Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 1 huomioita ja niihin saadut selvitykset

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 1 Toiminnalliset tavoitteet ja niiden arviointi (s. 4) Toista valtuustokautta käytössä ollut Maisema-malli on yhä kehitysvaiheessa. Kaupungin työntekijät syöttävät itse luvut malliin. Maisema-mallin vertailuluvut eivät valmistu juuri aikaisemmin kuin ilmaiset, valtakunnalliset tilastokeskuksen luvut. Kaupunki ei voi myöskään itse valita kuntia, joihin Naantalin lukuja verrataan. Tarkastuslautakunta suosittelee harkittavaksi Maisema-mallista luopumista. Syntyvillä säästöillä (n /v) voidaan syventää henkilökunnan taitoja mm. Excel- ja PowerPoint-ohjelmien käytössä. Kaupunginsihteeri Riitta Lehtinen: Strategian toteuttamisen arviointi (s. 5) Valtuutettu Hannu Raittola esitti valtuutettu Terhi Kärkkäisen kannattamana kaupunginvaltuuston kokouksessa vuoden 2013 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä seuraavan ponnen hyväksymistä: "Selvitetään Maisema-mallista luopumista syksyn talousarvion 2015 teon yhteydessä." Kaupunginvaltuusto hylkäsi valtuutettu Raittolan ponsiesityksen äänin tyhjä. Valtuuston tahdon mukaisesti ei ole tarpeellista käynnistää lisäselvityksiä Maisema-mallista luopumiseksi. Vuoden 2012 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta esitti, että Strategiaprosesseissa näkyy selkeämmin ylimmän johdon sitoutuneisuus. Tavoitteet ja painopisteet asetetaan siten, että niille on määriteltävissä yksiselitteiset (euromääräiset) mittarit. Kehityskeskustelujen avulla tavoitteet siirretään osatavoitteiksi organisaation ja yksittäisen työntekijän työkaluksi. Säännöllisissä kehityskeskusteluissa asetetaan konkreettisia tavoitteita, seurataan niiden toteutumista ja annetaan palautetta tuloksista. Martti Sipponen: Tarkastuslautakunta uudistaa edellä olevan esityksen. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2012 esittämät asiat ovat edelleen yhtä ajankohtaisia ja kaupunginhallituksen palautettua oikeutetusti valmisteilla olleen strategian tarkastuslautakunnan esittämät asiat prosessista ja prosessin tavoitteista ovat sellaisenaan hyväksyttäviä ja tavoiteltavia strategian laatimisen yhteydessä.

2 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 2 Palvelustrategian arviointi (s. 5) Martti Sipponen: Kokonaistaloudelliset tavoitteet (s. 8) Tavoitteena on saada uusi strategia kaupunginvaltuuston käsittelyyn kevään 2015 aikana. Hallintokuntien itse valitsemat strategian kehittämiskohteet ovat konkreettisia ja vievät sovittuja asioita eteenpäin. Visio siitä, mihin uudistuksilla on tarkoitus päästä, on kuitenkin vaikeasti hahmotettavissa. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että Naantalin palvelustrategiatyötä jatketaan tavoitteena tarkastella kaupungin palveluita yhtä vaalikautta pidemmällä jaksolla. Palvelustrategian tähtäin pitää olla Kuntaliiton suositusten mukaisesti vuotta. Rinnalla pitää olla yhtä pitkälle ulottuva taloussuunnitelma, joka osaltaan määrittää rajat organisaation koolle ja palveluiden laajuudelle. Tarkastuslautakunnan näkemys, että Naantalin palvelustrategian työtä jatketaan tavoitteena tarkastella kaupungin palveluita yhtä vaalikautta pidemmälle jaksolle, on perusteltu ja on nykyisen palvelustrategian laatimisen lähtökohta. Palvelustrategian tähtäin valmistelussa on ollut jatkuva eikä pelkästään kuntaliiton suosituksen mukainen vuotta. Tarkastuslautakunta esittää uutena ajatuksena, että samalla laadittaisiin yhtä pitkälle ulottuva taloussuunnitelma, joka osaltaan määrittää rajat organisaation koolle ja palveluiden laajuudelle. Esitystä on pidettävä merkittävänä ja asiaa on valmisteltava viimeistään kevään 2015 aikana, kun palvelustrategiat ovat tulleet hyväksytyiksi. Omalta osaltani pidän perusteltuna karkeaa hahmotelmaa, koska se ohjaisi myös organisaatiota. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt muutokset ja toisesta määrärahasta tehdyt siirrot. Määräraha on toimielintä ja tilivelvollista sitova eikä sitä saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa paitsi siinä tapauksessa, että sitovuus on tehtäväalueen selostusosassa määritelty toisin tai määrärahaa on toimielimen päätöksellä muutettu siten kuin näissä määräyksissä on määrätty." Tarkastuslautakunta suosittelee, että kaupunginhallitus valvoo tarkemmin, että edellä olevaa ohjetta noudatetaan tai sitten muuttaa ohjetta.

3 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 3 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Taloussääntö sanoo talousarvionmuutoksista seuraavaa: 6 Talousarvion muutokset Talousarvion käyttötalous- ja investointiosaan tehtävät muutokset on esiteltävä kaupunginvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutosesitykset tehdään kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Määrärahan tai tuloarvion muuttamista tarkoittava esitys on tehtävä kaupunginhallitukselle niin ajoissa, että kaupunginhallitukselle jää riittävä aika harkita kaupunginvaltuustolle tehtävää ehdotusta. Tulos- ja rahoituslaskelmaosaan voidaan esittää muutoksia vielä talousarviovuoden jälkeen, ei kuitenkaan tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen. Taloussäännön mukaan talousarvion käyttötalouden ja investointiosan muutoksia voidaan tehdä vain tilivuoden aikana. Edellinen tarkastusyhteisö edellytti, että mikäli tilikauden päättymisen jälkeen tileihin jäi käsittelemättömiä ylityksiä, ne on käsiteltävä valtuustossa ylityksinä (ei talousarvion muutoksina). Tätä menettelyä on noudatettu, mutta siitä huolimatta joitakin todellisia ylityksiä on vuosittain jäänyt käsittelemättä valtuustossa ennen tilinpäätöksen hyväksymistä kaupunginhallituksessa. Tällöin on edellytetty, että hyväksymättömät ylitykset käsitellään valtuustossa ennen kuin tilinpäätös voidaan hyväksyä. Tasekirjassa 2013 on vakiintuneen käytännön mukaan yksityiskohtaisesti eritelty ne talousarvion määrärahat, joissa näyttää olevan hyväksymätön ylitys. Edelleen tasekirjan mukaan merkittävin osa näistä käsittelemättömistä ylityksistä johtui kaupunginvaltuuston hyväksymistä kaupoista tms. päätöksistä ja niiden jälkihoidon loppuunsaattamisesta kirjanpitoon - tähän sisältyi myös kaupungin ja taseyksiköiden välisiä omaisuuserien siirtoa, jotka olivat luonteeltaan teknisiä eivätkä edustaneet määrärahan käyttöä. Myös perintönä saatu omaisuus aiheutti teknisiä ylityksiä. Tällaisten tapausten varalta voi olla hyvä täydentää taloussääntöä tai täytäntöönpano-ohjeita. Katson, että taloussäännön ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeet muilta osin ovat riittävän selkeitä, joten ohjeiden merkittävälle muuttamiselle ei ole tarvetta. Täytäntöönpano-ohjeita voidaan luontevasti täsmentää talousarvion laadinnan yhteydessä, jos siihen katsotaan olevan tarvetta, esim. edellä kerrotusta syystä. Omana arvionani katson, että kyse on muutoin enemmän organisaation yhteisen toimintakulttuurin puutteesta. Monesti odotetaan liian pitkään muutosesityksen tekemistä, vaikka tarve jo on tiedossa - halutaan täysi varmuus ja tarkka määrä ennen kuin esityksiä tehdään ja sen jälkeen voikin olla liian myöhäistä.

