouksen kokouspalkkioista, jolloin kaupunginhallituksen osalta luottamushenkilöiden kokouspalkkiokustannukset per iltakoulu tai seminaari olisivat euroa, kaupunginhallituksen jaoston euroa ja lautakuntien sosiaali- ja terveyslautakunnan eurosta kulttuurilautakunnan ym euroon. Lisäksi ehdotetaan, että lautakuntien palkkiollisten iltakoulujen ja seminaarien määrä rajoitetaan kahdeksi vuodessa. Tällöin lautakuntien iltakoulujen tai seminaarien kokouspalkkiosta aiheutuisi enintään euron kustannus vuodessa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 :ää siten, että siihen lisätään uusi 2 momentti seuraavasti: Kokouksiksi katsotaan myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen iltakoulut ja seminaarit. Muutos tulee voimaan taannehtivasti alkaen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkioja matkustussäännön 2 :ää siten, että siihen lisätään uusi 2 momentti seuraavasti: Kokouksiksi katsotaan myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen iltakoulut ja seminaarit. Muutos tulee voimaan taannehtivasti alkaen. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Vuornos Laukkasen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan valmisteluun siten, että selvitetään esityksen taloudelliset vaikutukset, palkkion määrä ja ulottaminen lautakuntatyöhön. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteluun palautusehdotuksessa esitetyin perusteluin. Koska palautusehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 15 / 70 Päätös Valtuusto: Valtuusto yksimielisesti palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään esityksen taloudelliset vaikutukset, palkkion määrä ja ulottaminen lautakuntatyöhön. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 :ää siten, että siihen lisätään uusi 2 momentti seuraavasti: Kokouksiksi katsotaan myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien iltakoulut ja seminaarit, joiden kokouspalkkio on puolet ao. toimielimen varsinaisen kokouksen kokouspalkkiosta. Lautakuntien jäsenille maksetaan kuitenkin kokouspalkkiota enintään kahdesta iltakoulusta tai seminaarista vuodessa. Muutos tulee voimaan taannehtivasti alkaen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 16 / / Kaupunginhallitus Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Harri Paananen, puh Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Pasi Laitala, puh Riikka Puusniekka, puh Sanna Antman-Kurvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteet 2 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteet 3 Kestävä Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteet 4 Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteet - Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien viranhaltijajäsenten nimeäminen Espoo-tarinan toteuttamiseksi on käynnistetty neljän poikkihallinnollisen kehitysohjelman valmistelu. Valtuusto hyväksyi kehitysohjelmien aiheet kokouksessaan Kehitysohjelmien ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenet sekä puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valtuusto päätti Kaupunginjohtaja on nimennyt ohjausryhmien viranhaltijajäsenet. Kehitysohjelmien ohjausryhmät ovat laatineet liitteenä olevat ohjelmakohtaiset hyötytavoitteet valtuuston hyväksyttäväksi. Hyötytavoitteilla kuvataan tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella. Ohjelmakohtaiset ohjelmasuunnitelmat tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi vuoden 2018 alussa. Ohjelmasuunnitelmissa kuvataan tarkemmin kehitysohjelman kokonaisuus ja suunnitelmat ohjelman toteutusta ja hallintaa varten.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 17 / 70 Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Espoo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppanien kanssa, ja niitä tuetaan EU-ohjelmien avulla. Osallistuva Espoo Osallistuva Espoo -ohjelmalla edistetään asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallistumista Espoo-tarinan mukaisesti. Päämääränä on kaikkien Espoo, kuntalaisten osallistumisen helppous, asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus sekä vaikuttamisen, demokratian ja päätöksenteon kehittyminen. Kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee Espoosta kansainvälisesti vetovoimaisen. Innostava elinvoimainen Espoo Kansainvälisesti vetovoimaisten, Espoon elinkeinorakennetta monipuolistavien liiketoiminta- ja kokeilualustojen edistäminen on kaupungin kasvustrategian ytimessä. Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Espoolaiset ovat vahvasti mukana työelämässä ja yritykset löytävät tarvitsemiaan osaajia myös työelämän tarpeiden muuttuessa. Kaupungin yritysmyönteisyyttä kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa. Kestävä Espoo Espoon tavoitteena on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki. Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Uusilla ratkaisuilla rakennetaan Espoon vetovoimaa ja kilpailukykyä, synnytetään uutta liiketoimintaa, lisätään monimuotoisen luonnon ja kaupunkiympäristön tarjoamia hyötyjä sekä tehdään aluetta tunnetuksi. Espoon kestävän kasvun tukemiseksi ohjelma kehittää merkittäviä uusia älykkään ja puhtaan teknologian ratkaisuja yhdessä kumppaneiden kanssa. Ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta ja tuovat lisäarvoa jokaiselle espoolaiselle. Espoo toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa vahvistetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja kehittämällä sekä aktiivisella kumppanuusyhteistyöllä. Hyvinvoiva Espoo Ohjelma vahvistaa espoolaisten mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee alueiden eriytymiskehitystä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Espoossa on terveimmät, onnellisimmat, hyvinvoivimmat ja liikkuvimmat asukkaat. Ohjelman aikana tarkastellaan myös kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ja hallinnonrajoja ylittäviä rakenteita kaupungin ja maakunnan palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 18 / 70 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / 70 10/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Suvela I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6821, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue Oheismateriaali - Suvela I, tapahtumaluettelo - Suvela I, kaavamääräykset 1 - Suvela I, kaavamääräykset 2 - Suvela I, kaavakartta - Suvela I, ajantasa-asemakaava - Suvela I, havainnekuva Selostus Tavoitteena on asuinkerrostalokortteleiden kokonaisvaltainen uudistaminen sekä Suvelan toisen sisääntulokorttelin ja Kirstintien varren kaupunkikuvallinen uudistus. Lisäksi parannetaan jalankulku- ja pyöräilyyhteyksiä keskustan ja Suvelan välillä. Suunnittelun lähtökohtina ovat alueen ilmeen ja toiminnallisuuden parantaminen sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä tukevien suunnitteluratkaisujen edistäminen. Espoon Asunnot Oy on kaavamuutoksen hakija. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Kaavamuutos edistää Suvela vision 2035 mukaisia tavoitteita sekä Espoon tarinaa, jonka mukaan kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / 70 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Suvela I - Södrik I, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Korttelit ja 40005, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Muutetaan vahvistettuja asemakaavoja: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Aloite ja vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti päätöksessään kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Suvelan Onni -hankkeen edellyttämän kaavamuutoksen. Aloite asemakaavan muutoksen laatimiseksi on tullut Espoon Asunnot Oy:ltä. Hakemus on päivätty Vireilletulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 21 / 70 Alueen nykytila Alue on Suvelan sisääntulokortteli lounaasta saavuttaessa. Alueella on 1970-luvulla rakentuneita kerrostaloja, joita on peruskorjattu vuosikymmenien saatossa. Pysäköinti on laajoilla kentillä rakennusten edustoilla. Tonttien piha-alueet muodostavat vehreän kokonaisuuden, mutta yksityisen ja julkisen alueen rajat ovat jäsentymättömät. Näkymät ovat vaatimattomia ja niitä hallitsevat pysäköintialueet ja suuret rakennukset. Korttelin sisällä on Suvelan keskeinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta, AK. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Asemakaava Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Suvela I, Kirstinmäki (611515), muutos, hyväksytty ja vahvistettu Kaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, puistoa, katualuetta sekä jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 22 / 70 Länsi-Suviniitty (613300), asemakaava ja muutos, hyväksytty Kaavassa alue on puistoa ja katualuetta. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana jätettiin yksi muistutus ja viisi lausuntoa ja kannanottoa. Kaavakarttaan tehtiin muutoksia: mm. Harjuportin katualuetta levennettiin, muuntamoiden ohjeelliset sijainnit osoitettiin, aluevarauksia ja kaavamääräyksiä tarkennettiin vähäisesti. Muistutuksessa annettiin kiitosta korttelin kehittämisestä ja toivottiin lisää liiketiloja pääkatujen varsille. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleistä Suurkorttelin kehittämisen tavoitteena on kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen uudistus. Uudistuksella alueen kaupunkitilojen hierarkiaa jäsennetään yhteisöllisyyttä tukevaksi. Kaavamuutos mahdollistaa alueella monipuolisia asumiseen liittyviä toimintoja kuten työ-, palvelu- ja liiketiloja sekä yhteisjärjestelyitä oleskelualueiden suhteen. Tavoitteena on parantaa Kirstinharjun raitin ilmettä ja toiminnallisuutta suurkorttelin sisällä sekä sujuvoittaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä Espoon aseman suuntaan. Merkittävä tavoite on myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle keskeiselle paikalle Espoon keskuksessa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti , että alueen kaavoitus käynnistetään siten, että kortteli uudistuu merkittävästi sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto käsitteli Suvelan Onnen korttelin kehittämishanketta ja päätti, että korttelin suunnittelua voidaan jatkaa, vaikka kortteliin tulisi vain valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Suvelan Onni -hankkeen suunnittelussa on mukana Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjatutkija arkkitehti Katja Maununaho. Hänen väitöskirjatutkimuksensa koskee suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä monikulttuurisilla asuinalueilla. Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen: Yhteistiloja koskevaa kaavamääräystä muutettiin niin, että niiden rakentaminen tulee pakolliseksi. Rakennusten korkeuksia Harjuportin varrella madallettiin lautakunnan päätöksen perusteella ja alueen varjostusolosuhteita tarkasteltiin uudelleen. Varjostusselvitys on esitetty korttelisuunnitelmassa.

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 23 / 70 Korttelisuunnitelman laati Avanto Arkkitehdit Oy. Selostusta täydennettiin yhteisöllisyyttä ja eriytymistä koskevilla osuuksilla. Autopaikkojen rakentamisvelvoitetta muutettiin lautakunnan päätökseen perustuen. Koska alue on Espoon Asunnot Oy:n omistuksessa, kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa asuntojen toteutusmuotoon ovat rajalliset. Muiden toimijoiden etsiminen ja alueen hallintamuotojakauman monipuolisuus on siten ensisijaisesti Espoon Asuntojen vastuulla. Kaupunki voi auttaa koko Suvelan kehitystä edistämällä kaupungille kuuluvia hankkeita, kuten reittien kunnostamista, asukaspuiston rakentamista, koulun peruskorjausta sekä viemällä eteenpäin etenkin sellaisia kaavoja, joihin odotetaan tulevan myytävää asuntotuotantoa. Rakennettavuutta on kaavahankkeen ajan pidetty tärkeänä lähtökohtana tinkimättä lähiympäristön ja piha-alueiden viihtyisyydestä; mm. autopaikat osoitetaan pysäköintilaitokseen rakennuskustannuksien kasvusta huolimatta. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria. Alueen rakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta ea = 0.9. Asuinrakennusoikeutta on k-m 2. Korttelitehokkuus on keskimäärin ek = 1.6. Alueen rakennusoikeuden määrä kasvaa k-m 2. Korttelialueet ja yleiset alueet Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK-1) muodostuvat 5-12-kerroksisista asuinrakennuksista. Rakennukset ovat mittakaavaltaan pienempiä kuin nykyiset niin kutsutut lamellitalot. Alueelle muodostuu pitkiä näkymiä sekä pienempiä ja helposti hahmottuvia yksityisiä pihatiloja. Pihat ja yhteisalueet muodostavat Kirstinharjun raitin kanssa kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen rakenne muodostuu kytketyistä pistetaloista. Pistetalot voivat toimia joko yhden tai kahden porrashuoneen periaatteella. Asunnoista avautuu näkymiä moniin suuntiin. Parvekkeet rytmittävät yleisarkkitehtuuria. Kattomuodot ilmentävät korttelin uutta luonnetta. Kattomaailman suunnittelussa tulee huomioida paikallisen energiantuotannon kuten aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Asukkaiden yhteistiloja tulee sijoittaa rakennusten maantasokerroksiin ja ullakon tasolle. Kirstintien ja Kirstinmäen varteen voi toteutua myös liiketiloja.

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 24 / 70 Rakennukset ja rakennusparit ovat värikkäitä. Rakennusten yksityiskohdat sekä piharakenteet ja aidat ovat tärkeä osa alueen yleisilmettä. Ne toteutetaan korkeatasoisesti huomioiden asukkaiden yksityisyys ja sujuvat yhteydet yhteisalueille ja yleisille alueille. Alueen keskelle osoitetaan yhteisalue (AH-1), johon toteutetaan asukkaiden oleskelu- ja leikkialueita sekä asukkaiden yhteistilaksi soveltuva pihapaviljonki. Asuinrakennusten porrashuoneista on pääsy pysäköintilaitokseen lukuun ottamatta yhtä rakennusparia. Pysäköintilaitosten yhteyteen toteutetaan varasto- ja huoltotiloja sekä väestönsuojatiloja. Laitosten maanpäälle näkyvät julkisivut maisemoidaan osaksi suurkorttelin yleisilmettä. Kirstinmäki -kadun varressa sijaitsee neljän pistetalon ja pysäköintilaitoksen muodostama kokonaisuus, jossa piha-alueet toteutetaan pääosin pysäköintilaitoksen katolle. Yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju tukee suurkorttelin rakennetta. Kulkureitin jatkuvuus on helposti hahmottuva ja muodostaa osan suurkorttelin toiminnasta. Rakennusten maantasokerroksissa sijaitsee yhteistiloja, jolloin jalankulkuympäristön aktiivisuutta voidaan lisätä. Pohjoisrinteen puistoalue laajenee niin, että yleiselle virkistykselle tulee tilaa suurkorttelin sisäosassa (VL-1 ja VP). Asukkaat voivat hyödyntää aluetta lähimetsänä tai yhteisenä kohtaamis- ja toimintapaikkana. Uusi Kirstinsilta jatkaa Kirstinharjun raittia Suvelan ja Espoon aseman välillä. Liikenne ja pysäköinti Kaava-alue rajautuu Sunantiehen, Kirstintiehen sekä Kirstinmäkeen. Näistä Sunantie ja Kirstintie ovat kokoojakatuja ja Kirstinmäki tonttikatu. Kaava-alueen ajoneuvoliikenne tullaan ohjaamaan pysäköintilaitoksiin kahden Kirstintielle ja yhden Kirstinmäelle sijoittuvan tonttiliittymän kautta. Korttelialueet on tarkoitus rauhoittaa liikenteeltä. Huoltoajo on sallittu korttelin sisällä. Pelastusreitit on huomioitu suunnittelussa. Alueen pysäköinti järjestetään kahdessa kannenalaisessa pysäköintilaitoksessa, joista toinen sijoittuu Kirstintien ja toinen Kirstinmäen varteen. Lisäksi liikuntaesteisten autopaikkoja tullaan sijoittamaan asuntojen sisäänkäyntien läheisyyteen. Pyöräpysäköinti järjestetään asiaan kuuluvalla tavalla pysäköintilaitosten sekä asuntojen yhteydessä. Autopaikkojen ja polkupyöräpaikkojen rakentamisvelvoite on esitetty asemakaavassa. Huojennusta autopaikkojen rakentamiseen voidaan antaa nuoriso- ja opiskelija-asumiselle sekä kaupungin omalle vuokratuotannolle. Jos autopaikkoja ei nimetä tai kaava-alueelle tulee

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 25 / 70 Päätöshistoria yhteisökäyttöautopalveluja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää kaavamääräyksessä ja kaavaselostuksessa kerrotulla tavalla. Kaava-alueen läheisyydestä löytyy yleistä pysäköintiä Kirstinmäen varresta ja päästä sekä Kirstintien ja Sokinsuontien risteyksessä sijaitsevalla yleisellä pysäköintialueella. Korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma Avanto Arkkitehdit Oy:n toimesta. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunta Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 2775 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 666,67 euroa, yhteensä 3441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että ehdotus laitetaan pöydälle, jotta lautakunnan jäsenet voivat tutustua paremmin alueen haasteisiin mm. segregaatiokehityksen kannalta ja sen vaatimiin ratkaisuihin kaavoituksessa. Julistettuaan keskustelun asian pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Kai Lintusen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 26 / 70 Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen pöydällepanoesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian pöydällepanon puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Kai Lintunen, eli yhteensä 4 JAA ääntä. Sitä vastustivat jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä 9 EI ääntä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi lautakunnan äänestyksessä yhdeksällä äänellä neljää vastaan hylänneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana lautakunnan edellyttävän, että kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle. Jäsen Stefan Ahlman ehdotti Seppo Salon kannattamana lisättäväksi, että tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia. Lisäksi lautakunta edellyttää, että alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana lisäystä, että lautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen esitti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana, että nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko tehdyt ehdotukset lisäyksiksi hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen,

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 27 / 70 piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 3 Lisäksi lautakunta edellyttää, että a. kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle; b. tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia; c. alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma; d. kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa; e. pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi; f. nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suvela I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 666,67 euroa eli yhteensä 3 441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 28 / 70 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä Torsti Hokkanen korjasi päätösehdotustaan siten, että kaavamääräysten 12 muutetaan muotoon: "AH-1 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen alue, jonka tulee olla yleisilmeeltään vehreä. Alueelle saa rakentaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen asukkaiden yhteistilan." 4 Muutetaan muotoon: "Tonttien autopaikat, ajoyhteydet, jätehuoltotilat, pelastustiet ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisille tonteille. Kiinteistöt voivat rakentaa myös asukkaiden yhteistiloja yhteisellä sopimuksella" Lisätään lisäksi lause: "- Yhteistiloista vähintään yksi tulee rakentaa koko korttelia palvelevaksi kokoontumistilaksi, jonka pinta-ala on vähintään 150 m 2 ja enintään 300 m 2." Lisäksi: Kaavakarttaan lisätään AH-1-kortteliin rakennusoikeus 350 k-m 2 ja kerrosluku I. Rakennuksen sijoittumista ohjaa korttelialueen kaavamääräys. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän korjattu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6821, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6821, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 29 / 70 Käsittely Ali Habiba Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Ote ilman liitteitä: hakija(t), Uudenmaan liitolle tiedoksianto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 30 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Puustellinkallio, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Aino Aspiala, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Puustellinkallio - Boställsberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6937, 51 kaupunginosassa Leppävaara, alue Oheismateriaali Selostus - Puustellinkallio, tapahtumaluettelo - Puustellinkallio, kaavamääräykset 1 - Puustellinkallio, kaavamääräykset 2 - Puustellinkallio, kaavamääräykset 3 - Puustellinkallio, kaavamääräykset 4 - Puustellinkallio, kaavakartta - Puustellinkallio, ajantasa-asemakaava - Puustellinkallio, havainnekuva Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen, asuntolarakennusten ja julkista palvelua tarjoavan rakennuksen (esimerkiksi päiväkodin) rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan Leppävaaran keskustan välittömään läheisyyteen. Kaavamuutosalue on jäänyt suurimmilta osin toteuttamatta ja alueella toimivalle oppilaitokselle on jo Puustellinmäen asemakaavamuutoksessa mahdollistettu rakentamista, joten alueen rakennuskanta tulee uuden oppilaitoksen rakentamisen valmistumisen myötä jäämään ilman käyttöä. Asuinkerrostalojen kerroslukumäärät vaihtelevat V-XVI välillä. Alueen keskiosaan mahdollistetaan puistovyöhyke, johon liittyy yleisten

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 31 / 70 rakennusten korttelialue. Alueen länsiosaan osoitetaan asuntolan ja opetustoimen korttelialueet. Kaavalla suojellaan kaksi rakennusta. Asuinkerrostalojen autopaikat on pääasiassa osoitettu joko kansipihojen alle tai erilliseen pysäköintitaloon. Alueelle osoitetaan kaksi katualuetta, joiden mitoitus mahdollistaa yleisen pysäköinnin järjestämisen katualueella. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2. Rakennusoikeus nousee k-m 2. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvin saavutettavalla alueella ja edesauttaa pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa Espoolle asetettujen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinkallio - Boställsberget asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6937, käsittää osa korttelia 51093, 51095, muodostuu uudet korttelit 51100, 51101, katu- ja virkistysalueet 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut maanomistajilta. Kaavasta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimellä Puustellinmäki (Arla-instituutti), alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 32 / 70 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Puustellinmäessä Espoon itäosassa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran keskusta on vajaan kilometrin päässä. Kerrostalovaltaisen asuinalueen ympäröimä alue sijaitsee korkealla kallioisella moreenimäellä ja muodostaa hieman eristyksissä olevan saarekkeen muun kaupunkirakenteen keskelle. Ympäristö on luonteeltaan puistomaista. Kaavamuutosalueen nykyinen rakennuskanta on rakennettu 1950-luvun jälkeen, ja on osin huonokuntoista. Alueella sijaitsee perinneympäristöä sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä (puolustusvarustuksia ja kylänpaikka). Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus, jonka toimintaa ylläpitää Invalidisäätiö Orton. Alue liittyy etelässä Puustellinmäki-nimisen kadun kautta Turuntielle ja pohjoisessa Ruutikellarinsuu-nimisen kadun kautta Mäkkylän puistotielle. Turuntien liikennemäärä on noin ajoneuvoa / vrk ja Mäkkylän puistotien noin ajoneuvoa / vrk. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat vuonna 2035 Turuntiellä noin ajoneuvoa / vrk ja Mäkkylän puistotiellä noin ajoneuvoa / vrk. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteydet lähialueille ovat hyvät. Suunnittelualeen maanomistajat ovat: Kiinteistö Oy Marmoratta c/o AAM Finland Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Puustellinkallion Nikolai c/o Invalidisäätiö ja Kiinteistöosakeyhtiö Puustellinkallion Mylly c/o Invalidisäätiö. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jota tulee tiivistää. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen,

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 33 / 70 kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), virkistysalueeksi (V) sekä asuntoalueeksi (A). Alueella on voimassa Puustellinmäki I asemakaava ja Puustellinmäki asemakaava. Puustellinmäki I asemakaavassa kortteli on osoitettu opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS), jossa rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.5, mikä vastaa noin k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on III. Asemakaava sallii oppilasasuntojen sekä asuntoja laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettava vähintään 1 autopaikka / 200 k-m 2. Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on ohjeistettu rakentamisen yksityiskohdista sekä korttelialueen kasvillisuudesta. Puustellinmäki asemakaavasta suunnittelualueeseen kuuluu istutettavaksi puistoalueeksi osoitettu alue (Pl 10 ), johon on mahdollistettu kerho-, sosiaali- ja viihdetoimintaa palvelevien tilojen rakentamista enintään 220 k-m 2 yhteen kerrokseen. Kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta on toteutunut alle k-m 2. Viranomaisneuvottelu ELY-keskus on todennut Espoon kaupungin kanssa pidetyssä kuukausikokouksessa, että MRL 66 :n mukaiselle viranomaisneuvottelulle ei ole tarvetta, vaan lausuntomenettely riittää. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme muistutusta ja saatiin kahdeksan lausuntoa. Fortum Power and Heat Oy, City Solutions ilmaisi lausunnossaan, että suunnittelualueella on kattava kaukolämpörunkojohto. Fortum tulee