Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Valtuusto

2 Organisaatio 2015

3 SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 9 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KOKONAISTALOUDELLINEN TILANNE...26 SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ...31 TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET...33 HINNOITTELUN PERUSTEET...35 Konserniohjaus TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET...41 TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET...43 TULOSLASKELMAOSA YHTYMÄHALLINTO...52 MEDISIININEN TULOSALUE...57 OPERATIIVINEN TULOSALUE...60 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE...64 PSYKIATRIAN TULOSALUE...68 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE...72 OULASKANKAAN-VISALAN TULOSALUE...74 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE...77 RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET... 90

4 Yleistä SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on myös edistää väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Palvelut järjestetään tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 4

5 Yleistä 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Opetus- ja tutkimustoiminta Potilaiden hoidon ohella opetus ja tutkimus kuuluvat sairaanhoitopiirin perustehtäviin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkiselle palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen muuta terveydenhuollon toimintayksikköä kuin yliopistollista sairaalaa, kunnalle, kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvaus yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta sairaanhoitopiirin sairaaloissa tehdään sopimus kunkin kouluttajatahon kanssa erikseen ja ohjauspalkkion määrästä sovitaan em. sopimuksessa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat perustaneet alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. 5

6 Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ovat alueen väestön tarpeet, henkilöstöön ja osaamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia vuosille tukeutuu vahvasti omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Sairaanhoitopiirin strategiaa ja sääntöjä uusitaan tarpeen mukaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia (mm. tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki, ns. sote-laki). Omistajaohjauksen tärkeimpiä näkökulmia ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus. Siinä korostuvat seuraavat asiat: kuntalaisten omaehtoista terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Asiakkaiden osallistumista terveyspalvelujen toteuttamiseen vahvistetaan Terveydenhuollon resurssien jakautumisessa painotetaan perusterveydenhuoltoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensisijainen tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomelle Sairaanhoitopiirissä hoidetaan sekä perustason että erityistason erikoissairaanhoidon potilaita Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoiminta-alueilla ja kunnissa työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. 6

7 Yleistä Alueellinen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden ja kuntien kanssa. Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään. Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen alueellisesti. Kysyntä- ja lähetekäytäntöihin vaikutetaan sopimalla työnjaosta kuntien/yhteistoimintaalueiden ja yksityisten toimijoiden välillä, toimivilla konsultaatioyhteyksillä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen saumattomien hoitoketjujen turvaamiseksi. Kumppanuuden rakentamista kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välillä vahvistetaan. Sairaanhoidon ja muilta tukipalveluilta edellytetään toimivuutta, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Erityisvaltionosuutta ja vtr-tutkimukseen liittyviä tuloksia (vaikuttavuus) hyödynnetään omistajaohjauksessa. Sairaanhoitopiirin tilojen ja kiinteistöjen tarve ja omistusvaihtoehdot selvitetään Investoinnit suunnitellaan ja yhteen sovitetaan koko alueen palvelujärjestelmä huomioon ottaen. PALVELUJEN KUSTANNUSTASO JA TUOTTAVUUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannustaso ja tuottavuus ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Tuottavuutta on kuitenkin edelleen parannettava, kuten sairaanhoitopiirin strategia edellyttää. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että tuotokset (muun muassa suoritteet, episodit ja drg-pisteet) kasvavat enemmän kuin siihen käytetyt panokset (kokonaiskustannukset). Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden parantamisen kohteita ovat: 1) Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2) Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (tarkoituksenmukainen työnjako, yhdenmukaiset henkilöstömitoitukset, osaamisen kehittäminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, kannustava palkkaus) 3) Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4) Toimintojen keskittäminen, mittakaavaetujen aikaansaaminen, päällekkäisyyksien poistaminen 5) Uuden teknologian hyödyntäminen, uudet toimintatavat ja innovaatiot Työnjaon, palveluprosessien ja toimintarakenteiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä omistajakuntien, sairaanhoitopiirin yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Palveluprosessien kehittämiseen liittyy henkilöstön palkitseminen laadukkaasta ja tuottavasta palvelutoiminnasta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen malli on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Käytettävissä olevien määrärahojen ja hankkeiden puitteissa merkittävää kehittämistyötä tehdään edelleen suunnittelukaudella mm. sähköisen potilasdokumentaation, kustannuslaskennan, toiminnan suunnittelun ja toiminnan johtamista ja omistajaohjausta palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseksi. 7

8 Yleistä Tuottavuuden kehitys Oulun yliopistollisessa sairaalassa v (THL) Terveydenhuollon kustannukset (euroa/asukas) PPSHP:n alueella v

9 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI - 29 jäsenkuntaa - noin asukasta, asukastiheys 11 as / km 2 - maapinta-ala km 2 = 12 % Suomen maa-alasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2014 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 68 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. 9

10 Alue, väestö ja palvelujen tarve Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on lähes asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2013 lopussa oli ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2020 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin (Tilastokeskus). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 6000 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan poikkea suuresti koko maan keskimääräisestä tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. 10

11 Alue, väestö ja palvelujen tarve PPSHP:n väkiluku ja ennuste Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2014 aluerajat koko aikasarjassa PPSHP Oulu Muut jäsenkunnat Kansansairauksien indeksi Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Lähde: KELA, Indeksi koko maa = 100 Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Astma Verenpainetauti Psykoosit Nivelreuma Diabetes Vakioimaton Vakioitu Kansantauti-indeksi

12 Alue, väestö ja palvelujen tarve Sairastavuusindeksi, vakioitu (THL) vv kunnittain (Indeksi on keskiarvo: Syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, TULE-sairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia (alzhaimertauti), koko maa = 100) 12

13 Alue, väestö ja palvelujen tarve Kansansairauksien summaindeksi vuonna 2013 kunnittain (Indeksissä: Verenpainetauti, Sepelvaltimotauti, Astma, Diabetes, Nivelreuma, Sydämen vajaatoim, Psykoosit. Tilastolähde KELA ) 13

14 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN PALVELUJÄRJESTELMÄ JA SEN KEHITTÄMINEN Kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä. Sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä. Terveydenhuoltolaki sekä valmisteilla olevat kuntauudistus ja hallintolaki (ns. SOTE-laki) muuttavat alueen palveluverkkoa. Potilaan hoidon ja hoitotakuun odotetaan tehostuvan rajaaitojen madaltuessa. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito -suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking-toiminta tuottavat osaltaan seurantatietoa. Työnjakoa tarkastellaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Palveluita kehitetään avo- ja kotihoitopainotteisina. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä tiivistetään asiakkaan asian hoitamiseksi, mikä osaltaan vähentää kustannusten nousupainetta. Terveydenhuollon eri yksiköissä (sis. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) sovitaan hoitoon liittyvistä työnjaoista ja hoidonporrastuksesta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vastataan palvelutarpeeseen aiempaa paremmin ja lähellä asiakkaan elinympäristöä hyödyntäen tehokkaasti myös sähköisiä palveluita. Päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet alueen muiden palvelutuottajien kanssa. Laboratorio- ja radiologiapalveluiden järjestämisessä huomioidaan alueellinen saatavuus. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueen terveyskeskuksissa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä (ns Lakeuden kunnat, väestöpohja ) vastaavat itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä Oulun, muiden lähiyhteistoimintaalueiden, PPshp:n sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Kalajoen yhteistoiminta-alue (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kalajoen kaupungille ja Merijärven kunnalle. Ympäristöterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Raahen kaupunki sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat. Kuusamo (väestöpohja n ) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Oulaisten kaupunki (väestöpohja 8 000) järjestää ja tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulun kaupunki (väestöpohja ) muodostui vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistyessä. Oulu on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itse ns. vahvana peruskuntana. Oulunkaaren (väestöpohja ) yhteistoiminta-alueen muodostavat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Yhteistoiminta-alueenjärjestämisessä on mukana kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (väestöpohja n ) järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön peruseri- 14

15 Alue, väestö ja palvelujen tarve koissairaanhoidosta sekä niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kuntayhtymän tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymän huolehtii jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (väestöpohja ) (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta) järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun palvelut. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi sekä Ympäristöpalvelut Helmi (väestöpohja ) toimivat Haapaveden alaisuudessa, joka järjestää ja tuottaa palvelut vastuukuntana. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden kaupungin, Pyhännän ja Siikalatvan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden hallinnosta. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Ympäristöpalvelut Helmi puolestaan tuottaa eläinlääkintä-, ympäristöterveys- ja ympäristönsuojelupalvelut Haapavedelle, Siikalatvalle ja Pyhännälle. Lisäksi Helmessä on mukana myös Oulainen ja Vihanti, joille Helmi tuottaa vain eläinlääkintä ja ympäristöterveyspalvelut. Taivalkoski (väestöpohja n ) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaanhoitopiiri vastaa lisäksi jäsenkuntien väestön niistä vaativista erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Sairaanhoitopiirin alueella on lisäksi yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala tarjoavat erikoissairaanhoitoa alueillaan. Oulun kaupunki tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita, joskin palveluiden keskittäminen sairaanhoitopiiriin on käynnistynyt. Lisäksi alueen terveyskeskukset hankkivat erikoislääkäripalveluita myös ostopalveluina.. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Myös Raahe tarjoaa psykiatrisia avo- ja vuodeosastopalveluja. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistyötä lisätään, minkä odotetaan tehostavan potilaan sairauskertymien hoitoa ja tukevan osaltaan asiakaslähtöistä palvelukulttuuria. Palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen työhön toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi, mikä osaltaan auttaa kustannusten hallitsemisessa. Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnalle. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä. OYS erityisvastuualueen tehtävänä 15

16 Alue, väestö ja palvelujen tarve on järjestää vastuualueensa kuntien päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu tekee hoidon tarpeen arviota ja antaa sairauksien hoitoon liittyvää ohjantaa. Palvelu turvaa yhteyden saannin terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet alueen väestöstä. Kehittämistarpeet ja haasteet Toiminnan haasteena on Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliike ja väestön luonnollinen ikääntyminen. Lisäksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat edellyttävät toimintamallien uudelleen tarkastelua ja yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Lääkärityövoiman saatavuus on aiemmasta parantumassa. Korkeatasoiset palvelut pitää turvata lähellä asukkaita. Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät 1) sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden palvelujen yhteensovittamista - erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut sekä 2) kuntien välistä yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla palvelujärjestelmän kehittäminen on toteutettava niin, että pystytään samalla vaikuttamaan palvelutuotannon kustannuksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää asiakkaan/potilaan osallisuutta, omahoidon riittäviä tukimuotoja ja selkeästi kuvattua palveluvalikkoa hoitoketjuineen koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien julkinen sektori, yksityiset palveluiden tuottajat ja kolmannen sektorin tuottajat. 16

17 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YLEISTÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Palvelujen järjestäminen Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyntämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai sitä varten perustettu kuntayhtymä ja toteuttaa terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, mutta kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on viime aikoina yhä enemmän noussut esille palveluiden tasapuolinen järjestäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrittämisessä huomioidaan muun muassa kunnan eri ikäryhmien koko ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 ( ) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Meneillään olevan palvelurakenteiden uudistuksen odotetaan parantavan palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. TERVEYDENHUOLTOLAKI Toukokuun 1. päivänä 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki yhdisti aiemmat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain laiksi terveydenhuollosta. Tiivistettynä terveydenhuoltolain tarkoituksena on: Terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, lisätä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja valinnanvapautta, vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä lisätä kunnan eri toimialojen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. Erikoissairaan- 17

18 Palvelujen järjestäminen hoidon osalta laki vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Lain pohjalta on annettu useita asetuksia koskien mm. laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta, perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sekä erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa. Lisäksi osana terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on annettu voimaan astuva asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus). Terveydenhuoltolaki on osa suurempaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakikokonaisuutta, jonka laadinta on vielä keskeneräinen. Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä vaan se on sisältölaki, jonka hyvien tavoitteiden toteutuminen on viime kädessä kiinni siitä, miten ajattelutapaa, toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kyetään käytännössä uudistamaan. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille. Lainsäädännössä jo lähiajan tavoitteena on että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Jatkovalmistelussa tavoitteena on, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin kokonaisuuden, jolloin myös olisi mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistetaan lainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain (SOTE-laki) valmistelu on kuitenkin edelleen kesken. TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Toimenpiteet vuosille Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat laatineet yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, missä määritellään suunnitelmakauden kehittämisen painopisteet. Terveydenhuollon palvelut järjestetään tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Palveluita tarkastellaan ja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena huomioiden monituottajuuden mahdollisuudet. Kunnat, kuntaryhmät ja eri organisaatiot toimivat yhteistyössä erityisosaamista ja merkittäviä investointeja vaativissa tehtävissä. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää uusia toimintatapoja, palveluprosessien asiakaslähtöisyyttä ja omahoidon mahdollistamista mm. teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toteuttamiseen eri hankkeiden kautta. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu osallistumaan KASTE-ohjelman rahoittamiin AVAUS-hankkeeseen ja HyVe-johtaminen - hankkeeseen. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistuu muiden rahoittajien kautta muun muassa erva-laajuiseen ICT-kehittämishankkeeseen sekä Oulu SoTe Labs hankkeeseen ja Thalea hankkeeseen sekä biopankkitoiminnan kehittämishankkeisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityössä edistetään poikkihallinnollista ja poikkitoimijaista yhteistyötä hyödyntäen myös järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoimijoiden resurssi. Sähköinen hyvinvointikertomus tuo esille tärkeitä hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka ohjaavat jatkossa kuntien hyvinvointityötä. 18

19 Palvelujen järjestäminen Ennaltaehkäisevässä työssä tiivistetään kuntien yhteistyötä. Uusia seulontoja otetaan käyttöön asiantuntijasuositusten mukaisesti koko alueella samanaikaisesti. Laajojen seulontapalveluiden hankinnassa selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön esim. kilpailuttamisessa. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistetaan entisestään. Toiminnallisiin hoito- ja palveluketjuihin liittyvien ns. A- ja B-tason neuvottelukäytäntöjen edelleen kehittäminen ja taloudenhallinnan kytkeminen toimintakäytäntöjen muutokseen on kustannusnousupaineissa entistä tärkeämpää. Hoitoketjutyön painopisteessä ovat Kytke-hankkeessa kehitetyt asiakaslähtöiset toimintamallit (saattohoito, aivohalvauspotilaan kuntoutus, psykoosiasiakkaan hoito) ja lisäksi lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät toimintamallit sekä kipuoire palveluihin hakeutumisen taustalla tai syynä. Hoitoketjuihin sisällytetään myös kuntouttavan ja terveyttä edistävän työn näkökulma. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteisenä toimintarajapintana ovat mm. ikääntyneet, vammaispalveluiden piirissä olevat sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat, joille tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluissa on ensisijaista varmistaa arjessa pärjääminen, mikä mahdollistuu sote-ammattilaisten ja asiakkaan yhteistyönä. Painopiste on avohuollon kehittämisessä eikä laitospalveluiden suhteellista osuutta lisätä väestönkasvun suhteessa. Nopean tuen varmistamiseksi on tärkeää kehittää edelleen sekä etäkonsultaatio että poliklinikkatoimintaa. Kontinkangas-Peltola alueella kehitetään erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyötä. Oulun eteläisellä alueella selvitetään myös Visalan sairaalan ja Raahen psykiatrisen osaston sekä KPSHP:n roolit sekä päihdekuntoutuksen järjestäminen tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten perus- ja erityistason mielenterveyspalveluja kehitetään vastaamaan palvelutarpeeseen riittävän varhain. Kunta vastaa sosiaalipalveluiden toteuttamiseen liittyvistä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä palveluohjauksesta. Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden järjestämisestä vastaa kunta ja erikoissairaanhoidon tulee olla yhteydessä asumiseen liittyvissä järjestelyissä kuntaan. Yleisesti asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen jatkuu perustason laitos- ja sairaalapaikkojen toimintojen ja tarpeen arvioinnilla sekä toiminnan kehittämisellä hoidonporrastuksen tarpeita vastaavaksi. Sairaanhoitopiirin raportointia toiminnastaan (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toimintansa kehittämisessä. Hoidon ja palvelun laatuun liittyen selvitetään yhteisen jatkuvan asiakaspalautekeruun toteuttamismahdollisuudet. Jatkuva asiakaspalaute on osa laatujärjestelmää sekä tukee asiakasta palveluvalinnoissa esim. valinnanvapauden laajentuessa. Päivystystoimintaan liittyvä ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirille toiminnan sisältö määräytyy sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Muuta päivystystoimintaa linjataan päivystysasetuksessa, mikä tulee voimaan vuoden

20 Palvelujen järjestäminen alusta ja synnytysten osalta kesäkuussa Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen osalta sairaanhoitopiiri käynnistää (erityisvastuualueella) kaikkea päivystystä koskevan alueellisen suunnitelman laadinnan. Tavoitteena on järjestää koko päivystystoiminta laadukkaasti ja kustannustehokkaasti väestön tarpeet tasapuolisesti huomioiden. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys toteutuu tällä hetkellä useimmissa kunnissa iltaisin omana lähipalveluna, mutta arkipyhä- ja viikonloppupäivystys on saatavissa Kokkolassa, Oulussa ja Raahessa. Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä kehitetään osana muuta päivystyskokonaisuutta. Oulun eteläisellä alueella kehitetään kahden päivystysalueen mallia, joilla on yhteiset toimintatavat ja perusteet. Työterveyshuollon piirissä olevien asiakkaiden pitkäaikaissairauksien hoidon ja seurannan toteutumisen varmistaminen sekä työttömien työkykyarvio edellyttää palvelujärjestelmän kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön mahdollistamista ja vastuutahosta sopimista. Yksityisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja osallistuminen kehittämistyöhön otetaan enenevässä määrin huomioon kuntien ja kuntayhtymien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Osaaminen ja kehittäminen Terveydenhuollon yksiköiden toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on erityisesti henkilöstön joustavan yhteiskäytön avulla vähentää vuodeosastopaikkojen kokonaismäärää ja jakaantumista. Hoitoonpääsy turvataan siten omia toimintoja kehittämällä. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään yhdessä sosiaalialan toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toteuttamiseen eri hankkeiden kautta. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistuu useisiin pienempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Käynnistetty pitkän aikavälin suunnitelma sairaalarakennusten tilojen peruskorjaamiseksi ja modernisoimiseksi (Tulevaisuuden sairaala 2030) korostaa entisestään työjaosta sopimisen merkitystä niin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuin alueen kuntien ja yhteistoiminta alueiden kesken. Samaan kokonaisuuteen liittyy koko Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen yhdessä Oulun kaupungin, alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Oulu Health nimellä tunnettua hanketta vetää Business- Oulu. Sairaanhoidolliset tukipalvelut Laboratoriotoiminnassa selvitetään mahdollisuudet muistutusjärjestelmän kytkemiseen tutkimuspyyntöjen oheen tavoitteena vähentää toistuvia, hoitopäätösten kannalta tarpeettomia tutkimuksia. Radiologian ja kuvantamispalvelujen osalta on käynnistynyt suunnittelutyö toiminnan järjestämiseen liittyen. Valmiin suunnitelman on tarkoitus sisältää mm. suunnitelman kuvauskapasiteetin hyödyntämisestä virka-ajan ulkopuolella (mukana tarvekartoitus ja kustannukset), lausuntopalveluiden kilpailuttamismahdollisuuden sekä henkilöstötarpeeseen liittyen toimintatapojen kehittämissuunnitelman ammattiryhmien kesken. 20

21 Palvelujen järjestäminen Kuvantamistoimintaan liittyen selvitetään mahdollisuudet sairaanhoitopiirin hallinnoiman kuvantamispalvelun laajentamiseen koko alueella sisältäen yksityissektorilta kilpailutettavat palvelut toimivine tietoliikennejärjestelyineen. Suuria investointeja ja erityisosaamista vaativien tehtävien keskittäminen on jatkossa tarpeen. Lisäksi selvitetään kuvantamisen tuloksiin liittyen tietojen luovuttamisen suostumuksen hallinta- ja rekisteriasioiden järjestäminen. Lääkehuollon ja apteekkipalveluiden järjestäminen sairaanhoitopiirin toimesta selvitetään tavoitteena kustannusneutraali toimintaratkaisu. Tähän liittyen selvitetään myös koneellisen annosjakelun laajentaminen ja tehostaminen. Osastofarmasiatoiminnan laajeneminen edistää laatua ja potilasturvallisuutta ja sen käyttöönoton mahdollisuudet myös terveyskeskuksissa kartoitetaan. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden kehittämistoimenpiteiden koordinointivastuu on sairaanhoitopiirillä. Tietojärjestelmien kehittäminen PPSHP osallistuu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla tietohallinnon järjestämiseen ja sen kehittämiseen niin, että alueen julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut tehdään yhteensopiviksi. PPSHP:n ja kuntien potilastietojärjestelmien välinen lähetehoitopalautejärjestelmä laajennetaan kattamaan myös PPSHP:n ja OYS erva-alueen keskussairaaloiden välinen liikenne, yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ja työterveyshuolto. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kansallisen arkistoratkaisun kanssa. Esitetyt toimenpiteet toteutetaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset (terveydenhuoltolaki, hallitusohjelma / peruspalveluohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) sekä mm. valtion budjettiesityksen muut perusteet. Kokonaisuudessaan terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma (ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus) on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Samalla suunnitelmaa on täydennetty erillisellä konkreettisella toimenpideohjelmalla, jossa toimenpiteet on esitetty alueittain, aikataulutettu ja vastuutettu. Työn valmistelusta vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen asettama omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä ja perusterveydenhuollon yksikkö yhdessä yhtymähallinnon kanssa. ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 :ssä tarkoitetulla vastuualueellaan. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Erva-alueen sairaanhoitopiirit laativat terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka tarkistetaan säännöllisesti. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. 21

22 Palvelujen järjestäminen Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava samaan 1. erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa 2. terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa 3. tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä sekä 4. suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain(365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on hyväksytty valtuustossa joulukuussa ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKITTÄMINEN Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi valtakunnallisesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä ja niistä kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköistä, joiden on vastattava keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. Jos valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoidon palvelut on tarkoituksenmukaisinta hankkia yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai ulkomailta, voidaan valtioneuvoston asetuksella määritellä palvelujen tuottajan toiminnalle asetettavat laatuvaatimukset ja muut hoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi asetettavat vaatimukset. HOITOON PÄÄSY Sairaanhoidon yksi merkittävä velvoite on hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireettömän hoidon saatavuuden turvaaminen alueen väestölle lakisääteisissä aikarajoissa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämiseksi. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Vuoden 2014 alusta lukien henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman mistä tahansa päin Manner-Suomea. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. 22

23 Palvelujen järjestäminen Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireellinen hoito Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaan siirtää hänen kotikuntansa perusteella määräytyvään jatkohoitopaikkaan, kun potilasturvallisuus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuus järjestää tarpeellinen jatkohoito on varmistettu. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Erikoissairaanhoitoon pääsy Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä 23

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014 Valtuusto 16.12.2013 Organisaatio 2014 1 Sisällys SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 3 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE,

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu 14.9.2017 Anne Koskela Hallitusneuvos, STM 1 Anne Koskela Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Valtuusto 14.12.2015 Organisaatio 2016 SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 10 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 30.9.2012 Kunnanhallitus 7.11.2012 Kunnanvaltuusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-syyskuu Saapuneet

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus 16.5.2017 Lasse Ilkka STM 1 17.5.2017 Aikataulu HE 15/2017 eduskunnassa: maakuntalaki, sotejärjestämislaki, voimaanpanolaki, jne Ensihoitoa koskevat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017 2019 Valtuusto 12.12.2016 Organisaatio 2017 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELUN PERUSTANA... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2010-2012 Valtuusto 14.12.2009 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän 414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2013 Valtuusto 20.12.2010 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot