Päätös yhteishankintaan liittymisestä: itsehoidon sähköiset palvelut osaksi hyvis.fi kokonaisuutta
|
|
- Joonas Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallitus Hallitus Päätös yhteishankintaan liittymisestä: itsehoidon sähköiset palvelut osaksi hyvis.fi kokonaisuutta 389/ /2015 EKSTPHAL 86 Tausta Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään kohdistuu kovia muutospaineita. Sote-uudistuksella pyritään osaltaan vastaamaan muutospaineisiin rakenteita ja lainsäädäntöä muuttamalla. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle , mutta esitys ei mennyt läpi. Uudistuksen suunnittelu ja toimeenpano jatkuvat seuraavan eduskuntakauden aikana. Vasta julkaistussa Sosiaali- ja terveysministeriön Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategiassa todetaan, että Viime vuosien vaikea talouskehitys, kestävyysvaje ja tulevaisuuden kasvava palvelutarve muodostavat yhtälön, jonka ratkaiseminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen organisoinnissa ja tuotannossa. Pieni vähemmistö kansalaisista kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suurelle enemmistölle tämä näyttäytyy palvelun huonona saatavuutena ja pitkinä jonoina. Sosiaali- ja terveydenhuollolle asetetut uudistustavoitteet saavutetaan vain lisäämällä kansalaisten vastuunottoa terveydestään sekä palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja toimintatapoja kehittämällä. Lisäksi hoitotuloksia täytyy pystyä parantamaan. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen hoitotulokset kansansairauksien osalta ovat monelta osin vaatimattomia (Health at Glance Europe 2012). Teknologia luo erilaisia mahdollisuuksia sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapojen muuttamiseen. Itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Näin siirretään ammattilaisten resursseja tehokkaampaan käyttöön ja mahdollistetaan toimintaprosessien uudelleen organisointi. Ajantasaisemman tiedon kautta voidaan parantaa palvelun vaikuttavuutta ja erilaisia palvelukanavia rakentamalla nopeuttaa ja helpottaa kanssakäymistä kansalaisten ja ammattilaisten välillä. Teknologia on kuitenkin muutoksen mahdollistaja, joka tukee toiminnallisten muutoksen syntymistä mutta ei itsessään muuta mitään.
2 Kansalaisten odotukset palveluja kohtaan ovat niin ikään muuttuneet ja yksilöllistyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sähköiset palvelut eivät ole kehittyneet samaan tahtiin kuin esimerkiksi pankki- tai veropalveluissa. Kansalaiset ovat tottuneet ajasta ja paikasta riippumattomiin palveluihin, jotka ovat usein heille räätälöityjä. Asiakas- ja potilaslähtöinen toimintatapa korostaa kansalaisen autonomiaa sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä, jossa ammattilaisella on perinteisen auktoriteettiaseman sijasta valmentajan rooli. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian mukaan kansalaisille tulee mahdollistaa asuinpaikasta riippumaton mahdollisuus palveluiden antajien kanssa tapahtuvaan sähköiseen asiointiin ja sähköisiin omahoitopalveluihin. Palvelut tulee toteuttaa kehittää ja hankkia yhteistyössä hyödyntäen kansallista palveluarkkitehtuuria ja modulaarisuuden periaatetta. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian kuvaaman tavoitetilan toteutuminen edellyttää kansallista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevien organisaatioiden välillä. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian toteuttamisen yhtenä työvälineenä toimii Kuntaliiton yhteydessä toimiva kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi ( AKUSTI ). AKUSTI-foorumi ( on sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien rahoittama yhteistyöfoorumi, joka toimii yhteistyön ja päätöksenteon kotipesänä alue- ja organisaatiorajat ylittävissä yhteistyökohteissa. Eksote on ollut edelläkävijä Suomessa kehittämässä sähköisiä asiointipalveluita kuntalaisten käyttöön ja muuttamassa ammattilaisten toimintaprosesseja uudessa toimintaympäristössä. Eksoten yhdessä muiden sairaanhoitopiirien kanssa Hyvis.fi-alustalle ( Hyvis ) kehittämät sähköiset palvelut (kuten sähköiset (esitieto)lomakkeet, turvallinen viestinvälitys, rajoitettu sähköinen ajanvaraus) liittyvät pitkälti potilaan/asiakkaan hoito-/asiointiketjun aikaisiin tapahtumiin eli aikaan, jolloin kuntalainen on jo siirtynyt Eksoten palvelujärjestelmän asiakkaaksi. Eksoten ohella Hyviksen kehitystyössä ovat olleet mukana pääsääntöisesti sairaanhoitopiirit. Näin ollen kuntien perustoimintaan kuuluvat sähköinen terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja kroonisten sairauksien tukipalvelut ovat jääneet kehityspainotuksissa vähemmälle huomiolle. Tällä hetkellä Hyviksessä on rajoittuneesti (lähinnä kokeilukäytössä) tai ei juuri ollenkaan mukana kuntalaisten itsehoitoon (sosiaalitoimen osalta itseasiointiin) liittyviä palveluita kuten sähköinen terveystarkastus, oirekyselyt, palveluarviot tai terveysvalmennus. Juuri nämä palvelut ovat kuitenkin tulevaisuudessa niitä merkityksellisimpiä, koska näiden palveluiden
3 kautta pyritään mahdollisimman pitkälti pitämään kuntalaiset poissa palvelujärjestelmän piiristä. Tavoitteet Koska itsehoitopalveluita ei ole kokonaisvaltaisesti toteutettu Hyvikseen, on tämä selkeä puute Hyviksen sähköisten palveluiden palvelutarjoamassa. Todennettujen puutteiden täyttämiseksi on eri kuntien yhteisaloitteesta, AKUSTI-foorumin kautta, suoritettu vuoden 2014 ja 2015 alussa Omahoidon ja digitaalisten arvopalveluiden -määrittelyprojekti ( ODA-projekti ). Määrittelyprojektin tavoitteena on ollut rakentaa yhteistyömalli sekä toiminnalliset määrittelyt ja kuvaukset itsehoidon sähköisille palveluille. Määrittelyprojektin lopputuloksena on syntynyt määrittelydokumentaatio, jonka pohjalta kuntien yhteistyökonsortio voi siirtyä itsehoidon sähköisten palveluiden kilpailuttamiseen ja sähköisten palveluiden hankintaan ja käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana määrittelyprojektissa varmistamassa laadittujen tavoitteiden ja määritellyn arkkitehtuurin kytkeytyvyydestä kansalliseen arkkitehtuuriin. Määrittely on toteutettu siten, että Eksoten tapauksessa hankittavat itsehoidon palvelut tulevat täydentämään ja olemaan osa kehitettyä Hyvis.fi-alustaa ja sen palveluita. Määrittelyssä on myös huomioitu kansallisesti Suomeen toteutettavien sähköisten palveluiden (Kansallisen Terveysarkiston, Kanta) integroituminen ODA-projektissa määriteltyihin itsehoitopalveluihin. ODA-konsortion jäseniä ovat Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Kuopio, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote ja YTHS. Konsortion toiminnan rahoittamiseen on osallistunut Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto (SITRA). ODA-konsortio valitsi määrittelyvaiheeseen vastuuorganisaatioksi Espoon kaupungin, joka toimi hankehallinnoijana rahoittajan suuntaan. Määrittelyvaiheen aikana on todettu, että projektin ohjausryhmään kutsutaan hankintavaiheessa edustus edellä mainittujen organisaatioiden lisäksi Tekesistä, STM:stä, Sitrasta, VM:sta, Kelasta, THL:sta sekä Kuntaliitto/Akustista. ODA-projekti on käynnistynyt organisaatioiden yhteisestä halusta määritellä, toteuttaa, ylläpitää ja jatkokehittää yhdessä itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen sähköisten palvelujen kokonaisuus, ja samalla toteuttaa laajamittainen toiminnallinen muutos. Nykyisellä
4 toimintamallilla, erikseen tekemällä, on päädytty tilanteeseen, jossa käytössä olevien erilaisten järjestelmien määrä on suuri, toiminnallisuudet usein puutteellisia sekä kehittäminen usein haastavaa ja kallista. Yhdessä tekemällä saadaan parempi neuvotteluvoima järjestelmätoimittajiin ja leveämmät hartiat toteuttaa palvelut kansalaisen ja kuntien, ei tietojärjestelmätoimittajien ehdoilla. Näin varmistetaan myös palvelun laajamittainen käyttöönotto kansallisesti. Keskeiset yhteiset palvelut päätetty määritellä ja toteuttaa yhdessä kansalliseen palveluarkkitehtuurin pohjautuen siten, että kansallisista palveluista ja ODA-palveluista muodostuvan ekosysteemin avulla voidaan mahdollistaa myös yritysten tuottamien terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitoon tarkoitettujen innovatiivisten sovellus- ja teknologiaratkaisujen hyödyntäminen osana yhteentoimivaa kokonaisuutta. ODA-projektissa luodaan ja tuotteistetaan edellä kuvattuun tarpeeseen ratkaisuna uusi toimintamalli, joka sisältää kokonaisvaltaisen toiminnallisen muutoksen teknologisen ratkaisun tukemana. Perinteinen, ammattilaiskeskeinen, pitkälti puhelimeen ja fyysisiin vastaanottoihin perustuva toimintamalli muotoillaan uudelleen. Kansalainen tuodaan palvelukokonaisuuden keskiöön. Uuden toimintamallin myötä saatavuus ja tuottavuus paranevat merkittävästi. Palvelukokonaisuus hyödyntää jatkuvasti sekä ammattilaisten järjestelmistä tulevaa että kansalaisen itse antamia tietoja. Automaattisen päättelyn kautta ammattilaisilla oleva tieto tuodaan kansalaisen saataville ajasta ja paikasta riippumatta ilman, että kontaktia ammattilaiseen tarvitaan välttämättä lainkaan. Osa kansalaisista siirtyy itsepalvelun piiriin saaden tarvitsemansa tiedon ja avun sähköisen arvopalvelun kautta eikä tule palvelujärjestelmän piiriin lainkaan. Palvelujärjestelmän piiriin tulevien kansalaisten osalta käyntien määrää voidaan vähentää, käyntien pituutta lyhentää ja osa ammattilaisen perinteisesti tekemistä töistä siirtää kansalaisen itsensä tekemäksi. Keskeistä on taata tarkoituksenmukainen palvelu kunkin kansalaisen yksilölliseen tilanteeseen. Näin resursseja jää enemmän niiden kansalaisten palvelemiseen, jotka todella tarvitsevat ammattilaisen apua. Ammattilaiset ovat siis edelleen kansalaisen tukena silloin kun heitä tarvitaan.
