Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1203/2002 vp Erityisopetuksen taso ja valtion ohjaus Eduskunnan puhemiehelle Erityisopetuksen taso ei ole kaikissa kunnissa lainmukaisella tasolla. Erityisopettajista on pulaa, ja erityisopetusta antavat käytännössä pätemättömät henkilöt. Eräissä kunnissa erityisopetusta ovat antaneet jo parin vuoden ajan monet työttömät ja kehitysvammaisten avustajat, joilla ei ole minkäänlaista pedagogista koulutusta. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) ei ole laadittu eikä tarkistettu kaikille oppilaille tai sen ovat laatineet epäpätevät henkilöt. Käytännön opetus on heikkotasoista ja johtaa entistä suurempaan lasten eriarvoistumiseen. Eräät kunnat eivät ole hoitaneet erityisopetusta asianmukaisesti, vaikka saavat siihen korotettua valtionosuutta. Erityisopetuksen puutteiden korjausta ei voida jättää vain aktiivisten vanhempien valvonnan ja valitusprosessien varaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtiovalta on ryhtynyt ja ryhtymässä erityisopetuksen lainmukaisen tason toteuttamiseksi kaikissa Suomen kunnissa? Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2003 Kari Rajamäki /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1203/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin valtiovalta on ryhtynyt ja ryhtymässä erityisopetuksen lainmukaisen tason toteuttamiseksi kaikissa Suomen kunnissa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Tasokkaan ja lainmukaisen erityisopetuksen toteuttamiseksi on opetusministeriön toimesta tehty linjaukset ja toimenpiteitä on käynnissä. Jokaisella erityisopetukseen otetulla tai siirretyllä oppilaalla pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus perusopetukseen ensisijaisesti integroidussa ympäristössä kiinteänä osana yleistä koulujärjestelmää lähikouluperiaatteen mukaisesti. Sen tulee mahdollistaa koko ikäluokan koulutus ja järjestää opetus oppilaiden edellytysten ja ikäkauden mukaisena. Telemaattisten ja muiden koulutiloista riippumattomien oppimisympäristöjen kehittyessä koulu ei paikkana ole enää niin keskeinen kuin nyt, ja varsinkin ylemmillä vuosiluokilla siirtymisen muihin kouluihin ja tilapäisiin opiskeluryhmiin pitää olla mahdollista myös erityistä tukea tarvitsevien kohdalla. Kuntien velvollisuus on järjestää opetus itse omissa kouluissaan tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunta vastaa myös siitä, että kunnan erityisoppilasmäärän mukaiset korotetut yksikköhinnat ja niistä muodostuva resurssi kohdentuvat nimenomaan korkealaatuisen erityisopetuksen toteuttamiseen. Opetushallituksen toimesta vuosina toteutetussa Erityisopetuksen laadullisen kehittämisen hankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisopetuksen kunnallisen ja alueellisen suunnitteluun ja sitä koskevan arviointitoiminnan kehittämiseen, erityisen tuen tarpeen varhaiseen toteamiseen, koulutuksen nivelvaiheiden toimivuuden parantamiseen, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimisen ja käytön tehostamiseen, tukipalvelujen seurantaan ja kehittämiseen, opettajan työn tukemiseen ja telemaattisen palveluverkon perustamiseen ja kehittämiseen. Työ jatkuu vuoteen 2004 laadun kehittämishankkeessa (ns. LATU-hanke). Hankkeessa on mukana 62 kuntaa, jotka edustavat 10 aluetta tai seutukuntaa sekä 9 ammatillista oppilaitosta, kaksi säätiötä ja yksi erityishuoltopiiri. Erityisesti tehostetaan lähikouluverkon ja koulutuksen nivelkohtien toimivuutta sekä pienten kuntien voimavarojen käyttöä tarkoituksena saada aikaan pysyvää alueellista yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämiseksi koulutuksen järjestäjien, koulujen ja oppilaitosten kesken. Sairaalakoulujen toimintaedellytysten ja rahoituksellisen aseman kehittämiseksi opetusministeriö on juuri asettamassa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotukset myös tarvittavista säännösmuutoksista siten, että ne voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 alusta. Opetusministeriön toimesta laadittiin vuonna 2001 opettajankoulutuksen kehittämisohjelma opettajien osaamiseen liittyen. Siinä kiinnitettiin huomiota opettajien kehityspsykologisen ja erityispedagogisen asiantuntemuksen tärkeyteen kaikkien opettajien työssä. Jokaisella opettajalla on oltava perustiedot ja -taidot oppijoiden sosiaalisten ongelmien sekä syrjäytymis- ja oppimis- 2

3 Ministerin vastaus KK 1203/2002 vp Kari Rajamäki /sd vaikeuksien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi. Sosiaaliset ongelmat sekä syrjäytymis- ja oppimisvaikeudet ovat keskeinen haaste opettajien peruskoulutuksen lisäksi myös täydennyskoulutukselle. Pedagogisten opintojen keskeisiä sisältöjä ovat oppimisprosessien ymmärtäminen, oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ihmissuhde-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opetusministeriön näkemyksen mukaan on välttämätöntä, että kunnat ja muut oppilaitosten ylläpitäjät kehittävät täydennyskoulutusta suunnitelmallisesti ja suuntaavat siihen riittävät resurssit. Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Kari Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1203/2002 rd: Vilka åtgärder har statsmakten vidtagit och vilka åtgärder är den i beråd att vidta för att den nivå på specialundervisningen som lagen anger skall kunna uppnås i alla Finlands kommuner? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Undervisningsministeriet har dragit upp riktlinjer och vidtagit åtgärder i syfte att genomföra specialundervisning på hög nivå och i enlighet med lagen. Alla elever som intagits eller överförts till specialundervisning skall ha lika möjligheter till grundläggande utbildning. Detta skall i första hand ske i en integrerad miljö som en fast del av det allmänna skolsystemet i enlighet med närskoleprincipen. Utbildning skall vara möjligt för hela åldersklassen och undervisning skall ordnas i enlighet med elevernas förutsättningar och ålder. I takt med att det utvecklas telematiska inlärningsmiljöer och andra inlärningsmiljöer som inte är beroende av skollokaler kommer skolan som plats inte att vara lika central som nu och i synnerhet i högre årskurser bör det vara möjligt också för dem som är i behov av särskilt stöd att flytta över till andra skolor och tillfälliga studiegrupper. Kommunerna är skyldiga att ordna undervisningen själva i sina egna skolor eller tillsammans med andra kommuner. Kommunen svarar också för att de förhöjda priserna per enhet, vilka beräknas enligt antalet elever i specialundervisning i kommunen, och den resurs som bildas på detta sätt uttryckligen utnyttjas så att högklassig specialundervisning kan ordnas. I det projekt för kvalitativ utveckling av specialundervisningen som genomfördes av Utbildningsstyrelsen under , fästes vikt vid den kommunala och regionala planeringen av specialundervisningen och utvecklingen av utvärderingsverksamheten i samband med detta. Vidare ansågs det viktigt att behovet av särskilt stöd konstateras i ett tidigt skede, att övergången mellan olika utbildningar fås att fungera bättre, att det uppgörs en plan för ordnande av individuell undervisning och att denna utnyttjas effektivare, att stödtjänsterna följs upp och utvecklas, att lärarens arbete understöds och att ett telematiskt servicenät inrättas och utvecklas. Arbetet fortsätter fram till 2004 inom ramen för ett kvalitetsutvecklingsprojekt (det s.k. LATU-projektet). I projektet deltar 62 kommuner, som representerar 10 regioner eller ekonomiska regioner samt 9 yrkesläroanstalter, två stiftelser och ett specialvårdsdistrikt. Åtgärder sätts särskilt in för att effektivera närskolnätet och få övergången mellan olika utbildningar att fungera bättre och effektivera resursanvändningen i små kommuner. Tanken är att åstadkomma ett bestående regionalt samarbete mellan utbildningsanordnare, skolor och läroanstalter för att undervisningen för elever i behov av särskilt stöd skall kunna utvecklas. För att utveckla sjukhusskolornas verksamhetsbetingelser och finansiella ställning står undervisningsministeriet i beråd att tillsätta en arbetsgrupp som skall ha till uppgift att utarbeta förslag också till behövliga ändringar av bestämmelserna så, att dessa kan träda i kraft vid ingången av

5 Ministerns svar KK 1203/2002 vp Kari Rajamäki /sd Med anknytning till lärarnas kompetens utarbetade undervisningsministeriet 2001 ett utvecklingsprogram för lärarutbildningen. Där framhävdes betydelsen av utvecklingspsykologisk och specialpedagogisk sakkunskap i alla lärares arbete. Varje lärare måste ha grundläggande kunskaper och färdigheter i att märka och förebygga sociala problem samt utslagnings- och inlärningsproblem hos eleverna. De sociala problemen liksom utslagnings- och inlärningsproblemen är en central utmaning inte bara för lärarnas grundutbildning utan också för fortbildningen. Centrala innehåll i de pedagogiska studierna är förståelse av inlärningsprocesserna, förebyggande av utslagning och inlärningssvårigheter samt färdigheter när det gäller mänskliga relationer, samarbete och interaktion. Enligt undervisningsministeriets åsikt är det nödvändigt att kommunerna och de övriga huvudmännen för läroanstalterna utvecklar fortbildningen systematiskt och ger detta arbetet tillräckligt med resurser. Helsingfors den 25 februari 2003 Undervisningsminister Maija Rask 5