Pirkanmaa 2040 paikkatiedoilla paremmaksi paikaksi

Transkriptio

1 MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaa 2040 paikkatiedoilla paremmaksi paikaksi HSY:n paikkatietoseminaari Ilpo Tammi, paikkatieto- ja palveluverkkosuunnittelija Pirkanmaan liitto Esityksen valokuvat Ilpo Tammi 2014

2 MAAKUNTAKAAVA 2040 Mistä kyse? Pirkanmaalla laaditaan toista kokonaismaakuntakaavaa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Strateginen pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma Kattaa kaikki alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen tärkeimmät teemat Korvaa 1. maakuntakaavan (hyväksytty 2005) ja vaihemaakuntakaavat (turvetuotanto, liikenne- ja logistiikka) (olemme tässä) Aloitusvaihe: Käynnistäminen, ohjelmointi, selvitykset Valmisteluvaihe: Selvitykset, vaihtoehtojen arviointi 2014 Kaavaluonnoksen laadinta & nähtävilläolo, lausunnot 2015 Kaavaehdotuksen valmistelu & nähtävilläolo, lausunnot 2016 Palautteen käsittely, ehdotuksen viimeistely & hyväksyminen

3 MAAKUNTAKAAVA 2040 Esityksen punainen lanka Paikkatietoalalla kovaa kehitystä - myös uudessa kaavassa merkitys raketoinut Miten paikkatietojen avulla on pyritty parempaan suunnitteluun, jolla luodaan Pirkanmaasta entistä parempi paikka? Paikkatieto kestävien kaupunkiympäristöjen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Avoimen datan valjastaminen ja jalostaminen Analyyttisten ajattelumallien ja menetelmien (esim. SYKE:n tuottamat) jalkauttaminen käytännön suunnitteluun Poimintoja kaavan palveluverkkoselvityksestä

4 MAAKUNTAKAAVA 2040 Palveluverkkoselvitys Maakuntakaavan strategisia perusselvityksiä Selvitykseen pohjautuen määritetään: Maakuntakaavan keskusverkko ja merkinnät Keskustatoimintojen alueet, palvelujen alueet Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoitus (päivittäistavara-, erikoistavara- ja tiva-kauppa), suuryksiköt Merkittävä vaikutus myös esimerkiksi taajama- ja työpaikka-alueiden merkintöihin

5 Palveluverkko / lähtökohdat Tärkeimmät ohjenuorat (VAT): Monikeskuksinen, verkottuva aluerakenne Hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa olevat palvelut Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksien parantaminen Keskuksien ja niiden keskusta-alueiden monipuolinen kehittäminen Uusia huomattavia alueita ei irralleen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta. Kaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kyläverkoston kehittämistä, olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä ja palvelujen saatavuutta edistetään

6 Palveluverkko / lähtökohdat Selvityksessä pyritty löytämään ja hyödyntämään työkaluja / analyysimalleja, joilla voitaisiin suorata vastata VAT:eissa asetettuihin periaatteisiin Periaatteena: mitä avoimempi lähestymistapa (menetelmä & ohjelmistot), sitä parempi

7 Työkalut / UZ SYKE:n yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet / Urban Zone varsin hyödyllinen uusi suunnitteluväline Ongelmakohtia: alueellinen kattavuus, ajantasaisuus / päivittyvyys Aineisto kuvaa kaupunkiseutuja (Tampere, Valkeakoski) ja niiden joukkoliikennettä maakunnallisessa suunnittelussa ei kerro koko totuutta SYKE YKR 2013

8 Työkalut / UZ Ratkaisu: kokonaisvaltainen Urban Zone päivitys (2013) Resurssi: Matka.fi-portaalin (LiVi) database dump: Kalkati.net XML avointa dataa. Tietokannassa lähes kaikki joukkoliikennemuodot, palveluntarjoajat, pysäkit, aikataulut, jne. Tiedon jalostus: Kalkati.net XML + xquery halutun alueen kaikki pysäkit reitteineen ja aikataulutietoineen Jatkojalostus NotePad++ regexp ja R: duplikaattien poistoa ym. hienosäätöä, pysäkkikohtaisen joukkoliikennefrekvenssin ja -intervallin laskeminen Yleistäminen 250 m YKR-ruudukkoon Ristimäki ym & Joensuu 2011 periaatteita soveltaen, mukaan myös jalankulkuvyöhykkeet

