Lähiruoka on lähellä

Transkriptio

1 Lähiruoka on lähellä Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! , Oulu Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö 1

2 Miksi lähiruokaa? Aluetaloudelliset vaikutukset: työtä ja verotuloja Kotimaisen alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen mahdollisuuksien turvaaminen Huoltovarmuus ja kriisivalmius Lyhyt ketju parantaa ruoan jäljitettävyyttä =>elintarviketurvallisuusnäkökulma Alueellisen ruokakulttuurin huomiointi Kestävä yritystoiminta, vihreä talous Lisäarvoa kuluttajille, lähiruoka todellinen trendi=>trendistä vakiintuneeksi tavaksi tuottaa ja kuluttaa Alkuperä tiedossa Tuottajille kasvot tuotteiden takana

3 Lähiruokaohjelma on osa hallitusohjelman toteuttamista luo pohjaa ja antaa lisäarvoa ja tavoitteet lähiruokasektorin kehittämistyölle, myös pitkälle tulevaisuuteen hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä => sitoo eri hallinnonaloja, vuoteen 2020 vaikka toimenpiteet hallinnolle, niin antaa suunnan ja tavoitetilan kaikille lähiruokasektorin toimijoille ja ohjaa valtakunnallista ja alueellista kehittämistyötä tavoitteiden toteuttaminen vaatii sitoutumista ja yhteistyötä koko ketjulta vv yhteensä 1,58 meuroa/v lähiruoka- ja luomuohjelmien toteuttamiseen, pääosa toteutuksesta muun rahoituksen turvin toteutus vsta 2013=> ohjelmaan kirjattu muutama hallinnon keskeinen toimenpide 3

4 Lähiruokaohjelman tavoitteet vuoteen ) Monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta 2) Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin 3) Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä 4) Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia 5) Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä 6) Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta

5 Ohjelman toimenpiteitä, mm. Tuetaan lähiruokayritysten käynnistys-, investointi- ja kehittämistoimintaa, kasvuyrittäjyyttä sekä lähiruokasektorin yleiseen kehittämiseen, tunnettavuuden lisäämiseen ja osaamisen tason nostoon liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Maatalouteen liittyvissä politiikkatoimissa tunnistetaan alkutuotannon tuotteiden ja niiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen sekä lyhyiden jakeluketjujen mahdollisuudet ja tukijärjestelmin niitä tukevat investoinnit. Lainsäädännön (elintarvikel, hankintal) kehittäminen, neuvonta Elintarvikealan kehittäminen ja lähiruoka tunnustetaan maakuntien kehittämisstrategioissa ja -ohjelmissa sekä ELY-keskusten alueellisissa kehittämisohjelmissa+kuntien hankintastrategiat. Ohj. kaudella käynnistetään aluerahoituksella jokaiselle, noin maakuntaa vastaavalle, alueelle monivuotiset elintarvikealan ja lähiruoan kehittämiseen keskittyvät koordinointihankkeet Uudella ohjelmakaudella mahdollistetaan myös alueellista kehittämistoimintaa tukevien valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden toteuttaminen. Ruoka osaksi matkailun kehittämistä

6 Ohjelman ulkopuolinen arviointi TK-Eval keväällä 2015 kyselyitä, haastatteluita, työpaja, aineistoanalyysi HUOMIOITA: parhaiten onnistuttu yhteistyön tiivistämisessä ja viestinnässä sekä ruoan arvostuksen nostamisessa yleinen tunnettuus hyvä, parhaiten tunnetaan hankkeet vaikuttaminen eri tasoilla (poliitikot, valtionhallinto, kv) vieraampaa eniten tietoa saatu suoraan koordinaattorilta (halutaan myös jatkossa) ja MMM-tiedotuksesta (www-sivut, tiedotteet); käytössä ollut asiantuntemus hyvää ja riittävää tiedotusvastuuta pitää jakaa, sidosryhmien vietävä viestiä eteenpäin, kohderyhmät selkeytettävä, laajempaa viestintää ml. paikallislehdet 6

7 yli 60% vastaajista koki ohjelman antaneen taustatukea valtakunnallisesti tehdään asioita yhteen maaliin lähiruoalle on hyvä määritelmä jo ohjelma itsessään lisäarvo, antaa oikeutuksen lähiruoalle rahoitetut hankkeet saivat kiitosta: työkaluja yrityksille ja toimijoille tavoitteet edelleen ajankohtaisia. Lisää paukkuja laitettava: elintarvikelainsäädännön edelleen perkaamiseen ja siitä tiedottamiseen ja alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen (suoramyynti), tuotannon, jalostuksen ja kaupan neuvontaan ja koulutukseen

8 Lähiruokasektorin yleistilanne Lähiruokaa tuottavien mikro- ja pienyritysten määrä Niiden jalostusaste Lähiruokamyymälöiden määrä Uusia markkinointi- ja myyntikanavia ml. verkkoratkaisut, REKO, ruokapiirejä syntyy koko ajan Lähiruoka edelleenkin median agendalla positiivisesti Kuntien herääminen pohtimaan omaa arvomaailmaa ja ruokahankintojaan Kaupat lisänneet lähiruokaa valikoimiinsa Lähiruoasta tullut vakavasti otettava

9 Lähiruoka tulevaisuus?

10 Lähde: Demos Helsinki 10

11 MUTTA MITEN?

12 Globaalit kulutustrendit 2016 agnostinen kuluttaja laatu ajan säästäminen helppous 65+ kuluttajat muutoksentekijät yhteisöllisyys, some, start-upit ruoan ympäristöystävällisyys, luonnollisuus, free from.. ruokahävikki, lokavarismi (paikallisuus, perinteet), turvallisuus, nopeus henkinen hyvinvointi yliverkostoitunut kuluttaja turvallisuuden ostaminen (ruoka luomua) 12 Lähde: Euromonitor International

13 Ruoan kulutusmuutoksia (Suomi) 1. Ruoan kulutuksen kasvu pysähtyy 2. Rahalle vaaditaan vastinetta 3. Ostoksilla käydään harvemmin 4. Tiedonhaku ruoasta lisääntyy 5. Terveellisyys ja nostalgia nousussa 6. Kodin ruokahuolto ulkoistetaan 7. Suomalaisten ateriarytmit muuttuvat Lähde: Kauppalehti/Optio 13

14 The hottest menu trend 10 years from now? Environmental sustainability 41% Local sourcing 21% Nutrition 14% Ethnic cuisines and flavors 14% Gluten-free cuisine 7% Other 3% Lähde: Restaurant.org/FoodTrends 14

15 Yhteenveto tilan tuotteiden myyntikanavat Eri myyntikanavien yleisyydessä on suurta vaihtelua riippuen tuotantosuunnasta. Kaikilla sektoreilla suoramyynnin käyttöä aiotaan lisätä huomattavasti lähivuosina. (5%=>7%) Kotieläintiloista 9 % harjoitti suoramyyntiä kuluttajille vuonna 2015 ja 2% REKO-renkaalle. Noin 1360 kotieläintilaa myi suoraan kuluttajille. REKO-renkaalle myyviä kotieläintiloja on arviolta vajaa 300. Vuonna 2020 noin 1450 kotieläintilaa, eli 16 % kaikista silloin tuotantoaan jatkavista tiloista, suunnittelee myyvänsä suoraan kuluttajille tuotteitaan. REKO-renkaille aikoo vuonna 2020 myydä yli 700 tilaa, 8% kaikista kotieläintiloista. Vilja myydään yhtä usein toisille maatiloille, kuin keskusliikkeille (~50%). Jalostavaan teollisuuteen viljan toimittaa kolmannes tiloista. Maito myydään pääosin meijereille, suoraan kuluttajille myynti kasvaa lähivuosina hieman (5%->6%). Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin TNS elokuu 2016 Lihanautatilat myyvät nyt ja jatkossa pääosin jalostavaan teollisuuteen, suoramyyntiä harjoittavien tilojen osuus kasvaisi jatkossa (3 % 6 %). REKO-renkaille myyntiä ei juurikaan nyt ole. Vuonna 2020 kuitenkin 6 % tiloista suunnittelee myyvänsä tuotteitaan REKOrenkaille. Emolehmätiloilla suoramyynti kuluttajille on yleisempää (29% tiloista) ja kiinnostus on runsasta, vuonna 2020 suoramyyntiä suunnittelee harrastavansa jo 44% tiloista. Myös ruokapiireille myynti (6 % 16%) ja REKO-renkaille (10%->27%) tulee kasvamaan. Sianlihan suoramyyntiä suunnittelee joka seitsemäs (nyt 4 %). Lampaanlihaa myydään jo nyt lihatuotteista yleisimmin suoraan kuluttajille ja kiinnostus edelleen kasvaa (60% 66%). Kananmunien myyntikanavat ovat moninaiset, nykyään yli puolet tiloista harjoittaa suoramyyntiä. REKO-renkaille ja ruokapiireihin myynti kiinnostaa erityisesti kanatiloja lähivuosina. Perunatilat nykyään myyvät yhtä usein jalostavaan teollisuuteen kuin suoraan kuluttajillekin (44%). REKO-renkaille myynti voisi suunnitelmien mukaan tuplaantua vuoteen 2020 mennessä. 15

16 Yhteenveto elintarvikkeiden jatkojalostusta/myyntiä harjoittavat tilat Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä ilmoitti harjoittavansa 5 % tiloista, yleisimmin Lapin, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla. Kiinnostusta on jatkossa Hämeen, Etelä-Savon ja Lapin alueilla. Luomutuotannossa olevilla tiloilla elintarvikkeiden jatkojalostus ja suoraan myynti on kolme kertaa yleisempää verrattuna tavanomaisiin tiloihin (5%<17% tiloista) Joka seitsemäs alle 5 hehtaarin tila harjoittaa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä Yli sadan hehtaarin tiloista 7 prosenttia Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat viljelijät ovat useammin ABalueelta (Etelä-Suomi) ja alle 55-vuotiaita. Lähivuosina lisäystä tapahtuu erityisesti AB alueella, luomutilojen keskuudessa, alle 5 ha maatiloilla ja nuorten viljelijöiden keskuudessa. Noin 2 % tiloista (1110 tilaa) suunnittelee suoramyynti-investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Myyntitiloihin aikoo investoida 800 tilaa ja jatkojalostustiloihin 600 tilaa. Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin TNS elokuu 2016 Elintarvikkeiden jatkojalostusta/myyntiä harjoittavien tilojen kilpailukyvyn parantamista rajoittavat muita tiloja useammin oma jaksaminen ja oman työvoiman määrä, investointituen ja/tai ympäristöluvan hakuun liittyvä byrokratia sekä elintarvikelainsäädäntö ja vaatimukset. Yleisimmät kilpailukyvyn parantamista rajoittavat tekijät ovat kuitenkin muiden tilojen tavoin tuotannon kannattavuus ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Tiloilla kouluttautuminen kiinnostaa muita viljelijöitä yleisemmin. Koulutustarvetta on tulevaisuudessa erityisesti tuki- ja talousasioissa, elintarvikelainsäädännössä sekä markkinoinnissa. Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttaa viljelijöiden mielestä ennen kaikkea kotimaisuus, tuoreus, laatu ja alkuperä/jäljitettävyys. Menekkiin vaikuttaa viljelijöiden mielestä olennaisesti myös kuluttajien asenteet asiaa kohtaan. 16

17 Miksi myydä suoraan? KANNATTAVUUS!! Tuotteiden suoramyynti kuluttajille oli yleistä. Suoramyynnin heikkouksiksi koettiin työläys ja sitovuus, mutta siihen erityisesti kannusti tuotteista saatava parempi kate. (Hanna Virnes, 2013)

18 Lähiruoka ja P-Pohjanmaan elintarvikestrategia? Vahvuudet käyttöön! Yhteistyö, volyymit kuntoon! Löydä oikeat asiakkaat Arvoketju haltuun: puuttuvat lenkit?

19 lahiruokaohjelma.blogspot.fi Twitter: ViljaKirsi Lähiruokayrityksiä ja suoramyyntitiloja: Lähiruokaohjelmasta rahoitettuja työkaluja: 19