Ruisleipä, täysjyvävilja, "hitaat hiilihydraatit" ja glukoosiaineenvaihdunta
|
|
- Aapo Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Diabetes-lehti, Joulukuu Ruisleipä, täysjyvävilja, "hitaat hiilihydraatit" ja glukoosiaineenvaihdunta Kaisa Poutanen, Kirsi-Helena Liukkonen, Karin Autio, Katri Juntunen, Hannu Mykkänen ja Leo Niskanen Raaka-aineita valitsemalla ja prosessimenetelmiä kehittämällä voidaan valmistaa elintarvikkeita, joissa sokeri vapautuu ja/tai imeytyy hitaasti. Tällaiset tuotteet ovat hyväksi kaikille, mutta erityisesti diabeetikoille ja henkilöille, joiden sokerinsietokyky on heikentynyt. VTT ja Kuopion yliopisto ovat jo usean vuoden ajan tutkineet täysjyväviljan, erityisesti rukiin, merkitystä sokeritasapainon säätelyssä. Ruokavaliolla on keskeinen vaikutus veren sokeritasoihin. Hiilihydraatit ovat ravintomme merkittävä energian lähde. Tärkein niistä on tärkkelys, joka on viljan ja perunan pääkomponentti. Tämän glukoosipolymeerin tila elintarvikkeessa sekä muiden hiilihydraattien määrä ja laatu vaikuttavat merkittävästi sokeriaineenvaihduntaan. Hiilihydraattien ravitsemuksellinen jaottelu Hiilihydraatit voidaan ravitsemuksellisesti jakaa karkeasti kahteen luokkaan: imeytyviin ja imeytymättömiin. Imeytymättömät hiilihydraatit, jotka muodostavat ravintokuidun merkittävimmän osan, voivat olla kasvien soluseinäpolysakkarideja (selluloosaa, beetaglukaania, pentosaaneja, pektiiniä) ja kasvikumeja (guarkumi), synteettisiä polysakkarideja (polydekstroosi) tai imeytymättömiä oligosakkarideja (inuliini, fruktooligosakkaridit). Ne eivät hajoa ruuansulatusentsyymien vaikutuksesta eivätkä imeydy ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat paksusuoleen, jossa suolistobakteerit hajottavat niitä, käyttävät niitä ravinteenaan ja tuottavat erilaisia käymistuotteita. Imeytymättömien hiilihydraattien energia-arvo on hyvin matala: käymisreaktiossa vapautuvan energian määräksi on arvioitu noin 1 J/g. Ravintokuidun hiilihydraatit jaotellaan yleisesti liukeneviin ja liukenemattomiin. Ravintokuitujen ominaisuudet ja fysiologiset vaikutukset riippuvat suuresti raaka-aineesta ja prosessoinnista. Muun muassa tärkkelys ja sen hajoamistuotteet (maltodekstriinit), sekä useat mono- ja disakkaridit (glukoosi, maltoosi, sakkaroosi, laktoosi) ovat imeytyviä hiilihydraatteja. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan vähintään 55 prosenttia energiasta tulisi saada hiilihydraateista (Suomalaiset ravitsemussuositukset, komiteamietintö 1998:7, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Helsinki 1998). Aterianjälkeiseen veren sokeripitoisuuden nousuun vaikuttavat imeytyvien hiilihydraattien määrän lisäksi useat tekijät kuten tärkkelyksen hajoamisnopeus glukoosiksi, muodostuneen glukoosin imeytymisnopeus verenkiertoon sekä insuliinin erittymisnopeus ja määrä verenkierrossa. Näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa elintarviketeknologisin keinoin. Tärkkelyksen sulavuuteen vaikuttavat tekijät Tärkkelys on luonnon varastopolysakkaridi, joka muodostuu kahdesta eri glukoosipolymeeristä: lineaarisesta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinista. Nämä polymeerit muodostavat kiteisen, monimutkaisen jyväsrakenteen. Riippuen raaka-aineesta natiivit tärkkelysjyväset vaihtelevat muodoltaan, ja niiden koko vaihtelee välillä µm. Natiivit jyväset ovat hyvin inerttejä, kemiallisesti reagoimattomia. Kun jyväsiä kuumennetaan vedessä ne paisuvat, niiden kiderakenne häviää, amyloosia valuu jyväsen keskelle ja/tai ulos jyväsistä (amyloosi ja amylopektiini erottuvat omiksi faaseikseen) ja lopulta jyväset saattavat hajota. Tätä ilmiötä sanotaan tärkkelyksen liisteröitymiseksi. Jäähtyminen ja varastointi voivat