9 Data Liikennevirasto 2013

10 Data Liikennevirasto 2013 Perusruudukko SYKE YKR 2013

11 Data Liikennevirasto 2013 Perusruudukko SYKE YKR 2013

12 Työkalut / UZ Avointa dataa ja analyyttisiä ajattelumalleja yhdistämällä saatiin ajantasainen, kokonaisvaltainen kuva maakunnan joukkoliikennevyöhykkeistä Laajennettu / päivitetty UZ-tarkastelu paljasti lukuisia piilossa olleita joukkoliikennekäytäviä ja hot-spotteja Aineistoa hyödynnetty laaja-alaisesti, sovelluskohteina mm.: maankäyttövaihtoehtojen laadinta ja vaikutusten arviointi, palvelu- ja kyläverkkojen ja kaupan suunnittelu, työpaikka-alueet, liikennejärjestelmä, liityntäpysäköinti Jatkossa hyödyntäminen esim. maakuntakaavan taajamaalueiden rajaamisessa Menetelmän toistettavuudessa ja reaaliaikaistamisessa kehittämissaumaa

13 Työkalut / saavutettavuus Palveluiden saavutettavuus yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehittämisen oleellisimpia lähtökohtia Tavoite: kuvata saavutettavuutta jatkuvana ilmiönä, ja sen avulla muodostaa näkemys yhdyskuntarakenteen eheydestä, kehityksestä ja keskusvoimakkuuksista Lähtöaineistona yli 20 lähi- tai seudulliseksi palveluksi miellettävää (Zitting & Ilmarinen 2010) julkista ja kaupallista palvelua ja näiden toimipistesijainnit maakunnassa itse koottuja (geokoodaus + manuaalinen korjaus) + mukana myös muiden toimijoiden aineistoja (A.C. Nielsen myymälärekisteri, Tilastokeskus oppilaitosrekisteri, JYU Lipas)

14 Työkalut / saavutettavuus Myymälärekisteri A.C.Nielsen 2012, liikuntapaikat Jyväskylän yliopisto 2013, oppilaitokset Tilastokeskus 2013, Taustakartta-aineisto MML 2013

15 Työkalut / saavutettavuus Kullekin palvelupisteelle laskettu saavutettavuusalue 15 min kävelyetäisyydelle ( lähipalvelun etäisyys ): Taustakartta-aineisto MML 2013 Saavutettavuusalueet yhdistetty 250 m YKR-ruudukkoon binäärisesti (palvelu on tai ei ole saavutettavissa) Saavutettavuustiedosta laskettu yksinkertainen painotettu summa (kertoimet lähipalvelu = 1, seudullinen = 2)

16 Perusruudukko SYKE YKR 2013 Taustakartta-aineisto MML 2013

17 Työkalut / saavutettavuus Aineisto kuvaa toiminnallista yhdyskuntarakennetta ja sen vaihettumista Perusruudukko SYKE YKR 2013 Taustakartta-aineisto MML 2013 Palveluiden saavutettavuus Lähipalvelu- / kylätasoa Kaupunkikeskustasoa

18 Työkalut / saavutettavuus Saavutettavuussumma osoittautunut varsin hyödylliseksi ja suosituksi työkaluksi Sovelluskohteina mm.: strateginen maankäytön suunnittelu, maankäyttövaihtoehtojen laatiminen ja arviointi, palveluverkon ja kaupan suunnittelu Jatkossa hyödyntäminen esim. maakuntakaavan taajamaalueiden rajaamisessa Kehittämisproblematiikkaa: Palvelupistedatan avaaminen ja jatkuvuuden varmistaminen (päivittäminen, kuka tekisi ja miten?) jatkuvuus mahdollistaisi seurannan

19 Työkalut / diversiteetti Esim. Söderström (2012): Saavutettavuuden kaksi elementtiä liikenteellinen saavutettavuus ja maankäytön intensiivisyys ja monipuolisuus Hypoteesi : keskustoissa maankäyttö on monipuolisinta Pulma: avoimen dataan pohjautuva menetelmä keskustaalueiden määrittämiseksi maankäytön monipuolisuuden perusteella? Ratkaisu: MML Maastotietokannan rakennukset, asuin- ja liikerakennusten diversiteetti (Shannon-Wiener index) 250 m ruuduissa Rakennuskannan diversiteetin keskittyneisyys (Getis-Ord Gi*) 250 m ruuduittain

20 Tampere Vammala (Sastamala) Perusruudukko SYKE YKR 2013 Taustakartta-aineisto MML 2013 Diversiteetin keskittyneisyys Korkea Alhainen

21 Työkalut / diversiteetti Menetelmä tunnistaa hyvin keskusta-alueet, niiden vaihettumisvyöhykkeet ja myös rakenteeltaan homogeeniset alueet Sovelluskohteena erityisesti keskusta-alueiden rajaus ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiskysymykset Menetelmä vaatinee kuitenkin vielä jatkokehittelyä

22 Työkalut / synteesi Menetelmät tuottaneet oleellista taustatietoa kaavoituksen yhdyskuntarakenteellisesti ja kaupunkiympäristöjen kehittämisen kannalta tärkeimpiin selvityksiin ja kysymyksiin Analyysien real world relevanssi suunnittelussa? Esimerkki: fyysinen & toiminnallinen saavutettavuus (UZ + saavutettavuussumma) + rakenteellinen diversiteetti = keskusta-alueiden rajaus

23 Työkalut / synteesi Nykytilanne Perusruudukot SYKE YKR 2013 Taustakartta-aineistot MML 2013 Palveluiden saavutettavuus Tampereen keskustaalue, 1. maakuntakaava Modattu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet / UZ Visio tulevaisuudesta Muu tieto Rakennuskannan diversiteetin keskittyneisyys Tampereen keskustaalue, maakuntakaava

24 Loppukevennys Tampereen kaupunki tehnyt esimerkillistä työtä avoimen paikkatiedon rintamalla Jaossa esim. kaupungin katuvalodata: Data Tampereen kaupunki 2014 Taustakartta-aineisto MML 2013 Kaupungin valot = kaupungin syke, houkutteleva, esteettinen keskustamainen kävely-ympäristö

25 Loppukevennys Katuvalaistuksen keskittyneisyys keskusta-alueiden indikaattorina toimii. Data Tampereen kaupunki 2014 Perusruudukko SYKE YKR 2013 Taustakartta-aineisto MML 2013

26 Tarinan opetus? GIS:n rooli (maakunta)kaavoituksessa ja kaupunkiympäristöjen kehittämisessä kasvanut merkittävästi soveltamismahdollisuuksissa mielikuvitus rajana Avoimilla aineistoilla (ja ohjelmistoilla) pystyy tuottamaan huomattavia määriä erilaisten ympäristöjen kehittämisen kannalta relevanttia tietoa Kun dataa ja menetelmiä avataan, käyttäjät kyllä ilmaantuvat ja tarttuvat tilaisuuteen Datan käyttötarkoitus voi olla jotakin aivan muuta kuin mihin sitä alunperin ajateltiin avattavaksi innovaatioita?

27 Lähteet Joensuu T. (2011). Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27. Ristimäki M., H. Kalenoja & M. Tiitu (2011). Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15. Söderström P. (2012). Elävät kaupunkikeskukset. Kaupunkiympäristön monipuolisuus ja laatu verkostokaupungin keskuksissa. Suomen ympäristö 32. Zitting J. & K. Ilmarinen (2010). Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. THL raportti 43.

28 Kiitos! Kysymyksiä?