Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Valtuusto

2 Organisaatio 2017

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELUN PERUSTANA... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 9 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KOKONAISTALOUDELLINEN TILANNE...27 SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ...31 TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET...33 HINNOITTELU...35 KONSERNIOHJAUS TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET...39 TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET...41 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTYMÄHALLINTO...51 MEDISIINEN TULOSALUE...56 OPERATIIVINEN TULOSALUE...59 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE...64 PSYKIATRIAN TULOSALUE...68 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE...72 OULASKANKAAN-VISALAN TULOSALUE...76 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE...79 RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET... 96

4 Yleistä POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELUN PERUSTANA Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina edelleen voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää, ja uudet hoitotavat tekevät mahdolliseksi hoitaa tehokkaasti yhä vaikeampia sairauksia. Käytettävissä olevan työvoiman määrä on rajallinen eikä osaajia välttämättä riitä kaikille aloille tarvetta vastaavasti. Yhteiskunnan taloudelliset mahdollisuudet palvelujen rahoittamiseksi luovat haasteita tulevaisuudelle. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointipalvelujen järjestämiseen ja palvelujen tuottamisen rakenteisiin. Uudistuminen ja voimien kokoaminen nykyistä suurempiin organisaatioihin on välttämätöntä ja koskettaa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan tavoitteena on turvata alueensa ja koko Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut kaikissa tilanteissa. Tähän pääsemme kehittämällä omaa organisaatiotamme, uudistamalla toimitilojamme ja palveluprosessejamme sekä tekemällä yhteistyötä omistajiemme, yliopiston ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa. Terveyden edistämistyöllä vaikutamme ihmisten elintapoihin ja kannustamme heitä ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään. Olemme aktiivisesti mukana maakuntamme hyvinvointiohjelman toteuttamisessa ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja sitä ohjaavan lainsäädännön kehittämisessä valtakunnallisten päätösten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin strategia ohjaa toimintamme ja taloutemme suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Sen päämääränä on varmistaa, että alueemme väestö saa tasavertaiset ja korkeatasoiset palvelut, palveluja voidaan kehittää ja että kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Olemme palvelujamme tarvitsevia potilaita varten. Tehtävämme ja toiminta-ajatuksemme Tehtävämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja muita palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Edistämme väestön terveyttä ja hyvinvointia saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti. Järjestämme palvelut lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona kaikille mahdollisimman tasavertaisesti, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Huolehdimme osaltamme lääkärikoulutuksesta sekä muusta sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Tuotamme tieteellisen tutkimuksen avulla uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla varmistamme palvelujen vaikuttavuuden ja ajanmukaisuuden. 4

5 Yleistä Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Potilaamme saa tarpeelliseksi arvioitua, korkeatasoista ja vaikuttavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa. Kiireellinen ja kiireetön hoito toteutuvat noudattaen valtakunnallisia perusteita. Potilas voi itse osallistua voimavarojensa mukaan hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä vaikuttaa hoitopaikan, ajankohdan ja hoitavan lääkärin valintaan. Potilas käyttää yhä useammin sähköistä asiointia. Toteutamme hoidon yhteisymmärryksessä potilaan kanssa hänen eettisiä arvojaan ja kulttuuritaustaansa kunnioittaen. Toimintamme ja hoitopäätöstemme perusarvoina ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Varmistamme mahdollisimman hyvän arjessa pärjäämisen silloinkin, kun terveysongelman täydellinen poistaminen ei ole mahdollista. Seuraamme tutkimuksiin ja hoitoihin odottavien potilaiden määrää ja toteutuneita odotusaikoja ja julkistamme tulokset. Lisäämme hoitotulosten seurantaohjelmien ja sairaaloiden välisen vertaisarvioinnin käyttöä ja julkistamme tulokset. Hyödynnämme potilailta ja sidosryhmiemme ammattilaisilta erikseen kerättävää palautetta. Hoitoon liittyvien muistutusten, kanteluiden, potilasvahinkojen ja sairaalainfektioiden määrän seuranta on rutiinia. Niiden lisäksi analysoimme riskejä ja haittatapahtumia sekä käytämme vaaratapahtumien arviointimenettelyä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Parannamme alueen väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintaamme laaja-alaisesti yhdessä jäsenkuntien, alueen muiden sairaanhoitopiirien, yliopiston ja terveysalan muiden toimijoiden kanssa. Varmistamme asiakasnäkökulman toteutumisen sekä Tulevaisuuden sairaalassa että osallistumalla aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta hyötyä kaikille Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia tukeutuu omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä ja kehittämisen painopisteistä. Tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioratkaisut (lainsäädäntö) muuttavat kuntien, järjestäjien ja tuottajien välisiä suhteita sekä rahoituksen perusteita. Jäsenkuntamme vastaavat sairaanhoitopiirin resursoinnista ja toiminnan linjauksista. Toimivan hoidonporrastuksen järjestäminen edellyttää kansanterveystyön, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kokoamista suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Sairaanhoitopiiri keskittyy edelleen erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitaan hoidollisesta työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä ohjausmallista palveluketjun (sosiaalitoimi perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito) hallintaan. Sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Kehitämme saumattomia palveluketjuja yhdessä perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien sekä sosiaalitoimen järkevällä työnjaolla, kehittämällä konsultaatiotoimintaa ja etä- ja verkkokoulutuspalveluja. Samalla kansalaisen mahdollisuutta hoitaa sähköisesti omaan terveyteensä ja hoitoonsa liittyviä asioita vahvistetaan. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit sopivat työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaolla edistetään terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta sekä varmistetaan osaaminen ja 5

6 Yleistä resurssien optimaalinen käyttö. Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Toiminta ja talous tasapainossa Sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja johdetaan yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Talouden johtamisen tavoitteina ovat talouden tasapaino ja tehokkaat ennakoivat toimenpiteet kustannusten kasvun rajoittamiseen. Talouden suunnittelun lähtökohtana on kertyneiden alijäämien kattaminen Kuntalain edellyttämällä tavalla. Sairaanhoitopiirin tuottavuuden vuosittainen kasvutavoite on yksi prosentti. Talousarvio ja taloussuunnitelma pohjautuvat arvioon tuotettavien palveluiden määrästä, laskutuksesta ja kustannuksista. Toimintakulujen kasvua arvioidaan mm. alueen väestön kasvun, ikääntymisen ja sairastavuuden perusteella. Lisäksi huomioidaan yleinen ja toimialan kustannustason kehitys. Turvaamme toimivan ja tarkoituksenmukaisen kiinteistö- ja laitekannan investointisuunnitelman avulla. Investoinnit mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen ja tehokkaamman toiminnan. Selvitämme mahdollisia yhteisomistuksia osana tulevia rakennus- ja laiteinvestointeja. Investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Arvioimme myös vaihtoehtoisten rahoitusmallien ja toiminnan järjestämismuotojen käyttöä. Luovumme toimintamme kannalta tarpeettomiksi jääneistä kiinteistöistä. Mittaamme tuottavuutta useilla eri mittareilla. Tuottavuuden lisäksi seuraamme myös hoidon vaikuttavuutta. Tulosalueille asetetaan omat tuottavuus-, tehokkuus ja tuloksellisuustavoitteet. Työpanoksen määrään kiinnitämme erityistä huomiota sekä suunnittelussa että seurannassa. Toiminnan uudelleenjärjestelyt eivät saa johtaa kokonaiskustannusten kasvuun. Oman tuotannon ja ulkopuolelta ostetun tuotannon määrää ja kustannuksia tulee arvioida jatkuvasti. Talouden johtamisen onnistumista mittaamme taloudellisella tuloksella ja valtakunnallisella kustannusvertailulla. Tavoitteenamme on, että OYS on Suomen tuottavin yliopistosairaala. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Korkeatasoisen tutkimus-, kehitys-, ja koulutustoiminnan edellytyksenä on tiivis yhteistyö Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista ja uudistumista, edistää potilaiden turvallista ja korkeatasoista hoitoa, tuottaa alueen väestölle lisääntyvästi terveyttä sekä sovittaa yhteen oppilaitosten ja työelämän tarpeet. Parannamme tutkimustyön tuloksellisuutta ja nostamme tutkimusryhmiä terveystieteellisen tutkimuksen kansainväliselle huipulle. Medical Research Center (MRC Oulu), sairaanhoitopiirin ja lääketieteellinen tiedekunnan yhteistyöryhmä ja sairaanhoitopiirin tutkimuspalveluyksikkö mahdollistavat tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteiden saavuttamisen. Pohjois-Suomen biopankki Borealiksesta kehitämme kliinisten näytteiden ja niihin liitettyjen terveystietojen hyödyntämisen huippuyksikön ja alan verkostojen aktiivisen toimijan. Suuntaamme kehitystoiminnan parantamaan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Työssä tarvitsemme alueen muita sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Potilaamme osallistuvat aktiivisesti hoitoprosessiinsa ja sen suunnitteluun. Panostamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämällä tavalla tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan. 6

7 Yleistä Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteisenä tavoitteena on organisaatio- ja toimittajariippumaton, kansallisiin palveluihin integroitu sote-tietojärjestelmä -kokonaisuus. Osallistumme aktiivisesti kokonaisuuden kehittämistyöhön. Hyödynnämme teknologiaa ja ICT-ratkaisuja sairaanhoitopiirin ydin- ja tukiprosessien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Toimimme yhteistyössä kansallisesti, yosairaanhoitopiirien välillä, erityisvastuualueella sekä alueemme kuntien kanssa. Kaikilla näillä tasoilla huomioidaan SoTe- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä tehtävien kansallisten ICT-linjausten vaikutukset. Tietojärjestelmiä kehitetään ja uusitaan painottaen asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Sähköisen asioinnin palveluja kehitetään ja edistetään potilaan osallistumista omaan hoitoprosessiinsa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon kansallisen palveluarkkitehtuurin kehitys ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Kansallisiin palveluihin integroitumista jatketaan viranomaismääräysten vaiheistuksen mukaisesti. Omassa ohjelmistokehityksessä korostetaan käytettävyyttä ja toiminnallisten prosessien tukemista sekä hyödynnetään nykyaikaisia teknologioita. Tiedolla johtamisen ja raportoinnin ratkaisuja kehitetään sairaanhoitopiirin ja sen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Turvaamme ICT-palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden sairaanhoitopiirin päivittäisessä toiminnassa. Tämä edellyttää toimivia ICT-ympäristön häiriön- ja muutostenhallinnan käytäntöjä, joita kehitetään edelleen. Myös ICT-palvelutuotantoa uudistetaan jatkuvan kehittämisen periaatteella, jotta käytettävät teknologiat pysyvät tuetulla ja tietoturvan vaatimusten mukaisella tasolla. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Kohti uudistuvaa maakunnallista toimintaympäristöä ja tulevaisuuden sairaalaa 2030 Olemme terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Hyödynnämme ja kehitämme uudenlaisia toimintamalleja ja prosesseja monialaisessa yhteistyö- ja kumppaniverkostossa. Uuden teknologian ja osallistavan kehittämiskulttuurin avulla mahdollistamme mielekkäät ja turvalliset työympäristöt. Mahdollistamme dynaamisessa toimintaympäristössä ammatillisen uudistumisen ja monipuolisen urakehityksen. Tarjoamme modernit palkkaus- ja työaikajärjestelmät. Edistämme henkilöstön työhyvinvointia ja kehitämme moderneja palkitsemisen malleja. Toimintakulttuurimme tukee henkilöstömme jatkuvaa osaamisen kehittymistä sekä innovatiivista työotetta. Työyhteisössämme työskentelee alansa huippuosaajat. Sitoutamme henkilöstön uusien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten mallien ja toimintojen kehittämiseen. Tuemme henkilöstöä muutoksessa. Johtaminen Johtamisjärjestelmämme perustuu avoimeen ja osaavaan johtamiseen Johtaminen perustuu selkeään toimivaltaan ja vastuuseen toiminnasta ja taloudesta, avoimeen vuorovaikutukseen ja hyvään tiedonkulkuun organisaation kaikilla tasoilla. Johtamista ja päätöksentekoa tuemme ajantasaisilla tietojärjestelmillä. Johtaminen on innostavaa, kannustavaa, sitouttavaa, vastuullista ja oikeudenmukaista. 7

8 Yleistä Uudistamme tarvittaessa organisaatiorakennettamme tukemaan toiminnan ja talouden, osaamisen, verkostojen sekä henkilöstön johtamista sekä tukemaan resurssien kohdentumista tuleviin haasteisiin. Vahvistamme johtajien osaamista järjestämällä sitä tukevaa täydennyskoulutusta ja hankkimalla työkaluja johtamisen tueksi. Arvioimme johtamisen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osaamista sekä johtamisjärjestelmän selkeyttä henkilökunnalle suunnatuilla palautekyselyillä. Kehitämme johtajuutta säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Valmistaudumme tulevaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistukseen osallistumalla uuden lainsäädännön määrittämän palvelurakenteen toteuttamisen valmisteluun Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ja Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella, järjestämällä muutoksen käytännön toteuttamiseen liittyvää koulutusta ja tiedottamalla muutoksen etenemisestä aktiivisesti koko henkilökuntaa. 8

9 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI - 29 jäsenkuntaa - noin asukasta, asukastiheys 11 as / km2 - maapinta-ala km2 = 12 % Suomen maa-alasta 9

10 Alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2017 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 68 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on lähes asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,8 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2015 lopussa oli ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2020 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin (Tilastokeskus). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väkiluku ja ennuste vuoteen 2040 Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2015 aluerajat 10

11 Alue, väestö ja palvelujen tarve Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan poikkea suuresti koko maan keskimääräisestä tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Kansansairauksien indeksi Pohjois-Pohjanmaalla 2015 Lähde: KELA, Indeksi koko maa = 100 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (ind. koko maa = 100) Lähde: KELA/Terveyspuntari 11

12 Alue, väestö ja palvelujen tarve KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2014, VAKIOITU(Suomi = 100) Lähde: Kela, terveyspuntari Indeksissä mukana: Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit 12

13 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN PALVELUJÄRJESTELMÄ JA SEN KEHITTÄMINEN Kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä. Sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä. Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus muuttavat alueen palveluverkkoa. Uuden lainsäädännön on määrä astua voimaan Potilaan hoito ja hoitotakuun toteutuminen tehostuvat raja-aitojen madaltuessa. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito -suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking -toiminta tuottavat osaltaan seurantatietoa. Työnjakoa tarkastellaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Palveluita kehitetään avo- ja kotihoitopainotteisina. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä tiivistetään asiakkaan asian hoitamiseksi, mikä osaltaan vähentää kustannusten nousupainetta. Terveydenhuollon eri yksiköissä (sis. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) sovitaan hoitoon liittyvistä työnjaoista ja hoidonporrastuksesta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vastataan palvelutarpeeseen aiempaa paremmin ja lähellä asiakkaan elinympäristöä hyödyntäen tehokkaasti myös sähköisiä palveluita. Päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet alueen muiden palvelutuottajien kanssa. Laboratorio- ja radiologiapalveluiden järjestämisessä huomioidaan alueellinen saatavuus. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueen terveyskeskuksissa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä (ns Lakeuden kunnat, väestöpohja ) vastaavat itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä Oulun, muiden lähiyhteistoimintaalueiden, Ppshp:n sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Kalajoen yhteistoiminta-alue (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kalajoen kaupungille ja Merijärven kunnalle. Ympäristöterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Raahen kaupunki sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat. Kuusamo (väestöpohja ) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Oulaisten kaupunki (väestöpohja 7 600) järjestää ja tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulun kaupunki (väestöpohja ) muodostui vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistyessä. Oulu on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itse ns. vahvana peruskuntana. Oulunkaaren (väestöpohja ) yhteistoiminta-alueen muodostavat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Yhteistoiminta-alueen järjestämisessä on mukana kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön 13

14 Alue, väestö ja palvelujen tarve peruserikoissairaanhoidosta sekä niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kuntayhtymän tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (väestöpohja ) (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta) järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun palvelut. Kärsämäki (väestöpohja 2 700) irtautui Selänteestä vuoden 2015 alusta alkaen ja järjestää palvelut itsenäisenä kuntana. Kärsämäki on ulkoistanut kaikki kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiselle toimijalle. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi sekä Ympäristöpalvelut Helmi (väestöpohja ) toimivat Haapaveden alaisuudessa, joka järjestää ja tuottaa palvelut vastuukuntana. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden kaupungin, Pyhännän ja Siikalatvan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden hallinnosta vuoden 2016 loppuun asti. Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Siikalatvan kunta on päättänyt ulkoistaa sote palvelunsa Mehiläiselle alkaen. Ympäristöpalvelut Helmi puolestaan tuottaa eläinlääkintä-, ympäristöterveys- ja ympäristönsuojelupalvelut Haapavedelle, Siikalatvalle ja Pyhännälle. Lisäksi Oulainen ja Vihanti hankkivat Helmestä eläinlääkintä ja ympäristöterveyspalvelut. Taivalkoski (väestöpohja 4 200) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaanhoitopiiri vastaa lisäksi jäsenkuntien väestön niistä vaativista erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Sairaanhoitopiirin alueella on lisäksi yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala tarjoavat erikoissairaanhoitoa alueillaan. Oulun kaupunki tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita, joskin palveluiden keskittäminen sairaanhoitopiiriin on käynnistynyt. Lisäksi alueen terveyskeskukset hankkivat erikoislääkäripalveluita myös ostopalveluina. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on pääosin keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan. Hoitoa annetaan tällä hetkellä myös Ylivieskassa sijaitsevassa Visalan sairaalassa. Visalan sairaalan toimintoja ollaan järjestämässä uudelleen. Myös Raahe tarjoaa psykiatrisia avo- ja vuodeosastopalveluja. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistyötä lisätään, minkä odotetaan tehostavan potilaan sairauskertymien hoitoa ja tukevan osaltaan asiakaslähtöistä palvelukulttuuria. Palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Lisäksi osallistutaan 14

15 Alue, väestö ja palvelujen tarve valtakunnalliseen työhön toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi, mikä osaltaan auttaa kustannusten hallitsemisessa. Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnalle. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä. OYS erityisvastuualueen tehtävänä on järjestää vastuualueensa kuntien päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu tekee hoidon tarpeen arviota ja antaa sairauksien hoitoon liittyvää ohjantaa. Palvelu turvaa yhteyden saannin terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet alueen väestöstä. Kehittämistarpeet ja haasteet Toiminnan haasteena on Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliike ja väestön luonnollinen ikääntyminen. Lisäksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat edellyttävät toimintamallien uudelleen tarkastelua ja yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Lääkärityövoiman saatavuus on aiemmasta parantumassa. Korkeatasoiset palvelut pitää turvata lähellä asukkaita. Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät 1) sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden palvelujen yhteensovittamista - erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut sekä 2) kuntien välistä yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla palvelujärjestelmän kehittäminen on toteutettava niin, että pystytään samalla vaikuttamaan palvelutuotannon kustannuksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää asiakkaan/potilaan osallisuutta, omahoidon riittäviä tukimuotoja ja selkeästi kuvattua palveluvalikkoa hoitoketjuineen koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien julkinen sektori, yksityiset palveluiden tuottajat ja kolmannen sektorin tuottajat. 15

16 Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YLEISTÄ Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kansalaisilta toivotaan vastuullista terveyskäyttäytymistä mm. hyödyntämällä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai sitä varten perustettu kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, mutta kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on useamman vuoden ajan noussut esille hoidon saatavuus ja palveluiden tasapuolisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrittämisessä huomioidaan muun muassa kunnan eri ikäryhmien koko ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 ( ) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Meneillään olevan palvelurakenteiden uudistuksen odotetaan parantavan palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen, joten käyttötaloudessa edellytetään tiukkaa menokuria. TERVEYDENHUOLTOLAKI Toukokuun 1. päivänä 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki yhdisti aiemmat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain laiksi terveydenhuollosta. Tiivistettynä terveydenhuoltolain tarkoituksena on: vahvistaa väestön terveyttä ja hyvinvointia kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja lisätä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja valinnanvapautta vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä lisätä kunnan eri toimialojen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. 16

17 Palvelujen järjestäminen Erikoissairaanhoidon osalta laki vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa erityisvastuualueillaan. Lain pohjalta on annettu useita asetuksia koskien mm. laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta, perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sekä erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa. Lisäksi osana terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on annettu voimaan astunut asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus). Terveydenhuoltolaki on osa suurempaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakikokonaisuutta, jonka laadinta on vielä keskeneräinen. Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä vaan se on ns. sisältölaki, jonka hyvien tavoitteiden toteutuminen on viime kädessä kiinni siitä, miten ajattelutapaa, toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kyetään käytännössä uudistamaan. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset rakenteet. Lainsäädännössä jo lähiajan tavoitteena on koota sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset samaan lakiin (ns. sote-laki, valmistelu on keskeneräinen). TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat laatineet yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, missä määritellään suunnitelmakauden kehittämisen painopisteet. Terveydenhuollon palvelut järjestetään tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Kunnat, kuntaryhmät ja eri organisaatiot toimivat yhteistyössä erityisosaamista ja merkittäviä investointeja vaativissa tehtävissä. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää uusia toimintatapoja, monituottajuutta, palveluprosessien asiakaslähtöisyyttä ja omahoidon mahdollistamista mm. teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen ja alueelliseen kehittämiseen valmiusrahastosta rahoitettavien eri hankkeiden kautta. Vuoden 2017 talousarviossa on varauduttu osallistumaan mm. TEKES-rahoitteiseen Digitaaliset biopankit kokonaisuuteen, EAKR-rahoitteiseen Oulu SoTe Labs hankkeeseen ja Virtuaalisairaalan 2.0 sisällön suunnitteluun. Lisäksi Lapset puheeksi menetelmätyö jatkuu, osallistutaan UNA -hankkeeseen (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely, kansallinen yhteistyö) sekä rahoitetaan ERICA-kokonaisuutta (erva-yhteistyö, pääkäyttäjä) ja muuta OYServa yhteistyötä. Osallistumme uuden lainsäädännön mukaiseen toiminnan suunnitteluun Popster-hankkeen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityössä edistetään poikkihallinnollista ja -toimijaista yhteistyötä hyödyntäen myös järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoimijoiden resurssi. Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta nousee tärkeitä kuntalaisia koskevia hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka ohjaavat kuntien hyvinvointityötä. Arjen työssä painottuu moniammatillinen yhteistyö ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkuuksien tunnistaminen. Varhaisen puuttumisen mallin odotetaan vähentävän jatkossa raskaampien palveluiden tarvetta. Sairauksien ennaltaehkäisevässä työssä noudatetaan kansallisia suosituksia. Elintapojen yhteys sairastavuuteen on merkittävä, mutta myös sairauksien tehokas ja ajoissa aloitettu hoito sekä kuntouttava työote tukee pärjäämistä ja vähentää myöhempiä komplikaatioita. Väestön odo- 17

18 Palvelujen järjestäminen tettavissa oleva elinikä kasvaa jatkuvasti, minkä seurauksena esim. monisairastavuus lisää palveluiden kysyntää edelleen. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä kehitetään hoito- ja palveluketjuihin liittyen asiakasprosesseja esim. potilasohjaus, ajanvaraus ja kokonaishoitovastuun määrittely. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteisenä toimintapintana ovat hoito- ja palvelusuunnitelmista hyötyvät asiakasryhmät kuten ikääntyneet, vammaispalveluiden piirissä olevat sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat, joille tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluissa on ensisijaista varmistaa arjessa pärjääminen ja tarvittava tuki siihen. Painopiste on avohuollon kehittämisessä. Laitospalveluiden suhteellinen osuus vähenee lähivuosina. Tavoitteena on, että noin 95 % ikääntyneistä asuisi palveluasunnoissa tai kotona. Nopean tuen varmistamiseksi on tärkeää kehittää edelleen sekä etäkonsultaatio että poliklinikkatoimintaa. Kontinkangas-Peltola alueella jatkuu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toiminnallinen integraatio. Oulun eteläisen alueen (Oulaskankaan ja Visalan vaikutusalue) psykiatrisen hoidon järjestämistä kehitetään ns. Jokimieli suunnitelman pohjalta. Kunta vastaa sosiaalipalveluiden toteuttamiseen liittyvistä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä palveluohjauksesta. Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden järjestämisestä vastaa kunta ja erikoissairaanhoidon tulee olla yhteydessä asumiseen liittyvissä järjestelyissä kuntaan. Yleisesti asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen jatkuu perustason laitos- ja sairaalapaikkojen toimintojen ja tarpeen arvioinnilla sekä toiminnan kehittämisellä hoidonporrastuksen tarpeita vastaavaksi. Sairaanhoitopiirin toiminnan raportointia (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään. Tarvetta on sekä laadullisille että määrällisille mittareille. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toimintansa kehittämisessä. Hoidon ja palvelun laatuun liittyen on otettu käyttöön sairaanhoitopiirin yhteinen jatkuva asiakaspalaute, jonka sisältöä edelleen kehitetään saadun palautteen myötä. Jatkuva asiakaspalaute on osa laatujärjestelmää sekä tukee asiakasta palveluvalinnoissa esim. valinnanvapauden laajentuessa. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen osalta tavoitteena on järjestää koko erityisvastuualueen päivystystoiminta laadukkaasti ja kustannustehokkaasti väestön tarpeet tasapuolisesti huomioiden. Suun terveydenhuollon osalta kunnat muodostavat päivystysrenkaan joko Oulun tai Kokkolan kanssa. Päivystys toteutuu viikonloppuna läsnäolopäivystyksenä ja ilta-aikainen päivystys yhdessä OYS:n yhteispäivystyksen kanssa. Yöaikaisen päivystyksen hoitaa Oys:n hammas- ja suusairauksien klinikka. 18

19 Palvelujen järjestäminen Työterveyshuollon piirissä olevien asiakkaiden pitkäaikaissairauksien jatkohoidon varmistaminen työterveyshuollossa vaatii hyvien käytänteiden ja sopimisen lisäksi toimivat lähete- ja palautejärjestelmät organisaatioiden välille. Työttömien työkykyarvio ja sairauksien ennaltaehkäisy sekä hoito toteutuvat perusterveydenhuollossa. Yksityisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja osallistuminen kehittämistyöhön otetaan huomioon kuntien ja kuntayhtymien palveluissa. Osaaminen ja kehittäminen Terveydenhuollon toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön joustavan yhteiskäytön avulla vähennetään vuodeosastopaikkojen kokonaismäärää ja jakaantumista. Hoitoonpääsy turvataan siten omia toimintoja kehittämällä. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään yhdessä sosiaalialan toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa. Käynnistetty pitkän aikavälin suunnitelma sairaalarakennusten tilojen peruskorjaamiseksi ja modernisoimiseksi (Tulevaisuuden sairaala 2030) korostaa entisestään työjaosta sopimisen merkitystä niin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuin alueen kuntien ja yhteistoiminta alueiden kesken. Samaan kokonaisuuteen liittyy koko Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen yhdessä Oulun kaupungin, alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Oulu Health nimellä tunnettua hanketta vetää Business-Oulu. Sairaanhoidolliset tukipalvelut Laboratoriotoiminnassa Laboratorio- ja potilastietojärjestelmien yhteyksiä kehitetään tukemaan kliinistä päätöksentekoa siten, että tarpeettomien tutkimusten tekeminen vähenee ja toisaalta varmistetaan seurantatutkimusten asianmukainen käyttö mm. kroonisissa sairauksissa. Laboratoriotutkimusten käytön ohjausta tehostetaan yhdessä NordLabin kanssa. Lääkehuollon ja apteekkipalveluiden osalta lääkehuollon kehittämisessä haetaan kustannusneutraaleja ratkaisuja, mm. koneellisen annosjakelun laajentaminen. Perusterveydenhuollossa ja tietyillä erikoisaloilla on tarve farmaseuttisen osaamisen laajentamiseen. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden kehittämistoimenpiteiden koordinointivastuu on sairaanhoitopiirillä. Tietojärjestelmien kehittäminen PPSHP osallistuu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla tietohallinnon järjestämiseen ja sen kehittämiseen niin, että alueen julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut tehdään yhteensopiviksi. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kansallisen arkistoratkaisun kanssa. Esitetyt toimenpiteet toteutetaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset (terveydenhuoltolaki, hallitusohjelma / peruspalveluohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) sekä mm. valtion budjettiesityksen muut perusteet. Kokonaisuudessaan terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma (ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus) on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Samalla suunnitelmaa on täydennetty erillisellä konkreettisella toimenpideohjelmalla, jossa toimenpiteet on esitetty alueittain, aikataulutettu ja vastuutettu. Järjestämissuunnitelman toimeenpanoa arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat täsmennykset. Työn valmistelusta vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen 19

20 Palvelujen järjestäminen asettama omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä ja perusterveydenhuollon yksikkö yhdessä yhtymähallinnon kanssa. Järjestämissuunnitelma integroidaan jatkossa PoPSter-hankkeessa valmisteltaviin palvelukokonaisuuksiin. ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 :ssä tarkoitetulla vastuualueellaan. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Erva-alueen sairaanhoitopiirit laativat terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka tarkistetaan säännöllisesti. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain(365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Järjestämissopimuksen päivittämisessä odotetaan sote-lainsäädännön lopullisia linjauksia. ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKITTÄMINEN Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi valtakunnallisesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä ja niistä kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköistä, joiden on vastattava keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. Jos valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoidon palvelut on tarkoituksenmukaisinta hankkia yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai ulkomailta, voidaan valtioneuvoston asetuksella määritellä palvelujen tuottajan toiminnalle asetettavat laatuvaatimukset ja muut hoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi asetettavat vaatimukset. HOITOON PÄÄSY Sairaanhoidon yksi merkittävä velvoite on hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireettömän hoidon saatavuuden turvaaminen alueen väestölle lakisääteisissä aikarajoissa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä ja sovittuja työnjakomalleja perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välillä. 20

21 Palvelujen järjestäminen Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Nykylainsäädännön mukaan henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen/terveysaseman mistä tahansa päin Manner-Suomea. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireellinen hoito Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaan siirtää hänen kotikuntansa perusteella määräytyvään jatkohoitopaikkaan, kun potilasturvallisuus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuus järjestää tarpeellinen jatkohoito on varmistettu. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että välitön yhteys terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön toteutuu arkipäivisin virka-aikana. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Erikoissairaanhoitoon pääsy Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai 21

22 Palvelujen järjestäminen hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa terveyskeskuksessa, on hänet ohjattava hoitoon asianomaiseen terveyskeskukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet. Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23- vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuus hankkia palveluja muualta Jos kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa lain määrittämissä enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Ennakkolupa hoitoon hakeutumiseen EU- ja ETA-alueella tai Sveitsiin Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi järjestää Suomessa hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa, sen on potilaan pyynnöstä annettava ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kustannuksella hoitoon Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon taikka Sveitsiin. Ennakkolupaa myönnettäessä on otettava huomioon potilaan sen hetkinen terveydentila ja todennäköinen taudinkulku. Odotusaikojen julkaiseminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on julkaistava internetissä tiedot odotusajoista neljän kuukauden välein. Jos kunnalla tai sairaanhoitopiirillä on useita toimintayksiköitä, on tiedot julkaistava erikseen kustakin yksiköstä. Tiedot voi julkaista internetin lisäksi muulla kunnan tai kuntayhtymän päättämällä tavalla. 22

23 Palvelujen järjestäminen Vastuu toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidosta Terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava tarpeenmukainen henkilöstö terveydenhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten. Henkilön, jonka tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen, on oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Potilaan kotikunnan vastuu hoidon kustannuksista Jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiansa. Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot. Asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti perustuen palvelun antavan kunnan päätökseen. Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. PÄIVYSTYSASETUS Vuoden 2015 alussa astui voimaan päivystysasetuksen yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tähän pyritään varmistamalla riittävät voimavarat ja asiantuntemus etenkin sairaanhoidon vaativilla erikoisaloilla, minkä seurauksena mahdollisten komplikaatioiden ja jatkotoimenpiteiden määrä vähenee. Asetuksen toimeenpano edellyttää vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat ehdot, tai vastaavasti lisäinvestointeja päivystyshoitoon niissä sairaaloissa, joiden toiminta ei nykyisellään täytä esitettyjä vaatimuksia. Asetuksessa korostetaan, että päivystykseen tulee varata riittävät voimavarat, mm. erikoislääkärikokemusta etulinjaan, jotta järjestelmän kokonaiskustannukset pystytään hallitsemaan. Päivystystoiminnasta aiheutuvia kustannuksia tulee tarkastella kokonaisuutena, koska hyvin toimiva järjestelmä alentaa kuluja mm. siten, että uusintakäynnit vähenevät ja potilaalle tehdään heti ensimmäisellä käynnillä tarpeelliset valikoidut tutkimukset. Keskeistä on toiminnan johtaminen yhtenä kokonaisuutena ja mahdollisuus osaavan henkilöstön joustavaan käyttöön. Päivystysasetus on yksi askel terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Siihen kuuluvat mm. terveydenhuoltolaki, ensihoitoasetus ja valmisteilla oleva järjestämislaki. Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. 23

24 Palvelujen järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. PALVELUJEN KUSTANNUSTASO JA TUOTTAVUUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannustaso ja tuottavuus ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Tuottavuutta on kuitenkin edelleen parannettava, kuten sairaanhoitopiirin strategia edellyttää. 24

25 Palvelujen järjestäminen Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että tuotokset (muun muassa suoritteet, episodit ja drg-pisteet) kasvavat enemmän kuin siihen käytetyt panokset (kokonaiskustannukset). Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden parantamisen kohteita ovat: 1) Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2) Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (tarkoituksenmukainen työnjako, yhdenmukaiset henkilöstömitoitukset, osaamisen kehittäminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, kannustava palkkaus) 3) Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4) Toimintojen keskittäminen, mittakaavaetujen aikaansaaminen, päällekkäisyyksien poistaminen 5) Uuden teknologian hyödyntäminen, uudet toimintatavat ja innovaatiot Työnjaon, palveluprosessien ja toimintarakenteiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä omistajakuntien, sairaanhoitopiirin yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Palveluprosessien kehittämiseen liittyy henkilöstön palkitseminen laadukkaasta ja tuottavasta palvelutoiminnasta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen malli on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Käytettävissä olevien määrärahojen ja hankkeiden puitteissa merkittävää kehittämistyötä tehdään edelleen suunnittelukaudella mm. sähköisen potilasdokumentaation, kustannuslaskennan, toiminnan suunnittelun ja toiminnan johtamista ja omistajaohjausta palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseksi. TYÖPANOS JA SUORITTEET VUOSINA Erikoissairaanhoidon työpanos ja suoritteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (pl. Nordlab) 25

26 Palvelujen järjestäminen OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA Potilaiden hoidon ohella opetus ja tutkimus kuuluvat sairaanhoitopiirin perustehtäviin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkiselle palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen muuta terveydenhuollon toimintayksikköä kuin yliopistollista sairaalaa, kunnalle, kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvaus yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta sairaanhoitopiirin sairaaloissa tehdään sopimus kunkin kouluttajatahon kanssa erikseen ja ohjauspalkkion määrästä sovitaan em. sopimuksessa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat perustaneet alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. 26

27 Taloudellinen tilanne SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KOKONAISTALOUDELLINEN TILANNE Valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen (06/2016) mukaan kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,4 % ja seuraavina kahtena vuonna talouskasvuksi ennustetaan 1,0 % ja 1,3 %. Globaali elpyminen pysyy heikkona. Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää 3,1 prosenttiin v ja kiihtyy vain vähän vuosina 2017 ja Kasvu on hitainta sitten finanssikriisin ja alle pitkänaikavälin keskiarvon. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvua tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen ja omalta osaltaan säästämisasteen aleneminen. Myös yksityiset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna ja erityisesti rakennusinvestoinnit ovat kovassa yli seitsemän prosentin kasvussa. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt. Viime vuonna työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, mutta kuluvan vuoden huhtikuussa työttömyysasteen trendi on laskenut 9,1 prosenttiin. Tuotanto on Suomessa vihdoin kasvussa. Koko talouden arvonlisäys lisääntyi viime vuonna 0,7 % ja kasvuneljänneksiä on nyt koossa 5 peräkkäistä. Talouskasvu on saamassa vauhtia yhä useammilla toimialoilla, vaikkakin rakentamista lukuun ottamatta hyvin hitaasti. Suomen julkisen talouden tilanne Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna alle kolmeen prosenttiin. Rahoitusasema pysyy edelleen alijäämäisenä, vaikka alijäämä pieneneekin sopeutustoimien vuoksi. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylitti viime vuonna 60 prosentin viitearvon ja velkasuhde jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen on merkittävä avaus luottamuksen palauttamiselle kotimaiseen talouspolitiikkaan. On kuitenkin muistettava se, että sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta. Valtion talouden rahoitusasema koheni alkuvuodesta hieman erityisesti hyvän verotulokertymän ansiosta. Kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion jälkeen budjettitalouden nettolainanottotarve on kuitenkin edelleen 5,7 mrd. euroa. Sopeutustoimista ja hyvin maltillisesta menokehityksestä huolimatta alijäämä pienenee verrattain hitaasti ensi ja seuraavana vuonna, koska talous kasvaa edelleen vaatimattomasti. Valtion menoja kasvattavat tänä vuonna mm. maahanmuuton kustannukset. Kilpailukykysopimukseen sisältyvät sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja lomarahojen leikkaus pienentävät työvoimakustannuksia ja siten valtion menoja ensi vuodesta lähtien. Lisäksi työajan pidentämisen oletetaan vähentävän valtion maksamia palkansaajakorvauksia. Veronalennukset ja palkkasumman alhaisempi kasvu pienentävät valtion verotuloja. Tulonjaon muutos yritysten hyväksi lisää yhteisöveron tuottoa. Valtion velka jatkaa kasvuaan sekä nimellisesti että suhteessa BKT:hen, mutta kasvuvauhti hidastuu. Alhaisen korkotason vuoksi valtionvelan korkomenot ovat edelleen varsin maltilliset. Kuntatalouden kehitys Paikallishallinnon rahoitusasema vahvistuu hieman lähivuosina. Kunnat jatkavat taloutensa sopeuttamista kuluvana vuonna. Lisäksi hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet vahvistavat kuntataloutta ennustejaksolla. Väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu lisää kuitenkin paikallishallinnon hoito- ja hoivamenoja. Myös kasvanut maahanmuutto lisää paikallishallinnon menopaineita. Sopeutustoimien vuoksi paikallishallinnon kokonaismenot kasvavat hyvin vaimeasti. Ensi vuonna kulutusmenot supistuvat, kun 27

28 Taloudellinen tilanne kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaus, työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennus ja vuosityöajan pidentäminen astuvat voimaan. Arvio perustuu oletukseen, että vuosityöajan piteneminen alentaa kuntien menoja ja sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti menojen kasvupainetta vuosina Tilastokeskuksen julkaiseman kuntataloustilaston mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate oli -28,4 miljardia euroa. Se heikkeni edellisvuodesta 1,0 miljardia euroa eli 3,6 prosenttia. Heikkenemiseen vaikutti erityisesti myyntituottojen vähentyminen 1,1 miljardilla eurolla eli 25,1 prosentilla. Toimintakulut laskivat 96 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Toimintakuluista eniten vähenivät aineet, tarvikkeet ja tavarat, joiden kulut laskivat edellisestä vuodesta 552 miljoonaa euroa eli 23 prosenttia. Muutoksia selittävät vuonna 2014 toteutuneet kuntien liiketoimintojen yhtiöittämiset. Kuntien yhtiöitetty toiminta jää kuntien tilinpäätöstietojen ulkopuolelle, mutta sisältyy kuntakonsernien tilinpäätöstietoihin. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 627 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi 2,1 prosentin kasvua. Näistä valtionosuudet kasvoivat 37 miljoonaa euroa ja verotulot 590 miljoonaa euroa. Suurimman osan verotulojen kasvusta muodostivat tuloverot, joiden tuoton lisäys oli 341 miljoonaa euroa. Kuntien osuus yhteisöverojen tuotosta kasvoi 177 miljoonaa euroa. Kasvanut verorahoitus ei kuitenkaan kattanut toimintatuottojen laskua ja vuosikate heikkeni 14 prosenttia. Vuosikate oli negatiivinen 16 kunnalla ja 8 kuntayhtymällä vuonna 2015, kun taas edellisenä vuonna vastaava tilanne oli 11 kunnalla ja 7 kuntayhtymällä. Yhteenlaskettujen tilinpäätösten mukaan vuosikate kattoi poistoista kunnissa 91 prosenttia. Kyseinen tunnusluku heikkeni edellisvuodesta, jolloin vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia. Kuntayhtymien vuosikate kattoi poistoista 137 prosenttia ja se vahvistui edellisvuodesta, jolloin vastaava luku oli 116 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edellisvuodesta 818 miljoonalla eurolla eli 5,6 prosentilla. Kuntien lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli euroa. Kuntien omavaraisuusaste eli oman pääoman suhde koko pääomaan oli 60,2 prosenttia. Suhdeluku laski hieman edellisvuodesta, jolloin se oli 61,1 prosenttia. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi puolestaan 48 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 3,0 miljardia euroa. Vuonna 2015 kuntien nettoinvestoinnit olivat 2,5 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 60,1 prosenttia, mutta summa on edelleen pienempi kuin vuoden 2013 vastaava luku. Kuntayhtymien nettoinvestoinnit vähenivät 4,2 prosenttia ja olivat yhteensä 732 miljoonaa euroa. SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2016 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnän (ilman sisäisiä lähetteitä) kasvu voimistui kesän 2016 aikana. Lähetteiden (mukaan lukien sähköiset konsultaatiovastaukset) ja ilman lähetettä (päivystyksenä tulleiden potilaiden) yhteenlaskettu määrä kasvoi tammi-elokuussa 4,4 % (3 803 kpl). Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi 1,8 % (1792 henkilöllä). Kysynnän kasvu selittyy suureksi osaksi Oulun kaupungilta siirtyneestä kardiologisesta toiminnasta. Hoitoon pääsyä ja saatavuutta koskevissa määräajoissa pysyminen ei ole kaikilta osin edelleenkään toteutunut. Jäsenkuntamyynti toteutui pääosin budjetin mukaisesti, mutta myynnissä on erikoisalakohtaisia vaihteluja. Myynti ulkokunnille ja muille on ollut suunniteltua suurempaa, kasvu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 8,7 %. Välitettyjen palveluiden myynti lisääntyi 18,2 %. Kasvua on kaikilla erikoisaloilla, suurin kasvu kohdistuu lasten ja nuorten vastuualueelle. Asiakasmaksuihin tehtiin merkittävä korotus alkaen ja tästä johtuen tuotot ovat nousseet 18,2 %. 28

29 Taloudellinen tilanne Elokuun lopussa henkilöstökulujen toteuma jäi alle budjetoidun. Käyttösuunnitelmaan varattu työpanoksen lisäys ei ole kaikilta osin toteutunut. Aineet ja tarvikkeet ovat kasvaneet 7 %. Suurin kasvu kohdistuu lääkkeisiin 11,3 % sekä hoitotarvikkeisiin 7,0 %. Apteekkitarvikkeet ovat prosentuaalisesti kasvaneet eniten lasten ja naisten tulosalueella. Kasvu on voimakasta myös medisiinisellä ja operatiivisella tulosalueella, joilla myös hoitotarvikemenojen lisäys on suurin. Koko vuoden osalta käyttösuunnitelman toteutuminen mahdollisimman lähellä hyväksyttyä tasoa on riippuvainen palvelujen tarpeen ja annetun hoidon määrän kehityksestä. Mikäli sekä hoidon kysyntä että annettujen palvelujen määrä sekä kustannuskehitys jatkuvat samana koko vuoden, käyttösuunnitelma tullee toteutumaan kohtuullisen hyvin ja tilinkauden tuloksesta muodostuu ylijäämäinen (tulosta voidaan tällöin käyttää edellisvuosien alijäämän kattamiseen). Määrärahojen muutosesitykset Sairaanhoitopiirin tasolla valtuustoon nähden määrärahojen sitovuustasot ovat: toimintatuotot jäsenkuntalaskutus välitetyt ostopalvelut toimintakulut henkilöstökulut sekä tilikauden tulos Toimintatuottojen arvioidaan ylittävän vuoden 2016 käyttösuunnitelman yhteensä 14,1 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvu käyttösuunnitelmaan nähden on 2,3 % ja vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden on 3,9 %. Jäsenkuntalaskutuksen arvioidaan ylittävän vuoden 2016 käyttösuunnitelman 1,7 % ja vuoden 2015 tilinpäätöksen 3,0 %. Jäsenkuntalaskutukseen esitetään valtuustolle 6,7 milj. euron korotusta käyttösuunnitelmaan. Välitettyjen ostopalvelujen osalta vuoden 2016 käyttösuunnitelma ylittynee 9,2 %. Välitettyjen palvelujen myyntiin ja ostoihin esitetään valtuustolle 3,0 milj. euron korotusta käyttösuunnitelmaan. Korotus johtuu pääasiassa lasten ja aikuisten syöpähoidoista, joita on ostettu pääasiassa HUSISTA, mutta myös muiden hoidollisten tulosalueiden kasvaneista ostoista valtakunnallisen työnjaon mukaisesti. Valtuustolle esitetään toimintatuottoihin 14,1 miljoonan euron määrärahan korotusta vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan jakaantuen seuraavasti: myynti jäsenkunnille 6,7 milj. euroa myynti ulkokunnille ja muille 2,6 milj. euroa myynti muille 1,0 milj. euroa välitettyjen palveluiden myynti 3,0 milj. euroa maksutuotot 0,8 milj. euroa Toimintakulujen arvioidaan ylittävän vuoden 2016 käyttösuunnitelman yhteensä 12,4 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu käyttösuunnitelmaan nähden on 2,2 % ja vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden on 4,2 %. Erät jakaantuvat seuraavasti: 29

30 Taloudellinen tilanne välitetyt palveluiden ostot 3,0 milj. euroa muut palveluiden ostot 7,2 milj. euroa aineet ja tarvikkeet 2,2 milj. euroa Välitettyjen palveluiden ostot tulevat toteutumaan arviolta 3,0 milj. euroa suurempana kuin mitä talousarvioon arvioitiin. Muiden palveluiden ostoisssa Potilasvahinkoja koskevasta korvausvastuu on toteutumassa arvioitua suurempana ja vuodelle 2016 arvioitu kulukirjaus on Potilasvakuutuskeskuksen ennakkotiedon mukaan n. 11,8 milj. euroa. Tämä on noin 7,2 milj. euroa suurempi kuin talousarvioon arvioitiin. Potilasvakuutuskeskuksen ennakkoilmoituksen mukaan potilasvahinkovastuuvelka on vuoden lopussa arviolta 49,9 milj. euroa, mikä on 8,4 milj. euroa korkeampi kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin 2,2 milj. euroa. Ylitykset kohdistuvat apteekkitarvikkeisiin, hoitotarvikkeisiin sekä kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeisiin. Edellä esitettyjen määrärahojen korotusesitysten johdosta tilikauden tuloksen ennakoidaan muodostuvan noin 6,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 30

31 Taloudellinen tilanne TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ Kuntalain mukaisesti sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman tehtävänä on tavoitteiden asettamisen ja voimavarojen jakamisen lisäksi osoittaa, miten käyttötalous, investoinnit ja muut pääomamenot rahoitetaan. Talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston toiminnan ja talouden ohjausväline. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousarvion rakenne Sairaanhoitopiirin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyy kuntalain ja sairaanhoitopiirin hallintosäännön mukaisesti toimintakaudelta sairaanhoitopiirin tasolla seuraavat osiot: 1. Tuloslaskelmaosa 2. Käyttötalousosa 3. Investointiosa 4. Rahoitusosa Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Sairaanhoitopiirin hallitus ohjaa tulosalueiden toimintaa ja taloutta talousarviota tarkentavalla käyttösuunnitelmalla valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman sitovuusrajojen puitteissa. Käyttötalousosassa esitetään voimassa olevan organisaatiorakenteen mukaisesti tulosaluetasoiset toimintaa kuvaavat tekstiosuudet ja tuloslaskelmamuotoiset talousarviot vuodelle Rahoitusosassa esitetään, miten investoinnit, sijoitukset pysyviin vastaaviin ja pääoman palautukset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Investointiosassa esitetään investointeja koskevien hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. 31

32 Yleisperustelut TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE 2017 Sairaanhoitopiirin strategiaan on kirjattu, että talouden johtamisen tavoitteena on talouden tasapaino ja tehokkaat ennakoivat toimenpiteet kustannusten kasvun rajoittamiseen. Talouden suunnittelun lähtökohtana on kertyneiden alijäämien kattaminen kuntalain edellyttämällä tavalla. Sairaanhoitopiirin tuottavuuden vuosittainen kasvutavoite on yksi prosentti. Talousarvio ja taloussuunnitelma pohjautuvat arvioon toteutettavien palveluiden määrästä, laskutuksesta ja kustannuksista. Toimintakulujen kasvua arvioidaan mm. alueen väestön kasvun, ikääntymisen ja sairastavuuden perusteella. Lisäksi huomioidaan yleinen ja toimialan kustannustason kehitys. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelussa lähtökohtana on perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja siinä sovittu työnjako yhteistoiminta-alueittain sekä suunnitelmaan sisältyvä ohjausmalli koko palveluketjun hallintaan. Järjestämissuunnitelman tarkoituksena on optimoida resurssien käyttöä, parantaa tuottavuutta sekä kehittää yhteistyötä alueen terveydenhuollon toimijoiden kesken. Palvelujen järjestämissuunnitelman toteutusta ohjaa sairaanhoitopiirin hallituksen tueksi nimetty omistajaohjaukseen koordinaatiotyöryhmä. Järjestämissuunnitelmaa ei ole päivitetty tulevan maakuntauudistuksen vuoksi. Sairaanhoitopiirillä on käynnissä yhdessä perusterveydenhuollon toimijoiden kesken erilaisia toimenpiteitä ja selvityksiä, joiden tarkoituksena on hillitä omistajakuntien terveydenhuollon kustannusten kasvua. Tämä pitää sisällään perusterveydenhuollon omat kehittämishankkeet, sairaanhoitopiirin sisäisten prosessien kehittämishankkeet, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen (hoitoketjut ja hoidon porrastus, toiminnan organisointi) sekä erityisvastuualueen toiminnan organisointi (päivystys, hoitoketjut). Erityisinä kehityshankkeina on ollut Oulun seudun yhteispäivystyksen toiminnan kehittämishanke, lasten ja nuorten psykiatrisen toiminnan yhteistyöselvitys yhdessä Oulun kaupungin kanssa sekä eteläisen alueen mielenterveyspalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa (ns. Jokimieli-hanke). Lisäksi sairaanhoitopiiri on päättänyt käynnistää kolme selvitystä Oulun kaupungin kanssa tukipalveluyhteistyöstä. Selvityksen piiriin ovat kuuluneet seuraavat tukipalvelut: työterveys, ravintohuolto ja ict-tuotanto. Selvitysten tuloksena sairanhoitopiiri on perustanut yhdessä Oulun kaupungin kanssa työterveyspalveluita tuottavan in-house yhtiön, mikä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Suunnitteilla on myös yhteisesti omistetun tuotantokeittiön perustaminen. Sairaanhoitopiirin johdon ja omistajakuntien välillä on käyty neuvotteluja sairaanhoitopiirin tulevan vuoden talousarviosta. Sairaanhoitopiirin talousarvion laadinnassa on otettu huomioon mm. alueen väestökehitys ja ikärakenne, piirin jäsenkuntien taloustilanne, palveluiden järjestämissuunnitelma, kuluvan vuoden toiminta ja talous, palvelujen kysyntäennuste, siirtyvät toiminnat peruskuntien ja sairaanhoitopiirin välillä, yleinen kustannustason nousu, toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantuminen. Uudistuneen kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite koskee myös kuntayhtymiä. Sairaanhoitopiirin taseeseen kertynyt 12 miljoonan euron aikaisempien tilikausien alijäämä asettaa uudet reunaehdot sairaanhoitopiirin tulevien vuosien taloussuunnittelulle. Sairaanhoitopiirin taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksen yhteydessä. Sairaanhoitopirin talousarviot tullaan laatimaan ylijäämäisiksi siten, että alijäämät on katettuna lain edellyttämällä tavalla tulevien vuosien aikana (alijäämän kattamissuunnitelma). 32

33 Yleisperustelut Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana vuodelle 2017 on: Hoidon saatavuuden turvaaminen Kysynnän ennustetaan kasvavan väestömuutosten ja ikärakenteen muutosten vaikutuksesta. Alueen väestön kasvu ennustetaan kasvavan 0,5 % vuodessa ja väestön ikääntymisestä johtuva kysynnän kasvu on arviolta 0,9 % vuodessa. Toimintatapoja muutetaan avohoitopainotteisemmaksi mm. päiväsairaalatoimintaa lisäämällä Strategian mukaan sairaanhoitopiirin vuosittainen tuottavuuden kasvu on yksi prosentti. Sairaanhoitopiirin työpanoksen määrään kiinnitetään erityistä huomiota Alijäämän kattamissuunnitelma vuoteen 2020 Kilpailukykysopimuksen vaikutukset henkilöstömenoihin Sairaanhoitopiiri on sopinut talousarviovalmistelun yhteydessä omistajakuntien kesken, että sairaanhoitopiirin hinnoittelun kokonaistaso ei muutu vuodelle Hinnoitteluun tehdään tarkistuksia, mutta niiden kokonaisvaikutus jäsenkuntalaskutukseen ei muutu. Jäsenkuntalaskutuksen arvioitu kasvu johtuu siten pelkästään palveluiden kysyntään kohdistuvasta kasvusta. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä tehdä kustannusten kasvua hillitseviä toimenpiteitä sekä sairaanhoitopiirissä että jäsenkuntien perusterveydenhuollossa. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille huomioidaan sairaanhoitopiirin strategiaan kirjatut linjaukset ja toimintatapojen muutokset. TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vuosien taloussuunnittelun lähtökohtana on aikaisempien tilikausien kertyneiden alijäämien kattaminen suunnitelmallisesti ylijäämäisillä talousarviolla ja tilikauden tuloksilla. Hoidon kysynnän ennakoidaan kasvavan aikaisempien vuosien suuruisena. Taloussuunnitelman tuloihin on tehty vuodelle ,5 % ja ,2 %:n korotukset. Henkilöstömenojen oletetaan kasvavan 1,5 % molempina suunnitelmavuosina. Poistoihin on tehty 6 %:n korotukset ja muihin menoihin tarkistus on 2,7 %. Mahdolliset toiminnalliset muutokset valmistellaan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä ja sisällytetään osaksi sairaanhoitopiirin omistajaohjausta sekä rahoitus- ja kehittämissuunnitelman valmistelua. TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET Talousarvioon sisältyy seuraavat rakenteelliset muutokset: Sairaanhoitopiirin taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi talousarvio suunnitellaan n. 3,7 milj. euroa ylijäämäiseksi kuntayhtymiä koskevan alijäämän kattamisvelvoitteen johdosta. Kehitysvammahuollon rakennemuutos jatkuu, toiminta supistuu n. 0,9 milj. euroa v käyttösuunnitelmaan nähden PPSHP:n saama erityisvaltionosuus koulutukseen ja tutkimukseen pienenee vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan nähden 2,2 milj. euroa Ensihoidon palvelutasoa parannetaan lisäämällä Ouluun uusi yksikkö ja laajentamalla Oulaisten yksikön toiminta-aikaa, kustannusvaikutus 1,0 milj. euroa Talousarvioon sisältymättömiä rakenteellisia muutoksia, joiden valmistelu on vielä kesken ovat: Visalan sairaalan toiminta järjestellään uudelleen. Suunnitelmat Jokilaaksojen mielenterveyspalveluiden uudistettavasta toteutustavasta ja järjestämisestä ovat vielä kesken. 33

34 Yleisperustelut Välinehuollon toiminta laajenee kattamaan Oulun kaupungin ja Kempeleen kunnan toimintoja. Neuvottelut henkilöstön siirtymisestä ja toiminnan aloitusajankohdasta ovat vielä kesken. Näiden keskeneräisten muutosten varmistuttua sairaanhoitopiirin hallitukselle ja valtuustolle esitetään muutettu talousarvio tulevan toimintavuoden aikana. Uudistetun kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan koskemaan myös kuntayhtymiä. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Muutettua säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Sairaanhoitopiirin taseessa on vuoden 2015 tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen n. 12,0 milj. euroa kattamattomia alijäämiä. Sairaanhoitopiirin vuoden 2016 tulos tulee ennusteen mukaan olemaan ylijäämäinen arviolta noin 10 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kesäkuun 2014 kokouksessaan, että sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun yhdessä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksin terveydenhuoltolain 39 :n mukaisesti vuosina , optio vuodelle Ensihoidon kustannukset jaetaan ns. tarvepainotetun kapitaation perusteella. Kustannusjakomallissa jäsenkunnan maksuosuus on riippuvainen sairastavuudesta ja kunnan väestörakenteesta. Pelastuslaitoksilta hankittujen ensihoito- ja ensivastepalveluiden kustannusten arvioidaan olevan 17,8 milj. euroa vuona 2017 kun vuonna 2016 kustannukset ovat käyttösuunnitelmassa 16,8 milj. euroa. Kehitysvammahuollon palveluissa jatketaan toiminnallisen rakennemuutoksen toteuttamista, jossa pitkäaikaista laitosasumista pyritään hallitusti edelleen vähentämään tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tämän seurauksena tulosalueen toiminta supistuu vuoden 2017 aikana. Rakennemuutoksen vaikutus tulosalueen palvelujen myynnin supistumiseen on n. 0,9 milj. euroa verrattuna v käyttösuunnitelmaan. Valtion tutkintokohtainen korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin pienenee eurosta euroon. Tämän arvioidaan vähentävän Oulun yliopistollisen sairaalan saamaa korvausta n. 1,4 milj. euroa. OYS:n saama osuus on ensi vuoden talousarviossa yhteensä 11,4 milj. euroa. Valtion talousarviossa vuodelle 2017 on STM:n määräraha yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR) 15 milj. euroa. Esitys merkitsee toteutuessaan kyseisen määrärahan pienenemistä 3,0 milj. eurolla kuluvasta vuodesta (v milj. euroa). Valtion leikkausten johdosta OYS- ERVA-alueen rahoitusosuus supistuu arviolta 0,4 milj. euroa. Talousarvion vertailtavuus Sairaanhoitopiirin talousarviovuoden 2017 tulo- ja menoarvioita on verrattu sairaanhoitopiirin tasolla sekä vuoden 2015 tilinpäätöstietoihin että vuoden 2016 talousarvioon/käyttösuunnitelmaan. Vuodet 2015 ja 2016 eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2017 talousarvioon nähden, sillä vuoden 2015 aikana seuraavat toiminnat kasvattivat sairaanhoitopiirin kustannuksia: - kardiologisen toiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin tuottamaksi toiminnaksi Oulun kaupungilta vuoden 2016 alusta - lääkintälaitehuollon siirtyminen Oulun kaupungilta - valtion psykiatristen sairaaloiden laskutuksen siirto osaksi sairaanhoitopiirin välitettyjä palveluja - kehitysvammahuollon rakennemuutos ja toiminnan siirtyminen kuntien vastuulle - PPSHP:n saama erityisvaltionosuus koulutukseen ja tutkimukseen on pienentynyt 34

35 Yleisperustelut Vuosien 2016 ja 2017 vertailtua vaikeuttaa puolestaan vuoden 2017 aikana tapahtuvat aiemmin kuvatut muutokset toiminnassa ja taloudessa. HINNOITTELU Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluiden hinnoittelu tapahtuu omakustannusperiaatteella perustuen tulos- ja vastuualueittain tehtävään kustannuslaskentaan. Omakustannushinta sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Sairaanhoitopiirin hinnoittelu ja laskutus vahvistetaan palveluhinnastoilla vuodelle Tuotteistuksen ja kuntalaskutuksen pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna Tuotteet jaetaan kolmeen ryhmään: DRG-tuotteet, hoitopäivätuotteet ja avohoitokäyntituotteet. Sairaanhoitopiirissä käytetään somaattisten vuodeosastopalvelujen sekä päiväkirurgian ja siihen rinnastettavan muun toiminnan osalta drg-perusteista laskutusta. Muu avohoito, psykiatrinen vuodeosastohoito ja lääkinnällinen kuntoutus laskutetaan aikaisempien vuosien tapaan oman tuotteistuksen mukaisesti. Tuotehinnat määritellään kalenterivuodeksi etukäteen ja ne ovat pääsääntöisesti kiinteitä koko vuoden. Vuoden 2017 aikana pilotoidaan Medisiinisen tulosalueen avohoitoyksiköissä välisuoriteperusteista laskutusta seuraavissa yksiköissä: päiväsairaala, sisätautien poliklinikka, syöpätautien poliklinikka, sädehoitoyksikkö ja vatsakeskus. Pilotointi koskee myös ko. vastuualueiden vuodeosastoilla tapahtuvaa avohoitotoimintaa. Kuntalaskutus muodostuu peruskustannuksesta sekä käynnin aikana tehtävien tutkimusten kustannuksista. Keskimääräinen oman tuotteistuksen mukaisten hintaluokkien hintojen nousu sairaanhoitopiirin tasolla vuodelle 2017 on 0 % vuoden 2016 hinnoista. Drg-hinnoittelu perustuu ryhmäkohtaiseen toteutuneeseen välisuoritekäyttöön. Drg-tuotteiden hinnat ovat vuoden 2016 tasolla, lukuun ottamatta synnytysten hintoja, joiden hintataso ei vastaa kustannuksia. Synnytysten hintoja on tarkistettu niin Oulun yliopistollisessa sairaalassa kuin myös Oulaskankaan sairaalassa drg-ryhmästä riippuen euroa. Diagnostiikan magneettitutkimusten yksikköhintoja alennetaan edelleen vuonna Outlier-rajoissa sovelletaan kansallisen suosituksen mukaisesti variaatiokertoimeen perustuvaa laskentaa. Drg:n käyttöä avohoidon laskutuksessa ei ole suunniteltu laajennettavaksi, mutta kustannuslaskentaa tehostetaan avohoidon osalta myös vuoden 2017 aikana. Psykiatriaa ei suunnitella otettavan drg-laskutuksen piiriin toistaiseksi. Sairaanhoitopiirillä on käytössä jäsenkunnalle aiheutuneiden poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä tasausjärjestelmä on järjestetty perussopimuksen 21 :n mukaisesti hoitokustannusten tasausrahaston avulla. Voimassa olevan valtuuston päätöksen mukaisesti tasausrahaston varoja käytetään yksittäisen potilaan tilivuoden aikana jäsenkunnalle yli euroa ylittävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoidon aiheuttamien kaikkien kustannusten tasaamiseen. Tasausmaksun jäsenkuntakohtainen suuruus selvitetään tilinpäätöksen yhteydessä tilikauden aikana toteutuneiden potilaskohtaisten kustannusten perusteella. 35

36 Konserniohjaus KONSERNIOHJAUS Kuntalaissa määritellään konsernijohdon tehtävät. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. PPSHP-konsernin toiminnot on järjestettävä siten, että 1) Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan 2) Vastuu johtamisesta (toiminnasta ja taloudesta) on selkeä kaikilla organisaation tasoilla 3) Konsernin talous pysyy tasapainossa 4) Toiminnassa huomioidaan konsernin kokonaisetu 5) Suunnitellut toiminnan tehostamistoimenpiteet ja rakennejärjestelyt toteutetaan 6) Sisäisen valvonnan vastuut ovat selkeät jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä 7) Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla varmistetaan häiriötön palvelutuotanto ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. o Konserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja hallintakeinoja suunnitellaan, toteutetaan sekä seurataan. Sairaanhoitopiirin valtuusto on vahvistanut kuntayhtymän konserniohjeen. Kuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Valtuusto linjaa tarvittavat kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet kuntayhtymän strategian yhteydessä. Hallituksen roolin vahvistamiseksi konserniohjetta on täydennetty hallintokeskuksen kirjeellä, jossa on annettu mm. tarkemmat ohjeet osavuosikatsausten raportointivelvoitteesta konserniin kuuluville yhteisöille. PPSHP-konserni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on konsernin emoyhteisö, johon kuuluvat tytäryhteisöinä Oulun Keskuspesula Oy, Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö, Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus, Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne, Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju, Kiinteistö Oy Medikomppania, Oulun Medikiinteistöt Oy ja Pohjois-Suomen Leikkaus Oy. Merkittäviä osakkuusyhteisöjä ovat FinnHEMS Oy ja Liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Tytäryhteisöt Oulun Keskuspesula Oy (omistusosuus 80,4%) on PPSHP:n konserniyhtiö, joka tuottaa tekstiilihuoltopalvelut sairaanhoitopiirille. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista tekstiilihuoltopalveluja tuottavista yrityksistä. Yhtiö toimii hankintalain mukaisena sidosyksikkönä (in-house yksikkö). Päivittäin yhtiö toimittaa noin tekstiiliä asiakkailleen. Yhtiön palveluksessa on nykyisin n. 80 kokoaikaista henkilöä ja lisäksi noin 30 osa-aikaista työntekijää. Tekstiilihuoltopalveluihin kuuluu tekstiilien hankinta, vuokraus, pesu, viimeistely, pakkaaminen ja korjaus. Yhtiöllä on käynnissä tuotantotekniikan uudistus- ja ajanmukaistusohjelman, joka tähtää tehokkuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. Yhtiöllä on VTT:n myöntämä mikrobiologisen puhtauden ja pesuprosessin laadunvarmistuksen hallintajärjestelmän sertifikaatti. Oulun Medikiinteistöt Oy:n (omistusosuus 100 %) toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan mm. omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja, asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja harjoittaa vuokravälitystä. Yhtiöllä on omistuksessa tai hoidossa 540 asuntoa, 10 huoneistoa henkilökunnan virkistyskäyttöön ja n m 2 liiketiloja. Asuinhuoneistoihin on etusija sairaanhoitopiirin henkilökunnalla ja lääketieteen opiskelijoilla. Yhtiö on rahoittanut omistamiensa tilojen vaatimat peruskorjaukset ja viime vuosina eräiden sairaanhoitopiiriltä omistukseen siirtyneiden rakennusten peruskorjaukset, joiden tilat on edelleen vuokrattu sai- 36

37 Konserniohjaus raanhoitopiirille. Yhtiön tulee toimia siten, että kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan ja huoneistojen vuokrausaste pidetään mahdollisimman korkeana. Yhtiö peruskorjaa ja kunnostaa kiinteistöjään pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. Oulaskankaan sairaalan kiinteistöt omistavan Kiinteistö Oy Medikomppanian (omistusosuus 100 %) toimintaideana on huolehtia toimitilojen omistamisesta, kunnossapidosta ja korjauksista. Yhtiön strategiana on harjoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä korjaus- ja huoltotoimintaa omistamissaan kiinteistöissä. Strategian mukaisella toimintatavalla on mahdollista ennakoida tulevia korjaustarpeita ja välttää ongelmien syveneminen. Kiinteistötoiminnan eriyttäminen varsinaisesta sairaalatoiminnasta mahdollistaa sairaalan voimavarojen suuntaamisen sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen toiminnan kehittämiseen yhtiön huolehtiessa toimitiloista. Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiön, Tertun (omistusosuus 100 %) tarkoituksena on säädekirjan mukaan terveydenhuollon ja terveystieteellisen tutkimuksen tukeminen ja alan koulutuksen järjestäminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla terveydenhuollon kehitystä ja terveystieteellistä tutkimusta apurahoja jakamalla, asiantuntijapalveluja järjestämällä sekä toteuttamalla koulutustilaisuuksia lähinnä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kunnissa. Säätiö toteuttaa ja koordinoi tutkimustoimintaa sekä koulutusta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Säätiö harjoittaa myös alaan liittyvää tutkimustoimintaa ja neuvontaa. Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoituksen (omistusosuus 100 %) omistama toimistotalo sisältää kaksi kerrosta toimistotiloja, jotka sairaanhoitopiiri on vuokrannut yhtymähallinnon käyttöön sekä 540 autopaikkaa asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Kiinteistöyhtiö hoitaa vuokratuloillaan rakennukseen kohdistuvat kulut. Yhtiön tulee peruskorjata ja kunnostaa kiinteistöään pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne ja Kiinteistö Oy Heikinharju -nimiset sairaanhoitopiirin täysin omistavat kiinteistöyhtiöt vuokraavat tiloja ulkopuolisille toimijoille rakennusten vapauduttua ja jäätyä tyhjiksi sairaanhoitopiirin varsinaisesta toiminnasta 1990-luvulla. Tavoitteena on, että kiinteistöyhtiöt saavat tuloillaan katettua menonsa ja eivät siten aiheuta kuluja sairaanhoitopiirin varsinaiselle toiminnalle. Yhtiöiden tulee toimia siten, että kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan ja kiinteistöjen vuokrausaste pidetään mahdollisimman korkeana. Yhtiö peruskorjaa ja kunnostaa kiinteistöjään pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti taloustilanteen sallimissa puitteissa. Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen osalta sairaanhoitopiiri on toteuttanut avoimen tarjouskilpailun tarkoituksena myydä yhtiön koko osakekanta sekä Päivärinteen maa-alueet. Kaupasta on käyty neuvotteluja yhden tarjoajan kanssa. Sairaanhoitopiiri osti vuonna 2012 aikana Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön omistamat osakkeet. Sairaanhoitopiirin omistusosuus yhtiöstä on 97 %. Muut omistajat ovat Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole toimintaa. Osakkuusyhteisöt Sairaanhoitopiirin merkittävä osakkuusyhtiö FinnHEMS Oy on vuonna 2010 perustettu yhtiö, jonka tehtävänä on vastata suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteripalvelun tuottamisesta ja toimia yliopistollisten sairaanhoitopiirien strategisena kumppanina ensihoitopalvelussa. FinnHEMS on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. FinnHEMS vastaa lentoyhtiöiden kilpailuttamisesta ja sopimuksista sekä valvoo toiminnan toteuttamista ja laa- 37

