Toimeentulotukilain soveltamisohjeet alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeentulotukilain soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen"

Transkriptio

1 Sosiaalityön palvelualue Maahanmuuttajatyön palvelualue Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan Toimeentulotukilain soveltamisohjeet alkaen hyväksytty Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunta tarkistettu Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunta, 103

2 Sisällys 1. JOHDANTO Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuen hakemistapa ja oleskelukunta Asian käsittely ja käsittelyaika Tietojen saanti ja hakemuksen täydentäminen TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen määräytyminen Määräytymisaika Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Päätös ja maksaminen TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN Huomioon otettavat tulot Ansiotulot Alaikäisen lapsen tulot Työttömyysturva (jaksottaminen, kulukorvaus, korotusosa) Avustukset, pelivoitot, vahingonkorvaukset ja tosiasiallinen elatus Lainan huomioiminen tulona Veronpalautukset/jäännösvero Huomioon otettava varallisuus Tulojen jaksotus ja jälkikäteen huomioon otettavat tulot Tulot, joita ei oteta huomioon PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) Perusosa Perhe/yhteistalous Itsenäisesti asuva alaikäinen Alennettu perusosa Asumismenot Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Sähkö Kotivakuutus Asumisyksiköt Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

3 Lääkekulut Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut ja laitoshoito Hammashuolto Silmälasit/piilolinssit Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) Lapsiin ja perheeseen liittyvät kulut Päivähoitomaksut Elatusmaksut Lapsen luonapito ja tapaamiskustannukset Lasten tarvikkeet Lasten harrastusmenot Polkupyörä Asumiseen liittyvät kulut Vakuusmaksu ja muuttokulut Kodinirtaimisto ja -koneet Muut asumismenot Työmatkamenot ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat (mm. romanivaatetus) Muut erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta johtuvat menot Edunvalvojan palkkio Velat Hautauskustannukset OPISKELIJAT Ensisijaiset opintoetuudet Opintolainan nostaminen Opintolainan huomioiminen laskelmassa Tilanteita, joissa ensisijaista etuutta ei makseta Luottohäiriömerkintä Pitkittyneet opinnot Kesäajan toimeentulo Vanhempien tosiasiallinen avustaminen Opiskelukulut Oppikirjat, opiskelumateriaalit yms Opintolainan kulut, korot ja opintolainan lyhennys

4 7. YRITTÄJÄT ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT VANGIT ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT Kotikunta, oleskelulupa ja asumisperusteinen sosiaaliturva Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat/toimeentulo turvattu muulla tavalla EU/ETA-kansalaiset EU/ETA-alueen ulkopuolelta ns. kolmannen maan kansalaiset Turisti Oleskelu ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat/ei edellytetä turvattua toimeentuloa Pohjoismaan kansalaiset Suomen kansalaisen perheenjäsen ja muu omainen Paluumuuttajat Ihmiskaupan uhrit Kansainvälisen suojelun saaneet henkilöt Turvapaikanhakijat Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Passista, oleskeluluvasta ja kansalaisuushakemuksesta aiheutuvat kulut Muut kotoutumisen tukemisesta aiheutuvat kulut EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI PALVELUSUUNNITELMA TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN Lastensuojelun tarkoitus ja ennaltaehkäisevä lastensuojelu Toimeentulon ja asumisen turvaaminen Jälkihuolto Yksityisesti sijoitettu lapsi TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta Muu takaisinperintä KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ

5 1. JOHDANTO Toimeentulotukilain soveltamisohjeet on tehty helpottamaan toimeentulotukea myöntävän viranomaisen yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Soveltamisohjeita ei voida käyttää kaavamaisesti päätöksen perusteena, vaan hakijan yksilöllinen tilanne on otettava huomioon ja päätös on perusteltava aina lain asianomaisilla kohdilla. Soveltamisohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, Sosiaali- ja terveys-ministeriön julkaisuun Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) sekä toimeentulotuen käsittelyssä muotoutuneisiin käytäntöihin. Mikäli soveltamisohjeissa on epäselvyyksiä tai ristiriitoja, ovat laki toimeentulotuesta, muut voimassa olevat lait ja Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) ensisijaiset. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava ainakin seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Avioliittolaki 411/1987 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002 (mikäli sosiaalinen luototus otetaan käyttöön Vaasassa) Ulkomaalaislaki 301/ Oikeus toimeentulotukeen Suomen perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan tulee turvata oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa, alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Ennen tuen myöntämistä tulee aina selvittää henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Tuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilaissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoa, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Toimeentulotukea myönnettäessä kaikkia perheenjäseniä pidetään toimeentulotuen saajina. 4

6 1.2. Toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuen hakemistapa ja oleskelukunta Toimeentulotuki haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla vakituisesta oleskelukunnasta. Suullinen hakemus tehdään yleensä henkilökohtaisesti asioimalla, mutta se voidaan esittää viranomaisen suostumuksella myös puhelimitse. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaiseen tapaamiseen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (HallintoL 12 ). Vaasassa pääsääntönä on, että uuden asiakkaan toimeentulotukiasia käsitellään etukäteen varatulla ajalla sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Vaasassa ei toistaiseksi ole sähköistä asiointia toimeentulotukiasioissa. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Perheen puolesta hakemuksen voi tehdä perheen täysiikäinen jäsen. Myös muu taho voi tehdä asiakkaan puolesta hakemuksen (esimerkiksi omainen, sairaalan sosiaalityöntekijä, edunvalvoja). Tällöin tulee olla asiakkaalta valtakirja. Toimeentulotuen myöntää kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti. Perheenjäsenillä voi olla eri oleskelukunnat. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen käsittelee se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Kun hakijalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia esimerkiksi kahdesta kunnasta, joutuu hän hakemaan tuen myös molemmista kunnista. Menojen, esimerkiksi asumismenojen tulee olla toimeentulotukilain kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kahdessa kunnassa oleskelulle on löydyttävä riittävät perusteet, esimerkiksi opiskelu (Toimeentulotukilaki 14 2 mom). Lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa ei yleensä siirrä toimeentulotuen järjestämisvastuuta, vaan se on edelleen varsinaisella oleskelukunnalla. Mikäli toimeentulotuen tarve aiheutuu hakijan ollessa laitoksessa tai esimerkiksi kuntoutuksessa tai palveluasumisyksikössä määräaikaisesti, toimeentulotuen järjestämisvastuu ei siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Mikäli hakija asuu palveluasumisyksikössä, tulee hänen hakea toimeentulotukea siitä kunnasta, missä palveluasumisyksikkö sijaitsee. Asiakasmaksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Poste Restante osoitteen ilmoittavien ja vailla vakituista osoitetta olevien on kirjallisesti selvitettävä varsinainen asuminen. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä (Toimeentulotukilaki 14 3 mom). Tällöin henkilölle tai perheelle on myönnettävä välttämätön tuki, esimerkiksi matkalippu paluumatkaa varten varsinaisen kotikunnan alueelle. Ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei toimeentulotukea myönnettäessä oteta huomioon. Kunnan vastuu ulottuu niihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tai aiheutuneet kunnassa vakinaisesta oleskelusta (kiireellistä tuen tarvetta lukuun ottamatta). Mikäli hakija oleskelee ulkomailla, huomioidaan laskelmassa menona vain Vaasassa olevan asunnon kustannukset. Tuloksi huomioidaan kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot. 5

7 Asian käsittely ja käsittelyaika Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös tehdään samana tai viimeistään seuraavana arki-päivänä hakemuksen saapumisesta niiden tietojen perusteella, jotka ovat silloin käytettävissä. Sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä arvioi, onko tilanne kiireellinen. Tällöin henkilölle on myönnettävä välttämätön tuki, esimerkiksi ruoan, lääkkeiden tai matkalipun hankintaan tai kiireellisen asumisen tai majoituksen järjestämiseen. Päätös voidaan tarvittaessa tehdä vain kiireellisestä osasta toimeentulotukihakemuksesta. Muut toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Seuraavaa kuukautta koskeva hakemus on käsiteltävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää Tietojen saanti ja hakemuksen täydentäminen Toimeentulotuen viimesijaisuuden takia, toimeentulotuen käsittelijän on saatava kaikki toimeentulotuen käsittelyn kannalta merkittävät tiedot ja selvitykset tuloista, varallisuudesta ja muista olosuhteista. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta lisäselvitystä viimeistään seitsemäntenä päivänä hakemuksen saapumisesta. Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Lisäselvitystä ei saa pyytää, jos se on tarpeeton asian ratkaisemiseksi. On myös harkittava, onko lisäselvityksen hankkiminen kohtuuton asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun tarpeelliset lisäselvitykset ovat saapuneet. Päätös tulee tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella, mikäli hakija ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä esittänyt hyväksyttävää syytä viivästymiselle. Silloin päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Hakemuksesta on ratkaistava seitsemän arkipäivän sisällä se osa, joka on mahdollista ratkaista ilman lisäselvitystä. Mikäli hakija on antanut vääriä tietoja, voidaan maksettu toimeentulotuki periä takaisin (Laki toimeentulotuesta 20 ). Toimeentulotukilain 17 :n mukaan toimeentulotukihakijan on annettava kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot sosiaalitoimelle. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Tietojen antamiseen sovelletaan, mitä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista :ssä säädetään. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 :n perusteella mm. valtion ja kunnan viranomaisella, kansaneläkelaitoksella ja eläkelaitoksilla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tiedot, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 6

8 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioidaan henkilön/perheen erityisistä olosuhteista ja syistä tarpeelliseksi katsottavat menot kohtuullisharkintaan perustuen. Toimeentulotuen hakijan tulee perustella erityiset menot hakemuksessaan ja päätöksentekijän tulee päätösperusteluissaan ottaa kantaa niihin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään pääsään-töisesti työntekijän aloitteesta. Vaasan sosiaali- ja terveysviraston toimintasäännön ( ) mukaan sosiaalityön palvelualueen ammattiryhmillä on seuraavat päätösoikeudet: Etuuskäsittelijä: päättää perustoimeentulotuesta ja toimeentulotukilain 23 :n mukaisesta perinnästä. Sosiaaliohjaaja: päättää perus- ja täydentävästä toimeentulotuesta ja toimeentulotukilain mukaisesta perinnästä sekä perusosan alentamisesta. Sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä ja palvelualueen johtaja: päättää perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, toimeentulotukilain mukaisesta perinnästä sekä perusosan alentamisesta Toimeentulotuen määräytyminen Määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta kerrallaan. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. (Toimeentulotukilaki 15 ). Asiakkaille, joiden taloudellisen tilanteen oletetaan pysyvän ennallaan, on mahdollista tehdä laskelmaan perustuva perustoimeentulotukipäätös pidemmälle ajalle, maksimissaan kolmelle kuukaudelle. Perustoimeentulotukeen kuuluvista menoista, (esimerkiksi sähkö ja reseptilääkkeet) on mahdollista tehdä pidempiaikainen päätös, maksimissaan kuusi kuukautta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä voidaan tehdä maksimissaan vuodeksi, esimerkiksi lasten harrastukset, lasten tapaaminen ja erityiset asumismenot. Toimeentulotuen perusteena olevia tuloja, varoja ja menoja laskettaessa huomioidaan ne pääsääntöisesti siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Hyväksyttävien menojen alkuperäisen laskun eräpäivä ratkaisee pääsääntöisesti sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajanjakson laskelmassa (esimerkiksi sähkölasku, vuokra ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut). Asiakkaan tilannetta voi olla tarpeen tarkastella taaksepäin. Lisäksi on tilanteita, joissa tulot voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona. (Katso kohta 3.1.3) 7