4 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 4 Hankintatoimi ja keskusvarasto (s. 11) Toimintakulttuuriin vaikuttaa luonnollisesti myös ohjaus. Kuluvan vuoden alusta otettiin muun raportoinnin ohella käyttöön talousarvion kk-raportointi. Lyhyen kokemuksen perusteella arvioin, että mikäli kk-raportointiin liitetään selvä toimintaohje ryhtymisestä talousarvion muutosesityksiin ottaen huomioon myös mahdolliset määrärahasäästöt, saavutetaan parempi lopputulos kuin tähän asti. Tämä laajempi, kaksisuuntainen tarkastelu tukee muutosesitysten keskittämistä, koska silloin päätöksentekijä voi tarkastella suurempaa kokonaisuutta kerralla. Hankintatoimen ja keskusvaraston tulot olivat ,67 euroa ja menot ,67 euroa. Toimintatuottojen osalta asetetut tavoitteet toteutuivat ja ylittyivätkin. Toimintamenojen osalta tehtäväalue ylitti alkuperäisen talousarvion euroa 32,3 prosentilla ja hyväksytyn määrärahanylityksen jälkeenkin 4,3 prosentilla. Toimintakate oli kuitenkin tavoiteltua parempi. Tilinpäätöksen käyttötalousosiossa tehtäväalueen henkilöstömenoiksi on ilmoitettu ,66 euroa ja tehtyjen henkilötyövuosien määräksi 3, mikä tekee euroa/henkilötyövuosi. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen perusteella hankintatoimen ja keskusvaraston henkilötyövuosien määrä oli 5 ja henkilötyövuoden kustannus euroa. Tarkastuslautakunta pyytää selvitystä, mistä henkilötyövuosikustannuksen muutos johtuu ja onko henkilöstömenojen ylityksessä noudatettu valtuuston antamia ohjeita tai määräyksiä. Tehtäväalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet. Hankintapäällikkö Timo Jyväkorpi ja hallintojohtaja Riitta Luotio: Hankintatoimessa on vuonna 2012 ollut yhteensä 5,2 henkilötyövuotta. Yksi työntekijöistä on kuitenkin ollut koko vuoden sairauslomalla ja Kevan kuntoutustuella, joten varsinaisia hankintatoimeen kohdistuvia työvuosia oli 4,2. Näistä tehdyistä henkilötyövuosista 1,2 htv:tta ovat olleet oppisopimuksia ja eläkelaitoksen työkokeiluja, joiden osalta henkilöstömenot on maksettu työllistämistoiminnan määrärahoista. Työkokeiluun on saatu palkkausmäärärahat eläkelaitokselta (EläkeFennia). Varsinaisia hankintatoimen kustannuspaikkaan kohdentuvia henkilötyövuosikustannuksia on ollut 3. Tähän sisältyy kahden viikon päällekkäinen perehdytysajanjakso vanhan ja uuden varastonhoitajan osalta elokuussa Henkilöstömenot vuonna 2012 olivat hankintatoimen osalta ,52, jolloin henkilötyövuoden kustannus oli Vuonna 2013 hankintatoimessa on ollut yhteensä 4,3 henkilötyövuotta. Yksi työntekijöistä on kuitenkin ollut sairauslomalla 7 kk, joista 6 kk on ollut palkatonta. Määräaikaisen varastotyöntekijän palkat on kolmen kuukauden työkokeilun ajan maksanut EläkeFennia. Hankintatoimen määrärahoihin kohdistuneita henkilötyövuosikustannuksia on ollut 3,5. Hankintatoimen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat tilinpäätöstietojen mukaan ,66 euroa, jolloin henkilötyövuoden kustannus muodostui :ksi. Liite: Selvitys henkilötyövuosista

5 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 5 Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaan tilapäistä henkilökuntaa ei saa ottaa useaan, peräkkäiseen palvelussuhteeseen siten, että syntyy palvelussuhteen vakinaistumisen mahdollisuus ilman asianmukaisia päätöksiä. Sama lause sisältyy henkilöstöhallinnon vuonna 2012 valmistelemaan sisäiseen ohjeeseen koskien virkavapauksien myöntämistä sekä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Varsinaisen määräaikaisen henkilökunnan palkkauspäätökset on tehnyt hallintosäännön mukaisesti esimiehen esimies eli hankintapäällikkö. Työsopimuksista ilmenee selkeästi määräaikaisuuden syy (sairauslomista johtuvan ruuhkan purkaminen). Määräaikaisten työsuhteiden jatkamisista on lisäksi tehty asianmukaiset viranhaltijapäätökset Dynastiassa. Vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä hankintatoimen alkuperäisestä budjettiehdotuksesta poiketen määrärahoista poistettiin Määräaikaisilla työsuhteilla on turvattu keskusvaraston palvelu. Käyttöomaisuuden myyntivoitto ja tappio (s. 11) Martti Sipponen: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat kertaluontoisia ja viime kaudella niiden osuus vastasi 57 prosenttia ylijäämästä. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kertaluontoisten tuottojen suureen määrään kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Tuottojen budjetoinnissa tulee noudattaa varovaisuutta ja talousarvio tulee tasapainottaa niin, etteivät tuotoissa tapahtuvat muutokset tilikauden aikana lisää välitöntä toiminnan sopeutustarvetta. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota kertaluontoisten tuottojen suureen määrään kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaisesti näiden tuottojen budjetoinnissa tulee noudattaa varovaisuutta ja talousarvio tulee tasapainottaa niin, etteivät tuotossa tapahtuvat muutokset tilikauden aikana lisää välitöntä toiminnan sopeutustarvetta. Vuoden 2013 osalta toimintatulot oli talousarviossa arvioitu 2 miljoonaksi euroksi ja toteutuivat euroa, eli euroa yli talousarvion. Toimintakate toteutui 102,1-prosenttisesti. Tarkasteltaessa aikaisempien vuosien tilinpäätöksiä on kuitenkin todettava, että myyntivoittoihin on kirjattu talousarviossa optimistisia lukuja. Esimerkiksi vuoden 2012 toimintatuloiksi oli arvioitu 3 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat tasossa 1,8 miljoonaa euroa. Talousarvioon 2014 toimintatuloiksi on arvioitu 1,2 miljoonaa euroa ja talousarvio toimintatulojen osalta toteutunee arvioidun mukaisesti.

6 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 6 Tarkastuslautakunnan näkemystä tuottojen budjetoinnin varovaisesta arvioinnista voidaan pitää ja tulee pitää lähtökohtana talousarvioita laadittaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueet (s. 12) Maanmittaus (s. 29) Henkilöstösuunnitelmaan sisältynyt tavoite kehityskeskusteluista jäi saavuttamatta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueelta ei saatu lainkaan raporttia käydyistä keskusteluista. Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisissa toimintayksiköissä (hallinto, terveyspalvelut, suun terveydenhuolto, lapsiperheiden sosiaalityö, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut sekä hoito- ja vanhuspalvelut) käydyt kehityskeskustelut ovat ilmeisesti jääneet kirjaamatta henkilöhallinnon määräaikaan mennessä pyytämään kansioon. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet seuraavasti: hallinto 100 % terveyspalvelut 92 % (puuttuvat johtuvat virkavapauksista ja työlomista) hammashuolto 100 % aikuissosiaalityö 91 % vammaispalvelut 75 % hoito- ja vanhuspalvelut kotihoito 99 % vuodeosasto 85 % ryhmäkodit 87,5 % Birgittakoti 10 % (johtuen vakituisen esimiehen jäännistä virkavapaalle kesällä 2013, hänen sijaisensa oli määräaikainen) lapsiperheiden sosiaalityö 88 % Niiltä osin kuin kehityskeskusteluja ei ole voitu pitää, on suurimmaksi osaksi ollut syynä erilaiset pidemmät poissaolot tai muut erityiset syyt. Yksiköt, joissa henkilöstöä on paljon, on myös hyvänä menetelmänä havaittu ns. ryhmäkehityskeskustelut. Esimiehet ovat kirjanneet käymänsä keskustelut ja niiden sisällöt sopimallaan tavalla. Kehityskeskustelujen tärkeydestä ja niiden pitämisestä on muistutettu. Ilmeisesti kirjausten yhteinen kirjaaminen oikeaan kansioon ei ole ollut kaikkien esimiesten tiedossa ja lisäksi oikean kansion löytäminen ilman ohjeistusta on ollut hankalaa, sillä ko. polku yhteiseen tiedostoon on ollut hieman haasteellinen. Lisäksi esimiespalavereissa ei ole riittävästi otettu huomioon henkilöstöhallinnolta tulleita ohjeita ja määräaikoja. Tehtäväalueen tavoitteet on selkeä kehittämiskohde. Tiedossa olevat suhdanteista johtuvat toimenpiteiden ja työmäärän muutokset pitäisi näkyä selkeämmin tavoitteiden asettelussa talousarvion yhteydessä.

7 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 7 Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tonttien myynti edellyttää nykyistä kattavampaa markkinointisuunnitelmaa ja riittäviä resursseja. Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen ja saaristoasiamies Tiina Rinne-Kylänpää: 1 Taustaa Tonttien myyntiä on hoitanut maankäyttöosasto yhdessä keskushallinnon kanssa. Ennen kuntaliitosta varsinaista markkinointia ei omakotitonteista tarvittu, koska kaikki tontit menivät käytännössä, kun ne ilmoitettiin haettaviksi. Maankäyttöosasto hoiti esittelyaineiston tekemisen. Se oli hyvää, mutta teknisesti asiapitoisiin tietoihin suuntautunutta. Uusista alueista järjestettiin pääsääntöisesti esittelyt maastossa. Kuntaliitoksen jälkeen markkinointi tuli tarpeelliseksi, koska aluksi saariston taajamissa ja nykyisin myös Manner- Naantalissa kaupungilla on jatkuvasti tarjolla omakotitalotontteja. Nykyisin verkkosivut ovat kaupungin tontinmyynnin pääasiallinen tiedotus- ja markkinointikanava. Lehti-ilmoituksia on käytetty, kun uusia alueita otetaan käyttöön. Kuntaliitoksen jälkeen saariston kesäpäivillä on ollut tonttien esittelyä. Rakennusmessuille ei ennen vuotta 2014 osallistuttu. Varsinaista markkinoinnin asiantuntemusta ei ole ollut käytettävissä. 2 Tonttien markkinointitoimenpiteet vuonna 2014 Vuoden 2014 aikana on tonttien markkinointia tehostettu. Markkinointitoimenpiteet perustuvat kaupunginhallituksen hyväksymään markkinointisuunnitelmaan. Kaupungin yleismarkkinointia on lisätty. Vuoden aikana on osallistuttu Turun messukeskuksen Rakentaminen ja Sisustaminen - messuille, Naantalin venemessuille ja Rymättylän Jaakonmarkkinoille. Tonttien markkinointia kaupungin verkkosivuilla on lisätty. Verkkosivujen sisältöä on uudistettu ja selkiytetty. Myytävien tonttien näkyvyyttä on lisätty mm. etusivun bannereilla ja valokuvilla. Verkkosivuja on kehitetty myös rivitalotonttien ja yritystonttien osalta. Lehti-ilmoituksiin on tehty uudet ilmoituspohjat. Nasta-lehdessä on ilmoitettu säännöllisesti kaupungin tonttitarjonnasta. Tonttimarkkinointia on laajennettu myös Ifind- mobiilipalveluun. Uutta markkinointimateriaalia, kuten esitteitä, opasteita ja messuosaston rekvisiittaa on hankittu. Lehti-ilmoitukset, tonttiesitteet ja messuosasto suunniteltiin kaupungin uuden graafisen ilmeen mukaan. Tonttien esittelytilaisuuksia on keväällä järjestetty kaksi kertaa Karjaluoto- Pirttiluodossa ja Itä-Immasessa. Syksyllä järjestetään vielä esittelytilaisuudet maastossa. 3 Tonttimarkkinoinnin resurssit Markkinointityötä on lisätty aikaisempiin vuosiin verrattuna olennaisesti vuoden 2014 aikana.

8 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 8 Toimenpiteet on tehty omana työnä. Käynnistettiin uusi yhteistyö markkinointitoimenpiteiden toteuttamiseksi maankäytön, rakennusvalvonnan ja viestinnän kesken. Tilapäisenä resurssina saatiin työllistämistuella palkattua määräaikainen markkinointisuunnittelija ajalle , jonka graafisen osaamisen ansiosta saatiin markkinointimateriaalia uudistettua. Markkinointisuunnittelijan työsuhteen päätyttyä markkinoinnin tarvitsemaa graafista osaamista ei ole kaupungin omissa henkilöstöresursseissa. Tonttimarkkinoinnin määrärahat ovat nykyisin maankäytön ja kaupunkisuunnittelujaoston määrärahoissa. 4 Tonttimarkkinoinnin kehittäminen Laajempiin markkinointikampanjoihin lähteminen ei nykyisessä valtakunnallisestikin heikossa tonttien markkinatilanteessa ole tarkoituksenmukaista. Kuitenkin ostajien tietoisuus Naantalin tonttitarjonnasta on tärkeää ylläpitää markkinoinnin keinoin, esim. osallistumalla Turun messukeskuksen Rakentaminen ja Sisustaminen -messuille. Kaupunginhallituksen vahvistama tonttien markkinointisuunnitelma koski vuotta Tavoitteen on, että tonttien onnistunut myynti ymmärretään jo kaavoitusvaiheessa alkavana asiakaslähtöisenä prosessina: ei pelkkänä markkinointitoimenpiteiden sarjana. 4.1 Toimenpide-ehdotukset Suunnitelmaa voitaisiin täydentää ainakin seuraavien kohtien osalta: 1 Markkinoinnin resurssien määrittely Lisätään resursseja graafiseen osaamiseen ja markkinointiin joko omana toimintana tai ostopalveluna. 2 Markkinoinnin vastuiden määrittely Markkinointiin varatut määrärahat keskitetään talousarviossa yhdelle kustannuspaikalle. Määritellään selkeä työnjako markkinoinnissa ja myynnissä. Maankäyttöosaston kiinteistötekniikan osaamista tarvitaan toiminnassa, mutta sitä on hyvä täydentää ulkopuolisella markkinointihenkisellä näkemyksellä. Hyvää käynnistynyttä yhteistyötä markkinointitoimenpiteissä kaupungin sisällä jatketaan. 3 Hinnoittelustrategian laatiminen Tonttien hinnoitteluperusteissa otetaan huomioon myös markkinointi, mm. sijainti, kohderyhmät (lapsiperheiden halvemmat tontit), laatuun perustuva tonttikohtainen hinnoittelu.

9 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 9 4 Ennakkomarkkinoinnin kehittäminen Ennakkomarkkinointi /myyntiin tulevista alueista tiedottaminen aloitetaan jo kaavoitusvaiheessa 5 Monipuolisen ja kysyntää vastaavan tonttitarjonnan takaaminen jatkossa Asiakkaiden tarpeet huomioidaan jo kaavoituksessa, kilpailukykyisten alueiden kaavoitus. Rakennusvalvonta palvelee joustavasti ja kerää toisaalta palautetta kaavoituksen ja tonttituotannon käytettäväksi. Aiheesta Tonttien markkinoinnin kehittäminen Naantalissa ollaan tekemässä ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää markkinointisuunnitelman päivittämisessä. Kaikki tontit eivät ole yhtä helposti rakennettavia. Vaikeasti perustettavat tontit tulee luokitella ja hinnoitella erikseen. Vaikeasti rakennettavien tonttien perustamiseen voidaan osallistua kaupungin voimin, kuten mm. Raisiossa on tehty. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää: Kaukolämpö ja energiahuolto (s. 35) Kaupunki on jalostanut tonttimaata teollisuuden käyttöön tekemällä sopimuksia korkeiden kallioalueiden tasaamisesta louhinnoin esim. Luolalassa. Tämä on hyvä tapa saattaa alueet rakentamisen piiriin, mutta edellyttää, että kiviainekselle on markkinat eikä kaupunki joudu maksamaan louhintatyöstä kohtuuttomasti. Vaikeasti rakennettavien pehmeikkötonttien perustamiseen osallistuminen hajauttaisi vastuita ja aiheuttaisi ilmeisen siksi riskin myöhemmille korvausvastuille. Tämän tyyppisiä riskejä ei ole syytä kaupungin ottaa eikä ympäristöviraston saamien tietojen perusteella näin ole tehty myöskään Raisiossa. Myös erilaiset painopenkereet ym. esikuormitusratkaisut tai muut maantäytöt voivat todellisuudessa hankaloittaa tontin myöhempää rakentamista, jos tontin käyttö ja rakennusten sijoittelu ym. ei ole täyttötöitä tehtäessä tiedossa. Tässä toiminnassa alueiden geodeettinen suunnittelu olisi vietävä hyvin pitkälle ja tutkimusten tekeminen ilman tontin käyttösuunnitelmaa aiheuttaisi ylimitoitettuja kustannuksia. Kaupunki on mukana merkittävässä seudullisessa energiahankkeessa. Turun seudun Maakaasu ja Energiahuolto Oy:n yhtiökokous teki vuoden lopulla päätöksen n. 260 miljoonan euron investoinnista uuteen voimalaitokseen, jonka sijoituspaikka on Naantali. Osakassopimuksen mukaan osakepääoman korotuksen määrä on sidottu investoinnin vieraan pääoman määrään, joka on 70 prosenttia. Kaupunki on mukana merkittävässä seudullisessa energiahankkeessa. Turun seudun Maakaasu ja Energiahuolto Oy:n yhtiökokous teki vuoden lopulla pää-

10 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 10 töksen n. 260 miljoonan euron investoinnista uuteen voimalaitokseen, jonka sijoituspaikka on Naantali. Osakassopimuksen mukaan osakepääoman korotuksen määrä on sidottu investoinnin vieraan pääoman määrään, joka on 70 prosenttia. Tarkastuslautakunta pyytää kaupunginhallitukselta arviota yhtiön investoinnin ja toiminnan riskeistä Naantalin kaupungin kannalta. Sijoituksen tuotto-odotuksista tulee liittää arvio talousarvioon ja antaa erittely toteutuneesta tuloksesta tilinpäätöksen yhteydessä. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää ja kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Voimalaitoshankeinvestoinnilla on suuri merkitys koko kaupunkiseudun ja erityisesti Naantalin työllisyystilanteeseen. Rakentaminen tapahtuu noin kolmen vuoden aikana, jolloin voimalaitostyömaalla on arviolta keskimäärin noin 400 työntekijää. Voimalaitoksen aloitettua tuotannollisen toiminnan työntekijämäärä ei laitoksella muutu nykyisestä oleellisesti, mutta biopolttoaineen käytön lisääntyessä työpaikkoja syntynee seudulle logistiseen toimintaan noin 150. Rakentamisen aikana riskinä voidaan todeta majoituskapasiteetin riittävyyden tai sen, pystytäänkö palvelutuotannossa riittävästi vastaamaan lisääntyneen työvoiman aiheuttamaan palvelukysyntään. Toiminnan riskinä voidaan ottaa esille biopolttoaineen käytön suhde hiilienergianlähteeseen. Hiilen käytön mahdollisesti vähennyttyä vaikutukset satamatoiminnalle voivat olla merkittäviä. Toisaalta, jos biopolttoaineen käyttö lisääntyy oleellisesti, saattaa myös satama saada sitä hyötyjä. Toiminnan kannalta riskinä voi vielä mainita rekkaliikenteen kasvun. Naantalin alueella liikenteen lisääntyminen keskittyy Vanton eritasoliittymään ja siitä Raision rajalle tai Maskuun. Suuremmat vaikutukset näkynevät Raision ja Maskun liikenneverkossa. Osakassähkön tuotto on nähtävissä ympäristöviraston talousarviossa kohdassa tekninen lautakunta, kaukolämpö ja energiatuotanto. Samassa kohdassa tilinpäätöksessä kerrottiin toteutunut tulos. Sijoituksen tuotto osingon muodossa oli vuonna Kaupunginkamreeri Juha Hienonen: Kaupungin osuus yhtiön osakepääomasta on tilanteen mukaan noin 1,1 miljoonaa euroa. Kaupungin tulo yhtiöstä syntyy kolmea kautta, osakassähkön katteesta, osakaslainoista ja osingosta. Osakaslainojen korkotulo 2013 oli ,04 euroa. Lainasaatavaa oli euroa ja korko noin 3,5 % vuotuista korkoa. Osakassopimuksen kohdan 1.4 mukaan yhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona vähintään 30 %. Yhtiö on 2014 keväällä päättänyt maksaa osinkoa ja Naantalin osuus oli euroa. Kaupungin osakepääomasijoituksen kirjanpitoarvo on nyt ,20 euroa.

11 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 11 Konekeskus (s. 36) Siivouspalvelut (s. 39) Talousarviossa oli merkintä: henkilö- ja pakettiautojen hankinnan sijaan ollaan suunnittelemassa leasing-rahoitukseen perustuvaa menettelyä. ja Huoltoleasing-vaihtoehto selvitettävä mennessä. Tarkastuslautakunnan pyytämän selvityksen mukaan konekeskukselle kuitenkin hankittiin kahdeksan uutta autoa ennen leasing-selvityksen valmistumista. Syksyllä valittiin leasing-vaihtoehto. Tarkastuslautakunta kehottaa kaupunginhallitusta tarkentamaan päätöksiin kirjattavia merkintöjä ja niiden tarkoitusta ja valvomaan niiden noudattamista. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää: Tekninen lautakunta toimi talousarvioon 2013 osoitettujen määrärahojen puitteissa ja sen perusteella laaditun ja hyväksytyn käyttösuunnitelman mukaisesti. Autohankinnat tehtiin alkuvuodesta 2013 todellisen tarpeen perusteella, kun päätös leasing-vaihtoehtoon siirtymisestä tehtiin kaupunginhallituksessa vasta Vuonna 2013 hankitut autot siirtyivät leasing-yhtiön omistukseen kirjanpitoarvolla takaisinvuokraus periaatteella, joten asialla ei ollut erityisiä kustannusvaikutuksia tai muutakaan haittaa. Siivouspalvelun tuottoihin sisältyvä euron myyntitulo on tullut palvelun myynnistä kaupungin tytäryhtiöille. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan kaupungin ja tytäryhtiöiden sopimuksista osa olisi tehty ilman kilpailutusta, mikä on voimassa olevan kilpailulain ja kaupungin konserniohjeiden vastaista. Tytäryhtiöiden tulos on verotettavaa tuloa. Tarkastuslautakunta kehottaa kaupunginhallitusta huolehtimaan siitä, että sen tytäryhtiöt noudattavat konserniohjeita ja kilpailuttavat ostopalvelunsa. Kaupunginlakimies Turo Järvinen ja kiinteistöpäällikkö Pekka Alm: Naantalin kaupungin siivouspalveluiden ja kaupungin tytäryhtiöiden välisissä ostopalvelusopimuksissa siivouspalvelut toimii kaikissa myyjän roolissa. Ostopalvelusopimusten kilpailutuksesta päättäminen on ostajan tehtävä. Tytäryhtiöillä ei ole sinällään lainsäädännöllistä estettä hankkia palveluita emokonsernilta. Myös voimaantulevaksi tarkoitetussa kuntalain uudistuksessa, jota selostetaan jäljempänä, säädetään asiasta selkeämmin. Tytäryhtiöt toimivat itsenäisinä juridisina henkilöinä päättäessään hankinnoistaan. Naantalin kaupunki voi vaikuttaa tytäryhteisöjen päätöksentekoon tarvittaessa konserniohjauksen kautta. Kukin tytäryhteisö on hallituksessaan käsitellyt kaupungin konserniohjeet ja liiketoimintayhteisön toimintaohjeen sekä kultakin tytäryhteisöjen hallituksen jäseneltä on otettu sitoumus konserniohjeiden noudattamiseen tehtävään annetun suostumuksen yhteydessä.

12 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 12 Vesihuoltolaitos (s. 41) Kuntalain uudistamista koskevan hallituksen esityksen mukaan kuntalakiin esitetään uutta 128 :ää yhtiöittämisvelvollisuuden poikkeuksista. Pykälä vastaa syyskuun 2013 alusta voimaan tullutta kuntalain 2 b :n sisältöä. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa 128 :n osalta todetaan, että pykälän 1 momentin 3 kohdan perusteella kunta voisi myydä tukipalveluja kuntakonserniin kuuluvalle tytäryhteisölle ilman, että kunnan katsottaisiin toimivan markkinoilla. Tukipalveluja olisivat muun muassa kirjanpidon ja palkkahallinnon järjestäminen sekä tietojärjestelmät ja niiden ylläpitoa koskevien palvelujen myynti, siivous, arkistointi, kiinteistöhuolto sekä tilojen vuokraus ja myynti. Hallituksen esitykseen sisältyvässä 129 :ssä säädettäisiin edelleen kilpailutilanteessa markkinoilla tuotettujen palvelujen ja tavaroiden hinnoittelusta. Pykälä vastaisi sitä mitä säädetään voimassa olevan kuntalain 66 a :ssä. Pykälän tarkoituksena on varmistaa, ettei 128 :ssä tarkoitetuissa poikkeustapauksissa kunnallisen tuotantoyksikön hinnoittelu toteuta sellaista kilpailua vääristävää alihinnoittelua, jota kyseisellä säännöksellä on tarkoitus torjua. Pykälän mukaan kunnan tuottaessa yhtiöittämisvelvollisuuden perusteella palveluja sen hinnoittelun tulisi perustua markkinaperusteiseen hintaan. Markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitettaisiin sitä hintatasoa, jonka suuruiseksi vastaava yksityinen toimija hinnoittelisi palvelut. Hinnoittelussa olisi siten lähtökohtaisesti otettava huomioon kilpailullisesta toiminnasta saadut tulot ja tuottamisesta aiheutuvat muuttuvat kulut ja tähän toimintaan kohdistettavissa oleva osa kiinteistä kuluista. Investointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut olisi otettava huomioon kustannuksina siltä osin kuin kyseiset investoinnit ovat välttämättömiä tehtävän hoitamiselle. Lisäksi hinnoittelussa on otettava huomioon toimintaan sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuotto. Säännös ei aina edellyttäisi tuoton tai kustannusvastaavuuden edellyttämistä. Joissain tapauksissa markkinaperusteisuudelta ei edellytettäisi tuoton saamista, vaan hinnoittelua käyvän arvon mukaisesti. Tällainen tilanne voisi koskea muun muassa muuttotappioalueella vuokrattavia tiloja. Kuntalain uudistus tullee tältä osin selkeyttämään voimassa olevan kilpailulain ja kuntalaissa säädetyn markkinoilla toimimisen sekä yhtiöittämisvelvollisuuden tai siitä tehdyn poikkeuksen välistä rajanvetoa. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan Tilalaitoksen palvelumyynti konserniin kuuluville tytäryhteisöille ei markkinahintaisena ole kilpailulainsäädännön eikä kaupungin konserniohjeen vastaista. Vesilaitoksen taseessa on n. 7 miljoonan euron suuruinen velka, joka on muodostunut kiinteistöjen liittymismaksuista. Liittymismaksun tarkoitus on kattaa osaltaan kunnallistekniikan rakennuskustannuksia. Valitulla käytännöllä liittymismaksulla ei kateta toiminnasta aiheutuvia menoja eikä tulo näy tuottona vesilaitoksen tuloksessa. Kaupunki välttyy arvonlisäverolta. Tarkastuslautakunta esittää käytännön muuttamista niin, että liittymissopimuksen tuotoilla katetaan jatkossa toiminnan kustannuksia eikä uusien asiakkaiden liittymismaksu ole enää palautuskelpoinen.

13 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 13 Tarkastuslautakunnan mielestä vesilaitoksen talousarvion laadinta ja tuloksen seuranta on saatettava nykyistä luotettavammalle tasolle. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää, kaupunginlakimies Turo Järvinen ja kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Vesihuollosta (käyttövesi ja jätevesi) on tehty taseyksikkö vuoden 2002 alusta ja sille laaditaan oma tuloslaskelma ja tase. Vesihuollon tilannetta käsiteltiin laajasti vuonna 2004, jolloin odoteltiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua liittymismaksujen arvonlisäverokohtelua koskevassa asiassa. Lainaus vuoden 2004 tekstistä (tilannetarkastelu ennen KHO:n ratkaisua): Kun vesihuollon taseyksikölle voimassaolevan säännöstön mukaisesti on nyt laadittu oma tuloslaskelma ja tase, antaa se mahdollisuuden tarkastella vesihuoltoa taloudellisena kokonaisuutena. Nyt aikaisempien perusteiden mukaan vahvistetut taksat näyttävät johtavan tällä hetkellä ylijäämäisyyteen, mikä yhdessä merkittävän liittymismaksurahaston pääoman kanssa tekee vesihuollon taloudesta erittäin vahvan. Vahvuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaupunki rahastaisi laitoksen ylijäämää vaan se jää laitoksen taseeseen ja on siten käytettävissä laitoksen toimintaan. Laitoksen talouden vahvuuden tai heikkouden tarkastelu on mahdollistunut, kun laitosta tarkastellaan nyt kokonaisuutena, ts. arvio on seurausta talousteoreettisen näkökulman muuttumisesta. Kun talousteoreettista lähestymistapaa määrittävät ohjeet nyt ovat vakiintuneet (lukuun ottamatta edellä kerrottua liittymismaksujen käsittelyyn liittyvää keskeneräistä asiaa) ja arvio laitoksen taloudesta on edellä kerrotun mukainen, on seuraavaksi tarkasteltava laitoksen toimintaa muilta osin. Tässä keskeinen asia on taksa-asetanta. Taksalaskentaa on harjoitettu samansisältöisenä ainakin viimeiset kaksikymmentä vuotta. Sen historiallinen perusta oli 1976 toimintansa aloittaneen Kunnallisen laskentatoimen uudistamistoimikunnan eli KULAUS:n ohjeissa. Kun laitos ei ollut taloudellisesti eriytetty muusta toiminnasta (ts. laitosta ei voitu tarkastella omien tuloslaskelmien ja / tai taseiden avulla), KULAUS antoi ohjeita, joita suositettiin noudatettavaksi. Yksi johtava periaate oli, että taksoilla pyrittiin keräämään varat jälleenhankintahintaisiin investointitarpeisiin. Jotta voidaan avoimesti arvioida, miten tilanne on kehittynyt ja antaako vesihuollon tase oikean kuvan laitoksen taloudesta, on rahatoimessa tehty kassavirtapohjainen selvitys vesihuollon (käyttövesi + jätevesi) käyttömenoista ja -tuloista sekä investointimenoista ja liittymismaksuista ajalta eli 30 vuoden ajalta. Selvitys on liitetty esityslistaan (KH ). Vesihuollon kassavirtalaskelman keskeinen yhteenveto on oheisessa taulukossa (euroja):

14 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 14 Vesilaitos Vesilaitos Viemärilaitos Yli-/alijäämä Menot kumulat , , ,03 Tulot kumulat , , ,23 Liitt.maksut kumulat , , ,08 Investoinnit kumulat , , ,31 Kassavirta kumulat, ei muita tuloja ,97 Muut tulot , , ,55 Kassavirta ml. muut tulot ,52 Taulukon mukaan vesihuolto on kassavirtapohjaisesti kerännyt 30 vuoden aikana suurin piirtein ne varat, jotka on tarvittu laitoksen käyttömenojen ja investointien rahoittamiseen. Tarkastelujaksona ei kaupunki ole tehnyt yhtään varsinaista pääomasijoitusta omaan vesihuoltoyksikköön. Edellä olevaan taulukkoon on kerätty verkostoinvestointien hankintamenot, ts. menoihin ei ole sisällytetty esim. osakepääomasijoitusta Turun Seudun Vesi Oy:öön. Myöskään peruspääomasijoitus vesilaitoskuntayhtymään ei sisälly tähän tarkastelujaksoon (sijoitusten yhteenlaskettu määrä on 1,6 milj. euroa). Tämän kassavirtalaskelman perusteella laitoksen taseessa ei pitäisi olla vierasta pääomaa ja näin tilanne kuntajaoston ohjeitten mukaan laaditussa taseessa on. Jatkotarkastelu KHO:n annettua ratkaisunsa Edellä todettiin, että vesihuollon talouden kokonaistarkastelua ei voida pitkäjänteisesti suorittaa ennen kuin korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa erääseen valitukseen. Valitus koski keskusverolautakunnan päätöstä siirto-, mutta ei palautuskelpoisen liittymismaksun arvonlisäverosta. Valitus jätettiin KHO on antanut asiassa ratkaisunsa. Ohessa tiivistelmä ratkaisusta: Vuosikirjanumero KHO:2004:14 Antopäivä Taltionumero 257 Diaarinumerot 437 ja 565/2/02 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Liittymismaksu - Siirtokelpoisuus - Sähkö- ja kaukolämpöverkko Kunnallinen sähkölaitos peri sähköverkkoon liittyvältä asiakkaalta liittymismaksun sekä tarvittaessa korotetun liittymismaksun tai lisäliittymismaksun. Kaukolämpöverkkoon liittyvältä asiakkaalta perittiin liittymismaksu sekä tarvittaessa lisäliittymismaksu. Kaikki liittymismaksut olivat siirtokelpoisia mutta eivät sitä vastoin palautuskelpoisia. Liittymismaksut katsottiin vastikkeeksi sähkölaitoksen verkonhaltijana suorittamista palveluista ja liittymismaksuista oli sen vuoksi suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi Äänestys 4-3. Ratkaisu koskee nimellisesti sähkö- ja kaukolämpöverkkoa, mutta sitä sovelletaan mm. vesi- ja jätevesiverkkoon.

15 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 15 Tässä tilanteessa kaupungin on päätettävä, minkälaisia liittymismaksuja kaupunki jatkossa perii. Vaihtoehdot ja niihin liittyvät seikat on koulutusmateriaalin perusteella tiivistetty seuraavaan: Liittymismaksuvaihtoehdot Vaihtoehtoja on teoriassa neljä: takaisinpalautettava ja siirtokelpoinen takaisinpalautettava, ei-siirtokelpoinen ei-takaisinpalautettava, siirtokelpoinen ei-takaisinpalautettava, ei-siirtokelpoinen. Arvonlisäveronäkökulma Ei-palautettavat liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia, koska niitä ei tulkita rahoitukseksi vaan saajan tuloksi. Tästä seuraa, että arvonlisäverollista toimintaa harjoittavalle maksajayhteisölle liittymismaksun määrä on ALV:n verran pienempi, koska se voi veron vähentää. Palautettavat liittymismaksut tulkitaan saajan rahoitukseksi eivätkä ne siten ole arvonlisäverollisia. Tällöin ei maksaja voi saada ALV-hyötyä. Liittymismaksu palautetaan nimellisesti saman määräisenä kuin se on saatu eikä sille lasketa korkoa. Palauttamiselle tulee päättää ehdot, pelkkä päätös palautuskelpoisuudesta ei riitä. Liittymismaksun luonteen muuttaminen Verkonhaltija voi yksipuolisesti muuttaa ei-palautettavan liittymismaksun palautuskelpoiseksi (koskee uusia). Vanhoja sopimuksia ei voi muuttaa yksipuolisesti asiakkaan vahingoksi. Liittymismaksut ja kirjanpito Ohjeitten pohjana on kuntajaoston yleisohjeet taseesta, liikelaitoksen (ja taseyksikön) käsittelystä KILA:n lausunto 1650 sähköliittymismaksujen kirjaamisesta KILA:n lausunto 1670 liittymismaksujen merkitsemisestä maksajan tilinpäätökseen kuntajaoston lausunto 65 liittymismaksujen kirjaamisesta kunnan tilinpäätökseen (kevään 2004 aikana). Kirjausohje tulee olemaan alla kuvatun mukainen Liittymismaksun laji Tuloslaskelma Tase takaisinpalautettava ja siirtokelpoinen takaisinpalautettava, ei-siirtokelpoinen ei-takaisinpalautettava, siirtokelpoinen ei-takaisinpalautettava, ei-siirtokelpoinen liikevaihto liikevaihto muut velat muut velat

16 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 16 Kuntajaoston tulevassa ohjeessa otetaan myös kantaa siihen, mitä tehdään vesihuollon taseessa nyt olevan liittymismaksurahaston kanssa. Vaihtoehdot ovat käytännössä seuraavat: 1 Jos vanhatkin liittymismaksut muutetaan palautuskelpoisiksi, on nyt laitoksen oman pääoman eränä esiintyvä liittymismaksurahasto siirrettävä vieraan pääoman eräksi. 2 Jos vain uudet liittymismaksut muutetaan palautuskelpoisiksi, muutetaan liittymismaksurahasto nimikkeeksi Edellisten vuosien kumulatiivinen ylijäämä. 3 Jos liittymismaksut säilyttävät nykyisen luonteensa, muutetaan liittymismaksurahasto nimikkeeksi Edellisten vuosien kumulatiivinen ylijäämä. Naantalissa on vanhoista liittymismaksuista muodostettu liittymismaksurahasto muutettu edellisten vuosien ylijäämäksi edellä kuvatun vaihtoehdon 2 mukaan, joten vanhat liittymismaksut ovat sen perusteella palautuskelvottomia. YHTEENVETO: Vuonna 2002 vesihuollon talous oli tasapainossa ja sen oma tulokassavirta oli riittänyt käyttömenoihin ja poistonalaisiin investointimenoihin. Konsulttiselvitys 2009 FCG teki kaupungille vesihuoltoa koskevan taloudellisen tarkastelun vuonna Raporttiin sisältyi seuraava kappale: 4.3 Taksarakenteen muuttaminen ja liittymismaksut Koska vesihuoltolaitoksen heikon taloudellisen tuloksen voidaan nähdä johtuvan ensisijaisesti taksarakenteesta, niin taksarakennetta on syytä korjata. Taksaa ehdotetaan korjattavaksi siten, että vesilaitoksen perusmaksua korotetaan. Korotus tehdään pitkällä aikavälillä tavoitteena taso, jolla perusmaksun osuus veden myynnin toimintatuloista on 20 %. Viemärilaitokselle asetetaan perusmaksu, jonka osuus pitkällä aikavälillä on 20 % jätevesi- ja perusmaksutulojen summasta. Perusmaksun tarkistamisen lisäksi on syytä tarkistaa liittymismaksuja. Nykyisillä liittymismaksuilla katetaan investoinneista keskimäärin vain vajaa 60 %. Liittymismaksuissa on syytä ottaa käyttöön myös alueellisten olosuhteiden vaikutus. Liittymismaksut ovat Naantalin vesihuollossa siirto- ja palautuskelpoisia, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas ei joudu maksamaan siitä arvonlisäveroa. Lisäksi siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut ovat pääoman luonteisia suorituksia, jota kirjataan taseen vastattaviin velaksi. Mikäli liittymismaksut ovat pelkästään siirtokelpoisia, niin liittymismaksut on kirjattava tuloslaskelman tuottoihin. Muuttamalla maksut pelkästään siirtokelpoiseksi voidaan liittymismaksuilla vaikuttaa vesihuoltolaitoksen tulokseen, mutta ei vaikuta kassa-

17 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 17 virtalaskelmiin. Asiakaan kannalta muutos tarkoittaa sitä, että pelkästään siirtokelpoisesta liittymismaksusta on maksettava arvonlisävero. Jos liittymismaksun luonnetta muutetaan, muutos vaatii toimielimen päätöksen. Lisäksi se aiheuttaa muutoksia vesihuoltolaitoksen liittymis- ja käyttösopimuksen pohjaan ja taksaan. Takautuvia muutoksia ei tule tehdä, vaan päätös on kohdistettava tuleviin liittymismaksuihin. Muutos koskee myös lisäliittymismaksuja, mikä tulee ottaa huomioon päätöksessä, liittymis- ja käyttösopimuksen ehdoissa ja taksassa. Liittymismaksun muuttaminen pelkästään siirtokelpoiseksi (huom. alkuperäisessä tekstissä lukee Liittymismaksun muuttaminen pelkästään palautuskelpoiseksi, mutta se pitää olla siirtokelpoiseksi ) edellyttää paitsi toimielimen päätöstä asiasta myös liittymismaksun verottoman tason määrittämisen. Yksinkertaisin keino on tehdä siten, että arvonlisävero lisätään suoraan olemassa oleviin liittymismaksuihin. Asiakkaan näkökulmasta tämä nostaa liittymismaksuja 22 %. Yritysten, jotka voivat vähentää maksaneensa veron, kannalta tällä ei ole suurta merkitystä, mutta yksityiset asiakkaat joutuvat maksamaan korkeamman hinnan. Vesihuoltolaitos voi kirjata verottoman liittymismaksun tuottoihin. Toinen vaihtoehto on muuttaa liittymismaksu sellaisenaan verolliseksi, jolloin yritykset hyötyisivät muutoksesta 18 % ja yksityisasiakkailla tilanne säilyisi ennallaan. Vesihuoltolaitoksen kannalta ajatellen tämä muutos tarkoittaisi vastaavasti heikompaa tulosta. Konsulttiselvityksen jälkeen otettiin käyttöön ns. aluehintakerroin, jonka avulla pyritään alueittain siihen, että tietyn alueen liittymismaksuilla katettaisiin ko. alueen investointimenot. Vesihuollolla on nykytilanteessa asiakkaita noin kpl. Asiakkaiden määrä kasvaa vuodessa sen mukaan, miten uusia asuin-, teollisuus- ja muita rakennuksia vuosittain liitetään verkkoon. Nykytilanteessa uusien liittyjien määrä on vähäinen. Tarkastuslautakunnan esitys käytännön muuttamiseksi niin, että liittymissopimuksen tuotoilla katetaan jatkossa toiminnan kustannuksia, on periaatteessa toteutuskelpoinen ja tarkoittaa sitä, että uusien asiakkaiden liittymismaksu muutetaan palautuskelpoiseksi ja siten arvonlisäverolliseksi. Muutos voi helposti koskea uusia asiakkaita, koska tämän päätöksen kaupunki voi tehdä muuttamalla liittymisehtoja. Uusien asiakkaiden mukanaan tuoma muutos tapahtuisi nykyisillä volyymeillä erittäin hitaasti, todennäköisesti useiden vuosikymmenien aikana. Vanhojen asiakkaiden kohdalla muutosta ei helposti voi toteutua. Se edellyttäisi ensimmäiseksi verottajan ennakkoratkaisua arvonlisäveron maksuvelvollisuuden osalta. Turun seudulla on jo usean vuoden aikana ollut käynnissä seudullisen vesihuoltoyhteistyön selvittely. Kaupunginhallitus on viimeksi käsitellyt selvitystä

18 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 18 Kaupungin henkilöstö (s. 46) Selostusosassa on mainittu, että mahdollinen yhteistyö alkaisi 2015 tai viimeistään 2016 alusta. Selvitystyön laskelmat on tehty nykytilan pohjalta. Edellä olevan perusteella katsomme, että tarkastuslautakunnan esille ottamaa asiaa ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä ennen kuin seudullinen vesihuoltoyhteistyöhanke on saanut ratkaisunsa. Kokonaisuutena henkilökunta on suoriutunut säästötavoitteista kiitettävästi. Sairauspoissaoloissa saavutettiin hienoinen vähennys, mutta luvut antavat yhä syytä kiinnittää asiaan huomiota. Myös vapaaehtoisten talkoovapaiden ja lomarahojen vaihto vapaaksi vähenivät. Lukuihin on suhtauduttava pienellä varauksella, sillä kaupungin kirjapidossa pitämättömistä lomista ja vapaista vuoden lopussa ei ole olemassa tarkkaa lukua, vaan luvut ovat arvioita. Tarkastuslautakunta esittää, että kirjanpito saatetaan ajan tasalle vuoden 2014 aikana. Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama: Esimiehiä ohjeistettiin ennen kesää pitämättömien lomien selvittämisestä. Kartoituksen lopputuloksena on käynyt ennakko-oletusten mukaisesti ilmi, että pitämättömiä lomia voi olla huomattava määrä sairauspoissaolojen ja/tai vanhempainvapaiden takia. Johtoryhmässä keskusteltiin maanantaina asiasta ja sovittiin seuraavasta käytännöstä: Säästövapaasopimuksen voi tehdä maksimissaan 20 päivästä, kuten aiemmin on ohjeistettu. Ohjeidemme mukaan säästövapaasopimus tulee tehdä ennen sitä lomakautta (huhtikuun loppuun mennessä), jonka lomanmääräytymisvuoden lomia ollaan säästämässä. Poikkeuksena tähän sääntöön: Tänä syksynä voivat esimies ja työntekijä sopia maksimissaan 20 päivän siirtämisestä säästövapaiksi, huolimatta siitä, että lomakausi on jo käynnissä ja päättymässä. Erikseen sopimalla voivat esimies ja työntekijä sopia max. 20 lomapäivän pitämisestä talvikaudella Tämä koskee vanhoja ns. pitämättömiä lomia, joista ei ole tehty säästövapaasopimusta. Nämä lomat tulee pitää mennessä ja pidetyt lomat ilmoitetaan palkkoihin. Näistä lomajärjestelyistä ei kuitenkaan saa aiheutua ylimääräisiä sijaiskustannuksia. Mahdollisesti vielä pitämättömäksi jäävät vanhat lomat tulevat maksuun. Tällä ratkaisulla tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja mahdollisuutta pitää lomia talvikaudella ja helpotetaan mahdollisia kustannusvaikutuksia. Lisäksi tämä edesauttaa uuteen palkkahallinnon ohjelmistoon siirtymistä, jonka myötä lomakirjanpito siirtyy reaaliaikaiseksi ja todenmukaiseksi. Lisäksi tämä edesauttaa lomapalkkavarausten oikeellisuutta kirjanpidollisesti. Lomien tarkastamisella tulee olemaan kustannusvaikutusta vuonna Kustannusvaikutus selviää, kun esimiehiltä saadaan listat pidetyistä lomista.

19 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 19 Kehityskeskustelut (s. 47) Valtuuston hyväksymässä Naantalin kaupungin henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2013 on todettu kehityskeskusteluista, että ne viedään läpi sataprosenttisesti. Edellisvuodelle oli sama tavoite ja tulos lähes yhtä heikko. Tarkastuslautakunta edellyttää, että seuraavassa henkilöstösuunnitelmassa asetetaan realistinen tavoite kehityskeskustelun kattavuudelle ja laadulle. Viime vuonna aloitettua ohjeistusta kannustavan ja ohjaavan palautteen antamisesta tulee soveltaa myös kehityskeskustelujen toteutuksessa. Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama: Naantalin kaupungin henkilöstö ansaitsee laadukkaan ja tasapuolisen esimiestyön. Tähän liittyy kehityskeskustelujen käyminen läpi organisaation 100 %:n toteumalla. Näin ollen henkilöstöpäällikkönä en voi kannattaa ajatusta, että tavoitetta laskettaisiin, sillä se indikoisi henkilöstölle, että meillä riittää heikkokin suoriutuminen esimiestyössä. Hyvä esimiestyö kannustaa henkilöstöä jaksamaan ja näin ollen hyvään esimiestyöhön tulee nimenomaan panostaa ja siinä tulee onnistujia kannustaa ja palkita. Osittain matalaa toteumaprosenttia selittää se, että vaikka kehityskeskusteluja on pidetty, niitä ei ole raportoitu pyydetysti. Näin ollen todellisuudessa tilanne ei ole niin huono kuin luvut antavat ymmärtää. Jatkossa on toivottavaa, että jokainen esimiehenä ymmärtää raportoinnin merkityksen, sillä mielikuva Naantalin kaupungista työnantajana syntyy myös näiden koosteiden kautta. Lautakuntien ja luottamushenkilöiden määrä (s. 48) Martti Sipponen: Tarkastuslautakunta katsoo, että yhtä aikaa tavoiteorganisaation uudistuksen kanssa on syytä muuttaa myös luottamushenkilöorganisaatiota. Vuonna 2013 eri lautakunnissa ja jaostoissa käsiteltyjen asioiden määrä / kokous oli ajoittain vähäinen. Myös esittelijän ja lautakunnan välistä työnjakoa olisi syytä kirkastaa. Tarkastuslautakunta esittää tutkittavaksi eräiden lautakuntien korvaamista neuvottelukunnalla, jolloin viranhaltijavastuu kasvaisi ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuus yhä säilyisi. Molemmissa uudistuksissa tulee olla lähtökohtana toiminnan tehostaminen ja järkeistäminen, päätöksenteon selkeyttäminen, toimeenpanon nopeutuminen ja vastuunjaon kirkastaminen. Sote-uudistus, sataman yhtiöittäminen ja mahdollinen vesilaitoksen liittäminen osaksi seudullista hanketta tuovat muutoksia nykyisiin organisaatioihin ohi omien uudistushankkeiden. Vuonna 2013 joissakin lautakunnissa ja jaostoissa käsiteltävien asioiden määrä/kokous oli ajoittain vähäinen. Omana näkemyksenäni esittelijät ovat osittain alisuoriutuneet tältä osin tehtävistään ja lautakuntiin olisi voinut tuoda käsiteltäväksi enemmänkin lautakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita.

20 Naantalin kaupunki Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjä 20 Esittelijän ja lautakunnan välinen työjako on jo kuntalaissa kirjattu niin selkeästi, että esittelijän ja lautakunnan välistä työnjakoa on syytä kirkastaa esittelijän ja esittelijän esimiehen käymällä keskustelulla sekä mahdollisesti kaupunginhallituksen puuttumisella lautakunnan työskentelyyn. Lautakuntien korvaamista neuvottelukunnalla, jolloin viranhaltijan vastuu kasvaisi ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuus säilyisi, en tarkastuslautakunnan näkemyksestä poiketen pidä perusteltuna miltään osin. Uudistuksessa tulee tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaisesti olla lähtökohtana toiminnan tehostaminen ja järkeistäminen, päätöksenteon selkeyttäminen, toimeenpanon nopeutuminen ja vastuujaon kirkastaminen. Näihin kaikkiin lähtökohtiin on mahdollisuus päästä myös nykyistä organisaation tuottavuutta kehittämällä. Sote-uudistuksen mahdollisesti aikanaan tuomat muutokset on pyrittävä ennakoimaan ja viimeistään uudistuksen selkiydyttyä tehtävä sitä koskevat päätökset mahdollisimman nopeasti. Tarkastuslautakunnan huoleen tavoiteorganisaation uudistuksen yhtäaikaisuudesta luottamushenkilöorganisaatioon on pidettävä tärkeänä ja täten mielestäni myös lähtökohtaisesti asiaa on lähestytty. Lautakuntien ja luottamushenkilöiden määrällä ei asioita kokonaisuudessaan kuitenkaan ratkaista vaan esittelijän työtä kehittämällä ja osittain myös lautakunnan jäsenten koulutusta ja valintakriteereitä tehostamalla.