38 Konserniohjaus tukriteerien täyttymistä. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. FinnHEMSin toimintaa rahoittaa tällä hetkellä Suomen valtio. Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolain määrittelemää ensihoidon kokonaisuutta, joka muodostuu ensihoidosta ja siihen liittyvistä tukipalveluista, kuten lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä. Yhtiön Oulun tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Oulunsalon lentokentän alueella. Liikelaitoskuntayhtymä NordLab Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat perustaneet yhteisen laboratoriotoimintaan keskittyvän organisaation, joka viralliselta nimeltään on Pohjois- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja kutsumanimeltään NordLab. NordLabin omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Vuoden 2013 alusta lähtien erityisvastuualueiden laboratoriotoiminta siirtyi sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti osaksi liikelaitoskuntayhtymää. NordLabin palveluksessa on noin 600 työntekijää. Yhtiön liikevaihto on noin 63 miljoonaa euroa ja tutkimuksia tehdään noin 9,3 miljoonaa vuodessa. NordLabiin kuuluu viisi aluelaboratoriota, jota kutakin johtaa aluelaboratorion johtaja. Aluelaboratorioiden sijaintipaikat ovat Rovaniemi, Kemi, Oulu, Kajaani ja Kokkola. Aluelaboratoriot tuottavat laboratoriotutkimuksia alueensa sairaaloille, ja terveyskeskuksille ja muille asiakkaille. Erityisvastuualueen kunnat voivat neuvotella NordLabin kanssa terveyskeskuslaboratorioidensa liittymisestä liikelaitokseen oman aikataulunsa ja halunsa mukaan. NordLabin osalta on johtokunta päättänyt käynnistää yhtiöittämistä koskevan selvityksen. NordLabille asetettavat omistajaohjaukselliset tavoitteet NordLabin tehtävänä on tuottaa omistajilleen ja omistajien jäsenkunnille kliinisiä laboratoriotutkimuksia sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja kehityksestä. NordLab on perustettu sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien sisäistä yhteistä palvelutuotantoa varten. NordLabin toimialue on sen omistajien ja niiden jäsenkuntien alue. NordLabin toiminta on kaikilta osin osa kunnallisia lakisääteisiä tehtäviä, eikä se kilpaile yksityisen elinkeinotoiminnan kanssa. NordLab ei laajenna toimintaansa yksityisille markkinoille, eikä osallistu yksityisen sektorin tarjouskilpailuihin. NordLab voi myydä kilpailuneutraliteetin erityisesti vaarantumatta tilapäistä ylikapasiteettiaan markkinoille vähäisen määrän liikevaihdostaan. Markkinoille myytävät palvelut hinnoitellaan vallitsevan kilpailutilanteen mukaisesti ja hinnoitteluperusteet voidaan tarvittaessa riittävän selkeästi osoittaa. NordLab noudattaa toiminnassaan soveltuvin osin PPSHP:n valtuuston hyväksymää konserniohjetta ( ) Nordlab jatkaa toimintaansa liikelaitoskuntayhtymänä (Hankintalain mukainen sidosyksikkö) NordLabin toimintaa ohjaa perustamissuunnitelman yhteydessä asetetut tavoitteet. Näitä ovat mm. kustannustehokkuuden parantaminen. NordLabin toimintaa ja taloutta kehitetään yhtymäkokouksen ja johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. 38

39 Toimintatavoitteet TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien yhteenlasketun väkiluvun arvioidaan olevan vuoden 2017 lopussa, mikä on noin 0,5 % enemmän kuin vuoden 2016 ennuste. Hoidossa olevien potilaiden määrän arvioidaan ylittävän vuonna 2017, joista jäsenkuntien potilaita Sairaanhoitopiirin kuntalaskutettavien avohoitokäyntien määrän arvioidaan olevan noin kpl vuonna Vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan verrattuna avohoitokäyntien määrän odotetaan laskevan hieman johtuen perusterveydenhuollon päivystyksen tilastomäärityksen muutoksesta. Hoitopäivien määrä on arviolta vuonna Laskua kuluvan vuoden suunnitelmaan verrattuna on 1,7 %. Vuodeosastohoitojaksojen määrän puolestaan odotetaan vähenevän 2,1 % ja olevan vuonna Vuoden 2017 alussa koko sairaanhoitopiirissä on 848 sairaansijaa. Sairaansijojen määrä laskee Visalassa, jossa on suljettu kaksi osastoa. Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika on suunnitelman mukaan 4,9 vrk. Koko sairaanhoitopiirin keskimääräinen hoitoaika kuvaa huonosti eri erikoisalojen tavoitteita. Somaattisten erikoisalojen keskimääräisen hoitoaika on vuonna 2017 noin 3,7 vrk ja psykiatrian vuodeosastojen 24 vrk. Leikkausten määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2017 noin 1,6 %. Synnytysten määrän arvioidaan laskevan. Vuonna 2017 synnytysten määrän OYS:ssa odotetaan olevan ja Oulaskankaan sairaalassa Kehitysvammahuollon tulosalueella pitkäaikainen laitoshoito supistuu edelleen. Palveluja pyritään tuottamaan enenevässä määrin avopalveluina ja polikliinisesti. Laitoshoidon hoitopäivien arvioidaan vähenevän noin 38 %. Taloudellisuustavoite sairaanhoitopiirin oman sairaanhoidon palvelutuotannon laskutuksesta asukasta kohden vuodelle 2017 on 977 euroa sisältäen ensihoidon laskutuksen. Se on 7 euroa enemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja 2 euroa enemmän kuin vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa. 39

40 Toimintatavoitteet Tilin- KS 2016 TA 2017 Muutos Muutos Suunn. Suunn. päätös TA2017/ (%) KS2016 TA2017/ Toimintatatavoitteet KS2016 PPSHP:n alueen väkiluku 1) , Määrätavoitteet (esh +pth) Laskutettavat avohoitokäynnit , erikoissairaanhoito , perusterveydenhuollon päivystys , Vuodeosastohoitojaksot , Hoitopäivät , Hoidossa olleet potilaat 1) , Hoidossa olleet jäsenkunt. potilaat , Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika 4,9 4,8 4,9 0,0 0,0 4,9 4,9 päiväkir. osuus leikkauksista 38,2 38,8 38,7-0,1 38,7 38,7 päiväkir. osuus elekt. leikkauksista 48,9 51,4 51,4 0,0 51,4 51,4 Taloudellisuustavoitteet Jäsenkuntien laskutukset e/asukas , Määrätavoitteet (kehitysvammahuolto) Neuvola- ja tutk.palv. käynnyt , Laitoshoidon hoitopäivät , ) Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste

41 Toimintatavoitteet TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET Kuntayhtymän valtuustolle esitetään vuoden 2017 talousarvion sitovuustasoksi: 1. Sairaanhoitopiirin tasolla Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut sitoviksi ilmoitetut tavoitteet: o Lähetteen käsittelyaika on alle 21 vrk o Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa o Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa Toimintatuotot toteutuvat talousarviossa esitetyllä tavalla Jäsenkuntalaskutus toteutuu enintään suunnitellun mukaisesti Välitetyt ostopalvelut eivät ylitä suunniteltua määrää Toimintamenot yhteensä toteutuvat enintään suunnitellun mukaisesti Henkilöstökulut toteutuvat enintään suunnitellun mukaisesti Tilikauden tulos on vähintään suunnittelun mukainen Investoinnit toteutuvat talousarvion investointiosan mukaisesti Lainakannan netto-osuuden muutos toteutuu rahoitusosan mukaisesti 2. Tulosaluetasolla Toimintatuotot (pl. tulosalueen sisäiset tulot) toteutuvat talousarviossa esitetyllä tavalla Toimintamenot toteutuvat enintään talousarviossa esitetyllä tavalla (pl. tulosalueen sisäiset menot) Henkilöstökulut toteutuvat talousarviossa esitetyllä tavalla Investoinnit toteutuvat talousarvion investointiosassa esitetyllä tavalla 3. Konsernin tytäryhtiöt ja säätiö Kuntayhtymän tytäryhteisöjen toiminta tukee osaltaan sairaanhoitopiirin tehtävän ja toiminta-ajatuksen toteutusta ja tytäryhteisöjen johtamisessa noudatetaan vahvistettua konserniohjetta. Tytäryhteisöjen tulee kattaa toiminnastaan aiheutuneet menot. 4. Vuosien 2018 ja 2019 taloussuunnitelma on ohjeellinen sairaanhoitopiirin tasolla ja suunnittelu perustuu omistajaohjauksen mukaiseen kolmen vuoden rahoitus- ja kehityssopimukseen. 41

42 Toimintatavoitteet TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YHTEENVETO Tuloslaskelman sitovuudet Sitovuus 1) Määrärahat Sairaanhoitopiiri Toimintatuotot yhteensä B Jäsenkuntalaskutus B Välitetyt palvelut B Toimintakulut B Henkilöstökulut B Tilikauden tulos N Yhtymähallinto Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Medisiininen TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Operatiivinen TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Lasten ja naisten TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Psykiatrian TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Kehitysvammahuollon TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Oulaskankaan-Visalan TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Sairaanhoidollisten palv. TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B

43 Toimintatavoitteet INVESTOINTIOSA Sitovuus 1) Määrärahat Yhtymähallinto N Medisiininen TA N Operatiivinen TA N Lasten ja naisten TA N Psykiatrian TA N 0 Kehitysvammahuollon TA N 0 Oulaskankaan-Visalan TA N Sairaanhoidollisten palv. TA N SHP yhteensä N RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset N

44 Toimintatavoitteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seuranta-jakso Tyyppi POTILASLÄHTÖISYYS TOIMINNAN PERUSTANA Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk % 100 % 12/2016 arvo 4 kk:n välein Sitova Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa % 100 % 12/2016 arvo 4 kk:n välein Sitova Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa % 100 % 12/2016 arvo 4 kk:n välein Sitova Palvelukokemusmittari (asiakastyytyväisys) % Vähintään 90 % osittain tai Uusi mittari täysin samaa mieltä Vuosittain seurataan YHTEISTYÖLLÄ TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Alueellinen työnjako (PJS+JS) Suunnitelma / sopimus Laadittu V.2016 tilanne Vuosittain seurataan Case-mix (drg), OYS ja OULASKANGAS Indeksi Nousee V.2016 arvo Vuosittain seurataan Korvatut potilasvahingot % Vähenee V.2016 arvo Vuosittain seurataan Hoitoon liittyvät infektiot % Vähenee TP 2016 arvo 4 kk:n välein seurataan TOIMINTA JA TALOUS TASAPAINOSSA Toimintamenot % Toteuma 100% tai alle TA 2017 arvo Kuukausittain Sitova Tilikauden tulos % Toteuma 100% tai yli TA 2017 arvo Vuosittain Sitova Kustannukset/hoidettu potilas (ESH) Enint. 3% nousu TP 2016 arvo Vuosittain seurataan ESH kustannukset /as Kasvu 1% alle pth + vlp V.2016 arvo Vuosittain seurataan Työpanos (talousnäkökulma) % tot. 100 % tai alle TP 2016 arvo Vuosittain seurataan Hoidettu potilas/työpanos Lkm Lkm. nousee TP 2016 arvo Vuosittain seurataan VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN Sairauspoissaolot % Vähenevät V.2016 arvo 4 kk:n välein seurataan Ammatillinen työnjako etenee TP 2016 arvo Vuosittain seurataan Vaihtuvuus ja erosyyt Omaehtoinen vaihtuvuus alle 3 % vakinaisen henkilöstön TP 2016 arvo Vuosittain seurataan määrästä Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2016 arvo Vuosittain seurataan Täydennyskoulutukseen osallistuminen päivää/ ammattiryhmä Nousee V.2016 arvo Vuosittain seurataan KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA OSAAMISEN TUKENA Tieteelliset julkaisut Lkm ja laatu > 3 vuoden keskiarvo KA Vuosittain seurataan Tuottavuutta parantavat kehittämishankkeet Etenee V.2016 arvo Vuosittain seurataan Opiskelijatyytyväisyys Piste Nousee TP 2016 arvo Vuosittain seurataan TULEVAISUUDEN SAIRAALA - MEITÄ KAIKKIA VARTEN Ohjelman toteuttaminen hyväksytyn aikataulun mukaisesti vuosi Toteutuu aikataulussa Vuosittain seurataan Asetetussa kustannustavoitteessa pysyminen Toteuma 100 % alle Hankkeen talousarvio Vuosittain seurataan Lyhenteiden selitteet: PJS = Palvelujen järjestämissuunnitelma (ppshp), JS = Järjestämissopimut (oys erva) pth = Perusterveydenhuolto, vlp = Vanhusten laitospalvelu 44

45 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA Talousarviovuoden 2017 toimintatulot Toimintatulot ovat talousarviovuodelle 606,4 milj. euroa. Tämä on 0,5 % suurempi kuin vuoden 2016 käyttösuunnitelman tulot ja 2,1 % suurempi kuin tilinpäätöksen 2015 toteuma. Vuodet eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia toiminnassa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten johdosta. Oulun kaupungin sisätauti- ja kardiologinen toiminta siirtyi osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2016 alusta. Tämä lisäsi sairaanhoitopiirin jäsenkuntamyyntituloja arviolta 0,9 milj. euroa. Lisäksi Oulun kaupungin lääkintälaitehuollon toiminta siirtyi osaksi PPSHP:n toimintaa. Siirron vaikutus oli 0,8 milj. euroa. Oulun kaupungin välinehuollon toiminta siirtyy sairaanhoitopiirin vastuulle vuoden 2017 aikana (vaikutusta ei ole huomioitu talousarviossa). Oulun kaupunginsairaalan ja OYS:n väliset potilaskuljetukset siirretään OYS:in potilaskuljetuskeskuksen hoidettavaksi vuoden 2017 aikana. Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutos jatkuu. Osana laitosasumisen vähentämistä vuoden 2017 aikana noin 16 asukasta siirtyy laitoshoidosta yksityisen palveluasumisen piiriin kevään 2017 aikana. Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen yliopistollisessa sairaalassa on supistunut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2015 tutkintokorvaus on ollut ja vuonna Ensi vuodelle hallitus on esittänyt, että koulutuskorvauksen maksamista laajennettaisiin koskemaan myös yliopistoille. Sairaanhoitopiirin saama korvaus on valtion talousarviossa arvioitu olevan euroa. Sairaanhoitopiiri arvioi saavan koulutuskorvausta ensi vuonna 11,4 milj. euroa. Valtio on viime vuosina supistanut terveyden tutkimukseen kohdennettua rahoitusta. Vuodelle 2017 rahoitusta arvioidaan valtion tasolla olevan noin 15 miljoonaa euroa, mistä Oys-erva tutkimustoimikunnan arvioidaan saavan 13 % eli 1,95 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutuksen muutos ensi vuoden talousarviossa on vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan nähden 0,7 % ja 2015 tilinpäätökseen nähden 2,0 %. Muutos vastaa sairaanhoitopiirille asetettua jäsenkuntien hyväksymää kehystä. Kaikkiaan sairaanhoitopiirin oman tuotannon sisältävä jäsenkuntalaskutus vuonna 2017 on talousarvioehdotuksessa 403,0 milj. euroa mistä ensihoidon osuus on 19,9 milj. euroa. Ensihoitoa vahvistetaan ensi vuoden aikana uudella yksiköllä, jonka kustannus on noin Lisäksi pelastuslaitosten muut kustannukset ovat kasvaneet. Sairaanhoitopiirin palveluiden myynnin muille sairaanhoitopiireille ja ulkokunnille arvioidaan olevan 77,6 milj. euroa. Laskutuksen kasvu perustuu lisääntyneeseen sairaanhoidon käyttöön. Toisaalta laskutusta lisää vakuutusyhtiöille tuotettavien tapaturmapotilaiden (Täky-laskutus) hoito, kohdistuen tuloina ensisijaisesti päivystykseen, leikkaus- ja tehohoidon sekä kuntoutuksen yksiköihin. Tuloslaskelman mukaiset maksutuotot sisältävät asiakasmaksutulot, valmiusrahastoon kannettavan maksun ja sekä muita palvelumaksuja (esim. tietohallinnon veloitukset muilta sairaanhoitopiireiltä Esko-järjestelmän kehittämisestä). Asiakasmaksujen arvioidaan olevan 22,1 milj. euroa, mistä erikoissairaanhoidon osuus 21,1 milj. euroa, kehitysvammahuoltoon 0,2 milj. euroa ja perusterveydenhuollon päivystykseen 0,8 milj. euroa. Valmiusrahastoon esitetään kannettavaksi jäsenkunnilta 18 euroa/asukas, mikä on samansuuruinen kuin vuosina 2015 ja Valmiusrahastolla kerätään yhteensä noin 7,3 milj. euroa ja sillä katetaan sairaanhoitopiirin potilasvakuutuksesta, yleisestä valmiudesta, perusterveyden- 45

46 Tuloslaskelmaosa huollon yksiköstä ja projektien omarahoitus-osuuksista aiheutuvia menoja. Potilasvakuutusmenojen arvioidaan olevan 5,0 milj. euron tasolla. Talousarviovuoden 2017 toimintamenot Toimintamenot ovat talousarvioesityksen mukaan yhteensä 575,6 milj. euroa. Toimintamenot ovat vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan verrattuna 0,4 % suuremmat ja vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden 2,4 % suuremmat. Kilpailukykysopimus vaikuttaa merkittävästi sairaanhoitopiirin henkilöstömenoihin. Lomarahan 30 %:n leikkauksella on laskettu olevan 1,2 %:n kustannuksia alentava vaikutus henkilöstömenoihin. Työnantajan sosiaali- ja työttömyysvakuutusmaksut alenevat ja niiden vaikutus on noin 1,7 %. Sen sijaan palveluiden ostot sekä aineet ja tarvikkeet kasvavat voimakkaasti. Muun muassa uusien kalliiden syöpälääkkeiden käytön kasvu on ollut suurta. Sairaanhoitopiirin suurimmat menoerät v. 2017: Menoerä Milj. %-osuus Henkilöstömenot 337,3 58,6% Hoitotarvikkeet 36,0 6,3% Välitettyjen asiakaspalveluiden ostot 34,0 5,9% Apteekkitarvikkeet 28,2 4,9% Laboratorio- ja rtg-palvelut 22,2 3,9% Ensihoito- ja ensivastepalvelut 17,4 3,0% Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 16,7 2,9% Kuvantamistarvikkeet 9,0 1,6% Sähkö, lämpö ja vesi 7,1 1,2% Yllä mainitut yhdeksän suurinta menoerää kattavat noin 88,2 % sairaanhoitopiirin kaikista menoista. Henkilöstömenojen osuus on kaikista menoista noin 58,6 %. Henkilöstöresurssien optimaalisella käytöllä ja työnjaolla on siten erityisen suuri merkitys sairaanhoitopiirin kustannusten hallinnassa. Henkilöstösuunnittelun lähtötiedot pohjautuvat 12 kuukauden ( ) toteutuneisiin palkka- ja työpanostietoihin. Suunnittelun pohjana olevia nimikekohtaisia palkkoja on korotettu toteutuneita ja ennakoituja valtakunnallisia virka- ja työehtosopimusten henkilöstömenojen kustannusvaikutuksia vastaavaksi. Työpanoksen hinnassa on huomioitu valmiiksi lomarahojen 30 %:n leikkaus vuoden 2017 aikana. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu myös sivukulujen osalta. Mahdolliset tulospalkkiot, ja muut kertakorvaukset mm. eräiden hoitotoimenpiteiden tekeminen lisätyönä (v. 2015voimassa ollut paikallinen sopimus / hoitotakuu), on eliminoitu palkka-aineistosta. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia ja kilpailukykysopimuksen mukainen vuosittaisen työajan pidennys toteutuu vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Lomarahat tullaan maksamaan 30 prosentilla alennettuina lukien. Myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mm. KuEL-palkkaperusteinen maksu sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ovat pienemmät kuin aiemmin. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta on käynnissä neuvottelut, samoin 46

47 Tuloslaskelmaosa työnantajan eläkemenoperusteisten maksujen on ennakoitu laskevan. Nämä tarkentuvat loppuvuodesta. Vuoden 2016 seitsemän kuukauden toteuman perusteella on ennakoitavissa, että henkilöstömenojen toteuma sairaanhoitopiirissä alittaa käyttösuunnitelman. Tulosaluekohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Tulosalueiden tulee suunnitella ensi vuoden toiminta niin, että työpanoksen budjetointi on realistinen suhteessa toteumiin ja tulosalueiden koko toimintamenojen kasvu pysyy annetussa raamissa. Henkilöstömenojen arvioidaan vähenevän 2,6 % vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan nähden. Vuoden 2017 henkilöstösuunnittelun pääasiallisena tavoitteena on turvata tarpeellinen henkilöstöresursointi palvelutuotannon mahdollistamiseksi. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia ja toimivaa yhteistyötä omistajakuntien ja erityisvastuualueen kanssa. Vuoden 2017 toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä lähtökohtana on, että sairaanhoitopiirin työpanosta ei kasvateta verrattuna vuoden 2016 toteumaan, lukuun ottamatta toiminnallisia järjestelyjä. Sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki ja Kempeleen kunta ovat sopineet välinehuoltopalvelun myynnin laajentamisesta Oulun kaupungille ja Kempeleen kunnalle. Henkilöstöä näistä toiminnoista on siirtynyt ja siirtyy sairaanhoitopiirille liikkeenluovutusperiaatteella 11 henkilöä. Kehitysvammahuollon asumispalveluiden ryhmäkotikilpailutuksen kautta asukkaita ja henkilöstöä siirtyy yksityiselle palvelutuottajalle. Siirtyvän henkilöstön määrä on 16. Määräaikaisen henkilökunnan määrää ei tulla kasvattamaan vaan pikemminkin sitä pyritään vähentämään. Ammattiluokka TP 2015 KS 2016 KUM 9kk Ennuste 2016 TA 2017 Lääkärit 783,7 838,8 786,3 786,6 833,9 Hoitohenkilökunta 4 031, , , , ,9 Muu henkilöstö 1 146, , , , ,8 Yhteensä 5 961, , , , ,6 TP = Tilinpäätös KS = Käyttösuunnitelma KUM 9 kk = Kumulatiivinen toteuma tammi-syyskuu 2016 TA2017 välinehuoltajien ammattiluokitus on muutettu hoitohenkilökunnasta muuhun henkilöstöön. Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP:ssä 47

48 Tuloslaskelmaosa Palvelujen ostoon varatut määrärahat ovat talousarvioesityksen mukaan 123,3 milj. euroa, mikä on 4,8 % suurempi kuin kuluvan vuoden käyttösuunnitelmassa. Välitettyjen palveluiden ostoja on ollut vaikea arvioida ja ne ovat kasvaneet viime vuosina ennakoitua enemmän. Vuoden 2017 talousarviossa on varattu määrärahaa 34,0 milj. euroa. Vuodelle 2016 välitettyjen palveluiden ostoihin varattiin talousarviossa 32,5 milj. euroa, joka tulee ylittymään. Vuoden 2016 kasvua selittävät suurelta osin muun muassa HUSista ostetut lapsipotilaiden hoidot sekä medisiinisellä tulosalueella hengityshalvauspotilaiden kasvanut määrä. Valtakunnallisista hoitojen ja tutkimusten keskittämisistä johtuen erityisesti muista yliopistosairaaloista ostettujen välitettyjen palveluiden määrä kasvaa edelleen. Välitetyt palvelut v