POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Toiminta- ja taloussuunnitelma ja Talousarvio 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Toiminta- ja taloussuunnitelma ja Talousarvio 2014 Valtuusto

2 Organisaatio

3 Sisällys SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 3 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 8 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KOKONAISTALOUDELLINEN TILANNE...30 SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ...33 TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET...35 HINNOITTELUN PERUSTEET...36 KONSERNIOHJAUS TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET...41 STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET...41 TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET...44 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTYMÄHALLINTO...51 MEDISIININEN TULOSALUE...56 OPERATIIVINEN TULOSALUE...59 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE...63 PSYKIATRIAN TULOSALUE...67 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE...71 OULASKANGAS-VISALAN TULOSALUE...73 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE...76 INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITTEET

4 Yleistä SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on myös edistää väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Palvelut järjestetään tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3

5 Yleistä 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Opetus- ja tutkimustoiminta Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkiselle palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen muuta terveydenhuollon toimintayksikköä kuin yliopistollista sairaalaa, kunnalle, kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvaus yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat perustaneet alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. 4

6 Yleistä Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ovat alueen väestön tarpeet, henkilöstöön ja osaamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia vuosille tukeutuu vahvasti omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Sairaanhoitopiirin strategiaa ja sääntöjä uusitaan tarpeen mukaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia (mm. tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki, ns. sote-laki). Omistajaohjauksen tärkeimpiä näkökulmia ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus. Siinä korostuvat seuraavat asiat: kuntalaisten omaehtoista terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Asiakkaiden osallistumista terveyspalvelujen toteuttamiseen vahvistetaan Terveydenhuollon resurssien jakautumisessa painotetaan perusterveydenhuoltoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensisijainen tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomelle Sairaanhoitopiirissä hoidetaan sekä perustason että erityistason erikoissairaanhoidon potilaita Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoiminta-alueilla ja kunnissa työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. Alueellinen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden ja kuntien kanssa. Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään. Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen alueellisesti. 5

7 Yleistä Kysyntä- ja lähetekäytäntöihin vaikutetaan sopimalla työnjaosta kuntien/yhteistoimintaalueiden ja yksityisten toimijoiden välillä, toimivilla konsultaatioyhteyksillä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen saumattomien hoitoketjujen turvaamiseksi. Kumppanuuden rakentamista kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välillä vahvistetaan. Sairaanhoidon ja muilta tukipalveluilta edellytetään toimivuutta, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Erityisvaltionosuutta ja vtr-tutkimukseen liittyviä tuloksia (vaikuttavuus) hyödynnetään omistajaohjauksessa. Sairaanhoitopiirin tilojen ja kiinteistöjen tarve ja omistusvaihtoehdot selvitetään Investoinnit suunnitellaan ja yhteen sovitetaan koko alueen palvelujärjestelmä huomioon ottaen. PALVELUJEN KUSTANNUSTASO JA TUOTTAVUUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannustaso ja tuottavuus ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Tuottavuutta on kuitenkin edelleen parannettava, kuten sairaanhoitopiirin strategia edellyttää. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että tuotokset (suoritteet, episodit) kasvavat enemmän kuin siihen käytetyt panokset (kokonaiskustannukset). Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden parantamisen kohteita ovat: 1) Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2) Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (tarkoituksenmukainen työnjako, yhdenmukaiset henkilöstömitoitukset, osaamisen kehittäminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, kannustava palkkaus) 3) Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4) Toimintojen keskittäminen, mittakaavaetujen aikaansaaminen, päällekkäisyyksien poistaminen 5) Uuden teknologian hyödyntäminen, uudet toimintatavat ja innovaatiot Työnjaon, palveluprosessien ja toimintarakenteiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä omistajakuntien, sairaanhoitopiirin yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Palveluprosessien kehittämiseen liittyy henkilöstön palkitseminen laadukkaasta ja tuottavasta palvelutoiminnasta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen malli on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Käytettävissä olevien määrärahojen ja hankkeiden puitteissa merkittävää kehittämistyötä tehdään edelleen suunnittelukaudella mm. sähköisen potilasdokumentaation, kustannuslaskennan, toiminnan suunnittelun ja toiminnan johtamista ja omistajaohjausta palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseksi. 6

8 Yleistä Tuottavuuden kehitys Oulun yliopistollisessa sairaalassa v (THL) Terveydenhuollon kustannukset ( /asukas) PPSHP:n alueella v

9 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI - 29 jäsenkuntaa - noin asukasta, asukastiheys 11 as / km 2 - maapinta-ala km 2 = 12 % Suomen maa-alasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2013 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 68 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. 8

10 Alue, väestö ja palvelujen tarve Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on lähes asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli (ilman Reisjärveä) ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä noin henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2020 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin (Tilastokeskus). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa asukkaaseen vuonna 2020, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5000 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan poikkea suuresti koko maan keskimääräisestä tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. 9

11 Alue, väestö ja palvelujen tarve PPSHP:n jäsenkuntien väestönkehitys ja ennuste (Tilastokeskus) Kansansairauksien indeksi v PPSHP:n alueella (Tilastolähde: KELA, Suomi=100) Sydämen vajaatoiminta 171,2 202,5 Sepelvaltimotauti 129,2 150,2 Astma 122,9 132,4 Verenpainetauti 117,3 134,3 Psykoosit Nivelreuma 113,6 123,5 109,1 121,5 vakioimaton vakioitu Diabetes Kansantautiindeksi , ,2 Suomi =100 kaikissa ryhmissä

12 Alue, väestö ja palvelujen tarve Sairastavuusindeksi, vakioitu (THL 2012) vv kunnittain (Indeksi on keskiarvo: Syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, TULE-sairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia (alzhaimertauti), koko maa = 100) PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 11

13 Alue, väestö ja palvelujen tarve Kansansairauksien summaindeksi vuonna 2010 kunnittain (Indeksissä: Verenpainetauti, Sepelvaltimotauti, Astma, Diabetes, Nivelreuma, Sydämen vajaatoim, Psykoosit. Tilastolähde KELA ) Reisjärvi Haapavesi Sievi Nivala Utajärvi Siikajoki Muhos Kuusamo Vihanti Yli-Ii Kärsämäki Siikalatva Vaala Alavieska Oulainen Merijärvi Haapajärvi Pyhäntä Pyhäjärvi Ii Tyrnävä Pudasjärvi Ylivieska Haukipudas Raahe Taivalkoski Pyhäjoki Oulu Liminka Oulunsalo Kalajoki Kempele Kiiminki Lumijoki Hailuoto PPSHP SUOMI

14 Alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Terveydenhuoltolaki ja valmisteilla olevat kuntauudistus ja hallintolaki (ns. SOTE-laki) muuttavat PPSHP:n alueen palveluverkostoa. Potilaan terveysongelman hoito yksinkertaistuu rajaaitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa edelleen haasteen koko terveydenhuollolle. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Paras-puitelain seurauksena tilanne on muuttunut ja erilaiset yhteistoiminta-alueet ovat ottaneet yhä enemmän vastuuta palvelujen järjestämisestä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on toimintansa aloittanut puitelain vaatimukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Väestöpohja Kallion alueella on noin Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien sopimat tehtävät. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan (entiset Pulkkilan, Piippolan, Kestilän ja Rantsilan kunnat) kuntien kaikista laissa säädetyistä kansanterveys- ja sosiaalipalveluista ja niiden hallinnosta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Haapaveden kaupunki nykyisen vastuukuntaperiaatteen mukaisesti. Alueen asukasluku on noin Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa (Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki väestöpohja vajaat asukasta. Vihanti on yhdistynyt Raaheen ) asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä lukien myös kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Palvelurakennetta kehitetään avo- ja kotihoitopainotteiseen suuntaan. Palveluprosesseissa tavoitteena on saumattomuus ja rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä. Erikoissairaanhoidossa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa Oulun eteläisenalueen ja sairaanhoitopiirin kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa pyritään vastaamaan palvelutarpeeseen nykyistä paremmin ja pitemmälle omalla alueella. Päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet Oulun eteläisellä alueella. Myös laboratorio- ja radiologiapalveluja on tarpeen tarkastella yhteisesti. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Kuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon toimintana tarjotaan anestesiologian, kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, kardiologian, reumatologian, geriatrian, psykiatrian ja radiologian palveluja. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla sekä suun terveydenhuollossa. Synnytystoiminta Raahen sairaalassa lakkasi vuoden 2012 kesäkuussa ja synnytykset hoidetaan lähinnä Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa. 13

15 Alue, väestö ja palvelujen tarve Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys, joka kattaa anestesia-, gynekologi-, kirurgi-, leikkaussali- ja sisätautivalmiuden. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen kuuluvat Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta, joista Reisjärven kunta on kuulunut Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin vuoden 2013 alusta alkaen. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on runsaat Kuntayhtymän toiminta käynnistyi vuoden 2010 alusta. Kuntayhtymälle järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kalajoen kaupunki ja Merijärven kunta muodostivat SoTe yhteistoiminta-alueen alkaen, jolloin kaikki Merijärven sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kalajoen kaupungin järjestettäväksi. Himangan kunta liittyi Kalajokeen Väestöpohja yhteistoiminta-alueella on vajaat asukasta. Kalajoen yhteistoiminta-alueella koko sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden. Päivystystoiminta virka-ajan ulkopuolella järjestetään yhteistyössä Oulaskankaan sairaalan, Raahen sairaalan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa. Kalajoki tekee yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi erikoissairaanhoidon osalta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Raahen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Oulunkaarella vuonna 2010 käynnistyneen yhteistoiminta-alueen muodostavat Iin, Pudasjärven, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Alueen väestöpohja on vajaat asukasta (heistä noin 3400 asuu Simon kunnassa, joka kuuluu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin). Yhteistoiminta-alueessa on mukana kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaa ohjaavat uudistettu strategia vuosille sekä valtuustokaudelle laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma sekä kunnittain tehtävät vuosittaiset järjestämissopimukset. Yhteistyökysymyksiä ja jatkossa sovittavia asioita yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ovat peruserikoissairaanhoidon järjestämistapa ja käytänteet erityisesti Oulu pohjoisen alueella (Kuusamo- Oulunkaari- Oulu ja Lakeuden alueen kunnat), tietojärjestelmien ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, apuvälinehuolto, hoitotarvikkeet) yhteistyö. Oulun seudun eteläisten kuntien (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä = Lakeuden alue) osalta yhteistoiminta-aluetta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ei ole. Alueella on yhteensä noin asukasta. Kunnat vastaavat toistaiseksi itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä PPSHP:n, Oulun, muiden lähiyhteistoiminta-alueiden sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Oulun seudulle syntyi vuoden 2013 alusta uusi kaupunki, Oulu. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkasivat ja ne yhdistetttiin perustamalla uusi kunta Uuden kunnan nimi on Oulu ja se on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli

16 Alue, väestö ja palvelujen tarve Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole päätetty yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Molemmat kunnat ovat puitelain mukaisia pitkien etäisyyksien kuntia. Myös Oulaisten kaupunki järjestää ja pääosin tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut itse. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii (vuoden 2013 alusta) 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentää yksityiset palvelujen tuottajat myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala tarjoaa laajasti erikoissairaanhoitoa omalle alueelleen. Molemmat sairaalat palvelevat myös koko sairaanhoitopiiriä. Myös Kuusamon ja Oulun kaupungeissa annetaan huomattava määrä erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Myös Raahe tarjoaa psykiatrisia avo- ja vuodeosastopalveluja. Oulun kaupunki on vastannut itse suurimmasta osasta psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirin alueella on myös yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn ja on ensiarvoisen tärkeää kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosaluerajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Yhteistyötä perusterveydenhuoltoon tiivistetään hoidonporrastuksen tarkentamiseksi. Asiakaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä Pohjois-Pohjanmaalla on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannissa jo nyt ilmenevät vakavat häiriöt. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Lähivuosina ei ole odotettavissa em. tilanteen muuttumista oleellisesti paremmaksi. 15

17 Alue, väestö ja palvelujen tarve Perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää on alettu määrätietoisesti kehittää kuntien välisenä yhteistyönä tavoitteena turvata ja tuottaa palvelut lähellä asukkaita ja mahdollisimman korkeatasoisina. Esimerkkeinä tästä ovat Siikalatvan alueen kuntien yhteistyö perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa, Oulunkaaren seutukunnan verkostoituva terveyskeskus hanke ja seutukunnan kuntayhtymän pohjalle rakentuva yhteistoiminta-alue järjestämiskeskuksineen, Raahen alueen terveydenhuollon järjestelmä, Koillismaan kuntien yhteistyö, Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueen terveydenhuollon kehittämishankkeet mukaan lukien Kallio-kuntayhtymän toiminta. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö kuntaryhmän, seudullisen tai laajemman kokonaisuuden toimintana. Pohjois-Pohjanmaalla palvelujärjestelmän kehittäminen on toteutettava niin, että myös terveydenhuollon palvelujen tuottamisen kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Parhaiten se toteutuu huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien ja alueiden kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. 16

18 Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YLEISTÄ Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoin kunnat järjestävät Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädännön mukaan kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä ja sairaanhoitopiirillä vastuu erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä yhtäläisin lääketieteellisin kriteerein. Kunnalla on myös velvollisuus varata riittävät voimavarat hoidon toteuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on näin jaettu. Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhuolto jakautuu terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai tehtävää varten perustettu kuntayhtymä. Tehtäviä ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, asukkaiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen. Kunta huolehtii hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskeluterveydenhuollosta sekä järjestää työterveyshuoltopalveluja. Kansanterveystyön toteuttaa käytännössä terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Kunnalle kuuluu myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, koska se vaatii kalliita varusteita ja erikoistunutta henkilökuntaa sekä laajan väestöpohjan. Muutamilla suurimmilla kaupungeilla on myös omia yleissairaaloita. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, vaikka kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 ( ) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy pääasiassa kunnan asukkaiden palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Valtionosuudet määritellään kunnille sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa, joka ottaa huomioon muun muassa kunnan eri ikäryhmien koon ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen on pääosin kuntien itsensä ratkaistavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on viime aikoina yhä enemmän kiinnitetty huomiota palvelujen saannin tasapuoliseen turvaamiseen kaikille kansalaisille asuinalueesta riippumatta. Hallitusohjelma Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemassa. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyn- 17

19 Palvelujen järjestäminen tämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla tai sote-alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Tarkoituksenmukaisen työnjaon perusteella määriteltävistä erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtävistä kunnat ja sote-alueet vastaavat yhdessä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnan tai sote-alueen tehtäviin. Päivystys toteutetaan yhteistyössä erva-alueen kanssa. Erva-alueen tehtävänä on järjestää vastuualueensa kuntien ja sote-alueiden päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Peruspalveluohjelma Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kuitenkin kasvavan suhteellisen maltillisesti, nimellisesti runsaat 4 prosenttia. Toimintamenojen volyymin olete- 18

20 Palvelujen järjestäminen taan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa suunnilleen väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainetta sosiaali- ja terveyspalvelumenoihin. Hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella edistetään. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Kuntatalouden rahoituksen ja riittävän henkilöstön saatavuuden kannalta on olennaista, että työvoiman niukkuuden oloissa kuntauudistuksen osana kehitetään palvelurakenteita ja -prosesseja mm. tietotekniikkaa hyväksikäyttäen niin, että jatkossa suhteellinen henkilöstötarve olisi nykyistä vähäisempi. TERVEYDENHUOLTOLAKI Toukokuun 1. päivänä 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki yhdisti aiemmat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain laiksi terveydenhuollosta. Tiivistettynä terveydenhuoltolain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Lain pohjalta on annettu useita asetuksia koskien mm. laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta, perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sekä erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa. Lisäksi osana terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on Peruspalveluministeri allekirjoittanut elokuussa 2013 asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus). Valmisteilla on myös asetus valtionavusta terveyden tutkimukseen. Terveydenhuoltolaki on osa suurempaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakikokonaisuutta, jonka laadinta on vielä keskeneräinen. Lainsäädäntöä palvelujen järjestämisestä on valmisteltu pitkään kuntarakenneuudistuksen rinnalla ja sen odotetaan valmistuvan lausunnolle piakkoin. Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille. 19

21 Palvelujen järjestäminen Erikoissairaanhoidon osalta laki vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Perusterveydenhuollon tukeminen ja mm. terveyden edistämiseen liittyvä koordinaatio ja ohjausvastuu lisää kaikkien sairaanhoitopiirien tehtäviä. Lainsäädännössä jo lähiajan tavoitteena on että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Jatkovalmistelussa tavoitteena on, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin kokonaisuuden, jolloin myös olisi mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistettaisiin lainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain (SOTE-laki) valmistelu on kuitenkin edelleen kesken. TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Toimenpiteet vuosille Pohjois-Pohjanmaan kunnat/alueet järjestävät terveydenhuollon keskeiset palvelut terveydenhuoltolain mukaisesti tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Palveluita tarkastellaan ja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena yhteistoimintaalueittain tai kunnittain. Kunnat, kunta-ryhmät ja eri organisaatiot toimivat yhteistyössä erityisosaamista ja merkittäviä investointeja vaativissa tehtävissä. Tietohallinnon kehittämistä jatketaan koko Pohjois-Suomen (OYS erva-alueen) yhteisenä hankkeena. PPSHP:n ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmien välinen lähetehoitopalautejärjestelmä on saatu kattamaan koko sairaanhoitopiirin alue. Seuraavassa vaiheessa toimintaa laajennetaan kattamaan myös PPSHP:n ja OYS erva-alueen keskussairaaloiden välinen liikenne, yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ja työterveyshuolto. PPSHP osallistuu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla tietohallinnon järjestämiseen ja sen kehittämiseen niin, että alueen julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut, mukaan lukien tietoliikenneyhteydet, tehdään yhteensopiviksi. Tavoitteena on, että potilaiden hoidossa tarvittavat tiedot ovat kaikilta osin käytettävissä riippumatta siitä, missä terveydenhuollon yksikössä tiedot ovat syntyneet ja missä potilasta hoidetaan. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kansallisen arkistoratkaisun kanssa. Terveydenhuollon alueellinen neuvonta- ja informaatiopalvelu (puhelinpalvelu) toimii valtioneuvoston asetuksessa n:o 1019 määritellyllä tavalla. Toimintaa kehitetään vastaamaan alueen kuntien ja sairaanhoitopiirin tarpeita. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään yhdessä sosiaalialan toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa. Terveydenhuollon yksiköiden toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on erityisesti henkilöstön joustavan yhteiskäytön avulla vähentää vuodeosastopaikkojen kokonaismäärää ja jakaantumista. Tämä työ tulee jatkumaan koko suunnitelmakauden. Hoitoonpääsy turvataan siten omia toimintoja kehittämällä. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Yhteistyöhön liittyy myös suunnitelma erityisvastuualueella keski- 20

22 Palvelujen järjestäminen tettävästä hoidosta. Erva-alueen sairaanhoitopiirit laativat terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka tarkistetaan säännöllisesti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toteuttamiseen eri hankkeiden kautta. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu osallistumaan kahteen laajaan KASTE-hankkeeseen: Terveempi Pohjois-Suomi 2, ja AVAUS. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistuu useisiin pienempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt pitkän aikavälin suunnitelman sairaalarakennusten tilojen peruskorjaamiseksi ja modernisoimiseksi (tulevaisuuden sairaala 2030) vastaamaan hoidon vaatimuksia ja tarpeita. Tässä yhteydessä korostuu entisestään työjaosta sopiminen niin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuin alueen kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kesken. Samaan kokonaisuuteen liittyy koko Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen yhdessä Oulun kaupungin, alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Oulu Health nimellä tunnettua hanketta vetää BusinessOulu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityössä edistetään poikkihallinnollista ja poikkitoimijaista yhteistyötä hyödyntäen myös järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoimijoiden resurssi. Sähköinen hyvinvointikertomus tuo esille tärkeitä hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka ohjaavat jatkossa kuntien hyvinvointityötä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi otetaan käyttöön työkaluja kaikilla tasoilla erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden tunnistamiseksi. Varhainen puuttuminen mielenterveys- ja päihdeongelmiin lisää toiminnan vaikuttavuutta ja vähentää myös yli sukupolvien jatkuvaa syrjäytymisuhkaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan alueella tiivistetään kuntien yhteistyötä. Uusia seulontoja otetaan käyttöön asiantuntijasuositusten mukaisesti koko alueella samanaikaisesti. Laajojen seulontapalveluiden hankinnassa selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön esim. kilpailuttamisessa. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistetaan entisestään. Toiminnallisiin hoito- ja palveluketjuihin liittyvien ns. A- ja B-tason neuvottelukäytäntöjen edelleen kehittäminen ja taloudenhallinnan kytkeminen toimintakäytäntöjen muutokseen on kustannusnousupaineissa entistä tärkeämpää. Sähköisten palveluiden ja Omahoitoalustan käyttöönotto sekä kehittämishankkeissa kehitettävät uudet innovaatiot lisäävät poikkitoimijaisuutta ja korostavat asiakasta oman hoitonsa päävastuullisena toteuttajana. Ammattihenkilön rooli on tukea ja vahvistaa omahoidon toteutumista. Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden varmistamiseksi otetaan käyttöön suunnitelmakauden aikana koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Hyvä Vastaanotto - toimintamalli, joka on laajennettavissa myös suun terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Työote on asiakaslähtöinen terveyshyötymallin mukaisesti. Sovittuja hoitokäytäntöjä ja työnjakomalleja noudatetaan kaikilla toimijatasoilla yksityinen sektori ja työterveyshuolto mukaan luettuna. Hoitoketjutyön painopisteessä ovat Kytke-hankkeessa kehitetyt asiakaslähtöiset toimintamallit (saattohoito, aivohalvauspotilaan kuntoutus, psykoosiasiakkaan hoito) ja lisäksi lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät toimintamallit sekä kipuoire palveluihin hakeutumisen taustalla tai syynä. 21

23 Palvelujen järjestäminen Hoitoketjuihin sisällytetään kuntouttavan ja terveyttä edistävän työn näkökulma. Hoitoketjut laajennetaan tulevaisuudessa hyvinvointiketjuiksi, joissa näkyy poikkihallinnollinen ja toimijainen verkostotyö. Tämän toteuttamiseksi nimetään alueellinen kehittämisryhmä, joka selvittää asiakaslähtöisen kuntouttavan työn yhtymäpinnat hoitoketjuihin ja laajemmin hoitoprosesseihin. Tähän liittyen on myös tarpeen tarkistaa ja yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen terapia- ja apuvälinepalveluiden myöntämiskriteerit. Kuntouttavaan toimintaan liittyen laajennetaan edelleen seudullisen apuvälinekeskuksen toimintaa ja selvitetään huoltosopimuksen yhteiskilpailutuksen mahdollisuudet. Selvitetään ja toteutetaan myös sosiaalihuollon apuvälineiden liittäminen osaksi terveydenhuollon hankintarengasta. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteisenä toimintarajapintana ovat mm. ikääntyneet, vammaispalveluiden piirissä olevat sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat, joille tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluissa on ensisijaista varmistaa arjessa pärjääminen, mikä mahdollistuu sote-ammattilaisten ja asiakkaan yhteistyönä. Kytke-hankkeessa käytetty ammattilaisten keskinäisen viestintä asiakkaan luvalla -toimintamalli nopeuttaa palvelua ja sen käyttöönottoon liittyviä ratkaisuja on tarpeen selvittää. Painopiste on avohuollon kehittämisessä eikä laitospalveluiden suhteellista osuutta lisätä väestönkasvun suhteessa. Nopean tuen varmistamiseksi on tärkeää kehittää edelleen sekä etäkonsultaatio että poliklinikkatoimintaa. Mielenterveyspalvelut järjestetään Oulun alueella toiminnallisena kokonaisuutena yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Kontinkangas-Peltola alueella kehitetään erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyötä. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian osastohoito Peltolassa on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun lopussa Oulun eteläisellä alueella laaditaan alueellinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, jossa selvitetään myös Visalan sairaalan ja Raahen psykiatrisen osaston sekä KPSHP:n roolit sekä päihdekuntoutuksen järjestäminen tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten perus- ja erityistason mielenterveyspalveluja kehitetään vastaamaan palvelutarpeeseen riittävän varhain. Kunta vastaa sosiaalipalveluiden toteuttamiseen liittyvistä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä palveluohjauksesta. Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden järjestämisestä vastaa kunta ja erikoissairaanhoidon tulee olla yhteydessä asumiseen liittyvissä järjestelyissä kuntaan. Yleisesti asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen jatkuu perustason laitos- ja sairaalapaikkojen toimintojen ja tarpeen arvioinnilla sekä toiminnan kehittämisellä hoidonporrastuksen tarpeita vastaavaksi. Sairaanhoitopiirin raportointia toiminnastaan (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toimintansa kehittämisessä. Selvitetään mahdollisuus nimetä erikoisalakohtaisesti erikoissairaanhoidon lääkärit, joiden tehtävä on seurata oman erikoisalansa lähetevirtaa ja huolehtia hoidon porrastuksen toteutumisesta. Läheteseurannan keskittäminen antaa tietoa osaamistarpeista ja ohjaa näin koulutussuunnittelua. Lähetteissä tulee olla kaikki hoidon tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot ja puutteelliset lähetteet palautetaan lähettävälle taholle riippumatta siitä, mistä lähete on lähtenyt (terveyskeskus, työterveyshuolto, yksityissektori). Tiukalla lähetteiden toimintaohjauksella on sekä koulutuksellinen että asiakkaiden hoitoon pääsyyn liittyvä tasa-arvoistava tavoite. Jatkossa kehitetään myös strukturoitua lähetettä, mikä ohjaa toimintaa ja tukee erityisesti hoidon kiireellisyysarviota. 22

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Valtuusto 15.12.2014 Organisaatio 2015 SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 9 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2013 Valtuusto 20.12.2010 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2010-2012 Valtuusto 14.12.2009 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Hannu Leskinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2010 UTSJOKI Vaasa TYKS TAYS HYKS OYS

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 Valtuusto 8.12.2008 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2011 SISÄLLYS

Lisätiedot

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT ONKO TARVETTA -KURA-UKSEEN -PARA-HDUKSEEN? Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ. Oulu 16.10.

MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ. Oulu 16.10. MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ Oulu 16.10.2012 Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Helsinki 9.3.2015

Kommenttipuheenvuoro. Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Helsinki 9.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Helsinki 9.3.2015 Kommentit esitykseen 1 Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman pohjaksi tarvitaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sairaalapäivät 23.-24.11.2010 Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla

Sairaalapäivät 23.-24.11.2010 Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla Sairaalapäivät 23.-24.11.2010 Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot