KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 379 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä FI FI

2 Johdanto Hiljattaiset terrori-iskut Euroopassa osoittivat jälleen kerran, että on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin radikalisoitumisen torjumiseksi, koska se johtaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja terrorismiin. Suurin osa iskuihin osallistuneista terroristiepäillyistä oli jäsenvaltioissa syntyneitä ja kasvaneita Euroopan kansalaisia, jotka olivat radikalisoituneet ja kääntyneet maanmiehiään vastaan hirmutekoja tekemällä. Radikalisoitumisen estäminen on keskeinen osa terrorismin torjunnassa, kuten tuotiin esiin Euroopan turvallisuusagendassa 1. Radikalisoitumisen torjumiseen tarkoitetut toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa suoraan paikallistasolla mutta myös alueellisella tai kansallisella tasolla, ja ne kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Paikallistoimijoilla on yleensä parhaat valmiudet ehkäistä ja havaita radikalisoitumista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. EU:lla on tässä tukijan tehtävä, eikä vähiten siksi, että jäsenvaltioihin kohdistuvien haasteiden samanlainen luonne sekä ongelman laajuus ja toisiinsa kytkeytyvä luonne tarkoittavat sitä, että myös unionin tasoisella yhteistyöllä, verkottumisella, rahoituksella ja hyvien toimintatapojen vaihdolla on oma roolinsa. EU on tukenut jäsenvaltioiden toimia tällä alalla jo yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2005 EU:n terrorisminvastaisessa strategiassa 2 todettiin ehkäisy yhdeksi sen neljästä toimintapilarista. Komissio antoi vuonna 2014 erityistiedonannon 3, jossa yksilöitiin prioriteetteja lisätoimia varten. Huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa asetettiin väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäiseminen laajempaan poliittiseen kontekstiin. Vastauksena Eurooppa-neuvoston 12. helmikuuta 2015 esittämään kehotukseen 4 sekä Euroopan parlamentin 5, ulkoasiainneuvoston 9. helmikuuta ja oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 20. marraskuuta ja 24. maaliskuuta esittämiin kehotuksiin komissio ehdotti 20. huhtikuuta 2016 annetussa tiedonannossaan 9 uusia konkreettisia toimia, joilla 1 Euroopan turvallisuusagenda, COM(2015) 185, EU:n terrorismin vastainen strategia, 30. marraskuuta 2005, 3 Komission tiedonanto Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen: EU:n toimien tehostaminen, COM(2013) 941 final, Valtion tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous, Bryssel, 12. helmikuuta 2015 Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuma, 5 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 25. marraskuuta 2015, radikalisoitumisen ja terroristijärjestöjen harjoittaman unionin kansalaisten värväyksen ennaltaehkäisemisestä (2015/2063(INI)), DOC+PDF+V0//FI&language=FI; ks. myös Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 19. tammikuuta 2016, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä, //EP//NONSGML+TA+P8-TA DOC+PDF+V0//FI. 6 Neuvoston päätelmät terrorismin torjunnasta, 9. helmikuuta 2015, 7 Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden päätelmät terrorismin torjunnasta, 20. marraskuuta 2015, 8 EU:n oikeus- ja sisäasiainministerien ja EU:n toimielinten edustajien yhteinen lausuma Brysselissä 22. maaliskuuta 2016 tehdyistä terrori-iskuista, statement-on-terrorist-attacks-in-brussels-on-22-march/. 9 Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun, COM(2016) 230 final. 2

3 voitaisiin tehostaa jäsenvaltioiden kansallisia toimia radikalisoitumisen torjumisessa parantamalla EU:n koordinointirakenteita, käyttämällä EU:n laajuisia verkostoja, tehostamalla varojen käyttöönottoa ja toteuttamalla Euroopan laajuisia hankkeita. Tällä tuoreimmalla tiedonannolla täydennetään myös tammikuussa 2016 esitettyä Yhdistyneiden kansakuntien toimintasuunnitelmaa 10 väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Väkivaltainen radikalisoituminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen tuoreimmat ilmentymät ja laajuus sekä uusien viestintävälineiden käyttö aiheuttavat uusia haasteita. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan lähestymistapaa, jossa puututaan radikalisoitumisen välittömiin turvallisuusvaikutuksiin ja perussyihin ja tuodaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimijat yhteiskunnan eri puolilta. Tässä tiedonannossa käsitellään EU:n toimia jäsenvaltioiden tueksi pyrittäessä ehkäisemään radikalisoitumista, joka johtaa väkivaltaiseen ääriliikkeiden toimintaan terrorismin muodossa. Tähän monitahoiseen ja monimutkaiseen haasteeseen voidaan vastata vain yhdistämällä toimia useilta eri politiikanaloilta ja tuomalla yhteen toimivaltaisia viranomaisia sekä yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä toimijoita kaikilta tasoilta, jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja keskustasolta sekä Euroopan tasolta. Tässä tiedonannossa keskitytään siihen, miten EU:n tason toimilla voidaan tukea jäsenvaltioita tämän haasteen ratkaisemisessa seitsemällä erityisalueella: i) tuetaan tutkimusta, näytön keräämistä, seurantaa ja verkottumista; ii) torjutaan terroristien propagandaa ja vihapuhetta internetissä; iii) torjutaan vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista; iv) edistetään osallistavaa koulutusta ja EU:n yhteisiä arvoja; v) edistetään osallistavaa, avointa ja vastustuskykyistä yhteiskuntaa ja pyritään tavoittamaan nuoret; vi) otetaan huomioon radikalisoitumisen torjunnan turvallisuusulottuvuus ja vii) kansainvälinen ulottuvuus. 1. Väkivaltainen radikalisoituminen monimutkainen ilmiö, joka edellyttää perusteellisia tietoja ja monitahoista vastausta Yhä monimutkaisempi ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö EU on pitkään ollut erityyppisen, etenkin poliittisiin ääri-ideologioihin perustuvan terrorismin kohteena. Tämä on edelleen vakava ongelma EU:ssa, ja on merkkejä siitä, että se yhä enenevässä määrin johtaa terroritekoina ilmenevään väkivaltaiseen ääriajatteluun. Euroopassa hiljattain tehtyjen terroritekojen taustalla olevat syyt ovat kuitenkin erilaisia ja monimutkaisempia kuin aiemmat radikalisoitumiseen liittyvät ilmiöt. Nykyradikalisoitumisen perussyyt ovat erilaiset, se toimii erilaisen rekrytointi- ja viestintätekniikan perusteella, ja sille ovat ominaisia globaalit ja muuttuvat kohteet Euroopassa ja sen ulkopuolella. Se kasvaa erilaisissa kaupunki- ja taajamaympäristöissä ja saa sytykettä ja innoitusta väkivaltaan kannustavista ideologioista, joilla on uusia kohderyhmiä, kuten naiset ja nuoret erilaisista sosiaalisista taustoista. Väkivaltainen radikalisoituminen on monimutkainen ongelma, johon vaikuttaa työntö- ja vetotekijöiden monisyinen verkko. Sitä ei laukaise vain yksi ainoa tekijä eikä sillä ole yhtä syytä tai väistämätöntä polkua, vaan kyseessä on yleensä monien eri tekijöiden summa

4 Radikalisoitumiseen johtavia tekijöitä voivat olla voimakas henkilökohtaisen tai kulttuurillisen vieraantumisen tunne, epäoikeudenmukaisuuden tai nöyryytyksen tunne, jota vahvistavat sosiaalinen marginalisoituminen, muukalaisviha ja syrjintä, vähäiset koulutus- tai työllistymismahdollisuudet, rikollisuus, poliittiset tekijät, ideologinen ja uskonnollinen ulottuvuus, hajonneet perhesiteet, henkilökohtainen trauma tai muut psykologiset ongelmat. Värvääjät osaavat hyödyntää näitä tekijöitä ja haavoittuvuutta ja epäkohtia manipuloinnin kautta tai toisaalta vahvistaa niitä eristäytymisen kautta. Sosiaalinen media tarjoaa yhteyksiä, virtuaalista osallistumista ja kaikukammion samanhenkisille äärinäkemyksille. Lisäksi käytännön toimijat ja tutkijat ovat havainneet, että radikalisoituminen voi joissakin olosuhteissa tapahtua yhä nopeammassa tahdissa. Arviolta EU:n kansalaista on liittynyt terroristijärjestöihin Syyrian ja Irakin kaltaisissa konfliktimaissa. Hiljattaiset terrori-iskut ovat asettaneet islamilaiset ääriliikkeet valokeilaan. Ideologiset ja uskonnolliset tekijät ovat yksi monista radikalisoitumisen mahdollisista taustatekijöistä. Värvääjistä ja ääri-ideologiaa saarnaavista on tullut taitavia epäkohtien hyödyntämisessä ja uskonnollisten käsitysten ja symbolien vääristelyssä perusteena väkivaltaisuuksille. Samaan aikaan uskonnolla voi olla keskeinen asema radikalisoitumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa: se sitoo yhteisöjä, vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja ohjaa ihmisiä positiiviseen suuntaan. Tutkimuksen, näytön keräämisen, seurannan ja verkottumisen tukeminen EU:n tutkimuksesta on saatu hyödyllisiä vertailevia tuloksia radikalisoitumisesta ja radikalismista luopumisesta nuorten parissa sekä uskontojen, monikulttuurisuuden ja poliittisten ääriliikkeiden kehittyvästä ja monimutkaisesta sosiaalisesta ympäristöstä monissa jäsenvaltioissa. Se on tuottanut ja tuottanee jatkossakin konkreettisia välineitä ja poliittisia analyysejä, joita turvallisuusalalla käytännössä toimivat ja poliittiset päättäjät jäsenvaltioissa voivat hyödyntää suoraan. Uusimmista Euroopassa tehdyistä terrori-iskuista käy kuitenkin ilmi radikalisoitumisen uusia suuntauksia, joita on tutkittava tarkemmin. Euroopan tutkimuksen ja teknologien kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa on käynnistetty useita radikalisoitumiseen liittyviä hankkeita. 11 Näissä hankkeissa on tavoitteena ymmärtää paremmin radikalisoitumisen taustalla olevia tekijöitä sekä menetelmiä, joilla voidaan arvioida niihin kohdistettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Tiedeyhteisön ja turvallisuusalalla käytännössä toimivien tuomiseksi lähemmäs toisiaan komissio on sisällyttänyt Horisontti ohjelmaan radikalisoitumista ja osallisuuden edistämistä koskevia tutkimusaiheita vuonna Euroopassa tehdään myös merkittävää tutkimusta uskontojen monimuotoisuudesta. 13 Näistä hankkeista saatava tuore näyttö 11 Seitsemännen puiteohjelman turvallisuushankkeita: prime.eu/project; Seitsemännen puiteohjelman yhteiskuntatieteellisiä ja humanististen tieteiden hankkeita: Religious Diversity and Secular Models in Europe-Innovative approaches to Law and Policy ; Finding a place for Islam in Europe ; Combating inequalities through innovative social practices of, and for, young people in cities across Europe. 12 8,5 miljoonan euron ehdotuspyyntö, joka koskee kattavan lähestymistavan kehittämistä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen EU:ssa sen varhaisesta havaitsemisesta suojelun parantamiseen, ja 5 miljoonan euron ehdotuspyyntö, joka koskee nykyisiä radikalisoitumissuuntauksia ja niiden vaikutuksia Eurooppaan. 13 2,5 miljoonan euron ehdotuspyyntö, joka koskee uskontojen monimuotoisuutta Euroopassa ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 4

5 vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia virittää oikealle taajuudelle nykyisiä toimintatapoja ja kehittää uusia toimintatapoja ja käytäntöjä. Muita tutkimusprioriteetteja ovat mm. seuraavat: hyödynnetään järjestelmällisesti saatavilla olevaa tietoa ja asiantuntemusta strategisen päätöksenteon tueksi; vahvistetaan alojen välistä käytännön työtä terroristien värväysalueilla, sosiaalistamista ja tekniikkoja; käytetään massadataa väkivaltaisen radikalisoitumisen viestintäkäytäntöihin liittyvien tietojen analysoimiseen; parannetaan tiedeyhteisön välisiä yhteyksiä, mukaan luettuna EU:n ulkopuoliset tutkijat, poliittiset päättäjät ja muut sidosryhmät, ja lisätään kieliä, kulttuureja, uskontoja ja ideologioita koskevaa tutkimusta ja koulutusta. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus Radikalisoitumisen torjuntaverkoston (RAN) osaamiskeskus on eurooppalainen keskus ja foorumi, jolla voidaan vaihtaa kokemuksia, koota tietoja, yksilöidä hyviä toimintatapoja ja kehittää uusia aloitteita radikalisoitumisen torjuntaan. Sen toimintaan osallistuu eri toimijoita (esim. psykologeja, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, yhteisöjen johtajia ja kansalaisjärjestöjä sekä poliisi, vankilaviranomaiset ja ehdonalaisvalvojat ja eri ministeriöiden ja viranomaistahojen edustajia) kaikilla asiaan liittyvillä aloilla, olipa kyseessä sitten sietokyvyn vahvistaminen ääriliikkeiden internetissä esittämää propagandaa vastaan, vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen tai oppimisympäristöt ja keskittyminen nuoriin. RAN on rakennettu kokoavaksi verkostoksi, ja muiden asiaan liittyvien verkostojen ja RANin osaamiskeskuksen yhteistyöllä voidaan tuoda yhteen alan asiantuntemusta ja toisiaan vahvistavia aloitteita politiikan eri aloilta. Komissio on varannut enintään 25 miljoonaa euroa neljän vuoden ajaksi RANin osaamiskeskuksen toimintaan, jotta se voi tarjota erityistukea jäsenvaltioiden sidosryhmille kattavien ehkäisystrategioiden suunnitteluun, eri viranomaistahoja yhdistävien puitteiden ja verkostojen perustamiseen ja konkreettisten hankkeiden toteuttamiseen. RANin osaamiskeskus kartoittaa myös tuoreimpia tutkimustuloksia, jotka ovat suoraan merkityksellisiä käytännön toimijoiden ja viranomaisten konkreettisessa työssä RANin eri työryhmissä. Keskeiset toimet: Tarjotaan RANin osaamiskeskuksen kautta tukea jäsenvaltioille tehokkaan ennaltaehkäisevän työn suunnitteluun ja toteutukseen, tarjotaan ohjeita ja oppaita eri viranomaistahoja yhdistävien rakenteiden perustamiseen, luodaan foorumi kokemusten ja toimintatapojen vaihtoa varten ja kartoitetaan radikalisoitumista koskevaa tutkimusta. Perustetaan ehkäisystrategioiden tietokanta kansalliselle, alueelliselle tai paikalliselle tasolle, käytännön toimijoiden verkosto ja kansallinen/alueellinen yhteyspiste jäsenvaltioihin. Toteutetaan tutkimuksia Horisontti ohjelman puitteissa väkivaltaisen radikalisoitumisen monimutkaisista perussyistä, jotta saadaan konkreettisia välineitä paremmin tietoon perustuvien poliittisten toimien tueksi. 5

