1. STRATEGIAN TARKOITUS JA TOTEUTUS

Transkriptio

1

2 1. STRATEGIAN TARKOITUS JA TOTEUTUS Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) strategia perustuu toimintaympäristön analyysiin, edellisen liittokokouskauden kokemuksiin, jäsenistölle tehtyihin kyselyihin sekä syksyn 2017 SWOTanalyysiin. Strategian hyväksymisestä päättää liittokokous, mutta sen soveltamisesta ja toimeenpanosta vastaavat valtuusto, hallitus ja liiton toimisto. Strategia määrittää toimintalinjat ja yleiset tavoitteet seuraavalle nelivuotiskaudelle, mutta ei yksityiskohtaisia toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi. Strategia ohjaa hallitusta ja valtuustoa päätöksenteossa ja toiminnan prioriteettien asettamisessa sekä auttaa toimiston työn suunnittelussa ja kohdentamisessa. Strategia ohjaa toiminnan suunnittelua: vuosittaisia toimintasuunnitelmia valmisteltaessa varmistetaan, että suunnitelma edesauttaa strategian toteutumista. Strategian pohjalta hallitus ja toimisto laativat toimintamatriisiin, jota päivitetään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Yhteiskunnallinen ilmapiiri Ilmapiiri Suomessa on parin viime vuoden aikana kiristynyt, mikä näkyy muun muassa erittäin kärkevänä, jopa herjauksia ja uhkauksia sisältävänä keskusteluna erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vastakkainasettelun ilmapiirissä liiton jäsenet ovat joutuneet joskus jopa vastakkaisia näkemyksiä edustavien tahojen kritiikin kohteeksi. Liiton jäseniä arvostetaan edelleen laajasti, mutta esimerkiksi poliisin tai oikeushallinnon henkilöstön rikostuomiot voivat nakertaa luottamusta. Yleinen suhtautuminen ammattijärjestötoimintaan ei ole muuttunut radikaalisti viime vuosina: kritiikkiä esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta kohtaan esitetään edelleen ja liian usein ammattiliitot nähdään EI-liikkeenä, jolla ei ole talouden näkökulmasta kestäviä muutosehdotuksia. Myös työntekijät arvostelevat ammattijärjestöjä, mutta kritiikki ei ole romahduttanut jäsenmääriä. On kuitenkin huomattava, että edes heikko taloudellinen tilanne ei automaattisesti lisää ammattiliittojen arvostusta työntekijöiden keskuudessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että vaikka perinteinen ay-toiminta ei houkuttelisikaan laajoja joukkoja, monet suomalaiset ovat kuitenkin osoittaneet halua auttaa heikompia ja vaikuttaa itselle tärkeisiin päämääriin epävirallisen, hyvin löyhästi organisoidun ja tilapäiseksi tarkoitetun yhteistyön kautta. 2.2 Turvallisuus Muuttunut turvallisuustilanne ja kansalaisten tunne turvallisuusuhista vaikuttavat kaikilla liiton edustamilla hallinnonaloilla. Huoli turvallisuudesta on yhteiskunnallisen keskustelun keskeisiä puheenaiheita ja asiaa nostavat esille niin poliitikot kuin kansalaisetkin. Ei ole todennäköistä, että turvallisuudentunteeseen vaikuttavat uhkatekijät häviäisivät nopeasti.

3 Turvallisuusuhat yhdessä poliisin liian pienten resurssien kanssa johtaa yksityisen turvasektorin vahvistumiseen. Osa turvallisuudesta muuttuu maksulliseksi palveluksi, varsinkin jos tehtäviä siirretään entistä enemmän poliisilta yksityiselle sektorille. 2.3 Keskusjärjestötoiminta SPJL:n siirtyminen Akavaan (mukaan lukien Juko ja Vakava) muutti liiton toimintaympäristöä merkittävästi. Se merkitsi ja merkitsee edelleen uusien toimintatapojen omaksumista, SPJL:n aseman vahvistamista ja vakiinnuttamista uudessa keskusjärjestössä, lisääntynyttä työmäärää toimistolla ja uusia mahdollisuuksia tehokkaampaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 2.4 Johtopäätös: toimintaympäristön muutoksen vaikutukset SPJL:n toimintaan Yhteiskunnan ja ilmapiirin muutosten rinnalla myös jäsenkunnan työpaikoilla ja hallinnonalojen organisaatioissa tapahtuvat muutokset jatkuvat. Liiton on toimittava niin, että poliittiset päättäjät, johtavat virkamiehet ja työnantajan edustajat näkevät liiton rakentavana ja hyödyllisenä yhteistyökumppanina, jota halutaan kuulla ja joka halutaan ottaa mukaan muutokseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisin sanoen liiton tulee panostaa niin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kuin yhteistoimintaan työnantajien kanssa. Samalla liitto toimii jämäkästi jäsenistön edunvalvojana ja ottaa esille jäsenistön kohtaamia epäkohtia. Liitto toimii rohkeasti näiden epäkohtien korjaamiseksi. Muutoksen suunnittelussa mukana olemisen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen panostamisen riski on kuitenkin siinä, että jäsenistö voi kokea liiton etääntyvän kentästä ja työpaikoilta. Siksi liitto panostaa jäsenlähtöiseen toimintaan, joka ottaa huomioon myös yhdistysten passiivisten jäsenten näkökulman ja tarpeet. Myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja työnantajan kanssa tehtävän yhteistoiminnan ja edunvalvonnan merkitys on tehtävä ymmärrettäväksi jäsenille jäsenten toivomalla tavalla. Liitto vastaa toimintaympäristön haasteisiin tekemällä entistä laadukkaampaa suunnittelua myös vuosi- ja projektitasolla, hyödyntää strategista viestintää jo suunnitteluvaiheessa, kehittää toimenpiteiden ja projektien seurantaa, on avoin uusille toimintatavoille sekä suuntaa riittävät resurssit priorisoituihin toimintoihin, palveluihin ja projekteihin. Liiton toimistoa vahvistetaan muutosten edellyttämällä tavalla. Nämä seikat sisällytetään kaikkeen toimintaan, jolla toteutetaan kohdissa 4 6 kiteytettyjä toimintalinjoja. 3. SPJL:n ARVOT Vastuullisuus: Sitoudumme yhteisiin päätöksiin ja toimimme niitä edistäen. Olemme yhteistyökumppanina luotettava ja haluttu. Huolehdimme jäsenistömme edunvalvonnasta järjestö-organisaatiomme kaikilla tasoilla. Yhdenvertaisuus: Kohtelemme jäsenistöämme oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Jäsenyhdistyksillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää liiton sisällä tai työelämässä.

4 Yhteisöllisyys: Kaveria ei jätetä ja heikompaa puolustetaan. Läheisyys: Toimintamme on jäsenlähtöistä ja vuorovaikutteista. Toimimme työpaikoilla lähellä jäsenistöä. Tuemme paikallisia ja alueellisia toimijoita. Poliittinen sitoutumattomuus: Olemme puoluepoliittisesti sitoutumattomia, emme anna taloudellista tukea millekään puolueelle ja olemme valmiita yhteistyöhön laillisten poliittisten puolueiden kanssa. 4. LIITON ORGANISAATIO JA JÄSENTOIMINTA 4.1 Alueellinen toiminta Liitto vastaa muuttuviin haasteisiin vahvistamalla rakenteitaan ja ketteröittämällä toimintaa. Alueellista vaikuttamista tehostetaan kehittämällä paikallisyhdistysten ja aluetoimikuntien toimintamahdollisuuksia taloudellisilla panostuksilla, neuvonnalla ja koulutuksella. Tavoite on, että liitto muodostuu yhdistyksistä, joista jokainen kykenee osallistumaan tehokkaasti jäsenten etujen ajamiseen. Aluetoimikunnat voivat entistä paremmin koordinoida toimintaa, vahvistaa viestintää ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta alueilla. Panostuksilla alueelliseen toimintaan aktivoidaan myös yhdistysten jäsenistöä. Panostukset tulee toteuttaa niin, että toiminta houkuttelee uuden polven ihmisiä, joille annetaan toimintamahdollisuuksia pakottamatta heitä vanhoihin ajattelu- ja toimintatapoihin. 4.2 Riittävän jäsenmäärän varmistaminen Riittävä jäsenmäärä on tehokkaan palkansaajajärjestön toiminnan perusedellytys. Liitto ei kuitenkaan pyri jäsenmäärän hallitsemattomaan kasvattamiseen, vaan edesauttaa hallinnonaloille työllistyvien liittymistä liiton jäsenyhdistysten jäseneksi. Luomme edellytykset tehokkaalle paikallistason edunvalvonnalle ja toimimme niin, että jäsenyhdistysten jäsenet kokevat saavansa hyötyä jäsenyydestä. Samalla liiton hallitus kartoittaa uusien jäsenyhdistysten mahdollisuutta tulla hyväksytyksi SPJL:n jäseneksi. 4.3 Toiminnan uudistaminen Palkansaajajärjestöt elävät murrosvaihetta, jossa liittojen olemassaoloa ei voi perustella pelkästään palkkaedunvalvonnalla. SPJL:n on säännöllisesti tutkittava jäsenten toiveita ja palautetta ja reagoitava siihen kehittämällä toiveita vastaavia toimintoja. Esimerkiksi jäsenten yhteisöllisyyden tarpeeseen ei voida vastata vain perinteisillä toimintamalleilla. Myös nykyaikaisen teknologian suomat mahdollisuudet yhteydenpitoon, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen on hyödynnettävä.

5 5. EDUNVALVONTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN TUKEMINEN Kaikilla SPJL:n edustamilla sektoreilla edunvalvonta perustuu jäsenistön tukeen ja luottamukseen sekä hyvään ja ennakkoluulottomaan yhteistyöhön työnantajapuolen johdon kanssa. Yhteiskunnassa pinnalla olevia ja työantajapuolta puhuttelevia teemoja käytetään hyväksi jäsenten työolojen ja työnteon edellytysten parantamisessa. Esimerkiksi turvallisuustilanteen nouseminen yleisesti kiinnostavaksi aiheeksi antaa mahdollisuuden ajaa kokonaisturvallisuuden keskeisten tekijöiden työturvallisuuteen, työssä jaksamiseen ja ammattien houkuttelevuuteen vaikuttavia asioita. Jäsentensä etuja ajavat palkansaajajärjestöt voidaan nähdä ongelman ratkaisijana, ei sen aiheuttajana. Liitto valmistautuu sopimusjärjestelmien ja neuvottelutoiminnan muutoksiin ja myös mahdolliseen paikallisen sopimisen lisääntymiseen huolehtien siitä, että jäsen ei jää yksin neuvottelemaan työnantajan kanssa palvelussuhteensa ehdoista. Samalla huolehditaan jäsenten palveluneuvonnasta ja konkreettisesta edunvalvonnasta työpaikoilla. Henkilöstön edustajia koulutetaan säännöllisesti ja kattavasti, jotta he pystyvät tehokkaaseen paikalliseen edunvalvontaan ja heillä on valmiudet reagoida palvelussuhteiden ehtojen heikentämispyrkimyksiin. Liitto tukee henkilöstön edustajien mahdollisuuksia verkostoitua jukolaisten toimijoiden kanssa. 6. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA STRATEGINEN VIESTINTÄ Yhteiskunnallisella vaikuttamisella tuetaan edunvalvonnan tavoitteita. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa hyödynnetään Akavan voimaa ja yhteyksiä. Liitto myös lisää suunnitelmallista, monipuolista ja entistä aikaisemmassa vaiheessa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Tämä edellyttää henkilökohtaisten ja säännöllisten suhteiden rakentamista poliittisiin päättäjiin, virkamiesjohtoon ja medioihin sekä omaa, julkiseen mielipiteeseen vaikuttavaa viestintää. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttää tehokasta strategista viestintää, johon kuuluu ympäristön heikkojenkin signaalien seuraaminen, taustatiedon hankkiminen, toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Siksi strateginen viestintä otetaan toiminnan osaksi jo ideointivaiheessa.