Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Valtuusto

2 Organisaatio 2016

3 SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT... 4 POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KOKONAISTALOUDELLINEN TILANNE...26 SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VUONNA TALOUSARVION RAKENNE JA SISÄLTÖ...30 TOIMINNAN JA TALOUDEN PERUSTEET VUODELLE TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIOVUODEN TOIMINNAN MUUTOKSET...32 HINNOITTELUN PERUSTEET...34 Konserniohjaus TOIMINTATAVOITTEET TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET...39 TALOUSARVION SITOVAT TAVOITTEET...41 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTYMÄHALLINTO...50 MEDISIININEN TULOSALUE...55 OPERATIIVINEN TULOSALUE...58 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE...63 PSYKIATRIAN TULOSALUE...68 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE...72 OULASKANKAAN-VISALAN TULOSALUE...75 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE...79 RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET... 93

4 Yleistä SAIRAANHOITOPIIRIN TEHTÄVÄT Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on myös edistää väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Palvelut järjestetään tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 4

5 Yleistä 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Opetus- ja tutkimustoiminta Potilaiden hoidon ohella opetus ja tutkimus kuuluvat sairaanhoitopiirin perustehtäviin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu tutkintojen lukumäärään ja tutkinnosta määrättyyn korvaukseen. Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkiselle palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen muuta terveydenhuollon toimintayksikköä kuin yliopistollista sairaalaa, kunnalle, kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvaus yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta sairaanhoitopiirin sairaaloissa tehdään sopimus kunkin kouluttajatahon kanssa erikseen ja ohjauspalkkion määrästä sovitaan em. sopimuksessa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat perustaneet alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. 5

6 Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ovat alueen väestön tarpeet, henkilöstöön ja osaamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia vuosille tukeutuu vahvasti omistajakuntien näkemykseen sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Sairaanhoitopiirin strategiaa ja sääntöjä uusitaan tarpeen mukaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia (mm. tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki, ns. sote-laki). Strategian päivittäminen on aloitettu ja tavoitteena on saada työ valmiiksi niin, että se voidaan viedä sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa Omistajaohjauksen tärkeimpiä näkökulmia ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus. Siinä korostuvat seuraavat asiat: kuntalaisten omaehtoista terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Asiakkaiden osallistumista terveyspalvelujen toteuttamiseen vahvistetaan Terveydenhuollon resurssien jakautumisessa painotetaan perusterveydenhuoltoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensisijainen tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomelle Sairaanhoitopiirissä hoidetaan sekä perustason että erityistason erikoissairaanhoidon potilaita 6

7 Yleistä Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoiminta-alueilla ja kunnissa työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. Alueellinen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden ja kuntien kanssa. Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään. Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen alueellisesti. Kysyntä- ja lähetekäytäntöihin vaikutetaan sopimalla työnjaosta kuntien/yhteistoimintaalueiden ja yksityisten toimijoiden välillä, toimivilla konsultaatioyhteyksillä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen saumattomien hoitoketjujen turvaamiseksi. Kumppanuuden rakentamista kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välillä vahvistetaan. Sairaanhoidon ja muilta tukipalveluilta edellytetään toimivuutta, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Erityisvaltionosuutta ja vtr-tutkimukseen liittyviä tuloksia (vaikuttavuus) hyödynnetään omistajaohjauksessa. Sairaanhoitopiirin tilojen ja kiinteistöjen tarve ja omistusvaihtoehdot selvitetään Investoinnit suunnitellaan ja yhteen sovitetaan koko alueen palvelujärjestelmä huomioon ottaen. PALVELUJEN KUSTANNUSTASO JA TUOTTAVUUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannustaso ja tuottavuus ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Tuottavuutta on kuitenkin edelleen parannettava, kuten sairaanhoitopiirin strategia edellyttää. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että tuotokset (muun muassa suoritteet, episodit ja drg-pisteet) kasvavat enemmän kuin siihen käytetyt panokset (kokonaiskustannukset). Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden parantamisen kohteita ovat: 1) Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2) Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (tarkoituksenmukainen työnjako, yhdenmukaiset henkilöstömitoitukset, osaamisen kehittäminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen, kannustava palkkaus) 3) Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4) Toimintojen keskittäminen, mittakaavaetujen aikaansaaminen, päällekkäisyyksien poistaminen 5) Uuden teknologian hyödyntäminen, uudet toimintatavat ja innovaatiot Työnjaon, palveluprosessien ja toimintarakenteiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä omistajakuntien, sairaanhoitopiirin yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Palveluprosessien kehittämiseen liittyy henkilöstön palkitseminen laadukkaasta ja tuottavasta palvelutoiminnasta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen malli on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Käytettävissä olevien määrärahojen ja hankkeiden puitteissa merkittävää kehittämistyötä tehdään edelleen suunnittelukaudella mm. sähköisen potilasdokumentaation, kustannuslaskennan, toiminnan suunnittelun ja toiminnan johtamista ja omistajaohjausta palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseksi. 7

8 Yleistä Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon nettomenot ja yksityisen terveydenhuollon menot, PPSHP kunnittain ja OYS-erva sairaanhoitopiireittäin /as 2013 (ei sis. ympäristöterveydenhuoltoa) Lähde: Kunnat.net 8

9 Yleistä TYÖPANOS JA SUORITTEET VUOSINA PPSHP, erikoissairaanhoito yhteensä (Nordlab poistettu) 9

10 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN ALUE, VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI - 29 jäsenkuntaa - noin asukasta, asukastiheys 11 as / km 2 - maapinta-ala km 2 = 12 % Suomen maa-alasta 10

11 Alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2016 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 68 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on lähes asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2020 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin (Tilastokeskus). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2014 vuoteen 2020 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5500 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. PPSHP:n väkiluku ja ennuste Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2014 aluerajat koko aikasarjassa PPSHP Oulu Muut jäsenkunnat

12 Alue, väestö ja palvelujen tarve Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan poikkea suuresti koko maan keskimääräisestä tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Kansansairauksien indeksi Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Lähde: KELA, Indeksi koko maa = 100 Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Astma Verenpainetauti Psykoosit Nivelreuma Diabetes Vakioimaton Vakioitu Kansantauti-indeksi SAIRASTAVUUSINDEKSI JA KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI PPSHP:SSÄ V (Suomi = 100) Tilastolähde: KELA / Terveyspuntari 12

13 Alue, väestö ja palvelujen tarve KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2014, VAKIOITU(Suomi = 100) Lähde: Kela, terveyspuntari Indeksissä mukana: Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit 13

14 Alue, väestö ja palvelujen tarve POHJOIS-POHJANMAAN PALVELUJÄRJESTELMÄ JA SEN KEHITTÄMINEN Kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä. Sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä. Terveydenhuoltolaki sekä valmisteilla olevat kuntauudistus ja hallintolaki (ns. SOTE-laki) muuttavat alueen palveluverkkoa. Potilaan hoidon ja hoitotakuun odotetaan tehostuvan rajaaitojen madaltuessa. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito -suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking-toiminta tuottavat osaltaan seurantatietoa. Työnjakoa tarkastellaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Palveluita kehitetään avo- ja kotihoitopainotteisina. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä tiivistetään asiakkaan asian hoitamiseksi, mikä osaltaan vähentää kustannusten nousupainetta. Terveydenhuollon eri yksiköissä (sis. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) sovitaan hoitoon liittyvistä työnjaoista ja hoidonporrastuksesta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vastataan palvelutarpeeseen aiempaa paremmin ja lähellä asiakkaan elinympäristöä hyödyntäen tehokkaasti myös sähköisiä palveluita. Päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet alueen muiden palvelutuottajien kanssa. Laboratorio- ja radiologiapalveluiden järjestämisessä huomioidaan alueellinen saatavuus. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueen terveyskeskuksissa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä (ns Lakeuden kunnat, väestöpohja ) vastaavat itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä Oulun, muiden lähiyhteistoimintaalueiden, Ppshp:n sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Kalajoen yhteistoiminta-alue (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kalajoen kaupungille ja Merijärven kunnalle. Ympäristöterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Raahen kaupunki sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat. Kuusamo (väestöpohja n ) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Oulaisten kaupunki (väestöpohja 7 700) järjestää ja tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulun kaupunki (väestöpohja ) muodostui vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistyessä. Oulu on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itse ns. vahvana peruskuntana. Oulunkaaren (väestöpohja ) yhteistoiminta-alueen muodostavat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Yhteistoiminta-alueen järjestämisessä on mukana kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (väestöpohja n ) järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön peruseri- 14

15 Alue, väestö ja palvelujen tarve koissairaanhoidosta sekä niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kuntayhtymän tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (väestöpohja ) (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta) järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun palvelut. Kärsämäki (väestöpohja 2 700) irtautui Selänteestä vuoden 2015 alusta alkaen ja järjestää palvelut itsenäisenä kuntana. Kärsämäki on ulkoistanut kaikki kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiselle toimijalle. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi sekä Ympäristöpalvelut Helmi (väestöpohja ) toimivat Haapaveden alaisuudessa, joka järjestää ja tuottaa palvelut vastuukuntana. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden kaupungin, Pyhännän ja Siikalatvan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden hallinnosta. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Ympäristöpalvelut Helmi puolestaan tuottaa eläinlääkintä-, ympäristöterveys- ja ympäristönsuojelupalvelut Haapavedelle, Siikalatvalle ja Pyhännälle. Lisäksi Helmessä on mukana myös Oulainen ja Vihanti, joille Helmi tuottaa vain eläinlääkintä ja ympäristöterveyspalvelut. Taivalkoski (väestöpohja 4200) järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisenä kuntana. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaanhoitopiiri vastaa lisäksi jäsenkuntien väestön niistä vaativista erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Sairaanhoitopiirin alueella on lisäksi yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala tarjoavat erikoissairaanhoitoa alueillaan. Oulun kaupunki tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita, joskin palveluiden keskittäminen sairaanhoitopiiriin on käynnistynyt. Lisäksi alueen terveyskeskukset hankkivat erikoislääkäripalveluita myös ostopalveluina. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Myös Raahe tarjoaa psykiatrisia avo- ja vuodeosastopalveluja. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistyötä lisätään, minkä odotetaan tehostavan potilaan sairauskertymien hoitoa ja tukevan osaltaan asiakaslähtöistä palvelukulttuuria. Palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen työhön toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi, mikä osaltaan auttaa kustannusten hallitsemisessa. 15

16 Alue, väestö ja palvelujen tarve Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnalle. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 13 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä. OYS erityisvastuualueen tehtävänä on järjestää vastuualueensa kuntien päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu tekee hoidon tarpeen arviota ja antaa sairauksien hoitoon liittyvää ohjantaa. Palvelu turvaa yhteyden saannin terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet alueen väestöstä. Kehittämistarpeet ja haasteet Toiminnan haasteena on Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliike ja väestön luonnollinen ikääntyminen. Lisäksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat edellyttävät toimintamallien uudelleen tarkastelua ja yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Lääkärityövoiman saatavuus on aiemmasta parantumassa. Korkeatasoiset palvelut pitää turvata lähellä asukkaita. Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät 1) sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden palvelujen yhteensovittamista - erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut sekä 2) kuntien välistä yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla palvelujärjestelmän kehittäminen on toteutettava niin, että pystytään samalla vaikuttamaan palvelutuotannon kustannuksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää asiakkaan/potilaan osallisuutta, omahoidon riittäviä tukimuotoja ja selkeästi kuvattua palveluvalikkoa hoitoketjuineen koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien julkinen sektori, yksityiset palveluiden tuottajat ja kolmannen sektorin tuottajat. 16

17 TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YLEISTÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Palvelujen järjestäminen Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kansalaisilta toivotaan vastuullista terveyskäyttäytymistä mm. hyödyntämällä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai sitä varten perustettu kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, mutta kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on useamman vuoden ajan noussut esille hoidon saatavuus ja palveluiden tasapuolisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrittämisessä huomioidaan muun muassa kunnan eri ikäryhmien koko ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 ( ) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Meneillään olevan palvelurakenteiden uudistuksen odotetaan parantavan palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen, joten käyttötaloudessa edellytetään tiukkaa menokuria. TERVEYDENHUOLTOLAKI Toukokuun 1. päivänä 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki yhdisti aiemmat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain laiksi terveydenhuollosta. Tiivistettynä terveydenhuoltolain tarkoituksena on: vahvistaa väestön terveyttä ja hyvinvointia kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja lisätä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja valinnanvapautta vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä lisätä kunnan eri toimialojen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. 17

18 Palvelujen järjestäminen Erikoissairaanhoidon osalta laki vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa erityisvastuualueillaan. Lain pohjalta on annettu useita asetuksia koskien mm. laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta, perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sekä erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa. Lisäksi osana terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on annettu voimaan astunut asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus). Terveydenhuoltolaki on osa suurempaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakikokonaisuutta, jonka laadinta on vielä keskeneräinen. Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä vaan se on ns. sisältölaki, jonka hyvien tavoitteiden toteutuminen on viime kädessä kiinni siitä, miten ajattelutapaa, toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kyetään käytännössä uudistamaan. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset rakenteet. Lainsäädännössä jo lähiajan tavoitteena on koota sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset samaan lakiin (ns. sote-laki, valmistelu on keskeneräinen). TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Toimenpiteet vuosille Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat laatineet yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, missä määritellään suunnitelmakauden kehittämisen painopisteet. Terveydenhuollon palvelut järjestetään tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että ne tukevat väestön terveyden edistämistä, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Kunnat, kuntaryhmät ja eri organisaatiot toimivat yhteistyössä erityisosaamista ja merkittäviä investointeja vaativissa tehtävissä. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää uusia toimintatapoja, monituottajuutta, palveluprosessien asiakaslähtöisyyttä ja omahoidon mahdollistamista mm. teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen ja alueelliseen kehittämiseen valmiusrahastosta rahoitettavien eri hankkeiden kautta. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu osallistumaan mm. TEKES-rahoitteiseen Digitaaliset biopankit kokonaisuuteen, THL:n rahoittamaan Kanta hyötykäyttöön pohjoisessa hankkeeseen, EAKR-rahoitteisiin Hyvinvoinnin tietorakenne ja Oulu SoTe Labs hankkeisiin sekä EU:n rahoittamaan Thalea hankkeeseen (lopulliset hankkeiden nimet saattavat muuttua). Lisäksi ilman ulkopuolista rahoitusta jatketaan Lapset puheeksi menetelmätyötä (PTH-yksikön koordinoimana), osallistutaan UNA -hankkeeseen (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely, kansallinen yhteistyö) sekä rahoitetaan ERICA-kokonaisuutta (ervayhteistyö, pääkäyttäjä) ja muuta OYS-erva yhteistyötä. Valmisrahastoon on tehty kohdentamaton omarahoitusvaraus myös biopankkitoiminnan tietojärjestelmien yhteishankkeeseen muiden biopankkien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityössä edistetään poikkihallinnollista ja -toimijaista yhteistyötä hyödyntäen myös järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoimijoiden resurssi. Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta nousee tärkeitä kuntalaisia koskevia hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka ohjaavat kuntien hyvinvointityötä. Arjen työssä painottuu moniammatillinen yhteistyö ja erityistä 18

19 Palvelujen järjestäminen tukea tarvitsevien asiakkuuksien tunnistaminen. Varhaisen puuttumisen mallin odotetaan vähentävän jatkossa raskaampien palveluiden tarvetta. Sairauksien ennaltaehkäisevässä työssä noudatetaan kansallisia suosituksia. Elintapojen yhteys sairastavuuteen on merkittävä, mutta myös sairauksien tehokas ja ajoissa aloitettu hoito sekä kuntouttava työote tukee pärjäämistä ja vähentää myöhempiä komplikaatioita. Väestön odotettavissa oleva elinikä kasvaa jatkuvasti, minkä seurauksena esim. monisairastavuus lisää palveluiden kysyntää edelleen. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä kehitetään hoito- ja palveluketjuihin liittyen asiakasprosesseja esim. potilasohjaus, ajanvaraus ja kokonaishoitovastuun määrittely. Hankkeissa kehitettyjen asiakaslähtöisten toimintamallien edelleen tarkentaminen (saattohoito, aivohalvauspotilaan kuntoutus, psykoosiasiakkaan hoito), lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvien seurantamittareiden keruu (kirjaamisen kehittäminen), yhteispäivystyksen kehittäminen sekä kipuoireen hoitokäytänteiden yhtenäistäminen on jatkotyöstämisen aihealueiksi. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteisenä toimintarajapintana ovat mm. ikääntyneet, vammaispalveluiden piirissä olevat sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat, joille tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluissa on ensisijaista varmistaa arjessa pärjääminen ja tarvittava tuki siihen. Painopiste on avohuollon kehittämisessä eikä laitospalveluiden suhteellista osuutta lisätä väestönkasvun suhteessa. Nopean tuen varmistamiseksi on tärkeää kehittää edelleen sekä etäkonsultaatio että poliklinikkatoimintaa. Kontinkangas-Peltola alueella jatkuu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toiminnallinen integraatio. Visalan sairaalan, Raahen psykiatrisen osaston sekä KPSHP:n kesken on sovittu tehtävävastuut psykiatristen potilaiden hoidossa sekä päihdekuntoutuksen järjestämisessä. Kunta vastaa sosiaalipalveluiden toteuttamiseen liittyvistä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä palveluohjauksesta. Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden järjestämisestä vastaa kunta ja erikoissairaanhoidon tulee olla yhteydessä asumiseen liittyvissä järjestelyissä kuntaan. Yleisesti asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen jatkuu perustason laitos- ja sairaalapaikkojen toimintojen ja tarpeen arvioinnilla sekä toiminnan kehittämisellä hoidonporrastuksen tarpeita vastaavaksi. Sairaanhoitopiirin raportointia toiminnastaan (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toimintansa kehittämisessä. Hoidon ja palvelun laatuun liittyen on otettu käyttöön sairaanhoitopiirin yhteinen jatkuva asiakaspalaute, jonka sisältöä edelleen kehitetään saadun palautteen myötä. Jatkuva asiakaspalaute on osa laatujärjestelmää sekä tukee asiakasta palveluvalinnoissa esim. valinnanvapauden laajentuessa. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen osalta tavoitteena on järjestää koko erityisvastuualueen päivystystoiminta laadukkaasti ja kustannustehokkaasti väestön tarpeet tasapuolisesti huomioiden. 19

20 Palvelujen järjestäminen Suun terveydenhuollon osalta kunnat muodostavat päivystysrenkaan joko Oulun tai Kokkolan kanssa. Päivystys toteutuu viikonloppuna läsnäolopäivystyksenä ja ilta-aikainen päivystys yhdessä OYS:n yhteispäivystyksen kanssa. Yöaikaisen päivystyksen hoitaa Oys:n hammas- ja suusairauksien klinikka. Työterveyshuollon piirissä olevien asiakkaiden pitkäaikaissairauksien jatkohoidon varmistaminen työterveyshuollossa vaatii toimivat lähete- ja palautejärjestelmät organisaatioiden välille. Tähän liittyen jatkuu erikoissairaanhoidon ja Työterveyslaitoksen yhteistyö Hahmotus-hankkeen jatkotyöskentelynä. Työttömien työkykyarvio ja sairauksien ennaltaehkäisy sekä hoito toteutuvat perusterveydenhuollossa. Yksityisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja osallistuminen kehittämistyöhön otetaan huomioon kuntien ja kuntayhtymien palveluissa. Osaaminen ja kehittäminen Terveydenhuollon toimintaprosesseja tehostetaan ja resurssien käyttöä optimoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön joustavan yhteiskäytön avulla vähennetään vuodeosastopaikkojen kokonaismäärää ja jakaantumista. Hoitoonpääsy turvataan siten omia toimintoja kehittämällä. Tarvittava ammatillinen ja täydennyskoulutus järjestetään yhdessä sosiaalialan toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa. Käynnistetty pitkän aikavälin suunnitelma sairaalarakennusten tilojen peruskorjaamiseksi ja modernisoimiseksi (Tulevaisuuden sairaala 2030) korostaa entisestään työjaosta sopimisen merkitystä niin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuin alueen kuntien ja yhteistoiminta alueiden kesken. Samaan kokonaisuuteen liittyy koko Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen yhdessä Oulun kaupungin, alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Oulu Health nimellä tunnettua hanketta vetää Business- Oulu. Sairaanhoidolliset tukipalvelut Laboratoriotoiminnassa Laboratorio- ja potilastietojärjestelmien yhteyksiä kehitetään tukemaan kliinistä päätöksentekoa siten, että tarpeettomien tutkimusten tekeminen vähenee ja toisaalta varmistetaan seurantatutkimusten asianmukainen käyttö mm. kroonisissa sairauksissa. Laboratoriotutkimusten käytön ohjausta tehostetaan yhdessä NordLabin kanssa. Radiologiassa ja kuvantamispalveluissa tavoitellaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman kuvantamispalvelun laajentamiseen koko alueella sisältäen yksityissektorilta kilpailutettavat palvelut toimivine tietoliikennejärjestelyineen. Suuria investointeja ja erityisosaamista vaativien tehtävien keskittäminen on jatkossa tarpeen. Lisäksi selvitetään kuvantamisen tuloksiin liittyen tietojen luovuttamisen suostumuksen hallinta- ja rekisteriasioiden järjestäminen. Selvitetään myös lausuntopalveluiden kilpailuttamismahdollisuus. Lääkehuollon ja apteekkipalveluiden osalta lääkehuollon kehittämisessä haetaan kustannusneutraaleja ratkaisuja, mm. koneellisen annosjakelun laajentaminen. Perusterveydenhuollossa ja tietyillä erikoisaloilla on tarve farmaseuttisen osaamisen laajentamiseen. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden kehittämistoimenpiteiden koordinointivastuu on sairaanhoitopiirillä. 20

21 Palvelujen järjestäminen Tietojärjestelmien kehittäminen PPSHP osallistuu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla tietohallinnon järjestämiseen ja sen kehittämiseen niin, että alueen julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut tehdään yhteensopiviksi. Koordinointi- ja kehitystyö toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kansallisen arkistoratkaisun kanssa. Esitetyt toimenpiteet toteutetaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset (terveydenhuoltolaki, hallitusohjelma / peruspalveluohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) sekä mm. valtion budjettiesityksen muut perusteet. Kokonaisuudessaan terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma (ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus) on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Samalla suunnitelmaa on täydennetty erillisellä konkreettisella toimenpideohjelmalla, jossa toimenpiteet on esitetty alueittain, aikataulutettu ja vastuutettu. Järjestämissuunnitelman toimeenpanoa arvioidaan syksyn 2015 aikana ja tehdään tarvittavat täsmennykset. Työn valmistelusta vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen asettama omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä ja perusterveydenhuollon yksikkö yhdessä yhtymähallinnon kanssa. ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Oulun yliopistollinen sairaala vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason sairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 :ssä tarkoitetulla vastuualueellaan. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin kesken. Erva-alueen sairaanhoitopiirit laativat terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, joka tarkistetaan säännöllisesti. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain(365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on hyväksytty valtuustossa joulukuussa ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKITTÄMINEN Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. Valtioneu- 21

22 Palvelujen järjestäminen voston asetuksella säädetään lisäksi valtakunnallisesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä ja niistä kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköistä, joiden on vastattava keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. Jos valtakunnallisesti keskitettävät erityistason sairaanhoidon palvelut on tarkoituksenmukaisinta hankkia yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai ulkomailta, voidaan valtioneuvoston asetuksella määritellä palvelujen tuottajan toiminnalle asetettavat laatuvaatimukset ja muut hoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi asetettavat vaatimukset. HOITOON PÄÄSY Sairaanhoidon yksi merkittävä velvoite on hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireettömän hoidon saatavuuden turvaaminen alueen väestölle lakisääteisissä aikarajoissa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä ja sovittuja työnjakomalleja perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välillä. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Nykylainsäädännön mukaan henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen/terveysaseman mistä tahansa päin Manner-Suomea. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireellinen hoito Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaan siirtää hänen kotikuntansa perusteella määräytyvään jatkohoitopaikkaan, kun potilasturvallisuus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuus järjestää tarpeellinen jatkohoito on varmistettu. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että välitön yhteys terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön toteutuu arkipäivisin virka-aikana. Terveydenhuol- 22

23 Palvelujen järjestäminen lon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Erikoissairaanhoitoon pääsy Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa terveyskeskuksessa, on hänet ohjattava hoitoon asianomaiseen terveyskeskukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet. Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23- vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. 23