Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 641/2001 vp Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrän vahvistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatillinen lisäkoulutus on ammatillisen osaamisen vahvistamiseen tähtäävää peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistettiin vuoden 2001 alusta lukien. Tämä tarkoitti, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus liitettiin osaksi opetus- ja kulttuuritoimen laskennallista valtionrahoitusjärjestelmää lukuun ottamatta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa järjestettävää ammatillista lisäkoulutusta. Uudistuksen myötä voimaan tulleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan opetusministeriö vahvistaa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille valtionosuuden laskemisessa käytettävien opiskelijatyövuosien määrät järjestäjäkohtaisesti. Tarkoituksena on vakiinnuttaa koulutuksen järjestäjien rahoituspohja ja ottaa tällöin huomioon toteutuneen koulutuksen määrä, samoin kuin lisäkoulutukselle asetetut tavoitteet. Hyväksyessään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön tietyin muutoksin eduskunta edellytti rahoituksen turvaamista alueellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mukaan: vuoden alussa voimaan tulleen opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 :n 2 momentin mukaan ministeriön tulee vahvistaessaan opiskelijatyövuodet koulutuksen järjestäjille turvata ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen jakautuminen alueellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mukaan. Tämä tukee osaltaan toteutuneen koulutuksen määrän huomioon ottamista, sillä koulutustahan ei voi tunnetusti järjestää muutoin kuin koulutustarpeen pohjalta. Lisäksi eduskunta edellytti ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä parlamentaarisen toimikunnan perustamista selvittämään kokonaisuudessaan aikuiskoulutuksen koko kentän tavoitteita, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista sekä rahoitusta. Tämä toimikunta on nyt aloittanut työnsä. Opetusministeriö vahvisti kuluvan vuoden huhtikuussa opiskelijatyövuosien määrän vuodelle Päätöksen lähtökohtana ei ollut toteutuneen koulutuksen määrä, vaan yksipuolisesti väestöosuudet eri lääneissä. Samalla, kun opetusministeriö sivuutti koulutustarpeet, se katsoi vastoin tosiasioita, että pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjät palvelisivat vain Etelä-Suomen läänin tarpeita, vaikka ennen muuta yksityisillä koulutuksen järjestäjillä on yleensä toimialueena koko maa. Lopputuloksena esimerkiksi Helsingin kaupungille vahvistettiin vain 34,3 opiskelijatyövuotta. Kahdelle muulle pääkaupunkiseudun kunnalliselle koulutuksen järjestäjälle kävi vielä huonommin. Espoon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle ja Vantaan kaupungille ei osoitettu opetusministeriön päätöksessä lainkaan opiskelijatyövuosia. Sen sijaan esimerkiksi Lapin läänin kolmelle kunnalliselle koulutuksen järjestäjälle vahvistettiin opiskelijatyövuosia yhteensä 112,3. Tämä on yli kolminkertainen määrä verrattuna pääkaupunkiseudun kunnallisten järjestäjien yhteenlaskettuun määrään. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet kiintiöidään koulutustarpeen mukaan ja että myös pääkaupunkiseudulla asuvaa aikuisväestöä kohdellaan alueellisesti tasapuolisesti? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2001 Sari Sarkomaa /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 641/2001 vp Sari Sarkomaa /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 641/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet kiintiöidään koulutustarpeen mukaan ja että myös pääkaupunkiseudulla asuvaa aikuisväestöä kohdellaan alueellisesti tasapuolisesti? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Valtion vuoden 2001 talousarvion momentin Valtionosuus ja -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustannuksiin määrärahasta on lisäkoulutuksen valtionosuuksiin käytettävissä 105,7 milj. mk. Momentilla Ammatillinen lisäkoulutus on 230 milj. mk lääninhallitusten vuonna 2000 tai sitä ennen tekemien hankintapäätösten mukaisen ja vuodelle 2001 jatkuvan tai vuonna 2001 alkavan lisäkoulutuksen rahoittamiseen. Lisäksi momentin vuoden 2000 kaksivuotisesta siirtomäärärahasta siirtyi vuonna 2001 käytettäväksi samaan tarkoitukseen 128,6 milj. mk. Suurimmalta osin nämä siirtyvät hankintamäärärahat kohdistuvat valtionosuuden piiriin periaatteessa kuuluville koulutuksen järjestäjille. Momentilla oleva määräraha on siis vain noin viidennes kokonaismäärärahasta, jonka valtionosuuden piiriin periaatteessa kuuluvat koulutuksen järjestävät saavat valtiolta vuonna Opetusministeriön tekemää päätöstä ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2001 valtionosuuden perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrän vahvistamisesta onkin tarkasteltava tätä kokonaisuutta vasten. Lähtökohtana päätöksessä oli kunkin läänin työikäisen aikuisväestön (25 64 v.) osuus koko maan ko. väestöstä. Lääninhallitusten vuonna 2000 tai sitä ennen tekemillä hankintapäätöksillä kuhunkin lääniin kohdistuvat sekä momentin valtionosuusmäärärahalla toteutettavissa olevat opiskelijatyövuodet jaettiin siten, että ne jakautuivat läänien välillä niiden työikäisen aikuisväestön määrän suhteessa. Kullekin koulutuksen järjestäjälle valtionosuuspäätöksessä myönnetty opiskelijatyövuosimäärä kunkin läänin kiintiön sisällä perustui niiden vuosina järjestämän ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräisen opiskelijatyövuosimäärän suhteelliseen osuuteen läänissä noina vuosina järjestetystä lisäkoulutuksesta sekä siihen, missä määrin niiden lääninhallitusten kanssa tekemien sopimusten mukaisten koulutusten opiskelijatyövuodet kohdistuivat vuoteen Lisäksi valtakunnallisten erikoisoppilaitosten tilanne otettiin huomioon korottamalla laskelmassa niiden opiskelijatyövuosimäärää kolmella prosentilla. Aikaisemmin järjestetyn koulutuksen tason katsottiin kuvastavan luonteeltaan pysyvämpää koulutustarpeen tasoa. Koska valtionosuuspäätöksellä myönnettävissä olleiden opiskelijatyövuosien määrä oli vain noin viidennes kokonaisuudesta ja päätöstä tehtäessä oli myös muut lisäkoulutuksen määrärahat otettava oikeudenmukaisella tavalla huomioon, jäi myönnettyjen opiskelijatyövuosien määrä useiden koulutuksen järjestäjien kohdalla varsin alhaiseksi ja osalle järjestäjistä ei opiskelijatyövuosia voitu myöntää lainkaan. 3

4 Ministerin vastaus Opetusministeriö katsoo, että opiskelijatyövuosien määrän vahvistamispäätös noudattaa lainsäädännön vaatimusta rahoituksen jakautumisesta alueellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mukaan. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 4

5 Ministerns svar KK 641/2001 vp Sari Sarkomaa /kok Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 641/2001 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta dels för att kvotera studerandeårsverkena i den yrkesinriktade tilläggsutbildningen enligt utbildningsbehovet, dels för att åstadkomma en regionalt jämlik behandling också när det gäller huvudstadsregionens vuxenbefolkning? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Av anslaget under moment i statsbudgeten för 2001 Statsandel och statsunderstöd för den yrkesinriktade tilläggsutbildningens driftskostnader får 105,7 milj. mk användas till statsandelar för tilläggsutbildning. Under moment Yrkesinriktad tillläggsutbildning avsätts 230 milj. mk till finansiering av den tilläggsutbildning som fortsätter under 2001 eller inleds 2001 enligt länsstyrelsernas upphandlingsbeslut från 2000 eller tidigare. Dessutom överfördes 128,6 milj. mk av det tvååriga reservationsanslaget från 2000 under moment till samma ändamål för Till största delen riktas dessa överförda anslag för upphandling mot utbildningsanordnare som i princip är statsandelsberättigade. Anslaget under moment utgör alltså bara ca en femtedel av det totala anslag som de i princip statsandelsberättigade utbildningsanordnarna får från staten under Undervisningsministeriets beslut om fastställande av antalet studerandeårsverken som ligger till grund för 2001 års statsandel för den yrkesinriktade tillläggsutbildningen måste ses mot bakgrund av denna helhet. I beslutet utgick man från andelen vuxna i arbetsför ålder (25 64 år) i respektive län i förhållande till motsvarande befolkningsgrupp i hela landet. De studerandeårsverken som enligt länsstyrelsernas upphandlingsbeslut år 2000 eller tidigare riktar sig mot respektive län och de studerandeårsverken som kan genomföras med statsandelsanslaget under moment allokerades så att de fördelade sig mellan länen i förhållande till länets arbetsföra vuxenbefolkningsandel. Det antal studerandeårsverken som genom statsandelsbeslutet beviljades respektive utbildingsanordnare inom kvoten för respektive län grundade sig dels på deras genomsnittliga proportionella andel studerandeårsverken i yrkesinriktade tilläggsutbildning av tillläggsutbildningen i länet under dessa år, dels på i vilken grad studerandeårsverkena i utbildningen enligt avtalen med länsstyrelserna gäller Dessutom beaktades situationen för de riksomfattande särskilda yrkesläroanstalterna, så att man i beräkningarna för dem höjde antalet studerandeårsverken med tre procent. Nivån på den tidigare anordnade utbildningen ansågs reflektera att utbildningsbehovet ligger på en mer bestående nivå. Eftersom antalet studerandeårsverken som beviljas genom statsandelsbeslutet endast utgjorde ca en femtedel av helheten och också andra anslag för tilläggsutbildning måste beaktas på ett rättvist sätt när beslutet fattades, blev antalet beviljade studerandeårsverken för flera utbildingsanordnare tämligen lågt och för en del anordnare kunde inga studerandeårsverken alls beviljas. 5

6 Ministerns svar Undervisningsministeriet anser att beslutet om fastställande av antalet studerandeårsverken iakttar lagens krav på en regionalt jämlik fördelning av finansieringen enligt utbildningsbehovet. Helsingfors den 6 juni 2001 Undervisningsminister Maija Rask 6