9 2.3. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää takautuvasti toimeentulotukilain 15 4 momentin mukaisesti. Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa, asunnottomaksi joutumista tai erotilannetta perheessä. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra- ja sähkölaskuvelat tai vuokravelkojen korot, perintä- ja oikeudenkäyntikulut. Mikäli vuokravelkoihin myönnetään takautuvasti toimeentulotukea silloin, kun asiakkaalla olisi tullut oikeus saada toimeentulotukea vuokriin, mutta jostain syystä hän ei ole etuutta hakenut, katsotaan ne perustoimeentulotuen menoksi. Muussa tapauksessa kyseeseen tulee täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki. Työntekijä voi päättää vuokravelkojen maksusta enintään hakemuskuukauden sekä kolmen takautuvan kuukauden vuokrista. Mikäli vuokravelka on pidemmältä ajalta, tulee koko vuokravelka viedä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaoston käsiteltäväksi. Velkojen maksamista ei pääsääntöisesti pidetä toimeentulotuessa huomioon otettavana menona. Velat ja osamaksut voivat kuitenkin joskus olla sellaisia menoja, joihin voidaan erityisestä syystä lain 15 4 momentin nojalla myöntää toimeentulotukea takautuvasti. Edellytyksenä on, että menot ovat toimeentulotukilain 7 c : 1 mom 3 kohdan mukaisia henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja, esimerkiksi rikkoutuneen kodinkoneen tilalle ostettu kodinkone. (STM:n opas 2013:4, s. 119) Päätös ja maksaminen Toimeentulotuesta tehdään aina erilliset päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Päätös annetaan asiakkaalle tiedoksi kirjallisena. Toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti rahana asiakkaan pankkitilille. Tuen maksaminen muulle kuin hakijalle edellyttää erityistä syytä. Syy voi olla esimerkiksi toistuva toimeentulotuen hakeminen, vaikka hakijan tulojen pitäisi riittää toimeentuloon. Toimeentulotuki voidaan myös erityisestä syystä maksaa tuen hakijan perheenjäsenelle tai tuen saajasta huolehtivalle henkilölle käytettäväksi tuen saajan elatukseen tai muutoin käyttää hänen toimeentulostaan aiheutuvien menojen suorittamiseen (Laki toimeentulotuesta 16 ). 3. TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 3.1. Huomioon otettavat tulot Tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolella jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Vakituisessa ansiotyössä pysyminen on ensisijainen toimenpide suhteessa toimeentulotukeen. Kun hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, hakijalle ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Hakija ohjataan palaamaan vakituiseen työsuhteeseensa Ansiotulot Ansiotuloksi katsotaan mm. työsuhteen perusteella maksettava palkka, yrittäjänä hankittu tulo sekä omaishoidontuki. Siltä osin kuin tulot vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja, ei niitä oteta tulona huomioon (toimeentulotukilaki 11 2 mom 3 kohta). Huomioon otettavat 8

10 työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot vähennetään perustoimeentulotukilaskelmassa huomioidusta palkkatulosta. Luontaisedut: Luontaisedut maksetaan työntekijälle yleensä palkan lisänä. Jos maksettava luontaisetu on mahdollista muuttaa rahaksi, se voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos luontaisetua käytetään ansiomahdollisuuksien turvaamiseksi tai parantamiseksi, sitä ei tule ottaa huomioon. Autoetu: Kun rahapalkka ei riitä toimeentuloon, tulee luopua auton käyttöedusta ja ottaa etuus rahapalkkana. Jos hakija joutuu käyttämään työnantajan määräämää autoa ja tarvitsee autoa työajoissa, ei autoetua voi lukea tuloksi. Ruokaetu: Ruokaetu voidaan määritellä henkilön tuloksi toimeentulotukilaskelmassa. Päivärahat ja kilometrikorvaukset: Näillä korvataan lisääntyneitä kustannuksia, jotka tulee ottaa vähentävänä tekijänä huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos kustannusten korvaamiseksi tarkoitetut ja siihen maksetut varat otetaan huomioon tulona, on kiinnitettävä huomiota niiden määrään, maksetaanko niitä toistuvasti, saako henkilö kustannusten korvausten lisäksi muuta ansiotuloa, kuten palkkaa, provisiosuorituksia tai vastaavia, vai muodostavatko korvaukset henkilön pääasiallisen tulonlähteen. Ulkomaan päivärahat voidaan huomioida tulona siltä osin kuin ne ylittivät päivärahoilla katettavat tarpeelliset menot. Kilometrikorvausten katsotaan pääsääntöisesti vastaavan omalla autolla tehdystä työhön liittyvistä matkoista aiheutuneita menoja ja olevan sellaista tuloa, jota ei voi ottaa huomioon Alaikäisen lapsen tulot Vanhempien kanssa yhteistaloudessa asuvan alle 18-vuotiaan säännöllisistä tuloista otetaan huomioon vain se osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot, lähinnä perusosa ja hänen osuutensa asumismenoista. Alle 18-vuotias ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan. Pääasiallisesti toimeentulotukea saaneiden vanhempien alaikäisten lasten kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia satunnaisia tai vähäisiä säännöllisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta. (STM:n opas 2013:4, s. 133) Työttömyysturva (jaksottaminen, kulukorvaus, korotusosa) Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tai kotoutumistuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa. Päiväraha tai tuki muunnetaan kuukausituloksi käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun henkilö tosiasiallisesti on saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Toimeentulotukea laskettaessa tuloina ei oteta huomioon työttömyysturvan korotusosaa, kulukorvausta eikä korotettua kulukorvausta. Vastaavasti menona ei huomioida niitä kuluja, joita nämä kulukorvaukset on tarkoitettu kattamaan (matka- ja ravintokulut) Avustukset, pelivoitot, vahingonkorvaukset ja tosiasiallinen elatus Yksityishenkilöiltä saadut avustukset otetaan pääsääntöisesti huomioon toimeentulotuen hakijan tulona. Vähäisiä avustuksia ei kuitenkaan huomioida (toimeentulotukilaki 11 ). Vähäinen/satunnainen noin 100 suuruinen rahalahja, pelivoitto yms. voidaan jättää ottamatta tulona huomioon. Jos vähäiset avustukset jatkuvat yli kahden kuukauden ajan, katsotaan ne säännölliseksi tuloksi, tällöin ne huomioidaan tuloksi toimeentulotukilaskelmassa. 9

11 Henkilövahingosta saadut vahingonkorvaukset huomioidaan ensisijaiseksi tuloksi toimeentulotukeen nähden. Jos henkilö saa tosiasiallista avustusta vanhemmiltaan (esimerkiksi vanhempiensa luona asuva täysi-ikäinen henkilö), hänen voidaan katsoa saavan tarpeen mukaisen toimeentulon tai osan siitä toimeentulotukilain 2 1 momentissa tarkoitetulla muulla tavalla. Jos henkilö asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa eikä todistetusti ole maksanut vanhemmilleen vuokraa, voidaan katsoa että hän on saanut tosiallista elatusta vanhemmiltaan. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin, kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö Lainan huomioiminen tulona Pankista nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa tai muuta virallista luottoa ei voi ottaa huomioon tulona toimeentulotukea myönnettäessä, koska se on maksettava takaisin. (STM:n opas s. 136). Sukulaisilta, tuttavilta tai muilta yksityisiltä tahoilta saadut avustukset ja lainat huomioidaan käytettävissä olevina varoina Veronpalautukset/jäännösvero Veronpalautus huomioidaan pääsääntöisesti tulona. Jos asiakas/perhe on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, tai asiakkaalla on jatkuva pienituloisuus, jätetään veronpalautuksesta huomioimatta: yhden hengen talous 100 kahden hengen talous 130 kolmen hengen talous 160 em. isomman perheen talous enintään 190 Jäännösvero ei kuulu toimeentulotuen piiriin. Jäännösveroja ei makseta toimeentulotuella eikä maksettua jäännösveroa oteta huomioon menona Huomioon otettava varallisuus Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat toimeentulotukilain 12 :n mukaisesti. Varoina ei oteta huomioon vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työja opiskeluvälineitä, alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, rahastot ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon. Varallisuudesta tulee selvittää: omistuspohja, arvo, verotustiedot ja realisointimahdollisuudet. Toimeentulotuen hakijan varallisuuden ja varallisuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämisessä verotustietojen tarkistaminen vuosittain on oleellista. Veroehdotuksen ja verotuspäätöksen erittelyosassa on yksityiskohtainen selvitys verotettavan henkilön varallisuudesta. Erittelyosa on pyydettävä hakemuksen liitteeksi. Erittelyosassa näkyy myös sellainen varallisuus, joka ei varsinaisessa verotuspäätöksessä näy. Esimerkiksi arvoltaan niin vähäinen omaisuus, ettei sitä veroteta, mutta joka kuitenkin on sellaista varallisuutta (osa myös helposti realisoitavissa), joka vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus voidaan ottaa huomioon nettomääräisenä. Toimeentulotuki 10

12 voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi Tulojen jaksotus ja jälkikäteen huomioon otettavat tulot Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana kuukautena, jos se on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön, suuren työsuorituspalkkion, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Myös esimerkiksi palkkatulo voi olla jaksottamisen kohteena. Yleistä sääntöä siitä, kuinka pitkälle ajalle tulo voidaan jaksottaa, ei voida esittää. Asia on ratkaistava yksilöllisten olo-suhteiden perusteella. Asiakkaan tilannetta voi olla tarpeen tarkastella taaksepäin, jos asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa. Jos henkilö saa palkkaa tai muuta tuloa kuun lopussa, se voidaan joko kokonaisuudessaan tai ainakin pääosin siirtää seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tulona huomioon otettavaksi. Pääsääntöisesti kuukauden 27. pv tai sen jälkeen maksettu tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Asiakkaan tilanne tulee arvioida tapauskohtaisesti. Ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan kyseessä olevaa päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana eikä ansiotulon huomioonottamista voida pitää kohtuuttomana. Lisäksi edellytetään, että tuen hakijalle on tukea myönnettäessä nimenomaisesti ilmoitettu, että tuen myöntämisen jälkeen maksettu ansiotulo voidaan ottaa huomioon taannehtivasti. Oikeustapausten perusteella myös muu kuin ansiotulo voidaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti jaksottaa seuraavalle tai seuraaville kuukausille Tulot, joita ei oteta huomioon STM:n opas 2013:4 s Toimeentulotukilain 11 :n mukaan tuloina ei oteta huomioon Kelan äitiysavustusta ja vammaisetuuksia eikä työttömyysturvaan ja kuntoutusetuuksiin liittyviä etuoikeutettuja tuloja (kulukorvausta, kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia). Ansiotuloihin sovelletaan säännöstä, jonka perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 kuukaudessa jätetään tulona huomioimatta. Vaasassa ansiotulosta jätetään huomioimatta aina enimmäismäärä 150, ei kuitenkaan enempää kuin todellinen ansiotulo. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Etuoikeutetuksi tuloksi ei katsota lasten kotihoidon tukea, eläkettä tai muita ansiosidonnaisia etuuksia. Väliaikainen laki on voimassa asti. Sitä osaa tulosta, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Myös tilanteessa, jossa etuuden maksaja (esimerkiksi Kela) kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulisi tulona ottaa huomioon vain todellisuudessa maksettu osa. Asiakasta ohjataan kuitenkin tekemään maksusuunnitelma vähimmäismäärästä. Toimeentulotukilain 8 :n mukaan menoja, jotka korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella, ei oteta menona huomioon toimeentulotuessa. Vastaavasti näiden menojen korvaukseksi saatuja tuloja ei oteta tulona huomioon. 11

13 4. PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot (asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot). (Laki toimeentulotuesta 7, 7 a ja 7 b ). Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. (Toimeentulotukilaki 6 ) 4.1. Perusosa Perusosan sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a :ssä ja perusosan suuruudesta säädetään toimeentulotukilain 9 :ssä. Perusosan suuruus riippuu perheen koosta ja huollettavien lasten määrästä ja iästä. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Tuen hakijalta ei pääsääntöisesti vaadita erillistä selvitystä perusosan käytöstä. Perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Tietyissä tilanteissa voi tuen myöntäminen olla tarpeen, jolloin se myönnetään täydentävänä toimeentulotukena Perhe/yhteistalous Yhteistaloudessa asuvien aikuisten osalta huomioidaan perusosana kohdan muu 18 v. täyttänyt mukainen määrä. Tämä koskee avio- ja avopuolisoita, yhdessä asuvia sisaruksia tai yhteistaloudessa asuvia samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Edellytyksenä on, että yhteistaloudessa asuminen on todellista. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Jos yhteistaloudessa asuvat täysiikäiset henkilöt eivät muodosta toimeentulotukilain tarkoittamaa perhettä, heille tehdään erillinen toimeentulotukilaskelma. Perusosan suuruus määräytyy kuitenkin tämän kohdan mukaisesti. Yhdessä asuvien opiskelijoiden osalta perusosa huomioidaan tämän kohdan mukaisesti, ellei kyseessä ole toisille vieraat henkilöt. Yli 18-vuotiaan aikuisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosana huomioidaan yksin asuvan perusosa ja aikuiselle lapselle huomioidaan 18 vuotta täyttäneen kotona asuvan perusosa, yläikärajaa ei laissa ole säädetty. Mikäli lapsi/lapset asuvat eronneiden vanhempiensa luona vuoroviikoin, ei kumpaakaan vanhempaa lasketa yksinhuoltajaksi, eikä täten huomioida yksinhuoltajan perusosaa kummallekaan. Lapsen perusosa huomioidaan huoltosopimuksen mukaan molemmille vanhemmille siinä suhteessa, miten sopimuksessa on kirjattu ja tapaamiset käytännössä toteutuu. Poste Restante osoitteen ilmoittaville ja tosiasiallisesti vailla vakituista asuntoa oleville huomioidaan yksin asuvan perusosa Itsenäisesti asuva alaikäinen Alaikäinen voi hakea itsenäisesti toimeentulotukea. Lapsen vanhemmilla on elatuslain mukainen elatusvastuu lapsestaan, joka tulee ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos vanhemmat eivät tosiasiallisesti osallistu muualla asuvan alaikäisen lapsensa elatukseen, lapsen hakemusta ei voida hylätä vanhempien elatusvastuun perusteella. Ensin on selvitettävä vanhempien mahdollisuus vastata lapsen elatuksesta. Jos vanhemmat eivät omien taloudellisten olosuhteidensa perusteella tosiasiassa kykene 12

14 huolehtimaan lapsen elatuksesta, lapselle on myönnettävä toimeentulotukea. Toimeentulotuen tarpeen selvittämisen ja mahdollisen maksamisen on velvollinen hoitamaan lapsen oleskelukunta. Alle 18-vuotiaan nuoren muutto pois kotoa ei pääsääntöisesti poista vanhempien elatusvelvollisuutta. Nuorelle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa ja takaisinperintä on vanhempien olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Yksin asuva alaikäinen nuori ei saa muun perheen kanssa yhteistaloudessa asumisesta tulevia etuja, joten hänen perusosanaan on toimeentulotukea myönnettäessä perusteltua käyttää yksin asuvan perusosaa. (STM:n opas 2013:4, s. 97) Toimeentulotukilain näkökulmasta katsottuna alaikäistä lasta ei voi katsoa yhteistaloudessa asuvaksi. Alaikäisen lapsen solmiessa avioliiton lakkaa vanhempien elatusvastuu. Aviopuolisot muodostavat toimeentulotukilain 3 :ssä tarkoittaman perheen ja tukea määrättäessä perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot ja varat vaikuttavat tuen suuruuteen Alennettu perusosa STM:n opas 2013:4, s Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Tämän johdosta henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, ellei hän ole järjestänyt itselleen toimeentulotukeen nähden ensisijaista ja riittävää toimeentuloa. Perusosan alentaminen tulee kysymykseen esimerkiksi jos toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. Mikäli henkilö ei yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosansa alentaa enintään prosenttia. Perusosan alentamisesta säädetään toimeentulotukilaissa 10 :ssä. Muissa tilanteissa perusosan alentaminen ei ole mahdollista. Perusosaa ei alenneta niillä henkilöillä, jotka ovat työvoimahallinnon ulkopuolella Perusosan alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentulotukea eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentamisen voi jättää kokonaan tekemättä. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä. Päätöksen perusosan alentamisesta tekee sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja. Perusosan alentaminen lopetetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun asiakas on tehnyt suunnitelmaan kirjatut alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet. 13

15 4.2. Asumismenot Perustoimeentulotuessa huomioidaan asumismenoista asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot sekä kotivakuutusmaksut. Asumismenojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Asumismenoissa tulee huomioida mahdolliset kaupungin tekemät sopimukset (esimerkiksi polttoöljyn hankinnassa). Vaasan kaupungin määräämät kohtuulliset asumismenot. Katso liite Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Vuokra-asunto: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta Omistusasunto ja asumisoikeusasunto: hoitovastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. tontin vuokra kiinteistövero nuohous jätehuolto koti- ja palovakuutus asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot selvitetään vuokrasopimuksesta. Asuntolainan korkojen huomioiminen edellyttää, että tuen hakijalla on verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Asuntolainan korkojen kohdalla tulee myös arvioida, onko omistusasunnossa asuminen epärealistista, henkilön/perheen taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen. Asumiskuluissa huomioidaan pääsääntöisesti 1 kuukauden osuutta vastaava summa laskelmaan. Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkailla voidaan huomioida koko lasku erääntymiskuukautena Sähkö Taloussähkö huomioidaan toimeentulotuen perusmenona. Taloussähkö tarkoittaa muuhun kuin sähkölämmitykseen käytettävää sähköä. Taloussähköstä aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomana. Mikäli sähkölasku sisältää taloussähkön lisäksi lämmityskulut, huomioidaan sähkölaskusta taloussähkön osuutena 30 % ja lämmityssähkön osuutena 70 % Kotivakuutus Kotivakuutus huomioidaan toimeentulotuen perusmenona. Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomana. Kotivakuutukseen liittyvät oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuudet huomioidaan kohtuullisesti menona. Vakuutuskirja on pyydettävä nähtäväksi. 14

16 Asumisyksiköt Asumisyksikössä asuvalle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Asukas tekee vuokrasopimuksen ja voi saada asumistukea vuokraan. Asumisyksikössä asuvan osalta on aina varmistettava, mitä palveluja asumiseen sisältyy. Sosiaalihuoltolain mukaisessa asumisyksikössä asumista tukevat palvelut voivat olla hoito- ja hoivapalveluja, tukipalveluja kuten ateria-, vaatehuolto, hygienia- ja siivouspalveluja tai näiden yhdistelmiä. Asumisesta asukas maksaa yleensä vuokran ja palveluista asiakasmaksun. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen asiakasmaksulain 11 :n nojalla on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaisesta palveluasumiseen liittyvästä hoidosta ja hoivapalveluista ei saa periä palvelumaksua. Kunta perii maksun ylläpidosta (lähinnä ruoasta, vuokrasta, sähköstä ja erilaisten tarvikkeiden käytöstä). Ruoan ja tarvikkeiden osuudet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäistä suuremmilla terveydenhuoltomenoilla tarkoitetaan muita kuin perusosaan sisältyviä, kalliita tai määrältään suuria menoja. Terveydenhuoltomenoissa edellytetään pääsääntöisesti julkisten palvelujen käyttöä. Asiakkaan tulee hakea kuluista toimeentulotukeen nähden ensisijaiset etuudet kuten sairausvakuutuskorvaus. Toimeentulotuessa huomioitavissa menoissa on aina kysymys kohtuullisista, tarpeen mukaisista menoista Lääkekulut Lääkärin määräykseen perustuvat lääkemenot otetaan pääsääntöisesti huomioon täysimääräisinä. Yleensä edellytyksenä on, että lääke on määrätty sairauden hoitoon. Terveydenhuollon kustannuksina voidaan korvata myös sellaisia menoja, jotka eivät johdu sairauden hoidosta (esimerkiksi ehkäisyvälineet). Toimeentulotuen myöntämiselle ei ole välttämättä merkitystä sillä, ovatko lääkkeet sairausvakuutuskorvattavia. Lääkevaihto: Toimeentulotukena korvataan lääkkeen edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä lääkkeen vaihdosta ja ostaa kalliimpi valmiste, mutta näissä tapauksissa hän joutuu maksamaan halvemman ja ostamansa lääkkeen oma-vastuun erotuksen itse. Kelan omavastuuraja: Lääkekustannuksissa on vuosittain tarkistettavat Kelan omavastuurajat. Mikäli lääke, josta asiakas saa lisäkorvauksen, on viitehintaa kalliimpi, asiakkaan maksettavaksi jää lisäksi viitehinnan ylittävä osuus. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-kortin ja Kelan lähettämän ilmoituksen Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten. (lähde: Toimeentulotuen hakijalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Pelkkää lääkkeen puhelinmääräyksessä olevaa mainintaa sairauden hoidosta ei voida pitää riittävänä selvityksenä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. 15

17 Mikäli hakijalla on resepti D-vitamiinivalmisteeseen, ei pyydetä erillistä lääkärin lausuntoa, vaan kustannukset huomioidaan menoksi. Lisäksi D-vitamiinivalmiste voidaan huomioida ilman reseptiä menoksi alle 18-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville äideille sekä yli 60-vuotiaille henkilöille. Jos on syytä epäillä lääkkeiden liikakäyttöä, voidaan huomioida vain julkisen terveydenhuollon lääkärin kirjoittamat reseptit. Asiasta mainitaan päätöksessä Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut ja laitoshoito Pääsääntöisesti huomioidaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (kuten terveyskeskusmaksu, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut). Tulosidonnaisissa terveydenhuollon maksuissa (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) maksualennuksen tai -vapautuksen hakeminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen verrattuna. Kotipalvelun maksun alentaminen on ensisijainen suhteessa toimeentulotukeen. Sairaalalaskuista ei huomioida puhelin- yms. perusosaan kuuluvia menoja. Sairaalassaoloajalta vähennetään perusosasta ruoan osuus 10 vrk ylittävältä ajalta. Vähennys tehdään sen kuukauden laskelmasta, jolloin sairaalassaolo on ollut. Laskelman mahdollinen ylijäämä siirretään tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Lasku huomioidaan menoksi eräpäivän mukaan. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitomaksu perustuu hoidettavan maksukykyyn. Maksu voi olla enintään 85 % hoidettavan nettokuukausituloista. Pitkäaikainen laitoshoidon maksu kattaa kaikki hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Henkilökohtaisen käyttövaran määrä on vähintään 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 / kk (v. 2014) Hammashuolto Hammashoito kuuluu perustoimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin. Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluita. Koko väestöllä on oikeus kunnalliseen hammashoitoon. Jos oma terveyskeskus ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä määräajassa (hoitotakuu), sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi yksityissektorille. Näissä tilanteissa potilaalta peritään vain julkisen terveydenhuollon kustannuksia vastaavat maksut. Terveyskeskuksen hammashuollon kulut huomioidaan tositetta vastaan (maksettu tai maksamaton lasku) käyntikerroittain. Tavanomaista suuremmissa ja kalliimmissa hammashoidoissa voi olla tarpeen pyytää hammashuollon kuluista arvio eri hoitovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista, joiden perusteella arvioidaan huomioon otettavat kohtuulliset ja tarpeen mukaiset kulut. (Esimerkiksi hammasproteesin hankinta ja huolto) Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan vain poikkeuksellisesti, kun hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää eikä hoitoa ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita pidemmältä ajalta. Asiakkaan tulee myös selvittää mahdollisuus proteesien maksuun osamaksulla Silmälasit/piilolinssit Silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sisältyvät perustoimeentulotuen vähäistä suurempiin terveydenhuoltomenoihin. Toimeentulotukea silmälaseihin myönnetään vain välttämättömään tarpeeseen. Silmälasit voidaan huomioida menoksi Vaasan kaupungin hankintasopimuksen mukaisesti. 16

18 Mikäli toimeentulotukena myönnetään näöntarkastus ja/tai silmälasit, tulee siitä antaa etukäteen maksusitoumus sopimusliikkeeseen. Maksusitoumuksesta tulee ilmetä maksusitoumuksen voimassaoloaika. Ennen toimeentulotuen myöntämistä pyydetään optikolta/silmälääkäriltä kirjallinen arvio silmälasien tarpeellisuudesta. Kovapintaa ja heijastuksenpoistoa ei myönnetä toimeentulotukena, ellei lääkäri niitä määrää riittävin perustein. Piilolinsseihin tai niiden käytöstä aiheutuviin muihin kustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Piilolinssit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita kuten työolot. Piilolasien hoitonesteet sisältyvät perusosaan. Mikäli optikko antaa lähetteen silmälääkärille, huomioidaan tämä yksityinen silmälääkärikäynti menona. Tämä koskee ainoastaan silmälasien hankkimisen kannalta välttämätöntä silmälääkäri-käyntiä. Mikäli kyseessä on silmäsairaus, tulee ottaa yhteyttä julkiseen terveydenhoitoon. Silmä-lääkärikäyntiä varten tarvitaan erillinen maksusitoumus. Jos asiakas hankkii ennen toimeentulotuen hakemista silmälasit muualta kuin sopimusliikkeestä, huomioidaan toimeentulotuessa korkeintaan sopimusliikkeen mukainen hinta. Pääsääntöisesti edellytetään käytettävän kaupungin hankintasopimuksen mukaisia liikkeitä Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut Edellä mainittujen terveydenhuoltokulujen lisäksi huomioitavia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja voivat olla esimerkiksi fysikaalinen hoito, psyko- ja lyhytkestoinen terapia, hedelmöityshoito sekä muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisena. Myös näissä edellytetään pääsääntöisesti käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja tai julkisen terveydenhuollon tai KELA:n osoittamia palveluja. Yksityisen psykoterapian omavastuuosuus voidaan huomioida menoksi, mikäli Kela on tehnyt myönteisen päätöksen psykoterapiasta. Huomioitavia menoja ovat myös esimerkiksi lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, joita ei korvata riittävästi muista järjestelmistä, kuten sairasvakuutuksesta tai vammaistuesta. Hakijan tulee tarkistaa, onko tarvike tai vastaava saatavissa apuvälinepalveluna terveyskeskuksesta tai sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä tai onko siihen saatavissa taloudellista tukea esimerkiksi vammaispalvelusta. Kelasta voi saada korvausta tietyin ehdoin matkakuluista ja yöpymiskuluista. Kelan myöntämät etuudet ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. 5. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) Toimeentulotuesta annetun lain 7 c mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 17

19 Täydentävän toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti. Täydentävässä toimeentulo-tuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä tukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan Lapsiin ja perheeseen liittyvät kulut Päivähoitomaksut Päivähoitomaksut ovat täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavia menoja. Maksetut päivähoitomenot huomioidaan asiakkaalle edullisemmalla tavalla joko jakson tai eräpäivän mukaan. Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksujen alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Lomake Päivähoitomaksun vapautus-/alennushakemus -lomake liitteineen tulee täyttää ja palauttaa annettujen ohjeiden mukaan. (Lomake löytyy kaupungin internet-sivustoilta.) Kunnallinen päivähoito on ensisijainen suhteessa yksityiseen päivähoitoon. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon tarvetta arvioitaessa. Toimeentulotuen hakijan on selvitettävä ne erityiset syyt ja perusteet, jotka edellyttävät yksityisen päivähoidon käyttämistä kunnallisten palvelujen sijasta. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon on syytä selvittää. Lapsen etu tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei esimerkiksi lapsen pitkäaikaista hoitosuhdetta katkaista. Mikäli lapselle huomioidaan yksityinen päivähoito, tulee se olla kirjattuna suunnitelmaan Elatusmaksut Elatusavusta ja sen suuruudesta vanhemmat voivat sopia keskenään kirjallisella, vapaamuotoisesti muotoillulla sopimuksella tai kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavusta, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Mikäli elatusapu on maksajan maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata hakemaan elatusavun alentamista. Elatusmaksuja ei yleensä myönnetä toimeentulotukena vaan ensisijaista on hakea elatusmaksuun muutosta. Elatusmaksu voidaan ottaa menona huomioon jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut on todisteellisesti suoritettu. Ulosmittauksen kohteena oleva elatusmaksu vähennetään tuloista. Mikäli elatusmaksu huomioidaan menona, on kyse täydentävästä toimeentulotuesta. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyysetuudet) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta tuloksi huomioon. Jos Kela on myöntänyt elatustuen elatusavun maksun laiminlyönnistä johtuen, suorittaa se elatusvelvolliselta takaisinperinnän. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi, voi Kelasta hakea maksuvapautusta. Elatusapuvelka vanhenee viidessä vuodessa. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. (Laki toimeentulotuesta 20, 21, 22 ) Lapsen luonapito ja tapaamiskustannukset Etävanhemman menona otetaan huomioon lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä (vuorokausi). Esimerkiksi jos tapaaminen on perjantai-sunnuntai, niin huomioidaan 2 vuorokauden perusosa. Mahdollisiin muihin tapaamisiin voidaan harkita ruokarahan huomioimista. Muina kuluina lasten 18

