Toimeentulotukilain soveltamisohjeet alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeentulotukilain soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen"

Transkriptio

1 Sosiaalityön palvelualue Maahanmuuttajatyön palvelualue Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan Toimeentulotukilain soveltamisohjeet alkaen hyväksytty Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunta tarkistettu Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunta, 103

2 Sisällys 1. JOHDANTO Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuen hakemistapa ja oleskelukunta Asian käsittely ja käsittelyaika Tietojen saanti ja hakemuksen täydentäminen TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen määräytyminen Määräytymisaika Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Päätös ja maksaminen TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN Huomioon otettavat tulot Ansiotulot Alaikäisen lapsen tulot Työttömyysturva (jaksottaminen, kulukorvaus, korotusosa) Avustukset, pelivoitot, vahingonkorvaukset ja tosiasiallinen elatus Lainan huomioiminen tulona Veronpalautukset/jäännösvero Huomioon otettava varallisuus Tulojen jaksotus ja jälkikäteen huomioon otettavat tulot Tulot, joita ei oteta huomioon PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) Perusosa Perhe/yhteistalous Itsenäisesti asuva alaikäinen Alennettu perusosa Asumismenot Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Sähkö Kotivakuutus Asumisyksiköt Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

3 Lääkekulut Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut ja laitoshoito Hammashuolto Silmälasit/piilolinssit Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) Lapsiin ja perheeseen liittyvät kulut Päivähoitomaksut Elatusmaksut Lapsen luonapito ja tapaamiskustannukset Lasten tarvikkeet Lasten harrastusmenot Polkupyörä Asumiseen liittyvät kulut Vakuusmaksu ja muuttokulut Kodinirtaimisto ja -koneet Muut asumismenot Työmatkamenot ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat (mm. romanivaatetus) Muut erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta johtuvat menot Edunvalvojan palkkio Velat Hautauskustannukset OPISKELIJAT Ensisijaiset opintoetuudet Opintolainan nostaminen Opintolainan huomioiminen laskelmassa Tilanteita, joissa ensisijaista etuutta ei makseta Luottohäiriömerkintä Pitkittyneet opinnot Kesäajan toimeentulo Vanhempien tosiasiallinen avustaminen Opiskelukulut Oppikirjat, opiskelumateriaalit yms Opintolainan kulut, korot ja opintolainan lyhennys

4 7. YRITTÄJÄT ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT VANGIT ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT Kotikunta, oleskelulupa ja asumisperusteinen sosiaaliturva Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat/toimeentulo turvattu muulla tavalla EU/ETA-kansalaiset EU/ETA-alueen ulkopuolelta ns. kolmannen maan kansalaiset Turisti Oleskelu ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat/ei edellytetä turvattua toimeentuloa Pohjoismaan kansalaiset Suomen kansalaisen perheenjäsen ja muu omainen Paluumuuttajat Ihmiskaupan uhrit Kansainvälisen suojelun saaneet henkilöt Turvapaikanhakijat Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Passista, oleskeluluvasta ja kansalaisuushakemuksesta aiheutuvat kulut Muut kotoutumisen tukemisesta aiheutuvat kulut EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI PALVELUSUUNNITELMA TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN Lastensuojelun tarkoitus ja ennaltaehkäisevä lastensuojelu Toimeentulon ja asumisen turvaaminen Jälkihuolto Yksityisesti sijoitettu lapsi TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta Muu takaisinperintä KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ

5 1. JOHDANTO Toimeentulotukilain soveltamisohjeet on tehty helpottamaan toimeentulotukea myöntävän viranomaisen yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Soveltamisohjeita ei voida käyttää kaavamaisesti päätöksen perusteena, vaan hakijan yksilöllinen tilanne on otettava huomioon ja päätös on perusteltava aina lain asianomaisilla kohdilla. Soveltamisohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, Sosiaali- ja terveys-ministeriön julkaisuun Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) sekä toimeentulotuen käsittelyssä muotoutuneisiin käytäntöihin. Mikäli soveltamisohjeissa on epäselvyyksiä tai ristiriitoja, ovat laki toimeentulotuesta, muut voimassa olevat lait ja Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) ensisijaiset. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava ainakin seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Avioliittolaki 411/1987 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002 (mikäli sosiaalinen luototus otetaan käyttöön Vaasassa) Ulkomaalaislaki 301/ Oikeus toimeentulotukeen Suomen perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan tulee turvata oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa, alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Ennen tuen myöntämistä tulee aina selvittää henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Tuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilaissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoa, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Toimeentulotukea myönnettäessä kaikkia perheenjäseniä pidetään toimeentulotuen saajina. 4

6 1.2. Toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuen hakemistapa ja oleskelukunta Toimeentulotuki haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla vakituisesta oleskelukunnasta. Suullinen hakemus tehdään yleensä henkilökohtaisesti asioimalla, mutta se voidaan esittää viranomaisen suostumuksella myös puhelimitse. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaiseen tapaamiseen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (HallintoL 12 ). Vaasassa pääsääntönä on, että uuden asiakkaan toimeentulotukiasia käsitellään etukäteen varatulla ajalla sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Vaasassa ei toistaiseksi ole sähköistä asiointia toimeentulotukiasioissa. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Perheen puolesta hakemuksen voi tehdä perheen täysiikäinen jäsen. Myös muu taho voi tehdä asiakkaan puolesta hakemuksen (esimerkiksi omainen, sairaalan sosiaalityöntekijä, edunvalvoja). Tällöin tulee olla asiakkaalta valtakirja. Toimeentulotuen myöntää kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti. Perheenjäsenillä voi olla eri oleskelukunnat. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen käsittelee se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Kun hakijalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia esimerkiksi kahdesta kunnasta, joutuu hän hakemaan tuen myös molemmista kunnista. Menojen, esimerkiksi asumismenojen tulee olla toimeentulotukilain kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kahdessa kunnassa oleskelulle on löydyttävä riittävät perusteet, esimerkiksi opiskelu (Toimeentulotukilaki 14 2 mom). Lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa ei yleensä siirrä toimeentulotuen järjestämisvastuuta, vaan se on edelleen varsinaisella oleskelukunnalla. Mikäli toimeentulotuen tarve aiheutuu hakijan ollessa laitoksessa tai esimerkiksi kuntoutuksessa tai palveluasumisyksikössä määräaikaisesti, toimeentulotuen järjestämisvastuu ei siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Mikäli hakija asuu palveluasumisyksikössä, tulee hänen hakea toimeentulotukea siitä kunnasta, missä palveluasumisyksikkö sijaitsee. Asiakasmaksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Poste Restante osoitteen ilmoittavien ja vailla vakituista osoitetta olevien on kirjallisesti selvitettävä varsinainen asuminen. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä (Toimeentulotukilaki 14 3 mom). Tällöin henkilölle tai perheelle on myönnettävä välttämätön tuki, esimerkiksi matkalippu paluumatkaa varten varsinaisen kotikunnan alueelle. Ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei toimeentulotukea myönnettäessä oteta huomioon. Kunnan vastuu ulottuu niihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tai aiheutuneet kunnassa vakinaisesta oleskelusta (kiireellistä tuen tarvetta lukuun ottamatta). Mikäli hakija oleskelee ulkomailla, huomioidaan laskelmassa menona vain Vaasassa olevan asunnon kustannukset. Tuloksi huomioidaan kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot. 5

7 Asian käsittely ja käsittelyaika Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös tehdään samana tai viimeistään seuraavana arki-päivänä hakemuksen saapumisesta niiden tietojen perusteella, jotka ovat silloin käytettävissä. Sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä arvioi, onko tilanne kiireellinen. Tällöin henkilölle on myönnettävä välttämätön tuki, esimerkiksi ruoan, lääkkeiden tai matkalipun hankintaan tai kiireellisen asumisen tai majoituksen järjestämiseen. Päätös voidaan tarvittaessa tehdä vain kiireellisestä osasta toimeentulotukihakemuksesta. Muut toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Seuraavaa kuukautta koskeva hakemus on käsiteltävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää Tietojen saanti ja hakemuksen täydentäminen Toimeentulotuen viimesijaisuuden takia, toimeentulotuen käsittelijän on saatava kaikki toimeentulotuen käsittelyn kannalta merkittävät tiedot ja selvitykset tuloista, varallisuudesta ja muista olosuhteista. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta lisäselvitystä viimeistään seitsemäntenä päivänä hakemuksen saapumisesta. Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Lisäselvitystä ei saa pyytää, jos se on tarpeeton asian ratkaisemiseksi. On myös harkittava, onko lisäselvityksen hankkiminen kohtuuton asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun tarpeelliset lisäselvitykset ovat saapuneet. Päätös tulee tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella, mikäli hakija ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä esittänyt hyväksyttävää syytä viivästymiselle. Silloin päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Hakemuksesta on ratkaistava seitsemän arkipäivän sisällä se osa, joka on mahdollista ratkaista ilman lisäselvitystä. Mikäli hakija on antanut vääriä tietoja, voidaan maksettu toimeentulotuki periä takaisin (Laki toimeentulotuesta 20 ). Toimeentulotukilain 17 :n mukaan toimeentulotukihakijan on annettava kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot sosiaalitoimelle. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Tietojen antamiseen sovelletaan, mitä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista :ssä säädetään. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 :n perusteella mm. valtion ja kunnan viranomaisella, kansaneläkelaitoksella ja eläkelaitoksilla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tiedot, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 6

8 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioidaan henkilön/perheen erityisistä olosuhteista ja syistä tarpeelliseksi katsottavat menot kohtuullisharkintaan perustuen. Toimeentulotuen hakijan tulee perustella erityiset menot hakemuksessaan ja päätöksentekijän tulee päätösperusteluissaan ottaa kantaa niihin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään pääsään-töisesti työntekijän aloitteesta. Vaasan sosiaali- ja terveysviraston toimintasäännön ( ) mukaan sosiaalityön palvelualueen ammattiryhmillä on seuraavat päätösoikeudet: Etuuskäsittelijä: päättää perustoimeentulotuesta ja toimeentulotukilain 23 :n mukaisesta perinnästä. Sosiaaliohjaaja: päättää perus- ja täydentävästä toimeentulotuesta ja toimeentulotukilain mukaisesta perinnästä sekä perusosan alentamisesta. Sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä ja palvelualueen johtaja: päättää perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, toimeentulotukilain mukaisesta perinnästä sekä perusosan alentamisesta Toimeentulotuen määräytyminen Määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta kerrallaan. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. (Toimeentulotukilaki 15 ). Asiakkaille, joiden taloudellisen tilanteen oletetaan pysyvän ennallaan, on mahdollista tehdä laskelmaan perustuva perustoimeentulotukipäätös pidemmälle ajalle, maksimissaan kolmelle kuukaudelle. Perustoimeentulotukeen kuuluvista menoista, (esimerkiksi sähkö ja reseptilääkkeet) on mahdollista tehdä pidempiaikainen päätös, maksimissaan kuusi kuukautta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä voidaan tehdä maksimissaan vuodeksi, esimerkiksi lasten harrastukset, lasten tapaaminen ja erityiset asumismenot. Toimeentulotuen perusteena olevia tuloja, varoja ja menoja laskettaessa huomioidaan ne pääsääntöisesti siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Hyväksyttävien menojen alkuperäisen laskun eräpäivä ratkaisee pääsääntöisesti sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajanjakson laskelmassa (esimerkiksi sähkölasku, vuokra ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut). Asiakkaan tilannetta voi olla tarpeen tarkastella taaksepäin. Lisäksi on tilanteita, joissa tulot voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona. (Katso kohta 3.1.3) 7

9 2.3. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää takautuvasti toimeentulotukilain 15 4 momentin mukaisesti. Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa, asunnottomaksi joutumista tai erotilannetta perheessä. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra- ja sähkölaskuvelat tai vuokravelkojen korot, perintä- ja oikeudenkäyntikulut. Mikäli vuokravelkoihin myönnetään takautuvasti toimeentulotukea silloin, kun asiakkaalla olisi tullut oikeus saada toimeentulotukea vuokriin, mutta jostain syystä hän ei ole etuutta hakenut, katsotaan ne perustoimeentulotuen menoksi. Muussa tapauksessa kyseeseen tulee täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki. Työntekijä voi päättää vuokravelkojen maksusta enintään hakemuskuukauden sekä kolmen takautuvan kuukauden vuokrista. Mikäli vuokravelka on pidemmältä ajalta, tulee koko vuokravelka viedä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaoston käsiteltäväksi. Velkojen maksamista ei pääsääntöisesti pidetä toimeentulotuessa huomioon otettavana menona. Velat ja osamaksut voivat kuitenkin joskus olla sellaisia menoja, joihin voidaan erityisestä syystä lain 15 4 momentin nojalla myöntää toimeentulotukea takautuvasti. Edellytyksenä on, että menot ovat toimeentulotukilain 7 c : 1 mom 3 kohdan mukaisia henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja, esimerkiksi rikkoutuneen kodinkoneen tilalle ostettu kodinkone. (STM:n opas 2013:4, s. 119) Päätös ja maksaminen Toimeentulotuesta tehdään aina erilliset päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Päätös annetaan asiakkaalle tiedoksi kirjallisena. Toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti rahana asiakkaan pankkitilille. Tuen maksaminen muulle kuin hakijalle edellyttää erityistä syytä. Syy voi olla esimerkiksi toistuva toimeentulotuen hakeminen, vaikka hakijan tulojen pitäisi riittää toimeentuloon. Toimeentulotuki voidaan myös erityisestä syystä maksaa tuen hakijan perheenjäsenelle tai tuen saajasta huolehtivalle henkilölle käytettäväksi tuen saajan elatukseen tai muutoin käyttää hänen toimeentulostaan aiheutuvien menojen suorittamiseen (Laki toimeentulotuesta 16 ). 3. TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 3.1. Huomioon otettavat tulot Tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolella jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Vakituisessa ansiotyössä pysyminen on ensisijainen toimenpide suhteessa toimeentulotukeen. Kun hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, hakijalle ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Hakija ohjataan palaamaan vakituiseen työsuhteeseensa Ansiotulot Ansiotuloksi katsotaan mm. työsuhteen perusteella maksettava palkka, yrittäjänä hankittu tulo sekä omaishoidontuki. Siltä osin kuin tulot vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja, ei niitä oteta tulona huomioon (toimeentulotukilaki 11 2 mom 3 kohta). Huomioon otettavat 8

10 työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot vähennetään perustoimeentulotukilaskelmassa huomioidusta palkkatulosta. Luontaisedut: Luontaisedut maksetaan työntekijälle yleensä palkan lisänä. Jos maksettava luontaisetu on mahdollista muuttaa rahaksi, se voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos luontaisetua käytetään ansiomahdollisuuksien turvaamiseksi tai parantamiseksi, sitä ei tule ottaa huomioon. Autoetu: Kun rahapalkka ei riitä toimeentuloon, tulee luopua auton käyttöedusta ja ottaa etuus rahapalkkana. Jos hakija joutuu käyttämään työnantajan määräämää autoa ja tarvitsee autoa työajoissa, ei autoetua voi lukea tuloksi. Ruokaetu: Ruokaetu voidaan määritellä henkilön tuloksi toimeentulotukilaskelmassa. Päivärahat ja kilometrikorvaukset: Näillä korvataan lisääntyneitä kustannuksia, jotka tulee ottaa vähentävänä tekijänä huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos kustannusten korvaamiseksi tarkoitetut ja siihen maksetut varat otetaan huomioon tulona, on kiinnitettävä huomiota niiden määrään, maksetaanko niitä toistuvasti, saako henkilö kustannusten korvausten lisäksi muuta ansiotuloa, kuten palkkaa, provisiosuorituksia tai vastaavia, vai muodostavatko korvaukset henkilön pääasiallisen tulonlähteen. Ulkomaan päivärahat voidaan huomioida tulona siltä osin kuin ne ylittivät päivärahoilla katettavat tarpeelliset menot. Kilometrikorvausten katsotaan pääsääntöisesti vastaavan omalla autolla tehdystä työhön liittyvistä matkoista aiheutuneita menoja ja olevan sellaista tuloa, jota ei voi ottaa huomioon Alaikäisen lapsen tulot Vanhempien kanssa yhteistaloudessa asuvan alle 18-vuotiaan säännöllisistä tuloista otetaan huomioon vain se osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot, lähinnä perusosa ja hänen osuutensa asumismenoista. Alle 18-vuotias ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan. Pääasiallisesti toimeentulotukea saaneiden vanhempien alaikäisten lasten kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia satunnaisia tai vähäisiä säännöllisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta. (STM:n opas 2013:4, s. 133) Työttömyysturva (jaksottaminen, kulukorvaus, korotusosa) Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tai kotoutumistuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa. Päiväraha tai tuki muunnetaan kuukausituloksi käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun henkilö tosiasiallisesti on saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Toimeentulotukea laskettaessa tuloina ei oteta huomioon työttömyysturvan korotusosaa, kulukorvausta eikä korotettua kulukorvausta. Vastaavasti menona ei huomioida niitä kuluja, joita nämä kulukorvaukset on tarkoitettu kattamaan (matka- ja ravintokulut) Avustukset, pelivoitot, vahingonkorvaukset ja tosiasiallinen elatus Yksityishenkilöiltä saadut avustukset otetaan pääsääntöisesti huomioon toimeentulotuen hakijan tulona. Vähäisiä avustuksia ei kuitenkaan huomioida (toimeentulotukilaki 11 ). Vähäinen/satunnainen noin 100 suuruinen rahalahja, pelivoitto yms. voidaan jättää ottamatta tulona huomioon. Jos vähäiset avustukset jatkuvat yli kahden kuukauden ajan, katsotaan ne säännölliseksi tuloksi, tällöin ne huomioidaan tuloksi toimeentulotukilaskelmassa. 9

11 Henkilövahingosta saadut vahingonkorvaukset huomioidaan ensisijaiseksi tuloksi toimeentulotukeen nähden. Jos henkilö saa tosiasiallista avustusta vanhemmiltaan (esimerkiksi vanhempiensa luona asuva täysi-ikäinen henkilö), hänen voidaan katsoa saavan tarpeen mukaisen toimeentulon tai osan siitä toimeentulotukilain 2 1 momentissa tarkoitetulla muulla tavalla. Jos henkilö asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa eikä todistetusti ole maksanut vanhemmilleen vuokraa, voidaan katsoa että hän on saanut tosiallista elatusta vanhemmiltaan. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin, kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö Lainan huomioiminen tulona Pankista nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa tai muuta virallista luottoa ei voi ottaa huomioon tulona toimeentulotukea myönnettäessä, koska se on maksettava takaisin. (STM:n opas s. 136). Sukulaisilta, tuttavilta tai muilta yksityisiltä tahoilta saadut avustukset ja lainat huomioidaan käytettävissä olevina varoina Veronpalautukset/jäännösvero Veronpalautus huomioidaan pääsääntöisesti tulona. Jos asiakas/perhe on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, tai asiakkaalla on jatkuva pienituloisuus, jätetään veronpalautuksesta huomioimatta: yhden hengen talous 100 kahden hengen talous 130 kolmen hengen talous 160 em. isomman perheen talous enintään 190 Jäännösvero ei kuulu toimeentulotuen piiriin. Jäännösveroja ei makseta toimeentulotuella eikä maksettua jäännösveroa oteta huomioon menona Huomioon otettava varallisuus Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat toimeentulotukilain 12 :n mukaisesti. Varoina ei oteta huomioon vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työja opiskeluvälineitä, alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, rahastot ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon. Varallisuudesta tulee selvittää: omistuspohja, arvo, verotustiedot ja realisointimahdollisuudet. Toimeentulotuen hakijan varallisuuden ja varallisuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämisessä verotustietojen tarkistaminen vuosittain on oleellista. Veroehdotuksen ja verotuspäätöksen erittelyosassa on yksityiskohtainen selvitys verotettavan henkilön varallisuudesta. Erittelyosa on pyydettävä hakemuksen liitteeksi. Erittelyosassa näkyy myös sellainen varallisuus, joka ei varsinaisessa verotuspäätöksessä näy. Esimerkiksi arvoltaan niin vähäinen omaisuus, ettei sitä veroteta, mutta joka kuitenkin on sellaista varallisuutta (osa myös helposti realisoitavissa), joka vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus voidaan ottaa huomioon nettomääräisenä. Toimeentulotuki 10

12 voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi Tulojen jaksotus ja jälkikäteen huomioon otettavat tulot Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana kuukautena, jos se on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön, suuren työsuorituspalkkion, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Myös esimerkiksi palkkatulo voi olla jaksottamisen kohteena. Yleistä sääntöä siitä, kuinka pitkälle ajalle tulo voidaan jaksottaa, ei voida esittää. Asia on ratkaistava yksilöllisten olo-suhteiden perusteella. Asiakkaan tilannetta voi olla tarpeen tarkastella taaksepäin, jos asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa. Jos henkilö saa palkkaa tai muuta tuloa kuun lopussa, se voidaan joko kokonaisuudessaan tai ainakin pääosin siirtää seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tulona huomioon otettavaksi. Pääsääntöisesti kuukauden 27. pv tai sen jälkeen maksettu tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Asiakkaan tilanne tulee arvioida tapauskohtaisesti. Ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan kyseessä olevaa päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana eikä ansiotulon huomioonottamista voida pitää kohtuuttomana. Lisäksi edellytetään, että tuen hakijalle on tukea myönnettäessä nimenomaisesti ilmoitettu, että tuen myöntämisen jälkeen maksettu ansiotulo voidaan ottaa huomioon taannehtivasti. Oikeustapausten perusteella myös muu kuin ansiotulo voidaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti jaksottaa seuraavalle tai seuraaville kuukausille Tulot, joita ei oteta huomioon STM:n opas 2013:4 s Toimeentulotukilain 11 :n mukaan tuloina ei oteta huomioon Kelan äitiysavustusta ja vammaisetuuksia eikä työttömyysturvaan ja kuntoutusetuuksiin liittyviä etuoikeutettuja tuloja (kulukorvausta, kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia). Ansiotuloihin sovelletaan säännöstä, jonka perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 kuukaudessa jätetään tulona huomioimatta. Vaasassa ansiotulosta jätetään huomioimatta aina enimmäismäärä 150, ei kuitenkaan enempää kuin todellinen ansiotulo. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Etuoikeutetuksi tuloksi ei katsota lasten kotihoidon tukea, eläkettä tai muita ansiosidonnaisia etuuksia. Väliaikainen laki on voimassa asti. Sitä osaa tulosta, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Myös tilanteessa, jossa etuuden maksaja (esimerkiksi Kela) kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulisi tulona ottaa huomioon vain todellisuudessa maksettu osa. Asiakasta ohjataan kuitenkin tekemään maksusuunnitelma vähimmäismäärästä. Toimeentulotukilain 8 :n mukaan menoja, jotka korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella, ei oteta menona huomioon toimeentulotuessa. Vastaavasti näiden menojen korvaukseksi saatuja tuloja ei oteta tulona huomioon. 11

13 4. PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot (asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot). (Laki toimeentulotuesta 7, 7 a ja 7 b ). Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. (Toimeentulotukilaki 6 ) 4.1. Perusosa Perusosan sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a :ssä ja perusosan suuruudesta säädetään toimeentulotukilain 9 :ssä. Perusosan suuruus riippuu perheen koosta ja huollettavien lasten määrästä ja iästä. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Tuen hakijalta ei pääsääntöisesti vaadita erillistä selvitystä perusosan käytöstä. Perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Tietyissä tilanteissa voi tuen myöntäminen olla tarpeen, jolloin se myönnetään täydentävänä toimeentulotukena Perhe/yhteistalous Yhteistaloudessa asuvien aikuisten osalta huomioidaan perusosana kohdan muu 18 v. täyttänyt mukainen määrä. Tämä koskee avio- ja avopuolisoita, yhdessä asuvia sisaruksia tai yhteistaloudessa asuvia samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Edellytyksenä on, että yhteistaloudessa asuminen on todellista. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Jos yhteistaloudessa asuvat täysiikäiset henkilöt eivät muodosta toimeentulotukilain tarkoittamaa perhettä, heille tehdään erillinen toimeentulotukilaskelma. Perusosan suuruus määräytyy kuitenkin tämän kohdan mukaisesti. Yhdessä asuvien opiskelijoiden osalta perusosa huomioidaan tämän kohdan mukaisesti, ellei kyseessä ole toisille vieraat henkilöt. Yli 18-vuotiaan aikuisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosana huomioidaan yksin asuvan perusosa ja aikuiselle lapselle huomioidaan 18 vuotta täyttäneen kotona asuvan perusosa, yläikärajaa ei laissa ole säädetty. Mikäli lapsi/lapset asuvat eronneiden vanhempiensa luona vuoroviikoin, ei kumpaakaan vanhempaa lasketa yksinhuoltajaksi, eikä täten huomioida yksinhuoltajan perusosaa kummallekaan. Lapsen perusosa huomioidaan huoltosopimuksen mukaan molemmille vanhemmille siinä suhteessa, miten sopimuksessa on kirjattu ja tapaamiset käytännössä toteutuu. Poste Restante osoitteen ilmoittaville ja tosiasiallisesti vailla vakituista asuntoa oleville huomioidaan yksin asuvan perusosa Itsenäisesti asuva alaikäinen Alaikäinen voi hakea itsenäisesti toimeentulotukea. Lapsen vanhemmilla on elatuslain mukainen elatusvastuu lapsestaan, joka tulee ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos vanhemmat eivät tosiasiallisesti osallistu muualla asuvan alaikäisen lapsensa elatukseen, lapsen hakemusta ei voida hylätä vanhempien elatusvastuun perusteella. Ensin on selvitettävä vanhempien mahdollisuus vastata lapsen elatuksesta. Jos vanhemmat eivät omien taloudellisten olosuhteidensa perusteella tosiasiassa kykene 12

14 huolehtimaan lapsen elatuksesta, lapselle on myönnettävä toimeentulotukea. Toimeentulotuen tarpeen selvittämisen ja mahdollisen maksamisen on velvollinen hoitamaan lapsen oleskelukunta. Alle 18-vuotiaan nuoren muutto pois kotoa ei pääsääntöisesti poista vanhempien elatusvelvollisuutta. Nuorelle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa ja takaisinperintä on vanhempien olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Yksin asuva alaikäinen nuori ei saa muun perheen kanssa yhteistaloudessa asumisesta tulevia etuja, joten hänen perusosanaan on toimeentulotukea myönnettäessä perusteltua käyttää yksin asuvan perusosaa. (STM:n opas 2013:4, s. 97) Toimeentulotukilain näkökulmasta katsottuna alaikäistä lasta ei voi katsoa yhteistaloudessa asuvaksi. Alaikäisen lapsen solmiessa avioliiton lakkaa vanhempien elatusvastuu. Aviopuolisot muodostavat toimeentulotukilain 3 :ssä tarkoittaman perheen ja tukea määrättäessä perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot ja varat vaikuttavat tuen suuruuteen Alennettu perusosa STM:n opas 2013:4, s Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Tämän johdosta henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, ellei hän ole järjestänyt itselleen toimeentulotukeen nähden ensisijaista ja riittävää toimeentuloa. Perusosan alentaminen tulee kysymykseen esimerkiksi jos toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. Mikäli henkilö ei yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosansa alentaa enintään prosenttia. Perusosan alentamisesta säädetään toimeentulotukilaissa 10 :ssä. Muissa tilanteissa perusosan alentaminen ei ole mahdollista. Perusosaa ei alenneta niillä henkilöillä, jotka ovat työvoimahallinnon ulkopuolella Perusosan alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentulotukea eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentamisen voi jättää kokonaan tekemättä. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä. Päätöksen perusosan alentamisesta tekee sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja. Perusosan alentaminen lopetetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun asiakas on tehnyt suunnitelmaan kirjatut alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet. 13

15 4.2. Asumismenot Perustoimeentulotuessa huomioidaan asumismenoista asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot sekä kotivakuutusmaksut. Asumismenojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Asumismenoissa tulee huomioida mahdolliset kaupungin tekemät sopimukset (esimerkiksi polttoöljyn hankinnassa). Vaasan kaupungin määräämät kohtuulliset asumismenot. Katso liite Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Vuokra-asunto: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta Omistusasunto ja asumisoikeusasunto: hoitovastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. tontin vuokra kiinteistövero nuohous jätehuolto koti- ja palovakuutus asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot selvitetään vuokrasopimuksesta. Asuntolainan korkojen huomioiminen edellyttää, että tuen hakijalla on verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Asuntolainan korkojen kohdalla tulee myös arvioida, onko omistusasunnossa asuminen epärealistista, henkilön/perheen taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen. Asumiskuluissa huomioidaan pääsääntöisesti 1 kuukauden osuutta vastaava summa laskelmaan. Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkailla voidaan huomioida koko lasku erääntymiskuukautena Sähkö Taloussähkö huomioidaan toimeentulotuen perusmenona. Taloussähkö tarkoittaa muuhun kuin sähkölämmitykseen käytettävää sähköä. Taloussähköstä aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomana. Mikäli sähkölasku sisältää taloussähkön lisäksi lämmityskulut, huomioidaan sähkölaskusta taloussähkön osuutena 30 % ja lämmityssähkön osuutena 70 % Kotivakuutus Kotivakuutus huomioidaan toimeentulotuen perusmenona. Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomana. Kotivakuutukseen liittyvät oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuudet huomioidaan kohtuullisesti menona. Vakuutuskirja on pyydettävä nähtäväksi. 14

16 Asumisyksiköt Asumisyksikössä asuvalle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Asukas tekee vuokrasopimuksen ja voi saada asumistukea vuokraan. Asumisyksikössä asuvan osalta on aina varmistettava, mitä palveluja asumiseen sisältyy. Sosiaalihuoltolain mukaisessa asumisyksikössä asumista tukevat palvelut voivat olla hoito- ja hoivapalveluja, tukipalveluja kuten ateria-, vaatehuolto, hygienia- ja siivouspalveluja tai näiden yhdistelmiä. Asumisesta asukas maksaa yleensä vuokran ja palveluista asiakasmaksun. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen asiakasmaksulain 11 :n nojalla on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaisesta palveluasumiseen liittyvästä hoidosta ja hoivapalveluista ei saa periä palvelumaksua. Kunta perii maksun ylläpidosta (lähinnä ruoasta, vuokrasta, sähköstä ja erilaisten tarvikkeiden käytöstä). Ruoan ja tarvikkeiden osuudet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäistä suuremmilla terveydenhuoltomenoilla tarkoitetaan muita kuin perusosaan sisältyviä, kalliita tai määrältään suuria menoja. Terveydenhuoltomenoissa edellytetään pääsääntöisesti julkisten palvelujen käyttöä. Asiakkaan tulee hakea kuluista toimeentulotukeen nähden ensisijaiset etuudet kuten sairausvakuutuskorvaus. Toimeentulotuessa huomioitavissa menoissa on aina kysymys kohtuullisista, tarpeen mukaisista menoista Lääkekulut Lääkärin määräykseen perustuvat lääkemenot otetaan pääsääntöisesti huomioon täysimääräisinä. Yleensä edellytyksenä on, että lääke on määrätty sairauden hoitoon. Terveydenhuollon kustannuksina voidaan korvata myös sellaisia menoja, jotka eivät johdu sairauden hoidosta (esimerkiksi ehkäisyvälineet). Toimeentulotuen myöntämiselle ei ole välttämättä merkitystä sillä, ovatko lääkkeet sairausvakuutuskorvattavia. Lääkevaihto: Toimeentulotukena korvataan lääkkeen edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä lääkkeen vaihdosta ja ostaa kalliimpi valmiste, mutta näissä tapauksissa hän joutuu maksamaan halvemman ja ostamansa lääkkeen oma-vastuun erotuksen itse. Kelan omavastuuraja: Lääkekustannuksissa on vuosittain tarkistettavat Kelan omavastuurajat. Mikäli lääke, josta asiakas saa lisäkorvauksen, on viitehintaa kalliimpi, asiakkaan maksettavaksi jää lisäksi viitehinnan ylittävä osuus. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-kortin ja Kelan lähettämän ilmoituksen Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten. (lähde: Toimeentulotuen hakijalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Pelkkää lääkkeen puhelinmääräyksessä olevaa mainintaa sairauden hoidosta ei voida pitää riittävänä selvityksenä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. 15

17 Mikäli hakijalla on resepti D-vitamiinivalmisteeseen, ei pyydetä erillistä lääkärin lausuntoa, vaan kustannukset huomioidaan menoksi. Lisäksi D-vitamiinivalmiste voidaan huomioida ilman reseptiä menoksi alle 18-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville äideille sekä yli 60-vuotiaille henkilöille. Jos on syytä epäillä lääkkeiden liikakäyttöä, voidaan huomioida vain julkisen terveydenhuollon lääkärin kirjoittamat reseptit. Asiasta mainitaan päätöksessä Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut ja laitoshoito Pääsääntöisesti huomioidaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (kuten terveyskeskusmaksu, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut). Tulosidonnaisissa terveydenhuollon maksuissa (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) maksualennuksen tai -vapautuksen hakeminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen verrattuna. Kotipalvelun maksun alentaminen on ensisijainen suhteessa toimeentulotukeen. Sairaalalaskuista ei huomioida puhelin- yms. perusosaan kuuluvia menoja. Sairaalassaoloajalta vähennetään perusosasta ruoan osuus 10 vrk ylittävältä ajalta. Vähennys tehdään sen kuukauden laskelmasta, jolloin sairaalassaolo on ollut. Laskelman mahdollinen ylijäämä siirretään tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Lasku huomioidaan menoksi eräpäivän mukaan. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitomaksu perustuu hoidettavan maksukykyyn. Maksu voi olla enintään 85 % hoidettavan nettokuukausituloista. Pitkäaikainen laitoshoidon maksu kattaa kaikki hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Henkilökohtaisen käyttövaran määrä on vähintään 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 / kk (v. 2014) Hammashuolto Hammashoito kuuluu perustoimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin. Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluita. Koko väestöllä on oikeus kunnalliseen hammashoitoon. Jos oma terveyskeskus ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä määräajassa (hoitotakuu), sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi yksityissektorille. Näissä tilanteissa potilaalta peritään vain julkisen terveydenhuollon kustannuksia vastaavat maksut. Terveyskeskuksen hammashuollon kulut huomioidaan tositetta vastaan (maksettu tai maksamaton lasku) käyntikerroittain. Tavanomaista suuremmissa ja kalliimmissa hammashoidoissa voi olla tarpeen pyytää hammashuollon kuluista arvio eri hoitovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista, joiden perusteella arvioidaan huomioon otettavat kohtuulliset ja tarpeen mukaiset kulut. (Esimerkiksi hammasproteesin hankinta ja huolto) Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan vain poikkeuksellisesti, kun hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää eikä hoitoa ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita pidemmältä ajalta. Asiakkaan tulee myös selvittää mahdollisuus proteesien maksuun osamaksulla Silmälasit/piilolinssit Silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sisältyvät perustoimeentulotuen vähäistä suurempiin terveydenhuoltomenoihin. Toimeentulotukea silmälaseihin myönnetään vain välttämättömään tarpeeseen. Silmälasit voidaan huomioida menoksi Vaasan kaupungin hankintasopimuksen mukaisesti. 16

18 Mikäli toimeentulotukena myönnetään näöntarkastus ja/tai silmälasit, tulee siitä antaa etukäteen maksusitoumus sopimusliikkeeseen. Maksusitoumuksesta tulee ilmetä maksusitoumuksen voimassaoloaika. Ennen toimeentulotuen myöntämistä pyydetään optikolta/silmälääkäriltä kirjallinen arvio silmälasien tarpeellisuudesta. Kovapintaa ja heijastuksenpoistoa ei myönnetä toimeentulotukena, ellei lääkäri niitä määrää riittävin perustein. Piilolinsseihin tai niiden käytöstä aiheutuviin muihin kustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Piilolinssit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita kuten työolot. Piilolasien hoitonesteet sisältyvät perusosaan. Mikäli optikko antaa lähetteen silmälääkärille, huomioidaan tämä yksityinen silmälääkärikäynti menona. Tämä koskee ainoastaan silmälasien hankkimisen kannalta välttämätöntä silmälääkäri-käyntiä. Mikäli kyseessä on silmäsairaus, tulee ottaa yhteyttä julkiseen terveydenhoitoon. Silmä-lääkärikäyntiä varten tarvitaan erillinen maksusitoumus. Jos asiakas hankkii ennen toimeentulotuen hakemista silmälasit muualta kuin sopimusliikkeestä, huomioidaan toimeentulotuessa korkeintaan sopimusliikkeen mukainen hinta. Pääsääntöisesti edellytetään käytettävän kaupungin hankintasopimuksen mukaisia liikkeitä Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut Edellä mainittujen terveydenhuoltokulujen lisäksi huomioitavia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja voivat olla esimerkiksi fysikaalinen hoito, psyko- ja lyhytkestoinen terapia, hedelmöityshoito sekä muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisena. Myös näissä edellytetään pääsääntöisesti käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja tai julkisen terveydenhuollon tai KELA:n osoittamia palveluja. Yksityisen psykoterapian omavastuuosuus voidaan huomioida menoksi, mikäli Kela on tehnyt myönteisen päätöksen psykoterapiasta. Huomioitavia menoja ovat myös esimerkiksi lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, joita ei korvata riittävästi muista järjestelmistä, kuten sairasvakuutuksesta tai vammaistuesta. Hakijan tulee tarkistaa, onko tarvike tai vastaava saatavissa apuvälinepalveluna terveyskeskuksesta tai sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä tai onko siihen saatavissa taloudellista tukea esimerkiksi vammaispalvelusta. Kelasta voi saada korvausta tietyin ehdoin matkakuluista ja yöpymiskuluista. Kelan myöntämät etuudet ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. 5. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) Toimeentulotuesta annetun lain 7 c mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 17

19 Täydentävän toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti. Täydentävässä toimeentulo-tuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä tukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan Lapsiin ja perheeseen liittyvät kulut Päivähoitomaksut Päivähoitomaksut ovat täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavia menoja. Maksetut päivähoitomenot huomioidaan asiakkaalle edullisemmalla tavalla joko jakson tai eräpäivän mukaan. Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksujen alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Lomake Päivähoitomaksun vapautus-/alennushakemus -lomake liitteineen tulee täyttää ja palauttaa annettujen ohjeiden mukaan. (Lomake löytyy kaupungin internet-sivustoilta.) Kunnallinen päivähoito on ensisijainen suhteessa yksityiseen päivähoitoon. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon tarvetta arvioitaessa. Toimeentulotuen hakijan on selvitettävä ne erityiset syyt ja perusteet, jotka edellyttävät yksityisen päivähoidon käyttämistä kunnallisten palvelujen sijasta. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon on syytä selvittää. Lapsen etu tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei esimerkiksi lapsen pitkäaikaista hoitosuhdetta katkaista. Mikäli lapselle huomioidaan yksityinen päivähoito, tulee se olla kirjattuna suunnitelmaan Elatusmaksut Elatusavusta ja sen suuruudesta vanhemmat voivat sopia keskenään kirjallisella, vapaamuotoisesti muotoillulla sopimuksella tai kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavusta, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Mikäli elatusapu on maksajan maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata hakemaan elatusavun alentamista. Elatusmaksuja ei yleensä myönnetä toimeentulotukena vaan ensisijaista on hakea elatusmaksuun muutosta. Elatusmaksu voidaan ottaa menona huomioon jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut on todisteellisesti suoritettu. Ulosmittauksen kohteena oleva elatusmaksu vähennetään tuloista. Mikäli elatusmaksu huomioidaan menona, on kyse täydentävästä toimeentulotuesta. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyysetuudet) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta tuloksi huomioon. Jos Kela on myöntänyt elatustuen elatusavun maksun laiminlyönnistä johtuen, suorittaa se elatusvelvolliselta takaisinperinnän. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi, voi Kelasta hakea maksuvapautusta. Elatusapuvelka vanhenee viidessä vuodessa. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. (Laki toimeentulotuesta 20, 21, 22 ) Lapsen luonapito ja tapaamiskustannukset Etävanhemman menona otetaan huomioon lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä (vuorokausi). Esimerkiksi jos tapaaminen on perjantai-sunnuntai, niin huomioidaan 2 vuorokauden perusosa. Mahdollisiin muihin tapaamisiin voidaan harkita ruokarahan huomioimista. Muina kuluina lasten 18

20 luonapidosta voi olla tarpeen huomioida mm lapsen sänky. Lasten luonapito tulee myös huomioida arvioitaessa asumismenojen kohtuullisuutta. Täysi-ikäisen lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Toimeentulotukea tapaamisiin myönnetään pääsääntöisesti sen perusteella, kuinka kuluista on vanhempien kesken sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Jos sopimuksessa tai päätöksessä ei ole erikseen määritelty vanhempien välistä kustannusten jakoa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista, ovat ne lähtökohtaisesti tapaajavanhemmalle kuuluvia kuluja. Jos toimeentulotukea myönnetään tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin, on järjestämisvastuussa se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti oleskelee. Jos vanhemmat sopivat ilman tuomioistuimen päätöstä tai vahvistettua sopimusta lapsensa tapaamisista tai laajentavat yhteisymmärryksessä päätöksessä tai sopimuksessa sovittuja tapaamisaikoja, vastaavat vanhemmat yhteisesti näistä tapaamisista aiheutuvista kustannuksista. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä voidaan kustannukset jakaa vanhempien kesken. Asiakkaan tulee esittää sosiaalihuollon vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös. Tapaamispäivistä on esitettävä selvitys. Selvitys tapaamisista voi olla myös jonkun muun luotettavan henkilön kuin entisen puolison allekirjoittama todistus. Mikäli myönnetään tapaamiskuluja, esim. matkakuluja tulee niistä esittää luotettava selvitys, esimerkiksi junaliput tai polttoainekuitit. Tilanteessa, jossa tapaajavanhempi, viranomaisen vahvistamaan sopimuksen tai viranomaispäätöksen perusteella, on velvollinen noutamaan lapsen lähivanhemman luota, tai tilanteessa, jossa vanhempi saa tavata lastaan vain valvotusti tai siinä kunnassa, jossa lapsi asuu, toimeentulotuessa huomioidaan saattajasta ja tapaajavanhemman matkakustannuksista aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset halvimman kulkuvälineen mukaan Lasten tarvikkeet Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana menona voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lastentarvikkeista kuten lastenvaunuista aiheutuvat menot sekä suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot. Etenkin pitkään toimeentulotuen asiakkaina olleilla kotitalouksilla on vaikeuksia selvitä mainituista menoista. Asiakaskohtaisen harkinnan perusteella on arvioitava, onko hankinta tarpeellinen ja voidaanko asiakkaalta edellyttää säästämistä. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana menona lasten tarvikkeista huomioidaan: yhdistelmävaunuihin enintään 200 sisarusvaunuihin/kaksoisvaunuihin enintään 250 mikäli ei ole myönnetty yhdistelmävaunuja, rattaisiin enintään 50 pinnasänkyyn + patjaan enintään 85 lapsen sänkyyn + patjaan enintään 150 syöttötuoli enintään 40 koulupöytä kouluikäiselle enintään 50 lastenistuin polkupyörään enintään 40 On kiinnitettävä huomiota aikaisempiin varusteisiin, mahdollisesti aiemmin myönnettyyn toimeentulotukeen ja todelliseen tarpeeseen. Myös perheen kokonaistilanne on otettava huomioon. Tarvikkeet edellytetään ensisijaisesti hankittavan käytettyinä (ei patjat). Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet 19

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Laihian kunta Perusturva. Toimeentulotukilain soveltamisohjeet 1.2.2016 alkaen

Laihian kunta Perusturva. Toimeentulotukilain soveltamisohjeet 1.2.2016 alkaen Laihian kunta Perusturva Toimeentulotukilain soveltamisohjeet 1.2.2016 alkaen 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen...4 1.2 Toimeentulotuen hakemismenettely...5 1.2.1 Toimeentulotuen hakemistapa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kotikunta Puhelin (koti, työ, matkapuhelin)

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191)

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191) 1 of 13 27/05/2011 12:42 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 30.12.1997/1412 30.12.1997/1412 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki toimeentulotuesta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus 1/5 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus Saapumispäivämäärä / 20 Pyydämme täyttämään hakemuksen kaikilta osin ja allekirjoittamaan sen. Hakemukseen tulee liittää kaikki tarvittavat tositteet ja tiedot,

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin (koti,

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN

PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN Pirkkalan kunta Sivistysosasto Varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN 1. KOKOPÄIVÄHOITO... 2 2. HOITOMAKSU USEASTA LAPSESTA... 3 3.

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen Päivähoitomaksujen määräytyminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveyskeskus Silkintie 3 39500 IKAALINEN Hakemus Hakijan henkilötiedot Hakemus saapunut / 20 Toimeentulotuen hakijan, häen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaalipalvelut/Toimeentuloturva Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) Hakemus käsitellään VAIN, jos se on kaikilta osin täytetty asianmukaisesti ja mukana on KAIKKI tarvittavat liitteet. Ensimmäisessä toimeentulotukihakemuksessa

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimiala

NURMIJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimiala NURMIJÄRVEN KUNTA PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVALTA PERITTÄVÄN MAKSUN PERUSTEET 2.4.2015 LUKIEN Sosiaali - ja terveyslautakunta 18.3.2015 19 NURMIJÄRVEN KUNTA 2 PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVALTA

Lisätiedot

62100 Lapua Hakemus saapunut..20

62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 (virkailija täyttää) 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen)

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 69 LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 70 LAPSEN ELATUKSEN TARVE LIITE 1 LAPSEN NIMI: Yleiset kustannukset (2.2) Erityiset kustannukset (

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa

Lisätiedot

SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS

SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.6.2006 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET 4 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely 4 2 TOIMEENTULOTUKILAIN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta 2.6.2015 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.7.2015 alkaen 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot