Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja oikeusturva. Antti Jääskeläinen
|
|
- Taisto Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuolema ja kuolinsyytutkimus Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja oikeusturva Antti Jääskeläinen Järjestäytyneen yhteiskunnan tunnusmerkkejä ovat sen jäsenten yksilöity asema ja oikeudet, jotka on turvattu perussäännöksin. Tämä oikeusturva ei pääty kuolemaan, vaan tällöin aktivoituvat monet yksityiset ja yhteiskunnan intressit, jotka syntyvät siviili- tai rikosoikeuteen sisältyvän vastuun tai korvausvelvollisuuden kautta, perintökaaren säädöksistä tai ns. hyvinvointiyhteiskunnalle asetetuista tavoitteista. Kulloinkin tehtävien päätösten tueksi tarvitaan varmistettua tietoa, jonka tulee perustua riippumattomaan tutkimukseen ja luotettaviin tutkimusmenetelmiin. Käytettävissä olevan tiedon tulee olla dokumentoitua ja toistettavissa siten, että useat asiantuntijat voivat tehdä päätelmiä samasta aineistosta, jos aiempi kannanotto kyseenalaistetaan. Oleellista on, että kaikki asianosaiset voivat luottaa menettelytapaan, jolla tieto on hankittu. Kysymys on perimmältään uskottavuuden säilyttämisestä. Oikeuslääketieteen tehtävän määrittelyssä on viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittäviä muutoksia luvulla oikeuslääketieteen katsottiin olevan lääketieteen erikoisala, joka hankkii asiatodisteita oikeuden käyttöön (Uotila 1961). Vuosisadan lopulla kansalaisten oikeusturvan takaaminen tuli keskeiseksi tehtäväksi (Hirvonen 1993). Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen edellyttävät tosiasioihin perustuvaa ajantasaista tietokantaa. Keskusteluun onkin nostettu oikeuslääketiede yhteiskunnan tuntosarvena (Jääskeläinen 2002, julkaisematon tieto). Tämän ajatuksen mukaan oikeuslääketieteen tehtäväksi voidaan määritellä tiedonhankinta oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. On huomattava, ettei tämä ole ristiriidassa aiempien määritelmien kanssa, vaan kukin tavoite on tuonut mukanaan laajenevan tehtäväkentän. Oikeuslääketieteellä on toimintamallinsa puitteissa erittäin hyvät edellytykset tähän. Se edustaa lääketieteessä lähes ainoaa erikoisalaa, jossa biologisten todisteitten hankinta on yhdistetty ulkoisten tekijöitten vaikutusmekanismien laajaan selvitykseen. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on tutkintamenetelmänä monipuolinen. Se käsittää kliiniset tiedot, obduktiossa saatavan selvityksen elimistön tilasta ja lisätutkimukset ruumiinavauksessa otetuista näytteistä. Viimeksi mainittuihin sisältyvät kansainvälisesti akkreditoidun oikeuskemiallisen tutkimuslaitoksen tekemät toksikologiset analyysit, tarvittaessa täydennettynä erityistutkimuksilla sekä mikrobiologiset, virologiset, molekyylibiologiset ja DNA-tutkimukset ja muut erityisosaamista vaativat selvitykset, kuten oikeusodontologiset tai rikostekniset tutkimukset. Merkittävä lisäetu lääketieteelliseen obduktioon verrattuna on poliisin suorittama esitutkinta tapahtumapaikkaselvityksineen. Tarvittaessa esitutkintaa voidaan täydentää asianosaisten tai kuolinolosuhteista selvillä olevien henkilöitten kuulemisella. Ennen asia- Duodecim 2003;119:
2 Lääketieteellinen tutkimus vastaa kysymykseen kuoleman patofysiologiasta, oikeuslääketieteellinen sen lisäksi kuoleman mekanismeista suhteessa kuoleman olosuhteisiin ja mahdollisiin toisen henkilön vastuulla oleviin seikkoihin. kirjojen valmistumista on varsin yleistä, että tutkimuksen suorittaja on yhteydessä tutkitun omaisiin, jolloin on mahdollista hankkia sellaista tietoa, jolla on merkitystä tutkimustulosten tulkinnassa ja joka on voinut jäädä poliisille ilmoittamatta. Verrattuna lääketieteelliseen kuolemansyynselvitykseen oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet ovat selvästi laajemmat, mikä selittyy myös erilaisesta tutkimusintressistä. Lääketieteellinen tutkimus vastaa kysymykseen kuoleman patofysiologiasta, oikeuslääketieteellinen sen lisäksi kuoleman mekanismeista suhteessa kuoleman olosuhteisiin ja mahdollisiin toisen henkilön vastuulla oleviin seikkoihin. Ruumiinavaus menetelmänä puoltaa edelleen paikkaansa ainoana keinona sulkea pois nykytietämyksen perusteella oletettavissa olevat kuolemaan vaikuttavat tekijät sen lisäksi, että voidaan osoittaa kuolinsyy mahdollisimman varmasti. Tilannetta ei ole muuttanut kliinisen lääketieteen parantunut tiedonhankintametodiikka. Ruumiinavauksilla on edelleen tärkeä merkitys mm. kliinisen toiminnan laatua varmistettaessa (Pasternack 2002). Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen etuna on myös se, että voimassa olevia säädöksiä noudatettaessa voidaan katsoa kaikkien tutkinnan tarpeessa olevien tapausten tulevan selvityksen piiriin. Laki ei sisällä mitään mahdollisuutta estää viranomaisen määräämän tutkimuksen suorittamista. Tutkinnan käynnistäminen vaatii luonnollisesti lain edellyttämän ilmoituksen kuolemasta viranomaiselle, ensisijaisesti tapahtumapaikan kihlakunnan poliisilaitokselle. Kiistanalaisissa tapauksissa on mahdollista hankkia tutkimusmääräys myös lääninhallitukselta, joskin suositeltavaa on konsultoida alueen oikeuslääkäriä ongelmatapauksissa. Lääketieteellisen ruumiinavauksen ongelmana on nykyään, että se kohdistuu sattumanvaraisesti niihin tapauksiin, joissa avaukselle saadaan omaisen tai läheisen henkilön suostumus. Tutkimuksen suorittamiseen ei siis vaikuta vain hoitojärjestelmän tiedontarve. Palautetiedolla olisi kuitenkin merkitystä kliiniselle työskentelylle (Pasternack 2002). Korkeatasoinen patologisanatominen osaaminen jää siis hyödyntämättä täysimittaisesti. Toisaalta aina, kun edesmenneen omaiset epäilevät kliinisen toiminnan moitteettomuutta, on hyvä turvautua oikeuslääketieteelliseen kuolemansyynselvitykseen. Se on hoitojärjestelmästä riippumaton, mikä käytännössä riittää takaamaan selvityksen objektiivisuuden ja uskottavuuden. Kuolemansyynselvitystä koskevat säädökset ja käytäntö Voimassa oleva kuolemansyynselvityksestä annettu laki 456/1973 on pienin muutoksin säilynyt toimivana myös muuttuneissa olosuhteissa. EU-direktiivit ja WHO:n suosituksen mukaisen ICD-10-tautiluokituksen käyttöönotto v eivät ole aiheuttaneet muutospaineita maamme selvitysjärjestelmään. EU-direktiivit painottavat kuitenkin oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen merkitystä tutkimusmenetelmänä. Kuolemansyynselvityksestä annettuun lakiin on selvästi kirjattu periaate oikeuslääketieteellisen tutkinnan ensisijaisuudesta, jos kuolemaan liittyy mahdollinen oikeudellinen selvitystarve tai kuolinsyy on tuntematon sen vuoksi, ettei edesmennyt ole ollut lääkärin hoidossa viimeisen sairautensa aikana tai kuolema on ollut äkillinen tai yllättävä, normaalista sairaudenkulusta poikkeava. Lääketieteellisen ruumiinavauksen edellytys on, ettei viitteitä tällaisesta ole. Jos toimenpiteen aikana paljastuu edellä mainittuja seikkoja, on ruumiinavaus keskeytettävä ja tapaus siirrettävä oikeuslääketieteelliseen tutkintaan ilmoittamalla asiasta ruumiinavausmääräyksen antavalle viranomaiselle. Yleensä asia etenee oikeuslääkärin kanssa käydyn konsultaation kautta. Tästä seuraa, että jo kuolemansyynselvityk A. Jääskeläinen
3 sen käynnistysvaiheessa tulisi huolellisesti selvittää kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja ohjata tutkimus heti oikeaan kanavaan. Oleellisempaa kuin lääketieteellinen arvio kuolinsyystä ovat tiedot kuolinpaikasta, kuolemaan johtaneesta tapahtumaketjusta (joka voi olla useiden vuosien mittainen prosessi), kyseisen henkilön elämäntavoista (kuten päihteitten käytöstä), mahdollisista sairauteen tai tautiin vaikuttaneista ympäristötekijöistä (kuten työ- tai ammattialtistuksista) sekä tapaukseen liittyvät väitteet ja olettamukset. Tämä on välttämätöntä, jotta tutkimus voitaisiin käynnistää mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen luotettavien esitietojen saamiseksi ja turhien päällekkäisten toimenpiteitten välttämiseksi. Ongelmallisinta on, että tutkinnan ohjautuminen väärälle uralle tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti saattaa vaarantaa jopa rikostapauksen selvittelyn. Seuraavassa kaksi lyhyttä tapausselostusta tästä aihepiiristä. Tapaus vuotias mies löydettiin klo 18 kuolleena siististä lukitusta asunnosta. Hän oli ollut jalkeilla vielä kello yhdeksältä. Terveyskeskuslääkärin ja paikallispoliisin suorittaman tutkinnan perusteella kuolinsyyksi arvioitiin sydäninfarkti eikä oikeuslääketieteellistä obduktiota pidetty tarpeellisena. Oikeuslääkäri sai sattumalta näkyviinsä ruumiiden säilytystilassa olevan vainajan ja totesi pitkäaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamat stigmat (Thomsen ym. 1994). Oikeuslääkärin yhteydenotto poliisiin paljasti vainajan anamneesissa runsaan alkoholin käytön ja kuolemaa edeltäneen illan ryypiskelyn. Neuvottelun perusteella päätettiin tehdä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Siinä todettiin kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn merkit ja kuolinsyyksi kovakalvon alainen verenvuoto. Lisäksi todettiin alkoholisairauteen viittaava rasvamaksa ja laskuhumalan merkit. Sepelvaltimoitten tila oli ikään nähden hyvä. Pahoinpitelijä tuomittiin oikeudessa. Tapaus vuotias alkoholisoitunut mies tuotiin terveyskeskuksesta keskussairaalaan sekavana. Tila arvioitiin alkoholismin ja maksakirroosin aiheuttamaksi. Otsassa todettiin pieni märkivä haava. Potilas ei kertonut vammautumisesta. Muutaman vuorokauden kuluttua hänet siirrettiin jatkohoitoon aluesairaalaan mainituin diagnoosein. Hän menehtyi neljän vuorokauden kuluttua ensikontaktista terveydenhuoltoon. Lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittaja konsultoi oikeuslääkäriä otsaluun alaosan pienestä, perforaatiolta vaikuttavasta löydöksestä, koska lukinkalvonalaisen verenvuodon syytä ei siihen mennessä oltu löydetty. Vainajalla todettiin epätavallisella aseella aiheutettu pään ampumavamma. Henkirikoksen tutkintana käynnistyneessä rikospoliisin selvityksessä päädyttiin käsitykseen, että kysymyksessä oli itsemurha. Alkoholin aiheuttama maksasairaus varmistui mutta ei kirroosi. Vaikka laki kuolemansyynselvityksestä on säilyttänyt toimivuutensa uusissa olosuhteissa, on sen soveltamisessa tapahtunut oleellisia muutoksia lain säätämisen jälkeen. Ns. ruumiinavausindeksi (obduktiot / kaikki kuolemantapaukset prosentteina) osoittaa muutosten suuruuden. Vuonna 1963 lääketieteellisten ruumiinavausten indeksi oli 10,4 % ja oikeuslääketieteellisten 7 %, vuonna 2001 indeksit olivat 15 % ja 20,5 %. Merkittävää on, että lääketieteellisten ruumiinavausten indeksi on tasaisesti pienentynyt vuodesta 1979 (23,2 %), ja oikeuslääketieteellisten obduktioitten indeksi tasaisesti suurentunut niin, että se ylitti lääketieteellisten avausten indeksin vuonna Kokonaisindeksi on pienentynyt vuosien 1973 ja 1979 noin 38 %:n arvoista nykyiseen noin 35 %:iin. Kansainvälisesti maamme nykyinen oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten indeksi edustaa kärkipäätä (Penttilä ym. 1999). Kehitykseen on useita syitä. Lääketieteellistä obduktiotoimintaa ovat vähentäneet omaisten kiellot, käsitys kliinisen kuolinsyydiagnostiikan edellytysten paranemisesta (Pasternack 2002), joka on kuitenkin jäänyt luotettavasti osoittamatta ruumiinavausaineistosta saatavan vertailutiedon vähentyessä, kustannusten säästö ja oikeuslääketieteellisen ruumiinavaustoiminnan lisääntyminen. Toisaalta viimeksi mainittu seikka on johtunut alalla vallinneen virantäyttö- ja virkavajeen korjaantumisesta, erikoislääkärien sijoittumisesta koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja siitä, että kuolintodistusten tarkastukset ovat siirtyneet kattavasti lääninhallitusten oikeuslääkäreiden tehtäväksi. Tämä on tehostanut kuolemansyynselvitysten valvontaa. Kuitenkin obduktioindekseissä on edelleen havaittavissa alueellisia ja sairaalakohtaisia eroja; esimerkiksi Ahvenanmaan oikeuslääketieteellinen ruumiinavausindeksi on noin puolet valtakunnallisesta. Selittäviä tekijöitä ovat edelleen väestön terveyspalveluitten käyttö (esim. Ahvenanmaa) ja alueella toteutettava toimintapolitiikka. Tilanne vaatii siis edelleen ohjausta ja seurantaa. Lääketieteellisten ruumiinavausten renessanssia on syytä toivoa (Jääskeläinen 2002). Obduktioindeksi on pienentynyt, mikä on ollut nähtävissä myös naapurimaissamme ja jo 1970-luvul- Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja oikeusturva 1267
4 la Englannissa (Waldron ja Vickerstaff 1977, NOMESKO 1998). Aiemmin on jo viitattu siihen, että ruumiinavauksen avulla saadulla tiedolla on edelleen erittäin suuri merkitys kliiniselle työskentelylle, ja on otettava huomioon, että obduktioihin sovellettavat tekniikat ja tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet samaa tahtia kuin muukin lääketiede. Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen tulevat nykyään lähes kaikki ne vainajat, joiden kuolema on aiheutunut liikenne- tai työtapaturmasta, ammattitaudista tai rikoksesta. Vaikka oikeuslääketieteellisestä obduktioaineistosta yli puolet liittyy luonnollisen kuolemaan, on ongelmana edelleen se, että luonnollisiksi tautikuolemiksi arvioituja äkillisiä tai yllättäviä kuolemantapauksia jää selvityksen ulkopuolelle. Näiden joukkoon kätkeytyy kuitenkin epäluonnollisia kuolemia (vrt. tapausselostukset). Sairaalan kautta tutkimukseen tulleiden obduktioaineistossa (Waldron ja Vickerstaff 1977) voitiin osoittaa kliinisten diagnoosien oikeellisuus 47,3 %:ssa tapauksista. Virheellisiksi osoittautui 26,1 %, ja muissa tapauksissa diagnoosit olivat osittain yhtäpitävät. Tilanne ei ole oleellisesti muuttunut tästä. Ruumiinavauksen jälkeenkin osa kuolinsyistä jää tuntemattomiksi, mutta määrä on varsin vähäinen suhteessa edellä esitettyyn, keskimäärin noin 1 2 %. Yksi keino parantaa nykytilannetta on, että huolehditaan riittävästä varmuusmarginaalista, kun harkitaan kuolemansyyn selvittämistä ruumiinavauksella. Lääketieteellisen selvityksen osalta toiminnan tehostamiseksi tulisi muuttaa kuolemansyynselvityksestä annettua lakia. Sen 5 rajoittaa nykyisessä muodossaan lääninhallituksen mahdollisuuksia myöntää obduktiolupa kiistanalaisissa tapauksissa. Pienin muutoksin voitaisiin lääninhallituksille palauttaa aiempi mahdollisuus myöntää ruumiinavauslupa sairaanhoitolaitoksen perustellusta anomuksesta myös silloin, kun siihen ei ole muutoin saatu lupaa. Tällä turvattaisiin hoitojärjestelmän ja lääketieteellisen tutkimuksen mahdollisuus hankkia tietoja hoitoon liittyneistä ongelmista myös silloin, kun ei epäillä virheellistä tai puutteellista menettelyä. Luvan myöntäjänä lääninhallitus on perustellusti oikea viranomainen, koska se on riippumaton terveydenhuollon toimintayksiköistä ja obduktioitten suoritusjärjestelmästä. Lisäksi sillä on lakisääteinen velvollisuus valvoa kuolemansyynselvitystä alueellaan. Menettely vastaa hyvää hallintotapaa. Muuttuva oikeusturva ja oikeuslääkintä Edellä on todettu yhteiskunnan kasvava tarve saada ajantasaisia perustietoja palvelujärjestelmän ja yleisen turvallisuuden kehittämistä varten. Laadunvalvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota (Outinen ym. 2001, Pasternack 2002). Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen merkitys laadunvarmennuksessa on monissa yhteyksissä todettu (Jääskeläinen 1999, Penttilä ym. 1999, Pasternack 2002). Yhteys ruumiinavausindeksin ja epämääräisiin syihin (Tautiluokitus ICD-10, 1995, XVIII luku) kuolleiden määrän välillä on todettu kansainvälisessä vertailussa ja maamme pitkän aikavälin kuolinsyydiagnoosien tilastollisessa tarkastelussa (NOMESKO 1998). Mitä pienempi indeksi on, sitä suurempi osa kuolinsyistä merkitään epäselviksi. Samalla kasvaa myös vaara, että kuoleman luokka määritetään virheellisesti (Saukko 2002), mistä on edellä pari esimerkkiä. Tämä heikentää yleistä oikeusturvaa ja vaarantaa myös omaisten edunvalvontaa. Yksityisen kansalaisen lisääntynyt tietoisuus potilaan oikeuksista ja vahvistunut käsitys perusturvasta on johtanut kasvavaan tarpeeseen selvittää terveydenhuollon toiminnan virheettömyyttä kuolemantapausten yhteydessä (Karkola ja Lalu 1999). Seuraava esimerkki omasta aineistostani kuvaa tilannetta. Tapaus vuotias mies oli asetettu ohitusleikkausjonoon, ja leikkausaika oli varattu loppuvuodesta. Hän kuoli kuitenkin kesällä äkilliseen sairauskohtaukseen. Kliinisesti kuolinsyyksi arvioitiin sydäninfarkti. Omaiset syyttivät sairaalaa virheellisestä ennusteesta ja jonotuspaikasta ja vaativat sairaalasta riippumatonta oikeuslääketieteellistä kuolemansyynselvitystä erityisesti sepelvaltimotilanteen ja potilaan ennusteen perusteitten selvittämiseksi. Ruumiinavauksessa todettiin aortan tyven dissektoituman revenneen. Sepelvaltimoissa ei havaittu mainittavia ahtautumia. Leikkauskelpoisuus arvioitiin heikoksi; sepelvaltimoitten ohitusleikkaukseen ei havaittu olevan perusteita. Yhteys leikkausjonoon asettamisen ja kuoleman vä A. Jääskeläinen
5 lillä jäi osoittamatta. Omaiset hyväksyivät käsityksen ja kokivat tutkimustuloksen vähentävän heidän syyllisyydentunteitaan. Sairaalalle annettiin palaute ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tehtiin ilmoitus. Tieto perinnöllisestä sairaudesta hyödytti lähiomaisia. Tapaus osoittaa, että oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys lisää myös hoitojärjestelmän oikeusturvaa oikaisemalla virheellisiä olettamuksia ja väitteitä. On todennäköistä, että paineet selvitystoiminnan tehostamiseen lisääntyvät. Ennakoivana toimenpiteenä siirrettiin oikeuslääketieteellisistä kuolemansyynselvityksistä koituvat kustannukset vuoden 2002 alkupuolella sisäaisainministeriön pääluokasta sosiaalija terveysministeriön pääluokkaan ja palautettiin arviomäärärahaksi. Lakia kuolemansyynselvityksestä ei tarvinnut muuttaa. Kysymystä ruumiinavauksen oikeutuksesta on tarkasteltu eettisesti (Jääskeläinen 1994). Lähtökohtana voidaan pitää, että kysymyksessä on edesmenneen asemaan ja oikeuksiin liittyvä selvitys, joka kytkeytyy yhteiskunnassa voimassa olevaan normistoon. Kysymys ei ole vainajan omaisten oikeuksista, joskin myös ne tulisi ottaa huomioon tapausta käsiteltäessä. Vainajan elämänaikaisille käsityksille ei voida antaa suurta painoa, koska ennakkoon ei ole mahdollisuutta arvioida kuolemaan liittyviä seikkoja, joiden selvittämättä jättäminen saattaisi vaarantaa jonkin toisen osapuolen oikeusturvan, esimerkiksi hoitovirhettä epäiltäessä. Tästä syystä ei myöskään uskonnollisella vakaumuksella ole ratkaisevaa merkitystä ruumiinavauksen edellytyksiä arvioitaessa, joskin uskonnollisista säädöksistä aiheutuvat lisävaatimukset ruumiinavauksen toimittamiselle otetaan velvoittavina huomioon. Käytännössä on aiheellista ottaa huomioon mahdolliset myöhemmin esitettävät väitteet, joiden osoittaminen oikeaksi tai kumoaminen onnistuu vain obduktion avulla. Kysymys ruumiinavauksen eettisestä oikeutuksesta saa näin laajemman merkityksen. Oikeuslääkintä on monialainen lääketieteen haara, jossa sovelletaan kaikkien biotieteitten, kemian ja fysiikan metodiikkaa ja tietoa oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen. Maamme oikeuslääketieteellisen järjestelmän perustana on itsenäisesti toimiva oikeuslääkärilaitos, joka on sijoitettu lääninhallituksiin. Nämä instituutiot ovat sopineet alueellaan toimivien yliopistojen oikeuslääketieteen laitosten kanssa ruumiinavausten jaosta opetuksen, koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen tarpeitten mukaisesti. Asetuksen mukainen kuolemansyynselvityksen valvonta on kattavasti lääninhallituksella, kuten edellä on mainittu. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo valtakunnallisesti toimintaa ja on samalla maamme korkein oikeuslääketieteellisiä lausuntoja antava viranomainen. Ohjeistus ja säädösten valmistelu tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriössä. Järjestelmä poikkeaa monien muiden maiden myös EU:n jäsenvaltioitten vastaavista toiminnoista. Se on hallintokeskeinen. Tutkimukset jäävät yhden lääninoikeuslääkärin tai yliopistolaitosten johdon valvoman oikeuslääkärin virkavastuulle. Viime aikoina on oikeudenkäynneissä tuotu esiin myös oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella annetun todistuksen lisäksi oikeuslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja, joita on pyytänyt asianajaja kumotakseen vastapuolen asiantuntijan käsityksen. Menettely ei yleensä lisää oikeuslääketieteellistä todistusvoimaa vaan on omiaan vaikeuttamaan asiassa tehtävää ratkaisua. Pahimmassa tapauksessa voidaan oikea todistus joutua hylkäämään heikoin perustein esitetyn vastakkaisen käsityksen saatettua tutkimustuloksen epäilyttävään valoon. Jokin tavoite voidaan tällä tavoin saavuttaa mutta sitä ei voida pitää oikeuden voittona. Oikeusturvan kannalta paras menettely on edelleen se, että oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvityksen moitteettomuudesta hankitaan lisälausunto Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta, jolla muutenkin on velvollisuus valvoa oikeuslääkintää maassamme ja jolla on käytettävissään paras asiantuntemus erityiskysymyksissä. Oikeuslääkäri toimii riippumattomana asiantuntijana virkavastuulla, mikä sitoo hä- Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja oikeusturva 1269
6 net tiukasti tehtäväänsä ja lausuntoonsa. Muut kuolemansyynselvitykseen osallistuvat asiantuntijat, kuten hammaslääkäri, oikeustoksikologi ja konsultoidut erikoisalojen edustajat, tuottavat oikeuslääkärin käyttöön tarvittavan todistusaineiston, jonka käsittelystä ja tulkinnasta vastaa tapausta tutkiva oikeuslääkäri. Oikeuslääkintä on siis monialainen lääketieteen haara, jossa sovelletaan kaikkien biotieteitten, kemian ja fysiikan metodiikkaa ja tietoa oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen. Se on soveltavaa lääketiedettä, jonka tulee perustua toistettavissa olevaan metodiikkaan. Menetelmiltä vaaditaan pysymistä lainkäytön edellyttämissä varmuusrajoissa ja tilastollista todistusvoimaa. Lausunnot voivat perustua vain havaintoihin mutta sisältää käsityksen todennäköisestä tapahtumamekanismista sekä saatujen esitietojen ja tutkimustuloksen ristiriidattomuudesta. Keskeisin tieto hankitaan ruumiinavauksessa, jonka perusteella harkitaan lisätutkimusten tarve. Ruumiinavaukseen liittyy mahdollisimman huolellinen dokumentointi, mieluimmin pysyvästi säilytettävin kudos- ja biomateriaalinäyttein sekä kuvantamalla. Lääkintälaitteiston (esim. tahdistimet, proteesit) tarkastaminen ja myöhempi testaaminen edellyttävät kyseisiä laitteita koskevan asiantuntemuksen käyttöä ja laitteitten ottamista talteen obduktiossa. On syytä korostaa, että hoitolaitoksen tulisi jättää käytetty laitteisto paikoilleen vainajaan mahdollisimman autenttisena. Koska oikeuslääketieteen keskeisin tiedonhankinta perustuu patologisanatomiseen tutkimukseen, ruumiinavaukseen kudos- ja solunäytteineen (Saukko ja Pollak 2000), on selvää, että oikeuslääkärin tulee hankkia peruskoulutuksessaan vankka patologian osaaminen. Maamme oikeuslääketieteellinen koulutus alkoi 1800-luvun puolivälissä patologian koulutukseen liitettynä valtiolääketieteenä (Uotila 1961), mutta paluuta menneeseen ei ole. Oikeuslääketiede on omana erikoisalanaan osoittanut painoarvonsa, mikä kuvastuu edellä mainituissa obduktioindekseissä. Myös tutkintaa varmistavan aseman säilyttäminen ja erityisosaamista vaativat ongelmat puoltavat itsenäistä asemaa. Kuitenkin on otettava huomioon, että lääketieteellisen metodiikan kehittyminen luo kustannuspaineita ja edellyttää erikoistumista ja saumatonta yhteistoimintaa eri tahojen välillä parhaan tuloksen saavuttamiseksi ja kustannusten optimoimiseksi. Näin ollen oikeuslääketieteen ja patologian toimintojen nivominen tiiviiseen yhteistyöhön on keskeinen tavoite. Fyysisen yhteyden merkitys kuvastuu esimerkkitapauksessa 2. On hyvä varmistaa mutkattoman, välittömän konsultaation mahdollisuus. Patologian erikoisosaamista ja kehittyneitä laboratoriomenetelmiä on yhteiskunnan kannalta edullisinta hyödyntää luomalla synergiaa. Käytännössä järjestelmämme toimii näiden tavoitteitten mukaisesti, mutta kehittämisen varaa on edelleen, varsinkin erikoislääkäreiden koulutuksessa. Oikeuslääketieteen tulevaisuuden haasteet Lääketieteen kehitys tuo metodista valmiutta oikeuslääketieteellisten ongelmien selvittämiseen mutta myös uusia haasteita. Molekyylitason tietämyksen lisääntyminen avaa merkittäviä uusia näkökulmia erilaisiin sairausprosesseihin. Samalla käsityksemme ympäristöstä aiheutuvien terveydellisten haittojen ja sairauksien synnystä laajenee ja syvenee. Yhteiskunnassa on parhaillaan nähtävissä kehitys, joka merkitsee korvattavuuden ja syyllisyysvastuun laajenemista, esimerkkinä vaikkapa Yhdysvaltojen oikeuslaitoksessa tupakkateollisuudelle langetetut korvaustuomiot. Oikeuslääketiede joutuu tässä tilanteessa uusien tehtävien eteen. On selvitettävä biologisen syysuhteen todennäköisyys, luonnollisesti muilla lääketieteen aloilla saadun tutkimustiedon varassa, käytettävissä olevan metodiikan luotettavuus ja saadun tuloksen merkittävyys kussakin erityistapauksessa. Samalla on ilmeisesti syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota näytteiden käsittely- ja tutkimusketjujen aukottomuuteen ja varmistukseen oikeudessa mahdollisesti esitettävien väitteitten varalta. Tämä pätee myös kliiniseen toimintaan ennen kuin oikeuslääketieteellinen tutkimus on käynnistynyt. Oikeuslääketieteelliseen toimintaan liittyy ominaispiirteenä vielä se, että saatu tutkimustulos joutuu yleensä vastakkaisen intressi A. Jääskeläinen
7 Oikeuslääketieteen hankkima tieto lisää tilastojen luotettavuutta ja antaa yhteiskunnan päätöksille tarvittavan tietopohjan. tahon pikkutarkkaan ja tarkoitushakuiseen tarkasteluun. Valmiudet joukkotuhojen selvittämiseen vaativat erityisosaamisen lisäämistä ja yhteistoimintaa (Rainio 2002). Ne edellyttävät useiden erikoisalojen yhteistoiminnan harjoittelemista, suuronnettomuuksien tutkintajärjestelmän ohjeistusta, pelastuspalvelun ja selvitysjärjestelmän yhteistoimintojen tiivistämistä, organisaatioitten toimintavalmiuden ylläpitämistä ja materiaalisen valmiuden hankkimista. Tämä ei ole vain kansallinen vaan kansainvälinen tehtävä, jonka hoitamisessa maamme neutraliteetti tekee mahdolliseksi käyttää asiantuntijoitamme kansainvälisten tai muualla sattuneitten konfliktien jälkiselvittelyyn (Rainio 2002). Oikeusodontologia on kehittynyt maassamme määrätietoisen koulutuksen ansiosta kansainvälisesti arvostetulle tasolle. Se on tärkeä apuväline oikeuslääketieteellisessä ruumiinavaustoiminnassa. Kansainvälinen terrorismi ja yksittäiset terroriteot myös Suomessa osoittavat hyvän tutkintavalmiuden merkityksen, vaikkei meillä ole näkyvissä merkkejä konfliktien laajenemisesta alueellemme tai maamme joutumisesta terrorismin kohteeksi. Kansainvälisen rikollisuuden sijoittuminen maahamme on kasvattanut huumausainerikollisuuttamme ja siihen liittyvien vaikeasti tutkittavien henkirikosten määrää. Liikennejuopumustilastossa huumausainetapausten määrä kasvoi 1990-luvulla nopeasti, alle sadasta vuotuisesta tapauksesta yli tuhanteen (Lillsunde 1996). Samaan kokonaisuuteen liittyvät myös päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat, joista keskeisin on alkoholin aiheuttama nuorten ja keski-ikäisten ylikuolleisuus. On odotettavissa, että tämän osalta tilanne huononee edelleen lähimpinä vuosikymmeninä. Oikeuslääketiede on osoittanut luotettavuutensa moniongelmaisten henkilöiden kuolinsyyn selvittämisessä. Sen hankkima tieto lisää tilastojen luotettavuutta ja antaa yhteiskunnan päätöksille tarvittavan tietopohjan. Joskus tämä toiminta on hyvinkin nopeaa (Hakkarainen 2000). Oikeuslääketieteellisen ruumiinavausaineiston perusteella saatu käsitys Turun alueen nuorten huumekuolemista johti nopeasti toimenpiteisiin. Terveydenhuollolle asetetaan yhä suuremmat laatu- ja määrävaatimukset. Ristiriita järjestelmälle asetettujen toiveitten ja toteutuneen toiminnan välillä on aiheuttanut ja aiheuttaa myös tulevaisuudessa kysyntää hoitojärjestelmän ulkopuoliselle kuolemansyynselvitykselle. Tutkinnasta saatu tieto palvelee kokonaisuutta. Esimerkkeinä tästä mainittakoon potilaan kuristuminen ns. lepositeisiin kroonikko-osastolla ja väärän lisälaidan asennuksesta ja putoamisesta aiheutunut potilaan tukehtuminen sängyn ja seinän väliin. Näistä tapauksista tehty onnettomuusanalyysi johti ohjeiden tarkentamiseen ja täydentämiseen koko maassa, ei vain kyseisissä laitoksissa. Ikääntyneen väestön lisääntyminen ja vanhusten tapaturmaisten kuolemien osuuden kasvu merkitsevät tämänkaltaisten tapausten yleistymistä oikeuslääketieteellisessä ruumiinavausaineistossa. Oikeuslääketiede auttaa onnettomuuksien tutkintaa ja tuottaa näin tietoa tapaturmien ehkäisyyn. Tämä on jo vuosien ajan ollut näkyvissä mm. liikenneonnettomuuksien tutkinnassa (VALT 2002 ja 2003). Lääketieteellisen tutkimuksen aineistona oikeuslääketieteellinen ruumiinavausaineisto antaa mahdollisuuden luoda luotettavia vertailuryhmiä tai tuottaa suoraan tietoa tieteellisiin projekteihin, esimerkkeinä Suomen Akatemian sydän- ja verisuonitautien tutkimukset (Suomen Akatemia 1975) ja itsemurhien ehkäisyprojekti (Lönnqvist 1987). Aineisto antaa todennäköisesti vielä monia mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimukseen yhteistyössä muitten lääketieteen alojen kanssa. Uusia epidemiologisia uhkakuvia on näkyvissä. Uusia taudinaiheuttajia ilmaantuu jatkuvasti ja vanhat, jo hallintaan saadut mikrobit tuottavat hoitoresistenttejä kantoja (Leinikki 2001). Mikrobiologisen oikeuslääketieteen kehittämiseen on haasteita ja käytännön tarpeita. Äkillis- Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja oikeusturva 1271
8 ten kuolemantapausten takaa todennäköisesti paljastuu uusia tekijöitä, joiden osoittaminen vaatii kehittynyttä tekniikkaa. Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa muutaman vuoden takainen BSE-tapausten etsintä, bakteeritoksiinien aiheuttamat kuolemantapaukset, eksoottisten parasiittien aiheuttamat kuolemat ja muut matkailuun liittyvät aiheutuvat riskit, joiden osoittaminen saattaa jäädä oikeuslääkärin tutkimuksen varaan. Mikrobiologinen metodiikka on parantunut, ja mikrobien osoittaminen myös kuolleelta otetuista näytteistä on entistä varmempaa. Samaan aihepiiriin liittyy myös ruumiinavauksen suorittajien työsuojelu infektioriskejä silmällä pitäen. Tulevaisuudessa voidaan joutua palaamaan samaan kunnioittavaan suhtautumiseen mikrobeja kohtaan kuin oli tapana sata vuotta sitten. Mikrobiologian ohella myös molekyylibiologia on tulevaisuuden ala oikeuslääketieteessä (Sajantila 1999). Vaikkei tietyn molekyylin (esim. DNA:n) ja kuolemaan johtavan sairauden tai kuoleman välinen yhteys ole aina osoitettavissa morfologisten muutosten vähyyden tai puuttumisen vuoksi, on esimerkiksi kätkytkuolemia selvitettäessä yhä tärkeämpää kehittää menettelytapoja ja menetelmiä kuolinmekanismiin viittaavien taustatekijöitten paljastamiseksi (Jääskeläinen 2003). Näin saatava tieto voi olla tärkeää informaatiota geneettisten sairauksien seurannassa ja ehkäisyssä. Helsingin yliopiston vastikään perustama alan oppituoli merkitsee tässä suhteessa virstanpylvästä. Tulevaisuutta emme pysty ennakoimaan nyt sen paremmin kuin ennenkään. Oikeuslääketieteelliselle kuolemansyynselvitykselle voidaan kuitenkin ennustaa entistä tärkeämpää ja laajempaa tehtävää yhteiskunnan palveluksessa yksityisen kansalaisen eduksi. Kirjallisuutta Hakkarainen P. Turun huumekuolemat monen tekijän summa. R. Hein, A. Virtanen: Alkoholi ja huumeet STAKES Tilastoraportti 4/ 2001, s Hirvonen J. Suomen oikeuslääketieteen historia. Oikeuslääketieteen perusteet. Duodecim 1993:19. Jääskeläinen AJ. Some ethical aspects of autopsy. International conference of bioethics. Doing deacent things with the genes. Turku Jääskeläinen AJ. Rättsmedicinska obduktioner en del av tillsynsverksamhet. 4. Nordiska tillsyns Konferensen Jääskeläinen AJ. Ruumiinavauksen renessanssi. Lääketiedepäivät, Jääskeläinen AJ. Kätkytkuolema tänään. KÄPY: 2003;12:16 8. Karkola K, Lalu K. Miksi kuolemansyyt on selvitettävä? Duodecim 1999; Laki kuolemansyyn selvityksestä, 456/1973. Leinikki P. Miten varaudumme tartuntatautien uhkaan? Suom Lääkäril 2001;57:4963. Lillsunde P. Drugs and Driving. KTL A Lönnqvist J. Itsemurhien ehkäisyprojekti. Suom Lääkäril 1987;13: NOMESKO. Samordning av dödsorsaksstatistiken i de nordiska länderna. 1998;51:13 4. Outinen M, Mäki T, Siikander S, Liukko M. Laatu kannattaa mikä kannattaa laatutyötä? Selvitys laadunhallinnasta sosiaali- ja terveydenhuollossa. STAKES. Aiheita 8/2001. Pasternack A. Oikea ja väärä lääketieteessä. Duodecim 2002; Penttilä A, Lahti RA, Lunetta P. Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon takeena. Duodecim 1999; Sajantila A. Molekyyligenetiikka mullisti oikeuslääketieteen. Duodecim 1999;14: Saukko P, Pollak S. Post mortem erxamination. Kirjassa: Procedures and standards. Encyclopedia of Forensic Sciences. Academic Press 2000, s Suomen Akatemia. Sydän- ja verisuonitautitutkimuksen nykytila ja tutkimustavoitteet. Valtion Lääketieteellinen toimikunta Tautiluokitus ICD-10. STAKES, Ohjeita ja luokituksia 1995:3:7 11. Thomsen JL. External appearance of forensic autopsy material of alcoholics. Forensic Sci Int 1994;71: Uotila U. Johdanto. Oikeuslääketiede, WSOY, 1961, s Waldron HA, Vickerstaff L. Intimations of quality. Ante-mortem and post-mortem diagnoses. Nuffield Provincial Hospital Trust VALT. Liikenneonnettomuuksien tutkintamenetelmä Liikenneonnettomuuksien tutkinnan Neuvottelukunta VALT. Liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnat ANTTI JÄÄSKELÄINEN, dosentti antti.jaaskelainen@lslh.intermin.fi Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, kliinis-teoreettinen laitos, oikeuslääketiede Kiinamyllynkatu Turku 1272
Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler
Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotOIKEUSLÄÄKETIEDE
2009-2011 OIKEUSLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Prof. Antti Sajantila Oikeuslääketieteen laitos, PL 40 (Kytösuontie 11), 00014 Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 27472, antti.sajantila@helsinki.fi Tavoitteet
LisätiedotKuolemaan liittyvän lainsäädännön uudistaminen
Kuolemaan liittyvän lainsäädännön uudistaminen 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Laki (459/1973) ja asetus (948/1973) kuolemansyyn selvittämisestä Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotSELVITETTY KUOLEMANSYY LÖYTYNYT JA TUNNISTETTU VAINAJA, EI VAIN HAUTAJAISIA VAAN LOPPUELÄMÄÄ VARTEN
SELVITETTY KUOLEMANSYY LÖYTYNYT JA TUNNISTETTU VAINAJA, EI VAIN HAUTAJAISIA VAAN LOPPUELÄMÄÄ VARTEN Seija Ylijoki-Sørensen Oikeuslääkäri, Oikeushammaslääkäri, LT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Valtion
LisätiedotOIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMISEN VIIPYMINEN
17.7.2019 EOAK 3234/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMISEN VIIPYMINEN 1
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotHuumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti
Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys Määritelty laissa (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973) Oikeuslääkäri tekee Ruumiinavaus
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotKAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN
23.9.2015 Dnro 3737/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen KAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN 1 KANTELU
LisätiedotKudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1
Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä
LisätiedotValvonta-asioiden käsittelyprosessi
Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTutkimuslain keskeiset muutokset
Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena
Lisätiedot1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
LisätiedotVainajan omaisille. Keski-Suomen seututerveyskeskus esittää osanottonsa omaisenne kuoleman johdosta.
1(9) Vainajan omaisille Keski-Suomen seututerveyskeskus esittää osanottonsa omaisenne kuoleman johdosta. Käytännön toimenpiteitä varten annamme tueksenne seuraavia tietoja. 2(9) Hyvä omainen Läheisen ihmisen
LisätiedotValtioneuvoston asetus oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1(6) Valtioneuvoston asetus oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Nykytila ja ehdotettavat muutokset Kuolemansyyn selvittämisestä
LisätiedotKuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku
Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku Geriatrian pvät 2012 Tku Miksi kuolintodistus? Kuolinsyytilaston laatiminen Lääketieteellinen lausunto omaisten tiedontarpeen tyydyttämiseksi
LisätiedotTurku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Turku 12.10.2018 Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö TYKS:ssa vuodesta
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotMitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?
Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotTutkimusetiikkaseminaarin Kliiniset laitetutkimukset ja uudet EU-asetukset
Tutkimusetiikkaseminaarin Kliiniset laitetutkimukset ja uudet EU-asetukset 1.12.2017 Minna Kymäläinen Tarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotLaitetutkimukset terveydenhuollossa Minna Kymäläinen Tarkastaja
Laitetutkimukset terveydenhuollossa 17.3.2017 Minna Kymäläinen Tarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotYliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako
Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin
LisätiedotAjoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari
Ajoterveys tilastojen valossa PAMK seminaari 27.10.2016 Kalle Parkkari Säädöksiä (Trafin ajoterveysohjeesta) Tieliikenteen ajoterveyteen liittyvää sääntelyä on useissa eri kohdissa: - EU-direktiivissä
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotEnsihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet
Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden
LisätiedotSurun kohdatessa. Opas vainajan omaisille
Surun kohdatessa Opas vainajan omaisille Tilaa muistiinpanoille: Teitä on kohdannut suru. Kuoleman tapahduttua on surunkin keskellä ryhdyttävä käytännön toimiin. Toivomme tämän oppaan auttavan teitä käytännön
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotEettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta
Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotKohti vaikuttavaa oikeuslääketiedettä
Kohti vaikuttavaa oikeuslääketiedettä IRIS PASTERNACK & RIIKKA LAITINEN & RIITTA KAUPPILA Oikeuslääketiede ei ole pelkästään kuolemansyiden tutkintaa ja ruumiinavauksia. Se on myös itsenäinen tieteenhaara,
LisätiedotVastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotAseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin
LisätiedotOikeuslääkinnän kehittämissuunnitelma vuosille 2010-2015
Oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelma vuosille 2010-2015 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Sisällys Tiivistelmä 5 1. Kehittämissuunnitelman lähtökohdat
LisätiedotTutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS
eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset
LisätiedotSeinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen
Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...
LisätiedotAVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa
AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä
LisätiedotRound table -neuvottelu eduskunnassa
1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta
LisätiedotMiten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?
KONSENSUSKOKOUS 2014 VANHUUSKUOLEMA Espoo Hanasaari 3-5.2.2014 Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Oikeuslääkärin näkökulma Pekka J. Karhunen professori, LKT Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotTerveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet
Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi
LisätiedotSelvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotPOLIISIN ROOLI KUOLEMANSYYNTUTKINNASSA
POLIISIN ROOLI KUOLEMANSYYNTUTKINNASSA KIMMO K. KIISKI POLIISIN ROOLI KUOLEMANSYYNTUTKINNASSA POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN OPPIKIRJAT 18/2009 Poliisiammattikorkeakoulu Tampere, 2009 Kimmo K. Kiiski POLIISIN
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotMenettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi
Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
Lisätiedot2
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan
LisätiedotPäätös. Laki. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 129/2005 vp Hallituksen esitys Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä Terveydenhuollon
LisätiedotAjankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa
Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotSäteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7
Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon
LisätiedotOHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS
OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti
LisätiedotBiopankkeja koskeva lainsäädäntö
1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:
LisätiedotValviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto
Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat
LisätiedotMillainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti
Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat
LisätiedotLaki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ
LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotOmavalvonta aluehallintoviraston näkökulmasta
Omavalvonta aluehallintoviraston näkökulmasta Omavalvontaseminaari/Omavalvonta työpaja 15.11.2017 1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta Julkisella vallalla, valtiolla ja kunnilla on yhdessä vastuu
LisätiedotEnsihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa
Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa Ensihoitopalvelualan opintopäivä 11.2.2019 Tero Peltonen lakimies, Tehy ry 1 Ensihoitopalveluala ja työturvallisuus - Miten Tehy auttaa Työturvallisuusosaaminen
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
Lisätiedot"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"
"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotSTM:N ESITYS TUTKIMUSLAIN MUUTOSTARPEISTA. Eettisen toimikunnan seminaari Katariina Sirén, tutkimuslakimies VSSHP
STM:N ESITYS TUTKIMUSLAIN MUUTOSTARPEISTA Eettisen toimikunnan seminaari 12.12.2017 Katariina Sirén, tutkimuslakimies VSSHP UUSI TUTKIMUSLAKI Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) jaetaan kahtia
LisätiedotLääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija
Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttaminen (1.10.2010) Keskeisiä muutoksia Tutkimuslain sovellusalueen
LisätiedotLataa Kuolema. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Kuolema Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Kuolema Lataa ISBN: 9789516563483 Sivumäärä: 165 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.67 Mb Mitä tapahtuu, kun kuolinsyy selvitetään oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen avulla? Pitkän työuran oikeuslääkärinä
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotVALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI SELVITYS- JA LAUSUNTOPYYNTÖ Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 8.9.2008 Dnro 11/50/08
VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI SELVITYS- JA LAUSUNTOPYYNTÖ Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 8.9.2008 Dnro 11/50/08 Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Asia: Hätäkeskuslaitoksen
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotIlmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö
Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotOikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly
Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa 24.-25.5.2018 STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Oikeutusarvioinnin kolme tasoa ICRP 103, Säteilysuojelun perussuositus 1. taso:
LisätiedotEVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT
RIL Sovittelu 1 (5) EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT I SOVITTELUN ALOITTAMINEN 1 Hakemus Asianosaisten on toimitettava sovittelun aloittamista koskeva kirjallinen hakemus liitteineen RIL Sovittelulle.
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
LisätiedotETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa
ETENE 20 VUOTTA ETENEn kesäseminaari 22.8.2018 Jaana Hallamaa MISSÄ OLEMME MUKANA? Taustalla 1900-luvun lopun kehitys Tieteellis-tekninen edistys ja säätelyn tarve Akateemisen etiikan haaksirikko: elämälle
LisätiedotMääräys 3/2010 1/(8) Dnro 6578/03.00/2010 6.9.2010. Terveydenhuollon laitteilla ja tarvikkeilla tehtävät kliiniset tutkimukset. Valtuutussäännökset
Määräys 3/2010 1/(8) Terveydenhuollon laitteilla ja tarvikkeilla tehtävät kliiniset tutkimukset Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotBiopankkilain valmistelun lyhyt historia
Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 1 1381/00.01.03/2013 121 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Unto Ahvensalmi, puh.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0314 (NLE) 5626/16 LIMITE PUBLIC ASIM 9 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Ruotsin
LisätiedotOheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotHallituksen muutosehdotukset valinnanvapauteen ja maakuntien rahoitukseen
Hallituksen muutosehdotukset valinnanvapauteen ja maakuntien rahoitukseen - Hallitus esittää täsmennyksiä valinnanvapauslakiin ja maakuntien rahoituslakiin Hallitus on perehtynyt huolellisesti perustuslakivaliokunnan
LisätiedotSeksuaalirikoksen uhrin tutkiminen
Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen Naistentautien alueellinen koulutus THL-päärakennus Aaro Mäkelä, oikeuslääkäri 3.4.2017 1 Oikeuslääketieteen osa-alueet Suomessa Oikeuspatolgia Kliininen oikeuslääketiede
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.
Lisätiedot