OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET 2017

Transkriptio

1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA SOVELTAMISOHJEET 2017 Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa (Omaishoitolaki, 937/2005). Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu hoidettavalle annettava omaishoito sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitolain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidontuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään kunnan talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Sopimukset omaishoidon tue tuesta tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena. Omaishoidon tuen myöntäminen pohjautuu omaishoitajan ja omaishoidettavan toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arviointi koostuu kotikäynnillä tehtävästä havainnoinnista, omaishoidettavan ja omaishoitajan haastatteluista sekä toimintakyvyn arvioinnista. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään yli 65- vuotiaiden kohdalla RaVa - toimintakykymittaria ja MMSE -luokitusta (Mini - Mental State Examination/älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti) sekä tarvittaessa GDS-mittaria ja CERADtestiä. Omaishoidon tuen mielenterveysasiakkaiden kohdalla huomioidaan mahdollinen psyykkinen sairaus. Toimintakyvyn ja hoitoisuuden arvioinnissa käytetään kaikissa ikäryhmissä myös lääkärinlausuntoa ja tarvittaessa muita asiantuntijalausuntoja. Omaishoidon tukea myönnetään vain niille omaishoidettaville, joiden hoito on ympärivuorokautista tai päivittäin jatkuvaa. Omaishoidon tuki maksetaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidontukea ei myönnetä takautuvasti. Sopimus omaishoidon tuesta Omaishoitosopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä (Omaishoitolaki 2). Sopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma (8 ). Sopimus sisältää tiedon hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin, määräaikaisen sopimuksen

2 kestosta ja tiedon hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Sopimuksen liitteenä olevasta hoito- ja palvelusuunnitelmasta selviää omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden määrä ja sisältö. Palvelusuunnitelmasta käy myös esiin omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palveluiden määrä ja sisältö sekä miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana (Omaishoitolaki 7 ). Omaishoidon tuki tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Tarkistus tehdään kuitenkin aina omaishoidettavan hoidon tarpeen tai muun tilanteen muuttuessa. Omaishoidon tukea tarkistaessa kartoitetaan ovatko omaishoitajan antama hoito ja muut mahdolliset tukipalvelut riittäviä. Tarkastuksen yhteydessä pyydetään tarvittaessa uusi lääkärinlausunto ja päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Ilmoitusvelvollisuus koskien poissaoloa ja muutoksia Solmiessaan omaishoitosopimuksen omaishoitaja sitoutuu ilmoittamaan poissaoloista ja olosuhteiden muutoksista. Omaishoidontukea ei myönnetä ulkomaan oleskelun ajaksi (Sosiaalihuoltolaki 57). Mikäli ulkomailla oleskelu ylittää 3 viikkoa tuen maksaminen keskeytetään. Jos ulkomailla oleskelu jatkuu yli 3 kuukautta sopimus irtisanotaan. Kaikista hoitajan ja hoidettavan tekemistä ulkomaanmatkoista on ilmoitettava. Omaishoitaja Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat hoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Kunnan tulee tarvittaessa valmentaa omaishoitajia hoitotehtävään ja järjestää heille koulutusta ( 3a). Kunnan tulee tarvittaessa järjestää tutkimuksia omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen liittyen sekä sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, jotka tukevat hoitajien hyvinvointia ja hoitotehtävää ( 3a). Omaishoitajalta edellytetään terveytensä, hoitotaitojensa, soveltuvuutensa, voimavarojensa ja elämäntilanteensa puolesta sopivuutta tehtävään. Jos omaishoitajalla on dementoiva sairaus, mielenterveyden ongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä tai hoitajan ikä ja toimintakyky rajoittavat hänen toimimistaan omaishoitajana, voidaan omaishoidontuki olla myöntämättä tai lakkauttaa. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausunto.

3 Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan tai hoidettavaan (937/2005, 10). Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisen eläkelain (549/2003) mukaisesti. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on vakuutettava hoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 :n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Omaishoidontuki saattaa vaikuttaa Kelan ja työvoimahallinnon etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidontuen vaikutukset saamiinsa muihin etuuksiin. Hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella hakemuksella. Hakemus on voimassa kolme (3) kuukautta. Tuen porrastus Omaishoidontuki on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella ja vuonna 2016 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: Ryhmä Hoitopalkkio 2016 ( /kk.) RAVA-toimintakykymittari I 392,00* 2,0-2,49 II 547,60* 2,5-2,99 III 794,60* 3,0-3,49 IV 1 309,50* 3,5-4,02 * indeksitarkistus vuosittain joulukuussa Omaishoidon tukea haettaessa edellytetään, että hoidettavalle on jo myönnetty vähintään Kelan eläkkeensaajan hoitotuki. Kuitenkaan Kelanhoitotukea ei edellytetä, kun omaishoidon tukea haetaan esim. saattohoidon tai muun lyhyen jakson ajaksi sekä alle 65-vuotiailta, jotka eivät ole oikeutettuja eläkkeensaajan hoitotukeen. Alle 18-vuotiaiden kohdalla omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää, että omaishoidettavalle on myönnetty Kelan korotettu vammaistuki. Omaishoidon tukea voi hakea pääsääntöisesti, kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta, eivätkä vanhemmat enää voi saada kotihoidon tukea. Lisäksi lapsen hoidon vaativuuden on oltava erittäin sitovaa ja vaativaa verrattuna samanikäisten terveiden lasten hoitoon. Ryhmäkohtaiset kriteerit Alle 18-vuotiaat Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tukea myönnettäessä arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisten nuorten toimintakykyyn. Arviointilomakkeessa eriytetään seuraavat osa-alueet: kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot. Alle 18-vuotiaiden osalta omaishoidon tuki on jaettu neljään eri luokkaan: Arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan,

4 huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidontuki lapsiperheessä arvioidaan perhekohtaisesti siten, että samalle vanhemmalle ei myönnetä päällekkäisiä omaishoidontukia, vaan arvioidaan omaishoidontuen luokka kokonaissitovuuteen pohjautuen. Vapaiden osalta tarve arvioidaan lapsikohtaisesti kuitenkin niin, että mikäli apu ostetaan kotiin, se ei ylitä omaishoitajan osalta kolmea vuorokautta kuukaudessa. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidon tukea voi saada, kun kotihoidon tuki on päättynyt. Hoitoisuusluokka I Mikäli hoitaja käy työssä tai hoidettava on säännöllisesti yli 7 tuntia kodin ulkopuolella ja hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa. Hoitoisuusluokka II Lapsi tai nuori tarvitsee apua, valvontaa ja ohjausta elämän eri osa-alueissa (kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot). Hoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai säännöllisesti useamman kerran viikossa kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päivähoidossa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms. Tähän ryhmään voivat kuulua myös öisin runsaasti apua tarvitsevat lapset ja nuoret, joiden hoitovastuu päivällä ei ole omaishoitajalla. Hoitoisuusluokka III Lapsi tai nuori tarvitsee apua, valvontaa ja ohjausta elämän eri osa-alueissa (kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot). Hoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päivähoidossa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms. ilman, että hoitopalkkio muuttuu. Hoitoisuusluokka IV Lapsi tai nuori tarvitsee apua, valvontaa ja ohjausta elämän eri osa-alueissa (kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot). Omaishoitaja ei voi käydä ansiotyössä. Lapsen tai nuoren hoito on verrattavissa ympärivuorokautiseen hoitoon laitoksessa tai palveluasumisessa. Aikuiset ja vanhukset Tähän ryhmään kuuluvat vanhukset ja vaikeavammaiset aikuiset, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, vamman tai sairauden vuoksi paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä valvontaa monissa henkilökohtaisissa ja päivittäisissä toimissa. Yli 65-vuotiaille kriteereinä käytetään RaVa-mittaristoa, muissa ikäluokissa voidaan käyttää muitakin mittareita ja asiantuntijalausuntoja.

5 Hoitoisuusluokka I RaVa -indeksi 2,0 2,49 ja/tai MMSE <18/30 Tähän ryhmään kuuluva hoitaja käy työssä tai hoidettava on säännöllisesti yli 7 tuntia kodin ulkopuolella ja hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa. Hoitoisuusluokka II RaVa -indeksi 2,50-2,99 ja/tai MMSE <18/30 Tähän ryhmään kuuluva ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa, mutta hän tarvitsee runsaasti apua päivittäisissä henkilökohtaisissa hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä toiminnoissa tai apua alentuneen psyykkisen toimintakyvyn ja muistitoimintojen vuoksi. Omaishoitajan työ on päivittäistä ja sitovaa. Hoidettavaa ei voi jättää pitkiksi ajoiksi yksin, eikä hän tule toimeen pelkästään kotihoidon avun turvin. Edellyttää pääsääntöisesti, että Kela on myöntänyt asiakkaalle korotetun hoitotuen. Hoitoisuusluokka III RaVa indeksi 3,0-3,49 ja/tai MMSE <13/30 Tähän ryhmään kuuluvat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee jatkuvasti apua päivittäisissä henkilökohtaisissa hoidollisissa toiminnoissa ja ympärivuorokautista valvontaa. Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta. Asiakas ei voi asua yksin, mutta voi selviytyä muutaman tunnin ilman toisen henkilön jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa. Omaishoito on vaihtoehto pitkäaikaiselle laitoshoidolle. Edellyttää pääsääntöisesti, että Kela on myöntänyt asiakkaalle erityishoitotuen. Hoitoisuusluokkal IV RaVa indeksi 3,5-4,02 ja/tai MMSE < 13/30 Tähän ryhmään kuuluvat ne hoidon ja huolenpidon kannalta erityisen raskaassa siirtymävaiheessa (ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat) olevat asiakkaat, jotka eivät voi asua yksin, esim. asiakkaat, joiden saattohoito tapahtuu kotona hoidettavan ja hänen omaistensa ja läheistensä tahdon mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointi perustuu lääkärin päätökseen. Sopimus on määräaikainen (3 kk) ja sopimusta tarkistetaan määräajan umpeuduttua. Hoitaja on hoidossa tapahtuvan siirtymävaiheen vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoitajalain 5 mukaan korotettuun hoitopalkkioon ei ole oikeutta, mikäli hoitajalla on samalta ajalta vähäistä suurempia työtuloja. Oikeutta korotettuun hoitopalkkioon ei myöskään ole, jos hoitaja on samalta ajalta oikeutettu saamaan tukea, jonka tarkoituksena on korvata menetettyä ansiotuloa (esim. vuorottelukorvaus tai sairausvakuutuslain mukainen erityishoitoraha alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle). Omaishoidon tuen myöntämiseen vaikuttaa kaikissa luokissa se, kuka on päävastuussa hoidosta. Jos hoidon sitovuus ja vaativuus täyttää omaishoidolle asetetut kriteerit, mutta hoitovastuu pääsääntöisesti on jollain muulla kuin omaishoitajalla, voidaan omaishoidon tuen luokkaa laskea tai omaishoidon tuki olla kokonaan myöntämättä. Omaishoidontuen alentaminen

6 Säännöllinen jaksottaishoito vähentää hoidon sitovuutta ja vaativuutta, jolloin palkkiota alennetaan seuraavasti: Säännöllisesti viikko lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kolme viikkoa omaishoidossa kotona kuukauden aikana, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 25 % kuukaudessa. Säännöllisesti kaksi viikkoa lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kaksi viikkoa omaishoidossa kotona kuukaudessa, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 50 % kuukaudessa. Hoitajan lakisääteinen vapaa-aika Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siinäkin tapauksessa, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kodin ulkopuolisia sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitajalla on mahdollisuus pitää vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai vaihtoehtoisesti hän voi myös säästää vapaapäiviään ja pitää vapaan pidemmässä jaksossa. Omaishoidon tuen vapaapäivät tulee käyttää saman kalenterivuoden aikana tai viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Omaishoitajan vapaata sovittaessa pohditan yksilöllisesti omaishoidettavan ja omaishoitajan tilanteeseen soveltuva omaishoitoa korvaava hoidon muoto. Kunta kuitenkin viime kädessä päättää siitä, millä tavoin omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Hoitajalle annetaan mahdollisuus vapaa-aikaan joillakin seuraavista järjestelyistä: Intervallihoito, lyhytaikainen hoito tai päivähoito asumispalvelussa tai yksityisessä hoivakodissa Päivätoiminta 1 kerta/viikko päivätoiminta keskuksessa Kehitysvammaisten omaishoitajien vapaapäivät järjestetään pääosin kehitysvammahuollon omilla palveluilla, joita ovat esimerkiksi lyhytaikais- ja viikonloppupaikat tai hoitajan palkkaaminen kotiin. Kunta esisijaisesti päättää paikasta ja ajasta. Vapaapäivät voidaan toteuttaa myös jakamalla vapaata vastaava tuntimäärä useammaksi vuorokautta lyhyemmäksi jaksoksi. Myös lyhytaikaista tilapäishoitoa tarjotaan kotiin Vapaapäivät voidaan toteuttaa toimeksiantosopimuksella 60 euroa/ vuorokausi. Lakisäteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Asiakasmaksu Kunta tekee omaishoidon tueksi annettavista palveluista aina maksupäätöksen. Palveluista perittävät maksut voidaan määrätä maksuja koskevien yleissäännöstenperusteella.

7 Lakisääteisen omaishoitajan vapaan aikaisen omaishoitajan työtä korvaavan palvelun asiakasmaksu on 11,30 /vrk hoivakodeissa ja laitoshoidossa ja päivätoiminnassa 5,85 /vrk. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 387/2008, 6 b ) Palveluista perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 :n nojalla. Hoitopalkkion lakkaaminen ja keskeytyminen Omaishoidon tuki lakkaa, kun omaishoidon tuen edellytykset ei täyty johtuen joko hoidettavasta tai hoitajasta. Omaishoitaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tuensaantiin vaikuttavista olosuhteiden muutoksista. Kun tuen edellytykset lakkaavat pysyvästi, tuki maksetaan korkeitaan muutoskuukauden loppuun. Omaishoitosopimus voidaan irtisanoa kunnan puolelta päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua ja omaishoitajan irtisanoessa yhden kuukauden kuluttua. Omaishoitolaissa ei ole määritelty erityisiä irtisanomisperusteita. Omaishoidontuen sopimus voidaan irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hänen terveyttä ja turvallisuutta. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla perusteena sopimuksen purkamiselle. Jos omaishoitaja sairastuu niin että hän ei voi toimia omaishoitajana, tuen maksaminen keskeytyy seitsemännen vuorokauden jälkeen. Tuen mahdollisesta jatkamisesta tulee neuvotella omaishoitotuen koordinaattorin kanssa. Omaishoitosopimus päättyy irtisanomisajasta huolimatta sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy hoidettavan terveydentilasta johtuvista muutoksista tarpeettomaksi. Tapauksissa, joissa omaishoito keskeytyy tilapäisesti omaishoidettavan terveydentilamuutoksista johtuen, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Keskeytys voi johtua joko omaishoidettavasta tai - hoitajasta: 1. Omaishoidon tuen hoitopalkkion maksaminen keskeytyy tilapäisesti, kun hoidettava on yli kuukauden sairaalassa tai laitoshoidossa. 2. Omaishoitajan sairastuessa kunta on velvollinen järjestämään hoidon omaishoidettavalle. Hoitajan sairastuessa hoitopalkkion maksu keskeytetään hänelle 7 vuorokauden jälkeen. Hoidettava maksaa hoitajan sairastumisen ajaksi järjestetystä hoidosta normaalin asiakasmaksun.