2 aiheuttaa tärkkelyksen uudelleenkiteytymisen (retrogradaatio). Molemmilla ilmiöillä on suuri merkitys tärkkelyksen elintarviketeknologisille ominaisuuksille (rakenteenmuodostus), mutta myös sulavuudelle. Ravitsemuksellisesti tärkkelys voi olla nopeasti sulavaa, hitaasti sulavaa tai resistanttia. Liisteröitynyt tärkkelys, jollaista useimpien elintarvikkeiden tärkkelys on, hajoaa yleensä nopeasti ja täydellisesti ruuansulatuskanavan alfa-amylaasientsyymien toimesta. Tärkkelys voi olla hitaammin sulavaa useista eri syistä: jos jyväset ovat vain osittain liisteröityneet tai jos tärkkelys, erityisesti jyväsestä ulos valunut amyloosi, on uudelleen kiteytyessään muodostanut entsyymien toimintaa hidastavia rakenteita (1). Tärkkelyksen hydrolyysiä ja/tai imeytymistä voi hidastaa samanaikaisesti nautittu liukoinen ravintokuitu. Se muodostaa viskoosin (jähmeän) rakenteen joka hidastaa molekyylien diffuusiota. Kasvikudoksen hajoamattomuus, esimerkiksi kokonaisia jyviä sisältävissä elintarvikkeissa, hidastaa tärkkelyksen imeytyvyyttä (2). Tämä johtuu siitä, että ohutsuolessa hajoamattomat soluseinät suojaavat tärkkelystä beeta-amylaasin vaikutukselta ja kapseloivat sen elintarvikematriisiin. Resistantti tärkkelys on muodossa, jossa se ei lainkaan hajoa ohutsuolen entsyymitoiminnassa, vaan kulkeutuu sellaisenaan paksusuoleen, jossa se fermentoituu. Resistantti tärkkelys on näin ollen osa ravintokuitua eikä vaikuta veren sokeriarvoja kohottavasti. Resistanttia tärkkelystä muodostuu usein elintarvikkeiden valmistamiseen liittyvissä kuumennusprosesseissa, ja toistuva kuumentaminen sekä alhainen kypsennyslämpötila ja pitkä aika lisäävät sen määrää. Resistanttia tärkkelystä on myös valmistettu esimerkiksi osittaisen entsymaattisen hydrolyysin ja kiteyttämisen kautta, ja valmisteita on kaupallisesti saatavilla elintarvikeraaka-aineiksi. Prosessiolosuhteita muuttamalla voidaan vaikuttaa ruisleivän sisältämän tärkkelyksen rakenteeseen. Tärkkelyksen rakenteeseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi vaihtelemalla leivän valmistusprosessin happamuutta, paistolämpötilaa ja -aikaa. Pastatuotteilla on yleensä selvästi alhaisempi glykeeminen vaste kuin leivillä. Tämä perustuu osittain pastan tiiviseen rakenteeseen. Pastahan ei ole lainkaan huokoinen kuten leipä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pastan ohuudella on suuri vaikutus glykeemiseen vasteeseen (3), koska ohuessa pastassa tärkkelys on pitemmälle liisteröitynyt. Liukoinen ravintokuitu vaikuttaa glukoosin imeytymiseen Viskoosin ravintokuidun vaikutus elintarvikkeen sisältämän sokerin imeytyvyyteen perustuu sen glukoosin imeytymistä hidastavaan vaikutukseen, ja esimerkiksi guarkumia käytetään myös diabeteslääkkeenä. Varsinkin kauran liukoisen kuidun, beetaglukaanin, tasaavasta vaikutuksesta aterianjälkeiseen veren sokeripitoisuuteen on useita tutkimuksia (4,5). Jotta beetaglukaani säilyttää tämän ominaisuutensa elintarvikeprosesseissa, sen tulee säilyä suurimolekyylisenä - kauran beetaglukaanin molekyylipaino on luokkaa 2 miljoonaa daltonia. Jos molekyylikoko esimerkiksi entsyymitoiminnan tai leikkausvoimien johdosta laskee, siihen logaritmisesti verrannollinen viskositeetti, samoin kuin vaikutukset glukoosivasteeseen, häviävät. Tämän olemme havainneet omissakin tutkimuksissamme ruisleivällä, joka sisälsi 20 prosenttia beetaglukaanikonsentraattia (6). Koska pienimolekyylisen beetaglukaanin osuus oli kasvanut leivontaprosessissa, emme havainneet aterianjälkeisten glukoosi- ja insuliinivasteiden parantumista. Glykeeminen indeksi mittaa aterianjälkeistä glukoosivastetta Yksittäisten elintarvikkeiden aterianjälkeistä glukoosivastetta voidaan arvioida glykeemisen indeksin (GI) avulla. Glykeeminen indeksi määritetään antamalla paastonneiden koehenkilöiden nauttia 50 g imeytyvää hiilihydraattia sisältävä ateria ja seuraamalla veren glukoosipitoisuutta kolmen tunnin ajan. Glykeeminen indeksi saadaan jakamalla testattavan tuotteen aiheuttaman glukoosipiikin pinta-ala vertailutuotteen, esimerkiksi valkoisen
3 vehnäleivän tai glukoosin, aiheuttamalla glukoosipiikin pinta-alalla (7). Vaikka glykeemistä indeksiä on paljon arvosteltu ja siitä keskustellaan paljon, se on kuitenkin käyttökelpoinen tapa vertailla eri elintarvikkeita, ja esimerkiksi FAO/WHO:n suositukset kehottavat lisäämään matalan GI:n omaavien hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden käyttöä (8). Muun muassa ruotsalaiset tutkijat ovat tämän käsitteen takana, mutta kehottavat puhumaan "hitaista" ja "nopeista" hiilihydraattipitoisista elintarvikkeista kokonaisruokavalion keskeisenä osana (9). Eräiden aamupalalla nautittujen matalan GI:n tuotteiden on osoitettu tasaavan glukoosi- ja insuliintasoja vielä lounaallakin (10). Glykeemistä indeksiä määritettäessä on useimmiten käytetty koehenkilöinä diabeetikoita tai heikentyneen glukoosinsiedon omaavia henkilöitä. Näillä koehenkilöillä tuotteiden väliset erot muodostuvat suuremmiksi kuin terveillä, joilla veren glukoosipitoisuuden säätely toimii tehokkaammin. Foster-Powell ja Brand Miller (11) ovat koonneet kattavan yhteenvedon eri elintarvikkeille määritetyistä glykeemisistä indekseistä sekä määritysolosuhteista. Glykeemistä indeksiä voidaan ennustaa laboratoriokokein mittaamalla tärkkelyksen hydrolyysiä ruuansulatuskanavan olosuhteita jäljittelevissä olosuhteissa. Menetelmässä näyte ensin pureskellaan suussa, ja hydrolysoidaan sitten dialyysiletkussa haiman alfa-amylaasin ja muiden entsyymien läsnäollessa. Muodostuneen glukoosin määrä permeaatissa mitataan. Menetelmän kehitti ruotsalaisen Inger Björkin tutkimusryhmä (12), ja se on nyt käytössä myös VTT:llä (13). Tämänkaltaiset nopeat seulontamenetelmät ovat hyödyllisiä kehitettäessä uusia elintarvikkeita, joista parhaat sitten voidaan valita in vivo -kokeisiin. Verrattaessa eri elintarvikkeita glykeemisen indeksin avulla on huomattava, että annoskoon perusteena on sama määrä imeytyvää hiilihydraattia. Näin ollen paljon resistanttia tärkkelystä sisältävää tuotetta (esimerkiksi pitkään matalassa lämpötilassa paistettu leipä) tai paljon ravintokuitua sisältävää leipää (täysjyväruisleipä) nautitaan enemmän kuin pelkästään imeytyviä hiilihydraatteja sisältäviä tuotteita. Käytännössä ihminen kuitenkin syö leipää viipaleittain, ja annoskohtaisen glukoosivasteen mittaaminen saattaisikin olla perustellumpaa. Vastaavasti on pohdittu myös koko aterian glykeemisen indeksin mittaamisen merkitystä. Varsinkin kehitettäessä välipalatuotteita, joiden haluttaisiin "rasittavan" mahdollisimman vähän haiman insuliinintuotantoa, voisi olla perusteltua vertailla tuotteiden, ei imeytyvän hiilihydraattimäärän, glykeemistä vastetta. Täysjyvävilja suojaa diabetekselta Monet epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että viljavalmisteiden käyttö pienentää riskiä sairastua diabetekseen (14-17). Sairaudelta suojaava vaikutus on liitetty nimenomaan täysjyväviljaan ja viljan kuituun. Tämä johtaakin siihen, että suositeltavaa olisi syödä mahdollisimman vähän puhdistettuja ja optimaalisesti prosessoituja täysjyväviljavalmisteita. Samalla varmistetaan kaikkien muidenkin bioaktiivisten komponenttien kuin kuidun saanti viljatuotteista, sillä emme vielä tiedä, onko suojavaikutuksen takana itse kuitu vai joku/jotkut muut viljan komponentit yksin tai yhdessä kuidun kanssa. Ruisleipä on edullinen sokeriaineenvaihdunnalle Olemme viime vuosina tutkineet rukiin leivontamenetelmän vaikutusta ruisleipien aterianjälkeiseen veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuteen terveillä koehenkilöillä. Keskeinen tuloksemme oli, että kun nautitaan saman verran hiilihydraatteja sisältäviä leipäannoksia, ruisleivästä aiheutuvan veren glukoosipitoisuuden säätelyyn tarvittiin vähemmän insuliinia kuin vaaleasta vehnäleivästä aiheutuvaan (6,18). Havaitsimme myös, että ruisleipien nauttimisen jälkeen GIP-vasteet olivat matalampia kuin vehnäleivän nauttimisen jälkeen. Tämä osoittaa, että maha-suolikanavan hormoneilla voidaan ainakin osittain selittää alentunutta insuliinivastetta. Sen sijaan mahalaukun tyhjenemisnopeudessa ei ollut eroja ruisleipien ja kontrollituotteen välillä.
4 Tulokset osoittivat myös, että ruuan muodolla on oleellinen merkitys insuliinivasteiden säätelylle, sillä kokonaisia rukiin jyviä sisältävä leipä tuotti pienempiä insuliinivasteita kuin jauhetusta jauhosta leivottu leipä. Ruisleivän valmistustapa vaikutti myös veren glukoosipitoisuuteen 2-3 tunnin kuluttua leivän nauttimisesta. Koska pitkään alhaisessa lämpötilassa paistettu leipä piti verensokerin pitkään paastotason yläpuolella ja tuntumassa, voisi tällä tavoin valmistetusta leivästä olettaa olevan hyötyä muun muassa pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa. Olemme tutkineet insuliiniherkkyyttä ja insuliinin eritystä kliinisessä kokeessa, jossa vaihdevuosi-ikäiset naiset söivät kahdeksan viikkoa runsaskuituista ruisleipää (17 % ravintokuitua) ja kahdeksan viikkoa vaaleaa vehnäleipää (3 % ravintokuitua) satunnaistetussa järjestyksessä osana tavanomaista ruokavaliota. Leipä muodosti vähintään 20 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että hiilihydraattien saannin muokkaaminen siten, että viljavalmisteiden lähteenä ruokavaliossa käytetään pääasiassa runsaskuituista ruisleipää, parantaa insuliinin eritystä. Tämä on rohkaiseva havainto, koska näyttäisi olevan mahdollista muokata insuliiniaineenvaihduntaa melko yksinkertaisin ruokavaliomuutoksin. Ruisleivän käyttö saattaisi auttaa jopa estämään ensivaiheen insuliinin erityksen heikkenemistä, joka on ensimmäinen vaihe aikuistyypin diabeteksen kehityksessä. Tulos on kuitenkin varmennettava jatkotutkimuksissa. Tavoitteena lisää "lente"-elintarvikkeita Käynnissä olevassa tutkimuksessamme "Täysjyvätuotteet insuliinimetabolian säätelyssä", joka kuuluu Tekesin teknologiaohjelmaan "Elintarvikkeet ja terveys", tavoitteenamme on kehittää täysjyväraaka-aineista elintarvikkeita, joiden glukoosi- ja insuliinivasteet ovat matalat. Tämä edellyttää, että tiedämme enemmän elintarvikkeen rakenteen ja eri komponenttien vaikutuksesta tärkkelyksen amylolyysiin ja bioaktiivisten yhdisteiden vaikutuksista glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan. Niin kutsutuille lente- tuotteille (hitaasti imeytyvää hiilihydraattia sisältäville tuotteille) on suuri tarve, sillä tätä nykyä niitä hakeva kuluttaja voi suunnata lähinnä pastahyllylle tai ruisleipäkorille. Koko ruokavalion muuttaminen sokeriaineenvaihdunnan kannalta edulliseksi edellyttää, että tarjolla on useanlaisia, myös maultaan ja käyttötavaltaan eri tavoin houkuttelevia tuotteita. Kaisa Poutanen Professori Kaisa.Poutanen@vtt.fi Kirsi-Helena Liukkonen, TkT Karin Autio, FT VTT Biotekniikka PL VTT Katri Juntunen, TTM Hannu Mykkänen Professori Kuopion yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen laitos PL Kuopio Leo Niskanen Professori KYS, sisätautien klinikka
5 PL Kuopio Kirjallisuus 1. Lauro, M, Suortti, T, Autio, K, Linko, P and Poutanen, K. Accessibility of barley starch granules to alfa-amylase during different phases of gelatinization. J. Cereal Sci 1993; 17: Björk, I, Granfeldt, Y, Liljeberg, H, Tovar, J, Asp, N-G. Food properties affeting the digestion and absorption of carbohydrates. Am. J. Clin. Nutr. 1994; 59(suppl):699S-705S. 3. Wolever, T M S, Jenkins, D J A, Kalmusky, J, Giordano, C, Giudici, S, Jenkins, A L, Thompsen, L U, Wong, G S, Josse, R G. Glycemic response to pasta - effect of surface area, degree of cooking, and protein enrichment. Diabet. Care 1986;9: Wood, P J, Braaten, J T, Scott, F., Riedel, K D, Wolynetz, M S, Collins, MW. Effect of dose and modification of viscous properties of oat gum on plasma glucose and insulin following an oral glucose load. Brit. J. Nutr. 1994;72: Wood, P J and Beer, M U, Butler, G Evaluation of the role of concentration and molecular wight of oat (-glucan in determining the viscosity on plasma glucose and insulin following an oral glucose load. Br. J. Nutr. 2000;84: Juntunen, K, Liukkonen, K, Poutanen, K, Niskanen, L, Holst, J, Mykkänen, H. Form of food not content of fiber affect the glycemic response. Am. J. Clin. Nutr. 2001, painossa. 7. Wolever T M S. The glycemic index: methodology and clinical implications. Am J Clin Nutr 1991;54: Asp, N-G. Nya nordiska näringsrekommendationer och ny FAO/WHO-rapport: Minst 55% av energin bör komma fr?n kolhydrater. Scand. J. Nutr. 1997;41: Järvi, A, Karlström, B, Vessby, B.?r glykemiskt index användbart i praktiken? Scand. J. Nutr. 1998;42: Björk, I, Liljeberg, H,?stman, E. Low glycemic index foods. Br. J. Nutr. 2000;83 suppl 1:S149-S Foster-Powell K, Brand Miller J. International tables of glycemic index. Am J Clin Nutr 1995;62:871S-893S. 12. Granfeldt Y, Björck I, Drews A and Tovar J. An in vitro procedure based on chewing to predict metabolic response to starch in cereal and legume products. Eur J Clin Nutr 1992;46: Aura, A-M, Liukkonen, K, Myllärinen, P, Vesterinen, E, Oksman-Caldentey, K-M, Poutanen, K. In vitro- ruoansulatusmallit tutkimuksen apuvälineinä. Dosis 2000;16: Liu S, Manson JA, Stampfer M, Hu F, Giovannucci E, Colditz G, Hennekens C, Willett W. A prospective study of whole-grain intake and risk of type 2 diabetes mellitus in US women. Am J Public Health 2000;90:
6 15. Meyer, K A, Kushi, L H, Jacobs, D R, Slavin, J, Sellers, T A, Folsom, A R. Carbohydrates, dietary fiber, and incident type 2 diabetes in oler women. Am. J. Clin. Nutr. 2000; 71: Salmeron, J, Ascherio A, Rimm E, Colditz G, Spiegelman D, Jenkins D, Stampfer M, Wing A, Willet W. Dietary fiber, glycemic load, and risk of NIDDM in men. Diabetes Care 1997;20: Salmeron, J, Manson, J E, Stamper, M J, Colditz, G A, Wing, A L, Willet, W C. Dietary fiber, glycemic load, and risk of non-insulin-dependent diabetes mellitus in women. JAMA 1997;277: Leinonen K, Liukkonen K, Poutanen K, Uusitupa M, Mykkänen H. Rye bread decreases postprandial insulin response but does not alter glucose response in healthy Finnish subjects. Eur. J. Clin. Nutr. 1999; 53: Juttuarkisto
Miksi kaurakuitu on terveyden lähde?
Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Tuula Sontag-Strohm Elintarviketeknologia/ Viljateknologia ryhmä Helsingin yliopisto 29.10.2009 Monipuolinen kaura-seminaari MITÄ KAURAKUITU ON JA MISSÄ SITÄ ON? Kauran
LisätiedotKauran terveysvaikutukset
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kauran terveysvaikutukset Saara Pentikäinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Kuva: farmit.net 20.4.2017 Raision tutkimussäätiön Monipuolinen kaura -seminaari
LisätiedotTerveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry
Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
Lisätiedot8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)
8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotKaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood
Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset
LisätiedotTtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, väitöskirjatutkija Jenni Lappi. Ruisleivän vaikutukset glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, väitöskirjatutkija Jenni Lappi Ruisleivän vaikutukset glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan Sisältö Rukiin ja ruisleivän rooli ruokavaliossa Ruisleivän aterianjälkeinen
LisätiedotTÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET
TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 2.12.2009 TtM Jenni Lappi Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK), Kuopion yliopisto Jenni.Lappi@uef.fi
LisätiedotHiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset
TYÖPAPERI Katja Hätönen Jaana Lindström Tiina Laatikainen 1 2014 4 2014 Miten arvioida hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden laatua? TYÖPAPERI 4/2014 Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen
LisätiedotMarjat säätelevät aterianjälkeistä sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaa
Riitta Törrönen Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus 1 Marjat säätelevät aterianjälkeistä sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaa Marjat ovat olennainen
LisätiedotLihottaako peruna? Perunan ja pastan vertailu glykeemisen indeksin käsitteen valossa.
Lihottaako peruna? Perunan ja pastan vertailu glykeemisen indeksin käsitteen valossa. Paavo Ahvenniemi, 22.12.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perunalla edullinen energiatase 3. Glykeeminen indeksi
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotVälimeren tyyliin pohjoismaisittain
Technopolis: Business Breakfast, 30.1.2014 Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Marjukka Kolehmainen FT, dosentti Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kliininen
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotMitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?
Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta? Kyselyn vastaukset OSA 2 Henna Kuru, Kliinisen ravitsemustieteen kandiopiskelija, Itä-Suomen yliopisto Kuinka paljon rasvaa oikeasti
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1
3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat
LisätiedotLeivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille
Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat
Lisätiedot10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?
10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotJUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus
JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotPellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke
Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo
LisätiedotSokerista hiilihydraattien hallintaan
Sokerista hiilihydraattien hallintaan PTJ Seminaari VTT metallimiehenkuja 2, Espoo, Otaniemi 7.3.2012 Alustuksen sisältö Johdatusta aiheeseen Sokerin teknologista arviointia - haasteet, ominaisuuksista,
LisätiedotKaura tulevaisuuden elintarvikkeena
Knowledge grows Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Fazer Mylly & Fazer Leipomot Tero Hirvi Heli Anttila Onnistuaksemme meidän tulee lähteä kuluttajan tarpeista liikkeelle Kuluttajan tarpeet edellä Tärkeää
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotElovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet
Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat sisältävät runsaasti beetaglukaania Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren kolesterolia. Korkea kolesteroli
LisätiedotMonimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa
Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa elena Pastell Kemian laboratoriopalvelut Koostumus ja alkuperä LYNET-seminaari 31.1.2017: Ruoka on kemiaa Ravintokuitu elena Pastell, 31.1.2017 2 Ravintokuidun
LisätiedotElintarvikkeet ja terveys 2001 2004
Elintarvikkeet ja terveys 2001 2004 Teknologiaohjelmaraportti 6/2005 Loppuraportti Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelma 2001 2004 Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 6/2005 Helsinki 2005 Kilpailukykyä
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä
Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen
LisätiedotBioaktiivista beetaglukaania sisältäviä rapeita kaurasydämiä
TIETOA HOITOHENKILÖKUNNALLE Bioaktiivista beetaglukaania sisältäviä rapeita kaurasydämiä Kolesteroli Verensokeri Alensin huonoa kolesteroliani ja verensokeriarvoni tasoittuivat Kolesteroli Miten Betavivo
LisätiedotLAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE
Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa
LisätiedotVTT terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä
VTT terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä Emilia Nordlund ja Mirja Mokkila, VTT http://www.nutritech.fi/ 07/02/2011 2 Teknologian tutkimuskeskus VTT VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotJyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubin kokous Jyväskylä 16.6.2010 Date 2010. This article may be downloaded for personal use only
This document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT Title Ravitsemussuositukset ja painonhallinta Author(s) Sallinen, Janne Citation Jyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubin kokous Jyväskylä
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotKeski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä
Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä 1.12.2017 Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Pohjana suomalaiset ravitsemussuositukset
LisätiedotMIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS?
MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS? Työn tekemiseen kuluva aika: Työhön on varattava aikaa vähintään 90 minuuttia. Työhön osallistuvien oppilaiden olisi hyvä välttää ruokailua ennen koetta, jotta verensokeri
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotHOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?
Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.
LisätiedotMIKÄ IHMEEN GI? Glykeeminen indeksi Aetoleipuri Oy:n tuotekehityksessä. Tero Kiiskinen. Opinnäytetyö Joulukuu 2010
MIKÄ IHMEEN GI? Glykeeminen indeksi Aetoleipuri Oy:n tuotekehityksessä Tero Kiiskinen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
LisätiedotKauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin
terveellisiin leipomuksiin Kaura (Avena sativa) Kauran vatsaa hellivä vaikutus on tiedetty jo pitkään. Kaurapuuro on kuulunut moniin suomalaisiin aamiaispöytiin jo vuosikymmenet. Viime vuosien tutkimuksissa
LisätiedotHiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.
Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotRavintomme hiilihydraatit
ETS:n Prosessiteknisen jaoston seminaari Hyvät, pahat ja hiilihydraatit 7.3.2012 Otaniemi Ravintomme hiilihydraatit ravitsemuksen ja prosessoitavuuden kannalta Hannu Salovaara Helsingin yliopisto Elintarvike-
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotPerunako lihottaa? Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011. Paavo Ahvenniemi
Perunako lihottaa? Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunako lihottaa? Lisätietoa: Selvitykseni perunan glykeemisestä indeksistä: www.saunalahti.fi/ahven/peruna/glykeeminen.htm Artikkelini
LisätiedotPITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA. Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana?
PITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana? MIKKO LINNOLA Ravitsemusasiantuntija, ETK, kouluttaja Peak
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotKaura tulevaisuuden elintarvikkeena
Knowledge grows Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Fazer Mylly & Fazer Leipomot Lasse Katavisto Heli Anttila Onnistuaksemme meidän tulee lähteä kuluttajan tarpeista liikkeelle Kuluttajan tarpeet edellä
LisätiedotPakkausopetusta ja tutkimusta HY:n elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksella. hanna.m.koivula@helsinki.fi
Pakkausopetusta ja tutkimusta HY:n elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksella hanna.m.koivula@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Hannu Salovaara 2008 www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotILTA-ATERIAN KOOSTUMUKSEN VAIKUTUS 2 TUNNIN ORAALISEN GLUKOOSIRASITUSKOKEEN TULOKSIIN
ILTA-ATERIAN KOOSTUMUKSEN VAIKUTUS 2 TUNNIN ORAALISEN GLUKOOSIRASITUSKOKEEN TULOKSIIN Erja Kinnunen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja
LisätiedotKÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600
KÄYTÄNNÖN TIETOA Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 Royal Canin 5000/04/2009. Kuvat: Labat, Rouquette. Koiran ja kissan diabetes KOIRAN
LisätiedotAmylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen
Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotLEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016
LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren
LisätiedotUusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous.
Uusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous. Syöminen. Miten maailman yksinkertaisimmasta asiasta tuli maailman monimutkaisin? Joudumme jatkuvasti erilaisten ohjeiden, suositusten ja valintojen
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotKotimaisuus, täysjyvä ja kuitu. Ateria 2015 3.11.2015
Kotimaisuus, täysjyvä ja kuitu Ateria 2015 3.11.2015 Aihealueet Helsingin Mylly Oy Ajattelutavan muutos Miten saavuttaa kuiturikas ruokavalio Kotimainen vilja Kuitu Helsingin Mylly Oy 80-vuotias perheyritys,
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotMARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET
MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Riitta Törrönen Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015
Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino
LisätiedotElintarviketieteet: valintakokeen mallivastaukset 2019
Elintarviketieteet: valintakokeen mallivastaukset 2019 Tehtävä 1. (oikea vastaus á 0,5 pistettä, väärä tai puuttuva vastaus á 0 pistettä, yhteensä 0 7,5 pistettä) Alla on joukko väittämiä, jotka ovat aineiston
LisätiedotAmylopektiini tärkkelysperunat
Amylopektiini tärkkelysperunat Kristofer Vamling, Perunatärkkelys Tuotanto Maailmassa: 2.5 milj. tonnia EU: max. 2.0 milj. tonnia vuodessa (kiintiö päättyy 2012)*, tuotanto 2008: 1.6 m. tonnia** 90% EU:n
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotHyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!
Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen, Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi 21.11.2017 Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotOppilaan ohje: glukoosi MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS?
Oppilaan ohje: glukoosi MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS? Mittaa verensokerisi pitoisuus! Verensokeri on kemialliselta nimeltään glukoosi. Koska työskentelet veren kanssa, on tärkeää toimia erittäin huolellisesti.
LisätiedotInnovaatioaamupäivä 18.3.2016
Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen
LisätiedotRavinnon hiilihydraattien glykemiaindeksin vaikutus keskiglukoosipitoisuuteen ja glukoosikäyrän alaiseen pinta-alaan henkilöillä, joilla on
Ravinnon hiilihydraattien glykemiaindeksin vaikutus keskiglukoosipitoisuuteen ja glukoosikäyrän alaiseen pinta-alaan henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto Pro gradu tutkielma Suvi-Maarit Kuha
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotKuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden
Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:
Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain
LisätiedotMakeuttajakartta. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat 23.11.2006
Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry syyssymposium 23.11.2006 Makeaa elämää asiaa hiilihydraateista ja makeutusaineista Hiilihydraattimakeuttajat Kyllikki Kilpi, Suomen Sokeri Oy Tärkkelyssiirapit Muut
Lisätiedot