Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 154/2003 vp Erikoisluokkien kohtalo Eduskunnan puhemiehelle Kuntien rahapula uhkaa supistaa oppilaiden mahdollisuuksia valita mieleisensä koulu. Opetusministeri Tuula Haatainen kertoi lähinnä suuria kaupunkeja koskevasta huononnuksesta esitellessään ministeriön hankkeita maanantaina Helsingissä julkiselle sanalle. Haatainen perusteli ns. lähikouluhanketta kuntien resurssikysymyksenä. Hänen mukaansa lähikoulu on oppilaille turvallinen ratkaisu jo koulumatkankin kannalta. Paikallinen koulupolitiikka sanelee pitkälle sen, minkälaisiin ratkaisuihin kunnissa päädytään. Kouluvalinta on ollut suurimmissa kaupungeissa mahdollista jo ala-asteelta 1990-luvulta lähtien. Oppilaista kilpailevat koulut ovat pyrkineet profiloitumaan jonkin erityisalan suhteen mm. harrastuspainotteisena. Vapaata valintajärjestelmää vastustaneet ovat vedonneet siihen, että koulujen välinen kilpailu on johtamassa epätasa-arvoon ja eliittikoulujen syntymiseen. Valintaa puoltavat perustelevat kantaansa puolestaan sillä, että vanhemmilla tulee olla mahdollisuus saada lapsensa haluamaansa kouluun ilman, että olisi muutettava päästäkseen halutun koulun alueelle. Erikoisluokkien asema joutuu näin koetukselle. Jos oppilaat pakotetaan menemään lähimpään kouluun, ei valintakokeisiin perustuville valinnaisille, luokille ole enää sijaa. Kieli- tai harrastuspainotteiset luokat ovat elintärkeä reitti tukea lapsen ja nuoren erityisosaamisalueita. Ei ole oikein tasapäistää kaikkia oppilaita ja luokkia samalle viivalle vetoamalla epätasa-arvoon. Suomen kaltaisella menestysyhteiskunnalla ei ole varaa hukata motivoituneiden nuorten luovuutta ja lahjoja. On myös huomattava, että oppimistulokset ja ilmapiiri ovat yleisesti paremmat erityis- kuin tavallisilla luokilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen erikoisluokkien, esimerkiksi musiikkitai liikuntaluokkien, aseman? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2003 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 154/2003 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen erikoisluokkien, esimerkiksi musiikkitai liikuntaluokkien, aseman? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi on rakentunut tietämisen ja osaamisen varaan. Suomen kaltainen yhteiskunta ei hukkaa lasten ja nuorten luovuutta eikä lahjoja eikä myöskään jätä huomiotta erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Samoin kuin erityistä tukea tarvitsevien myös lahjakkaiden lasten opetuksen näkökulmasta peruskysymys on, kuinka opetus eriytetään vastaamaan myös heidän kykyjään ja tarpeitaan. Koulutuksen perusturva merkitsee sitä, että jokaisella oppilaalla on yhtäläinen oikeus koulutukseen sekä mahdollisuus opiskella ja kehittää itseään edellytystensä mukaisesti mahdollisimman korkeatasoisessa terveellisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Suomalainen peruskoulu on kansainvälisessä vertailussa laadukas. Sen oppimistulokset perusopetuksen keskeisimmissä oppiaineissa ovat kansainvälisesti verraten huippuluokkaa ja erot oppilaiden, koulujen ja maan eri alueiden välillä ovat pieniä. Opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteenä vuonna 2003 on koulutuksen peruspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen koko maan alueella. Opetusministeriön hallinnonalan määrärahat valtion vuoden 2003 talousarviossa ovat kasvaneet kolmella prosentilla edellisvuodesta. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa lähikouluperiaatetta sekä huolehtia perusopetuksen rahoituksesta siten, että lähikoulu on aluuensa lapsille laadukas ja että heidän vanhempansa voivat pitää sitä parhaana kouluna. Valtionosuuden perusteena käytettyjä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisiä yksikköhintoja on korotettu. Perusopetuksessa ne ovat 5,3 prosenttia ja lukiokoulutuksessa 6,4 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Koulutuksen järjestäjä päättää opetustoimen voimavarojen kohdentamisesta paikallisella tasolla. Perusopetusta kehitetään myös sisällöllisesti. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan asteittain käyttöön mennessä, ja hyvän perusopetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositukset valmistellaan. Hallitus huolehtii myös taide- ja taitoaineiden sekä taiteen perusopetuksen saatavuudesta. Perusopetus järjestetään siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Valtakunnan tasolla 98 % ensimmäiselle luokalle otetuista lapsista sijoittuu lähikouluunsa ja vastaava luku 7. luokan oppilaiden osalta on 84 %. Oppilas voi pyrkiä myös muuhun perusopetusta antavaan kouluun kuin lähikouluun. Suurten perusopetuksen järjestäjien kouluissa muussa kuin kuin lähikoulussa opiskelevien oppilaiden määrä on hieman valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Helsingin kaupungissa tämä on vaihdellut ensimmäisen luokan oppilaiden osalta välillä 14 % 17 % ja perusopetuksen seitsemännen luokan oppilaiden osalta välillä 26 % 41 % vuosien aikana. 2

3 Ministerin vastaus KK 154/2003 vp Raija Vahasalo /kok Koska Suomessa koulutuksen järjestäjillä on suuri liikkumavara opetuksen järjestämisessä, kouluilla on mahdollisuuksia korostaa opetuksessaan joitain erityisiä sisältöalueita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin koululaitoksen perusopetusta anatavissa kouluissa on kolmannelta vuosiluokilta lähtien mahdollisuus hakeutua kouluihin, jotka ovat opetuksessaan profiloituneet taito- ja taideaineisiin tai vieraisiin kieliin. Tällaisia kouluja on Helsingissä 13, ja niiden oppilasvalinnoissa käytetään soveltuvuuskoetta. Vuosiluokilla 7 9 perusopetusta antavista kouluista 27 on profiloitunut pedagogisesti. Oppimistuloksia ja työilmpiiriä vertailevia tutkimuksia erityisluokkien ja "normaaliluokkien" välillä ei ole tehty kansallisella tasolla. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 154/2003 rd: Vad avser regeringen göra för att trygga specialklassernas, t.ex. musikklassernas och idrottsklassernas ställning? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Välfärden i vårt land har uppnåtts genom kunskap och kompetens. I ett samhälle som Finland låter man inte barnens och de ungas kreativitet och begåvning gå förlorade. Inte heller lämnar man barn och unga i behov av särskilt stöd obeaktade. Både när det gäller barn i behov av särskilt stöd och begåvade barn gäller frågan primärt hur undervisningen skall kunna differentieras så att den motsvarar barnens förmåga och behov. Grundtrygghet inom utbildningen innebär att alla elever har lika rätt till utbildning samt möjlighet att studera och utveckla sig i enlighet med sina förutsättningar i en inlärningsmiljö som är så högklassig, hälsosam och trygg som möjligt. Grundskolan i Finland håller hög klass i en internationell jämförelse. Inlärningsresultaten i de viktigaste läroämnena i den grundläggande utbildningen är av toppklass internationellt sett och skillnaderna mellan olika elever, skolor och olika regioner i landet är små. År 2003 är tyngdpunktsområdena för funktionerna inom undervisningsministeriets förvaltningsområde att sörja för tillgången och kvaliteten på basservicen i hela landet när det gäller utbildning. I budgeten för 2003 har anslagen för undervisningsministeriets förvaltningsområde vuxit med tre procent jämfört med året innan. Regeringens mål är att stärka närskoleprincipen samt sörja för finansieringen av den grundläggande utbildningen så att närskolan i området är högklassig och barnens föräldrar upplever den som det bästa alternativet. De genomsnittliga priser per enhet för undervisningsverksamhet och bibliotek som ligger till grund för statsandelen har höjts. Inom den grundläggande utbildningen är de 5,3 procent och inom gymnasieutbildningen 6,4 procent högre än året innan. Utbildningsanordnaren fattar beslut om hur undervisningsväsendets resurser skall fördelas på lokal nivå. Den grundläggande utbildningen utvecklas också innehållsmässigt. Nya läroplaner för den grundläggande utbildningen tas gradvis i bruk före och kvalitetsrekommendationer som gäller en god grundläggande utbildning och en resultatgivande skola håller på att utarbetas. Regeringen sörjer också för att det finns tillgång till konst- och färdighetsämnen och grundläggande konstundervisning. Den grundläggande utbildningen ordnas så att elevernas resor med hänsyn till bebyggelsen, skolornas och andra undervisningsplatsers placering samt kommunikationerna är så trygga och korta som möjligt. På riksnivå väljs närskolan av 98 % av de elever som börjar i årskurs ett medan motsvarande siffra för eleverna i årskurs sju är 84 %. En elev kan också ansöka om inträde till en annan skola som ger grundläggande utbildning än närskolan. I de stora utbildningsanordnarnas skolor har antalet elever som studerar vid någon annan skola än närskolan varit något högre än medeltalet för hela riket. I Helsingfors stad varierade detta antal under åren mellan 14 och 17 % i fråga om eleverna i årskurs ett och mellan 26 och 41 % i fråga om eleverna i årskurs sju. 4

5 Ministerns svar KK 154/2003 vp Raija Vahasalo /kok Eftersom utbildningsanordnarna i Finland har stor rörelsefrihet vid ordnandet av undervisningen har skolorna möjlighet att betona vissa ämnesområden i undervisningen. Om undervisningen följer en läroplan med tonvikten lagd på ett eller flera läroämnen, kan vid elevantagningen också ordnas ett prov för att pröva elevernas anlag för ovan avsedda undervisning. Information om urvalskriterierna och inträdesprovet skall ges på förhand. Kommunen kan dock bestämma att till undervisning som kommunen ordnar i första hand anta barn som är bosatta i kommunen. Enhetliga antagningsgrunder skall tillämpas på samtliga sökande. Som exempel kan nämnas att det i Helsingfors stads utbildningsverk i de skolor som ger grundläggande utbildning har varit möjligt att från årskurs tre söka till skolor som i sin undervisning lägger tonvikten vid konst- och färdighetsämnen eller främmande språk. Sådana skolor finns det 13 av i Helsingfors och vid antagningen till dem används lämplighetstest. Av de skolor som ger grundläggande utbildning i årskurserna 7 9 har 27 profilerat sig pedagogiskt. Några jämförande undersökningar av inlärningsresultaten och atmosfären på arbetsplatsen i fråga om specialklasser och "normalklasser" har inte gjorts på nationell nivå. Helsingfors den 26 juni 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5