Ruoveden kunta. Katsaus kunnan korkoriskitilanteeseen sekä suositukset laina- ja johdannaissalkun muokkaamiseksi
|
|
- Kai Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruoveden kunta Katsaus kunnan korkoriskitilanteeseen sekä suositukset laina- ja johdannaissalkun muokkaamiseksi Operandi Oy Mannerheimintie 12 B, Helsinki puh. (09) , fax
2 2 1. Talous- ja korkomarkkinatilanteesta toukokuussa 2017 Euroalueen talouskasvu oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä +1,7 %:in vuosivauhdissa. Talouskasvun vauhti on pysytellyt euroalueella hyvinkin vakaana viimeiset kaksi vuotta vaihdellen 1,6 2,0 %:in välissä. Kyseessä on toinen merkittävä yritys päästä lähemmäksi trendikasvutasoja (n. 3 %) sitten finanssikriisin puhkeamisen vuonna Vuonna 2011 uskottiin yleisesti, että kriisi olisi takanapäin ja EKP nosti ohjauskorkoa kahdesti joutuen kuitenkin myöntämään virheensä loppuvuodesta Seuranneet pari vuotta olivat taas huonoa aikaa. Tällä hetkellä markkinoilla on vahva usko siihen, että USA-vetoinen talouskasvu kantaisi myös euroalueen talouden kohti selkeästi parempia aikoja. Tässä näkemyksessä on useita muttia. Ensinnäkin globaali talouskasvu on perustunut jo pitkään epänormaaleiden keskuspankkioperaatioiden antamaan auttavaan käteen. Rahan määrän kasvu on ollut huikeata ja monella talousalueella elvyttävää rahapolitiikkaa jatketaan edelleen. EKP laski osto-ohjelmansa tasoa 60 miljardiin euroon huhtikuun alusta lähtien, mutta ohjelmaa jatkettaneen kuluvan vuoden loppuun eli lyhyiden euribor-korkojen nousua ei kannata odottaa ennen ensi vuotta. USA on siirtynyt jo koronnostojen tielle, mutta samaan aikaan ensimmäisen vuosineljänneksen BKT:n kasvuvauhti suorastaan romahti 0,7 %:in tasolle Q4:n (2016) 2,1 prosentin ja Q3:n (2016) peräti 3,5 prosentin kasvuvauhdista. Työmarkkinatilanne sen sijaan on jatkunut vahvana ja työttömyysaste on ennätysalhaalla, noin 4,5 prosentin tuntumassa. Tätäkin lukua varjostaa kuitenkin se tosiasia, että osallistumisaste on laskenut merkittävästi eli yhä suurempi osa jää työmarkkinoiden ulkopuolelle ja todellinen työllistyneiden osuus väestöstä ei ole kasvanut läheskään yhtä paljoa kuin em. luvuista voisi olettaa. Keskeisiä ongelmia Euroopassa ovat edelleen kasvun epätasainen jakautuminen, yhä korkea työttömyysaste, kasvavat valtionvelat sekä Euroopan reagointikyvyn hitaus mm. rahapolitiikan osalta verrattuna erityisesti USA:han. Brexit oli yksi kylmä suihku EU-alueen integraatiolle ja talouskasvuodotuksille. Ranskan vaaleissa äänestäjät sentään äänestivät oikein EU-konsensuksen näkökannasta katsoen, mutta Macronin todelliset vaikutusmahdollisuudet uudistaa EU:ta ja tukea Ranskan talouskasvua ovat luonnollisestikin rajalliset. Euroalueella hintojen kasvuvauhti on kiihtynyt selvästi alkuvuoden 2017 kuluessa jopa 2 %:in tasolle (helmikuu 2017). Sittemmin inflaatio on hieman palautunut ja tuoreimmat luvut huhtikuulta osoittavat 1,9 %.in nousua.tämä on merkittävä muutos kun huomioidaan, että vielä keväällä 2016 hintakehitys oli laskevaa ja deflaatiouhka painoi toden teolla päälle. Energian ja ruoan hintamuutoksista puhdistettu ydinhintainflaatio on ollut vuodesta 2014 lähtien vakaa, vajaan prosentin tasolla, mutta tuorein luku huhtikuulta oli jo selkeästi korkeampi, +1,2 %. Huomioitavaa on myös tuottajahintojen voimakas kehitys. Maaliskuussa 2017 nousua oli peräti 3,9% vuositasolla kun vuotta aiemmin hinnat laskivat saman verran!
3 3 Inflaatiovauhti on piristynyt selkeästi ja deflaatiouhka sivuutettu. EKP on nyt käytännössä käyttänyt kaikki rahapoliittiset välineet helikopterirahaa lukuunottamatta. (ts. kansalaisille jaetaan rahaa / ostolipukkeita vastikkeetta). Toivottavaa onkin, että pääsemme näillä toimenpiteillä kestävälle kasvu-uralle ilman, että pinnan alla yhä kytevät ongelmat äityvät uudeksi kriisiksi. EKP joutuu jatkamaan jo elokuusta 2014 harrastamaansa jäsenvaltioiden hoputtamista kohti elvyttävämpää fiskaalipolitiikkaa ja rakenneuudistuksia. Brexitin myötä populistien pelko on levinnyt poliitikkoihin. Ranskan kesäkuisten parlamenttivaalien jälkeen seuraavana etappina on Saksan parlamenttivaalit syksyllä Siirtolaisuus- ja terrorikriisit yhdistettynä rapistuvaan infrastruktuuriin erityisesti Saksassa avaavatkin euroalueelle hyviä tekosyitä löysemmän fiskaalipolitiikan aloittamiseksi. Merkillepantavaa on, että EU-komissio on jättänyt rankaisematta pahimpia alijäämämaita, eli vakaussopimuksilla määritettyjä rajoja ei todellisuudessa valvota. Euroalueen harvoja valopilkkuja ovat laskutrendissä oleva työttömyysaste ja kuluttajien korkea luottamus. Työttömyysaste kääntyi syksyllä 2013 laskuun kun kriisimaiden pahimmat vyönkiristykset päättyivät ja Euroopan keskuspankin lupaus tehdä mitä tarvitaan 2012 kesällä oli kääntänyt korot laskuun. Työttömyysaste on alittanut selvästi 10 % ja alkaa lähestyä pitkän aikavälin mediaania, mikä on noin 9%. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että eurokriisin myötä iso osa suhdannetyöttömyydestä on muuttunut rakenteelliseksi työttömyydeksi. Työttömyysasteen merkittävän lisälaskun varaan ei etenkään suhdannekierto huomioiden ole siis välttämättä perusteltua luottaa. Työttömyysaste on laskusuunnassa, mutta lisälaskun vara on rajallinen.
4 4 Kuluttajien luottamus talouskehitykseen on tärkeä mittari kotitalouskysynnän varassa lepäävälle talouskasvulle. Luottamusindeksi on tällä hetkellä varsin korkealla tasolla, lähellä nollaa. Historiallisesti nollan yläpuolella on oltu hyvin harvoin. Mittarissahan kysytään uskovatko kuluttajat oman tilanteensa paranevan vai huononevan lähitulevaisuudessa. Näistä vastauksista lasketaan prosentuaalinen erotus, josta indikaattori muodostuu. Kuvaajasta käy ilmi, että luottamus on ollut viimeksi yhtä korkealla kuin 2016 juuri ennen 90-luvun alun eurokriisiä, 2000 dotcom-romahdusta ja 2007 finanssikriisiä. Kuluttajien luottamus on pysynyt viime vuodet vakaana. Yritysten näkymät ovat myös myönteisiä. Alkaneelle vuodelle FED on indikoinut kolmea koronnostoa. Tämän vuoden ensimmäinen nosto toteutui jo 15.3 pidetyssä kokouksessa. Tuoreimmassa kokouksessaan Fed arvioi Q1:n kasvunotkahduksen olevan väliaikainen. Onkin mielenkiintoista nähdä nouseeko korkotaso kesäkuun kokouksessa sekä mikä on keskuspankin näkemys ja luottamus talouden kasvu-uran jatkumiseen. Vaikka USA:n talouskasvunäkymät säilyvät hyvinä, epävarmat näkymät Kiinassa voivat muodostaa riskitekijän globaalille talouskasvulle. Raakaöljyn hintaralli jatkui selvästi 50 dollarin päälle, mutta on aivan viime viikkoina osoittanut selkeitä väsymisen merkkejä. Viime aikoina voimakkaasti heiluneet raakaaineiden hinnat ovat yksi osoitus siitä, ettei talouskasvua voi interpoloida tulevaisuuteen. Alhainen öljyn hinta on nykyään huono uutinen, sillä teollisuustuotanto ja lainamarkkinat nojaavat korkean öljynhinnan aikana tehtyihin sijoituksiin nouseva öljynhinta on siis toistaiseksi pikemminkin optimismin ja kasvun merkki ja lähde kuin katteita syövä kustannuserä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näköpiirissä merkittävää kysynnän kasvua. Kevään edetessä on tullut myös entistä selvemmäksi, ettei Trump pysty viemään talousuudistuksiaan läpi haluamassaan laajuudessa. Näin ollen USA:n talouskasvun selkeää lisäpiristymistä ei ole sitä kautta odotettavissa. Olemmekin tällä hetkellä tilanteessa, jossa USA:n talouden pitäisi jaksaa tukea muita globaaleja talouksia tilanteessa, jossa korkotaso nousee ja muualta ei ole tulossa merkittävää lisävetoapua. Tilanne onkin kovin hauras ja jokin ulkoinen shokki voi helposti syöstä jo hyvin käynnistyneen globaalin talouskasvun takaisin lähtötasoille.
5 5 Korkomarkkinoilla pitkät korot hinnoittelevatkin melkoisen maltillisesti odotuksia tulevasta inflaation kehittymisestä sekä talouskasvusta. Mielestämme odotukset ovat kuitenkin liian pessimistisiä ellei todella päädytä uuteen kriisiin. Sellainen on varmastikin tulossa pidemmällä aikajänteellä huomioiden miten hauraiden, elvytysrahan tukemien tukipilareiden päälle talouskasvu on rakennettu, mutta sen aika ei ehkä kuitenkaan liene vielä tänä vuonna, joten pitkien korkojen nousun voisi todennäköisemmin olettaa jatkuvan toistaiseksi. Lisäksi inflaation kiihtyminen lisää ei ole millään muotoa poissuljettu vaihtoehto. Se tukisi pitkien korkojen tasoa. Lisäksi on vaikeaa nähdä, että EKP voisi tämän hetken taloustilanne huomioiden jatkaa osto-ohjelmaansa vuoden 2018 puolelle. Sen lopettaminen aiheuttaisi jo yksinään merkittävän nousupaineen euroalueen pitkille koroille, kuten myös lyhyille euribor-koroille. Pitkät korot ovat nähneet pohjatasonsa reagoiden talouskasvuodotuksiin. Raakaöljyn hintakehitys viimeisen 5 vuoden ajalta. Hinta on vakiintunut USD / barrel väliin.
6 6 Poikkeuksellisen alhaiset tasot huomioiden laskuvaraa ei muutenkaan paljoa ole. Saksan 10-vuoden valtionlainan korko kävi alimmillaan -0,20%:ssa heinäkuun alkupuoliskon 2016 aikana. Hinta on palautunut ja on nyt n. tasolla +0,40 %. Vastaavanlainen kehitys on nähty pitkissä swap-koroissa. Lyhyet euribor-korot jatkavat jonkin aikaa vielä pohjatasoillaan. Lyhyet euribor-korot tulevat reagoimaan viiveellä ja nousemaan pitkien korkojen perässä, viimeistään siinä vaiheessa kun EKP aloittaa ohjauskoron nostot, korko on tällä hetkellä 0%. 2. Ruoveden kunnan lainasalkun tilanne Tarkastelemme kunnan lainasalkun tilannetta per Kokonaislainamäärä oli silloin n. EUR 5,92 miljoonaa. Tämän vuoden lyhennykset tulevat olemaan n. EUR 1,0 miljoonaa euroa ( kts suojauslaskelma, liite). Kunnalla on uusien investointien lisäksi myös jälleenrahoitusriski talousarviohorisontin bruttolainanoton osalta. Suosittelemme, että kunta nostaa mahdolliset uudet investointilainat ja lainasalkun jälleenrahoituslainat, mikäli tarvitaan, pitkäaikaisena, vaihtuvakorkoisena lainana, sidottuna 3 kuukauden euriborkorkoon. Kunnalla oli tarkasteluhetkellä lisäksi yksi suojaava koronvaihtosopimus, EUR 1 miljoona. Kunnan suojausaste on tällä hetkellä liian matala, 25 %, mutta vuodesta 2020 kunnalle tulee mitä todennäköisimmin toteutumaan johdannainen, joka taasen nostaa suojausasteen yli senhetkisen lainasalkun kokonaiskoon. Tässä raportissa otetaan kantaa mahdollisuuksiin muokata kyseistä johdannaista (RUOVKUNTA2) sekä järjestellä lainasalkkua kustannustehokkaammaksi.
7 7 Vaihtuvakorkoiset lainat Lähes kaikki kunnan vaihtuvakorkoiset lainat ovat sidottuja 6 kuukauden euribor-korkoon. Lainamarkkinoilla on tällä hetkellä hyvä likviditeetti ja pankkien välinen kiristynyt kilpailu on laskenut lainamarginaalien tasoja voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi monet kaupunki- ja kunta-asiakkaamme saavat tällä hetkellä lainoja 10 vuodeksi, 6 kuukauden euribor-sidonnaisuudella, 0,30%:n marginaalilla ja jopa alle. Tulevassa lainanotossa suositaan ainoastaan markkinaehtoisia viitekorkoja, esim. 3 kuukauden euriborkorkoa. Pankkien omia viitekorkoja tai Prime-korkoja emme suosittele käytettäväksi korkoreferenssinä. Kun tarkastelemme tällä hetkellä kunnan lainasalkkuun sisältyvää korkoriskiä, tulee meidän laskea salkun duraatio, eli yksittäisten lainojen keskimääräisillä juoksuajoilla painotettu keskiarvo, kuten myös korkoherkkyys. Vaihtuvakorkoisten lainojen taulukosta voimme havaita, että kunnan vaihtuvakorkoisten lainojen keskimääräinen juoksuaika eli duraatio on 2,83 vuotta. Tästä tiedosta voimme laskea laskennallisen arvion sille, kuinka paljon 1%-yksikön koronnousu nostaisi kunnan korkokustannuksia. Tähän lukuun päästään seuraavasti: vaihtuvan pitkäaikaisen koron lainakanta vähennettynä suojaavilla koronvaihtosopimuksilla x markkinakorkomuutos x modifioitu duraatio (duraatio jaettuna käytetyllä diskonttokorolla) 3,97 milj. EUR (4,97-1) * 1 % * 2,83 vuotta = n. EUR ,-. Laskemamme luku perustuu 1 %:in korkotason muutoksen vaikutukseen lainojen jäljellä olevalle juoksuajalle. Mikäli korkotaso palautuisi finanssikriisiä edeltävälle vuoden 2008 tasolle, kunnan laskennalliset korkokulut kasvaisivat melkein puoli miljoonaa euroa jyvitettynä lainojen jäljellä oleville juoksuajoille.
8 8 Kiinteäkorkoiset lainat Kunnalla on vain yksi kiinteäkorkoinen laina Kuntarahoitus Oyj:ltä. Suosittelemme jatkossa käytettäväksi vain vaihtuvakorkoisia lainoja. Vaihtuvakorkoiset lainat voidaan suojata kustannustehokkaasti ja joustavasti niin haluttaessa. Myös historiallisesti tarkasteltuna länsimaissa vaihtuvakorkoinen laina on ollut aina edullisempi pitkässä juoksussa. Korkosuojaukset Kunnalla oli tarkasteluhetkellä avoinna 4 koronvaihtosopimusta, yhteensä nimellismäärältään 13,21 miljoonaa euroa. Näistä suoraan lainasalkkua suojaavia oli 1 miljoona. Esimmäisessä swapissa, EUR 1 mio per , kunta maksaa kiinteää korkoa 2,65%, kuuden kuukauden euriboria vastaan. Tämä korkosuojaus suojaa kunnan avoinnaolevaa korkoriskiä. Pankilla on kuitenkin oikeus purkaa tämä suojaus aina kuuden kuukauden välein (31.7 & 31.1), sen päättymiseen saakka. Toisessa swapissa, EUR ,- per , on korkokatto 4,25%. Suojaus liittyy Kuntarahoitus Oyj:n lainaan nro /10. Tämä suojaus ei ole suoraan suojaava, koska korkokatto on liian kaukana nykykorkotasosta. Kolmas korkosuojaus, EUR 2 mio per , on tuottoswap, jossa kunta saa pankilta 1%:n korkoa. Kunta maksaa pankille 6 kk euribor-korkoa ja vastaanottaa samaa 6 kk korkoa. Tämä ei suojaa kunnan korkoriskiä. Neljäs swap, EUR 10 mio, on kynnyksellinen koronvaihtosopimus, joka alkaa ja päättyy Tämä on ehdollinen sopimus, eikä se ole mielestämme tällä hetkellä myöskään suojaava, koska se alkaa vasta vuonna Jos 3 kuukauden euribor on alle tai yhtäsuuri kuin 5%:a p.a., niin kunta maksaa kiinteää korkoa 1,76%. Jos 3 kk euribor on yli 5%:a, niin kunta maksaa sen viitekoron vähennettynä 1%-prosenttiyksiköllä. Tämä sopimus on haasteellinen määränsä, EUR 10 miljoonaa sekä pituutensa vuoksi, kun tarkastelemme kunnan talousarviota ja investointisuunnitelmia taloussuunnittelukaudelle
9 9 3. Operandi Oy:n suositukset Ruoveden kunnan korkoriskien suojaamiseksi Kunnan lainasalkun suojausaste on tällä hetkellä 25% ( ), ja se nousee vähitellen n. 36%:n tasoon vuoden 2019 lopussa. Tämä siis nykyisen lainasalkun osalta (kts kunnan suojauslaskelma vuosille liitteenä). Vuoden 2020 alkupuolella kun kynnyksellinen koronvaihtosopimus, EUR 10 miljoonaa, tulee voimaan, niin kunnan suojausaste lähtee tämän jälkeen nousemaan voimakkaasti tarkasteluvuosien aikana. Suosittelemme kunnalle seuraavia suojaustoimenpiteitä: 1) Maksetaan kaikki vaihtuvakorkoiset lainat pois, n. EUR 4,94 miljoonaa, lainojen korontarkistusajankohdassa. Takaisinmaksu tehdään syksyn 2017 kuluessa, viimeinen takaisinmaksu (laina 16239/12). Lainojen takaisinmaksu rahoitetaan aluksi kuntatodistuksilla, sen jälkeen syyskuun alussa nostettavalla uudella, 5 vuoden vaihtuvakorkoisella tasalyhenteisellä lainalla sidottuna 3 kuukauden euribor-korkoon. Tällä järjestelyllä saavutetaan lainasalkun selkeyttämisen lisäksi huomattavaa säästöä lainojen marginaaleissa. 2) RUOVKUNTA2-johdannainen pidetään ainakin siihen asti kun jälleenrahoitus on to t e u te t tu k o ko n a i su u d e ssa a n. Tä m ä ka h d e st a syy stä j o h t u e n : a ) korkomarkkinakehitys on ollut nouseva ja mikäli pitkät korot nousevat edelleen, sopimuksessa sisälläoleva negatiivinen arvo pienenee, ehkä huomattavastikin, sekä b) KILAn ohjeistus suojausten ja allaolevien lainojen kohtaamisesta sekä johdannaisten dokumentoinnista tilinpäätökseen todennäköisesti elää/muuttuu vielä loppuvuoden aikana, ja näin ollen päätökset uudesta mahdollisesta johdannaisesta voidaan tehdä viimeisimmän tiedon valossa. Loppuvuonna 2017 tehdään päätös markkinatilanteen mukaan, siitä korvataanko RUOVKUNTA2 sopimus uudella sopimuksella, vai pidetäänkö vanha sopimus ennallaan. 3) Mikäli RUOVKUNTA2-sopimus nähdään järkeväksi korvata uudella sopimuksella, tehdään se uutta nostettua lainaa vastaan ensimmäisen viiden vuoden osalta (09/2022 asti) ja sen jälkeen koskemaan myös tulevaa lainasalkkua. Mikäli korot eivät dramaattisesti nouse loppuvuoden 2017 kuluessa, on tämä lähes ainoa järkevä mahdollisuus. Samalla johdannaisen pääoma saadaan paremmin vastaamaan kunnan tulevan lainasalkun kokonaisvelkamäärää. 4) Em. operaatioiden toteuttamiseksi suosittelemme, että kunta päivittää / avaa korkojohdannaisten yleissopimukset yhteistyöpankkiensa kanssa. Nämä ovat edellytyksenä kun tehdään ja kilpailutetaan korkosuojauksia. Pankit haluavat yleensä että nämä sopimukset leimataan kunnanhallituksessa ja -valtuustossa.
10 10 Kommenttimme KILAn esittämään lausuntoon suojauslaskennasta sekä koronvaihtosopimusten käsittelystä tilinpäätöksessä (linkki ohessa liitteenä) KILA (kirjanpitolautakunta) antoi lausunnon "suojauslaskennasta ja koronvaihtosopimusten käsittelystä". Tässä lausunnossa KILA ottaa kantaa siihen miten koronvaihtosopimusten realisoitumaton markkina-arvo pitäisi huomioida tilinpäätöksessä. Tietomme mukaan tämän asian lopullista kantaa ei välttämättä ole vielä lyöty lukkoon koska tilintarkastusyhteisöt ovat antaneet asiasta vastineensa ja asiaa vielä puidaan. Pääperiaate, joka on avattu melko vaikeaselkoisesti kyseisessä lausunnossa, on se, että kirjausperiaate määräytyy pitkälti sopimuksen suojaavuuden sekä suojauslaskennan käytön tai käyttämättömyyden pohjalta. Mikäli kyseessä ei ole suojaava sopimus, tulee realisoitumaton markkina-arvo kirjata tulosvaikutteisesti tilinpäätöksessä. Suosittelemme keskustelemaan tästä asiasta tilintarkastajanne kanssa tuoreimman tiedon varmistamiseksi. Ohessa linkki dokumenttiin: 08a0048de3d?OpenDocument Huom! KILA:n (kirjanpitolautakunta) kuntajaoksen uuden lausunnon 116/2017 mukaan, mikäli kirjanpitovelvollinen katsoo, että johdannaissopimukset ovat suojaavia, tämä tulee todentaa ja dokumentoida sekä kuvata tilinpäätöksessä. Asiaan tarvitaan mielestämme vielä tarkennuksia ja selkeämpää ohjeistusta, sekä tilintarkastusyhteisöjen yhtenäistä kantaa asian käytännön toteutuksesta. LIITE: Ruoveden kunnan suojauslaskelma vuosille
Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset
1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa
LisätiedotKorkomarkkinoiden erityispiirteet
Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä
LisätiedotJärvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat
Järvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat Marraskuu 2018 Julkinen versio 1Copyright inspira Yhteenveto 1. Inspira avustaa Järvenpään kaupunkia lainarahoituksen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2015
Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen
LisätiedotKuntarahoitus kuntien oma rahoituskumppani
1 Kuntarahoitus kuntien oma rahoituskumppani 2 Kuntarahoitus-konserni lukuina Kuntarahoitus-konserniin kuuluvat emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj ja tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. 1-6 2015
LisätiedotMakrokatsaus. Elokuu 2016
Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla
LisätiedotTuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto
Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus Konsernijaosto 28.5.2018 Tuusulan kunnan lainat ja rahoitusjärjestelyt - tilanne 4/2018 Pääoma, M Lainatyyppi Lyhennys-ohjelma Eräpäivä Korko % 10 Velkakirjalaina
LisätiedotMarkkinakatsaus. Syyskuu 2015
Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-
LisätiedotJärvenpään kaupungin lainasalkun hallinta ja korkosuojaukset
Järvenpään kaupungin lainasalkun hallinta ja korkosuojaukset Luottamuksellinen 1 Sisällysluettelo Yhteenveto ja johtopäätökset 1 s.3 2 3 4 5 6 Suositukset Johdanto Nykytila ja ennustettu kehitys Mitä korkomaksujen
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotOSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto
OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan
LisätiedotKorkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille
Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia
LisätiedotRahoitus ja sijoitustoiminta
Rahoitus ja sijoitustoiminta Kaupunginvaltuusto 8.6.2017 Konsernihallinto Konsernipalvelut/rahoitus Rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva Esityksen sisältö: - Talous ja valtuutetut - Lainat (rahoitus)
LisätiedotTalouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet
Talouden näkymät Elpymisen edellytykset voimistuneet Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2013 2 Länsimaat kohti kasvua Kehittyvillä talouksilla hitaampi vaihe Keväällä ja kesällä nousua länsimaissa. Talousluvut
LisätiedotTietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista
Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske ankin kautta tehtävistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla voidaan käydä Danske ankin
LisätiedotKorot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki
Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotViitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotMakrokatsaus. Toukokuu 2016
Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotUB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013
UB Korkosalkku Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 Markkinat Euroopan korkomarkkina on jo pitkään ollut pääosin kahden muuttujan armoilla: euroalueen velkaongelman ja sitä seuranneen pankkikriisin sekä
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotKATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014
LisätiedotMiten rahapolitiikan uutisia luetaan?
Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotPitääkö korkojen nousua pelätä?
Pitääkö korkojen nousua pelätä? 22.11.2018 Jari Vaine Erityisasiantuntija/rahoitusala, kuntatalous 12.11.2018 08:41 2 Korkoja liikuttavia tekijöitä, esimerkiksi Lyhyet korot Inflaatiotavoite ja odotukset
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys
Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen KEVA-päivä 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen näkymissä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Joulukuu 2015
Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2016
Markkinakatsaus Huhtikuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja mutta Euroopassa pieniä positiivisia signaaleja, kun ostopäällikköindeksit nousivat ja Saksan IFO -indeksi ylitti
LisätiedotLainasalkun korkoriskianalyysi
Lainasalkun korkoriskianalyysi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Nordea Markets 19.1.2018 Analyysi PSSHP:n lainakannan korkoriskistä Analyysi PSSHP-konsernin lainakannan korkoriskistä Liitteet Analysoitu
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2016
Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotValtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotNousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki
Nousukausi yllätti Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki 24.10.2017 Talouspoliittinen epävarmuus ja markkinat Rahoitusmarkkinat uskovat tasaisen kasvun jatkumiseen, riskipreemiot laskeneet
LisätiedotTalousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus
Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotRAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU
1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi
Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017
KARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 KH Karkkilan lainanottosuunnitelma 2017 1 (7) Sisällysluettelo 1. Tiedot lainan ottajasta... 2 1.1. Lainan ottaja... 2 1.2. Päätökset lainojen ottamisesta...
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2016
Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas
ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten
LisätiedotTalousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016
Talousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016 27.6.2016 Talousjohtajabarometrin taustaa Talousjohtajabarometrin rakenne Kansantalouden näkymät Yrityksen talousnäkymät Ajankohtaisteema: Yhteiskuntasopimus Talousjohtajabarometri
LisätiedotOsavuosiraportti
Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen
LisätiedotILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto
LisätiedotYHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA 2.3.2015
1 YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA 2.3.2015 Danske Bank Oyj Kuntarahoitus Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj Laina-aika 1+ 9 vuotta 10 tai 15 vuotta 10 vuotta Lyhennykset Tasalyhennyksin puolivuosittain. Tasalyhennyksin
LisätiedotRaha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2015
Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,
LisätiedotValtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka
Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2013
PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotMakrokatsaus. Joulukuu 2016
Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotJOHDANNAISSOPIMUSTEN KÄSITTELY KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN LIITETIEDOISSA
1 (10) JOHDANNAISSOPIMUSTEN KÄSITTELY KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN LIITETIEDOISSA SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY:N SUOSITUKSIA 1/2019 Suomen Tilintarkastajat ry (Finnish Association of Auditors) Reg. No. 0221727-0
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS
VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09
LisätiedotRahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen
Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu
LisätiedotTalousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:
Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2016
Markkinakatsaus Kesäkuu 2016 Talouskehitys Maailmantalous on OECD:n mukaan hitaan kasvun ansassa, tarvetta on kokonaisvaltaisille vero- ja rahapoliittisille sekä rakeenteellisille toimenpiteille Suomen
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2016
Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue
LisätiedotTalouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti
Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus
LisätiedotMarkkinakatsaus. Lokakuu 2015
Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia
LisätiedotMaailmantalouden näkymät
Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4
LisätiedotMikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014
Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotKAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN
00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2015
Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit
LisätiedotPaniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotLausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM
LisätiedotTietoja koronvaihtosopimuksista
Tietoja koronvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske Bankin kautta tehtävistä koronvaihtosopimuksista. Koronvaihtosopimuksilla voidaan käydä kauppaa Danske Bankin kanssa pörssin ulkopuolella
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009
Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?
LisätiedotEuro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka
Lisätiedot