PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus KOKOUSTIEDOT AIKA klo 08:30-09:32 PAIKKA Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 30 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 31 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 32 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 5 33 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON JA PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTIT VUODELTA VUODEN 2016 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 35 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET 36 LAUSUNTO ASIKKALAN KUNNALLE RUOTSALAISEN RANTAOSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 37 LAUSUNTO KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2040:N VALMISTELUAINEISTOSTA JA KAAVALUONNOKSESTA 38 LAUSUNTO VALTATIEN 12 UUSIKYLÄ-MANKALA PARANTAMISTA KOSKEVASTA YLEISSUUNNITELMASTA 39 LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE 10-TIEN PALVELUTASOSELVITYKSESTÄ 40 EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A OSALLISTUMINEN LIFE IP ILMASTO-OHJELMAAN TOWARDS CARBON NEUTRAL MUNICIPALITIES (LIFE IP CANEMURE) 43 PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2020 PÄIVITYS TIEDOKSISAANTIASIAT VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET AJANKOHTAISKATSAUS MUUT MAHDOLLISET ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

2 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus KOKOUSTIEDOT AIKA klo 08:30-09:32 PAIKKA Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti OSALLISTUJAT pj Jari Salonen x Merja Vahter vpj Sanna Koponen Helena Salakka Anne-Mari Vilkman x Kari Satovuori Eevakaisa Liisa Korpela Lehtosalo-Lönnberg Ilpo Markkola x Aino Alonen Jari Hartman x Pekka Komu Juha Rostedt x Mika Lampola Leena Mantere x Sonja Falk Matti Mäntylä x Rami Lehto Matti Siirola Atte Härkälä x Mervi Hännikäinen x Pirjo Ahola Mirkku Tammisto-Kiiski x Tuula Kaukonen Riitta Karjalainen x Riitta Siltanen Tuomo Riihilahti Mika Järvinen Maakuntavaltuuston pj Erkki Nieminen x 1 varapuheenjohtaja Antti Räsänen x 2 varapuheenjohtaja Lasse Koskinen x Muut osallistujat Jari Parkkonen x Jari Paakkunainen x ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Salonen Jari Paakkunainen KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Paikka ja aika Lahti 13. maaliskuuta 2017 Allekirjoitukset Matti Mäntylä Juha Rostedt PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Päijät-Hämeen liitossa 14. maaliskuuta 2016 klo 9:00-15:00 Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Jari Paakkunainen

3 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakuntahallitus Hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostina maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille sekä maakuntahallituksen esittelijälle ja sihteerille. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Maakuntajohtaja: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuu den. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

4 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Maakuntahallitus Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti maakuntahallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tä hän tehtävään valittua maakuntahallituksen jäsentä tai läs nä olevaa varajäsen tä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkir jat tarkastetaan pääsääntöisesti kokouksen jälkeen tai tar peen vaatiessa muul la tavoin. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Matti Mäntylän ja Matti Siirolan. Päätös: Tarkastajiksi valittiin Matti Mäntylä ja Juha Rostedt.

5 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Maakuntahallitus Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukai sessa järjestykses sä, jollei toimielin toisin pää tä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokous kutsussa. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja totesi, että maakuntahallituksen jäsen Mirkku Tammisto-Kiiskellä on tänään syntymäpäivä.

6 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON JA PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTIT VUODELTA / /2013 Maakuntahallitus Kunnallinen työmarkkinalaitos on toimittanut kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen. Suositus korvaa Suomen Kuntaliiton aikaisemmin antaman suosituksen henkilöstötilinpäätöksestä. Henkilöstöraportoinnin ja -arvioinnin olennaisimpana tehtävänä on strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Suosituksen tunnusluvuista on otettu käyttöön ne, joita pidetään omien tarpeiden ja henkilöstöstrategian kannalta keskeisinä ja konkreettisesti seurattavina tunnuslukuina. Raportteja kehitetään jatkossa niin, että ne tuottavat toiminnan ja sen kehittämisen kannalta oleellista tietoa. Henkilöstöraportit lähetetään maakuntahallituksen jäsenille esityslistan tausta-aineistona. Asian on valmistellut hallintojohtaja Jari Paakkunainen, puh Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee Päijät-Hämeen liiton ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstöraportit vuodelta 2016 tiedoksi ja päättää saattaa ne maakuntavaltuuston tietoon vuoden 2016 tilinpäätöksen tausta-aineistona. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Liiton henkilöstöraportti 2016 Liite 2 Pelastuslaitoksen henkilöstöraportti 2016

7 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus VUODEN 2016 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 44/ /2014 Maakuntahallitus Kuntayhtymän tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolain lisäksi kuntalaissa. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain mukaan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntajohtaja. Esityslistan liitteenä lähetetään maakuntahallituksen jäsenille vuoden 2016 tilinpäätös. Päijät-Hämeen liitto (ilman pelastuslaitosta) Tilikauden tulos ,89 Tilikauden alijäämä ,89 Vuoden 2016 talousarvio oli euroa alijäämäinen. Päijät-Hämeen liiton taseessa oli ylijäämää edellisiltä tilikausilta ,19 euroa. Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi esitetään myös pelastuslaitoksen tilinpäätös, joka hyväksytään osana Päijät-Hämeen liiton tilinpäätöstä. Pelastuslaitoksen vuoden 2016 tilinpäätös on esityslistan liitteenä. Pelastuslaitos Tilinpäätöstiedot käyttötalousmenojen osalta: menot tulot yli/alijäämä Pelastustoimi , , ,24 Ensihoito , , ,90 Nettoinvestoinnit vuonna 2016 olivat (valtionavut ja vaihtotulot otettu huomioon). Pelastuslaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunta hyväksyy liikelaitoksen tilinpäätöksen. Esityksessä tilikauden tuloksen käsittelystä todetaan, että pelastustoimen kirjanpidollinen ylijäämä ,24 kirjataan voitto- ja tappiotilille. Ensihoidon kirjanpidollinen alijäämä ,90 kirjataan voitto- ja tappiotilille. Pelastuslaitoksen tilikauden ylijäämä on yhteensä ,34 euroa. Tilinpäätös (liitto ja pelastuslaitos) osoittaa alijäämää yhteensä ,55 euroa.

8 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Asian on valmistellut hallintojohtaja Jari Paakkunainen, puh Maakuntahallitus - esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy liiton vuoden 2016 tilikauden tuloksen ,89 euroa käsittelyn siten, että alijäämä ,89 euroa kirjataan taseen yli-/alijäämätilille ja että pelastuslaitoksen vuoden 2016 tilikauden kirjanpidollinen tulos ,34 euroa, joka muodostuu pelastustoimen ,24 euron ylijäämästä ja ensihoidon ,90 euron alijäämästä, kirjataan voitto- ja tappiotilille - allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi - saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Tilinpäätös 2016

9 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET 91/ /2014 Maakuntahallitus Päijät-Hämeen maakuntahallitus on nimennyt maakunnan yhteistyöryhmään Elinkeinoelämän keskusliiton edustajaksi Elina Moision. Elinkeinoelämän keskusliitto on kirjeellään esittänyt, että Elina Moision tilalle yhteistyöryhmän jäseneksi nimetään Jari Kinnunen Teknologiateollisuus ry:stä. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmän varsinaiseksi jäseneksi aluepäällikkö Jari Kinnusen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

10 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus LAUSUNTO ASIKKALAN KUNNALLE RUOTSALAISEN RANTAOSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 20/ /2016 Maakuntahallitus Asikkalan kunta pyytää lausuntoa Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan luon nos vaiheen aineistosta mennessä. Ehdotusvaiheen asiakirjat ovat nähtävissä internetosoitteessa: va/ Maakuntahallitus on antanut Asikkalan Ruotsalaisen ran ta osa yleis kaa va-asias ta lausuntoja aikaisemminkin kaavatyön eri vaiheissa. En sim mäi sen luon nos vai heen asiakirjoista annettiin lausunto ja eh do tus vai hees ta Kaavasta tehtiin kuitenkin Itä-Suo men hallinto-oikeuteen 7 kpl valituksia. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kaa van hyväksymispäätöksen Hämeen ELY-keskuksen ja Van taan seurakuntayhtymän valitusten pe rus teel la. Kumoamiseen joh ta neet valitukset koskivat mitoituksen tasapuolisuutta se kä vanhojen pals toi tus suun ni tel mien mukaisten tilojen tulkitsemista olemassa ole vik si ra ken nus pai koik si. Itä-Suomen hallinto-oikeuden kumoamispäätöksen pe rus teel la kaavan laatiminen aloitettiin alusta tehdyllä Asikkalan kun nan hal li tuksen päätöksellä. Rantaosayleiskaava sisältää Ruotsalaisen alueen ranta-alueet Asikkalan kun nan puolella. Suunnittelualue on kooltaan noin 71 km². Suun nit te lu alu eel la loma-asuntojen kokonaismäärä on 993 kpl, lisäksi kaava-alueella on muu ta asumista tai matkailua koskevia aluevarauksia. Asian on valmistellut maakunta-arkkitehti Mirja Karila-Reponen, puh Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: "Kaavaehdotuksessa on keskitytty niiden asioiden korjaamiseen joiden pe rus teel la kaavan hyväksymispäätös kumottiin. Kaavoituksessa on käytetty ai em paa kaa vapro ses sia vastaavia, mutta ajantasaistettuja ja tar ken net tu ja tavoitteita ja mi toi tuspe rus tei ta. Kaavaprosessi on ollut eri vaiheissaan yhtäaikainen Päijät-Hämeen maa kun ta kaavan 2014 laatimisen kanssa. Maakuntakaava 2014 on hyväksytty maa kun ta valtuus tos sa ja maakuntahallitus päätti sen voi maan tu los ta kokouksessaan Prosessien yhtäaikaisuuden vuoksi voi daan todeta, että niin maakuntakaavassa kuin Asikkalan Ruotsalaisen ran ta osa yleis kaa va työs sä on voitu huomioida hyvin ja nopeasti molempien kaa vo jen yhteistyötä vaativat asiat. Kaavasisällön suhteen tässä uu des sa kaan vaiheessa ei ole ilmaantunut mitään erityistä uutta tai yllättävää. Maakuntakaava 2014 ja Asikkalan Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan laa ti mis ten eri vaiheissa on käsitelty, keskusteltu ja annettu lausuntoja puolin ja toi sin esimerkiksi kulttuuriympäristö- ja maisema-asioista. Nyt nähtävillä ole vas sa kaavaehdotuksessa esille nousseet asiat ovat perustellusti kohdillaan eikä Päijät-Hä meen liitolla ei ole huomautettavaa Asikkalan Ruotsalaisen rantaosayleiskaavaehdotuksesta. " Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

11 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus LAUSUNTO KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2040:N VALMISTELUAINEISTOSTA JA KAAVALUONNOKSESTA 169/ /2015 Maakuntahallitus Hämeen liitto pyytää lausuntoa Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksesta mennessä. Kaava-asiakirjat ja valmisteluaineisto on nähtävissä osoittees sa: Hämeen maakuntavaltuusto käynnisti kaavatyön ko kouk ses saan Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka lain voi man saatuaan korvaa kaikki Kanta-Hämeessä nykytilanteessa voimassa ole vat maakuntakaavat. Kanta-Hämeessä ovat voimassa maakuntakaava 2006 ja vai he kaa vat 1. ja 2. Kaavaluonnoksen pohjalta valmisteltava kaavaehdotus on tarkoi tus käsitellä Hämeen maakuntavaltuustossa vuonna Hämeen liiton sivuilla on koottuna 25 taustaselvitystä, jotka liittyvät alue- ja yh dyskun ta ra ken tee seen, kaupan palveluverkkoon, ampumaratoihin, ekologiseen verkos toon, maisemiin, kulttuuriympäristöihin, soidensuojeluun, pohjavesiin, lo gis tiikkaan ja rata- sekä tieverkkoon. Luonnosvaiheen kaava-asiakirjat ovat pitkälti eh dotus vai heen asiakirjojen kaltaiset. Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksen taajamatoimintojen alueita on peilattu suu rem mal le väestölle ja uudisrakentamisvauhdille mitoitettuun 1. vai he maa kun takaa vaan. Tarkastelun perusteella voimassa olevan maakuntakaavan asumisen alue va raus ten on todettu riittävän ja asumisen rakentamattomia re ser vi aluei ta on joil ta kin osin rajattu pienemmiksi. Kaavaluonnoksessa on esitetty ca-koh de mer kinnäl lä myös paikallistasoisia alakeskuksia. Päijät-Hämeeseen verrattuna osa näistä saat tai si vastata kooltaan kyliämme. Kaavaluonnoksessa on varauduttu uusiin kaupan säädöksiin mm. jät tä mäl lä vielä kes kus ta toi min to jen alu eet mitoittamatta ja määrittelemällä seu dul li ses ti mer kit tävän suuryksikön koon yleiseksi alarajaksi 4000 km 2. Luonnoksessa on kui ten kin to det tu lakimuutoksen tilanne ja varauduttu myös siihen, että lakimuutokset ei vät to teu tui si kaan. Maakuntakaavan luonnoksessa on osoitettu useita uusia ratalinjauksia tai rai de liiken teen yhteystarpeita: Turku-Toijala radan oikaisu Humppilan länsipuolella, Helsin ki-fors sa-po ri -yhteystarve ja Humppila-Forssa-Riihimäki -yhteystarve. Asian ovat valmistelleet aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen p , eri tyis asian tun ti ja Tapio Ojanen, puh ja maakunta-arkkitehti Mirja Ka ri la-re po nen, puh

12 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää antaa Hämeen liitolle Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040:n valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta seuraavan sisältöisen lau sunnon: Kanta-Hämeen loppuvuodesta 2015 käynnistetty maakuntakaava prosessi on edennyt ripeästi luonnosvaiheeseen. Luonnosvaiheen kartta on yleis ole muk seltaan lainvoimaista maakuntakaavaa ja vaihekaavoja koskevaa maakuntakaavojen yh dis tel mää yleispiirteisempi. Merkintätekniikkojen muutokset ovat tuottaneet aiem paa selkeämmän kaavakartan. Päijät-Hämeen valtuuston hy väk sy mään maakuntakaavaan 2014 nähden Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 luon nos on kuitenkin paikoitellen yk sityis koh tai sem pi. Päijät-Hämeessä on esi mer kik si käy tet ty pienialaisten kes kus tatoi min to jen alueiden osalta koh de mer kin tö jä ja ala kes kus mer kin tö jä on käytetty seu dul li ses ti merkittävissä alakeskuksissa. Paikan ni mien puuttuminen vielä luonnos kar tal ta vaikeuttaa hieman aluetta vä hem män tun te van hahmottamista. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kaupan asiointialueet noudattava melko tarkkaan maa kun nan rajaa. Hämeenlinna Lammin ja Hollolan Hämeenkosken välillä saattaa ol la ostovoiman siirtymiä Lammin suuntaan.tuuloseen esitetty mitoitus on mal til linen. Lammin mitoittamatta jättäminen tai varuilta esitetty km 2 Hä meen kosken km 2 mahdollistavampi. Päijät-Hämeen maa kun ta kaa va 2014 mah dollis taa kuitenkin kaupan palveluiden ke hit tä mi sen Hä meen kos kel la, joten Kan ta-hämeen maakuntakaavan kaupan ratkaisut ei vät vaaranna Hä meen kos ken pal ve luiden saatavuutta. Kaupan toimijat tekevät tie tys ti omat si joit tu mis pää tök sen sä, joihin molemmat kaavat luovat kun ta kaa voi tus ta varten mah dol li suuk sia. Maakuntakaavan luonnoksessa on osoitettu kaksi uutta logistiikka-aluetta: Humppi laan ja Riihimäen ratapihan eteläpuolelle. Kaavaselostuksen kuvausten mukaan mo lem mil la alueilla tulisi olemaa ylimaakunnallista tai valtakunnallista merkitystä. Päi jät-hä meen liitto on pitänyt tärkeänä merkittävien nykyisten ja uusien lo gis tiikka-aluei den profilointia Etelä-Suomen alueella. Profiloinnin avulla voidaan suun nitel la sellaista työnjakoa eri logistiikka-alueiden välillä, joka hyödyntää koko Etelä-Suo mea. Samalla voidaan tunnistaa ne logistiikkatoiminnot, joiden si joit tu mi sesta alueet kilpailevat keskenään. Nyt tällaista profilointityötä aletaan tehdä Pohjoisen kas vu vyö hyk keen alueella ja siihen on tarkoitus kytkeä myös Suomen kas vu käy tävän alue. Kanta-Hämeen kaavaluonnokseen liittyen esimerkiksi Riihimäen alueelle suun ni tel luil le Tallinna-tunnelin tarvitsemille logistiikkapalveluille löytyy to den nä köises ti myös muita vaihtoehtoisia alueita. Etelä-Suomen logistiikka-alueiden pro filoin ti työn odotetaan tuovan apuja maakuntakaavojen logistiikka-alueita koskevien lin jaus ten tekemiseen ja maakuntakaavojen toteutukseen liittyvään lo gis tiikka-aluei den tarkempaan suunnitteluun. Vuonna 2014 selvitettiin Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla valtatien 10/12 ja kan ta tien 54 rooleja liikennejärjestelmässä. Selvitysten johtopäätösten perusteella Päi jät-hä meen uudessa maakuntakaavassa linjattiin, että kantatie 54 Lahdesta Rii hi mäel le tulee muuttaa valtatieksi. Kanta-Hämeen maakuntakaavan luon nokses sa kantatie 54 on esitetty kantatienä. Päijät-Hämeen liitto toteaa, että lii ken ne viras ton mahdollinen päätös tien luokituksen muuttamisesta edellyttää yhtenäistä linjaus ta tieluokituksen muuttamisesta molemmissa maakuntakaavoissa. Päi jät-hämeen liitto toivoo, että Hämeen liitto tekee asiasta perustellun johtopäätöksen ja lin jaa tien sen mukaisesti nyt valmisteilla olevassa maakuntakaava 2040:ssä. Vasta val mis tu neen Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakson palvelutasoselvityksen työryh mä päätyi suosittelemaan 10-tien Hämeenlinnan kaupunkijakson kehittämistä kau pun ki mai se na pääväylänä. Tämäkin linjaus puoltaisi pitkämatkaiselle lii ken teelle soveltuvan kantatien 54 muuttamista valtatieksi. Päijät-Hämeen liitto toteaa, että kaavaluonnoksen moninaiset teknisen huollon verkos to jen linjaukset vaikuttavat varsin yksityiskohtaisilta yleispiirteiseksi tarkoitetun

13 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus maa kun ta kaa van linjauksiksi. Evon suuri retkeilyalue yhdistää Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnallisia vi herver kos to ja. Maakunnat ovat käyttäneet hieman toisistaan poikkeavia merkintöjä, mut ta samaa asiaa merkitseviä, virkistys- retkeily - ja ulkoilumahdollisuuksia tarkoit ta vaa käyttöä. Hämeen Evon alueen merkitseminen luontomatkailun ke hit tämis alu eek si matkailupalveluiden alueineen tukee myös Päijät-Hämeen puolen käyt tä jiä ja Päijät-Hämeen liiton tavoitteita Päijänteen alueen hyödyntämiseksi erilai sin maakunnallisin ja ylimaakunnallisin yhteyksin. Ulkoilureittien suhteen Hämeen liiton puolelta ei varsinaisesti näy reittiä Kur hi la-hilli län suuntaan niin kuin Päijät-Hämeen liiton puolella on, mutta yhteys Asikkalan suun taan hoituu kuitenkin Päijät-Hämeen puolella. Ulkoiluyhteys Hämeen liiton puo lel ta Kauttisjärvelle on merkitty kaavakarttaluonnokseen. Päijät-Hämeen liitossa on käytetty hieman erilaisia merkintöjä ja tuotu esiin eri asioi ta kaavan painopisteiden mukaan. Päijät-Hämeen liitossa suojelu- ja vir kis tysasiat tehtiin päivitysluonteisesti, ja siitä johtuen Päijät-Hämeen liiton puolella esimer kik si Pääjärvellä on vedenpäällinen suojeltu vesi merkintä siirtyneenä ai kaisem mas ta maakuntakaavasta Jatkossa ja seuraavilla kaavakierroksilla merkin tö jä voidaan yhtenäistää. Maakuntien rajapinnoilla ei ole rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä yh tei siä alueita. Muutoin aihepiirissä on toimittu samansuuntaisesti kuin Päi jät-hämees sä kin. Kummankin maakunnan maakuntakaavakartoilla on esitetty maa kunnal li sia ja valtakunnallisia arvoja. Loma-asumista ei ole käsitelty Hämeen maa kunta kaa vas sa ollenkaan, joten karttatarkastelun perusteella voisikin tulkita, että Päijät-Hä meel lä on enemmän profiloitumispyrkimyksiä matkailun lisäksi myös vapaa-ajan asumisen suuntaan. Päijät-Hämeessä on käytetty monipuolisempaa vapaa-ajan maakuntakaavamerkintää R, (loma- ja matkailualue) kuin mitä taas Hämeen yksilöidympi RM-merkintä antaa ymmärtää, joka tarkoittaa pelkästään matkai lu pal ve lui den aluetta." Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

14 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus LAUSUNTO VALTATIEN 12 UUSIKYLÄ-MANKALA PARANTAMISTA KOSKEVASTA YLEISSUUNNITELMASTA 154/ /2016 Maakuntahallitus Uudenmaan ELY-keskus pyytää Päijät-Hämeen liitolta lausuntoa valtatien 12 parantamista koskevasta yleissuunnitelmasta välillä Uusikylä-Mankala. Uudenmaan ELY-keskus käynnisti yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa yleissuunnitelman laatimisen lokakuussa Uudenkylän ja Tillolan välille on laadittu samanaikaisesti ja samassa suunnitteluprosessissa kaksi erillistä yleissuunnitelmaa osuuksille Uusikylä-Mankala ja Mankala-Tillola. Laaditut yleissuunnitelmat korvaavat vuonna 2010 valmistuneen yleissuunnitelman. Uuden yleissuunnitteluprosessin tavoitteena on ollut yhteysvälin rahoitusmahdollisuuksien parantaminen löytämällä käyttäjälähtöinen ja aiempaa kustannustehokkaampi kehittämisratkaisu. Valtatien 12 Uusikylä-Mankala yleissuunnitelma koskee noin 10 kilometrin pituista tiejaksoa. Yleissuunnitelmassa on esitetty tien kehittämiseksi ja parantamiseksi seuraavat periaatteet: - Valtatie 12 parannetaan korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. - Valtatien 12 liittymät ovat eritasoliittymiä. Uudenkylän eritasoliittymää parannetaan ja Hiisiöön tehdään uusi eritasoliittymä. - Alemman tieverkon nykyiset yhteydet valtatien poikki turvataan yksityistiejärjestelyillä ja risteyssilloilla. Tiehankkeen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 47,1 miljoonaa euroa (MAKU 110,6; 2010=100). Hanke voidaan tarvittaessa toteuttaa vaiheittain. Uudenmaan ELY-keskus pyytää Päijät-Hämeen liittoa ilmoittamaan, mitä vahvistettuja tai hyväksyttyjä maakuntakaavoja suunnitelman käsittävällä alueella on ja ovatko kaavat yhdenmukaisia yleissuunnitelman kanssa. Asiakirjoihin pyydetään liittämään oikeaksi todistettu ote edellä mainitun mukaisista maakuntakaavoista. Lausunnon on valmistellut erityisasiantuntija Tapio Ojanen, puh Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää antaa Uudenmaan ELY-keskukselle valtatien 12 yleissuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Päijät-Hämeen liitto on ollut mukana valtatien 12 Uusikylä-Tillola yleissuunnitteluprosessia ohjanneessa hankeryhmässä. Yleissuunnitteluprosessi on edennyt rinnakkain Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 laatimisen kanssa. Valtatien 12 Uusikylä-Mankala yleissuunnitelma on hyvin tehty ja siihen on valittu tien rakentamiskustannusten ja vaikutusten kannalta parhaat suunnitteluratkaisut. Päijät-Hämeen liitto puoltaa yleissuunnitelman hyväksymistä. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen ainoa lainvoimainen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava Lainvoimaisen maakuntakaavan valtatietä 12 koskeva linjaus Uudestakylästä itään perustui edelliseen yleissuunnitelmaan ja se eroaa syyskuussa 2016 valmistuneen yleissuunnitelman linjauksesta. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014, joka kattaa valtatien 12 Uusikylä-Mankala

15 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus yleissuunnitelman käsittämän alueen Päijät-Hämeen maakunnan puolisen osuuden. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on yhdenmukainen syyskuussa 2016 valmistuneen yleissuunnitelman kanssa. Maakuntahallitus päätti määrätä Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät-Hämeen maakuntakaavan Maankäyttö ja rakennusasetuksen 93 :n mukaan maakuntakaava tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu. Maakuntahallituksen tekemästä päätöksestä ei ole vielä tämän lausunnon käsittelyyn mennessä kuulutettu. Hämeenlinnan hallinto-oikeus voi muutoksenhakuviranomaisena kieltää päätöksen täytäntöönpanon (MRL 201 ). Päijät-Hämeen liitto toimittaa Uudenmaan ELY-keskukselle tämän lausunnon liitteenä seuraavat asiakirjat: - Maakuntavaltuuston pöytäkirjan ote ja valitusosoitus koskien maakuntakaavan 2014 hyväksymistä - Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 kartta - Maakuntahallituksen pöytäkirjan ote koskien asiakohtaa 19 (maakuntakaavan 2014 määrääminen tulemaan voimaan ja vanhan kaavan kumoaminen) Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

16 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE 10-TIEN PALVELUTASOSELVITYKSESTÄ 23/ /2017 Maakuntahallitus Uudenmaan ELY-keskus pyytää Päijät-Hämeen liitolta lausuntoa Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakson palvelutasoselvityksestä. Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän itä länsisuuntaisen poikittaisen päätieyhteyden Turusta Hämeenlinnan ja Lahden kautta Kouvolaan. Hämeenlinnan ja Lahden välillä nämä valtatiet kuuluvat maan tärkeimpien pääteiden joukkoon, kattavaan TEN-T-verkkoon samoin kuin Liikennevirastossa valmisteilla olevaan keskeiseen päätieverkkoon. Valtatie 10 ei ole Hämeenlinnan kaupunkiseudulle sijoittuvalla tarkastelualueella kattavan päätieverkon laatutasoa. Lisäksi alueen maankäyttö kehittyy voimakkaasti, mikä tuo uusia tarpeita, jotka ovat omiaan heikentämään liikenteen palvelutasoa. Palvelutasoselvityksessä on tarkasteltu 10-tien Hämeenlinnan kaupunkijakson kehittämistä kahdella eri kehittämispolulla: 1. parantaminen kaupunkimaisena pääväylänä, osana muuta päätieverkkoa 2. kehittäminen osana keskeistä päätieverkkoa. Selvityksen tulosten perusteella selvitystä ohjannut työryhmä päätyi suosittelemaan 10-tien Hämeenlinnan kaupunkijakson kehittämistä kaupunkimaisena pääväylänä osana muuta päätieverkkoa. Selvitys löytyy linkistä: Lausunnon on valmistellut erityisasiantuntija Tapio Ojanen, puh Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää antaa Uudenmaan ELY-keskukselle 10-tien palvelutasoselvityksestä seuraavan lausunnon: Etelä-Suomen poikittaisliikenteen kehittämisen haasteena on pitkään ollut valtatien 10 sijaitseminen ahtaassa paikassa Hämeenlinnan kaupunkirakenteen keskellä. Tehty 10-tien Hämeenlinnan kaupunkijakson palvelutasoselvitys on tervetullut tietopaketti eri kehittämisvaihtoehtojen arviointiin. Tietä koskevia toimenpidevaihtoehtoja täytyy kuitenkin arvioida laajemmasta näkökulmasta osana koko Etelä-Suomen tieverkon toimivuutta. Päijät-Hämeen liitto pitää mahdollisena työryhmän ehdotusta 10-tien Hämeenlinnan kaupunkijakson kehittämisestä kaupunkimaisena pääväylänä. Tämä kuitenkin edellyttää valtakunnallisen poikittaisliikenteen edellytysten turvaamista muualla Etelä-Suomen tieverkolla. Esitetyt toimenpiteet 10-tiellä korostavat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeää kantatietä 54, joka johtaa Lahdesta Riihimäelle ja edelleen Turun suuntaan. Kantatie 54 tulisi muuttaa valtatieksi ja sitä tulisi kehittää valtatieluokituksen mukaisesti pitkämatkaisen liikenteen ehdoilla. 10-tien kehittämisessä tulee turvata Hämeenlinnan sisääntuloliikenteen sujuvuus Lahden suunnasta. Lisäksi Lahden ja Tampereen välillä erityisesti henkilöliikenteen käytössä olevan yhteyden vt12-vt10-vt3 toimivuutta ei tule nykytilanteeseen nähden heikentää ennen kuin vaihtoehtoinen yhteys valtatietä 12 pitkin Lahdesta Tampereelle asti on merkittävästi parannettu. Lahden eteläisen kehätien valmistuttua valtatien 12 kehittämisen seuraava prioriteetti on Lahti-Kouvola-välin parantaminen. Tämän jälkeen tulee parantaa Lahti-Tampere-väli, mikä mahdollistaa myös valtatien 10 kehittämisen entistä enemmän kaupunkimaisen liikenteen ehdoilla.

17 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

18 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A / /2012 Maakuntahallitus Päijät-Hämeen liitto on ja tekemillään rahoituspäätöksillä myöntänyt Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa hankkeelle (hankekoodi A32358) seuraavan rahoituksen: Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 5:Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Projektityyppi: Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Lahden ammattikorkeakoulu Oy: (sis. alv) Koko hanke: Projektin (koko hanke) rahoitus oli suunnitelman mukaan seuraava: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70,0 % Kuntien rahoitus ,00 27,1 % Muu julkinen rahoitus 0 0,0 % Yksityinen rahoitus ,9 % Tulot 0 0,0 % Rahoitus yhteensä , % Toteutunut EAKR- ja valtion rahoitus ,42 (70%), muu rahoitus suunnitelman mukaisilla prosenttiosuuksilla. EAKR- ja valtion tukea voidaan maksaa rahoituspäätöksellä hyväksytyn projektisuunnitelman toteuttamisesta aiheutuneille, todennettavissa oleville ja projektille tarpeellisille sekä EY:n ja kansallisten säädösten ja hallintoviranomaisen ohjeiden sekä päätösten ehtojen mukaisille tukikelpoisille kustannuksille. Rahoitusta saa käyttää projektissa aiheutuneisiin tukikelpoisiin menoihin. EAKR- ja valtion tuen osuus on enintään 70 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen muu rahoitus muodostuu kunnallisesta sekä yksityisestä rahoituksesta. Takaisinperintäasia kohdistuu ajalle , maksatushakemuksiin 3, 4 ja 5, joista Päijät-Hämeen liitto on tehnyt maksatuspäätökset ja maksanut päätöksen mukaisen EAKR-tuen. Maksatuskausi Maksatuspäätös Työ- ja elinkeinoministeriön selvityspyyntö välittävälle toimielimelle EU-ohjelmakauden sulkemiseen liittyen, TEM/2503/ /2016 Kirje (liite):

19 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Ote selvityspyynnöstä: Tarkastusviranomainen (Valtiovarain Controller) on Lahden Ammattikorkeakouluun kohdistuneessa hankkeen A32836 tarkastuksessa havainnut tukikelvottomia palkkamenoja, jotka on maksatushakemukseen raportoitu etukäteen. Tarkastuskohteen vastineen mukaan käytäntö on ollut käytetystä laskentajärjestelmästä johtuva, ja sitä koskeva kehitystyö palkkojen osalta saadaan päätökseen vuonna Vastineesta käy lisäksi ilmi ettei tuensaaja Lahden Ammattikorkeakoulu ole sisäistänyt ohjeita tukikelpoisuuden varmennuksen merkityksestä palkkojen todentamiseksi maksatushakemuksen käsittelyssä. Kyseinen tarkastushavainto ja sen vastine on osoitus siitä, että tuensaajan toiminta on ollut samanlaista kaikissa EU-rahoitteisissa hankkeissa, ja sen johdosta tarkastusviranomainen on kehottanut hallintoviranomaista koordinoimaan Lahden Ammattikorkeakoulun toteuttamien hankkeiden palkkojen työaikailmoitusten tarkastuksen. Jos palkkajaksojen menot on ilmoitettu maksatushakemukseen etukäteen ilman toteutuneen työajan todentamista, on nämä maksatuspäätökset ja niiden hakemukset tarkastettava uudestaan. Päijät-Hämeen liiton toimenpiteet selvityspyynnön perusteella koskien EAKR-hanketta Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (A32358) Päijät-Hämeen liitto on hanketarkastusraportin (VM/393/ /201, ) perusteella laaditun Työ- ja elinkeinoministeriön selvityspyynnön seurauksena esittänyt Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:lle kuulemisen avustuksen takaisinperintää koskevassa asiassa. Päijät-Hämeen liitto: 27/ /2017, (liite) Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n vastaus Päijät-Hämeen liiton kuulemiskirjeeseen koskien projektia Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (A32358) Alla ote Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n vastauksesta kuulemiskirjeeseen. Vastaus kokonaisuudessaan liitteenä. 1.Työajanseurannat Tilinpäätöksestä johtuen joulukuun työajanseurantoja tehdään osittain ennakkoon. Rahoittajaviranomainen on antanut tähän mahdollisuuden. Jos ennakkoon tehdyt ja tosiasialliset tunnit muuttuvat merkittävästi; on rahoittajaviranomainen ohjeistanut korjauksiin. Vastaava toimintatapa on ollut myös hankkeiden päättymisen yhteydessä. Erillistä tuntikirjanpitoa ei tuolloin ole ohjeistettu pitämään. Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:ssä on tiedostettu tämä haaste jo ennen valtionvarainministeriön tarkastusta. Organisaatiossa on suunniteltu ns. palkkamuistiota, joka mahdollistaa sen, että työajanseurantoja voidaan tehdä aina kuukauden päättymiseen asti, jolloin ennakkokirjauksia ja mahdollisia korjauksia ei tarvitse tehdä. Tämä kehitystyö saadaan toivottavasti päätökseen vuonna 2017, jolloin organisaatio ottaa käyttöön uuden palkkaohjelman. Nyt esiin tulleiden asioiden takia Lahden Ammattikorkeakoulu Oy on edelleen muuttanut ja ohjeistanut toimintatapaa työajanseurantoihin liittyen. Tämä mahdollistaa työajanseurantojen tekemisen aina kuun loppuun saakka. Projektien palkkakohdennukset tehdään esim. päättyvien projektien osalta kirjanpidon muistiolla siihen asti, kunnes yllä mainittu palkkamuistio on otettu käyttöön. Tästä johtuen nyt tässä esitettyjä tilanteita ei enää jatkossa tule.

20 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:llä on vuosien kokemus julkisrahoitteisista hankkeista. Hankkeita ovat rahoittaneet useat eri rahoittajatahot. Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:lla on tarkastuksessa esiin nostetut toimintatavat olleet käytössä pitkään. Ne ovat olleet avoimia ja niistä ovat tietoisia myös eri rahoittajatahot. Laajasta hankevolyymistä johtuen Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n hankkeita on tarkastettu usealla eri tasolla ml. komission tarkastukset sekä valtionvarain ministeriön tarkastukset. Esim. vuoden 2016 aikana, sama tarkastajaviranomainen kuin nyt, on tarkastanut yhden hankkeen. Tarkastusraporteissa ei ole aiemmin ollut huomautettavaa. Päijät-Hämeen liiton johtopäätökset Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n vastineen jälkeen: Päijät-Hämeen liitto ei ole saanut kaikilta osin todentavaa dokumentaatiota projektille tehdystä todellisesta (tai kokonaistyöaikaan suhteutettuna projektille kuuluvasta) työmäärästä. Päijät-Hämeen liiton käytössä olevan dokumentaation perusteella työaikakirjanpitoa ei ole pidetty tukikelpoisuusasetuksen (501/2011) määräämällä tavalla. Tukikelvottomien erien suuruutta ei voida sovitella, eikä Päijät-Hämeen liitolla näin ollen ole mahdollisuutta poiketa tarkastuksen johtopäätösten toimeenpanosta. Takaisinperinnän perustelut Rahoituspäätöksen mukaan maksettu EAKR- ja valtion tuki voidaan määrätä takaisinperittäväksi, jos tuen saaja ei täytä niitä edellytyksiä ja ehtoja, jotka Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitettavien hankkeiden toteuttamista koskevissa EU:n ja kansallisissa säädöksissä sekä rahoituspäätöksessä on asetettu. Tuensaaja on velvollinen palauttamaan liikaa, virheellisesti tai muutoin perusteettomasti maksetun rahoituksen korkoineen eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (1652/2009) 20 mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (501/2011, 3-4 ) säädetään kustannusten yleisistä tukikelpoisuusedellytyksistä. Tukikelpoisten kustannusten tulee olla ohjelman ja avustuspäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita. Tuensaajan muusta toiminnasta aiheutuneet menot eivät ole hankkeen tukikelpoisia kustannuksia. Muusta kuin hankkeelle tehdystä työstä ansaitun loman kustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. Perittävä takaisinkustannus pääoma maksettu korkopros. päivä t perintäpäätös korko yhteensä 629,95 440, , ,75 477,72 699,88 489, , ,83 530, ,34 770, , ,25 835,19 617,24 432, , ,01 468,08 609,68 426, , ,57 462,35 456,09 319, , ,28 342,54 91,22 63, , ,66 68, , , , , ,22

21 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus , , , , ,11 610,94 427, , ,24 452,90 854,14 597, , ,28 633,18 875,31 612, , ,16 648,88 424,00 296, , ,52 314,32 467,27 327, , ,30 346, , , , , ,66 893,97 625, , ,93 662, , , , , , , ,99 898, ,76 Kustannusta ei voi todentaa ,99 Yhteensä ,99 Hankkeen takaisinperittävät kustannukset ,99 Tuen osuus ,99 Korko 898,77 Yhteensä ,76 Takaisinperittävälle EAKR- ja valtion tuelle on suoritettava tuen maksupäivästä lukien korkolain (633/1982, muut. 340/2002) 3 :n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä (viitekorko + 3 % -yksikköä). Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan (viitekorko + 7 % -yksikköä). Sovelletut säädökset, päätökset ja ohjeistukset Säädökset perustuvat ohjelmakauden hallintoon Rakennerahastolaki 1401/2006, 1, 9, 44 ja Alueiden kehittämislaki 602/2002, 32 Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009, 20 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta 1079/2007, 3 ja 5. Hallintolaki 434/2003, Laki julkisista hankinnoista 348/2007. Korkolaki 633/1982 (muut. 340/2002) 3 2 momentti, 4 1. momentti Valtionavustuslaki 27 ja 30. Korkolaki 633/1982 (muut. 340/2002) 3 2 momentti, 4 1. momentti Valtionavustuslaki 27 ja 30. Rahoituspäätökset ja (A32358) Asian ovat valmistelleet kehittämisjohtaja Riitta Nieminen puh ja erityisasiantuntija Petri Veijalainen puh

22 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää, että Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ltä peritään valtiovarainministeriön tarkastusviranomaisyksikön tarkastusraportin perusteella ja saadun kuulemisen perusteella Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (A32358 hankkeen EAKR- ja valtion tukea takaisin ,99 euroa ja korkoa 898,77 euroa (tukitaso 70 %), yhteensä ,76 euroa kaudelta Kuntarahoitusta ja yksityistä rahoitusta hylätään tietojärjestelmässä hylättyjä kustannuksia vastaava suhteellinen määrä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

23 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A / /2011 Maakuntahallitus Päijät-Hämeen liitto on ja tekemillään rahoituspäätöksillä myöntänyt Puurikastamo hankkeelle (hankekoodi A32028) seuraavan rahoituksen: Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 5:Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Projektityyppi: Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Lahden ammattikorkeakoulu Oy: (sis. alv) Koko hanke: Projektin (koko hanke) rahoitus oli suunnitelman mukaan seuraava: EAKR- ja valtion rahoitus ,0 % Kuntien rahoitus ,5 % Muu julkinen rahoitus ,1 % Yksityinen rahoitus ,4 % Rahoitus yhteensä % Toteutunut EAKR- ja valtion rahoitus ,85 (70%), muu rahoitus suunnitelman mukaisilla prosenttiosuuksilla. EAKR- ja valtion tukea voidaan maksaa rahoituspäätöksellä hyväksytyn projektisuunnitelman toteuttamisesta aiheutuneille, todennettavissa oleville ja projektille tarpeellisille sekä EY:n ja kansallisten säädösten ja hallintoviranomaisen ohjeiden sekä päätösten ehtojen mukaisille tukikelpoisille kustannuksille. Rahoitusta saa käyttää projektissa aiheutuneisiin tukikelpoisiin menoihin. EAKR- ja valtion tuen osuus on enintään 70 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen muu rahoitus muodostuu kunnallisesta sekä yksityisestä rahoituksesta. Takaisinperintäasia kohdistuu ajalle , maksatushakemuksiin 1-5, joista Päijät-Hämeen liitto on tehnyt maksatuspäätökset ja maksanut päätöksen mukaisen EAKR-tuen. Maksatuskausi Maksatuspäätös Työ- ja elinkeinoministeriön selvityspyyntö välittävälle toimielimelle EU-ohjelmakauden sulkemiseen liittyen, TEM/2503/ /2016 Kirje (liite):

24 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Ote selvityspyynnöstä: Tarkastusviranomainen (Valtiovarain Controller) on Lahden Ammattikorkeakouluun kohdistuneessa hankkeen A32836 tarkastuksessa havainnut tukikelvottomia palkkamenoja, jotka on maksatushakemukseen raportoitu etukäteen. Tarkastuskohteen vastineen mukaan käytäntö on ollut käytetystä laskentajärjestelmästä johtuva, ja sitä koskeva kehitystyö palkkojen osalta saadaan päätökseen vuonna Vastineesta käy lisäksi ilmi ettei tuensaaja Lahden Ammattikorkeakoulu ole sisäistänyt ohjeita tukikelpoisuuden varmennuksen merkityksestä palkkojen todentamiseksi maksatushakemuksen käsittelyssä. Kyseinen tarkastushavainto ja sen vastine on osoitus siitä, että tuensaajan toiminta on ollut samanlaista kaikissa EU-rahoitteisissa hankkeissa, ja sen johdosta tarkastusviranomainen on kehottanut hallintoviranomaista koordinoimaan Lahden Ammattikorkeakoulun toteuttamien hankkeiden palkkojen työaikailmoitusten tarkastuksen. Jos palkkajaksojen menot on ilmoitettu maksatushakemukseen etukäteen ilman toteutuneen työajan todentamista, on nämä maksatuspäätökset ja niiden hakemukset tarkastettava uudestaan. Päijät-Hämeen liiton toimenpiteet selvityspyynnön perusteella koskien EAKR-hanketta Puurikastamo (A32028) Päijät-Hämeen liitto on hanketarkastusraportin (VM/393/ /201, ) perusteella laaditun Työ- ja elinkeinoministeriön selvityspyynnön seurauksena esittänyt Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:lle kuulemisen avustuksen takaisinperintää koskevassa asiassa. Päijät-Hämeen liitto: 27/ /2017, (liite) Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n vastaus Päijät-Hämeen liiton kuulemiskirjeeseen koskien projektia Puurikastamo (A32028) Alla ote Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n vastauksesta kuulemiskirjeeseen. Vastaus kokonaisuudessaan liitteenä. 1.Työajanseurannat Tilinpäätöksestä johtuen joulukuun työajanseurantoja tehdään osittain ennakkoon. Rahoittajaviranomainen on antanut tähän mahdollisuuden. Jos ennakkoon tehdyt ja tosiasialliset tunnit muuttuvat merkittävästi; on rahoittajaviranomainen ohjeistanut korjauksiin. Vastaava toimintatapa on ollut myös hankkeiden päättymisen yhteydessä. Erillistä tuntikirjanpitoa ei tuolloin ole ohjeistettu pitämään. Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:ssä on tiedostettu tämä haaste jo ennen valtionvarainministeriön tarkastusta. Organisaatiossa on suunniteltu ns. palkkamuistiota, joka mahdollistaa sen, että työajanseurantoja voidaan tehdä aina kuukauden päättymiseen asti, jolloin ennakkokirjauksia ja mahdollisia korjauksia ei tarvitse tehdä. Tämä kehitystyö saadaan toivottavasti päätökseen vuonna 2017, jolloin organisaatio ottaa käyttöön uuden palkkaohjelman. Nyt esiin tulleiden asioiden takia Lahden Ammattikorkeakoulu Oy on edelleen muuttanut ja ohjeistanut toimintatapaa työajanseurantoihin liittyen. Tämä mahdollistaa työajanseurantojen tekemisen aina kuun loppuun saakka. Projektien palkkakohdennukset tehdään esim. päättyvien projektien osalta kirjanpidon

25 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus muistiolla siihen asti, kunnes yllä mainittu palkkamuistio on otettu käyttöön. Tästä johtuen nyt tässä esitettyjä tilanteita ei enää jatkossa tule. Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:llä on vuosien kokemus julkisrahoitteisista hankkeista. Hankkeita ovat rahoittaneet useat eri rahoittajatahot. Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:lla on tarkastuksessa esiin nostetut toimintatavat olleet käytössä pitkään. Ne ovat olleet avoimia ja niistä ovat tietoisia myös eri rahoittajatahot. Laajasta hankevolyymistä johtuen Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n hankkeita on tarkastettu usealla eri tasolla ml. komission tarkastukset sekä valtionvarain ministeriön tarkastukset. Esim. vuoden 2016 aikana, sama tarkastajaviranomainen kuin nyt, on tarkastanut yhden hankkeen. Tarkastusraporteissa ei ole aiemmin ollut huomautettavaa. Päijät-Hämeen liiton johtopäätökset Lahden Ammattikorkeakoulu Oy:n vastineen jälkeen: Päijät-Hämeen liitto ei ole saanut kaikilta osin todentavaa dokumentaatiota projektille tehdystä todellisesta (tai kokonaistyöaikaan suhteutettuna projektille kuuluvasta) työmäärästä. Päijät-Hämeen liiton käytössä olevan dokumentaation perusteella työaikakirjanpitoa ei ole pidetty tukikelpoisuusasetuksen (501/2011) määräämällä tavalla. Tukikelvottomien erien suuruutta ei voida sovitella, eikä Päijät-Hämeen liitolla näin ollen ole mahdollisuutta poiketa tarkastuksen johtopäätösten toimeenpanosta. Takaisinperinnän perustelut Rahoituspäätöksen mukaan maksettu EAKR- ja valtion tuki voidaan määrätä takaisinperittäväksi, jos tuen saaja ei täytä niitä edellytyksiä ja ehtoja, jotka Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitettavien hankkeiden toteuttamista koskevissa EU:n ja kansallisissa säädöksissä sekä rahoituspäätöksessä on asetettu. Tuensaaja on velvollinen palauttamaan liikaa, virheellisesti tai muutoin perusteettomasti maksetun rahoituksen korkoineen eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (1652/2009) 20 mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (501/2011, 3-4 ) säädetään kustannusten yleisistä tukikelpoisuusedellytyksistä. Tukikelpoisten kustannusten tulee olla ohjelman ja avustuspäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita. Tuensaajan muusta toiminnasta aiheutuneet menot eivät ole hankkeen tukikelpoisia kustannuksia. Muusta kuin hankkeelle tehdystä työstä ansaitun loman kustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.

26 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Perittävä takaisinkustannus pääoma maksettu korkopr. päivät perintäpäätös korko yhteensä 1935, , , , ,76 387,07 270, , ,20 303, , , , , , , , , , ,75 96,49 67, , ,89 74,43 166,04 116, , ,86 128,09 373,59 261, , ,70 288,21 854,71 598, , ,08 659,38 577,92 404, , ,81 442,35 552,99 387, , ,17 423,26 670,64 469, , ,87 513,32 163,41 114, , ,69 125, ,52 930, , , ,63 658,90 461, , ,10 504, , , , , , ,94 915, , ,09 980, , , , , , ,95 727, , ,76 779,73 653,65 457, , ,53 490,09 503,09 352, , ,04 377,20 221,16 154, , ,01 165, ,05 771, , ,85 826,29 138,72 97, , ,90 104, , , , , , , , , , ,17 484,67 339, , ,85 358,12 916,06 641, , ,63 676,87 668,07 467, , ,98 493, , , , ,57 Kustannusta ei voi todentaa ,32 Yhteensä ,32 Hankkeen takaisinperittävät kustannukset ,32 Tuen osuus ,73 Korko 1 503,84 Yhteensä ,57