5 Kuva 1. Toimintamalli nyt ja tulevaisuudessa ODA-projektissa kehitetään ja tuotteistetaan yhdessä organisaatioiden kanssa itsehoidon ja valmennuksen palvelukokonaisuus, jota ei ole valmiina markkinoilla olemassa. Joitakin palvelukokonaisuuteen kuuluvia elementtejä on kokeiltu markkinoilla pienessä mittakaavassa mutta tyypillisesti ne ovat korkeintaan alueellisia projekteja, jotka ovat usein jääneet irrallisiksi sekä teknisestä että toiminnallisesta ympäristöstään. Yhteisten määrittelyjen puutuessa ne eivät ole tulleet otetuksi käyttöön laajemmin. Ne myös vaativat merkittävää kehittämistyötä. Itsehoitopalvelut on valittu ODA-kokonaisuuteen koska niissä nähdään suuri potentiaali vaikuttavuuden näkökulmasta eikä niitä vielä kehitetä muissa kansallisissa projekteissa. Eksote on aktiivisesti kehittänyt sähköisiä palveluita muiden sairaanhoitopiirien kanssa mutta yhteistyö ODA-projektin laajuisessa kokonaisuudessa on peruskuntien osalta paljon harvinaisempaa. ODA-projektissa murretaan perinteistä kuntien kehittämisen paradigmaa, jossa kunnat määrittelevät, kehittävät ja toteuttavat palvelut yksin, vain omaan ympäristöönsä sopivina. ODA-projekti toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä, jossa on mukana iso kaupunki jokaiselta tulevalta sote-alueelta. Näin voidaan taata palvelujen laaja leviäminen ja käyttöönotto kansallisesti. Toteuttava ratkaisu on sellainen, jolla mukana olevat toimijat voivat kokonaan tai osittain korvata olemassa olevia ratkaisujaan. Ratkaisu on laajemminkin sote-organisaatioiden käyttöön valtakunnallisesti käyttöönotettavissa oleva ja se perustuu yhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin. Ratkaisua voidaan käyttää sekä alueellisten että kansallisten palvelunäkymien/ portaalien kautta (Eksoten tapauksessa Hyvis). Ratkaisu integroituu valtakunnallisiin palveluihin, tärkeimpinä sade-hankkeen palvelut,
6 Kanta, kansallinen omien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinta-alusta sekä kansallinen palveluväylä. AKUSTI-foorumin ohjausryhmä on käsitellyt ODA-hankkeen määrittelyvaiheen käynnistämistä toukokuussa 2014 ja toteutusvaiheen käynnistämistä joulukuussa Toteutusvaihetta koskeva etenemissuunnitelma on tarkoitus vahvistaa ohjausryhmän kokouksessa huhtikuussa Projektin vaikuttavuus perustuu toisaalta kansalaisten hyvinvoinnin paranemiseen erityisesti kansansairauksien osalta sekä toisaalta siihen, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelun joustavasti ja nopeasti laajemman palveluvalikoiman kautta. Seuraavassa olevassa taulukossa esitetään projektin hyödyt eri toimijoiden näkökulmista.
7 Kansalaisen/ asiakkaan näkökulma Soteammattilaisen näkökulma Soteorganisaation näkökulma Yhteiskunnan näkökulma Yritysten näkökulma Ajasta ja paikasta riippumattomat nopeat palvelut Ammattilaisten tieto, ts. luotettava tieto kansalaisten/ asiakkaiden saataville ilman kontaktia ja nopeasti Uudet tavat saada yhteys ammattilaisiin Joustavat ja nopeat palveluketjut Oman roolin ja vaikutusmahdollisuuksien parantuminen Oman datan omistajuus Hoidon ja arvioinnin laadun ja tasalaatuisuuden parantuminen ja parantunut potilasturvallisuus Resurssin allokoituminen tehokkaampaan ja mielekkäämpään käyttöön Integroitu palvelukokonaisuus, ei erillisiä komponentteja, älykkyys Parempi valmistautuminen vuorovaikutustilanteisiin asiakkaiden kanssa puolin ja toisin, mahdollisuus tehostaa omaa ajankäyttöä Hoidon seurannan tehostuminen Työn joustavuus paranee Lisääntynyt tietomäärä ja päätöksenteon tuki parantavat hoidon/ palvelun laatua Tuottavuuden parantuminen Työkalut toiminnan uudelleen muotoilulle ja tehostamiselle Työkalut kasvavan kysynnän hallinnalle Työkaluja sote-integraatioon Saavutettavuuden parantuminen Kansallinen yhteistyö ja neuvotteluvoima Tiedolla johtamisen mahdollistaminen, vaikuttavien välineiden ja hoitotapojen tunnistaminen Paremmat ja vaikuttavammat palvelut asukkaille Pitkäaikaissairauksien hoitotulosten paraneminen Kansalaisten oman vastuunoton lisääntyminen omasta hyvinvoinnistaan Syntyy julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteinen hyvinvointipalvelujen ekosysteemi Uuden yritystoiminnan syntyminen Tiedolla johtamisen mahdollistaminen Hyvien käytäntöjen yhteen tuominen ja toimintamallien sekä palvelutuotannon yhdenmukaistuminen Päällekkäisen kehittämistyön väheneminen Uuden palvelukokonaisuud en kehittäminen => teknologinen kehitystyö valitussa toimittajajoukossa Systemaattisesti kerätty tieto kansalaisten/ asiakkaiden tarpeista => tarpeet ja tilaus uusille tuotteille ja palveluille, jotka luovat yrityksille uutta liiketoimintaa Kansainvälisesti uuden palvelukokonaisuud en syntyminen ja uudet kv-liiketoimintamah dollisuudet Uutta liiketoimintaa myös alueellisille yhtiöille palvelukokonaisuud en kansallisen jalkauttamisen kautta sekä toiminnallisen muutoksen että teknisten käyttöönottojen Uutta liiketoimintaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapintaan. Kansallisen terveystilin kautta mahdollisuus liittyä ekosysteemiin pienillekin toimijoille ja saada tuotteet/ palvelut kansalaisten tietoisuuteen ja kokeiltavaksi Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön mahdollistaminen uudella tavalla, ohjaus kaupallisiin sovelluksiin julkisesta palvelusta
8 Taulukko 1. ODA-projektin hyödyt Projektin määrittelyvaiheessa tehdyn kustannushyötylaskelman mukaan ODA-palvelukokonaisuudella on mahdollisuus saavuttaa noin kolmenkymmenen (30) miljoonan euron vuosittaiset kustannushyödyt hankintakonsortion toimintalaajuudessa. Laskelmasta puuttuvat Kuopion ja YTHS:n osuudet, jotka ovat kokonaisuuden kannalta merkittävät. Analyysi perustuu kunnista kerättyihin taustatietoihin sekä yhdessä asetettuihin tavoitetasoihin itsepalvelun osuuden lisäämisestä, puhelin- ja vastaanottokontaktien vähenemisestä sekä tehostumisesta. Luvussa ei ole huomioitu ennaltaehkäisevän toiminnan tehostumisen vaikutuksia (hyvinvointitarkastus) eikä hoidon tehostumisen vaikutuksia, jotka voivat pitkällä aikavälillä kasvattaa kustannushyötyjä merkittävästi. Tarkempi vaikuttavuuskehikko sekä kustannushyötylaskelma ovat saatavissa pyydettäessä Eksoten tietohallintojohtajan kautta ODA-hankeorganisaatiolta. ODA-konsortio on osana määrittelyprojektia Espoon kaupungin johdolla kontaktoinut erilaisia suomalaisia hankerahoitusta antavia organisaatioita. Kontaktoinnin lopputuloksena on todettu, että ODA-projektin lopputuloksien uutuusarvon ja Taulukon 1 mukaisten laaja-alaisten hyötyjen kautta Tekes on kiinnostunut ODA:n tavoitteellisista lopputuloksista mahdollisen hankerahoittajan roolissa. Hankinta ODA-määrittelyprojektin jälkeiseen yhteiseen hankintakonsortioon ovat maaliskuussa 2015 olevan näkemyksen mukaan liittymässä Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Eksote ja YTHS. Organisaatioiden lopulliset kannat vahvistuvat huhtikuun 2015 aikana kun kukin organisaatio vie asian käsittelyyn päätöksentekoelimiinsä. Alustavan aikataulun mukaisesti mahdollisen konsortion suorittaman hankinnan aikataulu on laadittu seuraavasti: 1. Hankintavaihe 05-12/ Hankittavan järjestelmän kehittäminen Hankittavan järjestelmän käyttöönotto tuotannollisten pilottien kautta kunkin konsortioon osallistuvan organisaation toimesta Hankinta on tarkoitus toteuttaa hankintakonsortion toimesta niin, että Hankintayksikkönä toimii KL-Kuntahankinnat Oy, joka Kuntaliiton omistamana toimijana toimii kunnallisena yhteishankintayksikkönä.
9 Hankintajärjestelyn kautta hankittavien sähköisten palveluiden käyttöön voi myöhemmin liittyä myös muita kunnallisia yksiköitä hankintakonsortion ulkopuolelta. Järjestelmän toteuttamiseen liittyen konsortion jäsenet perustavat hanketoimiston, joka vastaa yhteisesti hankinnasta ja järjestelmän toteuttamisen ohjauksesta kilpailutetun toimittajan suuntaan. Myöhemmässä vaiheessa hankintaa konsortion jäsenet tutkivat mahdollisuutta siirtää kilpailutettu ja toteutettu järjestelmä- ja palvelukokonaisuus jonkin konsortion vaikutuspiirissä olevan kunnallisen inhouse ICT yhtiön (kuten Medi-IT, Medbit tai Istekki) hoidettavaksi. Osana määrittelyprojektia ODA-konsortio kartoitti markkinoilla olevien ratkaisuiden tilannetta ja hintatasoa ns. tietopyynnöllä. Tietopyyntöjen vastauksien perusteella ODA-konsortio on arvioinut hankittavan kokonaisuuden hinnan (sisältäen hankintaorganisaation oman projektihenkilöstön kustannuksen) muodostuvan kolmen (3) vuoden hankintakauden aikana seuraavaksi: 1. Hanketoimiston kautta tulevan yhteisjärjestelmähankinnan ja toteutusprojektin arvo konsortioon osallistuville organisaatioille (3 vuoden aikajakso): euroa a. Ohjelmiston hankinta: euroa b. Hanketoimiston kustannukset (palkat jne.): euroa 2. Eksoten osuus hanketoimiston kautta tulevasta yhteishankinnasta on noin euroa. Järjestelmän yhteishankinnan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Eksoten tuotannollinen pilotti (=käyttöönotto), jonka hinnaksi ODA-konsortio on arvioinut organisaatiokohtaisesti olevan (3 vuoden aikajakso): euroa 1. Eksoten sisäiset palkkakustannukset: euroa 2. Teknisen ratkaisun käyttöönoton aikaisia ylläpitokustannuksia: euroa Organisaatiot hakevat Tekes-rahoitusta tuotannollisten pilottien kustannuksiin ( euroa). Tekes-rahoituksen osuus voi olla 50% esitetystä kokonaiskustannuksesta. Mikäli Tekes rahoitus toteutuu, rahoittaa Tekes euron projekti osuudesta euroa, jolloin Eksotelle jää omarahoitusosuudeksi euroa. Tästä summasta teknisen ratkaisun osuus on euroa. Yhteensä ostopalveluihin käytettävän summan on arvioitu olevan
10 euroa ( euroa (yhteishankinta) euroa (käyttöönoton ylläpitokustannukset)), mikäli Tekes rahoitus toteutuu hakemuksen mukaisesti. Mikäli Tekes rahoitus ei toteudu ollenkaan on ostopalveluihin käytettävä summa arvion mukaisesti euroa ( euroa (yhteishankinta) euroa (käyttöönoton ylläpitokustannukset). Eksoten projektiin käyttämä henkilöstö muodostuu tietohallinnon ja kehittämisyksikön henkilöstöstä vahvistettuna tarvittavalla osaamisella toiminnallisista yksiköistä. Eksoten taloussuunnitelmassa on varauduttu sähköisen asioinnin kehittämiseen investointiohjelmassa seuraavasti: Vuosi 2015: euroa Vuosi 2016: euroa Vuosi 2017: euroa Vuosi 2018: (tätä ei ole vielä arvioitu) Talousarvion investointiosuuteen alustavasti allokoitu rahoitus tuleville vuosille riittää ODA-kokonaisuudenhankintaan Eksoten osalta koskien ostopalveluita. Mikäli hankintakonsortion tekemät arviot muuttuvat, käytetään vapautuva raha muihin investointitarpeisiin tai mikäli toteuma ylittää arvion, vähennetään Eksoten muita investointeja vastaavin osin, jotta kokonaisinvestointibudjetti ei ylity. Hankinta ajoittuu vuosille 2015 ja Hankintakonsortiossa Espoon kaupunki toimii hankehallinnoijana ja KL-Kuntahankinnat Oy yhteishankintayksikkönä. Mikäli ODA-konsortion rakenne, hankinnan arvo tai jokin muu tekijä muuttuu merkittävästi ennen hankinnan aloittamista, tuodaan kokonaisuus uudestaan Eksoten hallituksen arvioitavaksi. Tj Hallitus Hallitus: - päättää hankkia ODA-määrittelyprojektin mukaisen itsehoidon sähköisten palvelujen kokonaisuuden, hankinnan arvo euroa, yhteishankintana osana ODA-konsortiota, KL-Kuntahankinnat Oy:n toimiessa yhteishankintayksikkönä, ja - valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimuksen. Hallitus päätti jättää asian pöydälle. Valmistelija/lisätiedot: Toni Suihko, tietohallintojohtaja, p etunimi.sukunimi@eksote.fi
11 Tiedoksi Kehittämisjohtaja Tuula Heinänen, Espoon kaupunki Projektipäällikkö Hanna Nordlund, Espoon kaupunki Erityisasiantuntija Karri Vainio, Kuntaliitto Tietohallintojohtaja Toni Suihko IT Palvelupäällikkö Riitta Lehtonen EKSTPHAL 106 Tj Hallitus Hallitus: - päättää hankkia ODA-määrittelyprojektin mukaisen itsehoidon sähköisten palvelujen kokonaisuuden, hankinnan arvo euroa, yhteishankintana osana ODA-konsortiota, KL-Kuntahankinnat Oy:n toimiessa yhteishankintayksikkönä, ja - valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimuksen. Hyväksyttiin. Valmistelija/lisätiedot: Toni Suihko, tietohallintojohtaja, p etunimi.sukunimi@eksote.fi Tiedoksi Kehittämisjohtaja Tuula Heinänen, Espoon kaupunki Projektipäällikkö Hanna Nordlund, Espoon kaupunki Erityisasiantuntija Karri Vainio, Kuntaliitto Tietohallintojohtaja Toni Suihko IT palvelupäällikkö Riitta Lehtonen
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 55 16.06.2015. 55 Asianro 4187/07.01.02/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 55 Asianro 4187/07.01.02/2015 Omahoidon sähköisten palveluiden valtakunnalliseen kehittämisyhteisöön osallistuminen ja näiden palveluiden hankinta osaksi kuopion
LisätiedotOmahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015
Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015 OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT -PROJEKTIN MÄÄRITTELYVAIHE Määrittelyvaiheen tavoitteet Määritellä yhteinen toiminnallinen ja tietotekninen tahtotila
LisätiedotODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut
ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut Projekti pähkinänkuoressa Hallitusohjelman ja Sotetieto hyötykäyttöön strategian kärkihanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin uudelleen muotoilu
LisätiedotODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut
ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 183 01.06.2015. 183 Asianro 4187/07.01.02/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2015 1 (1) 183 Asianro 4187/07.01.02/2015 Omahoidon sähköisten palveluiden valtakunnalliseen kehittämisyhteisöön osallistuminen ja näiden palveluiden hankinta osaksi Kuopion
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 199 n osallistuminen valtakunnalliseen Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut hankkeeseen ja hankeorganisaation perustaminen HEL 2015-013633 T 00 01 06 Päätös Päätöksen
LisätiedotSote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain
Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto
Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman
LisätiedotAKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014
AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta Tilanne 11/2014 Mitä tarvitaan? Valtio (STM) YHTEINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA - yhteiset tavoitteet - toimenpidesuunnitelma pitkälle aikavälille - asiakas / potilas toimenpiteiden
LisätiedotMitä ODA antaa Oululaisille? Riikka Hirvasniemi sh, TtM /
Mitä ODA antaa Oululaisille? Riikka Hirvasniemi sh, TtM / kehittämiskoordinaattori riikka.hirvasniemi@ouka.fi @RiikaHI Sisältö Sähköisen asioinnin tilanne - Oulun Omahoitopalvelu Omahoito ja digitaaliset
LisätiedotTapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen
Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen 16.5.2016
LisätiedotTieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista
LisätiedotTerveyskansio-tietojärjestelmän hankinta osaksi hyvis.fi kokonaisuutta
Hallitus 237 02.10.2013 Terveyskansio-tietojärjestelmän hankinta osaksi hyvis.fi kokonaisuutta 60/00.01.05.01/2013, 1049/02.08.00.03.05/2013 EKSTPHAL 237 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ( Eksote
LisätiedotSähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016
Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden
LisätiedotStrategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä
Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä Ryhmän kokoonpano Teemupekka Virtanen, STM, pj Karri Vainio, Kuntaliitto, sihteeri Jari Numminen, Hämeenlinna Maija Paukkala, Esshp Kaisa Kostamo-Pääkkö, POSKE
LisätiedotOrganisaatiokeskeisestä asiakaslähtöiseen
Organisaatiokeskeisestä asiakaslähtöiseen Sote-tietohallintoyhteistyön kohteet ja rakenteet muutoksessa Sote ATK-päivät 23.5.2017 Karri Vainio Erityisasiantuntija Sote-rakenteiden kehittyminen ja tietojärjestelmien
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija
LisätiedotTMP Prioriteetti valmiusas 2 STM. 2 Espoo, 3 käyttöönotettav issa. 3 tuotannossa 1 STM,
Kansalaisen palvelut toimenpiteet 1=suunnittelu, 2= toteutus, 3=valmis, 0= ei aloitettu TMP Prioriteetti valmiusas te Omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallinta-alusta - Omakantan laajennus - PHR 1
LisätiedotTieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena anne.kallio@stm.fi Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen
LisätiedotOMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine
OMAOLO ODA-projekti 7.5.2018 Eliisa Roine 21.11.2018 Projekti pähkinänkuoressa Hallitusohjelman ja Sotetieto hyötykäyttöön strategian kärkihanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin
LisätiedotKuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä
Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta
LisätiedotKohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies
Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Strategiatyön vaiheet 1. Kartoitus 2. Visiointi 3. Priorisointi 4. Toimenpiteistä ja vastuista sopiminen 5.
LisätiedotAKUSTI-foorumi yhteistyön muotona
AKUSTI-foorumi yhteistyön muotona Minna Saario projektipäällikkö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Yhteistyöllä parempaa sosiaali- terveydenhuollon tietohallintoa - verkostoitumista sähköisiä palvelu Kehittämisen
LisätiedotItsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla
Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari
Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita TYYPPI-hankkeen tulosseminaari 08.12.2015 Hyödyntäjäorganisaatio - ESSHP ESSHP:n tavoitteena hankkeessa on lisätä tulevaisuuden
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotSADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki
SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus
LisätiedotMitä uutta on tulossa?
Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden
LisätiedotYhteistyöllä eteenpäin. Hanna Menna erityisasiantuntija Kuntaliitto
Yhteistyöllä eteenpäin Hanna Menna erityisasiantuntija Kuntaliitto Miksi tarvitaan yhteistyörakenne? Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen muutos Tietoteknisten ratkaisujen ja niiden
LisätiedotKuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä
Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä
LisätiedotAsiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP
Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille
LisätiedotKansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP
Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP KEKSI -hanke parantaa kansalaisen sähköisiä asiointimahdollisuuksia Yhteistyössä Etelä-Karjalan
LisätiedotODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut
ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut 27.3.2017 27.3.2017 TAUSTAA Kehittämiskokonaisuus kansallisissa strategioissa LUOTETTAVA HYVINVOINTITIETO JA SEN HYÖDYNTÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT OVAT SAATAVILLA sähköiset
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotAlueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki
Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari, 10.12.2014 Karri Vainio Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotValinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotUNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan
UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain UNA 1. vaihe Apotti Oy Maakuntien hallinto- ja
LisätiedotKanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden
LisätiedotICT ja sähköinen asiointi valmistelu
ICT ja sähköinen asiointi valmistelu 14.11.2017 Jaana Ylivainio ICT-palvelujen kokonaisuus ICT-teknologiaratkaisut Tietoliikenne Työasemapalvelut Palvelinpalvelut -> Konesali Viestintäteknologia Tietoturva,
LisätiedotTietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä
Tietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä Valtakunnalliset LAPE-päivät 29.5.2017 1 31.5.2017 Mikko Huovila SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotTietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011
1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU
LisätiedotOmahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle
Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 SOTE-tieto hyötykäyttöön käytännössä soteintegraatiossa Maritta Korhonen Anne Kallio 2 13.4.2015 Toimeenpano Strategiassa on 31 toimenpidettä, jotka on priorisoitu
LisätiedotTIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla
LisätiedotHyvisSADe yhteistyöprojekti
HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat
LisätiedotFuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä
Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä 19.9.2017 Johanna Andersson ja Jani Lavonen Kansallisten ja alueellisten palveluiden yhdistäminen Sähköinen asiointi Toimipaikan valinta Ajanvaraus
LisätiedotTulevaisuuden kunnan digitalisointi projekti. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen
Tulevaisuuden kunnan digitalisointi 2018-2019 -projekti Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Lähtöasetelma: kuntien tietohallinnon ruuhkavuodet Kuntien tietohallinnon resurssit vähenevät samaan aikaan kun
LisätiedotMaakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.
Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi
LisätiedotKansallinen terveysarkisto (KanTa)
Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures
LisätiedotMaakuntien palvelukokonaisuudet. Maakuntauudistuksen projektiryhmä
Maakuntien palvelukokonaisuudet Maakuntauudistuksen projektiryhmä 20.12.2016 1 20.12.2016 - Pekka Häkkinen Johtopäätöksiä nykytilanteen kuvauksen perusteella Sote- ja maakuntauudistus ovat osa Suomen digiloikkaa
LisätiedotDigitaaliset sote-palvelut mitä uutta Espoossa? 13.5.2016
Digitaaliset sote-palvelut mitä uutta Espoossa? Pirjo Huttunen Tekn. lis, MBA Kehityspäällikkö, Kehittämisen tulosalue Ketterä Espoon Sosiaali- ja terveystoimi Käsiteltäviä asioita 1. Espoon sosiaali-
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen
ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen Esityksen rakenne Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-ICTn tilanne Kansallisen ja alueellisen tietohallinnon ohjaus ja järjestäminen
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
LisätiedotAssi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä
LisätiedotKansalaisten sähköisten palvelujen nykytila ja tulevaisuus
Kansalaisten sähköisten palvelujen nykytila ja tulevaisuus Karri Vainio 26.11.2014 Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi Työhistoria lyhyesti ICT-kehittämiseen
LisätiedotG4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP
G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,
LisätiedotSähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
LisätiedotKansalaisen sähköinen omahoitopolku
Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon
LisätiedotTavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset
Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset sote-palvelut Uudistetaan organisaatioita ja vastuunjakoa (järjestämislaki) Uudistetaan monikanavaista rahoitusjärjestelmää X Uudistetaan palvelurakenteita, palveluiden
LisätiedotKehittämissalkku 9-10/2015
Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi Kehittämissalkku 9-10/2015 Ohjausryhmä 28.10.2015 Kehittämissalkku, tilanne 9/2015 toimenpiteet Projektin nimi ja käyttönimi
LisätiedotSote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy
Sote ICT - yhteishankintamalleja Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Kuntahankinnat, kunta-alan yhteishankintayksikkö Julkiset ICT-hankinnat Sote ICT -yhteishankinnat Esimerkkejä
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN
SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.
LisätiedotEKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014
EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa
LisätiedotAlueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti
Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT
LisätiedotSote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM
Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila
MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT (tavoitteiden mahdollistaja) TOIMINNAN TARPEISTA ICT-TOTEUTUKSIIN Strategia ja
LisätiedotMaakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
LisätiedotTyön tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari
Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari 27.4.2017 Maarit Hoppula Vs. johtava hoitaja/fm/oda-projektipäällikkö Minustako omaishoitaja? Kohderyhmä: Yli 65-vuotiasta läheistään hoitavan henkilön
LisätiedotJulkiset innovatiiviset hankinnat
Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda
LisätiedotAlueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne
www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotSote-uudistus ja ICT Sote-uudistuksen vaikutus IT-palveluihin ja tietohallinnon järjestämiseen IT-jaoksen tilannekatsaus Maritta Korhonen
Sote-uudistus ja ICT Sote-uudistuksen vaikutus IT-palveluihin ja tietohallinnon järjestämiseen IT-jaoksen tilannekatsaus 10.12.2014 Maritta Korhonen Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman
LisätiedotParasta palvelua. Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. Helsinki
Parasta palvelua Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Helsinki 16.1.2015 Jani Moliis Copyright Kuntien Tiera Oy Sisältö 1. Uudistuksen tausta ja tavoitteet
LisätiedotVastaajan taustatiedot
Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen
LisätiedotSote:n digimuutoksen toteutus
Sote:n digimuutoksen toteutus Valtiovarainvaliokunta 1 Sote:n digimuutoksen periaatteet ja tavoitteet asiakkaiden palvelut kyetään toteuttamaan mahdollisimman vähin häiriöin koko muutoksen ajan asiakkaiden
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotHallitus UNA Oy:n osakkeiden merkintä 973/ /2017 EKSTPHAL 219. Tausta
Hallitus 219 20.12.2017 UNA Oy:n osakkeiden merkintä 973/02.05.05.00.01/2017 EKSTPHAL 219 Tausta Eksote on osallistunut vuodesta 2013 alkaen useiden eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhteiseen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotMitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari
Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia
LisätiedotJulkinen. Valtakunnalliset neuvolapäivät Leena Latva-Rasku, projektipäällikkö, Omaolo, SoteDigi Oy
Valtakunnalliset neuvolapäivät 6.11. Leena Latva-Rasku, projektipäällikkö, Omaolo, SoteDigi Oy OMAOLO-palvelu pähkinänkuoressa Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee
LisätiedotPalvelutori Päijät-Hämeessä
Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä
LisätiedotUNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /
UNA-hankkeen esittely Jaakko Penttinen / 27.9.2016 Sisällysluettelo 1. UNA-hankkeen määrittelyvaihe 2. HANKO-projekti 3. UNA-hankkeen kilpailutusvaihe 1. UNA-hankkeen määrittelyvaihe UNA-hanke määrittelyvaihe
LisätiedotPalvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä
Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden
Lisätiedot