KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE
|
|
- Anita Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (7) KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE Mistä puhumme, kun puhumme kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta? Pienryhmätyöskentelyn muistio / ryhmä 3 / tapaaminen 2 Aika ke klo Paikka Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, Ritarihuone, Hallituskatu 2 B Läsnä Maria Bergman Helsingfors Arbis Anja Hongisto Kajaanin matkailuoppaat Leena Lahtinen Vantaan kaupunki Marketta Luutonen Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry Anna Lyytikäinen Kirkkonummen kansalaisopisto Minna Lönnqvist Helsingin yliopisto Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kirsi-Marja Tattari Kankaanpään opisto Marja Laine Tuuli Toivanen Kulttuuriperintökasvatuksen seura Kulttuuriperintökasvatuksen seura SISÄLTÖ Kommentteja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä...2 Kasvatus...3 Kasvatuksen tehtävät... 3 Kulttuurisesti kestävän kehityksen oppimistavoitteet... 3 Kasvatusmenetelmät ja kasvatuksen ohjenuorat... 3 Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisen kasvatuksen varmistaminen... 3 Kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävä kasvattaja... 5 Kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävät opetuskäytännöt... 5 Olemassa olevat käytännöt... 5 Huomioitavaa ja kehitettävää... 5 Kulttuurisesti kestävä kehitys opetussuunnitelmissa...6 Yhteenveto: kulttuurisesti kestävä kehitys opetussuunnitelman perusteissa... 6 Koulutustarpeet...7
2 2 (7) KOMMENTTEJA KULTTUURISESTI KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Kulttuurisesti kestävä kehitys nähtiin ryhmän 3 tapaamisessa ennen kaikkea keinona tuottaa hyvinvointia. Ryhmässä 3 uskottiin siihen, että kaikilla on halu hyvinvointiin ja hyvinvoinnin edistämiseen, minkä takia kulttuurisesti kestävän kehityksen viestin eteenpäin viemisessä tärkeäksi nähtiin positiivinen sanoittaminen. Kulttuurisesti kestävän kehityksen hyötyjen sanoittamisen avuksi ehdotettiin myös ryhmässä 3 talouden kieltä. Ryhmässä 3 puhuttiin ns. euroittamisesta esimerkiksi juuri hyvinvoinnista puhuttaessa. Sanoittaminen talouden kielelle ymmärrettiin keinoksi saada eri ilmiöitä samalla tavalla mitattavaksi ja vertailtaviksi. Talouden kielelle sanoitettuna hyvinvointi uskottiin saatavan paremmin läpi kaikissa kestävän kehityksen eri näkökulmia kannattavissa piireissä. Myös julkisuuden saamista tai ekologistien synnyttämän kierrätyskeskusjärjestelmän kopion synnyttämistä kulttuurille ehdotettiin keinoiksi vahvistaa kulttuurin kannatusta. Toisaalta termi kulttuuri koettiin ryhmässä 3 rasittuneena terminä, ja sen sijasta voitaisiin esimerkiksi puhua meidän elämästä tai sivistyksestä. Kulttuurin esiin tuominen nähtiin ryhmässä 3 erittäin tärkeäksi, koska sen ymmärrettiin olevan oikeastaan ainoa väline siihen, että voi elää hyvää elämää. Ryhmän 3 mukaan kulttuuri: luo uskoa tulevaisuuteen auttaa oivaltamaan sallii erilaisuutta mahdollistaa luovuuden valtauttaa (mahdollistaa sen, että ihminen ottaa jonkin asian omaksi voimakseen/voimavarakseen) luo hyvinvointia luo yhteisöllisyyttä on silta menneisyydestä tulevaisuuteen Ryhmässä 3 ehdotettiin myös kulttuurin pukemista sloganeiksi. Keskustelussa pyöri seuraavanlaisia ehdotuksia sloganeitten raameiksi: Jos emme kierrätä, hukumme roskiin. Jos emme liiku, kuolemme sydänkohtaukseen 50-vuotiaana. Jos emme harrasta kulttuuria, menetämme identiteettimme tai Kulttuurilla vähennämme terapia- ja lääkärikustannuksia. Ryhmässä 3 haluttiin myös kyseenalaistaa aiemmasta tapaamisesta syntyneen kaavion (ks. muistio 3.1) sanavalintoja. Ryhmässä 3 ehdotettiin, että kestävä kehitys terminä jätettäisiin kokonaan pois, ja ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävä kehityksen sijasta puhuttaisiin esimerkiksi ekologisuudesta, yhteiskunnallisuudesta/globaalisuudesta, taloudellisuudesta ja sivistyksellisyydestä. Yhteiskunnassa tulisi loppujen lopuksi ryhmän 3 mukaan tavoitella hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää jatkumoa, jonka saavuttamisessa yhteiskunnan eri instituutioilla (kuten sosiaalihuolto, sivistystoimi) on yhtä isot roolit. Kyse on verkosto- ja yhteistyötyöskentelystä, jossa kaikilla toimijoilla on yhteinen päämäärä, eli kansalaisten yhteinen hyvinvointi.
3 3 (7) KASVATUS Ryhmässä 3 keskusteltiin paljon siitä, miten kulttuurisesti kestävää kehitystä tukeva kasvatus tulisi järjestää. Seuraavassa esitellään ensin lyhyesti kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaisen kasvatuksen tehtäviä. Tämän jälkeen pohditaan oppimistavoitteita sekä kasvatusmenetelmiä ja kasvatuksen ohjenuoria ja näihin liittyviä haasteita sekä keinoja varmistaa kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista kasvatusta. Lopuksi pohditaan sitä, millainen on kulttuurisesti kestävä kasvattaja sekä mitä opetuskäytäntöjä on jo olemassa ja mitä tulisi kehittää. Kasvatuksen tehtävät Pienryhmässä 3 ymmärrettiin kasvatuksen tehtäväksi herättää kiinnostusta, tarjota mahdollisuuksia, tukea arvoja ja asenteita, sitouttaa ja kasvattaa vastuuntuntokykyä ja vastuullisuutta. Kasvatus linkittää asiatiedot (perustiedot luonnosta, taloudesta jne.) jokapäiväiseen elämään sekä antaa välineitä nähdä kulttuuri luontevana osana jokapäiväistä elämää. Kulttuurisella kasvatuksella tehdään lapset tietoiseksi siitä, mihin he kuuluvat. Kulttuurisesti kestävän kehityksen oppimistavoitteet Ryhmän 3 mukaan kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaiset oppimistavoitteet ovat: kriittinen ajattelu kommunikointitaidot o taito toimia vuorovaikutteisesti ja dialogisesti ympäristön kanssa o kyky kohdata monenlaisia ihmisiä o kyky toimia verkostoissa ajallisen ja historiallisen jatkumon hahmottaminen kyky tukea hyvinvointia Kasvatusmenetelmät ja kasvatuksen ohjenuorat Opetuksessa käytettäviksi menetelmiksi ehdotettiin tutkivaa ja oivaltavaa oppimista, jossa asioita tehdään ja koetaan konkreettista itse. Koulun tulee myös toimia vuorovaikutteisesti ja dialogisesti ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Esimerkiksi kierrätyksen oppiminen tulisi toteuttaa niin, että kierrätystä tehdään käytännössä. Yhteistyö ja dialogi ympäröivän yhteiskunnan kanssa näkyisi siinä, että parhaassa tapauksessa koulu ja oppilaat voisivat vaikuttaa kierrätyksen järjestämiseen kunnassa. Oppimisen menetelmäksi mainittiin myös esimerkin tai mallin kautta oppiminen. Tämän lähestymistavan takana on ajatus siitä, että jos vanhemmat eivät näytä mallia, ei nuorikaan toimi halutulla tavalla. Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisen kasvatuksen varmistaminen Pienryhmässä 3 kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten päiväkodeissa ja kouluissa voidaan varmistaa koko oppilaitoksen sekä yksittäisen kasvattajan/opettajan toimiminen kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Tällä hetkellä kukaan ei seuraa sitä, mitä kentällä konkreettisesti ta-
4 4 (7) pahtuu. Varmistamisessa tärkeäksi nousi tavoitteiden ja toimintatapojen kirjaaminen toimintastrategioihin ja -suunnitelmiin sekä tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja arviointi. Toisaalta tavoitteiden ja toimintatapojen suunnittelu haluttiin osin valtakunnalliseksi, koska ryhmän 3 mukaan oppilaitoksissa tehdään pääsääntöisesti vain sitä, mitä valtakunnallisissa laatuarvioinneissa mitataan. Toisaalta laatuarviointejakin voisi parantaa, sillä moneen asiaan on helppo asettaa mittareita (esim. tapakulttuurin mittaamiseen). Olennaista ryhmän 3 mukaan on kuitenkin asioiden kirjaaminen: kun kirjataan suunnitelmat ja tehtävät, se sitoo kasvattajia toimimaan niiden mukaisesti. Kirjaaminen ja tavoitteiden asettaminen mahdollistaa myös resursoinnin (ajallisen, taloudellisen jne.). Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisen kasvatuksen varmistamisessa tärkeäksi nähtiin myös kasvattajien tukeminen niin materiaalien ja aineistojen tarjoamisen kuin metodien ja osaamisen vahvistamisen avulla. Kentällä oleville kasvattajilla todettiin olevan puutteita taidoissa. Toisaalta ryhmässä 3 oltiin sitä mieltä, että aivan kaikkea kulttuurisesti kestävän kehityksen osaamista ei opettajankaan tarvitse saada koulutuksestaan, koska kulttuurisesti kestävän kehityksen sanomaan kuuluu elinikäinen koko ajan tapahtuva oppiminen. Opettajilla tulisi kuitenkin koulutuksesta valmistuessaan olla riittävät tiedot ja taidot, jotta hän voi varmistaa lapselle riittävän hyvän kasvamisen. Kulttuurisesti kestävä kehitys tulisi nähdä oppilaitoksissa positiivisena mahdollisuutena, jolloin siihen halutaan sitoutua vapaaehtoisesti. Seuraaminen ja arviointi liitettiin ennen kaikkea kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen ja tavoitteiden toteutumiseen käytännön työssä. Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen ja tavoitteiden mukaista kasvatusta voidaankin ryhmän 3 mukaan varmistaa arvioimalla oppilaitoksen toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista ennakoinnilla ja tutkimustietojen hyödyntämisellä Vaikuttavuutta on tutkittu kasvatustieteessä paljon. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää niin, että poimitaan hyviksi havaittuja käytäntöjä ja toimintatapoja ja korjataan huonoiksi havaittuja. ilmapiirimittauksella hyödyntämällä verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia tekemällä arjen valintoja näkyväksi (esim. kirjaaminen) teemapäivillä vuosikellon käyttämisellä (vuosikello konkretisoi esimerkiksi sitä, onko eri oppimisympäristöjä käytetty monipuolisesti) Oppimisympäristöjä voidaan mitata kirjaamalla, missä ollaan käyty, kuinka paljon tai kuka on vieraillut koulussa. säännöllisillä kehittämispäivillä ja Veso-päivillä (voidaan arvioida sitä, näkyvätkö kukeke:n periaatteet kasvatuksen arjessa) Mittaamista tulee ryhmän 3 mukaan olla kahdenlaista: lukuvuoden päätteeksi tehtävää mittaamista todistuksiin ja toimintakertomuksiin sekä vaikuttavuusmittaamista, jolla tarkastellaan koulutuksen vaikutuksia vuoden kuluttua kunkin koulusukupolven oppivelvollisuuden päättymisestä.
5 5 (7) Kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävä kasvattaja Ryhmässä 3 keskusteltiin kulttuurisesti kestävästä kasvattajasta, jonka pääsääntöisesti ymmärrettiin olevan opetus- tai kasvatustehtävissä toimiva henkilö. Ryhmän 3 mukaan kulttuurisesti kestävä kasvattaja: luottaa omaan ammatilliseen identiteettiinsä tuntee kulttuurinsa on motivoitunut etsimään tietoa on sivistynyt toimii suunnitelmallisesti toimii vuorovaikutteisesti motivoi tukee tutkivaa oppimista osallistaa vahvistaa yhteisöllisyyttä verkostoituu Kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävät opetuskäytännöt Pienryhmässä 3 nousi esiin paljon hyviä esimerkkejä, joilla kulttuurisesti kestävää kehitystä voidaan edistää kasvatuksessa. Keskeiseksi nousi ajatus siitä, että opetuskäytännöillä tulisi vahvistaa jatkuvuuden tunnetta ja rytmittää lasten ja nuorten elämää. Olemassa olevat käytännöt Hankkeet o Polku-hanke on hyvä esimerkki kulttuurisen puolen huomioimisesta kasvatuksessa. Hanke tuo erilaista välineistöä käsitellä kulttuuria päiväkodeissa ja kouluissa. Kyse on tavallaan tietopaketista, josta voi saada perustiedot ja opastuksen siihen, mistä voi lähteä liikkeelle. Draamatyöskentely Perinteet o Esimerkiksi joissakin kaupungeissa järjestetään ylipormestarin Itsenäisyyspäivän vastaanottoja. o Juhlien järjestäminen koulussa. Käsitellään juhlien historiaa ja käytäntöjä, pukeutumista, käyttäytymistä jne. Koulussa voidaan esimerkiksi päättää, että tiettynä juhlapäivänä kaikki pukeutuvat siististi, ja näin tuoda mukaan yhteisöllisyyttä ja tasapuolista osallistumista. Huomioitavaa ja kehitettävää Oman identiteetin ja omien juurten näkemisen vahvistaminen nähtiin keskeiseksi kehityskohteeksi opetuksen käytännöissä. Ajan näkeminen taaksepäin koettiin olennaiseksi sen kannalta, että pysty näkemään tulevaisuuteen kestävästi. Yhdeksi opetuskäytännöksi ehdotettiin arkeologisten kaivausten järjestämistä. Osallistuminen ja löytäminen koettiin hyväksi keinoksi vahvistaa ymmärrystä ajallisesta ja kulttuurisesta jatkumosta. Myös erilaisten asioiden polkujen ja kehityskaarien ymmärtäminen mainittiin tärkeäksi kehityskohteeksi. Esimerkiksi jos koulussa askarrellaan joulukoristeita vessapaperirullasta, voitaisiin samalla avata rullan polkua puusta valmiiksi tuotteeksi. Metsä on sinänsä arvo ja arvokas, ja sen ymmärtäminen ja opettaminen toteutuu ryhmän 3 mukaan kouluissa hyvin. Kuitenkin mukaan voitaisiin ottaa
6 6 (7) ns. tavaralähestyminen, jossa metsästä alkunsa saavien tuotteiden polkuja avattaisiin. Vastaavia polkuja voi avata mistä tahansa tuotteesta. Tällainen lähestymistapa opettaa ryhmän 3 mukaan hahmottamaan kokonaisuuksia. KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMISSA Ryhmässä 3 pohdittiin opetussuunnitelmien toteutumista käytännön työssä. Opetussuunnitelmien todettiin myös ryhmässä 3 sisältävän jo paljon kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmia. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen sisällöissä kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmat ovat todella hyvin näkyvissä esimerkiksi 4V välitä, vaikuta, viihdy ja voi hyvin sekä Polku -hankkeissa. Huoleksi nousi ryhmässä 3 kuitenkin se, toimivatko kasvattajat kuitenkaan opetussuunnitelmien mukaisesti. Ongelmakentäksi koettiin myös päiväkotien ja koulujen johdon sitoutumattomuus kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmiin: jos johto ei tue eikä mahdollista erilaisten projektien tai uudenlaisten oppimistilanteiden toteuttamista, niin opettajat eivät ryhdy tekemään niitä omalla ajallaankaan. Pienryhmässä 3 oltiin sitä mieltä, että tiettyjen toimintamallien tulisi olla kirjattuna jo opetussuunnitelmissa, jolloin ne velvoittaisivat johtoakin toimimaan kulttuurisesti kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisella tavalla. Opetussuunnitelmiin kirjattaviksi toimintamalleiksi ehdotettiin esimerkiksi perinneleikkien siirtämistä kasvatuksessa sekä juhlapyhistä kertovaa ja lukuvuotta rytmittävää vuosikellon käyttämistä. Yhteenveto: kulttuurisesti kestävä kehitys opetussuunnitelman perusteissa Ryhmässä 3 tiivistettiin seuraavalla tavalla sitä, miten kulttuurisesti kestävä kehitys voidaan huomioida opetussuunnitelman perusteissa: Oppijalla on oikeus kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kasvatuksella taataan sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Oppijalle tulee antaa mahdollisuus tuntea oma kulttuurinsa ja välittää sitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa eteenpäin. Oppilaalle annetaan valmiudet tulkita ja muokata kulttuuria. Oppilaan mahdollisuutta osallisuuteen ja kulttuurin luomiseen tuetaan. Kasvatuksella tuetaan identiteetin ja persoonan kehittymistä. Kasvatuksessa kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee sivistystä, joka ylittää oppiainerajat. Kasvatuksella tarjotaan välineitä arvioida ja löytää kulttuurisia merkityksiä. Kasvatuksella taataan kyky tulkita ympäristöään. Oppija kasvatetaan vastuullisuuteen. Oppijalla on oikeus opetukseen, joka sisältää myös käsillä tekemistä. Näin vahvistetaan onnistumisen kokemuksia erilaisille oppimistyyleille. Kasvatuksen tulee olla tasapuolisesti ja demokraattisesti kaikkien saatavilla. Tämä takaa kaikille samanlaiset kulttuuriset taidot. Kasvatuksella taataan tiedonhankintataidot, joilla oppija voi etsiä ja päivittää oppimaansa. Kasvatuksessa tulee huomioida monipuoliset oppimisympäristöt. Kasvattajalla tulee olla edellytykset yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
7 7 (7) KOULUTUSTARPEET Ryhmässä 3 ehdittiin pohtia hieman tarvetta tarjota lisäkoulutusta eri kouluasteilla toimiville opettajille. Keskustelussa nousi esiin tarve niin aihepiirien kuin opetusmenetelmien lisäkoulutukselle. Samalla todettiin, että jo luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen tulisi liittää enemmän mm. kulttuurisia sisältöjä ja monikulttuurisuutta. Opetusmenetelmällistä koulutusta toivottiin oppilaslähtöisen opettamiseen, oppilaiden oppimisvalmiuksien kartoittamiseen sekä yksilön oman kasvun tukemiseen. Tärkeäksi opettajankoulutuksen tehtäväksi nähtiin ryhmässä 3 osallistavaan, havainnoivaan ja motivoivaan opettamiseen rohkaiseminen, ja tätä kautta opettajan luottamuksen vahvistaminen omaa ammatillista identiteettiä kohtaan.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotKaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu kokopäiväpedagogiikkaan; jokainen hetki tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Kasvattajat mahdollistavat lasten
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotIlmastovastuun oppimisen kysely 2019
Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma
LisätiedotDraivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI
Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy
LisätiedotKestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotUUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?
UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotMonikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
Tavoitteet Monikulttuurisuus Projektioppiminen Ilmiöpohjainen oppiminen Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotLaululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Laululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen lapsen ja aikuisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotToimintakulttuuri muutoksessa
Toimintakulttuuri muutoksessa Mervin messissä- työskentely Keskustelu- ja muistiinkirjaamistehtävät A ja B: A-tehtävä: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus oppijana Ymmärretään lapsen ainutlaatuisuus oppijana(yksilönä)
LisätiedotOPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi
OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotToimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien
Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE
1 (6) KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE Mistä puhumme, kun puhumme kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta? Pienryhmätyöskentelyn muistio / ryhmä 1 / tapaaminen
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
Lisätiedot