20 luonapidosta voi olla tarpeen huomioida mm lapsen sänky. Lasten luonapito tulee myös huomioida arvioitaessa asumismenojen kohtuullisuutta. Täysi-ikäisen lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Toimeentulotukea tapaamisiin myönnetään pääsääntöisesti sen perusteella, kuinka kuluista on vanhempien kesken sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Jos sopimuksessa tai päätöksessä ei ole erikseen määritelty vanhempien välistä kustannusten jakoa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista, ovat ne lähtökohtaisesti tapaajavanhemmalle kuuluvia kuluja. Jos toimeentulotukea myönnetään tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin, on järjestämisvastuussa se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti oleskelee. Jos vanhemmat sopivat ilman tuomioistuimen päätöstä tai vahvistettua sopimusta lapsensa tapaamisista tai laajentavat yhteisymmärryksessä päätöksessä tai sopimuksessa sovittuja tapaamisaikoja, vastaavat vanhemmat yhteisesti näistä tapaamisista aiheutuvista kustannuksista. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä voidaan kustannukset jakaa vanhempien kesken. Asiakkaan tulee esittää sosiaalihuollon vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös. Tapaamispäivistä on esitettävä selvitys. Selvitys tapaamisista voi olla myös jonkun muun luotettavan henkilön kuin entisen puolison allekirjoittama todistus. Mikäli myönnetään tapaamiskuluja, esim. matkakuluja tulee niistä esittää luotettava selvitys, esimerkiksi junaliput tai polttoainekuitit. Tilanteessa, jossa tapaajavanhempi, viranomaisen vahvistamaan sopimuksen tai viranomaispäätöksen perusteella, on velvollinen noutamaan lapsen lähivanhemman luota, tai tilanteessa, jossa vanhempi saa tavata lastaan vain valvotusti tai siinä kunnassa, jossa lapsi asuu, toimeentulotuessa huomioidaan saattajasta ja tapaajavanhemman matkakustannuksista aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset halvimman kulkuvälineen mukaan Lasten tarvikkeet Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana menona voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lastentarvikkeista kuten lastenvaunuista aiheutuvat menot sekä suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot. Etenkin pitkään toimeentulotuen asiakkaina olleilla kotitalouksilla on vaikeuksia selvitä mainituista menoista. Asiakaskohtaisen harkinnan perusteella on arvioitava, onko hankinta tarpeellinen ja voidaanko asiakkaalta edellyttää säästämistä. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana menona lasten tarvikkeista huomioidaan: yhdistelmävaunuihin enintään 200 sisarusvaunuihin/kaksoisvaunuihin enintään 250 mikäli ei ole myönnetty yhdistelmävaunuja, rattaisiin enintään 50 pinnasänkyyn + patjaan enintään 85 lapsen sänkyyn + patjaan enintään 150 syöttötuoli enintään 40 koulupöytä kouluikäiselle enintään 50 lastenistuin polkupyörään enintään 40 On kiinnitettävä huomiota aikaisempiin varusteisiin, mahdollisesti aiemmin myönnettyyn toimeentulotukeen ja todelliseen tarpeeseen. Myös perheen kokonaistilanne on otettava huomioon. Tarvikkeet edellytetään ensisijaisesti hankittavan käytettyinä (ei patjat). Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet 19

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 238 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999 NAANTALIN KAUPUNKI 15.6.2016 Sivistysvirasto, varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMILLE Kunnallisessa kokopäivähoidossa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut 7.3.2016 alkaen Kaupunginallituksen päätös 29.2.2016, 75 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1. Kuljetuspalvelu 1.1 Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten enkilöiden

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2010 A. Indeksitarkastuksen piirissä olevat asiakasmaksu Nykyinen maksu Uusi maksu Uuden maksun voimaantulo ajankohta Terveyspalveluiden tulosalue Terveyskeskuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

LASTEN VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT Voimassa alkaen PERHEKOKO TULOT TULOSELVITYS

LASTEN VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT Voimassa alkaen PERHEKOKO TULOT TULOSELVITYS LASTEN VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT Voimassa 1.3.2017 alkaen Lasten varhaiskasvatuksesta perittävät maksut perustuvat lakiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1053/2016). Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva- ja terveyslautakunta 17.11.2015 101 1 (60) Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva-

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Oripään kunta, Sosiaalilautakunta Koulutie 2 32500 Oripää puh. 02 7625 300 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT voimaan 1.8.2014 alkaen Lasten päivähoitomaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut Pitkäaikainen laitoshoito Ei määritelty erikseen asiakasmaksua. Ei ole saatu tietoa siitä, peritäänkö hoidon korvauksena etuudet tai korvaukset, esim. lapsilisä ja vammaistuki. Pitkäaikainen perhehoito

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI 1(6) PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. llä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palvelukodin

Lisätiedot