6 2. Torjutaan terroristien propagandaa ja vihapuhetta internetissä: torjutaan uhkia, vahvistetaan kriittistä ajattelua ja kannustetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa Terroristit käyttävät internetiä yhä yleisemmin omiin tarkoituksiinsa. Jotkin terroristiryhmät käyttävät merkittävästi resursseja pitkälle kehitetyn terroristisen aineiston tuottamiseen suurina määrinä. Tämä aineisto sisältää uhkauksia sekä käsikirjoja ja käytännön neuvoja aseiden hankkimisesta ja maahantuonnista, pommien tekemisestä ja kohteiden valinnasta sekä iskujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Ne julkaisevat salauksella suojattujen kanavien kautta videoita onnistuneista iskuista, uhrien kidutuksesta ja teloituksesta ja levittävät viestejä, jotka tukevat terrori-iskuja ja väkivaltaisuuksia ja kannustavat niihin. Internet tarjoaa radikaalivärvääjille hyvät mahdollisuudet olla yhteydessä ihmisiin, jotka eivät olisi tavoitettavissa perinteisillä keinoilla. Vuorovaikutus verkossa samalla lailla ajattelevien kanssa voi korvata yksilön fyysisen yhteisön ja luoda sosiaalisen verkkoympäristön, jossa poikkeava käytös ja väkivalta ovat hyväksyttäviä. Tällainen verkkoaineisto ei välttämättä itsessään radikalisoi yksilöitä, mutta se vaikuttaisi osaltaan nopeuttavan radikalisoitumisprosessia. Vuorovaikutus muiden kanssa internetkanavien kautta ruokkii tunnetta yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä asiasta. Sen vuoksi ääriliikkeiden perussyihin puuttuminen edellyttää toimia, joilla torjutaan vihapuhetta samoin kuin ääriliikkeiden tai terroristien aineiston levittämistä verkossa. Se edellyttää myös toimia, joilla vahvistetaan yksilöiden kykyä vastustaa tällaista propagandaa. Yhteistyö tietotekniikan alan ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa Joulukuussa 2015 perustettiin EU:n internetfoorumi, jossa IT-alaa, jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat sekä lainvalvonnasta vastaavat yhteistyökumppanit pohtivat, miten terroristien ja ääriliikkeiden verkkopropagandan aiheuttamia haasteita voitaisiin torjua tiiviimmällä vapaaehtoisella yhteistyöllä niin, että turvataan perusoikeudet, kuten ilmaisunvapaus. Terroristisen verkkosisällön osalta toimet kohdistuvat tällä hetkellä kahdelle alalle: rajoitetaan terroristien aineiston saatavuutta ja parannetaan kansalaisyhteiskuntaa edustavien yhteistyökumppaneiden mahdollisuuksia esittää ääriliikkeiden väkivaltaisen propagandan torjumiseksi positiivista vastapropagandaa. Europolin yhteydessä toimivalla EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevällä yksiköllä on keskeinen rooli ensimmäisen tavoitteen tukemisessa. Se auttaa kartoittamaan terroristien verkkosisältöä ja ilmoittaa aineistosta yritykselle, jonka isännöimällä sivustolla se on, jos aineiston katsotaan rikkovan yrityksen sopimusehtoja. Viime kädessä yritys päättää aineiston poistamisesta. RANin osaamiskeskus ja sen viestintää ja propagandaa käsittelevä työryhmä käyttävät jatkossakin perustana kokemustaan yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa toisen tavoitteen parissa ja tarjoavat näkemyksiä vaihtoehtoisen ja vastapropagandan kehittämiseen. 14 Komissio, Europol, jäsenvaltiot sekä kansalaisyhteiskunnan ja toimialan edustajat työstävät kohdennettujen toimien valikoimaa, joka lanseerataan tulevina kuukausina. Valikoimaan kuuluu esimerkiksi sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitettu yhteinen alusta, jonka IT-alan toimijat kehittävät eri sidosryhmien avustuksella. Tavoitteena on vahvistaa ilmoittamisprosessia ja

7 estää poistetun aineiston siirtäminen toiselle alustalle. Lisäksi EU:n laajuinen kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen tähtäävä ohjelma, jota koordinoi RANin osaamiskeskus yhdessä toimialan ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa jäsenvaltioissa, tarjoaa koulutusta, teknistä tukea ja analyyseja vastapropagandakampanjoiden tehokkuudesta. Terrorismin uhreilla kuten myös uskonnollisilla johtajilla ja yhteisöillä on hyvät edellytykset tarjota vaihtoehtoisia viestejä ja vastapropagandaa. Eri aloitteiden toteuttamista EU:n internetfoorumin puitteissa tuetaan kohdennetulla tutkimuksella, joka koskee terroristien internetin käyttöä. Lisäksi komissio on laatinut Facebookin, Twitterin, YouTuben ja Microsoftin kanssa Euroopassa käytännesäännöt, joilla torjutaan laittoman vihapuheen leviämistä verkossa 15. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston ylimääräisessä kokouksessaan 24. maaliskuuta 2016 antaman yhteisen lausuman suuntaisesti tällä varmistetaan, että tietotekniikkayritykset tutkivat ja tarvittaessa poistavat nopeasti ja tehokkaasti vihapuheen, joka on EU-lainsäädännön 16 täytäntöönpanevien kansallisten lakien vastaista, ja tekevät kansalaisyhteiskunnan edustajille ja jäsenvaltioiden viranomaisille helpommaksi ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tulevissa toimissa keskitytään avoimuuden edistämiseen ilmoittamis- ja poistamismenettelyn soveltamisessa ja vaihtoehtoisen ja vastapropagandan edistämiseen. Vihapuhetta koskevat aloitteet, kuten No Hate Speech Movement -kampanja, jota Euroopan neuvosto tukee, ja muut ruohonjuuritason aloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä yhdenvertaisuuden edistämisessä ja rasismin ja radikalisoitumisen estämisessä. Komissio tukee kansalaisyhteiskuntaa vihapuheen seurannassa ja sen houkuttelevuuden ja vaikutusten vähentämisessä perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman 17 kautta. Komissio rahoittaa edelleen strategisen Syyria-viestinnän neuvoa-antavan ryhmän ja strategisen viestinnän verkoston toimintaa. Hankkeessa kerrytetty asiantuntemus on jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten käytettävissä asianmukaisten poliittisten puitteiden, viestintäkampanjoiden tai yksittäisten hankkeiden kehittämiseen. Hyvien toimintatapojen jakamista ja vaihtoa varten tarkoitetun verkoston luomisen lisäksi hankkeet tarjoavat käytännön tukea ja neuvontaa, jolla voidaan helpottaa tehokkaan vastapropagandan laatimista. Lainsäädännön päivittäminen Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä 18 edellytetään jo, että jäsenvaltiot varmistavat, etteivät audiovisuaaliset mediapalvelut, kuten TV-lähetykset ja tilausvideopalvelut, sisällä rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansalaisuuteen perustuvaa vihaan yllyttämistä. Vihapuhe videonjakoalustoilla on yhä kasvava ongelma, joten direktiivin tarkistusehdotuksessaan 19 komissio pyrkii varmistamaan, että videonjakoalustoja vaaditaan toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kansalaisten suojelemiseksi väkivaltaan tai vihaan yllyttämiseltä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi raportointi ja sisällön merkitseminen EU:n puitepäätös 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. 17 Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma työohjelma Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10. maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta. 19 Ehdotus audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (SWD (2016) 168). 7

8 Ehdotuksen mukaan toimialan laatimat käytännesäännöt toimitetaan komissiolle, audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmältä voidaan pyytää lausuntoa näistä käytännesäännöistä ja kansallisilla audiovisuaalialan sääntelijöillä on valtuudet panna nämä säännöt täytäntöön. Lisäksi komissio arvioi säännöllisesti itsesääntelytoimien tehokkuuden ja tukee niitä tarvittaessa, esimerkiksi luomalla asianmukaiset puitteet oikeusvarmuuden tarjoamiseksi tarvittaessa. Komissio myös toimii välittäjänä uudessa kumppanuudessa, jolla pyritään suojelemaan lapsia internetissä 20. Tämä on osa toimia, joilla kannustetaan toimialaa laatimaan käytännesääntöjä EU:n audiovisuaalialan sääntöjen ehdotetun päivityksen täytäntöönpanon tueksi. Medialukutaidon tukeminen Digitaalipalvelujen infrastruktuuri Turvallisempi internet, jota rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä, antaa kansallisille Safer Internet -keskuksille mahdollisuuden lisätä lasten, vanhempien ja opettajien keskuudessa tietämystä riskeistä, joita lapsiin voi kohdistua verkossa, ja antaa paremmat välineet käsitellä näitä riskejä. Jotkin Safer Internet -keskukset ovat reagoineet internetissä esiintyvään radikalisoitumiseen. Tämä vaatii erityisosaamista, jotta asiaa voidaan käsitellä asianmukaisesti. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan Safer Internet -keskus on antanut ohjeita lasten suojelemiseksi verkossa esiintyvältä ääriajattelulta. Itävallassa Safer Internet -keskus on laatimassa strategiaa verkkoradikalisoitumisen käsittelemiseksi, ja se tekee yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Ruotsin keskus on laatinut valistusmateriaalia, jolla pyritään parantamaan nuorten kykyä nähdä propagandan läpi. Keskeiset toimet: EU:n internetfoorumi: perustetaan sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitettu yhteinen alusta, jotta voidaan nopeuttaa ja tehostaa ilmoittamisprosessia, ja perustetaan kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantava ohjelma, jolla lisätään merkittävästi kansalaisyhteiskuntaa edustavien kumppanien koulutusta ja tukea, jotta voidaan lisätä internetissä esitetyn vaihtoehtoisen, positiivisen propagandan määrää. RANin osaamiskeskus: tarjotaan foorumi kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoon medialukutaidon ja kriittisen ajattelun lisäämiseksi internetissä ja laaditaan EU:n laajuinen kampanja, jolla vahvistetaan kestokykyä verkossa radikalisoitumista vastaan ja tarjotaan vaihtoehtoista propagandaa tai vaihtoehtoisia toimia (Exit Hate - kampanja). Komissio ja tietotekniikkayritykset: seurataan julkista sitoutumista vihapuheen torjumista koskeviin käytännesääntöihin ja niiden vaikutusta. Edistetään avoimuutta ilmoittamis- ja poistamismenettelyn soveltamisessa. 3. Kierteen poistaminen: torjutaan vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista Vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen ehkäisy ja torjunta kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja Euroopan komissio tukee jo jäsenvaltioita näissä toimissa

9 Vuonna 2015 annettujen radikalisoitumisen rikosoikeudellisia vastatoimia koskevien neuvoston päätelmien 21 mukaisesti Eurojust seuraa jäsenvaltioissa terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen osalta sovelletun lainsäädäntökehyksen ja noudatetun oikeuskäytännön kehitystä ja suuntauksia, syytteeseenpanolle ja vankeusrangaistuksille vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttö mukaan luettuna, ja pitää poliittiset päättäjät ajan tasalla ja ilmoittaa tulevien aloitteiden laatimisesta. Tämä tehdään mm. terrorismirikoksia koskevien tuomioiden seurannan ja terrorismia koskevien Eurojustin taktisten kokousten kautta. Komissio on myöntänyt lisäksi neuvoston päätelmien täytäntöönpanoon 8 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja Niillä rahoitetaan uudelleensopeuttamiseen ja radikalismista luopumiseen tähtääviä ohjelmia vankiloissa ja niiden ulkopuolella, riskinarviointivälineitä ja ammattilaisten koulutusta. Lisäksi komissio toimii yhdessä Euroopan ehdonalaisjärjestön (CEP) ja vankilaviranomaisten yhteistyötä edistävän EuroPris-järjestön kanssa, jotka molemmat saavat toiminta-avustuksia oikeusalan ohjelmasta. Tarkoituksena on saada ne mukaan vankiloiden ja ehdonalaisvalvonnan henkilöstön erityiskoulutukseen. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä myös Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa ja rahoittaa parhaillaan radikalisoitumista käsittelevää koulutusohjelmaa tuomareille ja syyttäjille, jotta nämä saisivat tarvittavat tiedot ja taidot pystyäkseen käsittelemään radikalisoituneita ihmisiä. Lisäksi komissio asettaa saataville riskinarviointivälineitä ja -menetelmiä terrorismirikoksista epäiltyjen aiheuttaman uhkan tasosta. On myös tärkeää helpottaa vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen torjumiseen liittyvien hyvien toimintatapojen jakamista jäsenvaltioiden kesken. RANin osaamiskeskuksen toiminta kattaa edelleen vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen, etenkin vankila- ja ehdonalaisoloja käsittelevässä työryhmässä, jossa paikalliset käytännön toimijat voivat vaihtaa hyviä toimintatapoja, antaa suosituksia ja laatia tai tarkistaa oppaita ja käsikirjoja sellaisten mekanismien ja ohjelmien täytäntöönpanosta, joka koskevat vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen ehkäisyä ja torjuntaa sekä kuntoutusta ja yhteiskuntaan sopeuttamista, mukaan luettuna etenkin ohjeet eri viranomaistahojen välisten lähestymistapojen ja täsmällisempien interventiovälineiden kuten riskinarviointien kehittämisestä. Ensimmäiset saadut kokemukset, suositukset ja yksilöidyt haasteet on esitetty RANin keskusteluasiakirjassa Dealing with radicalisation in a prison and probation context. Siinä käsitellään esimerkiksi eri viranomaistahojen yhteistyön kehittämistä, riskinarviointia, riskinhallintaa myös vankilaolosuhteissa sekä järjestelmän valintaa ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevia ohjelmia. 22 Keskeiset toimet: Hyödynnetään RANin osaamiskeskusta radikalisoitumisen ehkäisyä koskevien hyvien toimintatapojen vaihdossa ja poliittisten suositusten muotoilussa. Kohderyhmänä ovat käytännön työtä tekevät vankiloissa ja ehdonalaissektorilla (tapauksen mukaan myös tuomarit ja syyttäjät). Tarjotaan taloudellista tukea jäsenvaltioille riskinarviointivälineiden kehittämiseksi. 21 Neuvoston päätelmät, annettu 20. marraskuuta 2015, terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisten vastatoimien tehostamisesta,

10 Tuetaan koulutusohjelmien kehittämistä vankiloita varten (myös ammatillinen koulutus), jotta voidaan helpottaa vankien sopeutumista takaisin yhteiskuntaan. Tuetaan vankien kuntoutusohjelmien kehittämistä jäsenvaltioissa sekä rikosoikeudellisiin seuraamuksiin liittyvien hyvien toimintatapojen ja strategioiden vaihtoa. Edistetään erikoistuneiden syyttäjien tiedonvaihtoa Eurojust-yksikössä. 4. Edistetään osallistavaa koulutusta ja EU:n yhteisiä arvoja Pitkällä aikavälillä korkealaatuinen koulutus esikoulusta eteenpäin on edelleen paras keino suojautua sosiaaliselta syrjäytymiseltä, joka joidenkin osalta voi olla yksi tekijä radikalisoitumisessa. Lasten sosioekonominen tausta määrittää kuitenkin edelleen mahdollisuuksia ja tuloksia. Nuorista eurooppalaisista koulunkäynnin keskeyttää 11,1 prosenttia, ja he siirtyvät työmarkkinoille niin epäedullisessa asemassa, että sitä on erittäin vaikea muuttaa myöhemmin. 23 Näiden ongelmien ratkaiseminen ja EU:n yhteisten arvojen välittäminen nuorille, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, ovat sen vuoksi ratkaisevan tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimia. Opetusalan ministerit ja Euroopan komissio antoivat 17. maaliskuuta 2015 julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla 24. Siinä määritetään jäsenvaltioiden yhteiset tavoitteet ja kehotetaan EU-tason tukeviin toimiin. Tähän perustuen komissio on jo ottanut käyttöön toiminta- ja rahoitusvälineitä ja aikoo toteuttaa muita konkreettisia toimia jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä tehtävässä. Poliittisen tuen ja yhteistyön puitteiden lujittaminen Jäsenvaltiot ovat vastuussa omista opetusjärjestelmistään, mutta EU:n politiikalla voidaan tukea kansallisia toimia ja auttaa puuttumaan yhteisiin haasteisiin, etenkin koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) 25 kautta. Komissio ehdottaa luonnosta neuvoston suositukseksi, jolla edistetään toimivaa politiikkaa ja hyviä toimintatapoja. Tämän tueksi kaavaillaan rahoitusmahdollisuuksia, jotta saataisiin koordinoidumpi lähestymistapa koko EU:hun. Suositukseen sisältyy konkreettisia ohjeita poliittisille päättäjille, jotta voidaan toteuttaa toimia Pariisin julistuksen kansallisten ja paikallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erilaisista puitteista, joilla esimerkiksi ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä 26, saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisella lähestymistavalla saadaan nopeita ja tehokkaita tuloksia. EU-rahoituksen hyödyntäminen mahdollisimman hyvin 23 Kaikki tässä luvussa esitetyt numerotiedot on saatu vuoden 2015 Education and Training Monitor -julkaisusta. 24 Pariisin julistus, 25 Neuvoston päätelmät, annettu 12. toukokuuta 2009, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020), 26 Neuvoston suositus, annettu 28. kesäkuuta 2011, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista. 10

11 Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetaan monikansallisia yhteistyöhankkeita ja tuetaan poliittisia uudistuksia. 27 Pelkästään vuonna 2014 siitä annettiin rahoitusta yli hankkeeseen koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorilla. Vuodesta 2016 lähtien etusijalle asetetaan toimet ja hankkeet, joilla edistetään osallisuutta ja perusarvoja Pariisin julistuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämän tuloksena käytettävissä on 400 miljoonaa euroa näitä prioriteetteja tukevien uusien toimintatapojen ja hankkeiden kehittämiseen, ja ylimääräiset 13 miljoonaa euroa käytetään ruohonjuuritason aloitteiden levittämiseen ja laajentamiseen. Opettajien ja oppilaitosten tukeminen Koulut ovat yhteisöjen ytimessä ja näin ollen avainasemassa osallisuuden edistämisessä tiiviissä yhteistyössä vanhempien ja paikallisten järjestöjen kanssa. Säännölliset yhteydet kansalaisyhteiskunnan edustajiin ja roolimalleihin voivat olla ratkaisevia nuorten motivoimisessa ja sen estämisessä, että he ajautuvat yhteiskunnan laitamille. Tämäntyyppisiä verkostoja on jo joissakin jäsenvaltioissa 28, ja toimintaa olisi laajennettava Euroopan tasolla, jotta saavutetaan nuorten kriittinen massa. Sen vuoksi komissio perustaa verkoston, jonka kautta annetaan paikallisille sidosryhmille mahdollisuus kutsua toimintaan mukaan ihmisiä, joilla on erilaiset taustat, kuten yrittäjiä, taiteilijoita, urheilijoita samoin kuin mahdollisesti aiemmin radikalisoituneita henkilöitä vierailemaan kouluissa, nuorisokeskuksissa, urheilukerhoissa ja vankiloissa kertomassa kokemuksistaan. 29 Opettajat ovat erityisen tärkeitä. Heillä on hyvät mahdollisuudet havaita varhaisia radikalisoitumisen merkkejä oppilaissa ja puuttua niihin. Yleisemmin ottaen opettajilla pitäisi olla valmiudet käsitellä monimuotoisuutta luokassa ja siirtää yhteisiä arvoja oppilaille. Koska opettajilla monissa jäsenvaltioissa on samanlaisia haasteita, hyviä toimintatapoja voidaan yksilöidä EU:n tason vertaisoppimisen ja suorien vaihtojen kautta. EU tukee edelleen tällaisia vaihtoja etwinning-hankkeen opettajia ja luokkia eri puolilla Eurooppaa yhdistävän internetportaalin 30 ja RANin koulutusta käsittelevän työryhmän kautta. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä myös Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa pannakseen paremmin täytäntöön opettajien tueksi suunnitellut välineet. 31 Myös korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat ovat merkittävässä asemassa. Komissio kannustaa korkeakouluja toimimaan yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa ja tunnustamaan opiskelijoiden tähän liittyvän toiminnan, esimerkiksi antamalla opiskelijoille opintopisteitä vapaaehtoistyöstä tai muista oppimismoduuleista. Keskeiset toimet: Ehdotetaan neuvoston suositusta sosiaalisen osallisuuden vahvistamisesta ja Euroopan perusarvojen edistämisestä opetuksen ja epävirallisen oppimisen kautta. 27 Kokonaisbudjetista vähintään 28 % yhteistyöhankkeisiin ja 4,2 % politiikan tukemiseen eli 14,7 miljardia euroa vuosina Esimerkiksi Réserve Citoyenne Ranskassa, 29 Tämä Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettava verkosto käynnistetään pilottihankkeena, jossa keskitytään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen köyhillä alueilla joissakin jäsenvaltioissa. 30 etwinnigissä on mukana opettajaa ja hankkeita on 406. Se on maailman suurin opettajaverkosto ja tarjoaa jo monenlaisia kursseja kaikilla opetuksen aloilla, mukaan luettuna kansalaisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu. 31 Huhtikuussa käynnistetty Competence Framework on Democratic Citizenship ja Teaching controversial issues -ohjelma sekä Unescon pedagogiset ohjeet globaalin kansalaisuuden opettamisesta. 11

12 Asetetaan Erasmus+ -ohjelman kautta saataville yli 400 miljoonaa euroa vuonna 2016 kansainvälisiin kumppanuuksiin, joissa kehitetään innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä ruohonjuuritasolla, asetetaan sosiaalinen osallisuus etusijalle ja edistetään yhteisiä arvoja ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Erasmus+ -ohjelmalla laajennetaan ruohonjuuritasolla kehitettyjä toimia; tähän on varattu 13 miljoonaa euroa vuonna Perustetaan verkosto, jolla helpotetaan suoria yhteyksiä positiivisiin roolimalleihin kouluissa, nuoriso- ja urheilukerhoissa ja vankiloissa. Edistetään opintopisteiden myöntämistä vapaaehtoistoiminnasta ja laaditaan opetussuunnitelmia, joissa akateeminen sisältö yhdistetään kansalaistoimintaan Erasmus+ -ohjelman kautta. 5. Edistetään osallistavaa, avointa ja vastustuskykyistä yhteiskuntaa ja pyritään tavoittamaan nuoret EU edustaa yhteiskuntia, joille on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. 32 Sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjuminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja suojelun edistäminen ovat EU:n tavoitteita itsessään. 33 Tällaisten yhteiskuntien pitäisi osoittautua sietokykyisemmiksi väkivaltaisten ääriliikkeiden uhkaa vastaan. Syrjinnän, myös uskontoon tai vakaumukseen ja rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän, vihan ja yhteisöjen leimaamisen samoin kuin viharikosten ja vihapuheen vakavien muotojen torjuminen ovat kaikki keskeisiä tältä kannalta. Jäsenvaltioiden on valvottava rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa ja uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa syrjintää koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa, ja nyt on päästävä sopuun komission ehdotuksesta, jolla täydennetään syrjinnän vastaista lainsäädäntöä (esim. uskontoon perustuva syrjintä). 34 Kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu yhteisöjen välillä on erityisen tärkeää. Yhteisöjen johtajia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia on tuettava, jotta edistettäisiin vaihtoa ja yhteisiä hankkeita eri yhteisöjen välillä. Komissio on myöntänyt 4,5 miljoonaa euroa vuodeksi 2016 hankkeisiin, joilla pyritään lisäämään ymmärtämystä yhteisöjen, myös uskonnollisen yhteisöjen, välillä sekä ehkäisemään ja torjumaan rasismia ja muukalaisvihaa uskontojen ja kulttuurien välisellä toiminnalla. EU:n sosiaali- ja työllisyyspolitiikalla pyritään hävittämään köyhyys ja edistämään osallistavia työmarkkinoita ja yhteiskuntia. Yksi parhaista keinoista torjua sosiaalista syrjäytymistä on työllistäminen. Yksi jäsenvaltioiden haasteista on vähentää sellaisten nuorten lukumäärää, jotka eivät ole työssä, koulussa tai harjoittelussa (nk. NEET-nuoret). EU voi auttaa tarjoamalla poliittista ohjeistusta eri välineiden kautta; tällaisia ovat esimerkiksi nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyyttä koskeva aloite, pitkäaikaistyöttömyyttä koskeva suositus 32 SEU-sopimuksen 2 artikla. 33 SEU-sopimuksen 3 artikla. 34 Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, KOM(2008) 426 lopullinen. 12

13 ja hiljattain hyväksytty osaamisohjelma 35. Lisäksi yhdenvertaista kohtelua työssä ja koulutuksessa koskevalla direktiivillä 2000/78/EY 36 edistetään syrjinnän torjumista esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta syrjinnästä sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja työmarkkinaosapuolten parissa. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan kansallisia järjestelmiä ja pieniä paikallisia hankkeita. Vuosina myönnetään 25,6 miljardia euroa suoraan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, esimerkiksi räätälöityjen koulutusohjelmien ja sosiaalisen tuen järjestelmien kautta. Lisäksi yli 8 miljardia euroa käytetään siihen, että kouluja autetaan puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen ja parannetaan kaikkien pääsyä laadukkaan opetuksen piiriin esimerkiksi mukauttamalla koulujen opetussuunnitelmia, järjestämällä opettajille kursseja ja tarjoamalla yksilöllistä tukea heikommassa asemassa oleville oppijoille. Euroopan sosiaalirahaston odotetaan saavuttavan 2,5 miljoonaa heikommassa asemassa olevaa ihmistä, mukaan luettuna ne 1,3 miljoonaa, jotka ovat työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta voidaan rahoittaa sosiaalista osallisuutta edistäviä innovatiivisia hankkeita kentällä. Nuorisotyöllä saavutetaan tehokkaasti nuoret, etenkin heikommassa asemassa olevat nuoret, ja autetaan heitä sitoutumaan yhteiskunnan toimintaan; samalla vältetään syrjäytyminen ja alttius ääriliikkeiden näkemyksille. Nuorisotyöntekijöiden sitoutuminen on tärkeää osana laajempaa yhteistyötä kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa, mukaan luettuna oppilaitokset, yhteisölliset järjestöt, työnantajat ja nuoria lähimpinä olevat: perhe ja ystävät. Tämän tukemiseksi komissio laatii nuorisotyöntekijöille ja opettajille hyvien toimintatapojen välineistön tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tämän kautta tarjotaan esimerkkejä siitä, miten nuoria voidaan auttaa lisäämään demokraattista sietokykyään, saavuttamaan medialukutaito ja ajattelemaan kriittisesti, miten nuorille opetetaan konfliktien ratkaisua ja muiden näkemysten kunnioittamista ja miten tunnistetaan radikalisoitumisen varhaisia merkkejä ja reagoidaan niihin. Käytännössä tehtävän nuorisotyön vaikutusten parantamiseksi komissio vahvistaa eurooppalaista vapaaehtoistyötä kasvattamalla sen talousarviota 37 ja asettaa etusijalle hankkeet, joilla edistetään perusarvoja ja joilla pyritään saavuttamaan heikommassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt. Keskeiset toimet: Työskennellään edelleen yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta syrjinnän vastainen direktiivi hyväksyttäisiin. Edistetään heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta poliittisilla toimilla ja Euroopan sosiaalirahaston ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman tuella. Vahvistetaan tukea nuorisotyöntekijöille ja -järjestöille, etenkin laatimalla välineistö. Vahvistetaan eurooppalaista vapaaehtoistyötä. 35 Uusi osaamisohjelma Euroopalle Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä (COM(2016) 381). 36 Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27. marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. 37 Talousarvion (65 milj. euroa vuonna 2016) on tarkoitus kasvaa 15 % vuosittain vuosien 2017 ja 2020 välillä. 13

14 6. Otetaan huomioon radikalisoitumisen torjunnan turvallisuusulottuvuus Radikalisoitumisen ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvät voimakkaasti turvallisuusnäkökohdat, kuten hiljattaisessa tiedonannossa Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun tuotiin esiin. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa turvatoimenpiteitä estääkseen nuoria lähtemästä konfliktialueille ja liittymästä terroristiryhmiin. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät esimerkiksi matkustuskiellot ja kolmanteen maahan terrorismitarkoituksia varten matkustamisen kriminalisointi mutta myös toimenpiteet, joiden kautta perheet ja ystävät voivat pyytää viranomaisten apua, kuten palveleva puhelin. Lisäksi ääri-ideologiaa saarnaavat ja terroristipropagandaa levittävät tai alttiita yksilöitä rekrytoivat voivat saada rikossyytteen. Jäsenvaltiot voivat antaa matkustuskieltoja, joilla estetään ääri-ideologiaa saarnaavien saapuminen EU:hun, ja puuttua ääriliikkeiden viestien levittämiseen hallinnollisin toimenpitein. Tällaiset toimenpiteet ovat välttämätön täydennys toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan vastustuskykyä radikalisoitumista kohtaan. Tietojen jakaminen on tässä avainasemassa. EU:n rajavalvonta-, maahanmuutto- ja turvallisuusyhteistyön puitteet ja tietovälineet on yhdistettävä ja niitä on lujitettava ja hyödynnettävä täysimääräisesti 38, jotta voidaan estää EU:n kansalaisia matkustamasta konfliktialueille terrorismia varten ja yksilöidä ne, jotka palatessaan aiheuttavat riskin. Näitä ja muita puitteita ja välineitä on hyödynnettävä tietojen vaihtamiseksi niistä, joiden epäillään radikalisoituneen, jotta eri maiden viranomaiset pystyvät toteuttamaan toimenpiteitä niitä henkilöitä kohtaan, jotka aiheuttavat suuren turvallisuusriskin. Schengenin tietojärjestelmä (SIS) on erityisen merkityksellinen tässä suhteessa. SISjärjestelmään tehty hälytys voi saada aikaan eri toimia hälytyksen tehneen jäsenvaltion arvion ja tarkoituksen mukaan; henkilö voidaan esimerkiksi pidättää, sijoittaa turvasäilöön tai hänelle voidaan tehdä huomaamaton tai erityistarkastus. SIS-järjestelmä voi olla hyödyllinen myös terroristien matkojen estämiseksi ja terrorismista epäiltyjen matkareittien jäljittämiseksi. Ulkomaisten terroristitaistelijoiden osalta komissio kannustaa jäsenvaltioita ilmoittamaan, että hälytys koskee terrorismiin liittyvää toimintaa rajoittamatta sitä ulkomaisiin terroristitaistelijoihin tai rikolliseen toimintaan. Näin siihen voidaan sisällyttää hälytykset, jotka koskevat niitä, joita epäillään radikalisoitumisesta ja terroritekojen suunnittelusta. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi tehostettava toimiaan ja varmistettava, että asianmukaisia tietoja vaihdetaan ja jaetaan Europolin kanssa. Europoliin hiljattain perustetusta Euroopan terrorismintorjuntakeskuksesta on tarkoitus tulla keskeinen tietosolmu terrorismin torjunnassa EU:ssa, mukaan luettuna radikalisoitumisriskit. Lisäksi Europolin tietojärjestelmällä (EIS) on oiva mahdollisuus toimia lainvalvontatietojen keskustietokantana, mukaan luettuna vahvistetut luettelot kaikista tiedossa olevista tai epäillyistä terrorismiin syyllistyvistä vierastaistelijoista. Jäsenvaltioiden on edelleen tehostettava merkittävästi ponnistelujaan ja pyrittävä toimittamaan Europolille tarvittavat tiedot vierastaistelijoista. Keskeiset toimet: 38 Ks. komission tiedonanto, 6. huhtikuuta 2016, vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi, COM(2016)

15 Komissio ehdottaa vuoden 2016 loppuun mennessä Schengenin tietojärjestelmän tarkistusta niin, että parannetaan sen tuomaa lisäarvoa lainvalvontaa ja terrorismintorjuntaa varten. Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti vaihdettava kaikkia asiaankuuluvia tietoja muiden jäsenvaltioiden ja tarpeen mukaan Europolin kanssa vapautetuista vangeista, joita epäillään radikalisoitumisesta, tai tiedossa olevista radikalisoituneista henkilöistä, jotta voidaan varmistaa suuren riskin aiheuttavien henkilöiden tiivis seuranta. 7. Kansainvälinen ulottuvuus: puututaan väkivaltaiseen radikalisoitumiseen EU:n rajojen ulkopuolella EU:n jäsenvaltioiden tavoin myös kolmansilla mailla on haasteita radikalisoitumisen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin vastaamisessa, sen perussyihin puuttumisessa ja vastustuskykyisten ja yhtenäisten yhteiskuntien rakentamisessa. EU tekee aktiivisesti yhteistyötä YK:n, Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kanssa väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi tukemalla esimerkiksi maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin aloitteita 39. EU:n kansainvälisissä toimissa noudatetaan kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Avustaessaan kolmansia maita EU tukee ensinnäkin lainvalvontatoimia ja ihmisoikeuksia noudattavia toimia, joilla pyritään estämään radikalisoituneiden yksilöiden tekemät terroriiskut. Ja mikä on vielä tärkeämpää, EU tehostaa sitoutumistaan ehkäiseviin toimiin, joilla torjutaan radikalisoitumisen tiettyjen muotojen jotka voivat johtaa väkivaltaiseen ääriajatteluun perussyitä. Kumppanimaiden turvallisuusvalmiuksien vahvistaminen EU:n tuki sisällytetään mahdollisuuksien mukaan laajempiin uudistuksiin, joilla pyritään vahvistamamaan kumppanimaiden turvallisuusvalmiuksia, koska järjestäytyneellä rikollisuudella, salakuljetuksella ja ihmiskaupalla sekä heikolla rajavalvonnalla on todistettu yhteys väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. EU:lla ja sen jäsenvaltioilla olisi oltava paremmat valmiudet tehdä yhteistyötä kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Tätä varten EU lisää edelleen asiantuntemusta ja parantaa tilannetietoisuutta maissa, joissa on suurimmat riskit. Esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tukea annetaan toimivien rikosoikeudellisten järjestelmien perustamiseksi, jotta voidaan tehdä alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä radikalisoitumisen torjumiseksi. EU käy muiden maiden kanssa terrorismin vastaista kohdennettua ja päivitettyä turvallisuusdialogia, jonka tuloksena laaditaan terrorisminvastaisia paketteja ja suunnitelmia. Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistuksessa käsitellään useita näkökohtia, jotka liittyvät radikalisoitumisen torjumiseen niin, että asetetaan etusijalle nuoriso, koulutus ja sosioekonominen kehitys. Konkreettista edistystä on tähän mennessä saavutettu Tunisian, Libanonin ja Jordanian kanssa. Muita väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaan tarkoitettuja toimia käynnistetään Sahelin alueen EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Pakistanissa ja Kaakkois-Aasiassa ollaan toteuttamassa useita radikalisoitumisen torjumiseen tähtääviä erityistoimia. Samanlaista toimintaa toteutetaan Afrikan sarvessa, ja EU:n tukea 39 Erityisesti Hedayah-keskus ja GCERF-rahasto (Global Community Engagement and Resilience Fund). 15

16 laajennetaan sen jälkeen, kun alueen monet pilottihankkeet on saatu menestyksekkäästi päätökseen. Kolmansien maiden tukeminen radikalisoitumisen taustalla olevien tekijöiden torjumisessa Väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemisestä ja torjumisesta on tullut EU:n ulkoisten terrorisminvastaisten toimien keskeinen tekijä, ja se on sisällytetty kehitysyhteistyöpolitiikkaan kaventamalla turvallisuuden ja kehittämisen välistä eroa. EU:n rahoittamat väkivaltaa ja ääriliikkeitä koskevan selviytymiskyvyn parantamiseen (STRIVE) 40 tähtäävät toimet ovat olleet edeltäjiä yhä useampien sellaisten aloitteiden kehittämisessä, joilla tähdätään nuorison ääriajattelua edistävien tekijöiden yksilöimiseen, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, yhteisöjen kanssa käytävän vuoropuhelun edistämiseen, paikallisten toimijoiden vahvistamiseen tai median ja oppilaitosten valmiuksiin torjua radikalisoivaa ideologiaa. Taloudellinen tuki kansalaisyhteiskunnan edustajille otetaan huomioon radikalisoitumisen torjunnassa, kuten Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistuksessa vuonna 2015 esitettiin. 41 EU toimii tiiviimmin yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien, käytännön toimijoiden ja tiedeyhteisön kanssa, myös kumppanuusmaissa, parantaakseen taustatekijöiden ymmärtämystä ja yksilöidäkseen toimivia keinoja. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston RANin saamaa kokemusta ja asiantuntemusta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan EU:n rajojen ulkopuolella prioriteettimaissa, etenkin Turkissa, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella sekä Länsi-Balkanilla, kunhan tietyt vaatimukset täyttyvät. EU tarjoaa positiivisempaa viestintää, joka on kohdennettu nuorille, jotka saattavat olla muita alttiimpia radikalisoitumaan. Käynnissä olevista lukuisista toimista voidaan mainita mm. unionin strategisen viestinnän työryhmän toimiminen yhdessä arabimaissa olevien EU:n delegaatioiden kanssa ja ISILin vastaisen globaalin liittoutuman kanssa yhteisten arvojen kartoittamiseksi ja konkreettisten toimien laatimiseksi. EU esimerkiksi yhteisrahoittaa Tunisiassa hanketta, jolla lisätään heikossa asemassa olevien yhteisöjen taloudellista osallisuutta mikroluotoilla. Komissio rahoittaa Tunisiassa, Marokossa ja Libanonissa 3 miljoonan euron hanketta, jolla autetaan parantamaan yhteisöjen kestokykyä työskentelemällä yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa ja tuomalla yhteisöjen äänen paremmin kuuluville strategisten tiedonantojen kautta. EU kannustaa suoria yhteyksiä ihmisten välillä. Se laajentaa etwinning-hankkeen Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin tiettyihin maihin, etenkin niihin, joissa on väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyviä ongelmia ja joissa tarvitaan eniten kulttuurienvälistä vuoropuhelua. 42 Komissio käynnistää myös Erasmus+ -hankkeen, jolla luodaan yhteyksiä EU-maiden ja kolmansien maiden opiskelijoiden ja muiden nuorten välille. Tämän ohjatun virtuaalisen ajatustenvaihdon avulla nuoret voivat parantaa keskinäistä ymmärtämystä ja kunnioitusta samoin kuin kulttuurienvälisiä taitoja, joita työnantajat arvostavat EU on antanut merkittävää tukea terrorisminvastaisiin toimenpiteisiin erilaisista välineistä, etenkin vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä, Euroopan naapuruusvälineestä ja laajemmin kehitysyhteistyön kautta. 42 etwinning-verkosto toimii jo joissakin kolmansissa maissa, esimerkiksi Tunisiassa, jossa lähes 300 opettajaa ja 85 koulua on rekisteröitynyt tälle verkkofoorumille. 16