NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 1. Nisulan päiväkodissa uskomme näihin asioihin Kasvatuksessa on pitkälti kyse arvovalinnoista, osaamisesta ja ymmärryksestä. Omassa kasvatusyhteisössämme arvostamme erityisesti - lapsilähtöisyyttä, joka tarkoittaa lapsen yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden havaitsemista ja ymmärtämistä - ajattelemme, että jokainen lapsi on hyvä ja kaikenlaiset lapset voivat tulla päiväkotiimme - turvallista, avointa, lämmintä ilmapiiriä, jossa lapsen on hyvä olla - vanhempien kuulemista ja hyvää vuorovaikutusta sekä kasvatuskumppanuutta, josta yritämme oppia lisää koko ajan - aikuisten aktiivista työotetta lapsen kehitystä tukevan toiminta- ja oppimisympäristön rakentamisessa, esteettisyys ja järjestys vaikuttavat viihtyvyyteen ja ilmapiiriin sekä lapsilla että aikuisilla - hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä monien ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa - päiväkodin henkilöstön eettinen ohjeisto (valmistuu tammikuussa), mikä auttaa ja ohjaa meitä oikeaan suuntaan jokapäiväisissä arvovalinnoissamme ja arkipäivän työssä Lyhyesti ja tiivistetysti pyrimme siihen, että hoidamme, huolehdimme, opetamme ja kasvatamme lapsia, kuten toivoisimme omiammekin hoidettavan. Ihminen muistaa läpi elämänsä ne sylit, jotka ovat häntä kantaneet. (Kalevi Virtanen)

3 2. Kuvaus Nisulan päiväkodista Päiväkoti sijaitsee Eeronkadulla, Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa, rauhallisella paikalla Tuomiojärven läheisyydessä. Päiväkoti aloitti toimintansa kevättalvella kaksiryhmäisenä pienenä yksikkönä. Toisen ryhmän tilat suunniteltiin alun perinkin kuulovammaisten lasten tarpeita ajatellen (Tuikut) ja toisen ryhmän tilat pienten alle 3v lasten tiloiksi, joissa kuitenkin alkoi vuorohoito 20:lle lapselle (Mukavantit). Vuorohoidon tarpeen lisäännyttyä vuonna 1995 palvelu siirtyi Tapiolan päiväkotiin ja Mukavanteista tuli 15 lapsen sisarusryhmä. Tuikkujen ryhmä toimi kuulovammaisten ryhmänä, johon sijoitettiin myös ulkopaikkakuntalaisia lapsia. Kun erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä Jyväskylässä kasvoi, ryhmä muutettiin ns. integroiduksi pienryhmäksi, jossa oli lähinnä kielen kehityksessä tukea tarvitsevia, dysfaattisia lapsia, mutta myös tavallisia, terveitä lapsia. Vuosina Nisulan päiväkoti sai kaivatun laajennuksen. Kevättoimintakauden alkaessa vuonna 2008 päiväkodissa oli neljä ryhmää. Ryhmien nimet muutettiin kuvaamaan asuinalueen, Nisulan, nimeä eli Pullapuput, Leipurihiiret, Nisukissat ja Kokkikoirat. Pullapuput 1 2 v / 12 paikkaa Ryhmässä ovat päiväkodin pienimmät, jotka opettelevat olemaan erossa kotiväestä ja totuttelevat olemaan yhdessä toisten lasten kanssa. Tuttu ja turvallinen arki samoin toistuvine tilanteineen rytmittää päivää. Rauhallinen ja kiireetön toiminta turvaa lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen, sylittelyn ja tukee lapsen persoonallista, yksilöllistä ja ikätason mukaista kehitystä. Päivää maustavat leikit, laulut, liikunta ja kädentyöt, jotka kaikki omalla tavallaan tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Erityisen tärkeää on hyvä kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa; käytössä ovat päivähoidon hyvän aloituksen menetelmät, aloituskeskustelut kotikäynteineen sitä haluavien vanhempien kanssa sekä useamman kerran tutustumiset päiväkotiryhmään. Omahoitajuus toimii

4 ryhmässä sovelletusti. Työtiimissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Leipurihiiret 3 6 v / 12 paikkaa Ryhmä on ns. integroitu pienryhmä, jollaisia kaupungissa ei enää juurikaan ole. Puolet lapsista tarvitsee normaalin päivähoidon lisäksi erityistä tukea kasvuun ja kehitykseen. Tuen tarve voi johtua pulmista mm. kielen, vuorovaikutuksen, leikin tai jonkin muun lapsen arkea hankaloittavan asian vuoksi. Ryhmässä työskentelee yksi erityislastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja yksi vakinainen erityisavustaja. Kaikki ryhmän toiminta tapahtuu pienryhmissä, jossa lapsen on helpompi omaksua uusia asioita. Lasten viikko rytmittyy erilaisista pienryhmistä, joiden sisältö muovautuu lasten tarpeita vastaaviksi. Pienryhmissä (Jyväjemmarit, Pullahiiret ja Juustohiiret) lauletaan, retkeillään, jumpataan ja harjoitellaan kieltä ja vuorovaikutusta. Ryhmässä käytetään erilaisia vaihtoehtoisia kommunikaatiomuotoja; viitottu suomi, erilaiset kuvat tai pikapiirtäminen. Kuvasarjan avulla opettamista kutsumme sarjakuvittamiseksi. Kaikki lapset hyötyvät kuvakielestä. Sarjakuvan avulla lapselle voidaan opettaa monenlaisia taitoja, painopiste on kielen, vuorovaikutuksen ja hyvien sosiaalisten taitojen opettelussa. Viitottu suomi auttaa puheen oppimisessa. Leipureiden tavoitteena on luoda tunneilmastoltaan hyvin myönteinen ryhmä, jossa kaikki tuntisivat oppimisen iloa ja lapsena olemisen riemua. Esiopetus Leipurihiirien ryhmässä Mikäli lapsi on saanut sairauden tai vamman vuoksi pidennetyn 11- vuotisen oppioikeuden, on hän jo 5-vuotiaana esiopetuksessa. Näitä lapsia on ryhmässä vuosittain. Esiopetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen yksilölliset tarpeet ja lapselle laaditaan henkilökohtainen erityisen tuen suunnitelma yhdessä vanhempien ja terapeuttien kanssa. Suunnitelmassa korostuu pienen lapsen ominainen tapa oppia; liikkuminen, leikkiminen ja monipuolinen kuvallinen tuki auttavat lasta oppimaan monen aistikanavan kautta. Kuvat, viittomat ja piirrokset ovat luonnollinen osa Leipuri-eskareiden arkea. Havaintotoimintojen vaikeus voi ilmetä näillä lapsilla mm. sosiaalisissa taidoissa, siksi lasten arkea

5 kuvitetaan jatkuvasti sarjakuvapiirtämällä. Tämä auttaa lasta ymmärtämään paremmin lasten välisiä tilanteita ja lapsi pystyy ohjaamaan omaa toimintaansa. Tavoitteena on itseensä luottava kouluun lähtijä! Nisukissat 2 4 v / 21 paikkaa Kissat on 2 4-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmä. Toiminta tapahtuu kolmessa pienryhmässä (Punaiset, Keltaiset ja Siniset) ja jokaisella aikuisella on oma ryhmänsä. Tiimissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Ryhmät muodostetaan lasten ikä, taidot ja vuorovaikutussuhteet huomioiden. Pienryhmissä voidaan lapsia huomioida yksilöllisemmin, niissä on parempi leikkirauha ja ne edistävät lapsen vuorovaikutustaitojen ja itsetunnon kehittymistä. Pienessä ryhmässä lapsella on myös parempi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa aidosti toimintaan. Nisukissojen maailma sisältää musiikkia, liikuntaa (mukana tutkimuksessa), kädentöitä, satuja ja leikkiä. Vuorovaikutuksen tukena käytetään kuvia, sarjakuvitusta ja tukiviittomiakin tarpeen mukaan. Tärkeinä sydämen asioina ryhmässä pidetään hyväksyvää ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on leikin lomassa hyvä opetella erilaisia arkielämän taitoja, ystävyyssuhteita ja saada aikuisten tukea oman identiteettinsä muodostamiseen. Kokkikoirat 5 6 v / 21 paikkaa Ryhmä on ns. viskari-eskari, yleensä noin puolet kumpiakin. Osan aikaa päivästä ikäryhmät toimivat erillään omissa toiminnoissaan. Molemmilla on kuitenkin toiminnassaan samat teemat samoilla jaksoilla. Toiminta tapahtuu pienryhmissä porrastetusti. Tiimiin kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Esiopetuksen sisältöjä hyödynnetään myös Viskareiden toiminnassa, erityisesti liikunnassa, musiikissa ja ympäristö-luonnontiedossa. Viisivuotiaiden omat materiaalit ovat mm. Puheen ymmärtämisen ja oman ilmaisun harjoitukset (Leikiten Oy) sekä Satulinnan saleissa opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Tammi 2005). Viskarit käyvät myös

6 Viitaniemen vanhainkodilla Lysti-kerhossa, tämä yhteistyö on jatkunut jo useamman vuoden. Esiopetus Kokkikoirien ryhmässä Eskareiden toiminta pohjautuu Hauska matka eskariin - opetusmateriaaliin (Otava 2009). Toimintavuoden aikana käsitellään noin kymmenen erilaista aihealuetta, joissa yhdistyvät kielen ja vuorovaikutuksen, matematiikan, etiikan ja katsomuksen, ympäristö- ja luonnontiedon, liikunnan, musiikin, kuvataiteen ja kädentöiden sisällöt ja opetusmenetelmät. Viikoittain pidetään myös luovuuspäivä, jolloin lapset itse valitsevat toimintansa kiinnostuksensa mukaan tai osallistuvat vapaaehtoiseen kädentaitopajaan. Esiopetus on kokonaisvaltaista toimintaa lapsen arjessa. Tämän toiminnan mielekkääksi ja turvalliseksi kokemista edistetään taitokasvatuksella (Ben Furmanin Muksuoppiin pohjautuen). Siinä on tavoitteena myönteisyys, ratkaisukeskeisyys ja oppimisen ja osaamisen ilo. Ryhmässä lapset mm. itse keksivät erilaisia taitoja sääntöjen sijaan. Taidot liittyvät kaikkeen esiopetukseen / varhaiskasvatukseen, esimerkiksi toisten huomioimiseen, ristiriitatilanteiden selvittämiseen, oppituokioilla toimimiseen, ruokailuun, siirtymävaiheisiin ja retkillä käymiseen. Taitoja syntyy koko ryhmän tai yksittäisen lapsen tarpeiden mukaan. Retkillä syntyi esim. reunataito muistuttamaan tien reunassa kulkemisesta. Uusi taito kuvitetaan ja siitä keskustellaan yhdessä, jolloin ne jäsentyvät lasten mieliin toimintamalleiksi. Piirtäminen ja kuvien käyttö ovat osa ryhmän toimintakulttuuria. Kuvitus havainnollistaa, selkiyttää ja antaa merkityksen esimerkiksi toiminnan kulkuun, opittavana olevaan asiaan ja laulujen sanoihin. Kuvitettu tuokio jää usein esille iltapäivää varten, jolloin lapsi voi itse kertoa vanhemmilleen oppimistaan asioista. Vanhempien kanssa käydään keskustelut oppimissuunnitelmasta vähintään kaksi kertaa vuoden aikana. Suurin osa eskarilaisista aloittaa koulutiensä Puistokoulussa.

7 3. Nisulan päiväkodin vasuprosessista Päiväkodissa oli aloitettu uuden vasun tekeminen laajentuneen toiminnan jälkeen vuonna 2008, mutta se työ oli jäänyt kesken johtajien vaihduttua. Systemaattinen uuden vasun tekeminen alkoi syksyllä 2010 suunnittelupäivässä ja jatkui työilloissa koko henkilöstön voimin sekä viikkopalavereissa tiimien lto-edustuksen voimin. Vasun tekemisen rinnalla otettiin käyttöön tiimikehityskeskustelut ja tiimisopimukset, joissa vasupainotteisuus on ollut vahvasti mukana sen lisäksi, että ne ovat selkiyttäneet työyhteisön pelisääntöjä. Syksyllä 2011 aloimme laatia työyhteisön eettistä ohjeistusta, tämä pohdiskelu on ollut myös suorassa yhteydessä loppusuoralla olevaan vasutyöhön erityisesti arvokeskustelun osalta. Kaikki kehittämistyö vuoden aikana on ollut tavalla tai toisella sidoksissa yksikön vasun tekemiseen ja peruskysymyksen kirkastamiseen mitä meidän täytyy ja mitä voimme tehdä lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi? Vanhempien osuus vasu-työssä liittyy vanhempainiltoihin, lapsen vasukeskusteluihin ja aloituskeskusteluihin, joissa on tietoisesti kuunneltu vanhempien ajatuksia ja toiveita. Mitään erillistä kyselyä tms. nimenomaan vasuprosessin takia emme tehneet vanhemmille emmekä lapsille. Vasua päivitetään vuosittain, todennäköisimmin syksyisin uuden toimintakauden alussa. Pyrimme tarkentamaan toiminnan kuvausta ryhmävasujen asteelle vähitellen ja yksikön vasu jää yleisemmälle tasolle. Todentumista seurataan tiimi- ja kehityskeskusteluissa sekä ottamalla käyttöön myös vertaisarviointi. Lapsilta ja vanhemmilta saamme palautetta päivittäin.

8 4. Lapsen hyvinvoinnin edistämisen periaatteita Periaatteitamme ja ajatuksiamme on jo kuvattu vasun alkulehdellä. Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen saumaton kokonaisuus, jonka perustana ovat yhteinen ymmärrys perustehtävästä ja lapsesta ja lapsen hyvinvoinnin edistämisestä. Mielestämme lapsen vasu on se tärkein asiakirja, joka turvaa jokaiselle lapselle yksilöllisyyttä ja osallisuutta, samoin vanhemmille. Lapsen vasu-keskustelut käydään kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Katsotaan, mitä uusi Muksunetti tuo tullessaan vasukeskusteluihin. Kasvatuskumppanuus-koulutuksiin on päässyt jo neljä työntekijää, tavoitteena on saada yksi jokaiselle alkavalle kurssille. Uuden lapsen aloittaessa kuuntelemme perheiden toiveita ja ajatuksia aloituskeskustelussa joko lapsen kotona tai päiväkodissa. Monesti käy kuitenkin niin, että hoidon aloituksella on kiire ja hyvä aloitus ei onnistu oppikirjan mukaan, silloinkin yritämme hoitaa tilanteen lapsen kannalta edullisimmalla tavalla yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaisen tuen varmistamiseksi ryhmissämme käytetään sellaisia työtapoja ja -menetelmiä, jotka jo itsessään tulevat oppimista ja kehittymistä. Käytämme mm. paljon kuvia, kuvittamista, piirtämistä, sarjakuvittamista, pienryhmätoimintaa, toimintojen porrastusta ja liikuntaa. Päiväkodissa on myös erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi ryhmiä ja vanhempia mielellään ja menestyksekkäästi. Päiväkodissamme on ollut toistaiseksi poikkeuksellisen vähän erikielisiä tai eri kulttuureista tulevia lapsia. Näiden lasten omaan vasuun kirjataan heidän tarpeisiinsa sopivat tavoitteet ja käytännöt.

9 Päiväkodin periaatteena on, että kaikki lapset ovat meidän lapsiamme. On välttämätöntä kaikkien aikuisten tuntea kaikki lapset, koska varhain aamulla tulijat kootaan ensin yhteen paikkaan Leipureihin klo 7.30 saakka ja myös myöhään iltapäivällä on paikalla vain 1-2 työntekijää. Toisen ryhmän auttaminen jonkun poissa ollessa on myös normaali käytäntö, siksi kaikkien lasten nimeltä tunteminen on hyväksi. 5. Sisällölliset orientaatiot Nisulan päiväkodissa on erinomaiset tilat monipuoliseen toimintaan. Ne mahdollistavat monimuotoiset leikit, liikkumisen, tutkimisen, taiteiden kokemisen ja itseilmaisun. Henkilökunnalla on myös paljon erityisosaamista eri alueilta ja taitoja käytetään koko yhteisön hyödyksi. Musiikki on yksi vahva osaamisalue ja esimerkiksi joka kuukauden viimeisenä perjantaina kaikki kokoontuvat yhteiseen lauluja musiikki-hetkeen päiväkodin saliin ja joka ryhmä tuo sinne oman ohjelmansa ne ovat hienoja hetkiä niin lapsille kuin aikuisillekin! 6. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Nisulassa Kasvatuskumppanuudesta ja hyvästä alusta on jo kerrottu aiemmissa kohdissa, mutta silti pyrimme osaamistamme molemmissa parantamaan. Päivittäin toistuvat arjen tilanteet ovat eri-ikäisten ryhmissä hyvinkin erilaisia ja niitä ryhmät kuvaavat vanhemmille omissa tapaamisissaan ja kuukausikirjeissään. Sen voimme luvata kaikkien ryhmien osalta ettei meillä lapsia teipata tuoleihin tai syötetä väkisin tai muutenkaan kohdella lapsia väärin. Selkeät rajat ja yhteiset säännöt / taidot täytyy kuitenkin olla yhteisössä pelkästään turvallisuudenkin takia. Kiusaamiseen suhtaudumme vakavasti ja otamme lasten kertomat tilanteet tosissaan ja käsittelemme asiat lasten ikätasoon sopivilla tavoilla. Kaikissa ryhmissä on käytössä pienryhmätoiminta, kussakin omassa muodossaan ja ryhmän lapsille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Lapsiryhmät on muodostettu lähinnä iän mukaan ja ovat 12- tai 21- paikkaisia perinteisesti. Tiimeissä työskentelee aikuisia

10 suhdelukuasetuksen mukaisesti, mutta 1 2 lastentarhanopettajaa puuttuu. Toiminnassa painottuvat lähivuosina -vuorovaikutustaitojen opettelu ja tunneilmaisun kehittäminen (vuorovaikutusleikkiryhmät, musiikki, tanssi, piirtäminen, kuvakortit) - lasten jatkuvan leikin mahdollistaminen aikatauluja ja ympäristöä muokkaamalla - arjen oppimistilanteiden hyödyntäminen paremmin (sosiokonstruktivistinen oppimisnäkemys käyttöön), pienillä mallittaminen - lasten yksilöllinen kohtaaminen (temperamentit, havainnot, persoonallisuus) - pienryhmätoiminnan arviointi ja hiominen (pysyvät ryhmät, omahoitajuus) Lastentarhaopettajat suunnittelevat työaikana tulevaa toimintaa, joka viimeistellään tiimien viikkopalaverissa. Lastenhoitajilla on kerran kuussa oma tapaamisensa, jossa he vaihtavat ja jakavat materiaalia toisilleen pienryhmätoimintaa varten. Tiistaisin on talon oma tiimiedustuksellinen (tiiminvetäjä lto) viikkopalaveri johtajan johdolla, se sisältää aina myös pedagogisia teemoja ja toiminnan suunnittelua. 7. Toimintatapojen kehittäminen Arvioinnin ja kehittämisen pohjana ja paikkoina ovat - talon oma vasu (+ tulevat ryhmävasut) - lasten vasut/ keskustelut - lasten havainnointi - tiimisopimukset - kehityskeskustelut / tiimi- ja yksilökohtaiset - vertaisarvioinnit - talon viikkopalaverit / tiimipalaverit - henkilöstökyselyt

11 - asiakaspalautteet - suunnittelupäivät / työillat - koulutukset / säteilyt Erityisesti haluamme huolehtia uuden työntekijän hyvästä perehdyttämisestä sovitun käytännön mukaisesti, että hän pystyisi heti kantamaan vastuuta yhteisistä tehtävistä. Vakinaisen väen työkierto eri ryhmissä on valaisevaa ja opettaa ymmärtämään, mitä on olla kenenkin saappaissa eri ryhmissä. Pitempiaikaisilta sijaisilta haluamme myös palautetta millaista oli olla työssä meidän päiväkodissamme mikä on ihmetyttänyt, mikä on ollut hyvää ja mitä pitäisi parantaa. Pyrimme luomaan kasvatusyhteisöömme sellaisen ilmapiirin ja työasenteen, joka avaa ovia uusille ajatuksille ja kokeilevalle, arvioivalle mielelle. Tämä tarkoittaa myös halukkuutta koulutukseen täydentämään ja päivittämään omaa osaamistaan ja sitten säteilemään oppimaansa myös muille. Kaikkien osaaminen ja kyvyt halutaan saada käyttöön lasten ja työyhteisön hyväksi. Kukin ottaa henkilökohtaisen vastuun omasta työstään ja auttaa myös muita selviämään omasta tehtävästään. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. (Robert Fulghum 1986, All I Really Need to Know I Learned in Kindergarten)