Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä
|
|
- Emma Pirkko Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geologian tutkimuskeskus Mineralogian laboratorio M 19/3813/2002/3 Inari Kari A. Kinnunen Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä Kinnunen, Kari A.
2 2 Löytöhistoria Heinäkuussa 2002 Sotajoelta löytyi suurin imuriruoppauksella tähän mennessä tavattu kultahippu (Kuva 1). Se painoi 72,36 g. Hippu oli samalla toiseksi suurin kesällä 2002 löytyneistä. Löytäjät, Viljo ja Marjut Siivola, pyysivät GTK:lta hipun tutkimusta (Kuva 2), koska muodoltaan hippu oli heidän mielestään harvinainen reikäinen ohuehko levy. Hippu tutkittiin yhden päivän aikana näytettä tuhoamattomilla menetelmillä ja valokuvattiin. Näin koska hipusta ei voitu teettää GTK:n hippukokoelmaan kopioita, sillä hipun toisessa päässä oli vain heikosti kiinni oleva uloke. Se olisi voinut irrota muotin teossa jäljennösvalua varten. Hippu analysoitiin ja siitä otettiin runsaasti digitaalikuvia, jotta muotoa ja pintarakenteita voitiin tutkia myöhemmin kuva-analyysiohjelmilla. Kuvatutkimuksella pyrittiin saamaan tietoa hipun mahdollisesta alkuperäkivilajista. Tutkimustiedot on kirjattu tähän raporttiin samaan malliin kuin muistakin GTK:ssa tutkituista isomushipuista. Hipun löysivät lempääläiset Viljo ja Marjo Siivola Sotajoelta heinäkuussa 2002 valtaukseltaan Kultakimppa 7305/1. Karttalehti on ja koordinaatit X 7591,0 Y 497,0. Löytäjien mukaan hippu oli liian iso, jotta se olisi mahtunut rihlojen väliin. Hipun muoto auttoi sen löytymistä, sillä se oli tarttunut rihlaan vääntyneestä ulokkeestaan. Hippu löytyikin rihlojen päältä. Siivolat antoivat hipulle nimen Hurrikas. Viljo Siivola oli jopa nähnyt edellisenä yönä unta suuren hipun löytymisestä. Hipun ominaisuudet Hipun paino on 72,36 g ja ominaispaino 16,85 (mittaus Matti Leino). Läpimitoiltaan se on 58 x 38 x 6 7 mm (Kuvat 3-5). Kemiallinen koostumus määritettiin hipun pinnasta. Analyysitulokseksi saatiin paino% Au ja muu havaittava alkuaine hopeaa (määritys Bo Johanson SEM-Edax menetelmällä). Koostumus on Lapin hipuille tyypillinen. Pinnassa on kullan suhteen rikastunut ohut kerros ja syvemmällä yleensä hopea- ja kuparipitoisempaa kultaa. Sen analysointi kuitenkin edellyttää pienen näytteen ottamista ja siihen ei tämän hipun kohdalla ryhdytty. Hippu on muodoltaan levymäinen ja siinä on lukuisia kidemuotoisia syöpyneiden ja kuluneiden mineraalien paikalla (Kuva 6). Poissyöpyneet mineraalit ovat olleet omamuotoisia kiteitä ja niiden paikalla on nyt geometrisen säännöllisiä koloja. Kolojen suurin läpimitta vaihtelee välillä 1,3 7,9 mm. Tyypilliset kolot ovat kooltaan 5-6 mm. Koloissa sijainneen mineraalin kidemuoto muistuttaa rombista ja kolojen muoto romboedria. Eräät kolot ovat deformoituneita kolmioita. Kidemuodon samankaltaisuuden takia voi olettaa että kultaa on ympäröinyt vain yksi päämineraali. Kysymykseen tulevia mineraaleja ovat ilmeisimmin karbonaatit mutta myös arseenikiisu (Kuva 7). Kolojen kidepintojen geometriaa mitattiin kuva-analyysiohjelmalla digitaalikuvista, mutta yksikäsitteistä mineraalitunnistusta ei näin kyetty tekemään. Kulmat olivat keskimäärin 70 ja 100 astetta. Kolojen täytteenä oli
3 3 detritaalisia mineraalirakeita ja kivilajipalasia. Mineraalit olivat kvartsi, granaatti, amfiboli, maasälpä ja kivilajipalaset kiilleliusketta (Kuva 8). Hipun kulmat ja ulokkeet ovat voimakkaasti pyöristyneitä. Hipun pyöristyneiden kohtien pintarakenteena havaitsee mikrouurteita ja painaumakoloja (Kuvat 9-10). Isäntäkivilajin tulkintaa Romboedriset kolot ilmentävät monessa kohdassa poisrapautuneen kiteen kaksostumista. Kysymyksessä voisi olla arseenikiisu. Alpatov ja Kozlov (1990) ovat kuvanneet Jakutian kultaesiintymien arseenikiisun kasvukaksosia. Osa koloista on kolmiomaisia sopien myös arseenikiisun kiteen päiden geometriaan. Ruotsin Skelleften alueen vanhasta Grundforsin kultamineralisaatiosta on kuvattu kvartsijuonia, joiden kontaktissa sivukiveä vasten on arseenikiisun ja kullan kasaumia (Bergman 1992). Suomen useimmissa kultamineralisaatioissa arseenikiisu esiintyy tyypillisesti samoissa kohdissa metallisen kullan kanssa. Aines on joka tapauksessa ollut melko karkearakeista keskimääräisen raekoon ollessa 5-6 mm. Perinteisesti Lapin hippujen suunnikasmaiset kolot on tulkittu karbonaattimineraalien liukenemisesta syntyneiksi (Kinnunen 1996). Siivolan hippu antaa näin ollen uuden tulkintatien tälle pohdinnalle. Vastaavia pintarakenteita ei myöskään ole näkynyt ulkomaisissa hippukuvastoissa, joita nykyään on paljon myös verkossa. Kirjallisuus Alpatov, V.V.; Kozlov, O.G The arsenopyrite growth twins of a goldbearing deposit in eastern Yakutia. Moscow University Geology Bulletin 45 (5), Bergman, J Structural geology of Grundfors, a quartz vein related gold deposit in the Skellefte district, northern Sweden. Geologiska Föreningens i Stockholm Förhandlingar 114, Kinnunen, Kari A. (1996) Classification scheme for surface textures of gold nuggets from Finnish Lapland. Bulletin of the Geological Society of Finland 68, Part 2,
4 4 Kuva 1. Siivolan hipun löytöpaikka Sotajoella. Hippu osoittaa löytöpaikan Kultakimppavaltauksella Kutturan tien pohjoispuolella. Karttaan on merkitty viivoituksella kullanhuuhdontaan liittyvät valtaukset. Kuva: Kari A. Kinnunen. Kuva 2. Kultahipun löytäjät, Marjo ja Viljo Siivola, seuraavat kun Bo Johanson analysoi heidän hippunsa kemiallista koostumusta pyyhkäisyelektronimikroskoopilla GTK:n Otaniemen tutkimuslaboratoriossa. Kuva: Kari A. Kinnunen.
5 5 Kuva 3. Siivolan kultahippu päältäpäin nähtynä. Hippu on levymäinen ja osa koloista ulottuu hipun läpi. Hippu osoittaa kullan kiteytyneen kapeahkona rakotäytteenä lähinnä juonen muiden mineraalien jälkeen. Suurin läpimitta on 58 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen. Kuva 4. Siivolan kultahippu altapäin nähtynä. Geometrisia koloja on tällä puolella vähemmän kuin toisella puolella. Tämä osoittaa juonen kiteytyneen asymmetrisesti. Hipun suurin läpimitta on 58 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen.
6 6 Kuva 5. Siivolan kultahippu sivulta. Hipun toisessa päässä on poikkiasentoon vääntynyt osa kultakasaumaa. Hipun reunoilla näkee kullan taipuneen sisäänpäin hipun pintaan. Hipun suurin läpimitta 58 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen. Kuva 6. Siivolan kultahipun verkkomainen makrorakenne. Kulta on kiteytynyt emäkalliossa ohuena rakotäytteenä. Kuva-alan leveys 16 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen.
7 7 Kuva 7. Siivolan kultahipun pinnan kolorakennetta. Kuvan kolo on tulkittavissa kaksoskiteen painaumaksi. Poisrapautunut kide voisi olla ollut arseenikiisua tai karbonaattia. Kuva-alan leveys 8 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen. Kuva 8. Siivolan kultahipun pinnan kolojen täytteenä on detritaalisia mineraaleja. Kuvan kolossa kvartsia, granaatteja ja amfibolia. Hipun kullan pyöristyneessä pinnassa mekaanisia pintarakenteita: mikrouurteita ja painaumakoloja. Kuva-alan leveys 3,2 mm. Kuva: Kari A. Kinnuen.
8 8 Kuva 9. Siivolan kultahipun pintarakennetta. Primaarikolot ovat tärkein pintarakenteen tyyppi. Kullan mekaanisesti hioutunutta pintaa peittää painaumakolojen ja mikrouurteiden muodostama kuviointi. Hipun koloissa limoniittista ruskeaa saostumaa ja detritaalisia rakeita. Kuva-alan leveys 6 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen. Kuva 10. Siivolan kultahipun hiotuneen pinnan rakennetta pyyhkäisyelektronimikroskoopin näkökentässä. Uurteet ja painaumakolot ovat yleisimpiä rakenteita. Kuvan oikean yläkulman tumma kuoppa on primaarisyvennys, kultaa ympäröineen mineraalin rapautumisesta syntynyt rakenne. Elektronimikroskoopin optista mikroskooppia parempi erotuskyky osoittaa pintarakenteiden olevan mittakaavasta riippumatta samantyyppisiä. Kuva: Bo Johanson.
Sotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino
Tutkimuslaboratorio M19/3813/2008/60 27.10.2008 Espoo Sotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan elokuussa 2008 Sotajoen Matinkiviniemestä
LisätiedotAleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,
LisätiedotLemmenjoen alueen Karuojalta heinäkuussa 2000 löydetyn Karpaasi-kultahipun (74,9 g) tutkimukset
Tutkimus & Kehitys - yksikkö M 19/3812/2000/1 Inari 3812 11 Kari A. Kinnunen 19.10.2000 Lemmenjoen alueen Karuojalta heinäkuussa 2000 löydetyn Karpaasi-kultahipun (74,9 g) tutkimukset 1 Karpaasi nimelle
LisätiedotPikkumammutiksi nimetyn Miessijoelta 1998 löytyneen isomuskultahipun (251 g) laboratoriotutkimusten tulokset
Geologian tutkimuskeskus Tutkimus & Kehitys, Kallioperä & Malmi M19/3812/99/1 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen ja Bo Johanson 22.3.1999 Pikkumammutiksi nimetyn Miessijoelta 1998 löytyneen isomuskultahipun
LisätiedotInarin Sotajoen Matinkiviniemestä löytyneen Vehviläisen kultahipun (67 g) laboratoriomääritykset ja kuvatutkimus Kari A. Kinnunen
Geologian tutkimuskeskus Espoon Yksikkö M 19/3813/2002/2 Inari 3813 11 Kari A. Kinnunen 14.11.2002 Inarin Sotajoen Matinkiviniemestä löytyneen Vehviläisen kultahipun (67 g) laboratoriomääritykset ja kuvatutkimus
LisätiedotPUSKUOJAN KULLAN JA KVARTSIN MUODOSTAMISTA SEKAHIPUISTA
Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto, M 19/3812/95/1 3812 07 INARI 8.02.1995 PUSKUOJAN KULLAN JA KVARTSIN MUODOSTAMISTA SEKAHIPUISTA Kari A. Kinnunen 1 Kullan ja muiden mineraalien muodostamat sekahiput
LisätiedotLemmenjoen alueen Kivikkopurolta lapiokaivuulla kesäkuussa 2003 löydetyn Tapio-kultahipun (128 g) tutkimus
Geologian tutkimuskeskus M 19/3812/2004/1 3812 08 Inari 20.2.2004 Lemmenjoen alueen Kivikkopurolta lapiokaivuulla kesäkuussa 2003 löydetyn Tapio-kultahipun (128 g) tutkimus Kari A. Kinnunen 2 Hipun nimi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotTankavaaran Ruosteojalta nykyisen turistihuuhtomon kohdalta heinäkuussa 1950 löytyneen Virtasen kultasekahipun (187 g) tutkimus
Tutkimus & Kehitys - yksikkö M 19/3742/2000/1 Sodankylä 3742 02 Kari A. Kinnunen 25.10.2000 Tankavaaran Ruosteojalta nykyisen turistihuuhtomon kohdalta heinäkuussa 1950 löytyneen Virtasen kultasekahipun
LisätiedotLapin kullanhuuhdonta-alueiden kookkaimmat korundit
Etelä-Suomen yksikkö 21/2011 4.7.2011 Espoo Lapin kullanhuuhdonta-alueiden kookkaimmat korundit Kari A. Kinnunen Marttilan korundi Miessiltä 390,5 g. Kari A. Kinnunen 1 Johdanto Korundi on kirkkaana jalokivi,
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotMiessijoelta heinäkuussa 2004 löydetyn 282 g painoisen kultahipun petrografian, mineraalikemian ja löytöhistorian dokumentaatio
1 Geologian tutkimuskeskus Espoon yksikkö M 19/3812/2004/2 Inari 3812 Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Pentti Karhunen 8.10.2004 Miessijoelta heinäkuussa 2004 löydetyn 282 g painoisen kultahipun petrografian,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotSELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA
M 17/Sdk/Ir/52/2 Sodankylä ja Inari Pentti Ervamaa 1975-11-09 SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA Ollessani 1950 luvun alkuvuosina mukana geologisen
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimus & Kehitysyksikkö M 16/3742/1 Sodankylä Kari A. Kinnunen, Bo Johanson, Risto Puranen ja Liisa Kivekäs 31.07.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimus & Kehitysyksikkö M 16/3742/1 Sodankylä Kari A. Kinnunen, Bo Johanson, Risto Puranen ja Liisa Kivekäs 31.07.1998 Tankavaaran Kultamuseon turistihuuhtomolta löydetyn Mopoksi
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotTurun tuomiokirkon keskiaikaisen pyhäinjäännöskokoelman reliikkikivien laboratoriotutkimus
Geologian tutkimuskeskus Tutkimuslaboratorio M41/2010/19 18.8.2010 Espoo Turun tuomiokirkon keskiaikaisen pyhäinjäännöskokoelman reliikkikivien laboratoriotutkimus Kari A. Kinnunen ja Marja Lehtonen 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTampereen Kivimuseoon hankittujen Pyhtään kidekellarin savukvartsikidesikeröiden dokumentointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS RAPORTTITIEDOSTO N:O 4553 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimus- & Kehitysyksikkö M 19/3023/2001 /1 Pyhtää 3023 06 Kari A. Kinnunen 4.12.2001 Tampereen
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotSISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väärämäen Cu-lohkare Moreeninäyttee ;, K_allionäyttee t 11 Ki rjalli suus 13
AK ;' :', S-i- - ', E M 19/4121/-79/1/10 Koskee 4121 10, RAUTJÄRVI Kari Kinnunen 1979-03-22 11 g 7 /-f VÄÄRÄSYIÄEN Cu-LOUKARE (K/2986) JA SEN JÄLJITYKSEEN SOV ELTUVISTA MIN-t~xALOGISISTA PIIRTEISTÄ SISÄLLYS
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1) SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/-97/1/10 KITTILÄ Soretiavuoma Veikko Keinänen 31.12.97 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1)
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti
OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotKullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa
Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotWSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719
6142/06 1 (8) WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä Tutkimukset WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta
LisätiedotJänneterästen katkeamisen syyn selvitys
1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotALEKSIN KULTAHIPUN (385 g) LABORATORIOTUTKIMUKSISTA
Kari A. Kinnunen, Bo Johanson, Mauri Terho ja Risto Puranen (1995) ALEKSIN KULTAHIPUN (385 g) LABORATORIOTUTKIMUKSISTA Geologi 47 (3), sivut 35-39 ISSN 0046-5720 (painettu versio) Johdanto Lapista löytyneitä
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotKULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO
Päivitys 17.1.2013 Tämä aineisto on julkaistu www.kultahippu.fi sivustolla. KULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO Johdanto Tiedostoon on kerätty kulta- ja platinahipuista sekä korundeista seuraavia tietoja:
LisätiedotMineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotSei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989.
Ci19/23/90/1 Koskee 2023 06, 09 20Y2 0'4 3111 02, 09 3119 07 J. Lehtimaki 18.0Lf.1990 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Sei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989. Seismisillä
LisätiedotVOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)
M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotKauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotGTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
Lisätiedot2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka FM Sami Viljanmaa kaivautti Kierikkikeskuksen järjestämillä yleisökaivauksilla Oulun Kierikinkankaalta 6.6. 20.10.2016. Ks. Sami Viljanmaan kaivauskertomus Museoviraston
LisätiedotKulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Uusikaarlepyy ja Vöyri Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue 7.11.
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Kuva 11. Asuinpaikan Björnstensberget 2:n maastoa. Etualalla todennäköisesti nuoremman maankäytön tuloksena syntynyt kuoppa,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3042/94/1 3042 01 D VEHKALAHTI Kari A. Kinnunen 16.8.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3489 Selostus ja valokuvadokumentti savukvartsikiteitä sisältäneen kideluolan aukikaivamisesta
LisätiedotSuomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit
Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
Lisätiedot