PUUMALAN SEURAKUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 PUUMALAN SEURAKUNTA TALOUSARVIO ja TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA vuosille Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto

2 SISÄLLYS JOHDANTO 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 6 YLEISHALLINTO 8 SEURAKUNTATYÖ 12 HAUTAUSTOIMI 23 KIINTEISTÖTOIMI 25 TULOSLASKELMAOSA 31 INVESTOINTIOSA 35 RAHOITUSOSA 39 n raporttiosa 1. raportti, ulkoiset menot raportti, sisäiset ja ulkoiset menot raportti kustannuspaikoittain ulkoiset 50 menot Henkilöstön kehittämissuunnitelma Liite 1 n palkkaliite Liite

3 JOHDANTO Laadimme toiminta- ja talousarviota jälleen aivan uudenlaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten, jolloin olimme liittymässä Savonlinnan seurakuntaan. Puumalan kunta on edelleen itsenäinen ja seurakuntakin jatkaa näin ollen itsenäisenä. Parhaillaan käydään kuntavaaleja, jotka vaikuttanevat omalta osaltaan liitoshankkeeseen. Samanaikaisesti valtion ylimmät päättäjät keskustelevat kuntien valtionavuista ja liitoksista. Monet olettavat, että päätöksiä kuntaliitoksista aletaan tehdä vuoden 2014 aikana ja uusia liitoksia tapahtuisi vuonna Kirkkohallitus on valmistelemassa esitystä kirkolliskokoukselle seurakuntarakenteen muutoksesta. Tämä selvitys edennee valiokuntiin ja sen jälkeen takaisin kirkkohallituksen hyväksyttäväksi. Lakimuutos on vielä vahvistettava eduskunnassa. Puumalan seurakunnan ei kannata edes harkita liittymistä mihinkään toiseen seurakuntaan ennen kuin valtion, kunnan ja kirkon päätökset saavat lain voiman. Seurakuntamme taloudelliset toimintaedellytykset olisivat erittäin huonot ilman metsänhoidosta saatavia tuloja. Verotulot peittoavat nykyisellään vain henkilöstökulut. Vuosi tullee kuitenkin olemaan hengähdystauko muutospaineitten keskellä. Musiikkitapahtuma Saimaan kauneimmat sävelet järjestetään kunnan kulttuuritoimen kanssa yhteistyössä toista kertaa. Tarkoitus on myös jatkaa neljättä kautta ilmaisia päiväkonsertteja kesäkeskiviikkoisin. Kirkko pidetään avoimena tiekirkkona kesäkuusta elokuun loppuun ja sinne palkataan opas kolmeksi tunniksi keskiviikkoisin. Perusseurakuntatyö, kirkolliset toimitukset ja jumalanpalveluselämä kinkereineen ja kerhoineen, järjestetään parhaalla mahdollisella osaamisella ja varustetaan vapaaehtoisia tukemaan sitä. Suunnitteluvuotena on syytä alkaa varautua vuonna 2016 pidettäviin seurakunnan 400-vuotisjuhlallisuuksiin. mme tähänastiset painopisteet, yhteisöllisyyden ja vapaaehtoisuuden tukeminen, säilyvät edelleen keskeisinä tavoitteina. Tammikuussa aloitetaan uuden muutosstrategian valmistaminen hiippakunnan dekaani Ouri Mattilan johdolla. n laadintaperiaatteet Seurakunnan varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä viimeistään edellisen vuoden loppuun mennessä seurakunnalle talousarvio. n hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. vuosi on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. ssa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet toiminnalle ja taloudelle sekä määrärahat ja tuloarviot. ssa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkoneuvosto vastaa talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta. (KJ 15:1,1-2). Seurakunnan taloutta on hoidettava hyväksytyn talousarvion mukaan. sitoo hallintoelimiä, toimintayksiköitä, tehtäväalueita sekä henkilöstöä, ja se on samalla väline näiden toimijoiden valvontaan. Sitovuus tarkoittaa, että varoja ei saa käyttää muihin kuin talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ 15:2,1). n sitovuus koskee myös toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita. on otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat (KJ 15:3). ssa on myös osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan myös toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tilinpäätökseen sisältyvissä talousarvion toteutumisvertailuissa. Vuoden 2002 alusta lukien seurakuntia on koskenut säännös alijäämän kattamisvelvollisuudesta. ssa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan, ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä (KJ 15:1,3). 3

4 Puumalan seurakunnan vuoden 2011 alijäämä euroa on kirjattu kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti taseeseen edellisten vuosien yli/alijäämän tilille. Taseen ylijäämän tilillä on näiden kirjausten jälkeen ,32 euroa. vuodelle on ylijäämäinen 307 euroa. n ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ssa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Käyttötalous- ja investointiosat edustavat toiminnan ohjauksen näkökulmaa, kun taas tuloslaskelma- ja rahoitusosat edustavat kokonaistalouden näkökulmaa. Käyttötalous- ja investointiosat osoittavat, mihin seurakunta kohdistaa käytettävissä olevat taloudelliset resurssinsa. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat osoittavat, miten seurakunnan taloudellinen tulos muodostuu ja miten seurakunta toimintansa rahoittaa. n ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne on kirkkohallituksen ohjeiden mukainen ja koostuu käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosista. Kustannusten kohdentaminen Palkkakulut on jaettu kustannuspaikoille ulkoisina menoina suoraan. Muut kustannusten kohdentamiset käsitellään sisäisinä erinä, jotka sisältävä raportti liitetään talousarvioon. Yleinen taloudellinen tilanne Talouden kasvu on edelleen vähäistä. Kuluvasta vuodesta ennustetaan kasvultaan erittäin heikkoa keskimääräisen kasvuennusteen ollessa 0,4 %. Vuodeksi ennusteiden keskiarvo on +1,5 %. Kasvun odotetaan olevan enimmillään vähän yli kaksi prosenttia. Pienin ennuste lupaa puolen prosentin kasvua. Työllisyys pysyy nykyisellään. Inflaatio-odotukset ovat vuodeksi noin 2,5 prosentissa. Ansiotason odotetaan kasvavan noin 2,7 %. Kun talous on vähäisen kasvun tai jopa nollakasvun vaiheessa, näyttelevät paikalliset olosuhteet suurta roolia talouden kehityksessä. On seurattava paikkakunnan työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten kehittymistä. Molemmilla on välitön vaikutus sekä kirkollisveron että yhteisöveron määrään. Verotulot Kuntaliitto laskelmiensa perusteella ennusti elokuussa, että vuonna kunnallisvero kasvaisi 4,2 %. Yleistä kirkollisveron kasvuennustetta on vaikea antaa, koska paikalliset olosuhteet vaihtelevat suuresti. Jäsenmäärän muutokset huomioiden kirkollisveron tuottokehitys on yleensä vähäisempää kuin kunnallisveron. Kirkollisveron määrän kehitykseen vaikuttaa paikkakunnan talouskehityksen lisäksi kirkollisveronmaksajien lukumäärä ja heidän verotettavien tulojen kehittyminen. Yhteisövero Vuoden talousarvioesityksessä eduskunnalle hallitus on linjannut, että kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloihin vaikuttavat muutokset kompensoidaan yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Seurakuntien yhteisövero-osuus maksetaan 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Verontilityslain mukaan jakoosuus seurakunnille on 1,86 %. Yleisradioverolain säätämisen yhteydessä pysyvää jako-osuutta tullaan muuttamaan vuoden alusta lukien 0,01 prosenttiyksiköllä. Vuoden yhteisöveron jako-osuus seurakunnille alenee 2,25 %:iin. Kuntaliiton elokuisen ennusteen mukaan yhteisövero kasvaisi vuonna noin 4,7 %. Koska kuntien ja seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta muuttui samassa suhteessa voi Kuntaliiton ennustetta käyttää myös seurakuntia koskevana. Puumalan asukasluku ja työttömyysaste vaikuttavat suoraan verotuloihin. Asukasluvun väheneminen on jatkunut, mutta tahti on onneksi hieman hidastunut. Seurakunnan läsnäolevan väestön määrä on vuoden 2012 lokakuun puoleenväliin mennessä vähentynyt vuoden alusta 33 henkilöllä. Vuoden alussa seurakunnan väkiluku oli 2197 henkilöä. 4

5 Kirkkolain 15 luvun 2 :n mukaan kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Kirkkoneuvosto on esittänyt, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden kirkollisveroprosentiksi 1,75. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan verotulot olivat euroa. Vuonna 2012 seurakunnalle on tilitetty kirkollisveroja syyskuun loppuun mennessä euroa ja yhteisöveroja euroa, yhteensä euroa. ssa 2012 on arvioitu verotuloja kertyvän yhteensä euroa, joten verotulot näyttävät jäävän tänä vuonna jonkun verran alle talousarvion. on on vuodelle budjetoitu kirkollisveroa euroa ja yhteisöveroja euroa, joten yhteensä verotuloja on budjetoitu euroa, mikä on -4,8 prosenttia vähemmän, kuin vuoden 2012 talousarviossa varattiin. Henkilöstö sisältää määrärahat henkilökunnan pitämiseen nykyisenä. Vakituisia kokoaikaisia henkilöitä on seurakunnan palveluksessa 9 henkilöä. Määräaikaisia ja osa-aikaisia henkilöitä on 3. Lisäksi kesäaikaan on hautausmaan kesätyöntekijöinä 4 henkilöä. Seurakuntamestarin ja siivooja-vahtimestarin sijaistaminen hoidetaan tarvittaessa töihin palkattavilla sijaisilla. Nuorisopastorina syyskuun puolivälissä aloittanut Raija Henttonen jää joulukuun puolessavälissä äitiyslomalle ja hänen sijaisekseen palkataan teologian maisteri Tiina-Mari Mällinen. Iltapäivätoiminnan osa-aikaisen kerho-ohjaajan palkkakulut laskutetaan kunnalta. Henkilöstökulut muodostuvat palkoista, pakollisista sivukuluista ja vapaaehtoisista henkilöstökuluista. Palkkasummaan on lisätty seuraavat sivukulut: eläkevakuutusmaksu 28 %, sosiaali- ja vakuutusmaksut 3,8 %. Sivukulut ovat yhteensä 31,8 %. Muita henkilöstökuluja ovat muun muassa työterveydenhuollosta, työpaikkaruokailusta, matkustamiskustannuksista sekä erilaisista työkyvyn ylläpidosta ja virkistäytymisestä aiheutuvat kulut. Palkkoja budjetoitaessa on varauduttu 1,5 prosentin korotukseen. Vuoden talousarviossa henkilöstökulut ovat 4,0 % pienemmät kuin talousarviossa vuonna Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot pidetään ennallaan eli 20 euroa/kokous. Jotta henkilöstökustannukset saadaan pysymään jatkossakin kohtuullisina, harkitaan kussakin tapauksessa erikseen, miten kunkin työntekijän tehtävien hoito järjestetään sen jälkeen, kun hän siirtyy pois seurakunnan palveluksesta. Sitovuustasot Kirkkoneuvosto vastaa talousarvion toteutumisesta kirkkovaltuustolle pääluokittain lukuun ottamatta seuraavia avustuksia: Musiikkitoimintaan Puumalan kirkkokuorolle EUR (kp 220) Mariakuorolle 700 EUR Lähetystyöhön Suomen Lähetysseuralle EUR (kp 270) Suomen Ev.-lut. Kansanlähetykselle EUR Suomen Pipliaseuralle 300 EUR Ev.lut Lähetysyhdistys Kylväjälle 300 EUR Sanansaattajille 300 EUR Diakoniatyöhön (kp 271) Kirkon ulkomaanapuun EUR Suomen merimieskirkolle 390 EUR 5

6 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosaan sisältyvät pääluokat: YLEISHALLINTO SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI 6

7 7

8 YLEISHALLINTO Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet: 111 HALLINTOELIMET 115 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO 117 KIRKONKIRJOJEN PITO 118 KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO Yleishallinnon talousarvio ja taloussuunnitelma : YLEISHALLINTO Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

9 111 HALLINTOELIMET KIRKOLLISET VAALIT Tehtävä Kokoonpano Painopisteet KIRKKOVALTUUSTO Tehtävä Kokoonpano KIRKKONEUVOSTO Tehtävä Kokoonpano Toimittaa kirkon vaalijärjestyksessä säädetyt vaalit. Kirkkoherra ja neljä kirkkovaltuuston valitsemaa jäsentä. Vuonna ei toimiteta vaaleja. Kaikkia seurakuntalaisia tavoittava toiminta ja jatkuva tiedottaminen seurakunnan asioista edistää tulevien vaalien äänestysaktiivisuutta ja ehdokkaiden saamista niihin. Käyttää seurakunnan päätösvaltaa kirkkolain 9 luvun 1 :n mukaisesti. 15 seurakuntavaaleissa vuonna 2010 valittua jäsentä. Valmentaa luottamushenkilöitä tehtäväänsä. Kokoontua suunnitelman mukaisesti ja tehdä päätökset kirkkoneuvoston esittämistä asioista. Seurata ja tehdä päätöksiä mahdollisen kuntaliitoksen tuottamissa asioissa seurakunnalle. Järjestetään luottamushenkilökoulutusta ja laaditaan henkilöstön kanssa yhdessä uusi strategia seurakunnalle konsultin johdolla. Varaudutaan seurakuntarakenteen muutokseen ja siitä seuraaviin neuvotteluihin ja päätöksiin. Neljä kokousta 1. Kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaali. 2. Mahdollisten kiinteistökauppojen hyväksyminen tammi - maaliskuussa. 3. Tilinpäätöksen käsittely toukokuussa. 4. Veroprosentin vahvistaminen elo - syyskuussa. 5. n vahvistaminen joulukuussa. 1. Johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi, 2. muut kirkkolain 10 luvun 1 :ssä ja 3. kirkkoneuvoston ohjesäännössä määrätyt tehtävät. Kirkkoherra ja kuusi kirkkovaltuuston valitsemaa jäsentä. Kokoontua suunnitelman mukaisesti ja tehdä tarvittavat päätökset kirkkoherran ja talouspäällikön esittelemistä asioista. Seurata kuntaliitoskeskustelua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä seurakunnassa. Kirkkoneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra tai voimaantulleen kirkkolain muutoksen paikallisen sovelluksen mukaan neuvoston varapuheenjohtaja ja sihteerinä talouspäällikkö. Asiat käsitellään esityslistan päätösehdotusten perusteella. Esittelijöinä toimivat kirkkoherra tai talouspäällikkö asiasta riippuen. TILINTARKASTUS JA VALVONTA Tehtävä Kokoonpano Painopisteet Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus. Kirkkovaltuuston valitsema ammattitilintarkastaja. Tehdä suunnitellut tarkastukset. 1. Tilintarkastus keväällä ja välitarkastuksia tarpeen mukaan. 2. Lisäksi tarvittaessa kiinteistöjen ja irtaimiston tarkastus. Tilintarkastus keväällä ja välitilintarkastus syksyllä. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,6 Kate ,6 9

10 115 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Painopisteet Tuottaa palveluja seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille, jotta nämä voivat omalta osaltaan toteuttaa seurakunnan perustehtävää % talouspäällikön, 5 % kirkkoherran ja 15 % toimistosihteerin työajasta. 2. Taloustoimisto seurakunnan toimistosiivessä. 3. Status-taloushallinto-ohjelmisto. 4. Katrina-varauskirjaohjelmisto. 5. MS-office toimisto-ohjelmisto ja muut tarvittavat ohjelmistot. 1. Tehdä talous- ja henkilöstöhallintoon kuuluvat tehtävät hyvin ja ajallaan. 2. Huolehtia henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista. 3. Esimiehet käyvät kehittämiskeskusteluja alaisten kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. 4. Huolehtia henkilökunnan jaksamisesta ja työolosuhteista. 1. Taloustoimisto avoinna ma, ke ja pe Kirjanpito ja reskontrat pidetään ajan tasalla. 3. Palkat lasketaan sopimusten mukaisesti. 4. Erilaiset tilitykset, tilastot ja raportointi tehdään ajallaan. 5. ATK-järjestelmä pidetään ajan tasalla, tehdään ohjelmistojen ja laitteistojen päivitykset IT-alueen asiantuntijoiden avulla. 6. Ylläpidetään ammattitaitoa ammattikirjallisuutta ja -lehtiä lukemalla ja osallistumalla tilaisuuksiin, joissa on tietoa tarjolla. 7. Rovastikunnan talouspäälliköiden kanssa tehdään yhteistyötä, yhteiset palaverit ja käytetään yhteisellä palvelimella olevia ohjelmistoja. 8. IT-alueen toiminnassa ja kehittämisessä ollaan mukana. 9. Kirjuri-ohjelmiston käyttöönotto. 10. KiPa-projektin seuranta. 1. Taloushallinnon kehittäminen ja uusien menetelmien käyttöönotto 2. Mahdollinen seurakuntaliitos ja siitä seuraavat muutokset. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,9 Kate ,1 117 KIRKONKIRJOJEN PITO 1. Seurakunnan jäsenrekisterin ja muiden kirkonkirjojen ylläpito ja niistä tarvittavien todistusten antaminen nykyisistä ja entisistä jäsenistä eri tarkoituksiin. 2. Seurakuntien uusi jäsentietojärjestelmä Kirjuri on otettu käyttöön vuoden 2012 puolella. Kaikki viranomaistehtävät kuten kirjaukset kastetuista, konfirmoiduista, vihityistä, kirkkoon liittyjistä, kirkosta eronneista sekä VTJ -muutosliikenteen tarkastus tehdään Kirjurilla ohjeiden mukaisesti. Samoin virkatodistukset tehdään Kirjurilla, lukuun ottamatta vanhoista kirkonkirjoista ja perhelehdistä laadittavat sukuselvitykset ja sukututkimukset, jotka tehdään vielä entiseen tapaan wordpohjalle % toimistosihteerin työajasta. 2. Kirkkoherranvirasto seurakuntakodin toimistosiivessä. 3. Kirjuri-ohjelma. 1. Palvella asiakkaita laadukkaasti ja asiantuntevasti paikallisesti, lähellä seurakuntalaista. 2. Uuden jäsentietojärjestelmän Kirjurin käytön sisäistäminen ja sen käyttö mahdollisimman sujuvaa. Kirjuriin toimitetun digitoidun aineiston tarkistaminen. 10

11 1. Pidetään jäsenrekisteri ja kirkonkirjat ajan tasalla. 2. Hoidetaan asiakaspalvelu, virkatodistusten, sukuselvitysten ja sukututkimusten teko. 3. Kirjurin nettikoulutuksiin osallistuminen. 4. Papiston opastaminen Kirjurin käytössä. Painopisteet Seurakunnan uusi jäsentietojärjestelmä Kirjuri. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos Tuotot 662 Kulut ,7 Kate ,7 118 KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO -ajatus Monenlainen asiakaspalvelu toimituksista ja tilaisuuksista sovittaessa. Tarjota asiakkaille mahdollisimman laadukkaasti ja asiantuntevasti heidän tarvitsemansa palvelut, jotka liittyvät kirkollisten toimitusten varaamiseen ja muihin seurakunnan tarjoamiin palveluihin paikallisesti, lähellä seurakuntalaista % toimistosihteerin, 10 % kirkkoherran ja 15 % talouspäällikön työajasta. 2. Kirkkoherranvirasto seurakuntakodin toimistosiivessä. 3. Katrina varauskirjaohjelma. 4. Status-ohjelma. 5. Kirjuri ohjelma. 1. Asiakaspalvelu ja muiden tehtävien hoito ajallaan ja mahdollisimman laadukkaasti. 2. Seurakunnan arkistoinnista huolehtiminen vuonna 2008 hyväksytyn arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. 3. Tehdään kirkkoherranviraston palveluita tutuiksi seurakuntalaisille järjestämällä kolme kertaa vuodessa avoimien ovien päivä, jonka aikana kirkkoherranviraston toimintaa tehdään tutuksi esittelemällä tilojen varauksia, avioliitonesteiden tutkintaa sekä Kirjuria teemalla " Isoista kirkonkirjoista ja perhelehdistä digiaikaan ja Kirjuriin. Päivien aikana seurakuntalaiset voivat myös tarkistuttaa omat tietonsa Kirjurista. 1. Virasto avoinna ma, ke ja pe Katrina varauskirjan ylläpito. 3. Avioliiton esteiden tutkinta. 4. Virkatodistusten ja sukuselvitysten tilausten vastaanotto, kirjoitus ja laskutus. 5. Sukututkimukset. 6. Pienriistalupien kirjoitus ja lupamaksujen vastaanotto. 7. Adressien, kirjojen ja korttien myynti. Painopisteet Hyvä ja sujuva asiakaspalvelu lähellä seurakuntalaista. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos Tuotot ,1 Kulut ,7 Kate ,4 11

12 SEURAKUNTATYÖ Pääluokkaan sisältyvät kustannuspaikat 201 JUMALANPALVELUSELÄMÄ 202 HAUTAAN SIUNAAMINEN 203 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 204 AIKUISTYÖ 207 MUU YLEINEN SEURAKUNTATYÖ 210 TIEDOTUSTOIMINTA 220 MUSIIKKITOIMINTA 231 LAPSI JA PERHETYÖ 233 VARHAISNUORISOTYÖ 235 RIPPIKOULUTYÖ 236 NUORISOTYÖ 238 ILTAPÄIVÄKERHOTYÖ 241 DIAKONIATYÖ 242 YSTÄVÄPIRTTI 250 SIELUNHOITO 270 LÄHETYSTYÖ 271 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 290 MUU SEURAKUNTATYÖ Seurakuntatyön toiminta-ajatus: Puumalan seurakunta on Jumalan sanalla ja sakramenteilla läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa, edistää kasvua ihmisenä ja antaa toivoa huomiseen Seurakuntatyön talousarvio ja taloussuunnitelma : SEURAKUNTATYÖ Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

13 201 JUMALANPALVELUSELÄMÄ 1. Sunnuntaiden ja kirkollisten juhlapyhien pääjumalanpalvelukset. 2. Muut jumalanpalvelukset % kirkkoherran, 18 % nuorisopastorin ja 24 % kanttorin työajasta. 2. Vapaaehtoiset: kuorot ja muut musiikkiryhmät, ehtoollisavustajat, tekstien lukijat ym. 3. Toimitiloina kirkko, seurakuntakoti ja Lamminniemen kappeli, kylillä maakirkot. 1. Vahvistaa seurakuntalaisten rukouselämää ja tarjota Jumalan sanaa ymmärrettävässä muodossa kaiken ikäisille. 2. Seurakuntalaiset saavat kokea ehtoollisessa anteeksiantamusta, yhteyttä ja kiitollisuutta sekä muistaa Jeesuksen elämää. 3. Lisätä ja vahvistaa seurakuntalaisten, erityisesti jumalanpalvelusavustajien osallistumista jumalanpalveluksen toteutuksessa. 4. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä jumalanpalvelusten toteutuksessa ja kirkkokahveilla. 5. Järjestetään ehtoollishetkiä vanhusten hoitopaikoissa. 1. Kirkossa toimitetaan yleensä messu ja noin kerran kuukaudessa sanajumalanpalvelus. Lamminniemen kappelissa toimitetaan messu tai sanajumalanpalvelus vähintään kolme kertaa vuodessa. 2. Muita jumalanpalveluksia pidetään mm. hiljaisella viikolla, koulujen alkaessa ja päättyessä sekä ns. maakirkkoja eri puolilla pitäjää sen mukaan kuin niistä sovitaan. 3. Järjestetään jumalanpalvelusavustajille tapaamisia ja koulutusta sekä osallistumismahdollisuus hiljaisuuden retriittiin syyskuussa. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,3 Kate ,3 202 HAUTAAN SIUNAAMINEN Siunaus- ja muistotilaisuudet etukäteisvalmisteluineen % kirkkoherran, 18 % nuorisopastorin ja 24 % kanttorin työajasta. 2. Toimitilat: kirkko ja Lamminniemen kappeli, osa siunauksista haudalla. 1. Läheisensä menettäneet kokevat aidosta läsnäolosta ja evankeliumista kumpuavaa lohdutusta. Omaisia tuetaan heidän surussaan. 2. Kuoleman koskettaessa nähdään elämän merkitys, kuullaan Jumalan kutsu ja tartutaan iankaikkisen elämän toivoon. 3. Pyritään ottamaan vainajan omaisiin yhteyttä myös hautajaisten jälkeen. 1. Toimituksiin valmistaudutaan keskustelemalla etukäteen omaisten kanssa. Omaisille annetaan heitä surussa tukeva kirja tai seurakunnan äänite. Ohjataan myös internet-sivujen tiedotuksiin. 2. Hautaan siunaamiset toimitetaan sen mukaan kuin niistä sovitaan omaisten kanssa. Pappi ja kanttori osallistuvat mahdollisuuksien mukaan muistotilaisuuksiin. 3. Omaiset kutsutaan hautaan siunaamista seuraavana pyhäinpäivänä seurakuntaan ja alkavaan sururyhmään. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,5 Kate ,5 13

14 203 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET Kasteet, avioliittoon vihkimiset ym. toimitukset etukäteisvalmisteluineen % kirkkoherran, 3 % nuorisopastorin ja 5 % kanttorin työajasta. 2. Toimitilat: kirkko, seurakuntakoti ja Lamminniemen kappeli. 1. Seurakunta on mukana toimituksiin osallistuvien uudessa elämänvaiheessa. 2. Toimituksiin osallistuvat saavat voimavaroja uuden elämänvaiheen tuomassa muutoksessa ja heidän seurakunnallinen identiteettinsä vahvistuu. Toimitusten jumalanpalvelusluonnetta vahvistetaan. 3. Rohkaistaan ihmisiä kodin siunaamisiin muuton tai remontin yhteydessä myös vapaa-ajan asukkaita. 1. Kasteet, avioliittoon vihkimiset, kodin siunaamiset ja muut kirkolliset toimitukset toimitetaan sen mukaan kuin niistä sovitaan asianosaisten kanssa. Toimituksiin valmistaudutaan keskustelemalla asianosaisten kanssa. 2. Vihkipareille annetaan perheraamattu ja kastekoteihin kastekynttilä, kaste- ja kummitodistukset sekä virsi- tai muu kirja. 3. Pidetään internet-sivujen tiedotus ajan tasalla. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,8 Kate ,8 204 AIKUISTYÖ Aikuisille tarkoitetut säännöllisesti kokoontuvat pienryhmät, retket, seurakuntamatkat, parisuhdekurssit ym % kirkkoherran työajasta. 2. Kirkko, seurakuntakoti, Lamminniemen kappeli, Särkirannan kokoontumistila ja seurakuntalaisten kodit. Aktivoidaan kaikkia puumalalaisia kiinnostumaan seurakunnan elämästä matalan kynnyksen periaatteella. Naisten - ja miestenpäivien järjestäminen. Aikuistyötä tapahtuu myös perhekerhojen kautta. Lisätään sosiaalisen median kautta jaettavaa tiedotusta. 1. Pienryhmätoiminta toteutuu pääosin lähetyspiireissä. 2. Kansanlähetyksen yhteydessä toimivat lähetys- ja keskustelupiiri. 3. Järjestetään Raamattutunteja. 4. Seurakuntaretki Pohjanmaalle. 5. Hiljaisuuden retriitti Törmälässä syyskuussa. 6. Yhteistyö paikallisten harrastuskerhojen kanssa. 7. Naisten- ja miestenpäivät. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,3 Kulut ,0 Kate ,0 207 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET Kinkerit, evankeliointi, tempaukset, hartaushetket, raamatunopetustilaisuudet, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet sekä muut julkiset tilaisuudet % kirkkoherran ja 14 % kanttorin työajasta. 2. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat seurakuntalaiset. 3. Toimitilat: kirkko, seurakuntakoti, Lamminniemen kappeli, Särkirannan kokoontumistila, seurakuntalaisten kodit. 14

15 Painopisteet Kristityn identiteetin vahvistuminen. 2. Vaalia ja juurruttaa paikallisesti kristillistä perustaa Puumalassa kinkerit kylissä ja vanhainkodilla. 2. Järjestetään kolmet vanhusten syntymäpäiväjuhlat pappilassa. 3. Eri järjestöjen, kuten Savon Kansanlähetyksen, Kansan Raamattuseuran ja Suomen Raamattuopiston kanssa järjestettävät raamattu- ja evankelioimispäivät ym. tilaisuudet. Herännäisseurat ja yhteistyö Gideonien kanssa. 4. Kodeissa pyynnöistä pidettävät merkkipäivä-, kesä- ym. seurat. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,4 Kate ,4 210 TIEDOTUSTOIMINTA Painopisteet MUSIIKKITOIMINTA -ajatus Tiedotetaan seurakunnan toiminnasta ja tilaisuuksista seurakuntalaisille, lehdistölle ja sidosryhmille. 5 % kirkkoherran ja 10 % toimistosihteerin työajasta. Parantaa mielikuvaa Puumalan seurakunnasta ja saada seurakunnan toimintaan mukaan uusia henkilöitä. Avoimuus ja julkisuus kaikessa tiedottamisessa. 1. Kirkolliset ilmoitukset julkaistaan viikoittain Puumala-lehdessä. 2. Tehostetaan internet-sivujen käyttöä eri työaloilla. 3. Käytetään seurakunnalle laadittuja kirje- ja mainospohjia. 4. Toiminnasta ja hallintoelinten päätöksestä tiedotetaan tarpeen mukaan. 5. Joulun edellä julkaistaan Puumala-lehdessä seurakuntaikkuna ja tiedotetaan vapaa-ajan asukkaille seurakunnan toiminnasta mökkiläisnumerossa toukokuussa. 6. Seurakuntaan muuttaneille, kastetuille ja omaisensa menettäneille kirkkoon liittyjille sekä kirkosta eronneille lähetetään tai annetaan tiedote. 7. Laaditaan laadukkaat esitteet kesän konserteista ja seurakunnan juhlatilaisuuksista. Internet-sivujen ajankohtainen käyttö ja ajan tasalla pitäminen. Esteettisesti kauniit esitteet, mainokset ja ilmoitukset. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,9 Kate ,9 Jumalansanan julistaminen laulun ja soiton välityksellä. Ylläpitää, herättää ja edistää kirkkomusiikkitoimintaa ja harrastusta seurakunnassa % kanttorin työajasta. 2. Soittimet: piano ja urut Lamminniemen kappelissa, urut kirkossa ja seurakuntakodissa, piano (kirkossa lämpimään vuoden aikaan ja seurakuntakodissa talviaikaan), sähkösoitin (kirkossa talviaikaan ja seurakuntakodissa lämpimään vuodenaikaan), kannettava sähkösoitin. 3. Seurakunnan musiikkiryhmät: Kirkkokuoro, Mariakuoro ja Laulusiskot, lapset päivä- ja iltapäiväkerhossa. 4. Paikkakunnalla toimivat muut musiikkiryhmät: Kehitysvammaisten lauluryhmä, Kuuttikuoro, mies- ja sekakuoro, Puumalan puhallinyhtye. 5. Paikkakunnan ulkopuoliset musiikkiryhmät sekä yksittäiset laulajat ja soittajat. 15

16 1. Jumalanpalveluksen tulisi olla seurakunnan elämän keskus. 2. Kaikella musiikkityöllä tulisi olla yhteys jumalanpalvelukseen. 3. Seurakunnan tilaisuuksien musiikki syventää läsnäolijoiden uskonelämää ja rakentaa seurakuntayhteyttä. 4. Musiikkitilaisuuksien avulla madalletaan kirkon kynnystä jumalanpalveluksiin. 1. Musiikkiryhmien toiminta: Kirkkokuoro palvelee jumalanpalveluksissa noin kerran kuukaudessa sekä Koivurannan ja Mäntykodin hartaushetkissä kaksi kertaa vuodessa. Kuoro laulaa mahdollisuuksien mukaan myös erilaisissa seurakunnan juhlissa. Kuoron tavoitteena on vierailla keväällä Juvan seurakunnassa ja osallistua Kuopion Kirkkopäiville toukokuussa. Kuoro toivoo saavansa vieraakseen Männistön seurakunnan kirkkokuoron Kuopiosta syyskuussa. Mariakuoro palvelee jumalanpalveluksissa noin kolme kertaa kevät- ja syyskaudella sekä laulaa erilaisissa musiikkitilaisuuksissa. Kuoro juhlistaa 20-vuotista toimintaansa tammikuun lopussa. Laulusiskot pyrkii laulamaan jumalanpalveluksissa noin kaksi kertaa kevätja syyskaudella ja tarvittaessa seurakunnan muissa tilaisuuksissa. Päivä- ja iltapäiväkerholaiset laulavat mahdollisuuksien mukaan perhekirkoissa. Kehitysvammaisten lauluryhmä laulaa rovastikunnallisessa kehitysvammaisten kirkkopyhässä Puumalassa helmikuussa sekä mahdollisesti kesällä keskiviikon musiikkihetkessä. Kuuttikuoro laulaa mahdollisuuksien mukaan koulujen kevät- ja joulukirkossa. 2. Yhteistyö paikkakunnan muiden musiikkitahojen kanssa. 3. Yhteislaulutilaisuudet kirkossa, seurakuntakodissa, vanhusten hoitopaikoissa ja Ystäväpirtissä. Kauneimmat joululaulut tilaisuudet kirkossa, Lamminniemen kappelissa ja Viljakansaarella. 4. Konserttien järjestäminen läpi vuoden. Musiikkihetket kirkossa ja Saimaan kauneimmat sävelet -konserttisarja Tilinp Ta 2012 Ta Muutos Tuotot ,0 Kulut ,1 Kate ,3 231 LAPSI- JA PERHETYÖ Puumalan seurakunta on lapsi- ja perhetyössä vahvasti läsnä puumalalaisten lasten, nuorten ja vanhempien elämässä. Lapsi- ja perhetyö tarjoaa lapsille kasteopetusta ja tukee vanhempia lasten kristillisessä kasvatuksessa antaen koko perheelle hengellisiä eväitä sekä ohjaa ja tukee perheitä eri elämäntilanteissa. Lapsi- ja perhetyöhön sisältyvät päiväkerhot, perhekerho, juhlat, tapahtumat, retket, leirit ja muu pikkulapsityö % vastaavan lastenohjaajan ja 24 % kerho-ohjaajan työajasta. Lisäksi diakoni osallistuu perhekerhon ohjaamiseen. 2. Toimitilana seurakuntakodin lapsityön kerhotilat. 16

17 Painopiste Tarjota perheille kasteopetusta ja mahdollisuuksia pyhän kohtaamiseen. 2. Vahvistaa perheiden kristillistä uskoa ja elämäntapaa saamalla perheitä mukaan jumalanpalveluselämään. 3. Luoda perheille lämminhenkinen kohtaamispaikka ja tukea yhteisöllisyyttä. 4. Tukea perheitä arjessa. 5. Tukea uskontokasvatusta. 6. Saada vapaaehtoisia mukaan lapsityöhön. 7. Jatkaa ja kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 1. Kerhotoiminta: päiväkerhot, perhekerho. 2. Hartaushetket: päiväkodilla. 3. Perhejumalanpalveluksia Tilaisuudet, tapahtumat ja retket: 3 -vuotiaiden ja 5 -vuotiaiden syntymäpäivät, valokuvaus, ulkoilupäivä perheille, perheilta, hiljaisella viikolla pääsiäisalttarit salissa, äitienpäiväjuhla/kerhojen päätösjuhla, kevätretki, isänpäiväjuhla, pyhäinpäivän kirkkohetki, joulujuhla. 5. Leiritoiminta: kesäkerho 3 5 -vuotiaille ja perheleiri yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa kesäkuussa. 6. Muu lapsi- ja perhetyö: 1 4 -vuotiaille lähetetään syntymäpäiväkortit sekä 3 ja 5 -vuotiaille jaetaan Raamatut. 7. Yhteistyö: Yhteistyö päiväkodin, neuvolan, eri järjestöjen (mm. Leijonat) ja Kansanlähetyksen kanssa eri toimintojen, tapahtumien ja leirien tiimoilta. Perhekahvilatoimintaa yhteistyössä MLL:n kanssa. 8. Kokoukset ja koulutukset: rovastikunnallinen suunnittelupäivä ja kokoukset, Mikkelin hiippakunnan lapsityönohjaajien neuvottelupäiväpäivät Jaakkiman kristillisellä opistolla, Mikkelin hiippakunnan kerhonohjaajien koulutuspäivä Imatralla pohjautuu kirkon strategiaan 2015 Meidän kirkko- osallisuuden yhteisö ja tätä tukevaan kirkon yhteiseen painopisteeseen Pyhä vuosina Työn tavoitteena on miettiä perheiden kanssa mikä on pyhää ja luoda heille tilaisuuksia pyhän Jumalan kohtaamiseen ja pyhän kokemiseen. Korostamme lapsen oikeutta pyhään. Toisena teemana on pyhä aika. Tavoitteena on saada perheitä miettimään omaa elämänrytmiään ja sitä mikä on heille pyhää aikaa Jumalan kanssa. Pyritään samaan perheitä osalliseksi perhejumalanpalveluksiin ja kirkkovuoden juhliin. Kolmas teema on pyhä maa. Pyrimme rohkaisemaan perheitä välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Herättelemme heitä miettimään omaa elämäntapaa ja pohtimaan sitä miten luomakunnan hyvinvointia voitaisiin edistää. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,3 Kulut ,4 Kate ,4 233 VARHAISNUORISOTYÖ -ajatus Tavoite Varhaisnuorisotyö on kristillistä kasvatustoimintaa, joka suuntautuu lähinnä alakouluikäisiin varhaisnuoriin. Keskeisimpinä toimintamuotoina ovat kerho-, retki- ja leiritoiminta sekä yhteistyö lapsi- ja perhetyön, koulun, eri yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Antaa nuorille turvallisen kristityn aikuisen malli ja opettaa että, rakastava Jumala ja kirkko ovat läsnä arkipäivän askareissa. 5 % vastaavan lastenohjaajan työajasta. Tavoitteena on järjestää toimintaa, joka sisältää monipuolista tekemistä ja tukee varhaisnuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Tavoitteena on myös saada isosia ja muita nuoria toimimaan leireillä ja kerhoissa ohjaajina. 17

18 Painopisteet Tyttö- ja poikakerho. 2. Kouluun lähtevien siunaaminen vuotiaiden syntymäpäivät. 4. Päiväleirit alakouluikäisille yhdessä kunnan ja 4H-yhdistyksen kanssa. 5. Aamunavaukset koululla. Järjestetään kaikenikäisille varhaisnuorille säännöllistä kerhotoimintaa. Koulutetaan nuoria kerhonohjaajiksi. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos Tuotot Kulut ,3 Kate ,4 235 RIPPIKOULUTYÖ -ajatus Painopisteet Tavoitteena on, että nuoret löytäisivät uskon armolliseen Jumalaan, oppisivat tuntemaan kristillistä uskoa syvemmin ja löytäisivät oman paikkansa seurakunnan jäseninä. Vahvistaa nuorten uskoa. Opettaa heille kristillisen uskon keskeisimpiä asioita. Opastaa nuoria hengellisissä asioissa. Auttaa heitä löytämään hengellinen koti omasta seurakunnasta, jossa on hyvä olla. Nuorisopastori, lähetyssihteeri, diakoni, kanttori ja isoset. Vahvistaa Puumalassa nuorten seurakuntaidentiteettiä ja kouluttaa isosia. Väylä seurakunnan yhteyteen. Järjestetään rippikoululeiri ja leirin jälkeistä nuorisotoimintaa. Rippikoulun kestoksi on määritelty vähintään kuusi kuukautta. Se toteutuu pääosin leirimuotoisena, johon kuuluvat myös rippikoululauantait sekä tutustumiskäynnit viiteen erilaiseen seurakunnan tapahtumaan. Rippikoulun leirijakso järjestetään Nilsiän Aholansaaressa kesällä. Isostoiminnan vahvistaminen. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos Tuotot Kulut ,4 Kate ,7 236 NUORISOTYÖ -ajatus a yläkoulu- ja lukio/ammattikouluikäisille nuorille ja nuorille aikuisille. Vahvistaa nuorten seurakunnallista identiteettiä ja tukea heitä ja heidän hengellisiä tarpeitaan. Nuorisopastori, rovastikunnan muut seurakunnat, yhteistyö kunnan nuorisotoimen kanssa. 1. Lisätä nuorten kiinnostusta oman seurakunnan toimintaan sekä oman henkilökohtaisen uskon löytämiseen, ja siinä kasvamiseen ja vahvistumiseen. 2. Kouluttaa uusia vastuuntuntoisia isosia seurakuntamme tarpeisiin. 3. Etsiä uusia Puumalaan sopivia tapoja tavoittaa nuoret ja vastata heidän hengellisiin tarpeisiinsa. 4. Annetaan tarvittaessa kriisiapua nuorille. 1. Isoskoulutus. 2. Torstai-iltaisin nuortenillat nuorisotalolla (avoimet ovet). 3. Kerran kuussa nuortenilta seurakuntakodilla. 4. Aamunavaus joka toinen perjantai. 18

19 Painopisteet Retkiä nuorille suunnattuihin hengellisiin tapahtumiin. 6. Koulukirkot ja muut nuorten jumalanpalvelukset. 7. Yhteistyö koulun kanssa. 8. Yhteys nuoriin sosiaalisen median kautta: facebook, messenger päivystys. Nuorten sitouttaminen seurakuntaan. Vakiinnuttaa seurakunnan nuorisotoimintaa. Isoskoulutuksen kehittäminen. Nuoret mukaan messuun. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos Tuotot Kulut ,0 Kate ,1 238 ILTAPÄIVÄTOIMINTA Painopisteet Pääsääntöisesti 1 2 -luokkalaisille lapsille suunnattua iltapäivätoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota lapsille yksinäisten iltapäivien tilalle turvallista, virikkeellistä ja monipuolista toimintaa. Lapsille annetaan mahdollisuus leikkiä, askarrella, pelata pelejä, lukea ja ulkoilla. Päivän toimintaan vaikuttaa myös lapsista nousevat tarpeet, kirkkovuosi ja vuodenajat. Virikkeiden lisäksi lapsella on mahdollisuus rauhoittumiseen ja läksyjen tekoon. an kuuluu myös kristillinen kasvatus % vastaavan lastenohjaajan työajasta % kerho-ohjaajan työajasta (25h/viikko). 3. Toimitilana lapsityön kerhotilat seurakuntakodissa. 4. Kulut katetaan pääosin valtionosuudella sekä toiminnasta perittävillä maksuilla. Kunta maksaa toisen ohjaajan palkan. Loput kuluista kustantaa seurakunta. 1. Tarjota lapsille välipala sekä turvallinen ja monipuolista tekemistä sisältävä iltapäivä koulun jälkeen. 2. Antaa lapsille kristillistä kasvatusta. 3. Tehdä yhteistyötä kotien ja koulun kanssa sekä tukea heidän kasvatustyötään. 4. Tukea lasta sosiaalisessa ja tunne-elämän kehityksessä. 5. Pitää toiminnassa vakinaiset ja koulutetut ohjaajat. 6. Jatkaa iltapäivätoiminnan järjestämistä yhdessä kunnan kanssa. 1. Iltapäivätoimintaa koulupäivinä, jossa tarjotaan lapsille välipala, valvottu iltapäivä sekä monipuolista ja virkistävää toimintaa, mahdollisuus lepoon ja läksyjen tekemiseen. kristillistä kasvatusta: hartaushetket kerran viikossa, kristillinen etiikka ja arvot, kirkkovuoden juhliin osallistuminen, vierailut avopalvelukeskuksessa ja päivätoiminnassa mahdollisuus osallistua lapsi- ja perhetyön järjestämille retkille, juhliin, tapahtumiin ja perhejumalanpalveluksiin 2. Seudulliset kokoukset ja koulutuspäivä elokuussa, Valtakunnalliset koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät Naantalissa , Erityislapset aip -toiminnassa - miten tuen parhaiten ja jaksan myös itse? Jaakkiman kristillisellä opistolla 3. Yhteistyö koulun ja kunnan kanssa. Tarjotaan paikkakunnan kaikille iltapäiväkerhoa tarvitseville lapsille mahdollisuus osallistua toimintaan, tarvittaessa myös esikoululaisille ja kolmasluokkalaisille. Ensisijaisesti toimintaan pääsevät 1-2 -luokkalaiset. Kristillinen kasvatus pohjautuu lapsi- ja perhetyön painopisteeseen Pyhä. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,6 Kulut ,3 Kate ,0 19

20 241 DIAKONIATYÖ -ajatus Diakoniatyö on asiakkaiden ja asiakasryhmien kohtaamista vastaanotolla, kotikäynneillä ja ryhmissä. Diakoniatyössä ihmistä on mahdollista auttaa kokonaisvaltaisesti; aineellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Seurakunnan ydinsanoman välittäminen niille, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Diakonia on läsnä arjessa ja juhlassa vahvistaen ihmisten oman arvontuntoa ja muistuttaen toivosta. Diakoniatyön viranhaltijan työajasta 80 %, sekä vapaaehtoiset 1. Kohdentaa henkinen, hengellinen ja aineellinen tuki siten, että kohdattujen ihmisten itsetunto vahvistuu ja että he ottavat vastuun omasta elämästään. 2. Läsnä oleva kohtaaminen kaikissa asiakaskohtaamisissa. 3. Vapaaehtoistyöhön innostaminen. 1. Kohdataan ihmisiä vastaanotolla kerran viikossa ja kotikäynneillä pyydettäessä. 2. Järjestetään erilaista ryhmätoimintaa tai osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin ryhmiin. 3. Tehdään yhteystyötä kunnan eri sektoreiden ja seurakunnan työalojen kanssa. 4. Järjestetään kirkkopyhiä erityisryhmille. 5. Rakennetaan ja vahvistetaan yhteyttä aamupalatoiminnan ja yksinäisten jouluaterian kautta. 6. Vanhusten leiri. 7. Osallistutaan rovastikunnalliseen yhteistyöhön. Painopisteet Diakoni vastaa vapaaehtoistyöstä seurakunnassa, mutta mukana ovat kaikki työntekijät ja kaikki rekisterissä olevat vapaaehtoiset (n. 85 henkilöä), jotka mahdollistavat monia seurakunnan toimintoja ja avustavat jumalanpalveluksissa. Vapaaehtoistyössä 1. Vapaaehtoisrekisterin päivitys ja hyödyntäminen. 2. Vapaaehtoisten kirkkopyhä elokuussa uusien vapaaehtoisten mukaan kutsuminen kutsut 60- ja 65-vuotiaille kirkon jälkeen keittolounas ja koulutusta eri tehtävistä kiinnostuneille kannustaminen ja koulutus. 3. Vapaaehtoisten ohjaus ja jaksamisesta huolehtiminen mm. kaikille vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus lähteä keväällä virkistysretkelle Taipalsaarelle kiittäminen ja palkitseminen. Läsnä oleva kohtaaminen. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,1 Kulut ,7 Kate ,4 250 SIELUNHOITO Tarjota keskustelumahdollisuus henkisessä ja hengellisessä tuentarpeessa oleville. 5 % kirkkoherran työajasta. Muistuttaa seurakuntalaisia sielunhoidon mahdollisuudesta ja tehdä yhteistyötä kunnan hoitohenkilöstön kanssa. 1. Kriisissä olevat ihmiset otetaan vastaan ja ohjataan pappien ja diakonin keskusteluun. 2. Kirkollisten toimitusten edellä ja jälkeen varataan riittävästi aikaa sielunhoitoon elämän taitekohdissa. 3. Osallistutaan Pahan päivän varalle -nuorten kriisiryhmän toimintaan. 20

21 Painopisteet Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,7 Kate ,7 270 LÄHETYSTYÖ -ajatus Lähetystyö Puumalan seurakunnassa on seurakuntalaisten tietoisuuden lisäämistä siitä, että olemme osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Se on vapaaehtoisten lähetyspiirivastaavien tukemista, jotta he pystyvät pitämään esillä lähetysasiaa ja tukemaan piireissään lähetystyötä. Puumalan seurakunta on omalla paikallaan kutsuttu toteuttamaan ja viemään eteenpäin kristinuskon sanomaa, evankeliumia. 1. Diakonin työajasta 15 %. 2. Inkeri Soikkanen on Suomen Lähetysseuran yhdyshenkilö ja hän on lähetyssihteerin apuna ja tukena, samoin vapaaehtoiset lähetyspiirien vastaavat ja muut vapaaehtoiset. Painopisteet Lähetystä yli työalarajojen yhteistyö ja vierailut. 2. Suomen Lähetysseuran sekä Kansanlähetyksen nimikkolähettien ja kohteiden työn tukeminen esirukous ja varainhankinta. 1. Säännöllisesti kokoontuvia lähetyspiirejä on seitsemän. 2. Vahvistetaan jäsenten siteitä mm. osallistumalla lähetysjuhlille. 3. Varainkeruuta ja tempauksia: esim. myyjäisissä, lähetyspyhä lokakuussa, adventtilounas, Kauneimmat joululaulut tilaisuudet. 4. Lähetyssihteeri pitää yllä lähetystietouttaan osallistumalla tarvittaviin kokouksiin ja koulutuksiin. Lähetyspiirivastaavien ja muiden lähetyksen vapaaehtoisten tukeminen nykyisten käytäntöjen ylläpitämisen mahdollistamiseksi. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,8 Kate ,3 271 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA -ajatus Kansainvälisen diakonian näkyvin muoto on seurakunnassa vuosittain toteutettava yhteisvastuukeräys. Kirkon Ulkomaanapu muuttaa maailmaa tekemällä tekoja ihmisarvon puolesta. Diakonin työajasta 5 % sekä vapaaehtoiset. 1. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaminen. 1. Pidetään KUA:n esitteitä ja materiaalia näkyvillä seurakunnan tilaisuuksissa. 2. Yhteisvastuukeräys avaussunnuntaina lounas ja keräysaiheen esittely listakerääjät myyntituotteita esillä myyjäisissä ja tapahtumissa Naistenpäivän ruokailu 3. Kirkon Ulkomaanavulle ja Merimieskirkolle avustus. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,3 Kulut ,9 Kate ,3 21

22 290 MUU SEURAKUNTATYÖ Painopisteet Sellainen seurakuntatyö, jota ei voida luontevasti sijoittaa muihin tehtäväalueisiin. 5 % kirkkoherran ja 4 % nuorisopastorin työajasta. Järjestää eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa eläville ihmisille juhlia ja muita luontevia kokoontumisia, joissa toteutuu seurakunnan yhteys ja hoitavuus. Kirkko on avoinna hiljentymistä varten tiekirkkona koko kesän. 1. Puumalaan muuttavien huomioon ottaminen. 2. Järjestetään vapaa-ajan asukkaille kirkkopyhä heinäkuussa. 3. Pidetään kirkkoa tiekirkkona. Rukous ja Pyhän läsnäolo arjessa ja juhlassa. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,5 Kate ,7 22

23 HAUTAUSTOIMI Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet 421 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT 451 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI Hautaustoimen talousarvio ja taloussuunnitelma : HAUTAUSTOIMI Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

24 421 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT Kiinteistöt -ajatus 1. Vanha ja Uusi hautausmaa. 2. Honkaharjun hautausmaa. 3. Lamminniemen hautausmaa. 4. Hautausmaan huoltorakennus, jossa on lämmin ja kylmä halli, yleisö-wc:t ja henkilökunnan sosiaaliset tilat. Huoltorakennusta käytetään seurakunnan kiinteistöhuoltokoneiden säilytykseen ja korjaukseen sekä hautausmaiden työntekijöiden tukikohtana. Hoitaa seurakunnan hautausmaakiinteistöt ja välineistöt hyvin ja pitää ne asianmukaisessa kunnossa. 1. Seurakuntamestari 10 % ja tarvittaessa palkatun tuntipalkkainen seurakuntamestarin sijainen 10 % työajasta. 2. Hautausmaan kesätyöntekijät neljä henkilöä touko - lokakuussa, yksi henkilö kesä-heinäkuussa ja yksi nurmikonleikkaaja kesä- heinäkuussa. 3. Kiinteistötraktorit kaksi kappaletta varusteineen. 1. Pidetään hautausmaat ja istutukset hyvässä kunnossa. 2. Pidetään seurakunnan koneet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. 3. Vanhalle hautausmaalle penkkejä lisää. 4. Kellot uudelle hautausmaalle. 1. Kirkkoneuvosto tekee vuosittain katselmuksen, jossa päätetään tarvittavista toimenpiteistä. 2. Syksyllä järjestetään Vanhan hautausmaan ja keväällä Uuden hautausmaan haravointitalkoot. 3. Kesätyöntekijöitä palkataan yksi nuori nurmikon leikkaukseen ja alueiden siistimiseen kesäkuukausiksi ja neljä henkilöä hautausmaiden hoitoon ja hautainhoitorahaston hoitohautojen hoitoon. Lisäksi yksi henkilö kesä-elokuussa kukkien istutukseen ja lomien tuuraamiseen. 4. Huolletaan ja korjataan seurakunnan työkoneita tarpeen mukaan. 5. Kaadetaan lehtipuita ja istutetaan tarvittaessa havupuita. 6. Honkaharjun uuden lohkon valmistelu käyttöönottoa varten Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,5 Kulut ,7 Kate ,2 451 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI % seurakuntamestarin ja 30 % sijaisen työajasta % toimistosihteerin työajasta. Hoidetaan hautaamiseen liittyvät tehtävät. Vanhojen hautatietojen siirto Status-ohjelmaan. Hautakirjanpito. Hautauslaskutus. Hoidetaan hautaamiseen liittyvät tehtävät. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,8 Kate ,0 24

25 KIINTEISTÖTOIMI Pääluokkaan sisältyvät tehtäväalueet 510 KIINTEISTÖHALLINTO 521 KIRKOT JA KAPPELIT 522 LAMMINNIEMEN KAPPELI 531 SEURAKUNTAKOTI 532 YSTÄVÄPIRTTI 541 PAPPILA 543 ASUINTALO PAPPILA 551 SÄRKIOJAN LEIRIMAJA 560 MUUT RAKENNUKSET 580 MAA- JA METSÄTILAT Kiinteistötoimen talousarvio ja taloussuunnitelma : KIINTEISTÖTOIMI Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

26 510 KIINTEISTÖHALLINTO 8 % talouspäällikön ja 5 % seurakuntamestarin ja sijaisen työajasta. 1. Tehdään kiinteistöjen kustannustenjako suositusten mukaisesti. 2. Pidetään turvallisuus- ja muut suunnitelmat ajan tasalla. 1. Kustannuslaskenta suoritetaan suositusten mukaisesti. 2. Kiinteistöjen isännöinti. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,4 Kate ,4 521 KIRKOT JA KAPPELIT KIRKKO Kiinteistö Henkilökunta Puumalan kirkko on seurakunnan "koti" ja keskeinen kokoontumispaikka, jossa toimitetaan jumalanpalvelukset ja kirkollisia toimituksia sekä pidetään konsertteja. Paikkakunnan merkittävin matkailunähtävyys. 30 % seurakuntamestarin ja sijaisen työajasta. 1. Vahvistaa kirkon roolia hiljentymisen paikkana. 2. Pidetään kiinteistöt hyvässä käyttökunnossa. 3. Järjestetään opastusta tiekirkkoon kesän vilkkaimpana aikana. Pidetään kirkko ja kellotapuli siistissä kunnossa. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,0 Kate ,0 522 LAMMINNIEMEN KAPPELI Kiinteistö Henkilökunta Lamminniemen kappelissa pidetään hartaustilaisuuksia sekä siunaustilaisuuksia. Kesäisin kappeli toimii myös konserttipaikkana. Osa-aikainen talonmies-suntio. 1. Pidetään kiinteistöt hyvässä käyttökunnossa. 2. Uurnalehdon ja muistolehdon suunnittelu ja toteutus hautausmaan ylälaitaan. Keväällä hautojen hoitopäivä. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot 56 Kulut ,2 Kate ,2 531 SEURAKUNTAKOTI Kiinteistö 1950-luvulla rakennettu seurakuntakoti, jossa alkuaan on ollut juhla- kokous- ja keittiötilat, kellarikerroksessa kaksi kerhohuonetta ja varastotiloja, ja asuntosiivessä kolme asuntoa. Peruskorjattu ja laajennettu , jolloin rakennettiin uusi toimistosiipi ja asunnot muutettu vierashuoneeksi, nuorisotyönohjaajan toimistoksi ja päiväkerhotiloiksi. Vuosina peruskorjattu, mm. katto, keittiö, ilmastointi ja ikkunat uusittu. 26

27 Toimistosiiven ilmastointi uusittu 2012, myös toimistojen viilennys. Lukitusjärjestelmä uusittu. Iloq-järjestelmässä on kaikki seurakunnan lukot % seurakuntamestarin ja sijaisen työajasta. 2. Siivooja-vahtimestari ja tuntipalkkainen sijainen tarvittaessa. Pitää rakennus ja laitteet hyvässä kunnossa. Tehdään tarvittavat korjaus ja huoltotoimenpiteet. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,7 Kate ,1 532 YSTÄVÄPIRTTI -ajatus Kiinteistö Oy Eevainkartanosta seurakunnan käyttöön vuokrattu huoneisto, jossa järjestetään tilaisuuksia ja vapaaehtoistoimintaa. Avoimen vapaaehtoistyön kohtaamispaikka. Diakoniatyön viranhaltija, lähetyssihteeri ja vapaaehtoiset. 1. Tarjota yksinäisille ja toisten seuraa kaipaaville olohuone yhdessäoloon ja hengelliseen virkistäytymiseen. 2. Matalan kynnyksen paikka. 3. Vahvistaa seurakuntalaisten diakonista sekä lähetysvastuuta vapaaehtoistyössä. Ystäväpirtti paikkana tukee seurakuntalaisten kokemusta Pyhän läsnäolosta arjessa ja juhlassa, rukouksen vahvistamisen myötä edistää ihmisenä kasvua sekä antaa toivoa huomiseen. 1. Kahvio kaksi kertaa viikossa. 2. Aamupala maanantaisin talviaikana. 3. Kansanlähetyksen lähetyspiiri kerran kuukaudessa. 4. Eri ryhmien kokoontumispaikka. 5. Tilan vuokraaminen ulkopuolisille. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot Kulut ,9 Kate ,5 541 PAPPILA Kiinteistö Käyttö Ylläpito 1850-luvulla rakennettu ja peruskorjattu kulttuurihistoriallisesti arvokas kirkkoherran entinen virka-asunto. Ulkopuolen maalaus- ja korjaustyöt tehtiin 2011, jolloin myös rakennukseen asennettiin koneellinen ilmanvaihto. Kirkkoherran virka-asunto. Erilaisten tilaisuuksien järjestäminen kirkkoherran harkinnan mukaan. Pidetään kiinteistö hyvässä käyttökunnossa. Tehdään tarvittavat korjaus ja huoltotoimenpiteet. Tilinp Ta 2012 Ta Muutos % Tuotot ,6 Kulut ,0 Kate ,0 27