VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011"

Transkriptio

1 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella toteutettavassa VATT:n tutkimusohjelmassa painopisteinä ovat julkisen sektorin tuottavuus ja vaikuttavuus, verotus, kestävä kehitys ja markkinoiden toimivuus. VATT:ssa tehtävä tuottavuustutkimus kohdistuu keskeiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon ja infrastruktuuriin. Tutkimuskohteena ovat kuntien tuottamat terveys- ja koulutuspalvelut sekä yliopistosektorin tuottavuus. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin. Työmarkkinatutkimuksessa korostuu työllisyyspotentiaalia kartoittava tutkimus. Verotutkimusta kehitetään ja sitä suunnataan entistä kokonaisvaltaisemmaksi, koko verojärjestelmän toimivuutta ajatellen. Kansainvälinen verokilpailu ja veropoliittisessa keskustelussa esitetyt laajakantoiset verotuksen uudistamisesitykset edellyttävät tutkimuksen kohdistamista verotuksen eri osa-alueiden yhteisvaikutusten eli siis koko verojärjestelmän tarkasteluun. Ilmasto- ja energiapolitiikka tulevat suunnittelukaudella olemaan keskeisessä asemassa hallituksen työohjelmissa. Kestävän kehityksen tutkimuksen tarve seuraa siitä, että VATT:ssa on keskeinen osaaminen ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun kehittyminen ovat yhä keskeisemmässä asemassa talouden kasvutekijöinä. Talouspolitiikan siirtyessä yhä markkinavetoisemmaksi syntyy tarve muuttaa julkisen sektorin toimintapolitiikkaa yhä enemmän tehokkaiden markkinoiden luomiseen, ohjaamiseen sekä markkinoiden toimivuuden arviointiin. Tämä edellyttää tutkimuksen uudelleen suuntaamista. Tätä koskeva taloudellinen tutkimus on Suomessa toistaiseksi hyvin kapealla pohjalla. Paremmalla taloudellisella tutkimuksella voidaan kuitenkin hyvin todennäköisesti saada aikaan suuria sekä valtion- että julkistaloudellisia säästöjä ja tehokkuushyötyjä. 2

3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA Toimintaympäristön kuvaus ja keskeiset odotettavissa olevat muutokset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset TTS-kaudella liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Rakennemuutoksen seurauksena työpaikkoja katoaa joillakin aloilla, mutta samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työvoiman tarve julkisella sektorilla kasvaa lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreilla. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on tärkeää. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. 1.2 Muutosten taloudelliset yms. vaikutukset Toimintaympäristön muutosten seurauksena VATT on muuttanut tutkimusohjelmansa painopisteitä. Vuosille laaditussa tutkimusohjelmassa Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi toimintaympäristön muutokset on otettu huomioon. Uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat kestävän taloudellisen kasvun, tuottavuuden, erityisesti julkisen sektorin palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Näillä näkymin samat teemat tulevat korostumaan myös vuosien tutkimusohjelmassa. Valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman mukaisesti VATT:n voimavaroja pyritään siirtämään hallinnollisista tehtävistä tutkimustoimintaan. Tuottavuutta kohotetaan tietopalvelun uudelleenjärjestelyillä ja internet-pohjaisten tietoaineistojen tehokkaammalla hyödyntämisellä. 2. TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan pitkän aikavälin strategisessa tavoitteenasettelussa lähtökohtana on valtiovarainministeriön uudistetut strategiset tavoitteet soveltuvin osin. Valtiovarainministeriön pitkän tähtäimen strategiassa toiminnan painopistealueina ovat talouden kasvu ja vakaus, verovarojen käytön tehostaminen, työllisyyden edistäminen, tuottavuuskehitykseen vaikuttaminen mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, peruspalvelubudjettitarkastelun sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusten toteuttamiseen. 3

4 VATT:n tutkimustyössä nämä painopistealueet merkitsevät sitä, että VATT tutkii julkisen sektorin tuottavuutta sekä tukien ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta, työvoimapolitiikan ja erilaisten työllisyysaloitteiden vaikuttavuutta sekä arvioi ja seuraa veropolitiikan kehitystä. Tutkimustoiminnan sisällölliset tavoitteet täsmennetään tutkimusohjelmassa sekä vuotuisessa toimintasuunnitelmassa ja tulostavoiteasiakirjassa. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät seuraavalle 4-vuotiskaudelle tutkimusalueittain VATT:ssa on käytössä tutkimusohjelma vuosille , jossa on täsmennetty VATT:n tulevien vuosien tutkimuksen sisältöä. Vuosille laaditaan uusi tutkimusohjelma vuoden 2008 aikana. Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimusalueen työ liittyy keskeisiin politiikkaongelmiin työmarkkinoiden, henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa tutkimustyötä laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia tutkimusaineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineistoihin ja niiden käyttövalmiuden ylläpitoon liittyvä työ vie runsaasti voimavaroja, mutta mahdollistaa kulloistenkin politiikkakysymysten analysoinnin. Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan tutkimuksessa tarkastellaan keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan ja rakenteiden kysymyksiä ja arvioidaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohjelmien arviointia ja siihen liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Suunnittelukaudella paneudutaan työmarkkinoiden kohtaannon toimivuuteen ja työvoiman saatavuusongelmien esiintymiseen. Tutkimusta suunnataan työvoimareservien analyysiin. Rekrytointitutkimusta jatketaan. Henkilöverotuksen ja tulonsiirtojen tutkimuksessa jatketaan TUJA-mikrosimulointimallin käyttöä. Tulonjakoon ja kulutuskysymyksiin liittyvää tutkimusta kehitetään. Matalan tuottavuuden työn ja sen tukijärjestelmien, kotitalousvähennyksen sekä muiden verokokeilujen vaikutuksia varaudutaan arvioimaan. Eri väestöryhmien hyvinvointi ja tässä tapahtuvat muutokset tulonsiirtoihin ja verotukseen liittyen kuuluvat analysoitaviin ongelmiin. Verotus ja talouskasvu Tutkimusalueen työ painottuu verotukseen, elinkeino- ja teknologiapolitiikkaan ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyteen. Verotutkimuksessa keskitytään toisaalta Suomessa tehtyjen yritys- ja pääomaverouudistusten vaikutusten arviointiin ja toisaalta välillisen verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten mallipohjaiseen analysointiin. Tutkimusongelmina ovat verotuksen vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja yrittäjyyden kannusteisiin. Verotutkimus seuraa myös kansainvälistä verokilpailua ja veroharmonisointia sekä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisia vaikutuksia. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Alueen tutkimustyössä hyödynnetään laajoja yritystietokantoja, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kvantitatiivisen analyysin erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Aineistojen avulla tutkitaan myös erilaisten yritystukien ja teknologiapolitiikan vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. 4

5 Näiden tehtävien lisäksi tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet -julkaisun toimitus- ja kehitystyötä. Ympäristö ja infrastruktuurit Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyvän politiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat EU:n energia- ja ilmastopolitiikan vaikutusten ja erityisesti sen eri ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmäosaamisen ja tietopohjan kehittäminen. Pitkän aikavälin tarkasteluissa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä kulutus muodostuvat omiksi tutkimusteemoikseen. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään sekä ilmastopolitiikan että kestävän kulutuksen tutkimuksen yhteydessä että myös omana teemanaan ennen kaikkea sähkömarkkinoiden ympärillä. Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää infrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimushankkeissa tarkastellaan infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, infrastruktuuri-investointien uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen käyttöä ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä uusien hankinta- ja organisaatiomuotojen vaikutusta julkisten investointien ja julkisten palvelujen tuotannon tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Teknologiapolitiikan tutkimuksen ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Talouden mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen säännöllisen päivittämisen ja ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä talouspolitiikan että alueellisten kysymysten suuntaan. Mallien sovelluksia suunnataan eri politiikan lohkoilla tehtävien talouspoliittisten toimien vaikutusten ja julkisen talouden kestävyyden arviointiin. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Julkisten palvelujen tuottavuus- ja tehokkuustutkimusta jatketaan. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden etsimiseen. Voimavaroja panostetaan aiempaa enemmän opetuspalvelujen analysointiin. Koulutusjärjestelmää tarkastellaan myös talouskasvun, työmarkkinoiden ja tulonjaon näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan koko palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta pelkkää tuottavuusnäkökulmaa laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Kuntataloustutkimus tukee tuottavuus- ja palvelujärjestelmän tutkimuksia. Painopisteenä on kuntien menoryhmien yhteys kuntien omaan tulopohjaan, valtionapuihin sekä kunnan olosuhde- ja politiikkamuuttujiin. Rahoituspuolelta tutkittavia asioita ovat kuntien verotukseen ja verotulotasaukseen liittyvät kysymykset. Selvitetään kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta mm. tuottavuuden tehostamisen kannalta. Aluekehitystä tutkitaan työmarkkinoiden, tuotannon, taloudellisen kasvun ja palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuutta hyödyntäen VATT-mallin yhteyteen rakennettua alueellista yleisen tasapainon mallia. Erityiskysymyksenä analysoidaan lisäksi asuntomarkkinoiden hinnanmuodostusta, kotitalouksien asumismuodon valintaa sekä asuntomarkkinoiden ja alueellisten työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioidaan vero- ja tukipolitiikan vaikutusta rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden tehokkuuteen. 5

6 3. TOIMINNAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3.1 Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle Relevantti tutkimusohjelma VATT tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimusten tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti VATT:n omissa julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto hyödyntää suoraan VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT:n oman toiminnan tuottavuutta seurataan tuotosindeksin avulla. Tutkimuksen laatu VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimustensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT on osin riippuvainen kilpaillusta tutkimusprojektirahoituksesta, jonka saanti edellyttää laadukasta tutkimustyötä ja hyvää mainetta. Tiedeyhteisön arvioinnit ja julkaisut sekä esitelmät tieteellisillä foorumeilla toimivat myös VATT:n tutkimustyön laadun mittarina. Tutkimuksen vaikuttavuus VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat ja hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Sidosryhmähaastattelut sekä viittaukset valmisteludokumenteissa ja tiedotusvälineissä toimivat eräänä tutkimuksen vaikuttavuuden mittareina. Strategiset hankkeet Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä huomioida sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kautta, mutta myös päätöksenteon kasvavasta tarpeesta kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvalle tutkimustiedolle usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 6

7 4. TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET 4.1 Tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet seuraavalle suunnittelukaudelle Ydintoiminta VATT:n ydinosaamisen alueella korostuu julkisen sektorin toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen ja arviointi. Tämä edellyttää taloustieteen menetelmien hyvää tuntemusta. Politiikkatoimien taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on yksi valtion sektoritutkimuksen keskeisistä kehittämistarpeista. Yhteiskunnallisten vaikutusten ja politiikan vaikuttavuuden arvioinnin tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina. Taloudellisen tutkimuksen tarve koulutuspolitiikan, tiede- ja teknologiapolitiikan, liikenne- ja telekommunikaatiopolitiikan ja työvoimapolitiikan alueilla korostuu. Tutkimuksen painopisteiden muuttuminen ja mahdollinen laajentaminen vastaamaan esiin nostettuja haasteita vaatii sekä resurssien uudelleen kohdentamista että panostusta osaamisen kehittämiseen. VATT pyrkii vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tutkijaresurssien tarpeeseen on vastattava ensisijaisesti lisäämällä yhteistyötä muiden taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa ja keskittämällä toimintaa avainlohkoihin sekä avainkysymysten selvittämiseen. VATT:n ydinosaamiseen kuuluu myös hyvä projektihallinta, projektien koordinointikyky ja resurssien käytön seuranta ja arviointi. VATT:n resurssit Eläköitymisen seurauksena VATT:n tutkijoiden tavoiteltava kokonaismäärä supistuu selvästi pitemmällä aikavälillä eli vuoden 2010 jälkeen ellei korvaavia rekrytointeja tehdä. Koska tukihenkilöstön vähimmäismäärä (esim. vaarallisten työyhdistelmien välttäminen taloushallinnossa, tietohallintotoimintojen turvaaminen, tietopalvelun ja kirjaston palvelukyky, julkaisutoiminnan tehokkuus) ja mahdollisuudet tukitoimintojen ulkoistamiseen asettavat rajat muun henkilöstön vähentämiselle keskipitkällä aikavälillä, ei tutkijaresurssien vahvistaminen voi kokonaan tapahtua nykyisen henkilöstömäärän rajoissa. Kilpailu erikoiskoulutetuista ja osaavista tutkimushenkilöistä tulee olemaan jatkossa ankaraa. VATT:n on kyettävä muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa aikaisempaa pitkäjänteisemmäksi, pyrkimyksenä rakentaa ydintoimintansa valtaosin pysyvien virkasuhteiden perustalle. Tavoitteena on määräaikaisten virkasuhteiden vähentäminen. VATT:n lisäresurssitarpeet kohdennetaan tuottavuus- ja koulutustutkimukseen sekä VM:n tarpeita palvelevan mallityön (TUJA-malli ja VATT-malli) perustan vahvistamiseen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Tämä resurssitarve on sisällytetty kehittämissuunnitelman mukaiseen kehittämislaskelmaan vuosille Toiminnallinen tehokkuus; tavoitteet ja toimenpiteet Ydintoiminta Tutkimuksen resursseja kohdennetaan voimassa olevien strategisten linjausten, monivuotisen tutkimusohjelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muuttuessa tutkimustyön kysyntä suuntautuu usein uusille aloille, joka vaatii tutkijakunnalta muuntautumiskykyä, jolloin myös uusien rekrytointien osaamisen ala ja laatu ovat keskeisiä menestymistekijöitä. Pääsääntöisesti rekrytoidaan tutkijoiksi vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. VATT panostaa erilaisiin yhteistyön muotoihin niin sisäisesti, Economicumiin kuuluvien yhteisöjen piirissä kuin myös muiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 7

8 Osaamisvarantoa kasvatetaan yhdistellen innovaatioiksi kokoamalla tutkimuksen tekijöitä, aineistoja ja näkökulmia sekä muita voimavaroja yhteen tutkimusohjelmassa tarkemmin määritellyin tavoin. Työntekijän työuraa ja osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti, jolloin lyhyellä aikavälillä on käytössä aina tarvittava tuotantopotentiaali. Tutkimustoiminnan tehokkuuden mittarina käytetään suhdelukua, joka kertoo kuinka paljon tutkijoiden kokonaistyöpanoksesta kyetään käyttämään varsinaiseen tutkimustoimintaan. Luku on ollut viime vuodet hyvällä %:n tasolla ja tavoitetasoksi on asetettu 78 % vuoteen 2011 mennessä. Tutkimustoimintaan käytetty aika / henkilötyövuosi toteutuma arvio tavoite Tutkijoiden työpanos, htv 41,3 42,0 43,0 Tutkimukseen käytetty aika, htv 31,5 32,3 33,5 Suhdeluku 0,76 0,77 0,78 Tukitoiminta Talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä VATT:ssa työskentelee tällä hetkellä talouspäällikön alaisuudessa kolme henkilöä. Näistä yhden henkilön työ on luonteeltaan sellaista (mm. projektien hallinnointi), jota palvelukeskukseen ei voi siirtää. Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) kanssa on käyty keskusteluja palvelukokonaisuudesta, jonka VKPK pystyisi tarjoamaan VATT:lle. Tällöin puhutaan noin yhden henkilötyövuoden työpanoksesta. VKPK:n esittämän hinta-arvion perusteella VATT:n maksettavaksi tulisi kertakorvaus, joka on euroa, sekä sen lisäksi euron vuotuinen kustannus. Taloushallinnon henkilöstömäärän ollessa näin pieni varsinaista henkilökulusäästöä ei ole mahdollista saada aikaan johtuen tarvittavasta varamiesjärjestelmästä, vaarallisista työyhdistelmistä taloushallinnossa, yms., joten ainakaan toistaiseksi siirtymistä palvelukeskuksen asiakkaaksi ei nähdä järkeväksi toteuttaa. Viestintä- ja julkaisutoiminta Suunnittelukaudella haetaan tuottavuushyötyjä ja sisäistä synergiaa viestinnän, julkaisutoiminnan ja tietopalvelun toimintojen yhdistämisellä. Tieteellisten julkaisukäytäntöjen muutos tulee vaikuttamaan VATT:n julkaisupolitiikkaan, erityisesti verkkojulkaisemiseen ja - jakeluun. Muutos vaikuttaa myös tutkimuskeskuksen tietopalvelussa aineistojen hankintoihin, erityisesti elektronisten aikakauslehtien määrä kasvaa ja perinteiset vuosikerrat väistyvät. Kansainvälisessä tutkimuskentässä Internet pysyy tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Viestinnän kehittämishankkeita ovat www-sivujen ja verkkoviestinnän uudistaminen ja kehittäminen. Tietohallinto Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n ja VM:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. VATT:lla ei ole suunnittelukaudelle tietojärjestelmien kehittämiseen tai hankintaan liittyviä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ylittäisivät 1 milj. euroa. Toimitilat VATT:n nykyiset toimitilat on otettu käyttöön joulukuussa VATT on solminut yliopiston kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen Tilat on mitoitettu 60 hengelle. Tilankäytön toimitilahyödyt syntyvät rakennuksessa sijaitsevien laitosten 8

9 (Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos, HECER, Eurooppa-tutkimus sekä HKKK:n ja Hankenin kansantaloustieteen laitokset) yhteistoiminnasta saavutettavista synergiaeduista. Hankintatoimi VATT on solminut yhteistyösopimuksen Hanselin kanssa vuonna Valtaosa VATT:n hankinnoista on jo nyt keskitetty tapahtuvaksi Hanselin kautta ja Hanselin tarjoamia palveluja on tarkoitus lisätä. VATT:ssa ei ole ollut hankinnoista vastaavaa päätoimista henkilöä, joten sopimuksen tuoma tuottavuushyöty syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuneiden henkilöiden käyttämä aika voidaan suunnata VATT:n ydintoimintoihin. 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista, keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimusja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden lukumäärä kuvaa vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille on määritelty vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Painot perustuvat VATT:n johtajiston konsensusarvioihin. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensi sijassa arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille tiedon käyttäjille. Tuotokset / htv toteuma arvio tavoite Tuotosten määrä, kpl Henkilötyövuodet 27,7 28,3 28,3 Tuotokset/htv 21,5 22,3 23,0 Kokonaistuottavuus (painotettu) 137,4 143,5 149,8 (vuosi 2000=100) Kokonaistuottavuuden kasvulle olemme asettaneet tavoitteen vuodelle 2011, joka on 149,8 ja vastaa 1,5 %:n vuotuista kokonaistuottavuuden kasvua. Vuoden 2011 tuottavuustavoite on siten 50 % korkeampi kuin vuonna 2000 toteutunut. Laadunhallinta VATT:n talousarvion ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta on vähitellen viime vuosina kasvanut ja muodostaa nyt jo viidesosan rahoituksesta. Tämä tulonlähde on välttämätön, jotta toiminta ja henkilöstömäärä voidaan pitää nykyisellä tasolla. Ulkopuolisen rahoituksen absoluuttinen kasvu kertoo onnistuneesta ja tehostuneesta yhteydenpidosta tärkeisiin sidosryhmiin (ministeriöt) sekä toimii myös eräänlaisena mittarina palvelukyvylle ja palvelujen laadulle. 9

10 5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA PERUSVAIHTOEHDOSSA 5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n henkilöstön määrä oli vuoden 2005 lopussa 61 henkeä ja todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli 59,0 henkilötyövuotta. Hallituksen tekemän kehyspäätöksen mukaan VATT:n vuotuinen kehysmääräraha säilyy muuttumattomana vuoden 2011 loppuun saakka. Tämä mahdollistaa kokonaishenkilöstömäärän säilyttämisen nykyisellä tasolla. Eläkkeelle siirtyvien tilalle rekrytoidaan VATT:n henkilöstöpolitiikan mukaisesti pääsääntöisesti vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Tällä tavoin mahdollistetaan koulutustason ja tuottavuuden nousu TTS-kauden loppupuolella, jolloin eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan. Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa: toteuma ennuste Kokonaistyöpanos, htv 59,0 60,0 Tutkimusprojektit 27,7 28,3 Muu tutkimustoiminta 3,8 5,5 Muu työpanos 27,5 26,2 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,0 3,0 Koulutus 2,4 2,2 Lomat 8,4 8,0 Sairaus 2,1 2,0 Hallinto tietopalvelu, viestintä- ja julkaisutoiminta 3,3 2,5 ATK-palvelu 1,8 1,5 muu hallinto 6,9 6,5 Muut tehtävät 0,6 0,5 5.2 Osaamisen hallinta; kehittäminen ja työhyvinvointi; tavoitteet ja toimenpiteet VATT panostaa uuden tutkimustiedon etsimiseen ja luomiseen ja antaa tilaa tutkijan uteliaisuudelle ja uusille sovelluksille. Myönteisen työilmapiirin ylläpitämiseksi panostetaan seminaaritoimintaan, yhteisten tutkimusteemojen ideointiin, toiminnan seurantaan sekä yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kehittämistoimiin ja myös vapaamuotoisiin tapahtumiin. Jokaisella on oikeus aitoon palautteeseen työstään. Jalostava kritiikki kuuluu tutkimustyöhön. Töitään julkaistessaan ja esiintyessään tutkija ja hänen työnsä asetetaan alttiiksi kritiikille, mikä parantaa tutkimustyön tasoa. Tieto jalostuu käytettäessä, mihin kritiikin voima perustuu. VATT:ssa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja sen johtamiseen. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osaaja vaikuttaa VATT:n osaamisvarantoon. Osaaminen pyritään kietomaan malleihin, aineistoihin ja valtaosin pysyväisluonteisiin tehtäviin. Riittävän osaamisvarannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan työntekijöiden ja työnantajan molemminpuolinen 10

11 sitoutuminen korkean laatutason työskentelyyn. Tämän toteuttamiseksi jatketaan tehtävien vakinaistamista sekä lisätään koulutusinvestointeja. Työhyvinvoinnin kehitystä mitataan työilmapiiritutkimuksin, jotka toistetaan kahden vuoden välein. Tavoitteena on, että ilmapiirikyselyjen tulokset osoittavat jatkuvaa positiivista kehitystä. 6. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämisvaihtoehdossa toteutuvat perusvaihtoehtoon nähden seuraavat asiat: - Kehitetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja sitä kautta tutkimustyön tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Tuottavuustutkimukseen ja koulutustalouteen panostetaan enemmän - VATT lisää malliyhteistyötä VM:n kanssa ja panostaa enemmän mallien kehittämiseen VATT on kyennyt pitämään monipuolista osaamista yllä suhteellisen pienellä henkilökunnalla ja kehittynyt jo nykyisellään vaikuttavuus- ja tuottavuusanalyysin alueilla valtakunnallisesti merkittäväksi osaamiskeskukseksi. Ydintehtäviin on kuitenkin kyettävä varaamaan riittävästi resursseja. VATT:n on kyettävä myös olemaan kilpailukykyinen työnantaja voidakseen sitouttaa osaavaa henkilökuntaa tuleviin haasteisiin. VATT pyrkii ensisijaisesti vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten yhteyksien vahvistamista. Välitön lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Lisäresurssit kohdennetaan tuottavuustutkimukseen, verotutkimuksen vahvistamiseen sekä kansainvälisiin tutkijavierailuihin ja verkostoitumiseen. Helsinki Jaakko Kiander ylijohtajan sijainen, tutkimusprofessori 11

12 PERUSLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 12

13 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN KEHITTÄMISLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennett vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 13

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Helsinki 2006 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on osa valtiovarainhallintoa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti

Lisätiedot

TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI

TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelma 2006-2008 Helsinki 2005 Visiting address: Arkadiankatu 7 Tel: + 358-9-703 71 Postaddress: P.O. Box 1279 00101 Helsinki FINLAND Fax: +358-9-703 2969 E-mail:

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Helsinki 2004 1. Kuvaus toiminnan painopisteistä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

VATT 2010. Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan

VATT 2010. Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan VATT 2010 Visio ja strategia Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan Johdanto Tässä asiakirjassa esitetään valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen visio ja strategia vuoteen 2010. Perustavoitteena

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki 2009 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2011 2014 Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Tuottavuuden kasvu ja ICT

Tuottavuuden kasvu ja ICT Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Helsinki 2010 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2012 2015 Talouskriisi on kasvattanut julkisen sektorin kestävyysvajetta. Väestön ikääntymisestä

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT- LIIKELAITOS OIVA AKATEMIA. Viraston toimintaympäristön muutokset

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT- LIIKELAITOS OIVA AKATEMIA. Viraston toimintaympäristön muutokset 1 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT- LIIKELAITOS OIVA AKATEMIA Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon Kaupungissa toteutettavat organisaatiomuutokset

Lisätiedot

VEROHALLINTO

VEROHALLINTO VERO VEROHALLINTO 3.4. tehdyt VEROHALLINNON TALOUSARVIOEHDOTUS 2 12. ja 28. muut talousarviotilit Kehykset vuodelle (1000 ) 2008 toteuma TAE TAE 12. Sekalaiset tulot 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot