Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Valtuusto

2

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELUN PERUSTANA... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE... 9 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ...32 TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET...34 HINNOITTELU...35 KONSERNIOHJAUS TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET...41 TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET...43 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTYMÄHALLINTO...53 MEDISIINEN TULOSALUE...59 OPERATIIVINEN TULOSALUE...64 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE...69 PSYKIATRIAN TULOSALUE...74 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE...78 OULASKANKAAN TULOSALUE...82 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE...85 RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET

4 Yleistä POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELUN PERUSTANA Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina edelleen voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää, ja uudet hoitotavat tekevät mahdolliseksi hoitaa tehokkaasti yhä vaikeampia sairauksia. Käytettävissä olevan työvoiman määrä on rajallinen eikä osaajia välttämättä riitä kaikille aloille tarvetta vastaavasti. Yhteiskunnan taloudelliset mahdollisuudet palvelujen rahoittamiseksi luovat haasteita tulevaisuudelle. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointipalvelujen järjestämiseen ja palvelujen tuottamisen rakenteisiin. Uudistuminen ja voimien kokoaminen nykyistä suurempiin organisaatioihin on välttämätöntä ja koskettaa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan tavoitteena on turvata alueensa ja koko Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut kaikissa tilanteissa. Tähän pääsemme kehittämällä omaa organisaatiotamme, uudistamalla toimitilojamme ja palveluprosessejamme sekä tekemällä yhteistyötä omistajiemme, yliopiston ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa. Terveyden edistämistyöllä vaikutamme ihmisten elintapoihin ja kannustamme heitä ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään. Olemme aktiivisesti mukana maakuntamme hyvinvointiohjelman toteuttamisessa ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja sitä ohjaavan lainsäädännön kehittämisessä valtakunnallisten päätösten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin strategia ohjaa toimintamme ja taloutemme suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Sen päämääränä on varmistaa, että alueemme väestö saa tasavertaiset ja korkeatasoiset palvelut, palveluja voidaan kehittää ja että kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Olemme palvelujamme tarvitsevia potilaita varten. Tehtävämme ja toiminta-ajatuksemme Tehtävämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja muita palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Edistämme väestön terveyttä ja hyvinvointia saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti. Järjestämme palvelut lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona kaikille mahdollisimman tasavertaisesti, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Huolehdimme osaltamme lääkärikoulutuksesta sekä muusta sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Tuotamme tieteellisen tutkimuksen avulla uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla varmistamme palvelujen vaikuttavuuden ja ajanmukaisuuden. 4

5 Yleistä Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Potilaamme saa tarpeelliseksi arvioitua, korkeatasoista ja vaikuttavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa. Kiireellinen ja kiireetön hoito toteutuvat noudattaen valtakunnallisia perusteita. Potilas voi itse osallistua voimavarojensa mukaan hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä vaikuttaa hoitopaikan, ajankohdan ja hoitavan lääkärin valintaan. Potilas käyttää yhä useammin sähköistä asiointia. Toteutamme hoidon yhteisymmärryksessä potilaan kanssa hänen eettisiä arvojaan ja kulttuuritaustaansa kunnioittaen. Toimintamme ja hoitopäätöstemme perusarvoina ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Varmistamme mahdollisimman hyvän arjessa pärjäämisen silloinkin, kun terveysongelman täydellinen poistaminen ei ole mahdollista. Seuraamme tutkimuksiin ja hoitoihin odottavien potilaiden määrää ja toteutuneita odotusaikoja ja julkistamme tulokset. Lisäämme hoitotulosten seurantaohjelmien ja sairaaloiden välisen vertaisarvioinnin käyttöä ja julkistamme tulokset. Hyödynnämme potilailta ja sidosryhmiemme ammattilaisilta erikseen kerättävää palautetta. Hoitoon liittyvien muistutusten, kanteluiden, potilasvahinkojen ja sairaalainfektioiden määrän seuranta on rutiinia. Niiden lisäksi analysoimme riskejä ja haittatapahtumia sekä käytämme vaaratapahtumien arviointimenettelyä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Parannamme alueen väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintaamme laaja-alaisesti yhdessä jäsenkuntien, alueen muiden sairaanhoitopiirien, yliopiston ja terveysalan muiden toimijoiden kanssa. Varmistamme asiakasnäkökulman toteutumisen sekä Tulevaisuuden sairaalassa että osallistumalla aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta hyötyä kaikille Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia tukeutuu omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä ja kehittämisen painopisteistä. Tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioratkaisut (lainsäädäntö) muuttavat kuntien, järjestäjien ja tuottajien välisiä suhteita sekä rahoituksen perusteita. Jäsenkuntamme vastaavat sairaanhoitopiirin resursoinnista ja toiminnan linjauksista. Toimivan hoidonporrastuksen järjestäminen edellyttää kansanterveystyön, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kokoamista suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Sairaanhoitopiiri keskittyy edelleen erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitaan hoidollisesta työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä ohjausmallista palveluketjun (sosiaalitoimi perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito) hallintaan. Sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Kehitämme saumattomia palveluketjuja yhdessä perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen (erva) muiden sairaanhoitopiirien sekä sosiaalitoimen järkevällä työnjaolla, kehittämällä konsultaatiotoimintaa ja etä- ja verkkokoulutuspalveluja. Samalla kansalaisen mahdollisuutta hoitaa sähköisesti omaan terveyteensä ja hoitoonsa liittyviä asioita vahvistetaan. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit sopivat työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaolla edistetään terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta sekä varmistetaan osaaminen ja 5

6 Yleistä resurssien optimaalinen käyttö. Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Toiminta ja talous tasapainossa Sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja johdetaan yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Talouden johtamisen tavoitteina ovat talouden tasapaino ja tehokkaat ennakoivat toimenpiteet kustannusten kasvun rajoittamiseen. Talouden suunnittelun lähtökohtana on kertyneiden alijäämien kattaminen Kuntalain edellyttämällä tavalla. Sairaanhoitopiirin tuottavuuden vuosittainen kasvutavoite on yksi prosentti. Talousarvio ja taloussuunnitelma pohjautuvat arvioon tuotettavien palveluiden määrästä, laskutuksesta ja kustannuksista. Toimintakulujen kasvua arvioidaan mm. alueen väestön kasvun, ikääntymisen ja sairastavuuden perusteella. Lisäksi huomioidaan yleinen ja toimialan kustannustason kehitys. Turvaamme toimivan ja tarkoituksenmukaisen kiinteistö- ja laitekannan investointisuunnitelman avulla. Investoinnit mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen ja tehokkaamman toiminnan. Selvitämme mahdollisia yhteisomistuksia osana tulevia rakennus- ja laiteinvestointeja. Investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Arvioimme myös vaihtoehtoisten rahoitusmallien ja toiminnan järjestämismuotojen käyttöä. Luovumme toimintamme kannalta tarpeettomiksi jääneistä kiinteistöistä. Mittaamme tuottavuutta useilla eri mittareilla. Tuottavuuden lisäksi seuraamme myös hoidon vaikuttavuutta. Tulosalueille asetetaan omat tuottavuus-, tehokkuus ja tuloksellisuustavoitteet. Työpanoksen määrään kiinnitämme erityistä huomiota sekä suunnittelussa että seurannassa. Toiminnan uudelleenjärjestelyt eivät saa johtaa kokonaiskustannusten kasvuun. Oman tuotannon ja ulkopuolelta ostetun tuotannon määrää ja kustannuksia tulee arvioida jatkuvasti. Talouden johtamisen onnistumista mittaamme taloudellisella tuloksella ja valtakunnallisella kustannusvertailulla. Tavoitteenamme on, että OYS on Suomen tuottavin yliopistosairaala. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Korkeatasoisen tutkimus-, kehitys-, ja koulutustoiminnan edellytyksenä on tiivis yhteistyö Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista ja uudistumista, edistää potilaiden turvallista ja korkeatasoista hoitoa, tuottaa alueen väestölle lisääntyvästi terveyttä sekä sovittaa yhteen oppilaitosten ja työelämän tarpeet. Parannamme tutkimustyön tuloksellisuutta ja nostamme tutkimusryhmiä terveystieteellisen tutkimuksen kansainväliselle huipulle. Medical Research Center (MRC Oulu), sairaanhoitopiirin ja lääketieteellinen tiedekunnan yhteistyöryhmä ja sairaanhoitopiirin tutkimuspalveluyksikkö mahdollistavat tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteiden saavuttamisen. Pohjois-Suomen biopankki Borealiksesta kehitämme kliinisten näytteiden ja niihin liitettyjen terveystietojen hyödyntämisen huippuyksikön ja alan verkostojen aktiivisen toimijan. Suuntaamme kehitystoiminnan parantamaan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Työssä tarvitsemme alueen muita sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Potilaamme osallistuvat aktiivisesti hoitoprosessiinsa ja sen suunnitteluun. Panostamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämällä tavalla tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan. 6

7 Yleistä Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteisenä tavoitteena on organisaatio- ja toimittajariippumaton, kansallisiin palveluihin integroitu sote-tietojärjestelmä -kokonaisuus. Osallistumme aktiivisesti kokonaisuuden kehittämistyöhön. Hyödynnämme teknologiaa ja ICT-ratkaisuja sairaanhoitopiirin ydin- ja tukiprosessien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Toimimme yhteistyössä kansallisesti, yosairaanhoitopiirien välillä, erityisvastuualueella sekä alueemme kuntien kanssa. Kaikilla näillä tasoilla huomioidaan SoTe- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä tehtävien kansallisten ICT-linjausten vaikutukset. Tietojärjestelmiä kehitetään ja uusitaan painottaen asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Sähköisen asioinnin palveluja kehitetään ja edistetään potilaan osallistumista omaan hoitoprosessiinsa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon kansallisen palveluarkkitehtuurin kehitys ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Kansallisiin palveluihin integroitumista jatketaan viranomaismääräysten vaiheistuksen mukaisesti. Omassa ohjelmistokehityksessä korostetaan käytettävyyttä ja toiminnallisten prosessien tukemista sekä hyödynnetään nykyaikaisia teknologioita. Tiedolla johtamisen ja raportoinnin ratkaisuja kehitetään sairaanhoitopiirin ja sen sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Turvaamme ICT-palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden sairaanhoitopiirin päivittäisessä toiminnassa. Tämä edellyttää toimivia ICT-ympäristön häiriön- ja muutostenhallinnan käytäntöjä, joita kehitetään edelleen. Myös ICT-palvelutuotantoa uudistetaan jatkuvan kehittämisen periaatteella, jotta käytettävät teknologiat pysyvät tuetulla ja tietoturvan vaatimusten mukaisella tasolla. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Kohti uudistuvaa maakunnallista toimintaympäristöä ja tulevaisuuden sairaalaa 2030 Olemme terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Hyödynnämme ja kehitämme uudenlaisia toimintamalleja ja prosesseja monialaisessa yhteistyö- ja kumppaniverkostossa. Uuden teknologian ja osallistavan kehittämiskulttuurin avulla mahdollistamme mielekkäät ja turvalliset työympäristöt. Mahdollistamme dynaamisessa toimintaympäristössä ammatillisen uudistumisen ja monipuolisen urakehityksen. Tarjoamme modernit palkkaus- ja työaikajärjestelmät. Edistämme henkilöstön työhyvinvointia ja kehitämme moderneja palkitsemisen malleja. Toimintakulttuurimme tukee henkilöstömme jatkuvaa osaamisen kehittymistä sekä innovatiivista työotetta. Työyhteisössämme työskentelee alansa huippuosaajat. Sitoutamme henkilöstön uusien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten mallien ja toimintojen kehittämiseen. Tuemme henkilöstöä muutoksessa. Johtaminen Johtamisjärjestelmämme perustuu avoimeen ja osaavaan johtamiseen Johtaminen perustuu selkeään toimivaltaan ja vastuuseen toiminnasta ja taloudesta, avoimeen vuorovaikutukseen ja hyvään tiedonkulkuun organisaation kaikilla tasoilla. Johtamista ja päätöksentekoa tuemme ajantasaisilla tietojärjestelmillä. Johtaminen on innostavaa, kannustavaa, sitouttavaa, vastuullista ja oikeudenmukaista. 7

8 Yleistä Uudistamme tarvittaessa organisaatiorakennettamme tukemaan toiminnan ja talouden, osaamisen, verkostojen sekä henkilöstön johtamista sekä tukemaan resurssien kohdentumista tuleviin haasteisiin. Vahvistamme johtajien osaamista järjestämällä sitä tukevaa täydennyskoulutusta ja hankkimalla työkaluja johtamisen tueksi. Arvioimme johtamisen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osaamista sekä johtamisjärjestelmän selkeyttä henkilökunnalle suunnatuilla palautekyselyillä. Kehitämme johtajuutta säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Valmistaudumme tulevaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistukseen osallistumalla uuden lainsäädännön määrittämän palvelurakenteen toteuttamisen valmisteluun Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ja Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella, järjestämällä muutoksen käytännön toteuttamiseen liittyvää koulutusta ja tiedottamalla muutoksen etenemisestä aktiivisesti koko henkilökuntaa. 8

9 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI - 29 jäsenkuntaa - noin asukasta ( ), asukastiheys 11 as / km2 - maapinta-ala km2 = 12 % Suomen maa-alasta 9

10 Alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2018 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 68 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on lähes asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,8 asukasta neliökilometrillä, Pohjois-Pohjanmaalla 11,1 asukasta neliökilometrillä. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien yhteenlaskettu väestömäärä vuoden 2016 lopussa oli ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä. Kasvu ei ole ollut niin voimakasta kuin Tilastokeskus on ennustanut. Vuoden 2020 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin (Tilastokeskus). Koko Pohjois-Suomen (OYS-erva) väkiluku kasvaa asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. PPSHP:n väkiluku ja ennuste vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 10

11 Alue, väestö ja palvelujen tarve Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Kansansairauksien indeksi Pohjois-Pohjanmaalla 2015 (Lähde: KELA, Indeksi koko maa = 100) Sairastavuus- ja kansantauti-indeksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (ind. koko maa = 100) (Lähde: KELA/Terveyspuntari) 11

12 Alue, väestö ja palvelujen tarve KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2016, VAKIOITU (Suomi = 100, Lähde: Kela, terveyspuntari) Indeksissä mukana: Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit 12

13 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN PALVELUJÄRJESTELMÄ JA SEN KEHITTÄMINEN Kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä. Sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä. Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus muuttavat alueen palveluverkkoa. Uuden lainsäädännön on määrä astua voimaan Potilaan hoito ja hoitotakuun toteutuminen tehostuvat raja-aitojen madaltuessa. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito -suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja arviointityö sekä benchmarking -toiminta tuottavat osaltaan seurantatietoa. Työnjakoa tarkastellaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Palveluita kehitetään avo- ja kotihoitopainotteisina. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä tiivistetään asiakkaan asian hoitamiseksi, mikä osaltaan vähentää kustannusten nousupainetta. Terveydenhuollon eri yksiköissä (sis. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) sovitaan hoitoon liittyvistä työnjaoista ja hoidonporrastuksesta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vastataan palvelutarpeeseen aiempaa paremmin ja lähellä asiakkaan elinympäristöä hyödyntäen tehokkaasti myös sähköisiä palveluita. Päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet alueen muiden palvelutuottajien kanssa. Laboratorio- ja radiologiapalveluiden järjestämisessä huomioidaan alueellinen saatavuus. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueen terveyskeskuksissa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Muhos ja Tyrnävä (ns Lakeuden kunnat, väestöpohja ) vastaavat itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä Oulun, muiden lähiyhteistoiminta-alueiden, PPSHP:n sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Lumijoen (väestöpohja 2100) sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa alkaen Terveystalo Oy. Kalajoen yhteistoiminta-alue (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kalajoen kaupungille ja Merijärven kunnalle. Ympäristöterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Raahen kaupunki sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat. Kuusamo (väestöpohja ) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Oulaisten kaupunki (väestöpohja 7 500) järjestää ja tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulun kaupunki (väestöpohja ) muodostui vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistyessä. Oulu on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itse ns. vahvana peruskuntana. Oulunkaaren (väestöpohja ) yhteistoiminta-alueen muodostavat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Yhteistoiminta-alueen järjestämisessä ovat mukana kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista ovat mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. 13

14 Alue, väestö ja palvelujen tarve Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön peruserikoissairaanhoidosta sekä niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kuntayhtymän tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (väestöpohja ) (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta) järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun palvelut. Kärsämäki (väestöpohja 2 700) irtautui Selänteestä vuoden 2015 alusta alkaen ja järjestää palvelut itsenäisenä kuntana. Kärsämäki on ulkoistanut kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Attendo Oy:lle. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (väestöpohja 8 700) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Haapaveden kaupungille sekä terveyspalvelut Pyhännän kunnalle. Toiminnasta vastaa Haapaveden kaupunki ja asioista päättää kuntien yhteinen perusturvalautakunta. Siikalatvan (väestöpohja 5600) sosiaali- ja terveyspalvelut alkaen tuottaa Mehiläinen Oy. Taivalkoski (väestöpohja 4 100) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaanhoitopiiri vastaa lisäksi jäsenkuntien väestön niistä vaativista erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Sairaanhoitopiirin alueella on lisäksi yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala tarjoavat erikoissairaanhoitoa alueillaan. Oulun kaupunki tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita, joskin palveluiden keskittäminen sairaanhoitopiiriin on käynnistynyt. Lisäksi alueen terveyskeskukset hankkivat erikoislääkäripalveluita myös ostopalveluina. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on pääosin keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan. Hoitoa annetaan tällä hetkellä myös Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa. Lisäksi Raahe tarjoaa psykiatrisia avo- ja vuodeosastopalveluja. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistyötä lisätään, minkä odotetaan tehostavan potilaan sairauskertymien hoitoa ja tukevan osaltaan asiakaslähtöistä palvelukulttuuria. Palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Lisäksi osallistutaan 14

15 Alue, väestö ja palvelujen tarve valtakunnalliseen työhön toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi, mikä osaltaan auttaa kustannusten hallitsemisessa. Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnalle. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä. OYS erityisvastuualueen tehtävänä on järjestää vastuualueensa kuntien päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu tekee hoidon tarpeen arviota ja antaa sairauksien hoitoon liittyvää ohjantaa. Palvelu turvaa yhteyden saannin terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet alueen väestöstä. Kehittämistarpeet ja haasteet Toiminnan haasteina ovat Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliike ja väestön luonnollinen ikääntyminen. Lisäksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat edellyttävät toimintamallien uudelleen tarkastelua ja yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Lääkärityövoiman saatavuus on aiemmasta parantunut. Korkeatasoiset palvelut pitää turvata lähellä asukkaita. Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden palvelujen yhteensovittamista (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut) sekä kuntien välistä yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla palvelujärjestelmän kehittäminen on toteutettava niin, että pystytään samalla vaikuttamaan palvelutuotannon kustannuksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää asiakkaan/potilaan osallisuutta, omahoidon riittäviä tukimuotoja ja selkeästi kuvattua palveluvalikkoa hoitoketjuineen koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien julkinen sektori, yksityiset palveluiden tuottajat ja kolmannen sektorin tuottajat. Kesällä 2017 jätti loppuraporttinsa PoPSTer -hankkeen (Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa) työryhmä, jonka vetäjänä toimi Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen. Raportissa on käsitelty Pohjois- Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon tilannetta sekä ongelmia ja haettu pääasiallisia linjoja palveluiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on, että näiden pohjalta jatkovalmistelussa syvennetään ja konkretisoidaan sekä ohjelmoidaan kehittämistyö. Lainsäädäntötyö on kuitenkin edelleen kesken ja varmistus sen etenemisestä ja voimaantulosta saadaan mahdollisesti vasta kesällä Erikoissairaanhoidon näkökulmasta yksi merkittävä asia on se, millä tavoin valinnanvapaus ja sen toteuttamismuodot (erityisesti palveluseteli) käytännössä määritellään tai rajataan. 15

16 Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YLEISTÄ Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tehtävä on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kansalaisilta toivotaan vastuullista terveyskäyttäytymistä mm. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Kansanterveystyöstä vastaa voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunta tai sitä varten perustettu kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, mutta kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrittämisessä huomioidaan muun muassa kunnan eri ikäryhmien koko ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Edellinen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirejä koskeva laki (336/2011) korvataan vuonna 2018 Valtioneuvoston asetuksella Erikoissairaanhoidon työjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017). Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelussa ja yhteensovittamisessa on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille säädetty kuuluvan terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevat koordinaatiotehtävät. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on useamman vuoden ajan noussut esille hoidon saatavuus ja palveluiden tasapuolisuus. Meneillään olevan palvelurakenteiden uudistuksen odotetaan parantavan palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntyminen edelleen lisää kuntatalouden menopaineita, joten käyttötaloudessa edellytetään tiukkaa menokuria. TERVEYDENHUOLTOLAKI Toukokuun 1. päivänä 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki yhdisti aiemmat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain laiksi terveydenhuollosta. Tiivistettynä terveydenhuoltolain tarkoituksena on: vahvistaa väestön terveyttä ja hyvinvointia kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja lisätä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja valinnanvapautta vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä lisätä kunnan eri toimialojen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. 16

17 Palvelujen järjestäminen Erikoissairaanhoidon osalta laki vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa erityisvastuualueillaan. Lain pohjalta on annettu useita asetuksia koskien mm. laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta, perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sekä erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa. Lisäksi osana terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on annettu voimaan tullut asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus). Terveydenhuoltolaki on osa suurempaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakikokonaisuutta, jonka laadinta on vielä keskeneräinen. Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä vaan se on ns. sisältölaki, jonka hyvien tavoitteiden toteutuminen on viime kädessä kiinni siitä, miten ajattelutapaa, toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kyetään käytännössä uudistamaan. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset rakenteet. Lainsäädännössä kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset samaan lakiin (HE 15/2917 Maakuntien perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja uudistamista koskeva lainsäädäntö). TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat laatineet yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, jossa määritellään suunnitelmakauden kehittämisen painopisteet. Terveydenhuollon palvelut järjestetään tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Kunnat, kuntaryhmät ja eri organisaatiot tekevät yhteistyötä tehtävissä, jotka vaativat erityisosaamista ja merkittäviä investointeja. Palveluiden kehittämiseksi otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja toimintatapoja kuten monituottajuus ja omahoidon toteutuminen mm. teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen ja alueelliseen kehittämiseen valmiusrahastosta rahoitettavien hankkeiden kautta. Vuoden 2018 talousarviossa on varauduttu osallistumaan mm. Virtuaalisairaalan 2.0 sisällön suunnitteluun, UNA -hankkeeseen (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely, kansallinen yhteistyö) ja muuhun OYS-erva yhteistyöhön. Osallistumme uuden lainsäädännön mukaiseen toiminnan suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi PPSHP on mukana UKKinstituutin koordinoimassa kärkihankkeessa aiheella Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE-hanke). Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityössä tuetaan poikkihallinnollista ja -toimijaista yhteistyötä mukaan lukien järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoimijoiden resurssi. Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta nousee tärkeitä kuntalaisia koskevia hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka ohjaavat kuntien hyvinvointityötä. Arjen työssä painottuu moniammatillisuus ja siihen liittyen erityistä tukea tarvitsevien asiakkuuksien tarpeen mukaisen palvelun järjestäminen. Varhaisen puuttumisen odotetaan vähentävän jatkossa raskaampien palveluiden tarvetta. Sairauksien ennaltaehkäisyssä noudatetaan kansallisia suosituksia. Elintavat ovat yhteydessä sairastavuuteen, mutta myös sairauksien tehokas ja ajoissa aloitettu hoito sekä kuntouttava työote tukevat pärjäämistä ja vähentävät myöhempiä komplikaatioita. Väestön odotettavissa oleva elinikä kasvaa jatkuvasti, minkä seurauksena esim. monisairastavuus lisää palveluiden kysyntää edelleen. 17

18 Palvelujen järjestäminen Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita erityisen paljon tarvitseville tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluissa on ensisijaista varmistaa arjessa pärjääminen ja tarjota tarvittava tuki siihen. Painopiste on avohuollon kehittämisessä, mihin tarvittava erityistason osaaminen on tarjolla joustavasti etäyhteyksin ja tarvittaessa polikliinisesti. Laitospalveluiden suhteellinen osuus vähenee edelleen lähivuosina. Tavoitteena on, että noin 95 % ikääntyneistä asuu kotona tai palveluasunnoissa. Kontinkangas-Peltola alueella jatkuu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toiminnallinen integraatio. Oulun eteläisen alueen mielenterveyspalveluja vahvistetaan lisäämällä avopalveluita ja erilaisia asumisratkaisuja yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden järjestelyissä ollaan yhteydessä asuinkuntaan. Yleisesti tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehitetään jatkamalla perustason laitos- ja sairaalapaikkojen toimintojen ja tarpeen arviointia sekä muovaamalla toimintaa hoidonporrastuksen tarpeita vastaavaksi. Sairaanhoitopiirin toiminnan raportointia (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään. Tarvetta on sekä laadullisille että määrällisille mittareille. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toiminnan kehittämisessä. Työn kehittämisessä edetään PoPSTer-valmistelun linjausten mukaisesti. Hoidon ja palvelun laatuun liittyen on otettu käyttöön sairaanhoitopiirin jatkuva asiakaspalaute, jonka sisältöä edelleen kehitetään saadun palautteen myötä. Jatkuva asiakaspalaute on osa laatujärjestelmää ja se tukee jatkossa asiakasta palveluvalinnoissa esim. valinnanvapauden laajentuessa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on tavoitteena järjestää koko erityisvastuualueella laadukkaasti ja kustannustehokkaasti väestön tarpeet tasapuolisesti huomioiden. Suun terveydenhuollossa kunnat muodostavat päivystysrenkaan joko Oulun tai Kokkolan kanssa. Päivystys toteutuu viikonloppuna läsnäolopäivystyksenä ja iltaisin yhdessä OYS:n yhteispäivystyksen kanssa. Yöaikaisen päivystyksen hoitaa OYS:n hammas- ja suusairauksien klinikka. Työterveyshuollon piirissä olevien asiakkaiden pitkäaikaissairauksien jatkohoidon toteutuminen työterveyshuollossa vaatii hyvien käytänteiden ja sopimisen lisäksi toimivat lähete- ja palautejärjestelmät organisaatioiden välille. Työttömien työkykyarvio ja sairauksien ennaltaehkäisy sekä hoito järjestetään perusterveydenhuollossa. Jatkossa kehitetään hyviä käytänteitä ja malleja perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kesken, jotta vajaatyökykyiset pääsevät nopeasti työkykyarvioihin työterveyshuoltoon tai sairastuessaan terveydenhuoltoon. Yksityisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja osallistuminen kehittämistyöhön huomioidaan toiminnassa. 18

19 Palvelujen järjestäminen Osaaminen ja kehittäminen Terveydenhuollon toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on vähentää vuodeosastopaikkoja tuetun asumisen lisääntymisen vaikutuksesta. Hoitoon pääsy ja hoidon toteutuminen varmistetaan omia toimintoja ja osaamista vahvistamalla. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään yhdessä yliopiston sekä alueen sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Pitkän aikavälin suunnitelma sairaalarakennusten tilojen peruskorjaamiseksi ja modernisoimiseksi (Tulevaisuuden sairaala 2030) edellyttää työnjaosta sopimista niin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuin alueen kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kesken. Samaan kokonaisuuteen liittyy koko Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen yhdessä Oulun kaupungin, alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Oulu Health nimellä tunnettua hanketta vetää Business Oulu. Sairaanhoidolliset tukipalvelut Laboratoriotoiminnassa Laboratorio- ja potilastietojärjestelmiä kehitetään tukemaan kliinistä päätöksentekoa siten, että tarpeettomien tutkimusten tekeminen vähenee ja toisaalta varmistetaan seurantatutkimusten asianmukainen käyttö mm. kroonisissa sairauksissa. Pitkäaikaissairauksien hoidossa voidaan hyödyntää jatkuvaa etämonitorointia ja muita teknisiä uusia ratkaisuja. Laboratoriotutkimusten käytön ohjausta tehostetaan yhdessä NordLabin kanssa. Lääkehuollon ja apteekkipalveluiden osalta haetaan kustannusneutraaleja ratkaisuja, mm. laajentamalla koneellista annosjakelua. Perusterveydenhuollossa ja tietyillä erikoisaloilla on tarve laajentaa farmaseuttista osaamista. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden kehittämisen koordinoinnista vastaa sairaanhoitopiiri. Tietojärjestelmien kehittäminen PPSHP osallistuu terveydenhuoltolain mukaisesti tietohallinnon järjestämiseen ja sen kehittämiseen niin, että alueen julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut tehdään yhteensopiviksi. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kansallisen arkistoratkaisun kanssa. Esitetyt toimenpiteet toteutetaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset (terveydenhuoltolaki, hallitusohjelma / peruspalveluohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) ja mm. valtion budjettiesityksen muut perusteet. Kokonaisuudessaan terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Samalla suunnitelmaa on täydennetty erillisellä konkreettisella toimenpideohjelmalla, jossa toimenpiteet on esitetty alueittain, aikataulutettu ja vastuutettu. Järjestämissuunnitelman toimeenpanoa arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat täsmennykset. Työn valmistelusta vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen asettama omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä ja perusterveydenhuollon yksikkö yhdessä yhtymähallinnon kanssa. Järjestämissuunnitelma integroidaan jatkossa sote- ja maakuntauudistuksessa valmisteltaviin palvelukokonaisuuksiin. 19

20 Palvelujen järjestäminen ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Tammikuussa 2018 voimaantulevan asetuksen (582/2017) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. (Terveydenhuoltolaki 2010, 43 ) Alueellisen kokonaisuuden suunnittelussa ja yhteensovittamisessa uutena vastuuna on säädetty lasten, nuorten ja perheiden vaativampien palveluiden osaamiskeskusten yhteensovittaminen terveydenhuollon osalta. Lisäksi yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitetyssä erikoissairaanhoidossa tulee olla lastenpsykiatrinen ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito sekä lasten oikeuspsykiatriset tutkimukset. (Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä, 4-7 ). Alueellisesta työnjaosta on sovittava tarkemmin terveydenhuoltolain 43 :ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirien, joissa on yliopistollinen sairaala, on laadittava ja kahdesti vuodessa toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys siitä, miten valtakunnallinen ja alueellinen kokonaisuuksien suunnittelu ja yhteen sovittaminen, tavoitellut taloudelliset vaikutukset sekä sitoutuminen yhtenäisiin hoidon perusteisiin ovat toteutuneet. Selvityksestä on käytävä ilmi lisäksi muut sellaiset tiedot, joita valvontaviranomainen tarvitsee erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen terveydenhuoltolain ja tämän asetuksen säännösten noudattamisen valvomiseksi. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Lisäksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitäviin sairaaloihin tulee koota primääri lonkan, polven ja olkapään tekonivelten leikkaushoito sisältäen tekonivelten välittömien komplikaatioiden hoidon ja varmistettava riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten hoidossa. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestetään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laativat terveydenhuoltolain mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka tarkistetaan säännöllisesti. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimii kansallinen koordinaatioryhmä päivystyksen, erikoissairaanhoidon työnjaon ja toimintojen keskittämisen, näillä uudistuksilla tavoiteltujen taloudellisten vaikutusten sekä yhtenäisiin hoidon perusteisiin sitoutumisen seurantaa varten. Tarvittaessa koordinaatioryhmä arvioi tehtyjen selvitysten sisällön ja käynnistää sairaanhoitopiirikohtaiset neuvottelut ja toimenpiteet. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Tällä hetkellä järjestämissopimuksen päivittämisessä odotetaan sote-lainsäädännön lopullisia linjauksia. Jatkossa järjestämissopimusta kutsutaan yhteistyösopimukseksi. ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKITTÄMINEN Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi valtakunnallisesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä ja niistä kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköistä, joiden on vastattava keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. Jos valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoidon palvelut on tarkoituksenmukaisinta hankkia yksityiseltä palvelujen 20

21 Palvelujen järjestäminen tuottajalta tai ulkomailta, voidaan valtioneuvoston asetuksella määritellä palvelujen tuottajan toiminnalle asetettavat laatuvaatimukset ja muut hoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi asetettavat vaatimukset. HOITOON PÄÄSY Sairaanhoidon yksi merkittävä velvoite on turvata hoidon tarpeen arviointi ja kiireettömän hoidon saatavuus alueen väestölle lakisääteisissä aikarajoissa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä ja sovittuja työnjakomalleja perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välillä. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Nykylainsäädännön mukaan henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen/terveysaseman. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireellinen hoito Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaan siirtää hänen kotikuntansa perusteella määräytyvään jatkohoitopaikkaan, kun on varmistettu potilasturvallisuus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuus järjestää tarpeellinen jatkohoito. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että välitön yhteys terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön toteutuu arkipäivisin virka-aikana. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden sisällä siitä, kun 21

22 Palvelujen järjestäminen hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Erikoissairaanhoitoon pääsy Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa terveyskeskuksessa, on hänet ohjattava hoitoon asianomaiseen terveyskeskukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet. Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23- vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuus hankkia palveluja muualta Jos kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa lain määrittämissä enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Ennakkolupa hoitoon hakeutumiseen EU- ja ETA-alueella tai Sveitsiin Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi järjestää Suomessa hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa, sen on potilaan pyynnöstä annettava ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kustannuksella hoitoon Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon taikka Sveitsiin. Ennakkolupaa myönnettäessä on otettava huomioon potilaan sen hetkinen terveydentila ja todennäköinen taudinkulku. 22

23 Palvelujen järjestäminen Odotusaikojen julkaiseminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on julkaistava internetissä tiedot odotusajoista neljän kuukauden välein. Jos kunnalla tai sairaanhoitopiirillä on useita toimintayksiköitä, on tiedot julkaistava erikseen kustakin yksiköstä. Tiedot voi julkaista internetin lisäksi muulla kunnan tai kuntayhtymän päättämällä tavalla. Vastuu toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidosta Terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava tarpeenmukainen henkilöstö terveydenhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten. Henkilön, jonka tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen, on oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Potilaan kotikunnan vastuu hoidon kustannuksista Jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiansa. Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot. Asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti perustuen palvelun antavan kunnan päätökseen. Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. PÄIVYSTYSASETUS Vuoden 2015 alussa astui voimaan päivystysasetuksen yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle (782/2014). Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tähän pyritään varmistamalla riittävät voimavarat ja asiantuntemus etenkin sairaanhoidon vaativilla erikoisaloilla, minkä seurauksena mahdollisten komplikaatioiden ja jatkotoimenpiteiden määrä vähenee. Asetuksen toimeenpano edellyttää vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat ehdot, tai vastaavasti lisäinvestointeja päivystyshoitoon niissä sairaaloissa, joiden toiminta ei nykyisellään täytä esitettyjä vaatimuksia. Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuorokautinen päivystys järjestetään pääosin perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä Oulussa ja Oulaskankaalla. Lisäksi perusterveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystyspisteitä sijaitsee Kuusamossa ja Raahessa; Raahen aluesairaalassa lisäksi osasto- ja operatiivinen päivystys. Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta järjestetään arkipäivisin lähellä asukkaita osana perusterveydenhuollon muita päivystyksen- ja vastaanoton toimintoja. Laaja ympärivuorokautinen päivystys tukee alueellaan sijaitsevia muita ympärivuorokautisesti päivystäviä yhteispäivystysyksiköitä järjestämissopimuksen mukaisesti. 23

24 Palvelujen järjestäminen Asetuksessa korostetaan, että päivystykseen tulee varata riittävät voimavarat, mm. järjestämällä erikoislääkärikokemusta etulinjaan, jotta järjestelmän kokonaiskustannukset pystytään hallitsemaan. Päivystystoiminnasta aiheutuvia kustannuksia tarkastellaan kokonaisuutena, koska hyvin toimiva järjestelmä alentaa kuluja mm. siten, että uusintakäynnit vähenevät ja potilaalle tehdään heti ensimmäisellä käynnillä tarpeelliset valikoidut tutkimukset. Keskeistä on johtaa toimintaa yhtenä kokonaisuutena ja mahdollisuus käyttää osaavaa henkilöstöä joustavasti. Erityisesti alaikäisen potilaan hoitoon on kiinnitettävä huomiota ja vanhemmille on annettava mahdollisuus osallistua hoivaan. Lisäksi iäkkään päivystyspotilaan toimintakyvyn arviointi on sairauden hoidon ohella tärkeää ja edellyttää moniammatillista toimintakulttuuria. Päihtyneiden kohdalla on kiireellisen hoidon lisäksi arvioitava päihdehuollon tarve. Päivystysasetus on yksi askel terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Siihen kuuluvat mm. terveydenhuoltolaki, ensihoitoasetus ja valmisteilla oleva järjestämislaki. Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. 24

25 Palvelujen järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa asiantuntemusta ja tukea ammattilaisille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. PALVELUJEN KUSTANNUSTASO JA TUOTTAVUUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannustaso ja tuottavuus ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Tuottavuutta on kuitenkin edelleen parannettava, kuten sairaanhoitopiirin strategia edellyttää. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että tuotokset (muun muassa suoritteet, episodit ja drg-pisteet) kasvavat enemmän kuin siihen käytetyt panokset (kokonaiskustannukset). Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden parantamisen kohteita ovat: 1) Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2) Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (tarkoituksenmukainen työnjako, yhdenmukaiset henkilöstömitoitukset, osaamisen kehittäminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, kannustava palkkaus) 3) Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4) Toimintojen keskittäminen, mittakaavaetujen aikaansaaminen, päällekkäisyyksien poistaminen 5) Uuden teknologian hyödyntäminen, uudet toimintatavat ja innovaatiot Työnjaon, palveluprosessien ja toimintarakenteiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä omistajakuntien, sairaanhoitopiirin yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Palveluprosessien kehittämiseen liittyy henkilöstön palkitseminen laadukkaasta ja tuottavasta palvelutoiminnasta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen malli on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Käytettävissä olevien määrärahojen ja hankkeiden puitteissa merkittävää kehittämistyötä tehdään edelleen suunnittelukaudella mm. sähköisen potilasdokumentaation, kustannuslaskennan, toiminnan suunnittelun ja toiminnan johtamista ja omistajaohjausta palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseksi. 25

26 Palvelujen järjestäminen TYÖPANOS JA SUORITTEET VUOSINA Erikoissairaanhoidon työpanos ja suoritteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (pl. Nordlab) 26

27 Palvelujen järjestäminen OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA Potilaiden hoidon ohella opetus ja tutkimus kuuluvat sairaanhoitopiirin perustehtäviin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkiselle palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen muuta terveydenhuollon toimintayksikköä kuin yliopistollista sairaalaa, kunnalle, kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvaus yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta sairaanhoitopiirin sairaaloissa tehdään sopimus kunkin kouluttajatahon kanssa erikseen ja ohjauspalkkion määrästä sovitaan em. sopimuksessa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat perustaneet alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. 27

28 Taloudellinen tilanne SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kokonaistaloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (9/2017) mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan vuonna 2017 selvästi nopeammin kuin edellisenä vuonna. BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Muun muassa teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta antavat myönteisiä merkkejä suhdanteen jatkumisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisen investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Talouskasvu jatkaa vahvaa kasvua myös vuonna 2018, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleiset edellytykset ja niitä määrittelevät rakenteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Vuosina talous kasvaa arviolta enää keskimäärin 1,5 % vuodessa. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoiman tarjonta ei rajoita kokonaisuutena työllisyyden kasvua ennustejaksolla. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa on silti jo havaittavissa. Suomen julkisen talouden tilanne Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu ovat vahvistaneet julkista taloutta. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi eikä noususuhdanne poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje väestön ikääntymisestä johtuen. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. Kuntatalouden tilanne Kuntien alijäämä oli viime vuonna 0,4 % suhteessa BKT:hen. Alijäämä pieneni toista vuotta peräkkäin ja pienenee edelleen kuluvana vuonna. Kulutusmenot kasvoivat maltillisesti johtuen muun muassa vuoden 2017 lomarahaleikkausten kirjaamisesta lomanmääräytymisvuoden mukaisesti suurimmaksi osaksi jo vuodelle 2016 sekä kulutusmenojen maltillisesta hintakehityksestä. Kuntien kulutusmenoja pienentävät kilpailukykysopimuksen toimenpiteet, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentuminen sekä hallituksen linjaamat sopeutustoimet. Kunnat ja kuntayhtymät jatkavat toimintansa tehostamista ja taloutensa sopeuttamista menojen kasvua hillitsevin toimin. Kuntien alijäämän ennustetaan kasvavan vuosina 2018 ja Menopaineet helpottavat kuitenkin vuodesta 2020 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät maakunnille. Väestön ikärakenteen muutos on lisännyt hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita jo pitkään. Kulutusmenot kääntyvätkin ensi vuonna kasvuun, sillä sopeutustoimet eivät riitä kumoamaan palvelutarpeen kasvusta aiheutuvia lisämenoja. Kuntien investointitarpeet ja korjausvelka pysyvät mittavina. Sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista tuli luvanvaraisia yli vuosi sitten voimaan astuneen väliaikaisen lain nojalla. 28

29 Taloudellinen tilanne Kuntien verotulojen kasvu on jäämässä vaatimattomaksi ensi vuonna ja kuntien saamat valtionavut kasvavat hyvin vähän, sillä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus laskee valtionosuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitu palvelutarpeen kasvu kiihtyy ja tästä johtuen paikallishallinnon alijäämän ennakoidaan kasvavan edelleen vuonna Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen päättyminen vuonna 2020 kasvattaa paikallishallinnon kulutusmenoja suurimmaksi osaksi jo vuonna Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille likimain puolittaa paikallishallinnon tulot ja menot vuonna 2020 ja alijäämä supistuu selvästi. Kunnilta on siirtymässä sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirien investointeja maakuntatalouteen noin 0,8 mrd. euroa. Lisäksi maakuntasektorille siirtyy paikallishallinnolta noin 3,4 mrd. euroa sairaanhoitopiirien velkaa. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, sillä lähivuosien investoinnit kasvattavat siirtyvän velan määrää. SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2017 Tammi-syyskuun 2017 aikana sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon eri yksiköihin suuntautuva palvelujen kysyntä kasvoi talousarvioon nähden odotettua enemmän. Lähetteiden (mukaan lukien sähköiset konsultaatiovastaukset) ja ilman lähetettä (päivystyksenä tulleiden potilaiden) saapuneiden yhteenlaskettu määrä kasvoi 6,4 %. Ilman lähetettä saapuneiden määrä lisääntyi 5,6 %. Erikoissairaanhoidossa olleiden potilaiden määrä lisääntyi 3,1 % (3 379 henkilöllä) ja avohoitokäyntien määrä 1,3 %. Hoitojaksojen määrä kasvoi 1,8 %, mutta hoitopäivien määrä kuitenkin väheni -6,5 %. Hoitopäivien määrän väheneminen selittyy lähinnä Visalan sairaalan toimintojen uudelleenjärjestelyillä. Vaikka vuodeosastotoiminta on supistunut, sillä ei ole ollut vaikutusta kustannuskehitykseen. Hoidossa olleista potilaista noin 80 % hoidetaan avohoidossa. Jäsenkuntamyynti toteutui tammi-syyskuussa 0,8 % suurempana kuin vuoden 2017 tammisyyskuussa, lähes käyttösuunnitelman mukaisena. Myynti ulkokunnille ja muille laski -5,7 %, johtuen muun muassa laskutuksen vähenemisestä OYS:n erityisvastuualueen sairaaloille ja vakuutusyhtiöille. Välitettyjen palveluiden myynti väheni -6,1 %. Kokonaisuutena sairaanhoitopiirin myyntituotot vähenivät -0,6 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maksutuotot vähenivät tammi-syyskuussa 2017 yhteensä -0,8 %. Henkilöstökulujen toteuma jäi selvästi pienemmäksi (-2,3 %) kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tämä selittyy pääasiassa kilpailukykysopimuksen vaikutuksella. Visalan sairaalan toimintojen uudelleen järjestelyt näkyvät henkilöstömenojen laskuna voimakkaammin vasta myöhemmin (henkilökunta väheni irtisanomisten myötä, mutta irtisanomisajan palkkoja on vielä tarkastelujaksolla maksettu). Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän menot ovat kasvaneet tammi-syyskuussa yhteensä 2,0 % verrattuna edelliseen vuoteen. Suurin euromääräinen kasvu kohdistuu hoitotarvikkeisiin. Syyskuun tarvikeostoista puuttuu kirjauksia joten todellisuudessa kasvu on ollut suurempaa. Tulevaisuuden sairaalan rakentamisen myötä sairaanhoitopiirin eri yksiköt ovat väistäneet toimintojaan vuokrattuihin tiloihin, mistä johtuen rakennusten ja huoneistojen vuokrat ovat kasvaneet 31,1 % (2,3 milj. ) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Koko vuoden osalta käyttösuunnitelman toteutuminen mahdollisimman lähellä hyväksyttyä tasoa on suoraan riippuvainen erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen ja annetun hoidon määrän kehityksestä loppuvuoden aikana. Mikäli sekä hoidon kysyntä että annettujen palvelu- 29

30 Taloudellinen tilanne jen määrä ja palveluista saatu korvaus säilyvät suhteellisesti samalla tasolla kuin alkuvuonna, tulee koko vuoden tulos olemaan voitollinen mutta kuitenkin heikompi kuin vuonna Määrärahojen muutokset vuoden 2017 talousarvioon Sairaanhoitopiirin tasolla valtuustoon nähden määrärahojen sitovuustasot ovat: toimintatuotot jäsenkuntalaskutus välitetyt ostopalvelut toimintakulut henkilöstökulut sekä tilikauden tulos Toimintatuottojen arvioidaan ylittävän vuoden 2017 käyttösuunnitelman yhteensä 12,1 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvu käyttösuunnitelmaan nähden on 2,0 % ja vuoden 2016 tilinpäätökseen nähden -0,2 %. Jäsenkuntalaskutuksen arvioidaan ylittävän vuoden 2017 käyttösuunnitelman 1,9 % ja vuoden 2016 tilinpäätöksen 1,2 %. Jäsenkuntalaskutukseen esitetään valtuustolle 7,7 milj. euron korotusta käyttösuunnitelmaan. Välitettyjen palvelujen myynnin arvioidaan olevan noin 2,2 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2016, mutta vuoden 2017 käyttösuunnitelma ylittynee 5,9 %. Välitettyjen palvelujen myyntiin ja ostoihin esitetään valtuustolle 2,0 milj. euron korotusta käyttösuunnitelmaan. Valtuustolle esitetään toimintatuottoihin 12,1 miljoonan euron määrärahan korotusta vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan jakaantuen seuraavasti: myynti jäsenkunnille 7,7 milj. euroa myynti ulkokunnille ja muille 1,2 milj. euroa välitettyjen palveluiden myynti 2,0 milj. euroa kehitysvammahuollon myynti 1,2 milj. euroa Toimintakulujen arvioidaan ylittävän vuoden 2017 käyttösuunnitelman yhteensä 11,5 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu käyttösuunnitelmaan nähden on 2,0 % ja vuoden 2016 tilinpäätökseen nähden on -0,1 %. Erät jakaantuvat seuraavasti: välitetyt palveluiden ostot 2,0 milj. euroa muut palveluiden ostot 1,2 milj. euroa aineet ja tarvikkeet 5,7 milj. euroa muut kulut 2,6 Välitettyjen palveluiden ostot tulevat toteutumaan arviolta 2,0 milj. euroa suurempana kuin mitä talousarvioon arvioitiin, kuitenkin reilun 2 milj. euroa pienempänä kuin vuotta aiemmin. Lisäksi muihin palveluiden ostoihin (lähinnä laboratorio-ostot) kohdistetaan 1,2 milj. euron lisämääräraha. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat ennusteen mukaan ylittymässä ja tähän haetaan 5,7 milj. euron lisämäärärahaa. Ylitykset kohdistuvat apteekkitarvikkeisiin, hoitotarvikkeisiin sekä kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeisiin. 30

31 Taloudellinen tilanne Muut kulut ovat ennusteen mukaan toteutumassa noin 13,5 milj. euron suuruisena, mikä ylittää käyttösuunnitelman 24,1 %. Tähän erään haetaan 2,6 milj. euron lisämäärärahaa. Ylitys johtuu tulevaisuuden sairaalan väistöistä aiheutuneista ulkoisista vuokramenoista. Edellä esitettyjen määrärahojen korotusesitysten johdosta tilikauden tuloksen ennakoidaan muodostuvan noin 3,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 31

32 Yleisperustelut TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ Kuntalain mukaisesti sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman tehtävänä on tavoitteiden asettamisen ja voimavarojen jakamisen lisäksi osoittaa, miten käyttötalous, investoinnit ja muut pääomamenot rahoitetaan. Talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston toiminnan ja talouden ohjausväline. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousarvion rakenne Sairaanhoitopiirin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvät kuntalain ja sairaanhoitopiirin hallintosäännön mukaisesti toimintakaudelta sairaanhoitopiirin tasolla seuraavat osiot: 1. Tuloslaskelmaosa 2. Käyttötalousosa 3. Investointiosa 4. Rahoitusosa Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Sairaanhoitopiirin hallitus ohjaa tulosalueiden toimintaa ja taloutta talousarviota tarkentavalla käyttösuunnitelmalla valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman sitovuusrajojen puitteissa. Käyttötalousosassa esitetään voimassa olevan organisaatiorakenteen mukaisesti tulosaluetasoiset toimintaa kuvaavat tekstiosuudet ja tuloslaskelmamuotoiset talousarviot vuodelle Rahoitusosassa esitetään, miten investoinnit, sijoitukset pysyviin vastaaviin ja pääoman palautukset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Investointiosassa esitetään investointeja koskevien hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. 32

33 Yleisperustelut TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE 2018 Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2018 ovat: Hoidon saatavuuden turvaaminen ja hoitotakuussa pysyminen Palvelujen kysynnän ennustetaan kasvavan väestömuutosten ja ikärakenteen muutosten vaikutuksesta. Alueen väestön kasvu ennustetaan kasvavan henkilöä vuodessa ja väestön ikääntymisestä johtuva kysynnän kasvu on arviolta 0,7 % vuodessa. Vuoden 2018 toimintaa arvioidaan vuoden 2017 ennusteen pohjalta Toimintatapoja muutetaan avohoitopainotteisemmaksi mm. päiväsairaalatoimintaa ja virtuaalipalveluja lisäämällä Strategian mukainen tuottavuuden parantaminen Sairaanhoitopiirin työpanoksen määrään kiinnitetään erityistä huomiota Alijäämän kattamissuunnitelma vuoteen 2020 Kilpailukykysopimuksen vaikutukset henkilöstömenoihin Siirtyvät toiminnat peruskuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Strategiamme mukaisesti talouden johtamisen tavoitteena on talouden tasapaino ja tehokkaat sekä ennakoivat toimenpiteet kustannusten kasvun rajoittamiseen. Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana on hoidon saatavuuden turvaaminen sekä hoitotakuussa pysyminen. Suunnittelu pohjautuu arvioon toteutettavien palveluiden määrästä. Palvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan muun muassa alueen väestön kasvun, ikääntymisen ja sairastavuuden takia. Talouden suunnittelussa huomioidaan kertyneiden alijäämien kattaminen kuntalain edellyttämällä tavalla sekä strategian mukaisen tuottavuuden parantaminen. Uudistuneen kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite koskee myös kuntayhtymiä. Sairaanhoitopiirin taseeseen kertynyt 7,6 miljoonan euron aikaisempien tilikausien alijäämä asettaa reunaehtoja sairaanhoitopiirin tulevien vuosien taloussuunnittelulle. Sairaanhoitopiirin taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksen yhteydessä. Sairaanhoitopiirin talousarviot tullaan laatimaan ylijäämäisiksi siten, että alijäämät ovat katettuna lain edellyttämällä tavalla tulevien vuosien aikana (alijäämän kattamissuunnitelma). Lisäksi arvioidaan yleinen ja toimialan kustannustason kehitys. Sairaanhoitopiirin työpanoksen määrään kiinnitetään erityistä huomiota. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelussa lähtökohtana on perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja siinä sovittu työnjako yhteistoiminta-alueittain sekä suunnitelmaan sisältyvä ohjausmalli koko palveluketjun hallintaan. Järjestämissuunnitelman tarkoituksena on optimoida resurssien käyttöä, parantaa tuottavuutta sekä kehittää yhteistyötä alueen terveydenhuollon toimijoiden kesken. Palvelujen järjestämissuunnitelman toteutusta ja meneillään olevan maakunta- / soteuudistuksen seurantaa ja sen edellyttämien toimenpiteiden valmistelua ohjaa sairaanhoitopiirin hallituksen tueksi nimetty omistajaohjaukseen koordinaatiotyöryhmä. Tavoitteiden saavuttamiseksi sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon toimijoiden kesken on meneillään erilaisia toimenpiteitä ja selvityksiä, joiden tarkoituksena on hillitä omistajakuntien terveydenhuollon kustannusten kasvua. Tämä pitää sisällään perusterveydenhuollon omat kehittämishankkeet, sairaanhoitopiirin sisäisten prosessien kehittämishankkeet, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen (hoitoketjut ja hoidon porrastus, toiminnan organisointi) sekä erityisvastuualueen toiminnan organisointi (päivystys, hoitoketjut, työnjako- ja keskittämisasetus). Erityisinä selvityksen kohteina ovat olleet Oulun seudun yhteispäivystyksen toiminnan kehittäminen, lasten ja nuorten psykiatrisen toiminnan yhteistyöselvitys yhdessä Oulun kaupungin 33

34 Yleisperustelut kanssa sekä eteläisen alueen mielenterveyspalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa (ns. Jokimieli-hanke). Lisäksi on tehty selvityksiä Oulun kaupungin kanssa tukipalveluyhteistyöstä (mm. työterveys ja ravintohuolto). Selvitysten tuloksena sairaanhoitopiiri on perustanut yhdessä Oulun kaupungin kanssa työterveyspalveluita tuottavan in-house yhtiön, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alusta. Yhteisesti omistettu tuotantokeittiö Lööki aloitti toimintansa syyskuussa 2017 ja aloittaa ruoanjakelun sairaanhoitopiirille vuoden 2018 aikana. Sairaanhoitopiirin johdon ja omistajakuntien välillä on käyty neuvotteluja sairaanhoitopiirin tulevan vuoden talousarviosta. Sairaanhoitopiiri on sopinut talousarviovalmistelun yhteydessä omistajakuntien kesken, että sairaanhoitopiirin hinnoittelun kokonaistaso ei muutu vuodelle Hinnoitteluun tehdään tarkistuksia, mutta niiden kokonaisvaikutus jäsenkuntalaskutukseen ei muutu. Jäsenkuntalaskutuksen arvioitu kasvu johtuu siten pelkästään palveluiden kysynnän kasvusta. TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vuosien taloussuunnittelun lähtökohtana on aikaisempien tilikausien kertyneiden alijäämien kattaminen suunnitelmallisesti ylijäämäisillä talousarviolla ja tilikauden tuloksilla. Hoidon kysynnän ennakoidaan kasvavan aikaisempien vuosien suuruisena. Taloussuunnitelman tuloihin on tehty vuodelle ,2 % ja ,2 %:n korotukset. Henkilöstömenojen oletetaan kasvavan 1,5 % molempina suunnitelmavuosina. Poistoihin on tehty 6 %:n korotukset ja muihin menoihin 2-3 %. Mahdolliset toiminnalliset muutokset valmistellaan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä ja sisällytetään osaksi sairaanhoitopiirin omistajaohjausta sekä rahoitus- ja kehittämissuunnitelman valmistelua. TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET Sairaanhoitopiirin talousarviovuoden 2018 tulo- ja menoarvioita on verrattu sairaanhoitopiirin tasolla sekä vuoden 2016 tilinpäätöstietoihin että vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan. Vuodet 2016 ja 2017 eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2018 talousarvioon nähden, sillä siihen sisältyvät seuraavat toiminnalliset muutokset: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkaustoiminnan siirto +5,0 milj. euroa, josta henkilöstö 3,1 milj. euroa ja muut 1,9 milj. euroa Oulun kaupungin teknisen liikelaitoksen Maikkulan keskusvaraston toiminnan siirto alkaen +0,5 milj. euroa Työnjako- ja keskittämisasetuksen mukainen terveydenhuollon menetelmien arviointia koskeva koordinaatiotehtävä PPSHP:n toiminnaksi, +0,3 milj. euroa Maakunta ja sotevalmisteluun siirtyneiden henkilöstökustannukset arvio +0,7 milj. euroa (läpilaskutus) Yhteiskeittiö Lööki aloittaa ruoanjakelun sairaanhoitopiirille, missä palvelujen ostot +2,8 milj euroa, elintarvikemenot -2,7 milj euroa, henkilöstömenot -0,6 milj euroa Sairaanhoitopiirin taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi talousarvio suunnitellaan n. 2,6 milj. euroa ylijäämäiseksi kuntayhtymiä koskevan alijäämän kattamisvelvoitteen johdosta. 34

35 Yleisperustelut Talousarvioon sisältymättömiä rakenteellisia muutoksia, joiden valmistelu on vielä kesken, ovat: Oulun kaupungin lasten ja nuorten avopsykiatrisen hoidon siirtäminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Näiden keskeneräisten muutosten varmistuttua sairaanhoitopiirin hallitukselle ja valtuustolle esitetään muutettu talousarvio tulevan toimintavuoden aikana. Vuosien 2016 ja 2017 vertailtua vaikeuttavat ko. vuosina tapahtuneet aiemmin kuvatut toiminnan ja talouden muutokset, joista alla lyhyesti: Oulun kaupungin sisätauti- ja kardiologinen toiminta siirtyi osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2016 alusta. Tämä lisäsi sairaanhoitopiirin jäsenkuntamyyntituloja arviolta 0,9 milj. euroa. Lisäksi Oulun kaupungin lääkintälaitehuollon toiminta siirtyi osaksi PPSHP:n toimintaa. Siirron vaikutus oli 0,8 milj. euroa. Kempeleen kunnan terveyskeskuksen välinehuollon toiminta tuli osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuonna Visalan sairaalan toiminta lopetettiin vuoden 2016 loppupuolella ja toiminnot siirrettiin osaksi OYS Psykiatrian ja kuntien omaksi tuotannoksi. Oulun kaupungin välinehuollon toiminta siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle vuoden 2017 aikana. Oulun kaupunginsairaalan ja OYS:n väliset potilaskuljetukset on siirretty OYS:n potilaskuljetuskeskuksen hoidettavaksi vuoden 2017 aikana. Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutos jatkui vielä vuonna 2017 ja osana laitosasumisen vähentämistä noin 16 asukasta siirtyi laitoshoidosta yksityisen palveluasumisen piiriin kevään 2017 aikana. HINNOITTELU Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelut hinnoitellaan omakustannusperiaatteella perustuen tulos- ja vastuualueittain tehtävän kustannuslaskennan perusteella. Omakustannushinta sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Hallitus vahvistaa vuosittain sairaanhoitopiirin hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet palveluhinnastoilla. Tuotteistuksen ja kuntalaskutuksen pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna Tuotteet jaetaan kolmeen ryhmään: DRG-tuotteet, hoitopäivätuotteet ja avohoitokäyntituotteet. Sairaanhoitopiirissä käytetään somaattisten vuodeosastopalvelujen sekä päiväkirurgian ja siihen rinnastettavan muun toiminnan osalta drg-perusteista laskutusta. Muu avohoito, lukuun ottamatta medisiinisen tulosalueen välisuoritelaskutuksen piiriin kuuluvaa laskutusta, psykiatrinen vuodeosastohoito ja lääkinnällinen kuntoutus laskutetaan aikaisempien vuosien tapaan oman tuotteistuksen mukaisesti. Tuotehinnat määritellään kalenterivuodeksi etukäteen ja ne ovat pääsääntöisesti kiinteitä koko vuoden. Lähes koko medisiinisen tulosalueen avohoitoyksiköissä (medisiininen päiväsairaala, sisätautien poliklinikka, syöpä- ja hematologinen poliklinikka, sädehoitoyksikkö, vatsakeskus ja munuaisosasto) siirryttiin vuoden 2017 alusta välisuoriteperusteiseen laskutukseen. Välisuoriteperusteisessa laskutuksessa kuntalaskutus muodostuu keskimääräisestä käynnin peruskustannuksesta sekä käynnin aikana tai käyntiin liittyvien tutkimusten kustannuksista. Laskutusmalli laajennetaan koskemaan myös ihotautien, neurologian ja geriatrian poliklinikoita sekä yhteispäivystystä. Yhteispäivystyksen keskimääräinen käynnin peruskustannus on jaettu useampaan hintaluokkaan perustuen potilaan hoidon kiireellisyysarvion ja resurssitarpeen mukaan. Myös näiden erikoisalojen avohoito vuodeosastolla laskutetaan samoin perustein. Ainoastaan kardiologisen osaston polikliininen toiminta jää hintaluokkalaskutuksen piiriin. 35

36 Yleisperustelut Oman tuotteistuksen mukaisten hintaluokkien hintoja ei ole korotettu, vaan ne ovat vuoden 2016 tasolla. Drg-hinnoittelu perustuu ryhmäkohtaiseen toteutuneeseen välisuoritekäyttöön. Drg-tuotteiden hinnat ovat myös vuoden 2016 tasolla. Outlier-rajoissa sovelletaan kansallisen suosituksen mukaisesti variaatiokertoimeen perustuvaa laskentaa. Sairaanhoitopiirillä on käytössä jäsenkunnalle aiheutuneiden poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä tasausjärjestelmä on järjestetty perussopimuksen 21 :n mukaisesti hoitokustannusten tasausrahaston avulla. Voimassa olevan valtuuston päätöksen mukaisesti tasausrahaston varoja käytetään yksittäisen potilaan tilivuoden aikana jäsenkunnalle yli euroa ylittävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoidon aiheuttamien kaikkien kustannusten tasaamiseen. Tasausmaksun jäsenkuntakohtainen suuruus selvitetään tilinpäätöksen yhteydessä tilikauden aikana toteutuneiden potilaskohtaisten kustannusten perusteella. 36

37 Konserniohjaus KONSERNIOHJAUS Kuntalaissa määritellään konsernijohdon tehtävät. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. PPSHP-konsernin toiminnot on järjestettävä siten, että 1) Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan 2) Vastuu johtamisesta (toiminnasta ja taloudesta) on selkeä kaikilla organisaation tasoilla 3) Konsernin talous pysyy tasapainossa 4) Toiminnassa huomioidaan konsernin kokonaisetu 5) Suunnitellut toiminnan tehostamistoimenpiteet ja rakennejärjestelyt toteutetaan 6) Sisäisen valvonnan vastuut ovat selkeät jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä 7) Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla varmistetaan häiriötön palvelutuotanto ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. o Konserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja hallintakeinoja suunnitellaan, toteutetaan sekä seurataan. Sairaanhoitopiirin valtuusto on vahvistanut kuntayhtymän konserniohjeen. Kuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Valtuusto linjaa tarvittavat kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet kuntayhtymän strategian yhteydessä. Hallituksen roolin vahvistamiseksi konserniohjetta on täydennetty hallintokeskuksen kirjeellä, jossa on annettu mm. tarkemmat ohjeet osavuosikatsausten raportointivelvoitteesta konserniin kuuluville yhteisöille. PPSHP-konserni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on konsernin emoyhteisö, johon kuuluvat tytäryhteisöinä Oulun Keskuspesula Oy, Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö, Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus, Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne, Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju, Kiinteistö Oy Medikomppania, Oulun Medikiinteistöt Oy ja Pohjois-Suomen Leikkaus Oy. Merkittäviä osakkuusyhteisöjä ovat FinnHEMS Oy ja Liikelaitoskuntayhtymä NordLab. 37

38 Konserniohjaus Tytäryhteisöt Oulun Keskuspesula Oy (omistusosuus 80,4%) on PPSHP:n konserniyhtiö, joka tuottaa tekstiilihuoltopalvelut sairaanhoitopiirille. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista tekstiilihuoltopalveluja tuottavista yrityksistä. Yhtiö toimii hankintalain mukaisena sidosyksikkönä (in-house yksikkö). Päivittäin yhtiö toimittaa noin tekstiiliä asiakkailleen. Yhtiön palveluksessa on nykyisin noin 80 kokoaikaista henkilöä ja lisäksi noin 30 osa-aikaista työntekijää. Tekstiilihuoltopalveluihin kuuluu tekstiilien hankinta, vuokraus, pesu, viimeistely, pakkaaminen ja korjaus. Yhtiöllä on käynnissä tuotantotekniikan uudistus- ja ajanmukaistusohjelma, joka tähtää tehokkuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. Yhtiöllä on VTT:n myöntämä mikrobiologisen puhtauden ja pesuprosessin laadunvarmistuksen hallintajärjestelmän sertifikaatti ja ISO Ympäristönjärjestelmä - sertifikaatti Oulun Medikiinteistöt Oy:n (omistusosuus 100 %) toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan mm. omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja, asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita sekä harjoittaa vuokravälitystä. Yhtiöllä on omistuksessaan tai hoidossaan 540 asuntoa, 10 huoneistoa henkilökunnan virkistyskäyttöön ja n m 2 liiketiloja. Asuinhuoneistoihin on etusija sairaanhoitopiirin henkilökunnalla ja lääketieteen opiskelijoilla. Yhtiö on rahoittanut vaadittavat peruskorjaukset omistamissaan tiloissaan sekä viime vuosina eräissä sairaanhoitopiiriltä siirtyneissä rakennuksissa, joiden tilat on edelleen vuokrattu sairaanhoitopiirille. Yhtiön tulee toimia siten, että kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan ja huoneistojen vuokrausaste pidetään mahdollisimman korkeana. Yhtiö peruskorjaa ja kunnostaa kiinteistöjään pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. Sairaanhoitopiirin valtuusto on päättänyt Oulun Medikiinteistöt Oy:n myynnistä kokouksessaan Osana tätä kokonaisuutta Peltolan alueen kohteista (von Bagh kokous- ja koulutusrakennus sekä Peltolantie 8 terveydenhuoltorakennus) on tehty luovutuskirjat valtuuston päätöksen mukaisesti PPSHP:lle Oulun Medikiinteistöjen osakepääomaa alentamalla. Lisäksi Kiinteistö Oy Medirehan osakkeet myydään PPSHP:lle hallituksen päätöksen mukaisesti. Oulaskankaan sairaalan kiinteistöt omistavan Kiinteistö Oy Medikomppanian (omistusosuus 100 %) toimintaideana on huolehtia toimitilojen omistamisesta, kunnossapidosta ja korjauksista. Yhtiön strategiana on harjoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä korjaus- ja huoltotoimintaa omistamissaan kiinteistöissä. Strategian mukaisella toimintatavalla on mahdollista ennakoida tulevia korjaustarpeita ja välttää ongelmien syveneminen. Kiinteistötoiminnan eriyttäminen varsinaisesta sairaalatoiminnasta mahdollistaa sairaalan voimavarojen suuntaamisen sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen toiminnan kehittämiseen yhtiön huolehtiessa toimitiloista. Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiön, Tertun (omistusosuus 100 %) tarkoituksena on säädekirjan mukaan tukea terveydenhuollon ja terveystieteen tutkimusta ja järjestää alan koulutuksen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja, järjestämällä asiantuntijapalveluja sekä toteuttamalla koulutustilaisuuksia lähinnä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kunnissa. Säätiö toteuttaa ja koordinoi tutkimusta sekä koulutusta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Säätiö harjoittaa myös alaan liittyvää tutkimustoimintaa ja neuvontaa. Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoituksen (omistusosuus 100 %) omistama toimistotalo sisältää kaksi kerrosta toimistotiloja, jotka sairaanhoitopiiri on vuokrannut yhtymähallinnon käyttöön sekä 540 autopaikkaa asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Kiinteistöyhtiö hoitaa vuokratuloillaan rakennukseen kohdistuvat kulut. Yhtiön tulee peruskorjata ja kunnostaa kiinteistöään pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. 38

39 Konserniohjaus Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne ja Kiinteistö Oy Heikinharju -nimiset sairaanhoitopiirin täysin omistamat kiinteistöyhtiöt vuokraavat tiloja ulkopuolisille toimijoille rakennusten vapauduttua ja jäätyä tyhjiksi sairaanhoitopiirin varsinaisesta toiminnasta 1990-luvulla. Tavoitteena on, että kiinteistöyhtiöt saavat tuloillaan katettua menonsa eivätkä siten aiheuta kuluja sairaanhoitopiirin varsinaiselle toiminnalle. Yhtiöiden tulee toimia siten, että kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan ja kiinteistöjen vuokrausaste pidetään mahdollisimman korkeana. Yhtiö peruskorjaa ja kunnostaa kiinteistöjään pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti taloustilanteen sallimissa puitteissa. Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen koko osakekannan ja Päivärinteen maa-alueen myymiseksi sairaanhoitopiiri on toteuttanut avoimen tarjouskilpailun. Kaupasta on käyty neuvotteluja yhden tarjoajan kanssa. Myynti ei ole edennyt toivotulla tavalla. Sairaanhoitopiiri osti vuonna 2012 aikana Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön omistamat osakkeet. Sairaanhoitopiirin omistusosuus yhtiöstä on 97 %. Muut omistajat ovat Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole toimintaa. Osakkuusyhteisöt Sairaanhoitopiirin merkittävä osakkuusyhtiö FinnHEMS Oy on vuonna 2010 perustettu yhtiö, jonka tehtävänä on vastata suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteripalvelun tuottamisesta ja toimia yliopistollisten sairaanhoitopiirien strategisena kumppanina ensihoitopalvelussa. FinnHEMS on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. FinnHEMS vastaa lentoyhtiöiden kilpailuttamisesta ja sopimuksista sekä valvoo toiminnan toteuttamista ja laatukriteerien täyttymistä. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. FinnHEMSin toimintaa rahoittaa tällä hetkellä Suomen valtio. Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolain määrittelemää ensihoidon kokonaisuutta, joka muodostuu ensihoidosta ja siihen liittyvistä tukipalveluista, kuten lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä. Yhtiön Oulun tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Oulunsalon lentokentän alueella. Liikelaitoskuntayhtymä NordLab Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat perustaneet yhteisen laboratoriotoimintaan keskittyvän organisaation, joka viralliselta nimeltään on Pohjois- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja kutsumanimeltään NordLab. NordLabin omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Vuoden 2013 alusta lähtien erityisvastuualueiden laboratoriotoiminta siirtyi sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti osaksi liikelaitoskuntayhtymää. NordLabin palveluksessa on noin 600 työntekijää. Yhtiön liikevaihto on noin 63 miljoonaa euroa ja tutkimuksia tehdään noin 8,5 miljoonaa vuodessa. NordLabiin kuuluu viisi aluelaboratoriota, jota kutakin johtaa aluelaboratorion johtaja. Aluelaboratorioiden sijaintipaikat ovat Rovaniemi, Kemi, Oulu, Kajaani ja Kokkola. Aluelaboratoriot tuottavat laboratoriotutkimuksia alueensa sairaaloille, ja terveyskeskuksille ja muille asiakkaille. Erityisvastuualueen kunnat voivat neuvotella NordLabin kanssa terveyskeskuslaboratorioidensa liittymisestä liikelaitokseen oman aikataulunsa ja halunsa mukaan. NordLabin osalta on johtokunta päättänyt käynnistää yhtiöittämistä koskevan selvityksen. 39

40 Konserniohjaus NordLabille asetettavat omistajaohjaukselliset tavoitteet NordLabin tehtävänä on tuottaa omistajilleen ja omistajien jäsenkunnille kliinisiä laboratoriotutkimuksia sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja kehityksestä. NordLab on perustettu sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien sisäistä yhteistä palvelutuotantoa varten. NordLabin toimialue on sen omistajien ja niiden jäsenkuntien alue. NordLabin toiminta on kaikilta osin osa kunnallisia lakisääteisiä tehtäviä, eikä se kilpaile yksityisen elinkeinotoiminnan kanssa. NordLab ei laajenna toimintaansa yksityisille markkinoille, eikä osallistu yksityisen sektorin tarjouskilpailuihin. NordLab voi myydä kilpailuneutraliteetin erityisesti vaarantumatta tilapäistä ylikapasiteettiaan markkinoille vähäisen määrän liikevaihdostaan. Markkinoille myytävät palvelut hinnoitellaan vallitsevan kilpailutilanteen mukaisesti ja hinnoitteluperusteet voidaan tarvittaessa riittävän selkeästi osoittaa. NordLab noudattaa toiminnassaan soveltuvin osin PPSHP:n valtuuston hyväksymää konserniohjetta ( ) NordLab toimii hankintalain mukaisena sidosyksikkönä, jolta eritysvastuualueen sairaanhoitopiirit ostavat laboratoriopalvelut NordLabin toimintaa ohjaavat perustamissuunnitelman yhteydessä asetetut tavoitteet. Näitä ovat mm. kustannustehokkuuden parantaminen. NordLabin toimintaa ja taloutta kehitetään yhtymäkokouksen ja johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. 40

41 Toimintatavoitteet TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien yhteenlasketun väkiluvun arvioidaan olevan vuoden 2018 lopussa, mikä on noin 0,5 % enemmän kuin vuoden 2017 ennuste. Hoidossa olevien potilaiden määrän arvioidaan oleva vuonna Jäsenkuntien potilaita arvioidaan olevan Sairaanhoitopiirin kuntalaskutettavien avohoitokäyntien määrän arvioidaan olevan hieman vajaa kpl vuonna Hoitopäivien määrä on arviolta vuonna Nousua kuluvan vuoden suunnitelmaan verrattuna on 3,6 %. Vuodeosastohoitojaksojen määrän arvioidaan myös kasvavan ja olevan vuonna Vuoden 2018 alussa koko sairaanhoitopiirissä on 857 sairaansijaa. Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika on suunnitelman mukaan 4,5 vrk. Koko sairaanhoitopiirin keskimääräinen hoitoaika kuvaa huonosti eri erikoisalojen tavoitteita. Somaattisten erikoisalojen keskimääräinen hoitoaika on vuonna 2018 noin 3,7 vrk ja psykiatrian vuodeosastojen 18 vrk. Leikkausten määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2018 lähes 8 %. Osaltaan tähän vaikuttaa Raahen leikkaustoiminnan siirtyminen osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Synnytysten määrän arvioidaan laskevan. Vuonna 2018 synnytysten määrän OYS:ssa odotetaan olevan ja Oulaskankaan sairaalassa 850. Kehitysvammahuollon tulosalueella laitospaikkojen määrä vähentyi vuoden 2017 keväällä Metsäpihlajan toiminnan ulkoistamisen myötä. Laitospaikkojen määrä on alkaen 30 paikkaa ja määrä tulee pysymään tällä tasolla. Avohoitokäyntien määrän arvioidaan kasvavan 1,9 %. Taloudellisuustavoite sairaanhoitopiirin oman sairaanhoidon palvelutuotannon laskutuksesta asukasta kohden vuodelle 2018 on 1022 euroa sisältäen ensihoidon laskutuksen. Se on 29 euroa enemmän kuin vuoden 2016 tilinpäätöksen jäsenkuntalaskutus. 41

42 Toimintatavoitteet Tilin- TA TA Muutos Muutos (%) Suunn. Suunn. päätös TA2017/ TA2017/ Toimintatatavoitteet 2016 KS2018 TA2018 PPSHP:n alueen väkiluku 1) , Määrätavoitteet (esh +pth) Laskutettavat avohoitokäynnit , erikoissairaanhoito , perusterveydenhuollon päivystys , Vuodeosastohoitojaksot , Hoitopäivät , Hoidossa olleet potilaat 1) , Hoidossa olleet jäsenkunt. potilaat , Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika 4,8 4,5 4,5 0,0 0,0 4,5 4,5 Taloudellisuustavoitteet Jäsenkuntien laskutukset e/asukas , Määrätavoitteet (kehitysvammahuolto) Avohoitokäynnit , Laitoshoidon hoitopäivät , ) Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste

43 Toimintatavoitteet TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET Kuntayhtymän valtuustolle esitetään vuoden 2018 talousarvion sitovuustasoksi: 1. Sairaanhoitopiirin tasolla Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut sitoviksi ilmoitetut tavoitteet: o Lähetteen käsittelyaika on alle 21 vrk o Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa o Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa Toimintatuotot toteutuvat talousarviossa esitetyllä tavalla Jäsenkuntalaskutus toteutuu enintään suunnitellun mukaisesti Välitetyt ostopalvelut eivät ylitä suunniteltua määrää Toimintamenot yhteensä toteutuvat enintään suunnitellun mukaisesti Henkilöstökulut toteutuvat enintään suunnitellun mukaisesti Tilikauden tulos on vähintään suunnittelun mukainen Investoinnit toteutuvat talousarvion investointiosan mukaisesti Lainakannan netto-osuuden muutos toteutuu rahoitusosan mukaisesti 2. Tulosaluetasolla Toimintatuotot (pl. tulosalueen sisäiset tulot) toteutuvat talousarviossa esitetyllä tavalla Toimintamenot toteutuvat enintään talousarviossa esitetyllä tavalla (pl. tulosalueen sisäiset menot) Henkilöstökulut toteutuvat talousarviossa esitetyllä tavalla Investoinnit toteutuvat talousarvion investointiosassa esitetyllä tavalla 3. Konsernin tytäryhtiöt ja säätiö Kuntayhtymän tytäryhteisöjen toiminta tukee osaltaan sairaanhoitopiirin tehtävän ja toiminta-ajatuksen toteutusta ja tytäryhteisöjen johtamisessa noudatetaan vahvistettua konserniohjetta. Tytäryhteisöjen tulee kattaa toiminnastaan aiheutuneet menot. 4. Vuosien 2019 ja 2020 taloussuunnitelma on ohjeellinen sairaanhoitopiirin tasolla ja suunnittelu perustuu omistajaohjauksen mukaiseen kolmen vuoden rahoitus- ja kehityssopimukseen. 43

44 Toimintatavoitteet TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YHTEENVETO Tuloslaskelman sitovuudet Sitovuus 1) Määrärahat Sairaanhoitopiiri Toimintatuotot yhteensä B Jäsenkuntalaskutus B Välitetyt palvelut B Toimintakulut B Henkilöstökulut B Tilikauden tulos N Yhtymähallinto Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Medisiininen TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Operatiivinen TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Lasten ja naisten TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Psykiatrian TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Kehitysvammahuollon TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Oulaskankaan TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B Sairaanhoidollisten palv. TA Toimintatuotot yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Toimintakulut yhteensä (pl. TA:n sisäiset erät) B Henkilöstökulut B ) N=sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 44

45 Toimintatavoitteet INVESTOINTIOSA Sitovuus 1) Määrärahat Yhtymähallinto N Medisiininen TA N Operatiivinen TA N Lasten ja naisten TA N Psykiatrian TA N Kehitysvammahuollon TA N 0 Oulaskankaan TA N Sairaanhoidollisten palv. TA N SHP yhteensä N RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset N ) N=sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 45

46 Toimintatavoitteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seuranta-jakso Tyyppi POTILASLÄHTÖISYYS TOIMINNAN PERUSTANA Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein Sitova Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein Sitova Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein Sitova Palvelukokemusmittari (asiakastyytyväisys) % Vähintään 90 % osittain tai Uusi mittari täysin samaa mieltä Vuosittain seurataan YHTEISTYÖLLÄ TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Alueellinen työnjako (PJS+JS) Suunnitelma / sopimus Laadittu V.2017 tilanne Vuosittain seurataan Case-mix (drg), OYS ja OULASKANGAS Indeksi Nousee V.2017 arvo Vuosittain seurataan Korvatut potilasvahingot % Vähenee V.2017 arvo Vuosittain seurataan Hoitoon liittyvät infektiot % Vähenee TP 2017 arvo 4 kk:n välein seurataan TOIMINTA JA TALOUS TASAPAINOSSA Toimintamenot % Toteuma 100% tai alle TA 2018 arvo Kuukausittain Sitova Tilikauden tulos % Toteuma 100% tai yli TA 2018 arvo Vuosittain Sitova Kustannukset/hoidettu potilas (ESH) Enint. 3% nousu TP 2017 arvo Vuosittain seurataan ESH kustannukset /as Kasvu 1% alle pth + vlp V.2017 arvo Vuosittain seurataan Työpanos (talousnäkökulma) % tot. 100 % tai alle TP 2017 arvo Vuosittain seurataan Hoidettu potilas/työpanos Lkm Lkm. nousee TP 2017 arvo Vuosittain seurataan VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN Sairauspoissaolot % Vähenevät V.2017 arvo 4 kk:n välein seurataan Ammatillinen työnjako etenee TP 2017 arvo Vuosittain seurataan Vaihtuvuus ja erosyyt Omaehtoinen vaihtuvuus alle 3 % vakinaisen henkilöstön TP 2017 arvo Vuosittain seurataan määrästä Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2017 arvo Vuosittain seurataan Täydennyskoulutukseen osallistuminen päivää/ ammattiryhmä Nousee V.2017 arvo Vuosittain seurataan KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA OSAAMISEN TUKENA Tieteelliset julkaisut Lkm ja laatu > 3 vuoden keskiarvo KA Vuosittain seurataan Tuottavuutta parantavat kehittämishankkeet Etenee V.2017 arvo Vuosittain seurataan Opiskelijatyytyväisyys Piste Nousee TP 2017 arvo Vuosittain seurataan TULEVAISUUDEN SAIRAALA - MEITÄ KAIKKIA VARTEN Ohjelman toteuttaminen hyväksytyn aikataulun mukaisesti vuosi Toteutuu aikataulussa Vuosittain seurataan Asetetussa kustannustavoitteessa pysyminen Toteuma 100 % alle Hankkeen talousarvio Vuosittain seurataan Lyhenteiden selitteet: PJS = Palvelujen järjestämissuunnitelma (PPSHP) JS = Järjestämissopimus (OYS-erva) pth = perusterveydenhuolto vlp = vanhusten laitospalvelu 46

47 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA Talousarviovuoden 2018 toimintatulot Toimintatulot, jotka koostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä vuokraja muista toimintatuotoista arvioidaan 636,1 milj. euron suuruiseksi talousarviovuodelle Tämä on 4,8 % suurempi kuin vuoden 2017 käyttösuunnitelman tulot ja 2,5 % suurempi kuin tilinpäätöksen 2016 toteuma. 5,0; 1 % 2,1; 0 % 2,6; 0 % Toimintatuotot milj. / osuus % 35,3; 6 % Myyntituotot Maksutuotot 591,1; 93 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Jäsenkuntamyynnin arvio perustuu vuoden 2017 toteumaennusteeseen sekä arvioon vuoden 2018 palvelujen kysynnän kasvusta (erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit +2,6 %, hoitopäivät +3,6 % vrt. vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan). Jäsenkuntamyyntiä kasvattaa noin 4,2 milj. (noin 1,0 %) Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyvä leikkaustoiminta sekä 0,6 milj. euron lisäys ensihoidon valmiusmaksuun Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksille. Kaikkiaan sairaanhoitopiirin oman tuotannon sisältävä jäsenkuntalaskutus vuonna 2018 on talousarvioehdotuksessa 423,9 milj. euroa, josta ensihoidon osuus on 20,5 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kesäkuun 2014 kokouksessaan, että sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun yhdessä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksin terveydenhuoltolain 39 :n mukaisesti vuosina , sopimukseen sisältyy optio vuodelle 2018, joka käytetään. Ensihoidon kustannukset jaetaan ns. tarvepainotetun kapitaation perusteella. Kustannusjakomallissa jäsenkunnan maksuosuus on riippuvainen sairastavuudesta ja kunnan väestörakenteesta. Ensihoitoa on vahvistettu vuoden 2017 aikana Oulu-Koillismaalla yhden yksikön ja asemapaikan verran palvelutasopäätöksen mukaisesti ja tämän kustannukset ovat kokonaisuudessaan mukana vuoden 2018 talousarviossa. Lisäksi pelastuslaitosten muut kustannukset ovat kasvaneet erityisesti leasingrahoitteisten investointien myötä. Sairaanhoitopiirin palveluiden myynnin muille sairaanhoitopiireille ja ulkokunnille arvioidaan olevan 79,5 milj. euroa. Kehitysvammahuollon myynniksi arvioidaan 7,4 milj. ja perusterveydenhuollon päivystyksen myynniksi 8,6 milj. euroa, molemmat vuoden 2017 talousarviotasossa. 47

48 Tuloslaskelmaosa Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen yliopistollisessa sairaalassa on supistunut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2015 tutkintokorvaus on ollut euroa ja vuonna euroa. Vuodelle 2017 tutkintokorvaukseksi muodostui euroa ja valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 lähtee samasta summasta. Sairaanhoitopiiri arvioi saavan koulutuskorvausta ensi vuonna 12,1 milj. euroa. Terveyden tutkimukseen arvioidaan valtion tasolla saatavan noin 15 miljoonaa euroa, mistä OYS-erva tutkimustoimikunnan osuus on 13 % eli 1,95 milj. euroa. 79,5; 12,5 % 35,0; 5,5 % 23,3; 3,7 % 14,4; 2,3 % 60,1; 9,4 % 22,4; 3,8 % Myyntituotot milj. / osuus % 423,9; 66,6 % Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille Välitettyjen palvelujen myynti Sairaalapalvelujen myynti muille Kehitysvammahuollon myynti Perusterveydenhuollon myynti Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus Tuloslaskelman mukaiset maksutuotot sisältävät asiakasmaksutulot, valmiusrahastoon kannettavan maksun ja sekä muita palvelumaksuja (esim. tietohallinnon veloitukset muilta sairaanhoitopiireiltä Esko-järjestelmän kehittämisestä). Asiakasmaksujen arvioidaan olevan 23,3 milj. euroa, mistä erikoissairaanhoidon osuus 22,2 milj. euroa, kehitysvammahuollon 0,2 milj. euroa ja perusterveydenhuollon päivystyksen 0,8 milj. euroa. Valmiusrahastotulolla, jonka maksuperusteena on euroa/asukas, katetaan yleisestä valmiudesta, potilasvakuutusmaksusta sekä projektien omarahoitusosuuksista aiheutuvat kustannukset. Valmiusrahaston suuruus vuonna 2017 on ollut noin 7,4 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään varattavaksi potilasvahinkovakuutusmaksuun 7,0 milj. euroa entisen 5,0 milj. euron sijaan. Tämä tarkoittaa 5 euron korotusta (23 euroa/asukas) valmiusrahastomaksuun per asukas ja tämä kasvattaa valmiusrahaston suuruutta noin 2,0 milj. euroa ollen 9,4 milj. euroa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilasvakuutusmaksu on vaihdellut viime vuosien aikana 3,6 milj. eurosta 15,2 milj. euroon. Potilasvakuutusvelka tarkistetaan ja lasketaan joka vuosi vastuuvelan vaihtelusta johtuen. Potilasvakuutusvelan korvausvastuun kokonaistaso nousi Suomessa vuoden 2016 aikana 20 miljoonalla eurolla 440 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan korvausvastuu nousi 8,6 milj. eurolla 50.0 milj. euroon. Vuonna 2016 potilasvakuutusvelka kasvoi merkittävästi muun muassa laskuperustekoron muutoksesta johtuen. Muut toimintatuotot sisältävät sekä vuokra- että muut toimintatuotot. Sote- ja maakuntavalmisteluun osallistuvan henkilöstön käytön periaatteista ja kustannusten korvaamisesta on tehty yhteistyösopimus ja tämän pohjalta tähän tuloerään on budjetoitu muun muassa valmisteluun osallistuvien sairaanhoitopiirin viranhaltijoiden laskutettavat henkilöstömenot tuloiksi. 48

49 Tuloslaskelmaosa Talousarviovuoden 2018 toimintamenot Toimintamenot ovat talousarvioesityksen mukaan yhteensä 601,2 milj. euroa. Toimintakulujen lisäykseksi vuoden 2016 tilinpäätökseen nähden esitetään 2,0 % sekä 2017 käyttösuunnitelmaan verrattuna 4,2 %. Kilpailukykysopimuksella on alustavan tiedon mukaan merkittävä vaikutus henkilösivukuluihin vuonna 2018, sillä sairausvakuutus-, työttömyysvakuutusmaksut ovat alenemassa ensi vuodelle. Palveluiden ostot sekä aineet ja tarvikkeet kasvavat sen sijaan enemmän. Sairaanhoitopiirin suurimmat menoerät v. 2018: Menoerä Milj. %-osuus Henkilöstömenot 339,8 56,5% Hoitotarvikkeet 38,2 6,4% Välitettyjen asiakaspalveluiden ostot 35,0 5,8% Apteekkitarvikkeet 31,0 5,2% Laboratorio- ja rtg-palvelut 25,4 4,2% Ensihoito- ja ensivastepalvelut 18,2 3,0% Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 18,3 3,0% Kuvantamistarvikkeet 10,9 1,8% Sähkö, lämpö ja vesi 7,0 1,2% Yllä mainitut yhdeksän suurinta menoerää kattavat noin 87,1 % sairaanhoitopiirin kaikista menoista. Henkilöstömenojen osuus on kaikista menoista noin 56,5 %. Henkilöstöresurssien optimaalisella käytöllä ja työnjaolla on erityisen suuri merkitys sairaanhoitopiirin kustannusten hallinnassa. Henkilöstömenojen on arvioitu kasvavan sairaanhoitopiirin tasolla 0,5 % edellisen vuoden käyttösuunnitelmaan verrattuna. Henkilöstömenoraamissa on huomioitu talousarviovuoteen 2018 kohdistuvat kilpailukykysopimuksen vaikutukset kunta-alalle. Henkilöstömenojen valtakunnalliset linjaukset ovat vielä talousarvion valmistelun aikana avoinna. Nykyinen sopimuskausi on päättymässä Palkkoihin on varattu 0,5 %:n kasvuvara. Lomarahat on huomioitu 30 prosentilla alennettuina lukien. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mm. sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ovat tämän hetken ennusteen mukaan pienemmät kuin vuonna 2017 ja nämä on talousarviossa huomioitu. Vuoden 2017 kahdeksan kuukauden toteuman perusteella on ennakoitavissa, että henkilöstömenojen toteuma sairaanhoitopiirissä alittaa käyttösuunnitelman. Tulosaluekohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Vuoden 2018 henkilöstösuunnittelun pääasiallisena tavoitteena on turvata tarpeellinen henkilöstöresursointi palvelutuotannon mahdollistamiseksi. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia ja toimivaa yhteistyötä omistajakuntien ja erityisvastuualueen kanssa. Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä lähtökohtana on, että sairaanhoitopiirin työpanosta ei kasvateta verrattuna vuoden 2017 toteumaan, lukuun ottamatta toiminnallisia järjestelyjä. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenoihin vaikuttavat toiminnalliset muutokset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkaustoiminnan siirto liikkeenluovutuksena sairaanhoitopiirin toiminnaksi +3,1 milj. euroa (noin 41 työpanosta) 49

50 Tuloslaskelmaosa Maakunta- ja sotevalmisteluun siirtyneiden henkilöstökustannukset (0,7 milj. euroa), jotka korvataan sairaanhoitopiirille Oulun kaupungin Teknisen liikelaitoksen Maikkulan keskusvaraston toiminnan siirtyminen osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa alkaen, 8 työpanosta Työnjako- ja keskittämisasetuksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastuulle alkaen tulee terveydenhuollon menetelmien arviointia koskeva koordinaatiotehtävä, jota varten palkataan ensi vuoden aikana 3-4 henkilöä määräaikaisiin työsuhteisiin Yhteiskeittiö Lööki -0,6 milj. euroa, noin 10 työpanosta Palvelujen ostoihin varatut määrärahat ovat talousarvioesityksen mukaan 139,9 milj. euroa. Määräraha on 1,4 % suurempi kuin vuoden 2016 tilinpäätöksen toteuma ja 9,6 % suurempi kuin vuoden 2017 käyttösuunnitelma. Palvelujen ostoissa kasvu kohdistuu välitettyjen palveluiden ostoihin (hoitopalveluiden ostot +1,0 milj. euroa), asiantuntijapalveluihin (ohjelmistot +1,5 milj. euroa), sekä potilasvakuutusmaksuun (+2,0 milj. euroa). Lisäksi yhteiskeittiö Lööki aloittaa ruoanjakelun sairaanhoitopiirille vuoden 2018 aikana lisäten palveluiden ostoja noin 2,8 milj. euroa. Vastaavasti vähennys näkyy elintarvikeostoissa (-2,7 milj. euroa) ja henkilöstömenoissa (-0,6 milj. euroa). Pelastuslaitoksilta hankittujen ensihoito- ja ensivastepalveluiden kustannusten arvioidaan olevan 18,5 milj. euroa, kun vuoden 2017 talousarvioluku on 17,8 milj. euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat talousarvioesityksessä 107,5 milj. euroa. Määräraha on 2,3 % suurempi kuin vuoden 2016 tilinpäätös ja 6,2 % suurempi kuin vuoden 2017 käyttösuunnitelma. Aineet ja tarvikkeet erässä kasvu kohdistuu apteekki-, hoito- ja kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeisiin. Apteekkitarvikkeisiin on varattu ensi vuodelle 31,0 milj. euroa, mikä on 9,9 % enemmän kuin vuodelle Hoitotarvikkeisiin varataan 56,2 milj. euroa, mikä on 10,3 % enemmän kuin vuodelle Hoidettujen potilaiden määrä ja hoidon vaativuus kasvattavat sekä lääke- että tarvikemenoja. 50

51 Tuloslaskelmaosa Muut toimintakulut ovat talousarvioesityksessä 14,5 milj. euroa, 33,9 % enemmän kuin vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa. Tähän erään sisältyvät vuokrat, kiinteistöverot sekä luottotappiot. Tulevaisuuden sairaalan rakentamisen myötä sairaanhoitopiirin eri yksiköt ovat siirtyneet väliaikaisiin vuokratiloihin. Näiden vuokrien kustannus vuositasolla on 4,0 milj. euroa, joka on vuodelle 2018 budjetoitu täysimääräisesti. Tuloslaskelman mukainen 35,4 milj. euron vuosikate kattaa talousarvion mukaiset 32,8 milj. euron suuruiset poistot. Poistoihin on budjetoitu 4,0 milj. euroa tulevaisuuden sairaalan alta purettavien vanhojen rakennusten poistoja kertaluonteisena poistona. Talousarvioesityksen mukainen ylijäämä vuonna 2018 on 2,6 milj. euroa. Rahoituslaskelman mukaan lainakannan nettomuutos on 43,5 milj. euroa. Kyseisellä lainakannan muutoksella rahoitetaan investointiosan rakentamishankkeita. 51

52 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Käyttösuunn. Talousarvio Muutos-% Muutos-% Suunnitelma Suunnitelma KS17 TP Toimintatuotot M yyntituotot ,4 2, josta jäsenkunnat ,3 4, josta ulkokunnat ja muut ,2-3, josta välitetyt ,9-8, josta evo ,0-1, josta muut myyntituotot ,7-1, M aksutuotot ,7 6, Tuet ja avustukset ,1 23, Muut toimintatuotot ,4 6, Toimintatuotot ,8 2, Valmistus omaan käyttöön ,0-0, Toimintakulut Henkilöstökulut ,6 0, josta palkat ja palkkiot ,2 4, henkilösivukulut ,2-10, Palvelujen ostot ,6 1, josta välitetyt ,8 10, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 2, josta apteekkitarvikkeet ,9 8, josta hoitotarvikkeet ,3 5, Avustukset ,8 0, M uut toimintakulut ,9 54, Toimintakulut ,2 2, T O I M I N T A K A T E ,9 11, Rahoitustuotot- ja kulut ,8 17, V U O S I K A T E ,8 11, Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,8 18, Satunnaiset erät * * 0 0 Satunnaiset tulot * * 0 0 Satunnaiset menot * * 0 0 TILIKAUDEN TULOS * *

53 Käyttötalousosa KÄYTTÖTALOUSOSA YHTYMÄHALLINTO Yleistä Vuoden 2018 aikana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä jatketaan valmistautumista Sote- ja maakuntauudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Sairaanhoitopiirin työntekijöitä osallistuu sekä maakunnan että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. Tulevaisuuden sairaala hanke etenee siten että vuonna 2018 käynnistyvät sekä Lasten ja naisten että Ydinsairaalan rakentaminen. Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Sairaanhoitopiirin toimintaa ohjataan konsernitasolla säännöllisesti seurattavien mittareiden avulla. Tavoitteena on yhdessä muiden yo-sairaaloiden kanssa edelleen kehittää internetsivustoilla julkaistavia hoidon laatuun ja saatavuuteen liittyviä vertailutietoja. Yhtenäisiä, näyttöön perustuvia käytänteitä ja toimintatapoja edistetään systemaattisesti. Vuonna 2018 integroidaan normaaliin toimintaan kaatumisten ehkäisy sairaalassa-, painehaavojen ehkäisy- sekä vajaaravitsemuksen ehkäisyn toimintamallit. Vakavien vaaratapahtumien tutkintamenettely on laadunhallinnan työkalu, jolla katkaistaan epäsuotuisten tapahtumien toistumista syyllistämättä toimijoita. Sen käyttö on vakiintumassa ja laajenee jonkin verran. Ydinosaamisen tunnistamiseen liittyvä strategia on aiempaa tärkeämpi. Vuonna 2017 valmistunutta osaamiskeskusselvitystä hyödynnetään jatkossa, kun sairaalan sisäisiä ja ulkoisia toimintoja ja hoitoketjuja ryhmitellään vastaamaan paremmin muuttuneita käytännön tarpeita ja kehittyviä hoitoja ja hoitoteknologioita. Syksyllä 2017 aloitettu sydänpotilaan hoitoketjun uusiminen jatkuu. Sekä sen että muun kliinisen osaamisen ja hoitoketjujen kehittäminen kytketään tiiviisti Tulevaisuuden sairaalan toiminnalliseen ja rakenteelliseen suunnitteluun. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta hyötyä kaikille Sairaanhoitopiiri keskittyy erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Tavoitteen saavuttamisen edellytys on saumattomat palveluketjut ja toimiva työnjako niin perusterveydenhuollon kuin kaikkien erityisvastuualueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Terveydenhuoltolain muutoksen perusteella annetut ensihoitoa, päivystystä ja työnjakoa koskevat asetukset tulevat voimaan pääasiassa , mutta viimeistään Ne määräävät rakenteista, työnjaosta, toiminnasta ja sen laadusta selvästi aiempaa tarkemmin. Sen lisäksi erityisvastuualueen järjestämissopimus on uusittava ja hyväksytettävä sosiaali- ja terveysministeriöllä. Työnjaon eteneminen ja toteutuminen on raportoitava puolivuosittain. Työnjako muuttuu periaatteellisesti varsin paljon syövän hoidossa, vaikka yliopistosairaalaan keskittyvien potilaiden määrät eivät ole kovin suuria. Tekonivelkirurgian ja muun ortopedian aiemman suuremman keskittymisen mahdollinen negatiivinen vaikutus traumapäivystykseen on estettävä. Työnjako- ja keskittämisasetuksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastuulle alkaen tulee terveydenhuollon menetelmien arviointia koskeva koordinaatiotehtävä. Sairaanhoitopiirissä aloittaa toimintansa FinCCHTA (Finnish Coordinating Center for Health Technology Assesment). Ensimmäisen vuoden tavoitteena yksiköllä on rakenteen ja kansallisen arviointiverkoston luominen, toimintamallin tarkempi suunnittelu sekä yhteistyön 53

54 Käyttötalousosa käynnistäminen. Asetuksen perusteella myös valtakunnallinen ja alueellinen syöpäkeskustoiminta vahvistuu. Loppuvuodesta 2016 päivitetyn työvoiman ennakointitietojen pohjalta arvioidaan ja ennakoidaan henkilöstön saatavuutta ja osaamista erityisesti huomioiden palvelurakenteissa tapahtuvia muutoksia. Sairaanhoitopiirin eri ammattiryhmien sisäistä työnjaon kehittämistä ja resurssien uudelleen allokointia jatketaan edelleen. Sairaanhoitopiirissä valmistaudutaan turvaamaan työvoiman saatavuus mm. pilotoimalla ja laajentamalla erilaisia varahenkilöstömalleja. Toiminta ja talous tasapainossa Talouden suunnittelun lähtökohtana on toiminnan volyymien ja toimintaan sitoutuvien resurssien mahdollisimman tarkka arviointi. Suunnittelua ohjaavat keskeisesti alueen väestön kehitys, yleinen kustannustason kehitys, työnjaon muutokset perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken, laite- ja rakennusinvestointien suunnittelu ja toteutus sekä väestön ikääntyminen ja teknologian kehityksen vaikutukset. Lähivuosien suuret rakennusinvestoinnit aiheuttavat haasteita sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen sekä välillisesti että välittömästi. Kiihtyvien investointien myötä poistojen ja rahoituskulujen kasvu tuo haasteita talouden tasapainottamiseen ja toimintakulujen sopeuttamiseen vastaamaan muutoksia sairaalan toiminnassa. Sairaanhoitopiirin talouden johtamisessa sitoudutaan vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamiseen, missä erityisen tärkeä on henkilöstön (työpanoksen) optimaalinen mitoitus eri toiminnoissa. Toiminnan johtamiseen asetetaan sairaanhoitopiirikohtaiset sekä tulosaluekohtaiset strategiasta johdetut tavoitteet. Riskienhallinnalla varmistetaan, että kaikkien merkittävien toimintojen osalta riskit on arvioitu, mitattu ja niille on suunniteltu hallintakeinot. Tehokas ja toimiva riskienhallinta osana jokapäiväistä johtamista luo edellytykset strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Talouden ja toiminnan toteutumista raportoidaan ja johdetaan käyttäen hyväksi erityisesti QlikView raportointiohjelmistoa. QlikView-järjestelmän käytettävyyttä parannetaan jatkuvasti oikea-aikaisen ja laadukkaan tiedon varmistamiseksi päätöksenteon tueksi. Tulosalueiden taloushallintaa tuetaan mm. osallistumalla toiminnan ja talouden arviointitapaamisiin. Hinnoittelua ja kustannuslaskennan periaatteita ja tietojärjestelmiä kehitetään yhdessä OYS:n erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tutkimus-, kehitys-, ja koulutustoimintaa jatketaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Kliinisen harjoittelun toimintamalleja ja -käytänteitä kehitetään huomioiden palvelurakenteiden muutokset. Vahvempaa vuoropuhelua tarvitaan mm. koulutussektoriin kohdistuvien muutosten vaikutuksista palvelujärjestelmälle. Tutkimuspalveluyksikkö tukee ja koordinoi monitieteistä terveydenhuollon tutkimusta. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöryhmä linjaa opetukseen, tutkimukseen ja yhteiseen henkilöstöön liittyviä asioita. Terveyden tutkimuksen alueellinen tutkimustoimikunta laatii suunnitelman tutkimuksen painopistealueista ja tavoitteista tulevan asetuksen ohjeita noudattaen. Huolta aiheuttaa valtion tutkimusrahoituksen vähentyminen, jonka vuoksi joudumme tarkastelemaan tutkijoille suunnattuja palveluja. Tutkimusrahoituksen määrää on kasvatettu kuntarahoituksen puitteissa hallituksen linjauksen mukaisesti. 54

55 Käyttötalousosa Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston yhdessä perustaman yhteisorganisaation, Medical Research Centerin tehtäviä tarkennetaan. Vuonna 2016 perustetun Biopankki Borealiksen toiminta on edennyt ripeästi sekä näytekeruun että käynnistyvien tutkimusprojektien osalta. Biopankkien valtakunnallista yhteistyötä ja organisointia on vielä kehitettävä. Tulevaisuuden sairaala ohjelman mukaisesti on perustettu testauslaboratorio yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Sen yhteyteen on perustettu myös kliinisten taitojen oppimiskeskus. Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on asiakaslähtöisten digitaalisten terveyspalveluiden kehittämishanke. Siinä tuotetaan kansalaisille, potilaille ja ammattilaisille erityisesti erikoistason hoitoon kytkeytyviä digitaalisia terveyspalveluita. Hankkeen osa-alueita ovat palveluiden kehittämiseen liittyvän toiminnan muutoksen tuki, innovaatiofarmi sekä palvelutuotanto yhteistyössä rakentuvalle tekniselle alustalle. Hanke on Suomen yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen ja niiden väestövastuu- ja vaikutusalueeseen kuuluvat kaikki suomalaiset. 12 miljoonan euron kokonaisuuteen saadaan kuuden miljoonan euron rahoitus hallitusohjelmaan liittyvältä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeelta, toinen kuusi miljoonaa on yliopistollisten sairaanhoitopiirien omaa rahoitusta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osuus kokonaisuudesta on euroa, josta valtionosuus euroa. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä hankkeen koordinoijana toimiva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Virtuaalisairaala -hankkeessa tehdään yhteistyötä alueiden perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten, yksityisen sektorin sekä potilasjärjestöjen kanssa. Hankkeella tuetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastuullisten maakuntien kykyä järjestää asiakaslähtöisiä palveluja. Hanke tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta lisäten näin kansalaisten tasa-arvoa. Digitaaliset palvelut täydentävät perinteisiä hoitoketjuja ja sopivat erityisen hyvin esimerkiksi elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Pitkäaikaisen sairauden kanssa elämistä ja potilaan omaseurannan mahdollisuuksia on mahdollista tukea virtuaalisesti. Myös ennakoivan hoidon merkitys kasvaa ja ihmisten mahdollisuudet oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen lisääntyvät. Lisäksi digitaaliset terveyspalvelut yhdenmukaistavat ja kehittävät hoitoprosesseja. Samalla ne sujuvoittavat sekä monipuolistavat työntekoa. Päivystystalon vetovastuu on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ja virtuaalisairaalan toimintojen jatkokehittäminen ja koordinointi siirtyy vuoden 2018 aikana uudelle SoteDigi oy:lle. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Kehitystoiminnan voimavarat suunnataan kohteisiin, jotka parantavat toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja edistävät potilaiden aktiivista osallistumista hoitoprosessiinsa. Erityisesti painotetaan teknologian hyväksikäytön merkitystä tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistäjänä sekä tarvittavien resurssien turvaajana. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja sitä tukevaa teknologiaa sekä tietojärjestelmäratkaisuja mallinnetaan ja kehitetään yhteistyössä Oulun kaupungin ja muiden alueen ja kansallisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä kumppaneita kuntien lisäksi ovat muut sairaanhoitopiirit, Kuntaliitto, THL sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kehitystyön avulla etsimme ratkaisuja, joiden avulla voimme tukea Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaaloiden ja alueen terveyskeskusten toiminnallista työnjakoa 55

56 Käyttötalousosa etätyökaluin, konsultaatioilla ja koulutuksellisilla toimintamuodoilla yhdessä kumppaniemme kanssa. Kehitystyön suuntalinjat on kuvattu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja sopimuksessa. Keskeinen kehittämiskohde on sähköisen potilastiedon saatavuuden parantaminen yli organisaatiorajojen. UNA-hankkeessa kehitetään asiakas- ja potilastietojärjestelmien alueellista ja kansallista kokonaisuutta yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Vuonna 2018 huomio kohdistuu erityisesti UNA-ytimen hankintaan ja kehittämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietojärjestelmien käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseen. Uutena isona teemana vuonna 2018 ja siitä eteenpäin on sote- ja maakuntauudistus. Kaikki tietojärjestelmä- ja teknologiauudistusaskeleet on tehtävä tämä iso uudistus huomioiden. Osallistumme suoraan sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja kehittämiseen tässä näkökulmassa sekä huomioimme omien kehitysaskeleiden yhteensopivuuden tulevaisuuden kanssa. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Tavoitteena on lisätä sairaanhoitopiirin vetovoimaa ja kirkastaa työnantajakuvaa. Sairaanhoitopiiri on mukana erilaisissa ammattilaisten ja alan opiskelijoiden tapahtumissa. Rekrytointiyksikön henkilökunta ja esimiehet tekevät tiivistä yhteistyötä uusien työntekijöiden ammattimaisessa rekrytoinnissa. Myös lääkärien systemaattiseen rekrytointiin tähtäävä toiminta on aloitettu niillä erikoisaloilla, joilla on ollut haasteita lääkärihenkilöstön rekrytoinnissa. Sairaanhoitopiirissä on kilpailukykyiset paikallisesti sovitut palkkausjärjestelmät useimmilla ammattiryhmillä. Vaativien hoitoalan ammattitehtävien uusi palkkausjärjestelmä saadaan valmiiksi vuoden 2018 alkupuolella. Hoitotyön lähiesimiesten palkkausjärjestelmän päivittäminen tapahtuu vuoden 2018 aikana. Säpäkkä-palkkio on vakiintunut nopeaksi kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalliksi. Henkilöstölle merkkipäivinä annettavat lahjat on vuoden 2017 aikana kilpailutettu. Lahjojen valinnassa on otettu huomioon henkilöstökyselyyn perustuvat toiveet. Sairaanhoitopiirin kesäjuhla järjestetään kuudennen kerran vuonna Osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen painopistealueita ovat palveluosaaminen erityisesti potilaslähtöisen toiminnan näkökulmasta, turvallisuusosaaminen potilasturvallisuuteen liittyvää osaamista painottaen sekä johtamis- ja muutososaaminen. Esimiesten käytössä on HOKS-tietokanta, joka on tarkoitettu työkaluksi osaamisriskien kirjaamiseen ja raportointiin. Täydennyskoulutus toteutetaan monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä käyttämällä ja mm. osaamisen päivittämistä verkko-oppimisympäristöissä. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työsuojelu ovat osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Kuntarekry-ohjelmaan hankitaan lisätoiminto, jonka avulla työkykyyn liittyviä asioita voidaan systemaattisesti seurata ja sähköisesti tallentaa. Lisätoiminto sisältää myös sähköisen kehityskeskusteluosion. Johtaminen PPSHP:n henkilöstöjohtaminen perustuu yhteistoimintaan ja avoimuuteen. Yhteistoiminnan tärkein muoto on esimiehen ja henkilöstön välitön vuorovaikutus. Toiminnan muutoksia ja kehittämistä suunnitellaan ja toimeenpannaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti siten, että kaikki osapuolet ovat niissä osallisia. Jokaisella työntekijällä on vastuu oikean ja asianmukaisen tiedon välittämisestä. Kehittämiskohteet ja ongelmat tuodaan yhteiseen kes- 56

57 Käyttötalousosa kusteluun ja käsitellään avoimesti ratkaisuja hakien. Ajantasaisen tiedonkulun varmistamisen tapoja ovat mm. osasto- ja toimipaikkakokoukset, erilaiset tiedotustilaisuudet ja sähköisten viestintätapojen hyödyntäminen. Uuden sairaanhoitopiirin johtajan valintaprosessi on meneillään. Uusi sairaanhoitopiirin johtaja aloittaa tehtävässään alkuvuodesta Sairaanhoitopiirin valtuusto tekee valinnan kokouksessaan joulukuussa Sairaanhoitopiirin talousjohtaja, henkilöstöjohtaja ja hallintolakimies ovat siirtyneet kokoaikaisesti maakuntavalmisteluun. Tavoitteena on, että maakuntavalmistelussa mukana olevat henkilöt jatkavat tehtävissään vuoden 2019 loppuun saakka, mikäli maakunta- ja soteuudistusta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan kesäkuussa Virkamiesten henkilöstökustannukset korvataan sairaanhoitopiirille yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kehityskeskustelut toteutetaan suunnitelmallisesti vuosittain joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluina. Sähköinen kehityskeskustelualusta otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Esimiestehtävissä toimivilla on ajantasaiset tiedot, ohjeet ja tukijärjestelmät johtamisen ja päätöksenteon tukena. Esimiesvalmennus, jonka tavoitteena on vahvistaa management- ja leadership osaamista, jatkuu ja tammikuussa 2018 aloittaa kaksi uutta ryhmää. Managementosion kouluttajina toimivat sairaanhoitopiirin omat asiantuntija. Leadership-osio sisältää 7 koulutuskokonaisuutta, joissa on ulkopuolinen kouluttaja. Henkilöstölle järjestetään vuoden 2018 aikana vähintään kaksi yleistä, avointa informaatiotilaisuutta. Johtoryhmän ja tulosalueiden väliset toiminnan suunnittelu- ja arviointitilaisuudet järjestetään vuosikellon mukaisessa aikataulussa. Tulevaisuuden sairaala -meitä kaikkia varten Tulevaisuuden sairaala 2030 uudistamisohjelma on käynnistynyt. Kustannusarvio on noin 500 miljoonaa euroa. Se on merkittävä, mutta kokonaisuuden kannalta kohtuullinen satsaus koko Pohjois-Suomen ihmisten vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen turvaamiseksi. Mukana kehittämisessä ja prosessien uudistamisessa ovat myös alueen yritykset ja kampusalueen muut toimijat. Korkeatasoisen hoidon ja potilasturvallisuuden parantamisen lisäksi tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta erikoissairaanhoidon jatkuvasti kasvavia kustannuksia voitaisiin hillitä. Tuottavuuden kasvu ja parantunut vaikuttavuus saavutetaan tehostamalla palveluprosesseja, kehittämällä työnjakoa ja osaamista sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa selvästi nykyistä laajemmin. Sairauksien hoidon painopiste siirtyy yhä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä kansalaisten vastuunoton lisäämiseen omasta hyvinvoinnistaan. Uudistamisessa tavoitteena on maailman älykkäin ja mahdollisimman pitkälle muun palvelujärjestelmän kanssa integroitu kokonaisuus. Se toteutuu resurssien joustavalla käytöllä, ammatillista työnjakoa uudistamalla, tilojen ja toimintojen vakioinnilla, tietojärjestelmien ja teknologian hyödyntämisellä, tehokkailla logistisilla ratkaisuilla, tilojen viihtyisyydellä, monikäyttöisyydellä ja muuntojoustavuudella sekä energiatehokkuudella ja uusiutuvien energialähteiden käytöllä. Hoitoa siirtyy vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaativampia toimenpiteitä. Sairaalassa tullaan hyödyntämään viimeisintä terveysalan teknologiaa ja muita ympärillä syntyviä innovaatioita. Oulun yliopistolliseen sairaalaan rakentuva ja strategiaa tukeva testiympäristö (OYS TestLab) on osa OuluHealth -ekosysteemiä. 57

58 Käyttötalousosa Taloussuunnitelma YHTYMÄHALLINTO Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS TULOSLASKELMA Myyntituotot ,9 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus ,9 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,4 Vuokratuotot ,0 Muut toimintatuotot ,2 Tuotot yhteensä ,5 Tulosalueen sisäiset tulot ,4 Sisäiset tulot yhteensä ,5 Toimintatuotot yhteensä ,2 Valmistus omaan käyttöön ,0 Henkilöstökulut yhteensä ,1 Palkat ,8 Henkilösivukulut yhteensä ,4 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Apteekkitarvikkeet ,2 Hoitotarvikkeet Avustukset ,5 Vuokrat ,7 Muut toimintakulut ,4 Kulut yhteensä ,2 Tulosalueen sisäiset menot ,0 Sisäiset menot yhteensä ,7 Toimintakulut yhteensä ,3 TOIMINTAKATE ,1 Rahoitustuotot ja -kulut ,5 VUOSIKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,1 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,0 58

59 Käyttötalousosa MEDISIINEN TULOSALUE Yleistä Medisiinisen tulosalueen yhtenä keskeisenä tavoitteena vuodelle 2018 on potilasprosessien ja avohoitotoiminnan kehittäminen potilaslähtöisesti. Tulosalueella jatketaan Lean toimintatavan käyttöä siten, että potilaalle arvoa tuottamaton työ minimoidaan. Lean työmenetelmillä parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua sekä pienennetään toiminnan kustannuksia ja lyhennetään tuotannon läpimenoaikoja. Medisiininen tulosalue osallistuu myös aktiivisesti sote-uudistuksen valmisteluun ja Tulevaisuuden sairaalan toiminnalliseen suunnitteluun. Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Medisiinisen tulosalueen kysyntä jatkaa kasvua vuonna Vuoden 2017 tammi-elokuun välisenä aikana tuli uusia lähetteitä 4,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Lähetteet käsiteltiin keskimäärin vuorokauden sisällä lisääntyneestä määrästä huolimatta. Potilaiden hoitoisuuden ja vuodeosastohoitojaksojen arvioidaan edelleen kasvavan. Vuodeosastojen kuormitusta pyritään Medisiinisellä tulosalueella vähentämään kehittämällä päiväsairaala- ja päivystystoimintaa sekä siirtämällä hoitoprosesseja avohoitopainotteisemmiksi. Haipro-järjestelmän, asiakaspalautteen sekä muistutusten ja kanteluiden järjestelmällisen käsittelyn avulla arvioidaan toimintaa ja puututaan potilasturvallisuusriskeihin aktiivisesti. Hoidon laadun seuraamiseksi ja kansallisen vertailun mahdollistamiseksi erikoisaloilla kuten kardiologialla (kardiorekisteri), neurologialla (MS-rekisteri) ja infektiosairauksissa (HIVrekisteri) on otettu käyttöön laatujärjestelmiä. Katkeamaton erikoisalakohtainen ja päivystysosaaminen varmistetaan suunnittelemalla lääkäreiden poissaolot sijoitussovellukseen (SISO). Hoitohenkilökunnan osaamista varmistetaan kehittämällä perehdytystä ja työkiertoa. Tulosalueella jatketaan varahenkilöstöpilottia vuonna Päivystyksen toimintamallin uudistamista jatketaan ottamalla käyttöön ESI-Triage (Emergency Severity Index -Triage), jossa päivystykseen tulevien potilaiden tulosyy määritetään systemaattisesti ICPC-2 koodiston mukaisesti. Päivystyksessä käytänteet hiotaan potilaan hoidontarpeen määrittämiin tiimitoimintamalleihin poistamalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja. Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välittömän avun turvaamiseksi. Päivystyspotilaan toimintakyvyn arviointi ja kotiutumisen valmistelu hankkeessa kehitetyt uudet toimintatavat vakiinnutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta hyötyä kaikille Tulosalueen avohoitoa kehitetään määrätietoisesti. Prosessien kehittäminen on välttämätöntä, jotta kysynnän kasvuun pystytään vastaamaan nykyisellä henkilöstömäärällä. Hoitotakuussa pysyminen tulee olemaan erittäin haasteellista, erityisesti erikoislääkäreiden rajallisen saatavuuden vuoksi. PPSHP:n ensihoito toteutetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ervan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijat käyvät säännöllisesti neuvotteluja työnjaosta ja toiminnan 59

60 Käyttötalousosa yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Huolimatta siitä, että työnjako ja hoidon porrastus on hyvin suunniteltu ja ohjeistettu, toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset, kuten erikoisalaosaajien väheneminen tai puuttuminen kokonaan, aiheuttavat ongelmia hoitotakuussa pysymiseen. Erikoissairaanhoitoon tulevia lähetteitä muutetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiksi konsultaatioiksi, millä pystytään turvaamaan lähetemäärän kasvusta huolimatta potilaiden oikeaaikainen diagnostiikka ja hoito myös perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon tuella. Vuonna 2017 sähköisten konsultaatioden määrä nousi 20 % ja nousun ennakoidaan jatkuvan. Tulosalue jatkaa kiinteää yhteistyötä infektioiden torjunnan kanssa ja seuraa muun muassa sairaalainfektioita SAI-rekisterin välityksellä. Medisiininen tulosalue pitää yllä henkilökunnan osaamista ja valmiutta reagoida turvapaikanhakijoiden sairauksiin ja yllättäviin infektioepidemioihin kuten multiresistenttiin tuberkuloosiin. Mekaanisen trombektomian tulo osaksi akuutin aivoinfarktin hoitoa on lisännyt OYS:n vastuuta ervassa. Lisääntyneeseen hoidontarpeeseen ja väestön ikärakenteen muutokseen vastataan esittämällä vuodelle 2018 neurologian aivovalvontayksikön muuttamista viisipaikkaisesta 10- paikkaiseksi. Vatsakeskuksen ja kardiologian prosesseja ja niihin liittyvää työnjakoa kehitetään yhdessä eri tulosalueiden toimijoiden kanssa. Medisiininen tulosalue on mukana eri erikoisalojen yhteisen haavakeskuksen suunnittelussa. Diabetespotilaiden hoidon kehittämistä jatketaan Oulun kaupungin sekä sisätautien ja lastentautien poliklinikoiden kanssa. Tavoitteena on perustaa diabetesosaamiskeskus, joka palvelee koko toiminta-aluetta. Toiminta ja talous tasapainossa Medisiinisen tulosalueen vuosittainen tuottavuuden kasvutavoite on strategian mukaisesti yksi prosentti. Tuottavuuden saavuttaminen edellyttää myös vuonna 2018 työpanosten ja menojen hyvää hallintaa. Valtakunnallisista hoitojen ja tutkimuksien keskittämisistä johtuen välitettyjen palveluiden ostaminen muista yliopistosairaaloista lisääntyy. Hoidon saatavuuden turvaamiseksi ja hoitotakuussa pysymisen varmistamiseksi käytetään edelleen ostopalveluja muun muassa tähystystoimenpiteissä ja neurologian päivystystoiminnassa. Tällä hetkellä ostopalveluja ei ole saatavilla sädehoitopotilaille eikä uniapneahoitoa odottaville potilaille. Uusien kalliiden vasta-ainehoitojen ja immunologisten lääkkeiden indikaatioiden jatkuva laajeneminen tulee jatkossakin näkymään lisääntyneinä toimintakuluina ja lääkekustannuksina. Erityisesti kardiologisten toimenpiteiden lisääntyminen on nostanut hoitotarvikemenoja ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Päiväsairaalatoiminta on saavuttanut suunnitellun määrällisen tavoitteensa ja on siirtynyt kuntalaskuttavaksi yksiköksi. Myös muilla avohoitopoliklinikoilla siirrytään välisuoriteperusteiseen laskutukseen. Merkittävimmät korjausinvestoinnit vuonna 2018 ovat päivystyksen tilaremontti, esitetty neurologian osaston 30A aivovalvontayksikön laajentaminen 10-paikkaiseksi sekä syöpätautien ja hematologian poliklinikan korvaavien tilojen remontti. 60

61 Käyttötalousosa Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tieteellisen tutkimuksen edellytysten parantaminen tulosalueella otetaan kehittämiskohteeksi. Tutkimuksessa tullaan hyödyntämään kansallisia verkostoja, muun muassa kansallinen syöpäkeskus ja neurokeskus sekä biopankit. Yhteistyötä kliinisten alojen ja yliopistossa tehtävän perustutkimuksen välillä vahvistetaan. Lisäksi tavoitteena on luoda uutta, tulevan maakunnan tarpeita palvelevaa tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken. Osallistumme myös kansalliseen virtuaalisairaala- hankkeeseen. Päivystys on mukana koordinoimassa päivystystaloa, jossa tavoitteena on tuottaa kansallisesti toimivia ja verkostoissa toteutettavia sähköisiä terveyspalveluita kaikille päivystyksellistä hoitoa, ohjausta tai neuvontaa tarvitseville kansalaisille. Lisäksi tulosalueen useat erikoisalat ovat mukana omalla osaamisellaan kehittämässä muun muassa diabetestaloa ja reumataloa. Vuoden 2018 alussa otetaan käyttöön uusi MRI laite, joka mahdollistaa aiempaa laajemman ja säännönmukaisemman MRI -pohjaisen sädehoidon suunnittelun. Tämän avulla sädehoidon kohdistaminen tarkentuu ja yhä suurempi osa hoidoista voidaan antaa aiempaa suuremmilla kerta-annoksilla hypofraktioidusti. Kliinisen hoitotyön asiantuntijat koordinoivat hoitotyön kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla. Laatupäälliköiden johdolla tulosalueella otetaan käyttöön ISBAR -pohjainen raportointi. Hoitotyön kehittämistä jatketaan erityisesti painopistealoilla, muun muassa painehaavaumien ja vajaaravitsemuksen ehkäisyssä. Tulosalueella koulutetaan sisätautialojen, keuhkosairauksien, neurologian, ihotautien, geriatrian, onkologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkärit OYS:n tarpeiden lisäksi ervan muihin sairaaloihin. Lääketieteen ja hoitotyön opiskelijoiden moniammatillista harjoittelua kehitetään. Vatsakeskuksessa otetaan käyttöön hoitotyön opiskelijoiden sähköinen perehdytysalusta, jossa sekä kuvan että materiaalin avulla pyritään laadukkaaseen, sujuvaan ja selkeään ohjaukseen. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Sisätautien poliklinikalla käynnistyy kokeiluna kuusamolaisten potilaiden videovälitteinen diabetesvastaanotto. Sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue on aktiivisesti mukana kehittämässä muun muassa Esko-potilastietojärjestelmän oletuslääkemääräysten käyttöönottoa. Tulosalueella kehitetään perehdytykseen sähköisiä työkaluja, kuten akuuttihoitopotilaan lääkehoitotentti yhteistyössä Mediecon kanssa. Olemme kiinteästi mukana koulutus/demo-eskon käyttöönotossa osana uusien työntekijöiden perehdytystä potilastietojärjestelmän käyttöön. Hoidon tuki (Hoitu) järjestelmää käytetään päivystysalueella ja sen käyttöönottoa laajennetaan vuodeosastoille. Päivystyksessä lääkintälaitteiden integraatio-ohjelma otetaan käyttöön. Medisiininen tulosalue on mukana kehittämässä Esko valvontahoitotyön osiota. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Nykyinen toimintaympäristö on muutoksessa. Toimintamuutosten suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa koko henkilökunta on mukana. Ammattiryhmien välistä työnjakoa kehitetään edelleen. Koko henkilöstön Lean-valmennusta jatketaan osalta tukemalla yksiköiden kehittämishankkeita. 61

62 Käyttötalousosa Johtaminen Vahvistamme tulosalueen esimiesten osaamista osallistumalla sairaanhoitopiirin järjestämään management ja leadership -koulutukseen sekä valmennukseen. Esimiestyötä tuetaan mahdollistamalla työnohjaus. Arvioimme johtamisen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osaamista sekä johtamisjärjestelmän selkeyttä kehityskeskusteluin ja keräämällä palautetta. Johtamiskoulutusta jatketaan Lean-teemalla. Hoitotyön esimiestoiminnan uudistamista (rakenne ja tehtäväkuvat) jatketaan. Medisiinisen tulosalueen seurattavat mittarit: Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi HOITO ON POTILASLÄHTÖISTÄ Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein sitova Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein seurataan YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Hoitoon liittyvät infektiot % vähenee TP2017 arvo vuosittain seurataan MuKaVa lkm vähenee TP2017 arvo vuosittain seurataan Avohoitokäynnit/hoitopäivät lukuarvo nousee v.2017 vastaava arvo Q1/4 v seurataan TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA Toimintamenot % 100% KS2018 arvo kuukausittain sitova Kustannukset/hoidettu potilas enint. 3% nousu TP2017 arvo vuosittain seurataan Työpanos (talousnäkökulma) % toteuma 100% tai alle KS2018 arvo vuosittain seurataan Hoidettu potilas/työpanos lkm lkm nousee TP2017 arvo vuosittain seurataan VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN Sairauspoissaolot % vähenevät v.2017 arvo 4 kk:n välein seurataan Ammatillinen työnjako % etenee v tilanne vuosittain seurataan Omaehtoinen vaihtuvuus % <3% vakinaisen henkilöstön määrästä TP2017 arvo vuosittain seurataan Opiskelijatyytyväisyys piste TP 2016 TP2017 arvo vuosittain seurataan Tieteelliset julkaisut lkm 3 v KA ka vuosittain seurataan 62

63 Käyttötalousosa Taloussuunnitelma MEDISIININEN TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit yht. (esh+pth) ,3 Esh:n laskutettavat avohoitokäynnit ,1 Pth:n laskutettavat avohoitokäynnit ,2 Hoitopäivät ,0 Vuodeosastohoitojaksot ,4 Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 3,9 3,9 3,9 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,7 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille ,6 Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille ,1 Välitettyjen palvelujen myynti ,2 Sairaalapalvelujen myynti muille ,0 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus ,8 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,7 Vuokratuotot ,0 Muut toimintatuotot ,5 Tuotot yhteensä ,4 Tulosalueen sisäiset tulot ,0 Sisäiset tulot yhteensä ,0 Toimintatuotot yhteensä ,7 Henkilöstökulut yhteensä ,4 Palkat ,1 Henkilösivukulut yhteensä ,7 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Apteekkitarvikkeet ,2 Hoitotarvikkeet ,3 Avustukset Vuokrat ,0 Muut toimintakulut ,4 Kulut yhteensä ,6 Tulosalueen sisäiset menot ,0 Sisäiset menot yhteensä ,0 Toimintakulut yhteensä ,0 TOIMINTAKATE ,7 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,7 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,9 63

64 Käyttötalousosa OPERATIIVINEN TULOSALUE Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Optan hoidon kysyntä näyttää edelleen kasvavan. Vuoden 2017 tammi-elokuussa uusia lähetteitä tuli 6,8 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Saman trendin ennustetaan jatkuvan. Kasvava kysyntä ja vuonna 2018 tapahtuva erikoissairaanhoidon uudistettu työnjako ja eräiden hoitotoimenpiteiden keskittäminen sekä mittavat tulevaisuuden sairaalan rakentamiseen liittyvät väistöt tuovat haasteita niin polikliiniseen kuin leikkaussalien ja vuodeosastojenkin toimintaan. Jatkamme edelleen tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja synkronoimme mahdollisimman hyvin ammattiryhmien lomat taataksemme potilaille hoitotakuulain mukaisissa aikarajoissa niin hoidon tarpeen arvion kuin hoidon toteutumisenkin. Silmätautien, kuulokeskuksen ja foniatrian siirtyminen nykyisiä tiloja laajempiin Medipoliksen tiloihin parantaa näiden potilaiden hoitoonpääsyä. Uusien tilojen myötä myös toimintamallit uudistetaan. Kuntoutuksen, fysiatrian ja kipupoliklinikan siirtyminen yhteisiin väistötiloihin Anatomian laitokselle edesauttaa näiden toimintojen synergiaa. Vuodeosastohoitojaksojen ja päivien ennustetaan kasvavan, kuten on tapahtunut jo v Hoitotoimenpiteiden keskittäminen tulee osaltaan lisäämään vuodeosastopaikkojen tarvetta. Tavoitteena on avata pysyvästi määräaikaisesti avatut 9 paikkaa Optan vuodeosastoille pienentämään kuormitusta. Avattavat paikat vähentävät potilaiden hoitoa epäasianmukaisissa tiloissa kuten käytävillä ja kanslioissa. Raskaat hoidot, kuten muun muassa gastrokirurgiset monielinresektiot, syöpäleikkaukset ja SYV-hoidot ovat lisääntyneet. Uusia hoitomuotoja otetaan käyttöön tutkimustietoon ja menetelmien arviointiin perustuen. Potilaan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota HaiPro-järjestelmän avulla, samoin asiakaspalautteet, muistutukset ja kantelut käsitellään yksiköissä. Käsihygieniahavaintojen avulla kiinnitetään huomiota henkilökunnan asianmukaiseen käsihuuhteen käyttöön. Seuraamme sairaalainfektioiden määrää sekä infektioiden torjuntayksikön kautta että QlikViewraportointityökalun avulla. Potilaan sähköinen asiointi lisääntyy sähköisen esitietolomakkeen käyttöönoton myötä. Tämä otettaneen käyttöön vuonna Leikkaustoimenpiteitä havainnollistavat videot upotetaan uuteen Internet-sivustoon, jotta potilas voi tutustua toimenpiteeseen etukäteen. Sähköiseen ajanvaraukseen ei valitettavasti vielä ole mahdollisuuksia. Tekstiviestimuistutuksen käyttöä laajennetaan, mikä vähentänee potilaan saapumatta jättämisiä. Laaturekistereiden Omavointi-palvelun käyttöönotto antaa potilaalle mahdollisuuden kirjata itse oireita ja toipumista, mikä toivottavasti vähentää myös kontrollikäyntien määrää. Tupakoimattomana leikkaukseen toimintamallin käyttöä jatketaan. Olemme mukana Magneettisairaala mallin mukaisten kehittämishankkeiden, kuten esim. kaatumisten ehkäisyn ja painehaavojen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn projekteissa. Virtuaalisairaalan hankkeet jatkuvat. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Leikkaus- ja heräämötoimintaan tarvitaan yhä laajempaa yhteistyötä yksikköjen välillä, jotta kyetään toimimaan KesLen pohjoispään väistön aiheuttamassa muutoksessa. Teho 1:n alkuvuodesta toteutuva remontti vaatii myös muiden yksikköjen toiminnan sopeuttamista, jotta tehohoitopotilaat pystytään hoitamaan korvaavissa tiloissa. Keskialueelle rakennettava väistöheräämö toimii ensin tehon väistötilana, kunnes se pohjoispään purun jälkeen muuttuu yhteiseksi heräämötilaksi. Vuodeosastokuormituksen tasaamisessa tarvitaan hyvää osaamisen hallintaa ja yhteistyötä ns. vastinpariosastojen välillä. Osastot 8 ja 9 sekä fysiatrian osastoja yhdistettiin vuonna Tulevana vuonna yhdistämme osastot 6 ja 7. Uudistamme myös po- 64

65 Käyttötalousosa tilasryhmien sijoittelua vuodeosastoille mahdollistaaksemme osastojen yhdistämisen, hyvän yhteistyön ja osaamisen hallinnan. Kipupoliklinikka siirtyy kuntoutuksen vastuualueelle ja muuttaa myös samoihin tiloihin kuntoutuksen ja fysiatrian kanssa. Tämä parantaa moniammatillista yhteistyötä ja hoito- ja kuntoutusprosessien yhdenmukaistamista. Osallistumme uusien osaamiskeskusten suunnitteluun. Tällaisia erikoisalojen ja tulosalueiden raja-aitoja poistavia hoitoprosessin mukaisia keskuksia ovat muun muassa sydänkeskus, tekonivelkeskus ja haavakeskus. Tulevaisuuden sairaalan suunnittelu on lisännyt merkittävästi vuoropuhelua yli tulosaluerajojen, mikä jatkuu vuonna Jatkamme kantasairaalan osastojen koulutusta kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistamisessa ja alkuhoidossa. Sairaanhoidollisten palveluiden kanssa on välttämätöntä lisätä yhteistyötä. Välinehuollon muutto eteläpäähän on tuottanut isoja haasteita varsinkin KesLen välineiden saatavuudelle 24/7/365. Varaston ja apteekin muuttaminen OYS:n ulkopuolelle väistötiloihin on aiheuttanut merkittäviä ongelmia potilashoidolle alkusyksystä Jatkamme yhteistä toiminnan kehittämistä, jotta näistä usein toistuvista ongelmista päästäisiin. Hoidonvarauskaavakkeen käyttöönoton laajentaminen KesLen alueelle auttaa välinehuollon toimintaa. Tulevat Medipoliksen, Anatomian laitoksen ja KesLen pohjoispään väistöt aiheuttanevat jälleen uusia haasteita Optan oman henkilökunnan sijoittamiselle ja osaamisen johtamiselle sekä potilaiden hoidolle että lisäksi välinehuollolle, varasto- ja apteekkitoiminnalle. Raahen leikkaustoiminta siirtyy osaksi Operatiivisen tulosalueen toimintaa. Tekonivelkirurgiaa on tehty hajautetusti Oulaskankaalla, LPKS:ssä ja Terveystalolla. Uusi asetus hoitotoimenpiteiden keskittämisestä muuttanee tätä tilannetta. Keskittämisen myötä myös syöpäkirurgiaa siirtyy keskussairaaloista tänne. Leikkaussali- ja vuodeosastokapasiteetti ei mahdollista toistaiseksi asetuksen mukaista keskittämistä. Kuntoutuksen alueella jatketaan neuvotteluja Oulun kaupungin kanssa potilaiden kuntoutuspalveluiden järjestämisestä alueellisesti. Kuntoutus aloitetaan mahdollisimman varhain ja nivotaan muuhun potilaan hoitoon. Pohjoisen ervan työnjako muuttunee uuden työnjako- ja keskittämisasetuksen mukaisesti viimeistään alkaen. Päivystys ja vaativat hoidot keskittyvät väistämättä. Toiminta ja talous tasapainossa Lisääntyvä kysyntä ja uuden asetuksen mukaiset työnjaolliset muutokset tuovat haasteita vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelulle. Suunnittelemme tulosalueen henkilöstökulut, aineet ja tarvikkeet sekä palvelujen ostot annetun raamin mukaisesti. Väistötilojen rakentaminen ja remontointi (4 väistösalia, heräämö, Medipolis, Anatomian laitos), uusien väistötilojen varustaminen (Medipolis, uudet salit ja heräämöt) ja uusien tilojen vuokrakulut lisäävät toimintamenoja aikaisempaa enemmän. Väistöt aiheuttavat lyhytaikaista toiminnan laskua, joka heijastuu sekä avohoitokäyntien että leikkaustoimenpiteiden määrään ja sitä kautta toimintatuloihin. Muidenkin käytössä olevien tilojen huonokuntoisuus ja sisäilmaongelmat (mm. Käsiyksikkö) voivat aiheuttaa toiminnan keskeytymistä. Talouden tasapainon säilyttäminen on ensi vuonna haasteellisempaa kuin aikaisempina vuosina. Toimintakulujen toteutumista seurataan kuukausittain tulosalueen ja vastuualueiden johtoryhmissä ja viranhaltijoiden toimesta. Ostopalvelujen määrä on kasvanut vuonna 2017 pääasiassa kuntoutuksen vastuualueella ja kasvu jatkunee edelleen vuonna Raahen toiminnan muuttuminen osaksi Operatiivista toimintaa pienentää osaltaan kirurgisten toimenpiteiden ostopalveluiden määrää. 65

66 Käyttötalousosa Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Kehitystoiminta on hyvin monimuotoista. Tulosalueella on menossa lukuisia isoja ja pienempiä kehittämishankkeita. Hankkeet tähtäävät perustoiminnan uusiin järjestelyihin, toiminnan tehostamiseen ja uusien toimintatapojen luomiseen sekä hoidon kehittämiseen. Tulevaisuuden sairaalan työpajoissa saatua tuotosta käytetään hyväksi toiminnan kehittämisessä. Hoitoketjujen kehittämistä jatketaan yhteistyössä erva-sairaaloiden ja perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Tutkimustoimintaan saatavan VTR-rahoituksen väheneminen aiheuttaa keskustelua samaan aikaan kun hoidollisen tuottavuuden vaatimus kasvaa. Yliopiston ja sairaalan välistä yhteistyötä ja työnjakoa tuetaan ja selkiytetään sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Julkaisutoiminnan säilyttäminen laadullisesti ja määrällisesti ennallaan vaatii ponnistelua. Tutkimuksen aktiivivaiheessa on mahdollista ja kannattaa varata enemmän aikaa pelkästään siihen tarkoitukseen. Ulkopuolisen rahoituksen hankinta on tärkeää. Operatiivinen tulosalue tekee koulutusyhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa. Kliinisten taitojen oppimiskeskusta hyödynnetään sekä henkilökunnan että opiskelijoiden koulutuksessa. Alueellisten koulutustilaisuuksien ja videovälitteisten meetinkien avulla tarjotaan koulutusta myös ervan sairaaloille. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Sähköinen esitieto ja sähköinen hoidonvaraus tulevat muuttamaan potilaan valmistelua toimenpiteeseen. Potilaan täyttämät esitiedot siirtyvät ammattilaisen hyväksynnän jälkeen suoraan Eskoon ja Anttiin (anestesiatietojärjestelmä). Tämän odotetaan vähentävän hoitajan haastatteluun kuluvaa työpanosta. Sähköinen hoidonvaraus standardisoi varauksen toteuttamista ja pakottaa ottamaan kantaa toimenpiteen vaatimiin järjestelyihin. Laaturekistereiden avulla hoidon tuloksia seurataan ja verrataan kansallisella tasolla. Tulevaisuuden sairaala hankkeen tuottavuustyöpajoissa on havaittu runsaasti tietojärjestelmillä ratkaistavissa olevia tuottavuutta parantavia kehittämiskohteita. Toivottavasti osakaan näitä pystytään ensi vuoden aikana toteuttamaan yhdessä tietohallinnon kanssa. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Uusien toimintamuutosten suunnitteluun otetaan mukaan osaava henkilöstömme. Työhyvinvoinnin suunnitelma tehdään yhdessä pyrkien kohdistamaan työhyvinvointipäivät koordinoidusti, jotta yksiköille pystytään tarjoamaan tyhy-päivät mahdollisimman vähillä toiminnan muutoksilla. Työnjakoa kehitetään edelleen. Klinikkasihteerit tullaan siirtämään samaan vastuuyksikköön yhden esimiehen alle. Tämä helpottanee heidän työnsä perehdyttämistä ja poissaolojen sijaistamista. Henkilökunnalle tiedotetaan tulevista muutoksista ja seurantatiedoista säännöllisesti osastokokouksissa, lääkärimeetingeissä, Intranet-sivujen välityksellä ja OPTA-infoissa. Henkilöstön allokoimista potilaana hoidon tarpeen mukaan jatketaan. Teho-osastolla jatketaan sairaanhoitajien kompetenssimäärittelyä, jotta tarvittava osaaminen pystytään varmistamaan ja suuntaamaan oikein. Koulutussuunnitelmissa huomioidaan toiminnan muutokset. Säpäkkä-palkkion käyttöä jatketaan vuonna

67 Käyttötalousosa Johtaminen Johtamisen merkitys korostuu muutostilanteessa. Operatiivisen tulosalueen ja vastuualueiden johtoryhmissä käsitellään säännöllisesti toiminnan ja talouden toteutumista, muutoskohteita ja kehittämistä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Tulosalueen johtaja, vastuualueiden johtajat ja ylihoitajat kokoontuvat viikoittain ajankohtaisia asioita käsittelevään palaveriin. Tämä lisää oikea-aikaisen ja avoimen tiedon välittymistä laajalla tulosalueella. Kehityskeskustelut käydään vuosittain esimiesten ja alaisten välillä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluina. Esimiestyötä tuetaan johtamiskoulutuksella ja työnohjauksella. Esimiehet keräävät vuosittain Deep Lead 360 astetta palautteen. Operatiivisen tulosalueen seurattavat mittarit: Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi POTILASLÄHTÖISYYS TOIMINNAN PERUSTANA Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein sitova Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein sitova Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa % 100 % 12/2017 arvo 4 kk:n välein sitova Sairaalan resurssista johtuvat perutut ja/tai % vähenee 1% 12/2017 arvo 4 kk:n välein seurataan siirretyt poliklinikka-ajat KT1,2,6 YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Korvatut potilasvahingot % vähenee v.2017 arvo vuosittain seurataan Hoitoon liittyvät sairaala-alkuiset infektiot/1000 hoitopäivää kpl vähenee v.2017 arvo 4 kk:n välein seurataan TALOUS JA TOIMINTA TASAPAINOSSA Toimintamenot/(avohoitokäynnit+vuodeosastopäivät) enint. 3% nousu TP kk:n välein seurataan Hoidettu potilas (hetu)/työpanos lkm lkm nousee TP2017 vuosittain seurataan Tehohoidon kustannukset / elossa sairaalasta lähtenyt potilas YOS-taso v.2017 arvo vuosittain seurataan Ostopalvelut toteuma 100% tai alle TA kk:n välein seurataan Leikkaussalitunnit (OPTA, Lesu) tunti kasvaa v.2017 arvo 4 kk:n välein seurataan Anestesian salitunnit (OYS, Lesu) tunti kasvaa v.2017 arvo 4 kk:n välein seurataan VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN Sairauspoissaolot % vähenevät v.2017 arvo 4 kk:n välein seurataan Kehityskeskustelut, kattavuus vakinaisesta henkilöstöstä, yksilö/ryhmä % 75 v.2017 arvo vuosittain seurataan Täydennyskoulutukseen osallistuminen ammattiryhmittäin pv nousee v.2017 arvo vuosittain seurataan 67

68 Käyttötalousosa Talous ja käyttösuunnitelma OPERATIIVINEN TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit yht. (esh+pth) ,3 Esh:n laskutettavat avohoitokäynnit ,3 Hoitopäivät ,2 Vuodeosastohoitojaksot ,1 Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 4,2 4,3 4,0-6,2 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,9 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille ,6 Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille ,1 Välitettyjen palvelujen myynti ,4 Sairaalapalvelujen myynti muille ,8 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus ,6 Maksutuotot ,2 Tuet ja avustukset ,3 Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,3 Tuotot yhteensä ,0 Tulosalueen sisäiset tulot ,0 Sisäiset tulot yhteensä ,0 Toimintatuotot yhteensä ,9 Henkilöstökulut yhteensä ,2 Palkat ,8 Henkilösivukulut yhteensä ,6 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Apteekkitarvikkeet ,1 Hoitotarvikkeet ,4 Avustukset ,0 Vuokrat ,5 Muut toimintakulut ,4 Kulut yhteensä ,9 Tulosalueen sisäiset menot ,0 Sisäiset menot yhteensä ,8 Toimintakulut yhteensä ,5 TOIMINTAKATE ,4 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,7 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,1 68

69 Käyttötalousosa LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Hoitoon pääsyn aikoja seurataan, lähetteiden käsittely ja hoitotakuu toteutuvat säädösten mukaisesti. Potilaslähtöisiä toimintatapoja ja hoitoprosesseja arvioidaan ja kehitetään Tulevaisuuden sairaala-projektin tavoitteiden mukaisesti. Hoidon haitta- ja poikkeamatietoja (Haipro) sekä asiakkaiden sähköistä palautetta hyödynnetään hoitoprosessien laadun parantamisessa. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman sisältävä toimintakäsikirja on valmisteilla. Vieripoliklinikkatoiminta mahdollistaa synnyttäjän ja lapsen kotiutumisen ja hoidon yksilöllisesti ja potilasturvallisesti yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Muuttunut päiväkirurgiatoiminta tehostaa ja sujuvoittaa toimintaa. Lasten päiväkirurgian toimintaprosessia on kehitetty päivitetyn hoitosuosituksen mukaisesti ja uutta teknologiaa hyödyntäen (Buddy Health Care). Vanhemmat saattavat lapsensa hoitoon leikkausosastolle. Päiväsairaalatoimintaa laajennetaan ja kehitetään myös muilla lasten ja nuorten vastuualueen osastoilla. Pitkäaikaissairaiden lapsipotilaiden ja syöpäpotilaiden hoidon tukena käytetään psykologin palveluita. Perusterveydenhuollon lapsipotilaat hoidetaan lastenpäivystyksessä klo Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tulosalueen toiminta on lääketieteellisesti ja hoitotieteellisesti korkeatasoista ja näyttöön perustuvaa. Opetuskoordinaattorin johdolla kehitetään hoitotyönopiskelijoiden harjoittelua uuden toimintamallin mukaisesti, vastuuta ottamalla opit (VOO) ja videovälitteistä opetusta kehittäen. Opiskelijoiden laadunarviointi (Cles) opetukseen säilyy tavoitetasolla. Kliinisen hoitotieteen asiantuntija koordinoi hoitotyön tutkimus- ja kehittämistoimintaa hoitotyön tutkimusohjelman kärkihakkeiden mukaisesti. Perinteiset alueelliset kliinisten taitojen koulutukset ja tulosalueen sisäiset koulutukset jatkuvat. Perhekeskeisten hoitokäytäntöjen kehittäminen jatkuu kummallakin vastuualueella. Hoitotyötä kehitetään kansallisten ja kansainvälisten suositusten sekä Vauvamyönteisen sairaalan (BFHI) sertifikaatin kriteereiden mukaisesti. Yksiköiden välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön osaamista vahvistetaan sisäisellä henkilöstön perehdyttämisellä, työkierroilla ja kouluttamisella. Lasten ja vastasyntyneiden elvytyskoulutukset ja -harjoitukset sekä MET-toiminta ovat käytössä, lisäksi äkillisten tilanteiden simulaatioharjoituksia järjestetään säännöllisesti. Tulosalue on korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tuottaja ja tukee tutkimusta ja opetusta. Yhteistyö yliopiston kanssa jatkuu saumattomana. Viikoittaiset tiedekokoukset ja tutkijakoulu jatkavat toimintaansa. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä pysyy korkeana, sen merkitys korostuu VTR-rahoituksen vähentyessä. Hoitotyön tutkimusklubitoiminta ja näyttöön perustuvat koulutukset jatkuvat. Tulosalueella kehitetään edelleen erikoistuvien lääkäreiden koulutusta hyödyntäen lokikirjaa, tutorointia ja opetuksen säännöllistä auditointia. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Alueellinen työnjako, hoidon porrastus ja yhteistyöneuvottelut ervan ja perusterveydenhuollon kanssa toteutuvat suositusten mukaisesti. Vieripoliklinikkatoimintaa pyritään laajentamaan koko ervalle mahdollistaen etäälläkin OYS:sta asuvien synnyttäjien varhaisen kotiutumisen. Ensihoitajille järjestetään säännöllistä hands on training ja luentokoulutusta varautumisesta mahdollisiin matkasynnytyksiin. Erikoissairaanhoitoon tulevia lähetteitä muutetaan mahdollisuuksien mukaan konsultaatioiksi tukien perusterveydenhuollossa annettavaa hoitoa. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden osaamista vahvistetaan koulutuksin. Pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymävaiheen ohjauksen kehittämistä laajennetaan uusiin potilasryhmiin. Laaturekisterit ovat käytössä diabetes-, reuma- ja astmapoliklinikoilla. Päivystyspoliklinikalla lapsipotilaiden hoito- ja seurantakäytänteitä tehostetaan edelleen si- 69

70 Käyttötalousosa säänottojen vähentämiseksi. Synnytyssalin, synnytysosastojen ja vastasyntyneiden tehoosaston tiivistetty yhteistyö keskosten ja vastasyntyneiden alkuhoidon kehittämiseksi jatkuu. Vierihoito-osaston (os.13) ja naisten osaston (os.11) kesken tasataan potilaskuormitusta. Vierihoito-osaston henkilökunnalle järjestetään koulutusta prenataalipotilaiden hoidosta. Yhteistyötä sairaalan infektiotorjuntayksikön kanssa tehostetaan. Käsihygienian toteutumista ja infektioiden torjuntaa seurataan ja kehitetään. Infektioiden seurannassa käytetään SAIrekisteriä. Tulosalue pitää yllä valmiuksia reagoida asianmukaisesti turvapaikanhakijoiden sairauksiin ja tuleviin yllättäviin infektioepidemioihin (Ebola). Sikiötutkimusyksikkö vastaa kansallisesti tiettyjen sikiön sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Sikiöseulonnan jatkotutkimuksena noninvasiivinen menetelmä ( NIPT) korvaa osittain lapsivesi- ja istukkanäytteet. Uusia syövän hoidon biologisia lääkkeitä käytetään harkiten. Robottikirugiaa käytetään HALO-suositusten mukaisesti. Päiväkirurgiaa ja office-kirurgiaa lisätään. Leiko (leikkaukseen kotoa) on vakiintunut käytäntö. Fast-track-toiminnalla tuetaan leikkauspotilaan toipumista ja lyhennetään hoitoaikaa. Genetiikan toimialue keskittyy erityisosaamista vaativien korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen ja huolehtii lääketieteen kehityksen vuoksi nopeasti muuttuvien ja yhä laajemmin käytettävien geneettisten diagnoosimenetelmien eettisestä, laadukkaasta ja tehokkaasta soveltamisesta koko ervalla yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Perinnöllisyyspoliklinikan toiminnassa tehdään hallitusti tehtäväsiirtoja lääkäreiltä hoitajille. Vuonna 2016 perustettu harvinaissairauksien yksikkö (Harvi) toimii perinnöllisyyspoliklinikan yhteydessä, mutta palvelee koko sairaanhoitopiiriä. Lasten- ja naistensairaalan tilasuunnittelu ja hoitoprosessien kehittäminen jatkuu tuottavuustavoitteet huomioiden. Toimintaa kehitetään mm. Lean johtamisfilosofian mukaisten menetelmien avulla. Synnytystoiminnan mahdollisiin muutoksiin ervalla on varauduttu suunnitelmin. Omistajaohjaus tukee strategiaa Keskitymme erikoissairaanhoitoon. Toiminta on taloudellista ja vaikuttavaa ja huomioi jäsenkuntien kanssa tehdyt sopimukset. Soteen valmistaudutaan vieden PoPSTer-hankkeen suunnitelmia käytäntöön ja olemalla aktiivisia toimijoita OT keskuksen suunnittelussa. Toiminta ja talous tasapainossa Johtamisessa ja toiminnan ja talouden seurannassa hyödynnetään Qlikview-ohjelmaa vastuuyksikkötasolle asti. Vastuuyksiköt seuraavat toimintalukuja ja menokehitystä kuukausittain. Leikkausosastoilla on käytössä leikkauspotilaan hoitoisuusjärjestelmä (PERIHOI-Q). Hoitotyön koordinoinnilla ja hoitoprosessien uudelleentarkastelulla hallitaan henkilöstövoimavaroja. Lasten teho-osaston hallinnollista yhdistymistä, esimiestyötä sekä tehopotilaiden hoitoisuuden mittaamista kehitetään. Rekrytointipalveluiden hallinnoimalla teho-osastojen ja tulosalueen kätilöiden varahenkilöstöjärjestelmällä varmistetaan erityisosaaminen äkillisissä poissaoloissa. Taloussuunnitelman toteutuminen vahvistetulla tavalla edellyttää työpanosten ja menojen hallintaa. Lääkinnällisten laitteiden uusinnassa huomioidaan laitteiden elinkaari. Väistötilojen käytön jatkuminen vaikuttaa toimintaan ja henkilöstömitoitukseen. Sisäilmaongelmien vuoksi tulosalueella joudutaan tekemään kosteus- ja ilmastointiremontointia ja käyttämään koneellista ilmapuhdistusta. 70

71 Käyttötalousosa Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työvoimapulaa vältetään osa-aikatyöllä huomioiden työntekijän elämäntilanne. Työaikapankkivapaita käytetään koko tulosalueella. Näillä toimenpiteillä toivotaan työhyvinvoinnin paranevan. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin ja kansainvälisiin konferensseihin suunnitelmallisesti. Yksiköille laaditaan henkilöstön osaamissuunnitelmat. Vastuuyksiköiden koulutus- ja kehittämispäiviä toteutetaan koordinoidusti. Henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta varmistetaan jatkamalla kiinteää yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Palkitsevan työn menetelmämallin käyttöä jatketaan. Osaaminen ja osaajista kiinnipitäminen ovat tulosalueen toiminnan kulmakiviä. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Lasten- ja nuorten vastuualueella jatkuu videovälitteinen virtuaalitoiminta Lastenklinikoiden kummien avustuksella. Naisten vastuualueella kehitetään erikoistumiskoulutusta, erityisesti leikkausosaamista. Osana kehittämistyötä on valtakunnallinen lääkäriopettajien verkostoituminen. Paperitonta vastaanottotoimintaa laajennetaan. Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä (AKSELI) on otettu käyttöön naisten vastuualueen kaikissa poliklinikkayksiköissä. Lasten päivystyspoliklinikalla on otettu käyttöön Hoidon tuki-järjestelmä (HOITU) ja lasten syöpäosastolla on käytössä hoitajakutsujärjestelmä. Johtaminen Johtoryhmissä, osastonhoitajakokouksissa, lääkärikokouksissa ja osasto- ja tulosaluekokouksissa käsitellään asiat ja päätökset, jotka vaikuttavat vastuualueiden toimintaan. Tulosalue/vastuualuekokouksia järjestetään kerran puolessa vuodessa. Lana-hankkeen etenemisestä tiedotetaan suunnitelmallisesti. Esimiestyötä tuetaan erilaisin johtamiskoulutuksin ja henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan PPSHP:n esimiesvalmennuksiin. Lasten ja nuorten vastuualueella toteutetaan erikoislääkäreiden ja osastonhoitajien johtamiskoulutusta seuraamalla tuoreinta alan kirjallisuutta. 71

72 Käyttötalousosa Lasten ja naisten tulosalueen seurattavat mittarit: 72

73 Käyttötalousosa Talous ja käyttösuunnitelma LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit yht. (esh+pth) ,9 Esh:n laskutettavat avohoitokäynnit ,9 Hoitopäivät ,2 Vuodeosastohoitojaksot ,5 Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 3,4 2,9 3,5 19,1 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,2 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille ,5 Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille ,5 Välitettyjen palvelujen myynti ,7 Sairaalapalvelujen myynti muille ,5 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus ,2 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,0 Tuotot yhteensä ,2 Tulosalueen sisäiset tulot ,0 Sisäiset tulot yhteensä ,0 Toimintatuotot yhteensä ,2 Henkilöstökulut yhteensä ,2 Palkat ,8 Henkilösivukulut yhteensä ,7 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Apteekkitarvikkeet ,5 Hoitotarvikkeet ,2 Avustukset Vuokrat ,1 Muut toimintakulut ,2 Kulut yhteensä ,3 Tulosalueen sisäiset menot ,0 Sisäiset menot yhteensä ,6 Toimintakulut yhteensä ,5 TOIMINTAKATE ,8 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,8 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,3 73

74 Käyttötalousosa PSYKIATRIAN TULOSALUE Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Hoidot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä potilaiden ja heidän läheistensä sekä kuntien työntekijöiden kanssa. Potilaiden tyytyväisyyttä seurataan kyselyillä ja laatupalautteilla. Väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien suhteellista määrää pyritään systemaattisesti alentamaan. Hoitoon pääsyn ja lähetteiden käsittelyn aikoja seurataan ja hoitotakuu toteutuu säädösten mukaan. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Tulosalue tarjoaa psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa, oikeuspsykiatrisia tutkimuksia sekä muita hoitoon liittyviä palveluita sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sovitusti koko OYS-ervalle, vakuutuslaitoksille ja oikeuslaitokselle. Tulosalue vastaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisestä ja sekä siihen liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Tulosalue on mukana Pohjois-Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä mm. PoPS- Ter -hankkeessa ja Jokilaaksojen alueen mielenterveystyön ja psykiatrian hoidon suunnitelman toteuttamisessa. Tulosalueen hoitoprosessien potilaslähtöistä sujuvuutta kehitetään. Hoitoprosessit perustuvat tutkimustietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin sekä näiden pohjalta laadittuihin käypä hoito suosituksiin Perusterveydenhuollon psykiatriaa tuetaan konsultaatioilla, koulutuksella ja työnohjauksella. InterRAI - järjestelmän käyttöä jatketaan soveltuvilla osastoilla ja sitä pyritään systematisoimaan. Budjettikauden aikana lastenpsykiatrian yksiköt ovat edelleen evakkotiloissa, mikä vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja henkilöstöresurssien joustavaa käyttöä sekä aiheuttaa ylimääräisiä vuokramenoja. Tulosalue osallistuu tulevaisuuden sairaala- hankkeen suunnitteluun. OYS-ervan psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen määrä jää nykyisillä koulutusmäärillä liian pieneksi tarpeeseen ja poistumaan nähden. Tämän vuoksi tulosalueen erikoislääkäreiden koulutuspaikkamääriä tulisi lisätä vähitellen nykyisestä 14:stä noin 22:een. PPSHP:n alueella tehdyn lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelurakenteen ja toimintamallien selvitystyön pohjalta on valmisteltu Oulun kaupungin Lastenja nuorisopsykiatrisen toiminnan yhdistämistä Psykiatrian tulosalueeseen vuonna Aikuispsykiatrian osalta Oulun kaupungin mielenterveyspalveluista suunnitellaan Epävakaa-työryhmän siirtämistä. Toiminta ja talous tasapainossa Talous-, työpanos- ja suoritelukuja sekä hoidon tuloksia ja laatua seurataan. Toimintamenot ja tilikauden tulos pidetään talousarvion mukaisina. Työpanosten määrä pidetään käyttösuunnitelman mukaisena ja kustannusten kasvua hoidettua potilasta kohden hillitään kehittämällä osastojen keskinäistä työnjakoa, harkitsemalla tarkoin sijaisten tarve virkavapauksiin, yhdistämällä osastojen toimintoja viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi, henkilökunnan joustavalla liikkumisella tulosalueella sekä laajoilla kesäsuluilla. 74

75 Käyttötalousosa Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tulosalue tekee tiiviisti yhteistyötä Oulun yliopiston psykiatrian, lastenpsykiatrian ja hoitotieteiden oppiaineiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on edistää potilaiden ajanmukaista ja korkeatasoista hoitoa sekä ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista. Erityisinä kehittämishankkeina tulosalueella ovat nuoriso- ja vanhuspsykiatrian ryhmämuotoisen avohoidon kehittäminen, syömishäiriöiden hoitoketjun kehittäminen, tasavirtastimulaatiohoidon käyttö masennuksen hoidossa, lasten ja nuorten psykoterapeuttisen hoidon osaamisen vahvistaminen sekä safewards - toimintamallin vakiinnuttaminen väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien vähentämiseksi. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Henkilökuntaa kannustetaan videoneuvottelujen ja -konsultaatioiden käyttöön ja videovälitteisten neuvottelujen määrän kehitystä seurataan. Tulosalue osallistuu Virtuaalisairaala 2.0 hankkeeseen: Rakennetaan psykiatrinen digihoitopolku sujuvoittamaan hoitoprosessia (mm. esitietolomakkeet ja yksiköllisesti valitut oire- ja toimintakykymittarit sekä psykoedukatiivinen materiaali). Skype for Business sovelluksen lisäksi kehitetään nettiterapiakäytäntöä, jossa myös terapeuttisten harjoitteiden tekeminen mahdollistuu. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Keskeisenä kehittämisalueena on henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen työympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä luovaa ja myönteistä ilmapiiriä parantamalla. Suunnitteilla olevat peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet parantavat tilannetta. Henkilökunnan jaksamista sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan toteutettavilla yksilöllisillä työaikaratkaisuilla. Henkilökunnan jaksamista ja palvelujen laadukasta toteuttamista tuetaan tarjoamalla mielenterveyslain mukaista mahdollisuutta osallistua työnohjaukseen. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin. Mahdollisuus kehityskeskusteluun esimiehen kanssa tarjotaan vähintään kerran vuodessa jokaiselle työntekijälle. Työvuorojen suunnittelua ergonomisesti ja autonomisesti eli yhteisöllisesti lisätään. Varhaisen tuen toimintamallia vakiinnutetaan ja työterveyshuollon kanssa tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä tavoitteena mm. eläkkeellejäänti-iän nouseminen. Uusien työntekijöiden rekrytointia edistetään mm. pitämällä yhteyksiä kouluttajiin ja kehittämällä opiskelijoiden ohjausta. Sijaisten ja uusien työntekijöiden asianmukaisesta perehdyttämisestä huolehditaan. Tulosalueella on käytössä nopean palkitsemisen Säpäkkä-malli erityisten hyvien työsuoritusten huomioimiseksi. 75

76 Käyttötalousosa Johtaminen Tulosalueen ja vastuualueiden johtoryhmien työskentely on luonteeltaan keskustelevaa ja niiden kokousmuistiot ovat intranetissä kaikkien luettavana. Tulosalueen johtoryhmässä ovat mukana henkilöstön edustajat. Psykiatrian tulosalueen seurattavat mittarit: 76

77 Käyttötalousosa Talous ja käyttösuunnitelma PSYKIATRIAN TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit yht. (esh+pth) ,4 Esh:n laskutettavat avohoitokäynnit ,4 Hoitopäivät ,0 Vuodeosastohoitojaksot ,7 Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 21,2 17,9 18,2 1,7 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,4 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille ,2 Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille ,6 Välitettyjen palvelujen myynti ,3 Sairaalapalvelujen myynti muille ,4 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus ,4 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,8 Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,2 Tuotot yhteensä ,3 Tulosalueen sisäiset tulot ,3 Sisäiset tulot yhteensä ,9 Toimintatuotot yhteensä ,2 Henkilöstökulut yhteensä ,4 Palkat ,3 Henkilösivukulut yhteensä ,4 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Apteekkitarvikkeet ,0 Hoitotarvikkeet ,0 Avustukset Vuokrat ,8 Muut toimintakulut ,0 Kulut yhteensä ,1 Tulosalueen sisäiset menot ,3 Sisäiset menot yhteensä ,7 Toimintakulut yhteensä ,0 TOIMINTAKATE ,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 VUOSIKATE ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,6 77

78 Käyttötalousosa KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Kehitysvammahuollossa ovat tavoitteena asiakkaan palvelutarpeeseen joustavasti, laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti tuotetut palvelut. Tavoite on myös siirtää laitoksessa toteutettuja palveluja yhä enenevässä määrin avopalvelutoiminnaksi. Keskeinen tavoitteemme vuonna 2018 on laitoskuntoutuksessa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen moniammatillisena yhteistyönä. Asiakkaiden kuntoutus perustuu toimintakyvyn ja hoitoisuuden arviointiin (RAI- mittari), käyttäytymisanalyysiin sekä asiakkaiden yksilökeskeisiin elämänsuunnitelmiin. Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistavia työmenetelmiä käyttämällä pyritään löytämään keinoja rajoitustoimenpiteiden sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentämiseen. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta hyötyä kaikille Kehitysvammahuollon tulosalue vaativien erityispalvelujen osaamiskeskuksena täydentää ja tukee kuntien palveluja varmistamalla erityisosaamista vaativat kehitysvammahuollon palvelut Pohjois-Pohjanmaalla. Tarvittaessa palveluja annetaan erityisvastuualueen asiakkaille. Palvelumuotojen ja -sisältöjen kehittämistä jatketaan edelleen yhteistyössä palvelujenkäyttäjien ja kuntatoimijoiden kanssa. Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen on loppunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti keväällä Alueellisen Kehas-suunnitelman mukaisesti kehitysvammahuollon tulosalueella on jatkossa laitoskuntoutuksessa 30 asiakaspaikkaa. Jotta laitoskuntoutuksen asiakaspaikat riittävät vuonna 2018 ja tulevaisuudessa, tulee toimintaa edelleen kehittää ennakkoluulottomasti tavoilla, jotka tukevat asiakkaiden selviytymistä omassa kodissa (asumispalveluissa). Kehitysvammahuollon toiminta on aina perustunut sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteään integraatioon. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tämä tulisi myös jatkossa varmistaa. Vuonna 2018 tutkimus- ja kuntoutusarviopalveluja sekä hoito-, kriisi- ja kuntoutuspalveluja tuotetaan lasten ja nuorten kuntoutuksen vastuualueella sekä aikuisten kuntoutuksen vastuualueella. Lisäksi tarjotaan moniammatillista asiantuntijakonsultaatiota ja koulutusta. Palveluja tuotetaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaan, hänen läheisten sekä muiden verkostotoimijoiden kanssa poliklinikka- tai laitospalveluna osaamiskeskuksessa tai joustavasti jalkautuvana palveluna asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Toiminta ja talous tasapainossa Toiminnan ja talouden suunnittelussa on pyritty mahdollisimman hyvään palvelujen kysynnän ennakointiin ja tarvittavien resurssien arviointiin. Laitoshoidossa painopiste siirtyy tulevana vuonna lyhytaikaiseen hoitoon, jonka kysynnässä voi tapahtua suurta vaihtelua. Myös asiakkaiden hoidon vaativuus sekä itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä sääntelevä lainsäädäntö vaikuttavat toteutuvien työpanosten määrään. Kehitysvammahuollon käytössä olevat kiinteistöt vaikeuttavat henkilöstön joustavaa ja taloudellista resursointia, yhteistyötä ja turvallisuutta. Taloussuunnitelman toteutuminen edellyttää toiminnan ja talouden systemaattista seurantaa sekä tiukkaa työpanosten ja menojen hallintaa. Kehitysvammahuollon toimintakonseptin mukainen tilatarveselvitys ja toiminnallinen hankesuunnitelma saivat hallituksen hyväksynnän Hallitus antoi päätöksessään tehtäväksi aloittaa Kehitysvammahuollon hankkeen toteutussuunnittelun ja rakentamisen valmistelun. Vuoden 2017 alusta jatkettiin toiminnallisen ja teknisen suunnittelun yhdistämistä tilaohjel- 78

79 Käyttötalousosa maksi. Uudisrakennuksen sijaintipaikaksi varmistui Peltolan alue. Tekninen toteutussuunnittelu alkoi elokuussa. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen maaliskuussa 2018 ja tilojen tulisi olla käyttöönotettavissa kesällä Korkealaatuista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Syyskuun alussa v on käynnistynyt viisivuotinen kehitysvammalääketieteen osa-aikaiseen professuuriin (professor of practice) liittyvä yhteistyö Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteen tiedekuntien sekä PPSHP:n kehitysvammahuollon tulosalueen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ja Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on vahvistaa kehitysvammalääketieteen osaamista, koulutusta ja tutkimusta. Kehitysvammahuolto on ollut vuodesta 2013 alkaen mukana Northern Finland Intellectual disability (NFID) -tutkimuksessa, jossa pyritään määrittämään kehitysvammaisuuden etiologiaa. Tutkimus jatkuu edelleen, ensimmäiset kansainväliset julkaisut ovat ilmestyneet tai lähetetty arvioitavaksi vuosien aikana. Tutkimuksesta vaikuttaa muodostuvan hyvin merkittävä kehitysvammaisuuden geneettisten taustasyiden selvittelyssä. Harvinaissairauksien Harvi-yksikön kanssa yhteistyössä pyritään järjestämään tarkoituksenmukaisia hoitopolkuja harvinaisille kehitysvammaoireyhtymille. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakkuuksien asiakasasiakirjojen näkyvyyteen liittyy lainsäädännöllisiä rajoja. Yhteistyössä tietohallinnon kanssa tavoitteena on lisätä asiakirjojen näkyvyyttä, jotta tarvittavat tiedot ovat käytettävissä perus- ja erityspalvelujen kesken. Lisäksi valmistaudutaan valtakunnallisen Kanta-arkiston käyttöön ottoon myös sosiaalihuollon osalta. Yhteistyön tavoitteena on löytää asiakaslähtöiset ja toiminnan kannalta turvalliset ja toimivat käytännöt sekä lisätä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Kirjallisten lähetteiden ja palvelupyyntöjen korvaaminen sähköisillä järjestelmillä on vielä osittain kesken ja jatkokehittelyä tarvitaan. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Keskeistä on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja työturvallisuuden varmistaminen. Uuden toimintakonseptin vakiinnuttaminen ja erilaiset toimintamallit edellyttävät uudenlaista osaamista. Palveluprosessien kehittämistä ja uusien tilojen suunnittelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstön osallistumisella kehittämiseen, koulutuksella, henkilökohtaisilla keskusteluilla ja työtehtävien suunnittelulla sekä tiiviillä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa tuetaan jaksamista ja työhyvinvointia. Työvuorojen suunnittelu autonomisesti voidaan jatkossa toteuttaa sähköisesti ja henkilöstöä tuetaan ergonomiseen työvuorosuunnitteluun. Vuoden 2018 toiminnassa ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa painopisteenä ovat YKS- yksilökeskeinen elämänsuunnittelu, käyttäytymisanalyysi ja ratkaisukeskeinen toimintamalli sekä IMO-koulutukset. Johtaminen Kehitysvammahuollon toimintakonseptissa palveluprosessien johtaminen - palvelutuotannon sujuminen, ohjaus ja kehittäminen ovat keskeisellä sijalla. Johtaminen perustuu avoimuuteen. Moniammatillista yhteistyötä ja henkilöstön osallistumista valmisteluun sekä hyvää työilmapiiriä tuetaan. 79

80 Käyttötalousosa Kehitysvammahuollon seurattavat mittarit: Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi TOIMINTA ON ASIAKASLÄHTÖISTÄ Palvelukokemus/ asiakastyytyväisyys % 90% osittain tai täysin samaa mieltä vuosittain seurataan Uhka- ja väkivalta-tilanteet lkm vähenee v arvo vuosittain seurataan YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA KESKITTYMÄLLÄ JA TUKEMALLA TOIMIVAAN YHTEISTYÖHÖN RAI-toimintakykymittarin käyttö / hoitojakso lkm 100 % v.2017 vuosittain seurataan Pitkäaikainen laitoshoito (>3kk) lkm laskee v.2017 vuosittain seurataan Lyhytaikainen laitoshoito (<3kk) lkm laskee v.2017 vuosittain seurataan Laitosjaksoa edeltävä tilannearvio lkm lisääntyy v.2017 vuosittain seurataan Avokäynnit ja arviot lkm lisääntyy v.2017 vuosittain seurataan TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA KVH kustannukset /as toteuma 100% tai alle TA 2018 arvo vuosittain Seurataan VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN Autonominen ja ergonominen työaika-suunnittelu käytössä % 100 % 2017 vuosittain seurataan Koulutus koulutuspäivien määrä/työntekijä 3 tai yli 2017 vuosittain seurataan Sairauspoissaolot % vähenee v kk:n välein seurataan 80

81 Käyttötalousosa Talous ja käyttösuunnitelma KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Neuvola- ja tutkimuspalvelukäynnit ,9 Laitoshoito, hoitopäivät ,1 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,3 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille Välitettyjen palvelujen myynti Sairaalapalvelujen myynti muille Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus Maksutuotot ,6 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,1 Muut toimintatuotot ,0 Tuotot yhteensä ,4 Tulosalueen sisäiset tulot Sisäiset tulot yhteensä Toimintatuotot yhteensä ,4 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut yhteensä ,8 Palkat ,2 Henkilösivukulut yhteensä ,9 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Apteekkitarvikkeet ,2 Hoitotarvikkeet ,5 Avustukset Vuokrat ,0 Muut toimintakulut ,1 Kulut yhteensä ,2 Tulosalueen sisäiset menot Sisäiset menot yhteensä ,4 Toimintakulut yhteensä ,5 TOIMINTAKATE ,4 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 VUOSIKATE ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,8 81

82 Käyttötalousosa OULASKANKAAN TULOSALUE Omistajaohjaus tukee strategiaa Oulaskankaan tulosalueella tuotetaan erikoissairaanhoitoa yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan ja muiden alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien kanssa. Tulosalue noudattaa yhdessä sovittua järjestämissuunnitelmaa palvelujen toteuttamiseksi. Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystys tuottaa virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen alueelle. Oulun eteläisen alueen mielenterveyspalvelujen toiminnan suunnittelua jatketaan vuoden 2018 aikana. Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Potilaamme saavat tarpeelliseksi arvioitua, vaikuttavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa. Kiireellinen ja kiireetön hoito toteutuvat valtakunnallisia perusteita noudattaen. Strategiassa huomioidaan asiakkaiden arvot ja toiminta on eettisten periaatteiden mukaista. Hoidon saatavuutta ja prosessien sujuvuutta parannetaan ammattiryhmien välisen työnjaon avulla. Seuraamme tutkimuksiin ja hoitoihin odottavien potilaiden määrää ja toteutuneita odotusaikoja ja julkistamme tulokset. Toiminnan kehittämistä ja potilastyytyväisyyden seurantaa varten kerätään palautetta sähköisen asiakaspalautejärjestelmän avulla. Potilasturvallisuutta edistetään noudattamalla tulosalueen potilasturvallisuussuunnitelmaan kirjattuja toimintamalleja ja ohjeita. Hoitoon liittyvien muistutusten, kanteluiden, potilasvahinkojen ja sairaalainfektioiden määrän seuranta on rutiinia. Niiden lisäksi analysoimme riskejä ja haittatapahtumia sekä käytämme vaaratapahtumien arviointimenettelyä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Toiminta ja talous tasapainossa Tulosalueen taloutta ja toimintaa toteutetaan käyttösuunnitelman mukaisesti. Mittaamme tuottavuutta useilla eri mittareilla. Työpanoksen määrään kiinnitämme erityistä huomiota sekä suunnittelussa että seurannassa. Kiinteistöjen uudistamistarpeet arvioidaan ja huomioidaan suunnitelmissa ja toteutuksessa. Investoinnit mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen ja tehokkaamman toiminnan. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta - hyötyä kaikille Tulosalue suunnittelee erityisesti mielenterveyspalvelujen avohoidon organisoimista yhteistyössä muiden alueen palvelutuottajien kanssa. Organisaatioiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään edelleen ja tulosalue osallistuu aktiivisesti Oulun eteläisen alueen hyvinvointiverkostoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan suunnitteluun ja toimintaan. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Tulosalueen tutkimus- ja kehittämistyöryhmät toimivat yhteistyössä oppilaitosten ja perusterveydenhuollon kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden raportointia parannetaan. Laajoissa kehittämishankkeissa huomioidaan koko palveluketju. Sairaanhoitopiirin tutkimusneuvostoon osallistutaan. Koulutusyhteistyö jatkuu alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Henkilöstön koulutussuunnitelmat pohjautuvat strategiaan ja suunnittelut tehdään yksiköittäin kehityskeskusteluihin ja henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmiin pohjautuen. Koulutuspalautteita seurataan. 82

83 Käyttötalousosa Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Ajanantoa uudistetaan ja tietoteknisiä ratkaisuja hyödynnetään sekä nettiajanvarausta suunnitellaan. Hoitu-järjestelmä otetaan käyttöön sisätautien ja keuhkosairauksien osastolla. Puheentunnistusohjelman käyttöönotto aloitetaan fysioterapeuteista. Automatisoitu varastonhallintajärjestelmä laajennetaan koskemaan sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastoa. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työhyvinvointisuunnitelmat laaditaan yksiköittäin vuosittain. Osaaminen ja henkilöstöresurssit suunnataan kysynnän mukaisesti. Koulutus- ja työnohjaussuunnitelman avulla turvataan osaamista ja työssä jaksamista. Hyvä kohtelu ohje ja Vartu malli ovat käytössä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä ennaltaehkäisevästi ja työkyvyn ylläpitämiseksi korostuu. Tuemme henkilöstöä muutoksessa. Johtaminen Johtaminen perustuu selkeään toimivaltaan ja vastuuseen toiminnasta ja taloudesta, avoimeen vuorovaikutukseen ja hyvään tiedonkulkuun tulosalueen kaikilla tasoilla. Johtaminen on innostavaa, kannustavaa, sitouttavaa, vastuullista ja oikeudenmukaista. Vahvistamme esimiesten osaamista järjestämällä sitä tukevaa täydennyskoulutusta. Moniammatillista johtajuutta korostetaan ja henkilöstö osallistuu päätösten valmisteluun. Oulaskankaan seurattavat mittarit: 83

84 Käyttötalousosa Talous ja käyttösuunnitelma OULASKANKAAN TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit yht. (esh+pth) ,4 Esh:n laskutettavat avohoitokäynnit ,0 Pth:n laskutettavat avohoitokäynnit ,5 Hoitopäivät ,3 Vuodeosastohoitojaksot ,0 Radiologiset tutkimukset ,0 Tunnuslukutavoitteet Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 5,4 2,5 2,5-0,4 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,4 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille ,4 Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille ,2 Välitettyjen palvelujen myynti ,8 Sairaalapalvelujen myynti muille ,3 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,5 Vuokratuotot ,4 Muut toimintatuotot ,8 Tuotot yhteensä ,1 Tulosalueen sisäiset tulot ,5 Sisäiset tulot yhteensä ,6 Toimintatuotot yhteensä ,5 Henkilöstökulut yhteensä ,2 Palkat ,8 Henkilösivukulut yhteensä ,1 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Apteekkitarvikkeet ,5 Hoitotarvikkeet ,2 Avustukset Vuokrat ,0 Muut toimintakulut ,3 Kulut yhteensä ,8 Tulosalueen sisäiset menot ,5 Sisäiset menot yhteensä ,2 Toimintakulut yhteensä ,8 TOIMINTAKATE ,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 VUOSIKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,5 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,5 84

85 Käyttötalousosa SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE Potilaslähtöisyys toiminnan perustana Sairaanhoidollisten palveluiden toimesta huolehditaan, että sairaalan toimintaympäristö mahdollistaa korkealaatuisen potilashoidon ja että hoitoon tulevat potilaat saavat tarvittavat tutkimukset määräajassa. Vuonna 2018 jatketaan edelleen Lean-ajattelun mukaista toimintaprosessien kehittämistä mikä parantaa tutkimuksiin pääsyä ja lyhentää tutkimustulosten sekä palveluiden vasteaikoja. Korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Kaikilla vastuualueilla kehitetään omaa toimintaa jatkuvasti. Keskeinen kehittämisen työkalu on ns. Lean-ajattelun tuominen toimintaan, millä tehdään toiminta-prosesseja entistä sujuvammaksi. Tieteellisen tutkimuksen osalta jatketaan panostusta tutkimusryhmien toimintaan sekä rahoituksen kohdentamisella että tutkimusta tukevan infrastruktuurin kehittämisellä. Oman henkilöstön kattavasta ja ajanmukaisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Lisäksi kullakin toimialueella huolehditaan myös erityisvastuualueen ja osittain myös valtakunnallisen työnjaon pohjalta tapahtuvan koulutustoiminnan järjestämisestä. Uuden teknologian hyödyntäminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa näkyy erityisesti diagnostiikan vastuualueella, jossa uuden sukupolven magneettikuvauslaitteella aloitetaan uutena toimintana mm. magneettikuvauspohjainen sädehoidon suunnittelu. Potilashoidon palveluiden toimialueet ovat mukana tulevaisuuden sairaalan 2030 toimintaprosessien suunnittelussa sekä tulevassa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Alueellinen apuvälinekeskus pyrkii lunastamaan asemansa maakunnallisena osaamiskeskuksena. Sosiaalitoimen painopistealueena on uusien toimintojen potilaslähtöinen kehittäminen ja aktiivinen osallistuminen terveyssosiaalityön sijoittumiseen ja tehtävien määrittelyyn. Ravintopalveluiden toimintaprosessit muuttuvat oleellisesti ruuan tuotannon siirtyessä uuteen tuotantokeittiöön. Yhteistyöllä tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen yksiköt toteuttavat omaa toimintaansa yhteistyössä lähialueen toimijoiden kanssa. Tämän pohjalta on tehty useita yhteistyösopimuksia palvelujen toteuttamiseksi. Yhteistyön laajentamista toteutetaan huomioiden valtakunnalliset muutokset kuntarakenteessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kehittämisessä. Uuden välinehuoltokeskuksen toimintaprosesseja kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Apteekissa ja hankintapalveluissa jatkuu ervan hankintayhteistyö. Hankintapalvelut tiivistää lisäksi hankintayhteistyötä yliopistosairaaloiden kesken. Apuvälinekeskuksessa varmistetaan yhtenäisen ohjausjärjestelmän käyttöönotto koko PPSHP:n alueella. Eri yksiköiden muuttaessa väistötiloihin logistiikkajärjestelyjä kehitetään vastaamaan uutta toiminnallista kokonaisuutta. Toiminta ja talous tasapainossa Sairaanhoidolliset palvelut tulosalueen tavoitteena on etsiä synergiaetuja ja toteuttaa niitä menestyksellisesti. Tarkoitus on parantaa kaikkien toimintojen tuottavuutta kehittämällä omia toimintaprosesseja Lean-ajattelua soveltaen. Palvelutuotannosta neuvotellaan sairaanhoitopiirin tilaavien yksiköiden kanssa. Uusilla toimintamenetelmillä pyritään lopettamaan turhia toimintoja. Toimintaperiaatteena on katsoa koko sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kokonaisuutta ja välttää ns. osaoptimointia. Hoitohenkilöstön ja tukipalvelujen 85

86 Käyttötalousosa henkilöstön välistä työnjakoa kehitetään edelleen, jotta hoitohenkilöstö voi keskittyä potilaan hoitamiseen. Johtaminen Tulosalue jatkaa Johtamisen johtaminen -hanketta jonka tavoitteena on saada esimiestyö toteutumaan systemaattisesti ja johdonmukaisesti tulosalueen kaikilla tasoilla. Johtamisessa painotetaan tiedottamista ja kaikkien työntekijäryhmien osallistumista asiakokonaisuuksien valmisteluun. Tavoitteena on myös aktiivisesti hakea uusia synergiaetuja tulosalueen sisällä eri yksiköiden välillä toiminnan toteuttamiseksi tuloksellisella tavalla. Vastuualueiden johtoryhmissä seurataan säännöllisesti ja monipuolisesti asiakkuuksia, henkilöstöä, toimintaa ja toimintaprosesseja sekä taloutta kuvaavia tunnuslukuja. Johtoryhmätyöskentelyä pyritään uudistamaan siten, että huomioiden pitkän tähtäimen tavoitteita. Tietojärjestelmät ja teknologia osaamisen tukena Patologian toimiala jatkaa digitaalisen patologian toimintamallin kehittämistä ja käyttöönottoa meeting-toiminnan ja opetuksen ohella myös jokapäiväisessä diagnostiikassa. Hankintatoimistossa otetaan käyttöön EDI/OVT tilaukset, mikä vähentää manuaalista laskunkäsittelyä merkittävästi. Hankintojen raportointia kehitetään loppukäyttäjien tarpeita vastaaviksi. Keskusvarasto siirtyy mobiililaitteella tehtävään keräilyyn sekä tavaran vastaanottoon. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuudet puheohjauksella tehtävään keräilyyn sekä toimitusten reaaliaikaiseen seurantaan Gemini-järjestelmän avulla. Apteekki aloittaa lääkevarmennusjärjestelmän ja ns. avohoito e-reseptin käytön sekä jatkaa mobiililaitteiden käytön laajennusta. Omistajaohjaus tukee strategiaa Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue kehittää alueen kuntien kanssa uusia toimintamalleja, jotka tukevat hoidon porrastusta, kuntien omaa perusterveydenhuollon työtä sekä tuovat palvelujen tuottamisen kokoetua. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Työolobarometrin tuloksia hyödynnetään kehittämiskohteiden valinnassa, jotka ovat erityisesti lähiesimiestyö ja perehdyttäminen. Vuonna 2018 jatketaan työntekijöiden terveyden ylläpitämistä tukevaa liikuntahanketta. 86

87 Käyttötalousosa Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen seurattavat mittarit: 87

88 Käyttötalousosa Talous ja käyttösuunnitelma SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE Tilinimi Toteuma 2016 KS 2017 TS 2018 % vrt KS Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit yht. (esh+pth) ,1 Esh:n laskutettavat avohoitokäynnit ,1 Radiologiset tutkimukset ,2 Patologian laboratoriotutkimukset ,0 Kliinisen neurofysiologian laboratoriotutkimukset ,1 TULOSLASKELMA Myyntituotot ,2 Sairaalapalvelujen myynti jäsenkunnille ,2 Sairaalapalvelujen myynti ulkokunnille ,4 Sairaalapalvelujen myynti muille ,3 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus ,9 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,1 Vuokratuotot ,6 Muut toimintatuotot ,1 Tuotot yhteensä ,6 Tulosalueen sisäiset tulot ,3 Sisäiset tulot yhteensä ,8 Toimintatuotot yhteensä ,4 Valmistus omaan käyttöön ,0 Henkilöstökulut yhteensä ,2 Palkat ,8 Henkilösivukulut yhteensä ,5 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Apteekkitarvikkeet ,3 Hoitotarvikkeet ,2 Avustukset ,0 Vuokrat ,4 Muut toimintakulut ,4 Kulut yhteensä ,1 Tulosalueen sisäiset menot ,6 Sisäiset menot yhteensä ,7 Toimintakulut yhteensä ,4 TOIMINTAKATE ,8 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 VUOSIKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,2 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ,4 88

89 Rahoitusosa RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA 2018 JA -SUUNNITELMA Rahoitusosassa esitetään, miten investoinnit, sijoitukset pysyviin vastaaviin ja pääoman palautukset rahoitetaan tulorahoituksen lisäksi. Kuntayhtymän toiminnan jatkuvuus edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava muu rahoitus. Kuntayhtymä voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla taseen pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin sitoutunutta pääomaa. Kuntayhtymä voi perussopimuksen puitteissa kattaa rahoitustarvettaan myös jäsenkuntien omanpääomanehtoisilla sijoituksilla. Rahoitusosan viimeinen rivi osoittaa talousarvion ja suunnitelman vuotuisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Sairaanhoitopiirin tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen ja osa investoinneista rahoitetaan lainarahoituksella. Vuoden 2016 lopussa nostettiin 20,0 milj. euron laina Euroopan investointipankista ja vanhoja velkoja lyhennettiin lainasopimusten mukaisesti noin 10,3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin 99,3 milj. euroa. Vuonna 2017 loppuun mennessä lainakannan arvioidaan kasvavan noin 110,2 milj. euroon. Lokakuussa lisälainaa ei ole vielä nostettu, mutta lainan nostolle arvioidaan olevan tarvetta loppuvuoden aikana. Lainaa nostettaneen 30 milj. euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään lainasopimusten mukaisesti noin 9,2 milj. eurolla vuonna Talousarviovuodelle 2018 arvioidaan noin 43,5 milj. euron lainakannan kasvua, kun vanhoja lainoja lyhennetään noin 8,5 miljoonalla eurolla ja uusia lainoja arvioidaan tarvittavan investointien rahoittamiseen 52,0 milj. euroa. Suunnitelmakaudella arvioidaan lainarahoituksen tarpeeksi yhteensä 221 milj. euroa. Lainakannan muutos koko suunnitelmakaudelle arvioidaan olevan yhteensä 183,8 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin velkaantuminen kiihtyy lähivuosina, kun ryhdytään toteuttamaan vuonna 2012 valtuuston hyväksymää Tulevaisuuden sairaala hankeohjelmaa. 89

90 Rahoitusosa Sairaanhoitopiirin Tulevaisuuden sairaala ohjelmakokonaisuuden investointien rahoittamisessa tullaan tarkastelemaan ja käyttämään erilaisia malleja rahoituksen suhteen. Tämä on välttämätöntä myös riskien hallinnan kannalta. Tarkasteluun sisällytetään myös kiinteistöjen omistajuuden vaihtoehtoiset ratkaisut. Päätöksenteon taloudellisen näkökulman vahvistamiseksi toteutetaan investointilaskelmia ohjelmakokonaisuudesta. Osa ohjelmakokonaisuuden rahoituksesta tulee Euroopan Investointipankilta pitkäaikaisena vuoden rahoituksena. Leasing-rahoitusta käytetään erikseen päätettäviin kohteisiin, joita joko niiden tekniikan nopean vanhenemisen tai muun toiminnallisen tai taloudellisen syyn takia ei ole tarkoituksenmukaista hankkia omaan omistukseen. Leasinghankintoja varten sairaanhoitopiirillä on puitesopimus Kuntarahoitus Oy:n kanssa. Leasingrahoituksen käyttöä koskevat päätökset valmistelee tulos- tai vastuualueen johto yhdessä talousjohtajan kanssa investointihankkeita koskevan valmistelu- ja päätöksentekoprosessin mukaisesti. Lainojen korkotaso pyritään varmistamaan mahdollisimman vakaaksi ja ennustettavaksi. Nykyisessä markkinatilanteessa hyödynnetään vaihtuvien korkojen alhaista tasoa. RAHOITUSOSA Toiminnan rahavirta Tilinpäätös 2016 KS 2017 Talousarvio 2018 Suunnitelma 2019 Suunnitelma Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yht Pitkäaikaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Lainakannan muutokset yht Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yht Rahavarojen muutos

91 Investointiosa INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT VUOSINA Investointiosassa esitetään investointeja koskevien hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointimenona budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot sekä toimialasijoitusosakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Sairaanhoitopiirin investointien tulee olla poistojen suuruiset pitkällä tähtäimellä (korvausinvestoinnit), jottei rakennuksiin muodostu korjausvelkaa ja koneet ja laitteet mahdollistavat turvallisen ja tehokkaan palvelutuotannon. Kasvava toiminta edellyttää myös uusinvestointeja ja kapasiteetin käyttöasteen nostoa. Investointien tavoitteina ovat seuraavat seikat: 1. Palvelutuotannon määrän lisäys 2. Palvelukyvyn parantaminen ja 3. Tuotannon tehostaminen Investoinnit on jaettu seuraaviin prioriteettiluokkiin: 1. Välttämätön hankinta - puute estää tai häiritsee merkittävästi normaalia toimintaa - rikkoutuneen laitteen välttämätön korvaaminen 2. Tärkeä hankinta - tehostaa toimintaa/puute hidastaa, hankaloittaa toimintaa 3. Muu hankinta/toiminnan kehittäminen Investointien prioriteettiluokka määrittelee niiden toteuttamisjärjestyksen. Tulosalueelle myönnetty investointimääräraha on sitova. Tulosalueen johtaja voi päätöksellään poiketa hyväksytystä investointisuunnitelmasta alle euron investointien suhteen, kuitenkin siten ettei tulosaluekohtainen määräraha ylity. 91

92 Investointiosa Toteutuneet investoinnit vuosina ja suunnitelmat vuosille , milj. euroa INVESTOINNIT VUOSILLE Ohjelmistot Koneet ja laitteet tietohallinto lääkintälaitteet (korv inv. Tavanomaise Rakennukset tekninen peruskorjaus toiminnalliset tilamuutokset inframuutokset väistötilat erilliset rakennushankkeet - Peltolan huoltorakennus Tulevaisuuden sairaala Maa-alueet Osakkeet ja osuudet YHTEENSÄ

93 Investointiosa Investointiesitykset vuodelle 2018 ovat yhteensä 76,24 milj. euroja. Talousarviovuoden investoinneista rakennushankkeisiin suunnitellaan käytettävän 52,64 milj. euroa, koneisiin ja laitteisiin 13,8 milj. euroa, lääkintälaitteisiin varataan 11,7 milj. euroa ja tietohallinnon laitteistoon 2,1 milj euroa. Ohjelmistoihin varataan 4,2 milj. euroa ja osakkeisiin ja osuuksiin esitetään varattavaksi 1,0 milj. euroa maakunta- ja soteuudistukseen liittyvien yhtiöiden perustamisiin, muun muassa ICT yhtiöt. Suunnitteluvuoden 2019 investointitasoksi arvioidaan 104,6 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Tulevaisuuden sairaalahanke tulee lisäämään vuosittaista määrärahan tarvetta sekä rakennuksiin että laitehankintoihin. Vuonna 2019 rakennusten osuus kasvaa 74,8 milj. euroon ja vuonna ,5 milj. euroon. Laite- ja kalustoinvestointeihin varataan 16,8 milj. euroa suunnitteluvuosille 2019 ja Rakennusinvestoinnit 2018 Tulevaisuuden sairaala OYS uudistamisohjelmaan liittyvien tilojen peruskorjaaminen sekä uudisrakentaminen on lähivuosien ja vuosikymmenten suurin hanke sairaanhoitopiirissä. Tulevaisuuden sairaala hankkeisiin esitetään varattavaksi vuoden 2018 talousarviossa yhteensä 35,4 milj. euroa. Lisäksi tulevaisuuden sairaalan investointeihin sisältyy 4,6 milj. euron purkukustannusta, joka budjetoidaan maa-alueen arvonkorotukseksi. Rakennusten peruskorjauksien ja parannusten sekä väistötilojen arvioitu osuus on 17,3 miljoonaa euroa. Tämä sisältää tavanomaisten perusparannus ja korjaushankkeiden (3,0 milj. euroa) lisäksi toiminnallisia tilamuutoksia (5,0 milj. euroa), infran muutoksia(1,0 milj. euroa) ja väistötiloja (3,0 milj. ) sekä lisäksi Medipoliksen remontin liittyen silmä- ja korvatautien siirtymisestä uusiin tiloihin (5,0 milj. ) Alla olevassa taulukoissa on esitetty kaikki vuodelle 2018 suunnitellut yli euron investoinnit tulosalueittain (ei sitovuustasoittain) sekä pienemmät kokonaisuudet yhteissummina. 93

94 Investointiosa Kiinteistön tekninen peruskorjaus Toiminnalliset tilamuutokset Operatiivinen pienten potilashuoneiden WC:t tilavimmiksi ja nykyaikaisemmiksi Teho 1 Remontti Leikkaussalien väistötila Muut pienet muutokset Sapa SPET-TT huoneen remontti Medisiininen Laajennus investointi Ilmastointiremontti os 30 A remontti, valvontapaikkojen lisäys 10 ss TT-huoneen remontti Muut pienet muutokset Inframuutokset N-potilastorni, S-labrapää Väistötilat (tekniikka) Medipolis Väistöt Muut erilliset rakennushankkeet Peltolan huoltorakennus Tulevaisuuden sairaala Kehitysvammahuollon tekninen ja toiminnallinen suunnittelu Kehitysvammahuollon rakentaminen Peltolan PS4 rakennuksen purkaminen ja uusi muuntamo Lasten ja naisten sairaalan suunnittelu Lasten ja naisten sairaalan rakentaminen Tukipalvelukeskuksen suunnittelu Apteekin suunnittelu Ravintohuolto suunnittelu Varasto, apuvälinekeskus ja tekniikan huoltotilat suunnittelu Ydinsairaalan 1. vaiheen toteutussuunnittelu Ydinsairaalan 1. vaiheen rakentaminen Pysäköintiratkaisu pohjoiseen LaNa pysäköinti (suunnittelu) Pysäköintilaitos (suunnittelu) Ydinsairaalan 2. vaiheen suunnittelu Inframuutokset Uudet viemärilinjat Väliaikaisen ravintohuollon järjestäminen Suunnittelu Purku Lasten ja naisten sairaalan alta Purku Keskusleikkausosaston alta alta (Kesle pohjoinen, jos toteutus yhtä aikaa Lanan kanssa) RAKENNUSINVESTOINNIT YHTEENSÄ

95 Investointiosa Tulevaisuuden sairaala -hanke Lähivuosien ja seuraavien vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin Tulevaisuuden sairaala OYS uudistamisohjelmaan liittyvien tilojen peruskorjaaminen sekä uudisrakentaminen. PPSHP:n valtuusto päätti uudistamisohjelman käynnistämisestä kesällä 2012, jolloin kokonaisuuden alustavaksi kustannusarvioksi seuraavien vuoden aikana arvioitiin noin 500 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin nykyiset tilat ovat hyvin epäkäytännölliset, eivätkä vastaa nykypäivän erikoissairaanhoidon tarpeita. Useissa tiloissa on sisäilmaongelmia ja mahdollisia kosteusvaurioita. Suuri osa tiloista on välittömässä korjaustarpeessa. Nykymenetelmällä jatkettaessa ei saavuteta toiminnan tehokkuutta lisääviä tilaratkaisuja. Tilojen käyttöastetta tulee myös edelleen nostaa. Käytön tekniikalle asettamat vaatimukset edellyttävät suurempaa kerroskorkeutta ja kasvavia teknisen tilan tarpeita. Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeessa on kartoitettu sairaanhoitopiirin nykyisten toimintojen ja tilojen kehittämistarpeet ottaen huomioon mm. teknologian hyödyntäminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Uudistamisen keskiössä on potilaiden hoidon laadun ja hoitoprosessien kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä ja erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on saavuttaa paras hyöty ja parantaa toiminnan vaikuttavuutta tehostamalla eri prosesseja uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Tulevaisuuden sairaala -hankekokonaisuuden toteuttamista jatketaan vuoden 2018 aikana valtuuston tekemien linjausten mukaisesti. Tulevaisuuden sairaala 2030 ydinsairaala Ydinsairaalan suunnittelu on osa Tulevaisuuden sairaala 2030 ohjelmaa, jonka konseptisuunnitelman PPSHP:n valtuusto hyväksyi joulukuussa Tuolloin valtuusto samalla päätti, että ydinsairaalan toiminnallista suunnittelua viedään hankesuunnitelmatasolle ja tehdään tarvittavat suunnitelmat ensimmäisen vaiheen rakentamista varten niin, että valtuusto voi tehdä rakentamispäätöksen keväällä Valtuusto teki ensimmäisen vaiheen rakentamispäätöksen kesäkuussa 2017 ja päätti samalla, että ydinsairaalan seuraavien vaiheiden suunnittelua jatketaan ja tuodaan esitys rakentamispäätöstä varten joulukuun valtuustoon Ydinsairaalaan ensimmäisen vaiheen rakentamispäätöksen yhteydessä päätettiin, että hanke toteutetaan yhtä aikaa lasten ja naisten sairaalan rakentamisen kanssa. Hankkeiden yhdistäminen tuo merkittäviä säästöjä rakentamiskustannuksiin ja parantaa osaltaan leikkaustoiminnan tuottavuutta leikkaussalien käyttöasteen tehostamisella ja resurssien yhteiskäytöllä. Hankkeen tavoitekustannus on 85,6 miljoonaa euroa ja rakennustöiden tavoiteaikatauluksi on asetettu vuoden 2021 loppu, jonka jälkeen tiloja päästään ottamaan potilaskäyttöön. Hankkeen aloitus on riippuvainen meneillään olevista inframuutostöistä ja siitä, milloin päästään purkamaan keskusleikkausosaston pohjoispäätä. Ydinsairaalalla tarkoitetaan päivystyksen, leikkaustoiminnan, teho-osastojen ja näihin liittyvien toimenpideyksiköiden ja vuodeosastotoiminnan, kuntoutuksen sekä laboratorion ja kuvantamisen muodostamaa kokonaisuutta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan vatsaelinsairauksien osaamiskeskittymä kokoamalla vatsaelinsairauspotilaita hoitavien erikoisalojen avohoito, leikkaukset ja vuodeosastohoito samaan rakennukseen. Konseptisuunnitelman tulos osoitti, että ydinsairaalalle asetettu 10 15% tuottavuuden parantuminen on saavutettavissa uusilla hoitoprosesseilla, joiden toimeenpano edellyttää uutta, nykyistä tiiviimpää sairaalarakennetta, kehittyneempiä tietojärjestelmiä ja ennen kaikkea uusien toimintatapojen omaksumista potilaan hoitoon, tutkimukseen ja opetukseen. 95

96 Investointiosa Hankesuunnittelua on viety eteenpäin yhdessä sairaalan henkilöstön ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa mennään toiminnot edellä eli ensin kuvataan ja analysoidaan nykytoimintoja ja kuvataan tulevaisuuden hoitoprosessit potilaan näkökulmasta pyrkien samalla huomioimaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumisen mukana tulevat muutokset. Hankesuunnittelussa selvitetään tulevaisuuden hoitoprosessien vaatimat tukipalvelut ja ICT-tarpeet sekä vaatimukset. Samalla selvitetään ja arvioidaan tilatarpeet uudisrakentamista varten ja tutkitaan ydinsairaalan jatkorakentamisen vaiheistus, väistötarpeet ja aikataulutus. Leikkaussalien huono kunto aiheuttaa laajan operatiivisen toiminnan keskeytymisen riskin pitkäksi aikaa. Päivystysalueen ja teho-osastojen ahtaat ja huonokuntoiset tilat puolestaan vaarantavat asianmukaisen päivystys- ja tehohoidon jatkamisen tilanteessa, jossa alueellisten järjestelyjen vuoksi toiminta entisestään laajenee. Toivottu toiminnan tehostuminen saavutetaan täysimääräisesti vasta aiottujen rakennushankkeiden valmistuttua. Pitkään jatkuva rakennusvaihe kalliine väistöjärjestelyineen syö uudistusten kannattavuutta. Toiminnan turvaamisen ja riskien hallinnan vuoksi ydinsairaalan rakentamisen kokonaiskesto tulee saada mahdollisimman lyhyeksi. Hankesuunnittelun yhteydessä arvioidaan erilaisia rakentamisen etenemisvaihtoehtoja ottaen huomioon em. näkökulmien lisäksi väistöjärjestelyjen toteutukseen ja rakentamiseen liittyvät näkökohdat. Uusi Lasten ja naisten sairaala OYS:n pohjoisosaan rakennettavaan uudisosaan sijoittuvat lasten ja naisten päivystys- ja poliklinikkatoiminta, synnytyssalit, lasten ja vastasyntyneiden teho-osasto, vuodeosastot sekä vierihoito- ja vastasyntyneiden osasto. Valtuusto teki hankkeesta rakentamispäätöksen joulukuussa Hankkeen tavoitekustannus 75,2 M on asetettu yhdessä hankkeeseen valitun suunnittelu- ja rakentajaryhmittymän kanssa. Rakennustöiden tavoiteaikatauluksi on asetettu vuoden 2021 loppu, jonka jälkeen uutta lasten ja naisten sairaalaa päästään ottamaan potilaskäyttöön. Hankkeen aloitus on riippuvainen meneillään olevista inframuutostöistä ja siitä, milloin päästään purkamaan keskusleikkausosaston pohjoispäätä. Tukipalveluiden järjestäminen Tukipalvelut muuntautuvat toimintaympäristön ja palvelutarpeen muutoksiin hyödyntäen teknologiaa ja automaatiota sekä motivoituneita työntekijöitä joustavasti. Tukipalvelut tulevat hyödyntämään sähköistä koko sairaalan kattavaa toiminnanohjausjärjestelmää. Tukipalvelut toimivat asiakkaan kanssa sovittujen palvelutasojen ja palvelukuvausten mukaisesti. Tukipalveluiden osalta kehitetään resurssien uudelleenjakoa, joka mahdollistaisi esimerkiksi resurssitarpeen paikkaamisen siirtämällä resurssia hoitotoiminnasta tukipalveluille. Toiminnassa siirrytään kohti prosessimaisempaa toimintaa yhden luukun periaatteella, esimerkiksi muodostamalla yhteinen tukipalvelu- ja logistiikkakeskus. Tukipalveluiden tulee sijaita osin ydintoiminnan välittömässä läheisyydessä ja osin sujuvien yhteyksien päässä, kuitenkin siten että sellaiset toiminnot joissa synergiaetuja voidaan saavuttaa, ovat riittävän lähellä toisiaan. Esimerkiksi lääkkeiden valmistuksen tulee tapahtua tiettyjen toimintojen lähellä, eikä se siten voi sijaita sairaalan ulkopuolella. Tilojen osalta tukipalveluiden käyttöön tarvittaisiin riittävät, muuntojoustavat tilat ja kulkureitit. 96

97 Investointiosa Toiminnallisessa hankesuunnitelmassa selvitetään osana Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamisohjelmaa mahdollisuutta seuraavien tukitoimintojen sijoittamista tontin eteläpäähän: Hoitotarvikkeiden keskusvarasto Apteekki Ravintokeskus/jakelukeittiö/vastaanottoterminaali Apuvälinekeskus Tekniikan verstaat Toiminnallinen hankesuunnitelma valmistuu osana ydinsairaalan hankesuunnitelmaa joulukuussa Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon peruspalvelut (asumispalvelut) ovat siirtyneet viime vuosien kuluessa sairaanhoitopiiriltä pääosin kuntien vastuulle. Kuntien peruspalvelujen tueksi tarvitaan kehitysvammahuollon vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus, jossa palveluja tuotetaan poliklinikka- tai laitospalveluna osaamiskeskuksessa tai joustavasti jalkautuvana palveluna asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Laaditun hankesuunnitelman mukaan nykyiset, huonokuntoiset rakennukset tullaan purkamaan ja toiminnot siirretään Peltolan alueelle tätä tarkoitusta varten suunniteltuun uuteen rakennukseen. Kehitysvammahuollon toiminnallinen hankesuunnitelma ja tavoitebudjetti 12 miljoonaa euroa on hyväksytty PPSHP:n hallituksessa marraskuussa Hankkeen tekninen suunnittelu ja rakentamisen valmistelu on aloitettu kesäkuussa Rakennushankkeen päätoteuttajan hankinnat on aloitettu syksyllä Tavoitteena on aloittaa uudisrakentaminen vuoden 2018 alkupuolella. Uusi kehitysvammahuollon osaamiskeskus otetaan käyttöön kesällä Paikoitus- ja liikennejärjestelyt Osana kaavamuutosta on tehty selvityksiä sairaala-alueen liikennevirroista ja tehty arvioita tulevaisuuden liikennevirtojen kehittymisestä ja niiden mukana tulevista haasteista ja tarpeista suunnitella tulevaisuuden liikenne- ja pysäköintiratkaisut tontillamme. Samalla tulee huomioida lähivuosien häiriöt, jotka aiheutuvat samaan aikaan tapahtuvista rakennustöistä. Suunnittelua on tehty yhteistyössä Kontinkankaan muiden toimijoiden sekä Oulun kaupungin kaavoituksen kanssa. Nykyinen hallintorakennuksen vieressä oleva pysäköintilaitos ei vastaa toimivuudeltaan ja tilaratkaisuiltaan nykyvolyymien tarpeita ja rakenteet ovat osin peruskorjauksen tarpeessa. Tulevaisuuden tarpeet huomioiden on pohjoisen pysäköinnille tehty konseptisuunnittelua, joka on ollut osa kaavoitusvalmistelua. Tarkoituksena on kehittää suunnitelmia niin, että osataan ottaa huomioon liikenne- ja paikoitusratkaisut potilaille ja saattajille samalla, kun suunnitellaan ja rakennetaan ydinsairaalaa, jonka osana myös lasten ja naisten sairaalakin on. Potilashotelli Osana Master Plania eli yleissuunnittelua ja ydinsairaalan konseptisuunnittelua on todettu, että potilashotelli mahdollistaa useiden prosessien kehittämisen ja avohoitopainotteisemman toiminnan lisäämisen. Potilashotellille kaavaillussa mallissa hotellissa ei tarjota mitään sairaanhoidollisia palveluita. Potilashotellin suurimpia käyttäjiä ovat syöpähoidoissa käyvät potilaat sekä lapset ja heidän vanhempansa. Monet pitkämatkalaiset potilaat voivat turvautua hotellin palveluihin ennen tai jälkeen rasittavan hoitotoimenpiteen. Osan huoneista tulisi olla perhehuoneita. Sairaalan ylläpitämä kurssikeskus voisi myös hyödyntää hotellin tiloja. Suunni- 97

98 Investointiosa tellun mallin mukaan potilashotellin rakentaisi ja sen toiminnasta vastaisi ulkopuolinen yritys, jonka kanssa sairaanhoitopiiri solmisi sopimuksen hotellin käytöstä. Vuosina 2012 ja 2013 on tehty markkinaselvitys ja tarvekartoitusta potilashotellin tarpeista ja syksyllä 2014 on käyty markkinavuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Tuolloin potilashotelliin oli kaavailtu myös pysäköintitalo. Alan toimijoilla oli kiinnostusta aiheeseen, mutta asiaa ei viety eteenpäin, koska haluttiin laatia ensin yleissuunnitelma ja selvittää perusteellisemmin tarpeet ja vaatimukset potilashotellille. Osana ydinsairaalan konsepti- ja hankesuunnittelua on tunnistettu ja kuvattu tarpeet potilashotellille. Tulevaisuudessa tarve potilashotellille todennäköisesti lisääntyy avohoitojen kehittymisen myötä. Mikäli palvelutaso on kohtuullisen hyvä, potilaat voivat arvostaa myös sitä, että ennen tai/ja jälkeen toimenpiteen voi yöpyä potilashotellissa jos hoito/valmistelu poliklinikalla alkaa aikaisin (tai vaatii edeltävänä päivänä käyntiä) tai jatkuu pitkään illasta (päiväsairaala, joka olisi auki esim :een ). Potilashotellin avulla voidaan parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä huomioiden myös omaiset. Potilashotellin tarvetta ja sen toteutuskonseptia kehitetään vuoden 2018 aikana samalla kun jatketaan konseptisuunnittelua pysäköintilaitoksesta, johon potilashotelli voitaisiin rakentaa, jos se päätetään toteuttaa. Laiteinvestoinnit Sairaanhoitopiirin laiteinvestoinnit tehdään pääosin palvelutuotannon nykytilan ylläpitämiseen (korvausinvestoinnit), mutta myös palvelutuotannon tehostamiseen ja kasvavan palvelutuotannon johdosta (uusinvestoinnit). Valtaosa laiteinvestoinneista on korvausinvestointeja, jolloin elinkaarensa lopussa oleva laite korvataan uudella. Hyvin usein uuden laitteen tekniset ominaisuudet ovat paremmat kuin vanhan. Uudistetun laitteen avulla saavutetaan parempia hoitotuloksia ja /tai hoidon arviointeja, mikä omalta osaltaan lisää sairaalatoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Uudet lääkintätekniikan laitteet ovat myös yleensä turvallisempia käyttää kuin vanhat aiheuttaen esimerkiksi vähemmän säteilyrasitusta työntekijöille. Teknisten laitteiden hintakehitys on yleensä laskeva, jolloin uusi ja ominaisuuksiltaan parempi laite saadaan hankittua edullisemmin kuin vanhentunut laite. On huomioitava, että joissakin investoinneissa jako uus- tai korvausinvestointiin on epäselvä, koska uuden koneen tai laitteen tuotantokapasiteetti (suorituskyky) voi olla huomattavasti suurempi kuin vanhan laitteen. Tietohallinnon laiteinvestoinneilla turvataan nykyinen toiminnallisuus, käytön laajenemiseen tarvittava kapasiteetti sekä parannetaan järjestelmien suorituskykyä ja käytettävyyttä. Investointien kohteena ovat sairaanhoitopiirin tietoverkon aktiivilaitteet, levyjärjestelmät, varmistusjärjestelmät, palvelinympäristön, virtuaalisointiympäristö ja työasemat. Kone- ja laiteinvestointeja esitetään tehtävän ensi vuonna yhteensä 13,8 milj. eurolla. Lääkintälaitteiden investointimenoksi arvioidaan yhteensä 11,7 ja tietohallinnon laitteille 2,1 milj. euroa. Tulosalueelle myönnetty investointimääräraha on sitova. Tulosalueen johtaja voi päätöksellään poiketa hyväksytystä investointisuunnitelmasta alle euron investointien suhteen, kuitenkin siten ettei tulosaluekohtainen määräraha ylity. 98

99 Investointiosa Alla on erittely yli :n investoinneista tulosalueittain: YHTYMÄHALLINTO Työasemien uusinnat 1100 kpl Sairaanhoitopiirin tietoverkon ja tietoliikenteen laitteet ja ohjelmistolisenss SAN-kuituverkon uusinta Palvelimien uusinta ja laajennukset Levyjärjestelmä, kuvantaminen Muut laite- ja kalustoinvestoinnit yhteensä MEDISIININEN Respiraattori Monitorit Keskusvalvontajärjestelmäpäivitys Dialyysin vesikoneisto Proktologinen 3D uä-laitteisto Spiroergometria-laitteisto Muut laite- ja kalustoinvestoinnit yhteensä OPERATIIVINEN Anestesiatyöasema ICG-laitteisto C-kaari (aht ja käsiyksikkö) Biomikroskooppi Leikkausmikroskoopit Muut laite- ja kalustoinvestoinnit yhteensä LAPSET JA NAISET IRCG laite (Vartijaimusolmukedetektointi) Muut laite- ja kalustoinvestoinnit yhteensä PSYKIATRIA OULASKANGAS-VISALA Muut laite- ja kalustoinvestoinnit yhteensä SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT Instrumentit LaNa settien optimointi Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet Digitaaliskanneri Keskitetty kännykkähankinta Potilassängyt Ravintohuolto Kahvio Neilikka linjaston kalusteet ja uudet laitteet Mobiili 1.5T magneettikuvauslaite Arkistolevyt Natiiviröntgenkuvauslaitteisto Suoradigitaalinen osastokuvauslaite Muut laite- ja kalustoinvestoinnit yhteensä LAITE- JA KALUSTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ

100 Investointiosa Ohjelmistoinvestoinnit Sairaanhoitopiirin ohjelmistoinvestoinnit koostuvat sekä nykytilan toiminnallisuuden turvaavista korvausinvestoinneista että uuden tai laajenevan toiminnallisuuden vaatimista uusinvestoinneista. Investoinnit kohdistuvat sekä sovelluksiin että niiden käyttöympäristöön. Korvausinvestoinneissa olemassa oleva ohjelmisto korvataan versiopäivityksellä saman ohjelmiston toiminnallisesti kehittyneemmällä versiolla. Uusinvestoinneissa hankitaan joko kokonaan uusi ohjelmisto, lisätoiminnallisuuksia tai kasvavan käyttötoiminnan vaatimia lisenssilaajennuksia olemassa olevaan ohjelmistoon. Sovelluksiin kohdistuvilla investoinneilla vastataan lainsäädännön ja kansallisten palveluiden vaatimuksiin, kehitetään sähköisen asioinnin ja viestinnän ratkaisuja sekä hyödynnetään sovellusten mobiilikäytön mahdollisuuksia. Lisäksi valmistaudutaan alueelliseen soteintegraatioon sekä sote- ja maakuntauudistukseen. Sovellusten käyttöympäristön toiminnallisen ylläpidon ja kehittämisen vaatimat ohjelmistoinvestoinnit kohdistuvat työasemien ja toimistosovellusten uudistamiseen, palvelin- ja hallintaympäristön vaatimiin ohjelmistopäivityksiin ja laajennuksiin, päätelaitteiden ja sovellusten virtualisointiratkaisujen kehittämiseen sekä tietoturvan suojaamisen ja seurannan kehittämiseen. Osa ohjelmistoinvestoinneista tehdään myös tulevaisuuden sairaalan suunnittelun lähtökohdista. Vuodelle 2018 aineettomien oikeuksien (tietojenkäsittelyhankkeiden) investointimeno on 4,2 milj. euroa. Ohjelmistoinvestointien merkittävimmät kohteet vuonna 2018 on luetteloitu alla olevaan luetteloon, jossa tietohallinnon koko organisaatiota koskevat hankkeet on sijoitettu kohtaan Yhtymähallinto. YHTYMÄHALLINTO Esko, Toiminnanohjauksen tuki Potilashallinnon uudistaminen UNA ytimen hankinta SIEM Lisenssit: Microsoft päätelaitteet palvelimet pilvipalvelut, Vmware WIN10, päätelaitekehittäminen O365-käyttöönotto Up to date Esko valvontahoitotyön osio Muut ohjelmistoihin liittyvät hankinnat yhteensä MEDISIININEN TULOSALUE Lääkintälaitteiden integraatio ohjelma Muut ohjelmistoihin liittyvät hankinnat yhteensä OPERATIIVINEN TULOSALUE LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT OVI/EDI-tilausten toiminnallisuus Geminiin + muu Gemin kehitys LogMonitorin laajentaminen Muut ohjelmistoihin liittyvät hankinnat yhteensä OHJELMISTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ

101 Suoritteet/Määrätavoitteet LIITTEET 101

102 Suoritteet/Määrätavoitteet 102

103 Suoritteet/Määrätavoitteet 103

104 Suoritteet/Määrätavoitteet 104

105 Suoritteet/Määrätavoitteet 105

106 Suoritteet/Määrätavoitteet 106