TURUN KAUPUNGIN VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNGIN VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston vahvistama marraskuun 28. päivänä 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTTÖTALOUSOSA... Yleisperustelut...1 Talousarvion toimintamenojen ja tulojen yhdistelmä...13 Taloussuunnitelma vuosille KESKUSHALLINTO JA YHTEISET MENOT... Keskusvaalilautakunta...15 Kaupunginvaltuusto...17 Tarkastuslautakunta...20 Kaupunginhallitus...23 Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet...31 Yhteenveto kaupunginjohtajan valvontavastuulla olevista yhtiöistä...33 Turku Energia konserni...34 Turku Science Park konserni...36 Logomo Oy...39 PALVELUTOIMI... Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus...40 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit...47 Peruspalvelulautakunta...53 Liikuntalautakunta...61 Nuorisolautakunta...67 Kulttuurilautakunta...73 Forum Marinum säätiö...79 OSAAMISTOIMI... Osaamistoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus...81 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta...91 Lukio- ja ammattiopetuslautakunta...97 Ammattikorkeakoulun hallitus Koneteknologiakeskus Turku Oy Turku Touring Oy Turun Aikuiskoulutussäätiö YMPÄRISTÖTOIMI... Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Rakennuslautakunta Liitteenä olevien liikelaitosten sitovat osat... - Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos...153

3 SISÄLLYSLUETTELO TVT Asunnot Oy Turun Seudun Vesi Oy Turun Seudun Puhdistamo Oy Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Turun Ylioppilaskyläsäätiö Turun Kaupunkiliikenne Oy Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli Turun Seudun Jätehuolto Oy Turun Teknologiakiinteistöt Oy TULOSLASKELMAOSA... Yhdistelmät Verotulot Valtionosuudet Korkomenot ja tulot Muut rahoitusmenot ja tulot Vahinkorahasto Poistot INVESTOINTIOSA... Yhdistelmä RAHOITUSOSA... Yhdistelmät Vahinkorahasto Antolainasaamisten vähennys/lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Tulorahoituksen korjauserät LIITTEET... Peruspalvelulautakunta, strateginen palvelusopimus Nuorisolautakunta, strateginen palvelusopimus Liikuntalautakunta, strateginen palvelusopimus Kulttuurilautakunta, strateginen palvelusopimus Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, strateginen palvelusopimus Lukio- ja ammattiopetuslautakunta, strateginen palvelusopimus Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos...263

4 SISÄLLYSLUETTELO MUUT LIITTEET Talousarvion noudattamista koskevat määräykset vuodelle Yhteenveto hallintokuntien talousarvioehdotuksista ja ohjeluvuista vuodelle Valtionosuudet Tunnuslukujen laskentakaavat Graafit...284

5 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kuntaliiton kuntataloustiedote mm.: Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennus- 1

6 tamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosille BKT, määrän muutos 3,6 3,5 1,8 2,3 2,0 1,6 BKT, hinnan muutos 0,4 2,7 2,7 1,9 2,2 2,2 BKTL, arvo, milj. euroa Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,2 3,5 3,3 2,1 2,0 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos-% 2,6 2,6 3,2 3,4 3,7 3,7 Rakennuskustannusindeksi, muutos-% 1,1 3,7 3,3 3,1 3,0 3,0 Kotimarkkinoiden perushintaindeksi, muutos-% 5,0 7,2 4,1 3,0 2,0 2,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,9 7,6 7,4 7,0 6,9 Palkkasumma, muutos-% 2,2 5,0 3,8 4,0 3,8 3,6 Kuntatalouden tila vuonna 2012 Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetti a/ mm.: Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavansuhteellisen maltillisesti, nimellisesti runsaat 4 prosenttia. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkeen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekä yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kuntatalouden hinta- ja kustannuskehitys pysynee suhteellisen maltillisena, vaikka kuluttajahintojen nousu aiheuttaa menopaineita. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan noin 2½ prosenttia ja palkkasumman noin 3 prosenttia. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainetta sosiaali- ja terveyspalvelumenoihin. Kustannustason nousu nopeutuu kehyskaudella runsaaseen 3 prosenttiin, mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Investointien oletetaan pysyvän 4,4 mrd. euron tasolla vuodessa. Vuonna 2012 veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti yhteensä 263 milj. eurolla. Yhteisöverokannan alentaminen prosenttiyksiköllä vähentää kuntien yhteisöverotuottoa vuositasolla 46 milj. eurolla. Nämä verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan vielä vuosina 2012 ja 2013, mutta korotus on puolet pienempi kuin vuosina Korotuksen pieneneminen vähentää kuntien verokertymää noin 259 milj. eurolla vuoteen 2011 verrattuna. 2

7 Kiinteistövero poistetaan verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuonna Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan yhteensä kehyskaudella kasvavan keskimäärin 3,4 prosenttia vuosittain. Tuloverotukseen tehdään vuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivat perustemuutokset, mikä alentaa kuntien verotuottoa vuosittain noin 100 milj. eurolla. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2½ prosenttia vuosittain. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2012 yhteensä 10,5 mrd. euroa. Tästä määrästä valtaosan muodostavat valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen. Valtionosuuksien määrä valtiovarainministeriön hallinnonalalla on 8,4 mrd. euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 1,0 mrd. euroa. Kokonaisuudessaan valtionosuudet kasvavat vuonna 2012 noin 368 milj. eurolla eli 4 prosenttia. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia yhteensä 363 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 341 milj. euroa. Ikärakenteen ja väestön määrän muutos lisää nettomääräisesti valtionosuuksia 68 milj. eurolla. Lisäksi valtionosuuksia kasvattavat edellä mainitut verotulomenetysten kompensaatiot (263 milj. euroa), nelivuotiskausittain lakisääteisesti tehtävä kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen (10 milj. euroa), nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon nuorisotyössä ja vapaassa sivistystyössä (14 milj. euroa) ja maahanmuuttajakorvauksiin (10 milj. euroa). Toisaalta vuonna 2012 valtionosuuksia pienentävät hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin kohdistuvat säästöt. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään palauttamalla valtionosuuteen vuonna 2012 yhdistymisavustuksen kattosäännön aiheuttama vähennys 45 milj. euroa sekä Julkisen IT-palvelukeskuksen rahoitukseen varattu 1,25 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään kehyskaudella vuositasolla 9 milj. euroa valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden (SADehankkeet) rahoittamiseen. 3

8 KAUPUNGIN TALOUSARVION LAADINNAN YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Väestö Turun asukasluku oli vuoden 2010 lopussa henkeä, joista miehiä oli henkeä. Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutukunta kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta. Muuttotilastoissa näkyy selvästi koulutuskaupungille luonteenomainen verrattain suuri kausivaihtelu. Korkeakoulujen ansiosta Turussa on runsaasti vuotiaita asukkaita. Turun ongelmana on ollut opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Turun väestöön vaikuttaa myös huolestuttavan suuri muuttotappio naapurikuntiin. Ruotsia puhuvien osuus on ollut pitkään hieman yli viisi prosenttia. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli kesäkuun 2011 lopussa noin Muunkielisen väestön määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat venäjä 2 620, arabia 1 385, kurdi 1 217, albania 1 071, viro 962, somali 841, englanti 553 ja vietnam 505. Ulkomaalaisperäisen väestön viime vuosien kasvu on perustunut siirtolaisuuden ohella myös muuttoon muualta maasta Turkuun. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Turun kaupungin väestö tulee kasvamaan lähivuosina hyvin maltillisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2020 väestöä olisi henkeä. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan väestö kasvaisi hieman nopeammin. Vuodelle 2012 ennustetaan väkimäärän olevan , vuodelle 2013 ennustaan , vuodelle ja vuodelle Vähäinen väestön kasvu ei sinällään aiheuta kaupungin palvelutuotannolle erityisiä ongelmia. Sen sijaan palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien sisällä tapahtuvat muutokset. Merkittävintä on yli 85-vuotiaiden vanhusten määrän nopea kasvu. Ikäryhmän kokoa on jouduttu korjaamaan ennusteesta toiseen ylöspäin Turun väestöennuste vuotiaat Lähde:Tilastokeskus 4

9 Työllisyys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä väheni henkilöllä. Viime vuoden syyskuusta määrä väheni henkilöllä eli 4,8 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 6,9 prosentilla. Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,5 % (9,0 %, 9/2010). Koko maassa osuus aleni hieman ripeämmin eli 0,7 prosenttiyksiköllä, 8,3 % (9,0 %, 9/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen. Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun tilanteen johdosta. Turussa on nykyisin esimerkiksi työttömyysaste korkeampi kuin Tampereella. Nuorten työttömien määrä on Varsinais-Suomessa vuoden takaisella tasolla, kun se vähenee koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ehtymässä koko maassa ja Varsinais-Suomessa, jossa tämä kasvu oli pitkään selvästi maan nopeinta. Meriteollisuuden toimiala Turun seutukunnassa on alamaissa ja sen työllistävä vaikutus on ollut laskussa viime vuosina. Turun työttömyysaste oli vuoden 2011 syyskuussa 12,1 % (12,0 % syyskuussa 2010). Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuodenvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömien naisten määrä kasvoi samana aikana noin hengellä. Miesten osuus telakkateollisuudessa ja siihen liitännäisessä alihankintana tapahtuvassa raskaassa meri- ja metalliteollisuudessa on suuri. Vuoden 2010 marraskuussa työttömyysaste putosi edellisvuoden arvon alle. Lasku on sittemmin jatkunut, mutta hitaammin kuin vertailukaupungeissa. Turun asema kymmenen suurimman kaupungin joukossa on pudonnut yhdeksänneksi ja seutukuntatasolla toiselta sijalta neljänneksi työttömyysasteella mitattuna. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) määrä kasvoi Turussa edellisvuodesta 101 henkeä ja oli elokuun lopussa Kasvuvauhti on taittumassa, sillä vuoden 2011 tammikuusta elokuuhun pitkäaikaistyöttömien määrä väheni seitsemällä hengellä. Korkeimmillaan Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut joulukuussa Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli elokuussa 1 380, laskua edellisvuodesta 141. Turun työllisyysnäkymien odotetaan muuttuvan suunnittelukaudella hieman paremmiksi sillä telakkateollisuus on saanut uusia tilauksia ja ensi vuonna aloitetaan uuden risteilijäaluksen rakentaminen. 5

10 Strateginen ohjaus Turun kaupungin visio ja arvot Turun kaupungin visio 2015 (Kv ( 122): Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö. 6

11 Turun kaupungin arvot: Asukas- ja asiakaslähtöisyys: Kaupunki on demokratiaan ja vuorovaikutukseen perustuva palveluorganisaatio. Osaaminen ja luovuus: Tieto, taito ja tahto palvella asukas- ja asiakaslähtöisesti kehitetään Suomen parhaimmaksi. Kestävä kehitys: Turvataan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti myös tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet tasapainoisella ja jatkuvalla muutoksella. Oikeudenmukaisuus: Jokaista ihmistä kohdellaan tasa-arvoisesti; samat periaatteet myös yrityksille ja yhteisöille. Yhteistyö: Paikalliseen, seudulliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan voimakkaasti. Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle Valtuustoryhmien välinen sopimus linjaa tärkeimmät valtuustokauden tavoitteet ja toimii lähtökohtana kaupungin toimintaa ohjaaville toimeenpano-ohjelmille. Linkki päätökseen: Valtuustoryhmien väliseen sopimukseen liittyvä lisämuistio, linkki päätökseen: Turku-sopimus Turku-sopimus koostuu kahdeksasta valtuustossa hyväksytystä toimeenpano-ohjelmasta. Ohjelmien päätehtävänä on asettaa kaupungin omalle toiminnalle strategisia tavoitteita, jotka edistävät kaupungin vision 2015 saavuttamista. Turku-sopimus jakautuu kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky -teemaan sisältyviä ohjelmia ovat: Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma (Kv ) Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma (Kv ) Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma (Kv ). Asukkaiden hyvinvointi -teemaan sisältyviä ohjelmia ovat: Asukkaiden hyvinvointiohjelma (Kv ) - Lasten ja nuorten ohjelma - Työikäisten ohjelma 7

12 - Senioriohjelma - Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Resurssien tasapainoiseen ohjaukseen sisältyviä ohjelmia ovat: Henkilöstöohjelma (Kv ) Talousohjelma (Kv ) Omistajapolitiikka (Kv ). Tilaohjelma (Kv ). Linkki ohjelma-asiakirjoihin: Kaikki Turku-sopimuksen ohjelmat ovat konsernitasoisia ja niiden tavoitteet koskevat soveltuvin osin kaikkia toimielimiä. Ohjelmiin voidaan tehdä muutoksia vuosiraportoinnin perusteella talousarviopäätöksen yhteydessä. Ohjelmien tavoitteet jalkautetaan kaupungin toimintaan toimielimien talousarvion, strategisten palvelusopimusten ja liiketoimintasuunnitelmien avulla. Talousarvion ja taloussuunnitelman koonti Käyttötalous Turun kaupunginhallitus hyväksyi hallintokunnille annettavat ohjeluvut vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten. Hallintokuntien tuli antaa omat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun 16. päivään mennessä. Hallintokuntien esitykset käyttötalouden osalta olivat noin 9,9 milj. euroa yli ohjenettoluvun. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion käyttötalouden tulojen ja menojen erotus eli toimintakate on 950,6 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon on 5,6 %. Toimintakatteen kasvu suunnitelmavuodelle 2013 on 2,5 %, vuodelle ,0 % ja vuodelle ,2 %. Vuosille on hallintokunnille liikelaitoksia lukuun ottamatta merkitty pääosin 2 %:n kasvu nettomenoon. Palkkamenot Merkittävin menoerä toimintakatteen kasvua ajatellen on palkat ja palkkojen sivukulut. Talousarvion laatimisohjeissa ennakoitiin palkankorotuksiin tarvittavan 2,5 %. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat allekirjoittaneet raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Sopimuksessa sovittiin kahden seuraavan vuoden palkankorotuksista sekä laadullisista parannuksista työelämään. Ensimmäisenä vuonna palkankorotusten ja laatuparannusten kustannusvaikutus on yhteensä 2,4 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,9 prosenttia. Lisäksi työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus ensimmäisenä sopimusvuonna. Sopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista. 8

13 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja toteutuneiden tilitysten mukaan ne kattavat vuoden 2011 palveluiden ja hallinnon ennusteen mukaisista nettomenoista 61,9 prosenttia. Verotuloista kunnallisvero on merkittävin ja toteutuneiden tilitysten mukaan vuoden 2011 kertymä on 519,0 milj. euroa ja veron osuus kokonaisveroista on 82,5 prosenttia. Yhteisöveroa kertyi n. 78,0 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista on 11,1 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi n. 40,9 milj. euroa ja sen osuus kokonaisveroista on 6,4 prosenttia. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa kaupungin veroperusteita ei vuodeksi 2012 muutettu. Verotuloarviot talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle perustuvat kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen ennustekehikkoon. Verotulot, milj. TP 2010 TP enn TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Kunnallisvero 516,8 519,0 532,8 547,7 564,7 575,4 Yhteisövero 53,7 78,0 71,4 71,0 63,2 64,4 Kiinteistövero 40,3 40,9 41,5 42,0 42,5 43,0 Yhteensä 610,9 638,0 645,8 660,7 670,4 682,9 Muutos-% Kunnallisvero 4,0 0,4 2,7 2,8 3,1 1,9 Yhteisövero 19,5 45,1-8,4-0,6-11,0 1,9 Kiinteistövero 24,3 1,6 1,4 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 6,3 4,4 1,2 2,3 1,5 1,9 Kunnallisveron kertymistä arvioitaessa on otettu huomioon työllisyystilanteen kehittyminen hivenen parempaan suuntaan telakkateollisuuden piristymisen vuoksi. Telakkateollisuuden hiljeneminen vaikutti monien alihankintayritysten yhteisöveron maksukykyyn. Vuonna 2012 tullaan muuttamaan yhteisöveron jako-osuutta 5 prosenttiyksikköä kuntien kannalta huonompaan suuntaan. Lisäksi yhteisöverokantaan tehdään 1,5 prosenttiyksikön alennus 24,5 prosenttiin. Verolainsäädäntöön tehdään monia muutoksia, jotka aiheuttavat kunnille verotulomenetyksiä. Verotulomenetykset ovat alustavan laskelman mukaan Turulle 9,1 milj. euroa. Nämä tultaneen korvaamaan kunnille peruspalvelujen valtionosuutta korottamalla. Verotuloennusteessa vuoden 2012 kunnallisveron kasvu on arvioitu vain 1,3 prosentiksi taloustilanteen ja verolainsäädännön muutosten johdosta. Arvio Turun vuoden 2012 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2012 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen. Vuosien valtionosuusarviot perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemiin valtiontalouden tarkistettuihin kehyksiin vuosille TP 2010 TP enn.2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Valtionosuudet, milj. 313,0 325,0 335,5 342,5 349,0 356,7 Kasvu-% 6,8 3,8 3,2 2,1 1,9 2,2 Vuoden 2012 valtionosuuksien on talousarviossa arvioitu nousevan 3,8 % vuoden 2011 tasosta. Kokonaismääräksi tulee noin 335,5 milj. euroa. Valtionosuuden kuntakohtainen määrä ei ole vielä tässä vaiheessa lopullinen, sillä tarvittavaan laskenta-aineistoon tulee vielä myöhemmin monia tarkennuksia erityisesti opetusministeriön hallinnonalaan liittyen. 9

14 Valtionosuuksien kasvun takana ovat verotulojen kompensaatiot ja yksikköhintojen indeksikorotukset sekä kustannustenjaon tarkistus. Tulevina vuosina ei ole odotettavissa kovin merkittäviä valtionosuuksien kasvuja. Tarkemmat valtionosuuslaskelmat ovat talousarvioehdotuksen liitteenä. Investoinnit Keväällä ei annettu investointien osalta yksityiskohtaisia ohjelukuja, mutta kaupunginhallitus linjasi, että kaupunkitasolla tulee saavuttaa 20 milj. euron alenema tehtyihin esityksiin nähden. Syksyllä hallintokunnat esittivät investointeja yhteensä 141 milj. euroa bruttomenona. Annetut esitykset ylittivät huomattavasti aikaisempien vuosien investointitason. Investointeja on jouduttu tarkistamaan talouden tasapainottamiseksi ja velanoton lisääntymisen hillitsemiseksi. Investointeja on hyväksytyssä talousarviossa bruttomenona 122,7 milj. euroa ja nettomenona 100,7 milj. euroa, joka vastaa kaupunginhallituksen ohjeistusta. Rahoitus Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2012 alussa n. 401,5 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja n. 331 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 50 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 20 milj. euroa. Vuonna 2012 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa 100 milj. euroa, 100 milj. euroa vuonna 2013, 80 milj. euroa vuonna 2014 ja 95 milj. euroa vuonna Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 65 milj. euroa vuonna 2012, 50 milj. euroa vuonna 2013 ja 20 milj. euroa vuosina 2014 ja Näin ollen pitkäaikainen velka tulisi kasvamaan seuraavan neljän vuoden aikana arviolta 255 milj. euroa, mikäli mitään korjaavia toimia ei tänä aikana suoritettaisi. Lisäksi on arvioitu, että lyhytaikaista lainausta eli kuntatodistusten liikkeellelaskua käytettäisiin aiemmasta poiketen vuonna 2012, jolloin vuoden vaiheessa lainoja olisi liikkeellä n. 25 milj. euroa. Tosin vuoden aikana lainoja voisi olla hetkellisesti tätä enemmän. Kassavarannon odotetaan vaihtelevan milj. euron välillä. Koko taloussuunnitelmakaudella vuosien aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan säilyvän nykyisellä tasollaan lainannostojen jälkeen. Henkilöstökassan talletusten arvioidaan pysyvän ennallaan vuoden 2012 aikana n milj. eurossa. Yhtiöiden talletusten odotetaan vaihtelevan milj. euron välillä, joka vaikuttaa vastaavasti myös kaupungin maksuvalmiustilanteeseen. Kaupunki varautuu myös maksuvalmiuden heikkenemiseen ylläpitämällä riittäviä milj. euron kuntatodistuslimiittejä ja muita ei-sitovia luottolimiittejä, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen. Aikaisempiin vuosiin verrattuna arvioidaan, että kaupungin antolainaus tytäryhtiöille tulee lisääntymään rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten sekä yhtiöittämisen seurauksena. Konsernivelan korkoriskin hajauttaminen on entistä tärkeämpää velkamäärän noustessa. Tätä toteutetaan solmimalla koronvaihtosopimuksia. Lisäksi kaupungin rahoittajalähteitä pyritään laajentamaan käyttämällä myös mahdollista suoraan rahanhankintaa markkinoilta. Oy Turku Energian osuus on edelleen korkea antolainojen lyhennyksissä kolmen vuoden aikana yhteensä 30 milj. euroa, mutta päättyy vuoteen 2014 mennessä. Satama arvioidaan yhtiöitettävän vuonna 2013, joka vastaavasti lisää antolainakantaa. Korkotulot Korkotulot kaupungin antolainoista, talletuksista ja sijoituksista olivat vuonna 2010 n. 10

15 7,5 milj. euroa ilman liikelaitosten kaupungin sisäisiä korkoja. Vuoden 2011 ennusteessa korkoja arvioidaan kertyvän n. 6 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän n. 7,5 milj. euroa. Antolainakannan rakenne muuttuu tulevien vuosien aikana. Uusia yhtiöitä muodostetaan ja samalla Oy Turku Energian lainakanta päättyy. Kassavarannon odotetaan säilyvän lähes nykyisellä tasollaan lainojen nostojen jälkeen. Taloussuunnitelmakauden osalta korkotulot voivat hieman kasvaakin konsernin sisäisen antolainauksen seurauksena. Liikelaitosten peruspääoman korot Liikelaitosten maksamien peruspääomien korot ovat vuonna ,9 milj. euroa ja n. 30 milj. euroa vuosien aikana. Korkomenot Korkomenot kaupungin korollisesta velasta olivat vuonna 2010 n. 4,7 milj. euroa ja talousarviovuonna ,2 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa korkomenoja arvioidaan olevan n. 8,9 milj. euroa. Korkotaso on tällä hetkellä edelleen hyvin alhainen ja merkittävä osa kaupungin korkokuluista on suojattu. Sen sijaan lisääntyvä velkamäärä nostanee korkomenoja jonkin verran. Vuosina korkomenot säilyvät n milj. euron tasolla arvioiduista tasoista. Muut rahoitustulot Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2012 n. 16,2 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 14 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta sekä 1,5 milj. euroa kuntayhtymien peruspääoman korosta. Lisäksi tuloja muodostuu rahastojen tuotoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Vuosien aikana tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Rahoitustulot sisältävät yleensä kertaluonteisia eriä, joita on vaikea arvioida etukäteen. Vahinkorahaston arvonkehityksen odotetaan olevan maltillinen ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa. Muut rahoitusmenot Muita rahoitusmenoja arvioidaan vuonna 2012 ja taloussuunnitelmakaudella olevan n. 1 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta. Talouden tasapainon saavuttaminen Hallintokuntien talousarvioesitysten jälkeen koottiin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, johon oli huomioitu viimeisimmät verotuloennusteet ja lisäksi kaupunginhallituksen omaan toimielimeen kohdistuvat määrärahat. Tämän koonnin mukaan tuloslaskelma oli 18,6 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin nettolainanottoon kohdistui yli 90 milj. euron lisäpaine. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan tulee talousohjelman toteuttamisen lisäksi löytää keinoja kaupungin tulorahoituksen lisäämiseksi ja tuloslaskelman alijäämän kattamiseksi. Tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä maksujen korottamista, omaisuuden myyntiä ja henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Nykyinen palvelutaso on voitu ylläpitää viime vuosina, koska talouskasvu on mahdollistanut ve- 11

16 rotulojen kasvun ja myös valtionosuuksia on voitu korottaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne on kääntymässä ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Verotulojen kasvu on heikkenemässä, eikä valtionosuuksissa ole näköpiirissä entisenlaista kasvua. Henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvat säästöt (mm. vuosittainen lomauttaminen) eivät periaatetasolla ole kestävä ratkaisu alijäämäisen talouden ongelmien ratkaisuun. Vuosien talouden tasapainottamiskeinona näitäkin toimenpiteitä saatetaan joutua käyttämään, mikäli taloustilanne käy erityisen vaikeaksi. Talkoovapaan pitämistä ja niiden myöntämistä suositaan mahdollisuuksien mukaan ja eläköityminen tulee käyttää mahdollisuutena henkilöstömenojen vähentämiseen läpi koko kaupungin organisaation. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuoden 2012 toimintakatteeksi muodostuu 950,6 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden tulee noin 5,6 % (kasvu ei ole vertailukelpoinen, koska vuoden 2012 luvuista puuttuvat yhtiöitettävät liikelaitokset). Palveluiden ja hallinnon nettomenojen kasvu on 3,4 % ja liikelaitosten nettotulon lasku -13,5 %. Tilikauden ylijäämä on 1,0 milj. euroa vuosikatteen ollessa 46,9 milj. euroa positiivinen. Vuosikate vastaa 78,4 % poistoista ja 46,6 % vuoden 2012 nettoinvestoinneista. Suunnitelmavuosien osalta tulos on alijäämäinen. Tuloslaskelman tilannetta tulee muuttamaan sataman ja vesilaitoksen yhtiöittäminen selkeästi parempaan suuntaan, mutta samalla rahoituslaskelman antolainat tulevat lisääntymään eikä yhtiöittämisellä ole merkittävää vaikutusta rahoitusaseman kehittymiseen. Vuoden 2012 talousarviossa on investointimäärärahoja 122,7 milj. euroa ja investointituloja 22 milj. euroa. Investointituloja kertyy erityisesti kiinteistöliikelaitoksen pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista. Vuosina investointien nettomeno on noin milj. euroa vuodessa. Nettovelka, kun otetaan huomioon antolainat ja kassan tilanne vuoden 2012 alussa on 76 milj. euroa (423 euroa/asukas). Vuoden 2012 aikana nettovelka kasvaa 121 milj. euroon (673 euroa/asukas). Yhteenvetona on todettava, että vuoden 2012 talousarvion valmistelu on tapahtunut aikana, jolloin talouden näkymät ovat hyvin epävarmat ja talouden kasvun oletetaan olevan joka tapauksessa melko hidasta. Talousarviota rakennettaessa on kuitenkin pyritty siihen, että lyhytaikaisella säästämisellä ei viedä pohjaa pitkän aikavälin rakennemuutoksilta, tuottavuuden kasvulta ja kaupungin elinvoimaisuudelta. 12

17 KÄYTTÖTALOUSOSA

18 Toimintamenot ja -tulot TALOUSARVION TOIMINTAMENOJEN JA -TULOJEN YHDISTELMÄ Talousarvio v (sis. TAM) Talousarvio v Menot Tulot Netto Toimielin Menot Tulot Netto Keskushallinto ja yhteiset menot Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet Palvelutoimi Peruspalvelulautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kulttuurilautakunta Osaamistoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Lukio- ja ammattiopetuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Ympäristötoimi Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Rakennuslautakunta PALVELUT JA HALLINTO YHTEENSÄ LIIKELAITOKSET Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, Turun Talotoimiliikelaitos Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöpalveluliikelaitos Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun Viherliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun Satamaliikelaitos LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ PALVELUT JA HALLINTO LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ TAM = kaupunginvaltuuston päättämä muutos vuoden aikana 13

19 Toimintakateyhdistelmä TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN NETTOYHDISTELMÄ TP 2010 TA 2011 (sis. TAM) Talousarvio 2012 TS 2013 (1.000 ) TS 2014 (1.000 ) TS 2015 (1.000 ) TOIMIELIN Keskushallinto ja yhteiset menot Keskusvaalilautakunta N Kaupunginvaltuusto N Tarkastuslautakunta N Kaupunginhallitus N Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet N Palvelutoimi Peruspalvelulautakunta N Liikuntalautakunta N Nuorisolautakunta N Kulttuurilautakunta N Osaamistoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta N Lukio- ja ammattiopetuslautakunta N Ammattikorkeakoulun hallitus N Ympäristötoimi Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta N Joukkoliikennelautakunta N Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta N Ympäristö- ja kaavoituslautakunta N Rakennuslautakunta N PALVELUT JA HALLINTO YHTEENSÄ N LIIKELAITOKSET Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos N Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos N Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, Turun Talotoimiliikelaitos N Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöpalveluliikelaitos N Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos N Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun Viherliikelaitos N Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos N Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun Satamaliikelaitos N Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta, Turun Jätteenpolttoliikelaitos N LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ N muutos-% -3,4-13,5-0,9 0,6-0,1 PALVELUT JA HALLINTO+LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ N muutos-% 2,9 4,8 5,6 2,5 2,0 2,2 14

20 KESKUSHALLINTO JA YHTEISET MENOT Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet Oy Turku Energia konserni Turku Science Park konserni Logomo Oy