POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Valtuusto

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYS Sivu YLEISPERUSTELUT.. 1 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN.. 5 SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA.. 24 SUORITTEET 45 TULOSYKSIKÖIDEN TOIMINTASUUNNITELMAT JA TALOUS 64

3 Yleisperustelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden tuotanto on maailmanlaajuisen taantuman mukaisena ollut vuonna 2009 nopeassa laskussa. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Alhaisen vientikysynnän johdosta erityisesti Suomen teollisuustuotanto laskee kuluvana vuonna 15 % edellisestä vuodesta. Valtionvarainministeriön syyskuun suhdanne ennusteen mukaan vuoden 2009 kokonaistuotanto supistuu 6 %. Ennuste ensi vuodelle perustuu arvioon, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu jää kuitenkin vielä ensi vuonna vähäiseksi eli vain 0,3 %. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan vuonna 2009 noin 0,1 % ja ensi vuoden nousuksi arvioidaan 1,2 %. Ikääntymisestä johtuvat työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet ovat Suomessa edessä jo lähivuosina. Kuntien työmarkkinatilannetta hankaloittaa kunta-alan henkilöstön ikääntyminen. Peruspalveluohjelmassa kuntien henkilöstön on oletettu tulevina vuosina pysyvän vuoden 2008 tasolla eli runsaassa henkilössä. Peruspalveluohjelman yleiset kehittämistoimenpiteet Peruspalveluohjelma valmistellaan valtinvarainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntaliiton kanssa. Terveydenhuollon kannalta peruspalveluohjelmassa on todettu mm. seuraavaa tulevaisuuden kehityslinjat: - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja turvaamisen tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste) sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmaa toteutetaan valtiontalouden kehyspäätöksen ja vuosittaisen talousarvioesityksen puitteissa. - Uudistetaan erikoissairaanhoidon järjestämistä kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja palveluiden yhdenvertaiseksi turvaamiseksi. Toteutetaan valtakunnallinen työnjako sairaanhoitopiirien kesken sekä vahvistetaan sairaanhoitopiirien vastuuta erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden saatavuudessa. - Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen saatavuutta parannetaan siten, että kunnan asukkaalla on mahdollisuus valita terveyskeskus tai sairaala, josta hän saa hoidon ja muut kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut. 1 talsu10a.doc

4 Yleisperustelut Terveydenhuoltolaki - Yhteispalvelua, sähköistä asiointia ja puhelinpalveluja kehitetään voimakkaasti ja niiden avulla edistetään paikkariippumatonta palvelujen saatavuutta koko maassa. Tavoitteena on kuntien ja valtion tietojärjestelmäarkkitehtuurien yhteensovittaminen ja rajapintojen määrittely vuoteen 2011 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia, jossa määritellään kuntia koskeva sosiaalija terveydenhuollon uusi palvelurakenne vuodesta 2013 eteenpäin. Osana lainsäädäntöuudistusta annetaan myös uusi terveydenhuoltolaki sekä uudistetaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossa kaksiportaisella mallilla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (SOTE-alue) järjestävät peruspalvelut ja osan erityispalveluista. Sote-alueita on tarkoitus muodostaa Vaativa erikoisaloittain annettava sairaanhoito sekä vaativa sosiaalihuollon erityisosaaminen ja eräät vaativat sosiaalihuollon erityispalvelut keskitetään viidelle sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueelle (Erva-alue). Alueellisen palvelurakenteen tarkoituksena on turvata väestön yhdenvertaisuus ja palvelujen tasapuolinen saatavuus koko maassa. Uudella palvelurakennemallilla luodaan riittävän suuret toiminnalliset kokonaisuudet, joilla on edellytykset ylläpitää korkeatasoista ammatillista osaamista ja tukea henkilöstön ammattitaidon kehittymistä. Sote-alueilla tulee olla myös riittävät resurssit huolehtia toimintansa kehittämisestä ja sen arvioimisesta tutkimuksellisin keinoin yhteistyössä Erva-alueensa kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue on joko riittävän kantokykyinen kunta yksin tai useiden kuntien seudullisesti muodostama kuntayhtymä, joka vastaa maantieteellisesti eheällä alueella perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet varmistavat vaativan erityisasiantuntemuksen peruspalvelujen tueksi. Tämän lisäksi erityisvastuualueiden tehtävinä ovat vaativa erikoisaloittain annettava sairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon erityispalvelut. Kuntatalouden kehitysarvio Kuntatalouden näkymät ovat huonontuneet talouskriisin myötä nopeasti. Vaikka ensi vuonna verotulojen ennakoidaan ilman kunnallisveroasteen muutoksia ja valtion toimenpiteitä hieman kasvavan, jää vuoden 2010 verotulokertymä kuitenkin selvästi vuoden 2008 tason alle ja noin 2 mrd. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2009 peruspalvelubudjetissa arvioitiin. Tulojen supistuminen aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän, mikäli ennakoitu menojen kasvu toteutuu kuluvana ja ensi vuonna. Tämä vaikuttaa kuntiin tuntuvasti vielä usean vuoden ajan siitäkin huolimatta, että yleinen taloustilanne alkaisi ensi vuonna asteittain parantua. 2 talsu10a.doc

5 Yleisperustelut Koko maan yhteisöverokertymä romahtaa vuonna 2009 arvion mukaan puoleen, mikä merkitsee kunnille noin 750 milj. euron alenemaa. Kunnallisverotulot supistuvat kuluvana vuonna noin prosentilla palkansaajien ansiotason 5 prosentin noususta huolimatta, koska työllisten määrä alenee yli henkilöllä ja lomautusten määrä lisääntyy. Ensi vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kääntyvän vaimeaan nousuun, kun yleinen ansiotaso nousee 3,5 % samalla kun työllisyyden heikkeneminen hidastuu. Keskipitkällä aikavälillä kuntatalous on erittäin haastavassa tilanteessa. Verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on sidoksissa maailmantalouden toipumiseen. Kuntatalouden rahoitusalijämä ei voi muodostua kovin suureksi ja pysyväksi. Tulojen ja menojen epätasapaino luo paineen sopeuttaa taloutta. Menopuolella tämä tarkoittaa sekä käyttötalouden että investointien mitoituksen kriittistä tarkastelua. Tulojen osalta paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan viime vuosia nopeampaan lisääntymiseen ovat erittäin suuret. Kun samalla peruspalveluiden kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminen lisäävät kuntien kustannuspaineita, tuottavuutta parantavien uudistuksien ja maltillisten palkkasopimuksien merkitys korostuu entisestään. Erikoissairaanhoidon toiminnalliset haasteet Pohjois-Pohjanmaan alueella, kuten valtakunnallisestikin, suurin toiminnallinen haaste on kysynnän jatkuva kasvu, joka johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta ja lääketieteen kehityksen seurauksena syntyvästä hoidon tarpeen lisääntymisestä. Lääketieteen menetelmien kehittyminen on johtanut siihen, että voimme yhä tehokkaammin hoitaa vaikeasti sairaita ihmisiä, jotka pysyvät hoidon piirissä kauemmin kuin vielä vuosikymmen sitten. Uudet lääkkeet ja uusi teknologia ovat huomattavan kalliita, mutta eivät aina paranna hoitojen kustannusvaikuttavuutta. Uusia sairausryhmiä tulee lääketieteen kehityksen myötä laajemmin hoidon piiriin. Tästä on esimerkkinä liikalihavuus, joka on lisääntynyt kansantaudiksi viimeisen vuoden aikana. Kirurgisen hoidon tarjoaminen tälle potilasryhmälle vaatii suuria investointeja erikoissairaanhoitoon, mutta tutkimuksissa sen on todettu olevan selkeästi kustannusvaikuttavaa. Vuonna 2005 laaditut kiireettömän hoidon perusteet pyrkivät takaamaan potilaiden yhdenvertaisuuden hoitoon pääsyssä eri hoitoyksiköissä. Perusteita on päivitetty, mutta ongelmana edelleen on niiden ohjaavan vaikutuksen epätasaisuus. Perusteiden tarkastelu ja mahdollisesti hoitojen priorisointi on tarpeen lähitulevaisuudessa. Kiireetön hoito on kuitenkin vain pieni osa erikoissairaanhoidon toiminnasta. Keskimäärin noin 70 % annettavasta hoidosta on päivystyksellistä tai kiireellistä. Valtakunnallisesti ollaankin nyt valmistelemassa päivystyksellisen hoidon kriteereitä, jotka tullevat voimaan ensi vuoden aikana ja vaikuttavat päivystyksellisen toiminnan järjestämiseen. 3 talsu10a.doc

6 Yleisperustelut Uusien hoitomuotojen, teknologioiden ja lääkkeiden kustannusvaikuttavuuden kriittistä arviointia tarvitaan. Sairaanhoitopiirit ovat yhteistyössä aloittaneet ns. HALO-projektin, jossa arvioidaan uusia hoitomenetelmiä ja annetaan suosituksia niiden käyttöönotosta. Tämän menettelyn vahvistamista toivotaan uuteen terveydenhuoltolakiin. Lääketieteen kehitys mahdollistaa myös sen, että aiemmin erikoissairaanhoitoon kuulunutta hoitoa voidaan toteuttaa myös terveyskeskuksissa. Hoidonporrastuksen päivittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Väestön kokema hoidon tarve kasvaa huomattavasti resursseja nopeammin. Lääketieteellä halutaan lisäksi vaikutettavan asioihin, jotka koetaan haittaaviksi, mutta jotka objektiivisesti tarkastellen eivät vähennä ihmisen toimintakykyä. Kansalaisten omavastuun lisääminen tiedotuksen ja terveyden edistämisen avulla vähentää tämän tyyppistä kysynnän lisääntymistä. 4 talsu10a.doc

7 Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019 pykälä 7:n mukainen palvelujen järjestämissuunnitelma Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoin kunnat järjestävät Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädännön mukaan kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä ja sairaanhoitopiirillä vastuu erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä yhtäläisin lääketieteellisin kriteerein. Kunnalla on myös velvollisuus varata riittävät voimavarat hoidon toteuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on näin jaettu. Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhuolto jakautuu terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai tehtävää varten perustettu kuntayhtymä. Tehtäviä ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, asukkaiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen. Kunta huolehtii sairaankuljetuksista, hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskelijaterveydenhuollosta sekä järjestää työterveyshuoltopalveluja. Kansanterveystyön toteuttaa käytännössä terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Kunnalle kuuluu myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, koska se vaatii kalliita varusteita ja erikoistunutta henkilökuntaa sekä laajan väestöpohjan. Muutamilla suurimmilla kaupungeilla on myös omia yleissairaaloita. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, vaikka kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä eri sairaanhoitopiirien alueilla. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 ( ) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy pääasiassa kunnan asukkaiden palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Valtionosuudet määritellään kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa, joka ottaa huomioon muun muassa kunnan eri ikäryhmien koon ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen 5 talsu10b.doc

8 Palvelujen järjestäminen on pääosin kuntien itsensä ratkaistavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on viime aikoina yhä enemmän kiinnitetty huomiota palvelujen saannin tasapuoliseen turvaamiseen kaikille kansalaisille asuinalueesta riippumatta. Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä Maaliskuussa 2005 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Eduskunnan hyväksymän puitelain mukaan Suomen kuntien palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yhteen kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien (kuten Oulu) ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. 6 talsu10b.doc

9 Palvelujen järjestäminen Hallitusohjelma Kunnat ovat laatineet toimeenpanosuunnitelmat elokuun loppuun 2007 mennessä. Suunnitelmien perusteella palvelurakenteen kehittämisessä on useita erilaisia vaihtoehtoehtoja, joiden konkreettinen sisältö tarkentuu vasta lähivuosien aikana. Voimassa olevaan hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi. Hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan sekä varmistetaan kuntaja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Peruspalveluohjelma Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelma vuosille hyväksyttiin toukokuussa Ohjelman mukaan palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Kuntatalouden menokasvun hillintä edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävänä on edistää terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja. Hallitusohjelma korostaa toimivien peruspalvelujen saamista kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Palvelujen järjestämisessä painotetaan asiakaskeskeisyyttä palveluiden järjestämisessä ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttamista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Asiakaskeskeisyyteen kuuluu myös kansalaisten vapaa hakeutumisoikeus palveluihin yli kuntarajojen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu. Naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukyvyn turvaaminen on keskeistä tulevina vuosina. Asiakkaiden ja potilaiden vaatimat yksilölliset palvelut, muuttuvat ongelmat ja uuden teknologian hyväksikäyttö vaativat sekä henkilöstöltä että organisaatioilta uudenlaista osaamista, työnjaon kehittämistä sekä uusia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Kehyskaudella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa väestörakenteen muutoksen, teknologian kehityksen ja vaatimustason johdosta. Väestön ikärakenteen takia terveyspalvelumenot kasvavat lähivuosina noin prosentin vuodessa. Kaikista nopein menojen kasvu aiheutuu vanhusten tarvitsemista palveluista. Erikoissairaanhoidon osalta väestörakennemuutos aiheuttaa vuosittain noin 0,6 % menojen lisäyksen nykyisellä palvelutasolla. Peruspalveluohjelman mukaan oleellisen tärkeää on varmistaa kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi valtio huolehtii 7 talsu10b.doc

10 Palvelujen järjestäminen valtionosuuksien tasosta. Valtionosuusjärjestelmää samoin kuin asiakasmaksujärjestelmään on tarvetta uudistaa ja selkiyttää. Tulevina vuosina tarvitaan aiempaa enemmän sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä että kuntajaotuksen muutoksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tukee tätä tavoitetta. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveyden edistäminen voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Rakenteellisten muutosten yhteydessä on tarvetta painottaa toiminnallisia uudistuksia, uusien palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen kehittämistä ja käyttöönottoa, sähköisten tietojärjestelmien kehittämistyön jatkamista sekä yhteispalvelujen, sähköisen asioinnin ja puhelinpalvelujen kehittämistä. Tärkeää on myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistäminen palvelutuotannossa. Palvelujen tuottajien tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta on syytä edistää kehittämällä toimintakulttuuria, palveluprosesseja, palveluinnovaatioita sekä tuottavuusmittareita. Tämä vaatii myös tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamista palvelusektorille. Hoitotoimenpiteiden ja toimintakäytäntöjen erot ovat osin paljon suurempia kuin erot palvelutarpeissa. Vuonna 2005 käyttöön otettujen yhtenäisten kiireettömän hoidon kriteereiden ja Käypä hoito -suositusten arvioidaan osaltaan edesauttavan terveyspalvelujen hoitokäytäntöerojen kaventumista. Perusterveydenhuollon toimivuuden kohentaminen on keskeinen haaste lähivuosina. Vanhusväestöllä on oikeus päästä kohtuuajassa palvelutarpeen arviointiin sekä saada hyvää hoitoa. Vanhusten määrän kasvaessa joudutaan lisäämään vanhuspalveluihin käytettäviä voimavaroja palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Painopiste on kotona ja lähiympäristössä annettavissa palveluissa. Tärkeää on myös hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteen sovittaminen samoin kuin ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Kansalaiset tarvitsevat sairastuessaan usein palveluja monilta tuottajilta: Ensin terveyskeskuksesta, sitten sairaalasta ja sen jälkeen uudelleen terveyskeskuksesta ja mahdollisesti vielä sosiaalitoimesta. Edelleenkin liian usein näissä tilanteissa kokonaisvastuu puuttuu palvelun saannin ja sujuvuuden varmistamiseksi, ja palvelukokonaisuus katkeilee ja toimii epäyhtenäisesti. Tämä aiheuttaa asiakkaille, kunnille ja muillekin osapuolille merkittäviä lisäkustannuksia. Osaltaan kokonaisvastuun toteutumista heikentää palvelujen rahoitusratkaisuihin monissa kohdin sisältyvä kannuste osittaisoptimointiin kuten kustannusten siirtämiseksi toiselle osapuolelle. Etenkin terveyspalveluita rahoitetaan useasta julkisen sektorin rahoituslähteestä. Tämä on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista palvelujen tarjontaa tai kysyntää sekä hoito- ja kustannusvastuun siirtoa toiselle rahoituskanavalle. Kun kehitetään rahoitustapoja, on tarpeellista vähentää näitä hoidon 8 talsu10b.doc

11 Palvelujen järjestäminen kokonaisvastuun heikkenemiseen ja tarpeettomiin lisäkustannuksiin johtavia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on tarpeen kehittää ja modernisoida vastaamaan muuttuneita tilanteita. Erityisten tärkeää on kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen laiksi terveydenhuollosta. Valtioneuvosto vahvisti syksyllä 2007 sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Ohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kehittämisohjelmaa voidaan tarkistaa vuosittain ohjelman tavoitteiden toteuttamista tukevien toimenpiteiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2010 alusta 35 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 74 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on 49,5 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi- Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 10 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2008 lopussa oli ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2009 lopun asukasluvuksi arvioidaan (+Himanka n. 3000), v yli ja vuoden 2015 noin (Tilastokeskus 2007). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa asukkaaseen vuonna 2010, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Himangan kunnan yhdistyminen Kalajoen kaupunkiin lisää Pohjois-Pohjanmaan väestömäärää noin 3000:lla vuoden 2010 alusta. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyt- 9 talsu10b.doc

12 Palvelujen järjestäminen täneiden määrä lisääntyy vuodesta 2006 vuoteen 2010 mennessä yli 4 000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaa keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Kansansairauksien vakioitu indeksi v (Tilastolähde: KELA, Suomi=100) Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Astma Verenpainetauti Psykoosit Nivelreuma Diabetes Kansantautien summaindeksi 125,4 147,7 124,1 134,3 114,3 132,3 113,6 124,7 108,5 122,2 97,4 110, ,6 170,6 205,4 Suomi talsu10b.doc

13 Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri v jäsenkuntaa asukasta, asukastiheys 10 as / km2 - maapinta-ala km2 = 12 % Suomen maa-alasta + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Raahe Kallio Helmi Oulunkaari Selänne +Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO + PYHÄJOKI + + Länsi- Pohja KIIMINKI HAILUOTO + OULU OULUNSALO KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI LIMINKA SIIKA- + + JOKI TYRNÄVÄ Pattijoki RAAHE YLIVIESKA + SIEVI HAUKIPUDAS Ruukki + VIHANTI NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- JÄRVI REISJÄRVI Rantsila PYHÄJÄRVI Ylikiiminki YLIKIIMINKI + MERIJÄRVI Pulkkila Kestilä KALAJOKI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + UTAJÄRVI + PYHÄNTÄ VAALA as. OULU Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Vaasa Pohjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Suomi Pirkan- Itä- Satamaa Etelä- Savo kunta Savo TAYS Päijät- Häme Etelä-Karjala Varsinais- Kanta- Suomi Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa HYKS Lappi OYS Kainuu 11 talsu10b.doc

14 Palvelujen järjestäminen Sairastavuusindeksi vuonna 2008 kunnittain (Indeksi on keskiarvo: Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat, työkyvyttömyyseläkkeiden saajat ja kuolleisuus) Vaala Reisjärvi Pyhäjärvi Tyrnävä Pudasjärvi Kärsämäki Haapajärvi Haapavesi Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Alavieska Sievi Ii Kuusamo Haukipudas Muhos Pyhäjoki Nivala Liminka Pyhäntä Hailuoto Vihanti Raahe Ylivieska Oulainen Yli-Ii Merijärvi Lumijoki Oulu Utajärvi Kiiminki Kalajoki Kempele Oulunsalo vakioimaton vakioitu 73,6 77,6 70,7 70,6 63,4 90,6 115,5 109,6 115,4 104,4 114,6 117,8 112,5 117,7 111,1 118,9 110,7 95,3 109,3 86, ,6 148, ,7 142,6 133, ,2 143,9 132,1 132,6 130,2 129,4 129,9 150,6 129,1 128,9 130,1 128,1 134,4 126,9 111,5 126,1 117,7 124,5 128,1 123,7 118,5 106,8 118,4 117,6 115,2 117,2 117,1 119,8 116, ,6 102,8 101,7 100,2 98,7 96,7 135,9 151,8 138, ,9 166,1 PPSHP SUOMI 102,7 114, talsu10b.doc

15 Palvelujen järjestäminen Kansansairauksien summaindeksi vuonna 2008 kunnittain (Indeksissä mukana: Verenpainetauti, Sepelvaltimotauti, Astma, Diabetes, Nivelreuma, Sydämen vajaatoim, Psykoosit ) Haapavesi Reisjärvi Nivala Sievi Siikajoki Utajärvi Vihanti Kärsämäki Muhos Kuusamo Siikalatva Alavieska Haapajärvi Merijärvi Oulainen Vaala Ii Haukipudas Pyhäjärvi Yli-Ii Tyrnävä Ylivieska Pyhäntä Pudasjärvi Raahe Liminka Pyhäjoki Taivalkoski Oulunsalo Oulu Kalajoki Kempele Kiiminki Hailuoto Lumijoki vakioimaton vakioitu 79,3 76,4 82, ,2 99,3 105,9 134,2 132, ,2 175,2 165, ,1 160,2 154,7 159,7 157,9 157,3 166,4 155,8 154,9 157,6 154,5 151,7 158,6 151,3 146,6 148,3 154,8 147,7 150,5 146,9 145,6 133,5 145,2 181,7 188, ,5 142,6 147,6 142,5 141,5 125,2 141,4 129,7 141,2 158,8 139,5 124, ,8 150,7 134,5 139,6 134,4 131,5 130,1 127,9 129,1 125, ,5 116,3 97,6 115,9 PPSHP SUOMI , talsu10b.doc

16 Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Palvelurakenneuudistus muuttaa palveluverkostoa. Potilaan terveysongelman hoito yksinkertaistuu raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa edelleen haasteen koko terveydenhuollolle. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito -suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty perinteisesti pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Paras-puitelain seurauksena tilanne on muuttunut ja erilaiset yhteistoiminta-alueet ovat ottaneet tai ottamassa vastuun palvelujen järjestämisestä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on toimintansa aloittanut uusi puitelain vaatimukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille Pohjois-Pohjanmaalla. Väestöpohja Kallion alueella on noin Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva (entiset Pulkkilan, Piippolan, Kestilän ja Rantsilan kunnat) ovat allekirjoittaneet sopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Piirin väestöpohja on noin asukasta. Sopimuksella entisen Siikalatvan terveyspalvelualueen toimintaa laajennettiin alkaen kaikkiin laissa säädettyihin kansanterveys- ja sosiaalipalveluihin ja niiden hallintoon. Samalla entisen terveyspalvelualueen nimi muuttui sosiaali- ja terveyspiiri Helmeksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaa Haapaveden kaupunki nykyisen vastuukuntaperiaatteen mukaisesti. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki ja Vihanti) asukkaille perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon palveluja. Väestöpohja on noin asukasta. Erikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Aluesairaalatasoisia palveluja ovat poliklinikkatoiminta, leikkaushoito ja radiologinen yksikkö. Poliklinikoilla hoidetaan pääsääntöisesti lähetteillä tulleita eri lääketieteen erikoisalojen potilaita (sisätaudit, kirurgia, kipupoliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, muistipoliklinikka, lastentaudit, naistentaudit ja äitiyspoliklinikka). Sairaalan leikkausosastolla hoidetaan leikkausta ja anestesiaa vaativia asiakkaita kirurgiselta, gynekologiselta, urologiselta, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja sisätautien erikoisaloilta sekä anestesiaa vaativia hammashuollon lähettämiä asiak- 14 talsu10b.doc

17 Palvelujen järjestäminen kaita. Radiologisen yksikön toiminta-ajatuksena on tuottaa korkeatasoisia ja edullisia radiologisia diagnostiikka- ja toimenpidepalveluja hyvinvoinnin kuntayhtymälle ja alueen yksityislääkäreille. Palveluja myydään myös alueen ulkopuolelle ja OYS:lle. Yksikössä tehdään natiivi-, ultraääni-, mammografia-, läpivalaisu-, tietokonetomografiatutkimuksia sekä toimenpideradiologiaa. Myös magneettitutkimuksia tehdään kaksi kertaa kuukaudessa magneettirekassa. Oulunkaarella vuoden 2010 alussa käynnistyvän yhteistoiminta-alueen muodostavat Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan kunnat. Väestöpohja on noin asukasta. Yhteistoiminta-alueessa on mukana kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon tasoiset terveydenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Ympäristöterveydenhuollossa seudullinen yhteistyö on käynnistynyt jo vuoden 2006 alussa. Sosiaalihuollon palveluista mukaan otetaan kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot. Päivähoito jää kuntien järjestettäväksi. Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta ovat perustaneet puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen (n asukasta). Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toiminta käynnistyy vuoden 2010 alusta. Kuntayhtymälle järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Oulu seudun eteläisen kunnat (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Muhos, Tyrnävä) ovat tehneet selvitystyön ja päättäneet aiesopimuksesta yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Väestöpohja on yhteensä noin asukasta. Valtiovarainministeriö on toukokuussa 2009 päättänyt Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien sekä Oulun kaupungin esityksestä määrätä toimitettavaksi kuntajakolain 8 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta mainitut kunnat yhdistämällä. Kuntien valtuustot päättävät mahdollisesta monikuntaliitoksesta vuoden 2010 aikana. Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole päätetty yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Molemmat kunnat ovat puitelain mukaisia pitkien etäisyyksien kuntia. Useilla kunnilla on keskinäisiä, laajuudeltaan vaihtelevia yhteistyösopimuksia palvelujen tuottamisessa. Merijärven kunta ja Kalajoen kaupunki ovat sopineet, että Merijärven sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi alkaen Kalajoen kaupungille. Merijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta siirtyi Kalajoen kaupungin palvelukseen. Kuntayhteistyön väestöpohja on noin Himangan kunnan liittyessä Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alusta, toiminnan väestöpohja laajenee noin asukkaaseen. Oulunsalon kunta hankkii terveydenhuollon palvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa - kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta - Oulunsalon asukkaiden tarvitsemat perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Vastaa- 15 talsu10b.doc

18 Palvelujen järjestäminen va sopimus on allekirjoitettu myös Oulaisten kaupungin kanssa. Molemmat sopimukset ovat määräaikaisia ja päättyvät vuoden 2012 lopussa. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 21 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentää yksityiset palvelujen tuottajat (mm. Oulun Diakonissalaitos ja yksityiset lääkäriasemat) myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen peruspalvelukuntayhtymän sairaala tarjoaa laajasti erikoissairaanhoitoa omalle alueelleen, mutta palvelee myös sairaanhoitopiiriä ostopalveluja tuottamalla. Myös Kuusamon ja Oulun terveyskeskuksissa annetaan huomattava määrä erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Oulun kaupunki vastaa itse myös psykiatrisista vuodeosastopalveluista akuuttipsykiatriaa lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin alueella on myös yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn ja on ensiarvoisen tärkeää kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosyksikkörajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosyksikköjakoa. Yhteistyötä perusterveydenhuoltoon tiivistetään hoidonporrastuksen tarkentamiseksi. Asiakaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Sairaanhoitopiirissä siirryttiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti drgperusteiseen laskutukseen somaattisten vuodeosastopalvelujen osalta vuoden 16 talsu10b.doc

19 Palvelujen järjestäminen 2009 alusta. Palvelujen laskutus tapahtuu lopullisena laskutuksena palveluhinnastossa vahvistetuilla hinnoilla tai outlier-sääntöjen mukaisesti välisuoritekustannuksilla (potilaskohtaisen kustannuslaskennan osoittama kustannus). Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä Pohjois- Pohjanmaalla on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannissa jo nyt ilmenevät vakavat häiriöt. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Lähivuosina ei ole odotettavissa em. tilanteen muuttumista oleellisesti paremmaksi. Perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää on alettu määrätietoisesti kehittää kuntien välisenä yhteistyönä tavoitteena turvata ja tuottaa palvelut lähellä asukkaita ja mahdollisimman korkeatasoisina. Esimerkkeinä tästä ovat Siikalatvan seutukunnan kuntien yhteistyö perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa, Oulunkaaren seutukunnan verkostoituva terveyskeskus hanke ja seutukunnan kuntayhtymän pohjalle rakentuva yhteistoiminta-alue järjestämiskeskuksineen, Raahen seutukunnan terveydenhuollon järjestelmä, Koillismaan kuntien yhteistyö, Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueen terveydenhuollon kehittämishankkeet mukaan lukien Kallio-kuntayhtymän toiminta sekä ns. Oulunsalon malli. PA- RAS-hankkeen velvoite noin asukkaan väestöpohjista perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä merkitsee kuntien yhteistyön tiivistymistä entisestään myös Oulun ja sen ympäristökuntien välillä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on omalta osaltaan tukemassa kaikkia em. järjestelyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö kuntaryhmän, seudullisen tai laajemman kokonaisuuden toimintana. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi suosittaa palvelujärjestelmän uudistamista. "Terveydenhuollon lähipalvelut järjestetään seudullisina toiminnallisina kokonaisuuksina hajauttaen palvelut kuitenkin siten, että matkat eivät muodostu käytön esteeksi. Palvelut tuotetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja ne palvelut, jotka edellyttävät laajaa väestöpohjaa, tuotetaan seudullisena yhteistyönä. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut järjestetään seudullisina kokonaisuuksina yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on oleellinen osa lähipalveluja. Työterveyshuollosta muodostetaan myös 17 talsu10b.doc

20 Palvelujen järjestäminen laajempia kokonaisuuksia" voimaan astunut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta antoi em. suosituksille lainsäädännöllisen perustan. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat niin ikään korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Tämän aikaansaamiseksi "vaativa erikoissairaanhoito suunnitellaan erityisvastuualueittaisina kokonaisuuksina. Aluesairaaloiden erikoissairaanhoito, joka ei integroidu seudullisesti rakentuvaan terveydenhuoltoalueeseen, yhdistetään osaksi keskussairaalan toimintaa. Laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä lääkehuolto järjestetään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin kattavana yhteistyönä, johon osallistuvat sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirien toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen tai hallinnolliseen yhdistymiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä tuetaan erillisenä hankerahoituksella." Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnallinen palvelurakenneuudistus on toteutettava niin, että myös terveydenhuollon palvelujen tuottamisen kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Parhaiten se toteutuu huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien ja alueiden kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Terveydenhuoltolaki Hallitusohjelmaan sisällytetty tavoite yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki laiksi terveydenhuollosta vähentää toteutuessaan merkittävästi potilaan hoidonporrastukseen ja hoitoon liittyviä nykyisistä säännöksistä johtuvia ongelmakohtia. Lakia valmistellut työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt ehdotuksen lakien yhdistämiseksi uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Ehdotuksessa on kuvattu terveydenhuollon järjestämisvastuita ja rakenteita. Työryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan käsitteitä terveyspiiri ja sairaanhoitopiiri tarkoittamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaista laajan väestöpohjan kuntayhtymää, koska työryhmän ehdotus toimeksiannon mukaisesti koskee vain terveydenhuollon järjestelmää. Terveyspiiri on myös perusterveydenhuollon järjestäjä. Työryhmän toimeksiannon mukaisesti ehdotukseen ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille. Erikoissairaanhoidon osalta työryhmän ehdotus vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Perusterveydenhuollon tukeminen ja mm. terveyden edistämiseen liittyvä koordinaatio ja ohjausvastuu lisää kaikkien sairaanhoitopiirien tehtäviä. 18 talsu10b.doc

21 Palvelujen järjestäminen Tiivistettynä ehdotetun uuden terveydenhuoltolain tarkoituksena on: 1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta 2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarpeenmukaisuutta 4. Edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta 5. Luoda edellytykset toimivalle ja eheälle palvelurakenteelle vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja edistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon saumatonta (ja alueellista) yhteistyötä. Työryhmän luovutustilaisuudessa 16. kesäkuuta 2008 todettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriön jatkovalmistelussa on tavoitteena, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin kokonaisuuden, jolloin myös olisi mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistettaisiin lainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain (SOTE-laki) valmistelu on parhaillaan meneillään. Terveydenhuoltolaki on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä Sairaanhoitopiirin strategia ja omistajaohjaus järjestämissuunnitelman tukena Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri uusii strategiansa lähtökohtana alueen väestön tarpeet, henkilöstöön ja osaamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nykyinen strategia on voimassa vuoden 2009 loppuun. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi strategia vuosille tukeutuu vahvasti omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus on keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma, siinä korostuu: Tuetaan kuntalaisten omaehtoista terveyttä ja hyvinvointia Asiakkaiden osallistumista terveyspalvelujen toteuttamiseen vahvistetaan Terveydenhuollon resurssien jakautumisessa painotetaan perusterveydenhuoltoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensisijainen tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois- Suomelle Sairaanhoitopiirissä hoidetaan sekä perustason että erityistason erikoissairaanhoidon potilaita. 19 talsu10b.doc

22 Palvelujen järjestäminen Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoimintaalueilla ja kunnissa työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. Alueellisen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden ja kuntien kanssa. Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään. Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen alueellisesti. Kysyntä- ja lähetekäytäntöihin vaikutetaan työnjaosta sopimalla kuntien/yhteistoiminta-alueiden ja yksityisten toimijoiden välillä, toimivilla konsultaatioyhteyksillä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät yhteen sovitetaan saumattomien hoitoketjujen turvaamiseksi. Kumppanuuden rakentamista kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välillä vahvistetaan. Sairaanhoidon ja muilta tukipalveluilta edellytetään toimivuutta, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Erityisvaltionosuutta ja evo-tutkimukseen liittyviä tuloksia (vaikuttavuus) hyödynnetään omistajaohjauksessa. Sairaanhoitopiirin tilojen ja kiinteistöjen tarve ja omistusvaihtoehdot selvitetään Investoinnit suunnitellaan ja yhteen sovitetaan koko alueen palvelujärjestelmä huomioon ottaen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon tehostamiseksi laaditaan palvelujen järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan peruserikoissairaanhoidon työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä rakennetaan ohjausmalli koko palveluketjun (sos-pth-esh) hallintaan. Suunnitelmaa tukee jatkossa (vuodesta 2011 alkaen) 3-vuotinen sitova rahoitus- ja kehityssopimus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan liittyvät toimenpiteet Sairaanhoitopiirin tehtävä ja toiminta-ajatus Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Edistämme väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Tarjoamme palvelut tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. 20 talsu10b.doc

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2013 Valtuusto 20.12.2010 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 Valtuusto 8.12.2008 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2011 SISÄLLYS

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Hannu Leskinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2010 UTSJOKI Vaasa TYKS TAYS HYKS OYS

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 30.9.2012 Kunnanhallitus 7.11.2012 Kunnanvaltuusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-syyskuu Saapuneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke,

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,1

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 13 Haapajärvi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT ONKO TARVETTA -KURA-UKSEEN -PARA-HDUKSEEN? Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ. Oulu 16.10.

MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ. Oulu 16.10. MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ Oulu 16.10.2012 Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4 PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja Talousarvio 2014 Valtuusto 16.12.2013 Organisaatio 2014 1 Sisällys SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 3 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 30.06.2015 Kunnanhallitus 24.08.2015 106 ALAVIESKAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-KESÄKUU Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate

Lisätiedot

Sairaalapäivät 23.-24.11.2010 Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla

Sairaalapäivät 23.-24.11.2010 Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla Sairaalapäivät 23.-24.11.2010 Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto 1.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke . Pohjois-Pohjanmaan sote-hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen & Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja Sote-uudistus ja palveluverkko palvelujen saatavuus Pohjois-Pohjanmaan neljän seutukunnan alueella, mahdolliset vaikutukset elinkeinoelämään haasteet ja mahdollisuudet Raahe 31.5.2017 Hannu Kallunki kuntayhtymän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Tietopaketti 5: Välitön avun tarve. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 5: Välitön avun tarve. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 5: Välitön avun tarve Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Terveydenhuollon päivystys Toimipaikat Call Center -terveysneuvontapuhelut

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Tammi-elokuu 8/2008 Osavuosikatsaus II

Tammi-elokuu 8/2008 Osavuosikatsaus II POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-elokuu 8/008 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot