VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011"

Transkriptio

1 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella toteutettavassa VATT:n tutkimusohjelmassa painopisteinä ovat julkisen sektorin tuottavuus ja vaikuttavuus, verotus, kestävä kehitys ja markkinoiden toimivuus. VATT:ssa tehtävä tuottavuustutkimus kohdistuu keskeiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon ja infrastruktuuriin. Tutkimuskohteena ovat kuntien tuottamat terveys- ja koulutuspalvelut sekä yliopistosektorin tuottavuus. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin. Työmarkkinatutkimuksessa korostuu työllisyyspotentiaalia kartoittava tutkimus. Verotutkimusta kehitetään ja sitä suunnataan entistä kokonaisvaltaisemmaksi, koko verojärjestelmän toimivuutta ajatellen. Kansainvälinen verokilpailu ja veropoliittisessa keskustelussa esitetyt laajakantoiset verotuksen uudistamisesitykset edellyttävät tutkimuksen kohdistamista verotuksen eri osa-alueiden yhteisvaikutusten eli siis koko verojärjestelmän tarkasteluun. Ilmasto- ja energiapolitiikka tulevat suunnittelukaudella olemaan keskeisessä asemassa hallituksen työohjelmissa. Kestävän kehityksen tutkimuksen tarve seuraa siitä, että VATT:ssa on keskeinen osaaminen ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun kehittyminen ovat yhä keskeisemmässä asemassa talouden kasvutekijöinä. Talouspolitiikan siirtyessä yhä markkinavetoisemmaksi syntyy tarve muuttaa julkisen sektorin toimintapolitiikkaa yhä enemmän tehokkaiden markkinoiden luomiseen, ohjaamiseen sekä markkinoiden toimivuuden arviointiin. Tämä edellyttää tutkimuksen uudelleen suuntaamista. Tätä koskeva taloudellinen tutkimus on Suomessa toistaiseksi hyvin kapealla pohjalla. Paremmalla taloudellisella tutkimuksella voidaan kuitenkin hyvin todennäköisesti saada aikaan suuria sekä valtion- että julkistaloudellisia säästöjä ja tehokkuushyötyjä. 2

3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA Toimintaympäristön kuvaus ja keskeiset odotettavissa olevat muutokset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset TTS-kaudella liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Rakennemuutoksen seurauksena työpaikkoja katoaa joillakin aloilla, mutta samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työvoiman tarve julkisella sektorilla kasvaa lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreilla. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on tärkeää. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. 1.2 Muutosten taloudelliset yms. vaikutukset Toimintaympäristön muutosten seurauksena VATT on muuttanut tutkimusohjelmansa painopisteitä. Vuosille laaditussa tutkimusohjelmassa Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi toimintaympäristön muutokset on otettu huomioon. Uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat kestävän taloudellisen kasvun, tuottavuuden, erityisesti julkisen sektorin palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Näillä näkymin samat teemat tulevat korostumaan myös vuosien tutkimusohjelmassa. Valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman mukaisesti VATT:n voimavaroja pyritään siirtämään hallinnollisista tehtävistä tutkimustoimintaan. Tuottavuutta kohotetaan tietopalvelun uudelleenjärjestelyillä ja internet-pohjaisten tietoaineistojen tehokkaammalla hyödyntämisellä. 2. TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan pitkän aikavälin strategisessa tavoitteenasettelussa lähtökohtana on valtiovarainministeriön uudistetut strategiset tavoitteet soveltuvin osin. Valtiovarainministeriön pitkän tähtäimen strategiassa toiminnan painopistealueina ovat talouden kasvu ja vakaus, verovarojen käytön tehostaminen, työllisyyden edistäminen, tuottavuuskehitykseen vaikuttaminen mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, peruspalvelubudjettitarkastelun sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusten toteuttamiseen. 3

4 VATT:n tutkimustyössä nämä painopistealueet merkitsevät sitä, että VATT tutkii julkisen sektorin tuottavuutta sekä tukien ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta, työvoimapolitiikan ja erilaisten työllisyysaloitteiden vaikuttavuutta sekä arvioi ja seuraa veropolitiikan kehitystä. Tutkimustoiminnan sisällölliset tavoitteet täsmennetään tutkimusohjelmassa sekä vuotuisessa toimintasuunnitelmassa ja tulostavoiteasiakirjassa. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät seuraavalle 4-vuotiskaudelle tutkimusalueittain VATT:ssa on käytössä tutkimusohjelma vuosille , jossa on täsmennetty VATT:n tulevien vuosien tutkimuksen sisältöä. Vuosille laaditaan uusi tutkimusohjelma vuoden 2008 aikana. Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimusalueen työ liittyy keskeisiin politiikkaongelmiin työmarkkinoiden, henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa tutkimustyötä laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia tutkimusaineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineistoihin ja niiden käyttövalmiuden ylläpitoon liittyvä työ vie runsaasti voimavaroja, mutta mahdollistaa kulloistenkin politiikkakysymysten analysoinnin. Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan tutkimuksessa tarkastellaan keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan ja rakenteiden kysymyksiä ja arvioidaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohjelmien arviointia ja siihen liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Suunnittelukaudella paneudutaan työmarkkinoiden kohtaannon toimivuuteen ja työvoiman saatavuusongelmien esiintymiseen. Tutkimusta suunnataan työvoimareservien analyysiin. Rekrytointitutkimusta jatketaan. Henkilöverotuksen ja tulonsiirtojen tutkimuksessa jatketaan TUJA-mikrosimulointimallin käyttöä. Tulonjakoon ja kulutuskysymyksiin liittyvää tutkimusta kehitetään. Matalan tuottavuuden työn ja sen tukijärjestelmien, kotitalousvähennyksen sekä muiden verokokeilujen vaikutuksia varaudutaan arvioimaan. Eri väestöryhmien hyvinvointi ja tässä tapahtuvat muutokset tulonsiirtoihin ja verotukseen liittyen kuuluvat analysoitaviin ongelmiin. Verotus ja talouskasvu Tutkimusalueen työ painottuu verotukseen, elinkeino- ja teknologiapolitiikkaan ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyteen. Verotutkimuksessa keskitytään toisaalta Suomessa tehtyjen yritys- ja pääomaverouudistusten vaikutusten arviointiin ja toisaalta välillisen verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten mallipohjaiseen analysointiin. Tutkimusongelmina ovat verotuksen vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja yrittäjyyden kannusteisiin. Verotutkimus seuraa myös kansainvälistä verokilpailua ja veroharmonisointia sekä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisia vaikutuksia. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Alueen tutkimustyössä hyödynnetään laajoja yritystietokantoja, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kvantitatiivisen analyysin erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Aineistojen avulla tutkitaan myös erilaisten yritystukien ja teknologiapolitiikan vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. 4

5 Näiden tehtävien lisäksi tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet -julkaisun toimitus- ja kehitystyötä. Ympäristö ja infrastruktuurit Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyvän politiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat EU:n energia- ja ilmastopolitiikan vaikutusten ja erityisesti sen eri ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmäosaamisen ja tietopohjan kehittäminen. Pitkän aikavälin tarkasteluissa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä kulutus muodostuvat omiksi tutkimusteemoikseen. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään sekä ilmastopolitiikan että kestävän kulutuksen tutkimuksen yhteydessä että myös omana teemanaan ennen kaikkea sähkömarkkinoiden ympärillä. Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää infrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimushankkeissa tarkastellaan infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, infrastruktuuri-investointien uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen käyttöä ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä uusien hankinta- ja organisaatiomuotojen vaikutusta julkisten investointien ja julkisten palvelujen tuotannon tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Teknologiapolitiikan tutkimuksen ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Talouden mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen säännöllisen päivittämisen ja ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä talouspolitiikan että alueellisten kysymysten suuntaan. Mallien sovelluksia suunnataan eri politiikan lohkoilla tehtävien talouspoliittisten toimien vaikutusten ja julkisen talouden kestävyyden arviointiin. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Julkisten palvelujen tuottavuus- ja tehokkuustutkimusta jatketaan. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden etsimiseen. Voimavaroja panostetaan aiempaa enemmän opetuspalvelujen analysointiin. Koulutusjärjestelmää tarkastellaan myös talouskasvun, työmarkkinoiden ja tulonjaon näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan koko palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta pelkkää tuottavuusnäkökulmaa laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Kuntataloustutkimus tukee tuottavuus- ja palvelujärjestelmän tutkimuksia. Painopisteenä on kuntien menoryhmien yhteys kuntien omaan tulopohjaan, valtionapuihin sekä kunnan olosuhde- ja politiikkamuuttujiin. Rahoituspuolelta tutkittavia asioita ovat kuntien verotukseen ja verotulotasaukseen liittyvät kysymykset. Selvitetään kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta mm. tuottavuuden tehostamisen kannalta. Aluekehitystä tutkitaan työmarkkinoiden, tuotannon, taloudellisen kasvun ja palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuutta hyödyntäen VATT-mallin yhteyteen rakennettua alueellista yleisen tasapainon mallia. Erityiskysymyksenä analysoidaan lisäksi asuntomarkkinoiden hinnanmuodostusta, kotitalouksien asumismuodon valintaa sekä asuntomarkkinoiden ja alueellisten työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioidaan vero- ja tukipolitiikan vaikutusta rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden tehokkuuteen. 5

6 3. TOIMINNAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3.1 Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle Relevantti tutkimusohjelma VATT tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimusten tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti VATT:n omissa julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto hyödyntää suoraan VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT:n oman toiminnan tuottavuutta seurataan tuotosindeksin avulla. Tutkimuksen laatu VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimustensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT on osin riippuvainen kilpaillusta tutkimusprojektirahoituksesta, jonka saanti edellyttää laadukasta tutkimustyötä ja hyvää mainetta. Tiedeyhteisön arvioinnit ja julkaisut sekä esitelmät tieteellisillä foorumeilla toimivat myös VATT:n tutkimustyön laadun mittarina. Tutkimuksen vaikuttavuus VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat ja hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Sidosryhmähaastattelut sekä viittaukset valmisteludokumenteissa ja tiedotusvälineissä toimivat eräänä tutkimuksen vaikuttavuuden mittareina. Strategiset hankkeet Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä huomioida sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kautta, mutta myös päätöksenteon kasvavasta tarpeesta kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvalle tutkimustiedolle usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 6

7 4. TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET 4.1 Tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet seuraavalle suunnittelukaudelle Ydintoiminta VATT:n ydinosaamisen alueella korostuu julkisen sektorin toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen ja arviointi. Tämä edellyttää taloustieteen menetelmien hyvää tuntemusta. Politiikkatoimien taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on yksi valtion sektoritutkimuksen keskeisistä kehittämistarpeista. Yhteiskunnallisten vaikutusten ja politiikan vaikuttavuuden arvioinnin tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina. Taloudellisen tutkimuksen tarve koulutuspolitiikan, tiede- ja teknologiapolitiikan, liikenne- ja telekommunikaatiopolitiikan ja työvoimapolitiikan alueilla korostuu. Tutkimuksen painopisteiden muuttuminen ja mahdollinen laajentaminen vastaamaan esiin nostettuja haasteita vaatii sekä resurssien uudelleen kohdentamista että panostusta osaamisen kehittämiseen. VATT pyrkii vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tutkijaresurssien tarpeeseen on vastattava ensisijaisesti lisäämällä yhteistyötä muiden taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa ja keskittämällä toimintaa avainlohkoihin sekä avainkysymysten selvittämiseen. VATT:n ydinosaamiseen kuuluu myös hyvä projektihallinta, projektien koordinointikyky ja resurssien käytön seuranta ja arviointi. VATT:n resurssit Eläköitymisen seurauksena VATT:n tutkijoiden tavoiteltava kokonaismäärä supistuu selvästi pitemmällä aikavälillä eli vuoden 2010 jälkeen ellei korvaavia rekrytointeja tehdä. Koska tukihenkilöstön vähimmäismäärä (esim. vaarallisten työyhdistelmien välttäminen taloushallinnossa, tietohallintotoimintojen turvaaminen, tietopalvelun ja kirjaston palvelukyky, julkaisutoiminnan tehokkuus) ja mahdollisuudet tukitoimintojen ulkoistamiseen asettavat rajat muun henkilöstön vähentämiselle keskipitkällä aikavälillä, ei tutkijaresurssien vahvistaminen voi kokonaan tapahtua nykyisen henkilöstömäärän rajoissa. Kilpailu erikoiskoulutetuista ja osaavista tutkimushenkilöistä tulee olemaan jatkossa ankaraa. VATT:n on kyettävä muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa aikaisempaa pitkäjänteisemmäksi, pyrkimyksenä rakentaa ydintoimintansa valtaosin pysyvien virkasuhteiden perustalle. Tavoitteena on määräaikaisten virkasuhteiden vähentäminen. VATT:n lisäresurssitarpeet kohdennetaan tuottavuus- ja koulutustutkimukseen sekä VM:n tarpeita palvelevan mallityön (TUJA-malli ja VATT-malli) perustan vahvistamiseen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Tämä resurssitarve on sisällytetty kehittämissuunnitelman mukaiseen kehittämislaskelmaan vuosille Toiminnallinen tehokkuus; tavoitteet ja toimenpiteet Ydintoiminta Tutkimuksen resursseja kohdennetaan voimassa olevien strategisten linjausten, monivuotisen tutkimusohjelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muuttuessa tutkimustyön kysyntä suuntautuu usein uusille aloille, joka vaatii tutkijakunnalta muuntautumiskykyä, jolloin myös uusien rekrytointien osaamisen ala ja laatu ovat keskeisiä menestymistekijöitä. Pääsääntöisesti rekrytoidaan tutkijoiksi vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. VATT panostaa erilaisiin yhteistyön muotoihin niin sisäisesti, Economicumiin kuuluvien yhteisöjen piirissä kuin myös muiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 7

8 Osaamisvarantoa kasvatetaan yhdistellen innovaatioiksi kokoamalla tutkimuksen tekijöitä, aineistoja ja näkökulmia sekä muita voimavaroja yhteen tutkimusohjelmassa tarkemmin määritellyin tavoin. Työntekijän työuraa ja osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti, jolloin lyhyellä aikavälillä on käytössä aina tarvittava tuotantopotentiaali. Tutkimustoiminnan tehokkuuden mittarina käytetään suhdelukua, joka kertoo kuinka paljon tutkijoiden kokonaistyöpanoksesta kyetään käyttämään varsinaiseen tutkimustoimintaan. Luku on ollut viime vuodet hyvällä %:n tasolla ja tavoitetasoksi on asetettu 78 % vuoteen 2011 mennessä. Tutkimustoimintaan käytetty aika / henkilötyövuosi toteutuma arvio tavoite Tutkijoiden työpanos, htv 41,3 42,0 43,0 Tutkimukseen käytetty aika, htv 31,5 32,3 33,5 Suhdeluku 0,76 0,77 0,78 Tukitoiminta Talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä VATT:ssa työskentelee tällä hetkellä talouspäällikön alaisuudessa kolme henkilöä. Näistä yhden henkilön työ on luonteeltaan sellaista (mm. projektien hallinnointi), jota palvelukeskukseen ei voi siirtää. Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) kanssa on käyty keskusteluja palvelukokonaisuudesta, jonka VKPK pystyisi tarjoamaan VATT:lle. Tällöin puhutaan noin yhden henkilötyövuoden työpanoksesta. VKPK:n esittämän hinta-arvion perusteella VATT:n maksettavaksi tulisi kertakorvaus, joka on euroa, sekä sen lisäksi euron vuotuinen kustannus. Taloushallinnon henkilöstömäärän ollessa näin pieni varsinaista henkilökulusäästöä ei ole mahdollista saada aikaan johtuen tarvittavasta varamiesjärjestelmästä, vaarallisista työyhdistelmistä taloushallinnossa, yms., joten ainakaan toistaiseksi siirtymistä palvelukeskuksen asiakkaaksi ei nähdä järkeväksi toteuttaa. Viestintä- ja julkaisutoiminta Suunnittelukaudella haetaan tuottavuushyötyjä ja sisäistä synergiaa viestinnän, julkaisutoiminnan ja tietopalvelun toimintojen yhdistämisellä. Tieteellisten julkaisukäytäntöjen muutos tulee vaikuttamaan VATT:n julkaisupolitiikkaan, erityisesti verkkojulkaisemiseen ja - jakeluun. Muutos vaikuttaa myös tutkimuskeskuksen tietopalvelussa aineistojen hankintoihin, erityisesti elektronisten aikakauslehtien määrä kasvaa ja perinteiset vuosikerrat väistyvät. Kansainvälisessä tutkimuskentässä Internet pysyy tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Viestinnän kehittämishankkeita ovat www-sivujen ja verkkoviestinnän uudistaminen ja kehittäminen. Tietohallinto Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n ja VM:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. VATT:lla ei ole suunnittelukaudelle tietojärjestelmien kehittämiseen tai hankintaan liittyviä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ylittäisivät 1 milj. euroa. Toimitilat VATT:n nykyiset toimitilat on otettu käyttöön joulukuussa VATT on solminut yliopiston kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen Tilat on mitoitettu 60 hengelle. Tilankäytön toimitilahyödyt syntyvät rakennuksessa sijaitsevien laitosten 8

9 (Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos, HECER, Eurooppa-tutkimus sekä HKKK:n ja Hankenin kansantaloustieteen laitokset) yhteistoiminnasta saavutettavista synergiaeduista. Hankintatoimi VATT on solminut yhteistyösopimuksen Hanselin kanssa vuonna Valtaosa VATT:n hankinnoista on jo nyt keskitetty tapahtuvaksi Hanselin kautta ja Hanselin tarjoamia palveluja on tarkoitus lisätä. VATT:ssa ei ole ollut hankinnoista vastaavaa päätoimista henkilöä, joten sopimuksen tuoma tuottavuushyöty syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuneiden henkilöiden käyttämä aika voidaan suunnata VATT:n ydintoimintoihin. 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista, keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimusja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden lukumäärä kuvaa vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille on määritelty vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Painot perustuvat VATT:n johtajiston konsensusarvioihin. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensi sijassa arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille tiedon käyttäjille. Tuotokset / htv toteuma arvio tavoite Tuotosten määrä, kpl Henkilötyövuodet 27,7 28,3 28,3 Tuotokset/htv 21,5 22,3 23,0 Kokonaistuottavuus (painotettu) 137,4 143,5 149,8 (vuosi 2000=100) Kokonaistuottavuuden kasvulle olemme asettaneet tavoitteen vuodelle 2011, joka on 149,8 ja vastaa 1,5 %:n vuotuista kokonaistuottavuuden kasvua. Vuoden 2011 tuottavuustavoite on siten 50 % korkeampi kuin vuonna 2000 toteutunut. Laadunhallinta VATT:n talousarvion ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta on vähitellen viime vuosina kasvanut ja muodostaa nyt jo viidesosan rahoituksesta. Tämä tulonlähde on välttämätön, jotta toiminta ja henkilöstömäärä voidaan pitää nykyisellä tasolla. Ulkopuolisen rahoituksen absoluuttinen kasvu kertoo onnistuneesta ja tehostuneesta yhteydenpidosta tärkeisiin sidosryhmiin (ministeriöt) sekä toimii myös eräänlaisena mittarina palvelukyvylle ja palvelujen laadulle. 9

10 5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA PERUSVAIHTOEHDOSSA 5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n henkilöstön määrä oli vuoden 2005 lopussa 61 henkeä ja todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli 59,0 henkilötyövuotta. Hallituksen tekemän kehyspäätöksen mukaan VATT:n vuotuinen kehysmääräraha säilyy muuttumattomana vuoden 2011 loppuun saakka. Tämä mahdollistaa kokonaishenkilöstömäärän säilyttämisen nykyisellä tasolla. Eläkkeelle siirtyvien tilalle rekrytoidaan VATT:n henkilöstöpolitiikan mukaisesti pääsääntöisesti vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Tällä tavoin mahdollistetaan koulutustason ja tuottavuuden nousu TTS-kauden loppupuolella, jolloin eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan. Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa: toteuma ennuste Kokonaistyöpanos, htv 59,0 60,0 Tutkimusprojektit 27,7 28,3 Muu tutkimustoiminta 3,8 5,5 Muu työpanos 27,5 26,2 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,0 3,0 Koulutus 2,4 2,2 Lomat 8,4 8,0 Sairaus 2,1 2,0 Hallinto tietopalvelu, viestintä- ja julkaisutoiminta 3,3 2,5 ATK-palvelu 1,8 1,5 muu hallinto 6,9 6,5 Muut tehtävät 0,6 0,5 5.2 Osaamisen hallinta; kehittäminen ja työhyvinvointi; tavoitteet ja toimenpiteet VATT panostaa uuden tutkimustiedon etsimiseen ja luomiseen ja antaa tilaa tutkijan uteliaisuudelle ja uusille sovelluksille. Myönteisen työilmapiirin ylläpitämiseksi panostetaan seminaaritoimintaan, yhteisten tutkimusteemojen ideointiin, toiminnan seurantaan sekä yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kehittämistoimiin ja myös vapaamuotoisiin tapahtumiin. Jokaisella on oikeus aitoon palautteeseen työstään. Jalostava kritiikki kuuluu tutkimustyöhön. Töitään julkaistessaan ja esiintyessään tutkija ja hänen työnsä asetetaan alttiiksi kritiikille, mikä parantaa tutkimustyön tasoa. Tieto jalostuu käytettäessä, mihin kritiikin voima perustuu. VATT:ssa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja sen johtamiseen. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osaaja vaikuttaa VATT:n osaamisvarantoon. Osaaminen pyritään kietomaan malleihin, aineistoihin ja valtaosin pysyväisluonteisiin tehtäviin. Riittävän osaamisvarannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan työntekijöiden ja työnantajan molemminpuolinen 10

11 sitoutuminen korkean laatutason työskentelyyn. Tämän toteuttamiseksi jatketaan tehtävien vakinaistamista sekä lisätään koulutusinvestointeja. Työhyvinvoinnin kehitystä mitataan työilmapiiritutkimuksin, jotka toistetaan kahden vuoden välein. Tavoitteena on, että ilmapiirikyselyjen tulokset osoittavat jatkuvaa positiivista kehitystä. 6. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämisvaihtoehdossa toteutuvat perusvaihtoehtoon nähden seuraavat asiat: - Kehitetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja sitä kautta tutkimustyön tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Tuottavuustutkimukseen ja koulutustalouteen panostetaan enemmän - VATT lisää malliyhteistyötä VM:n kanssa ja panostaa enemmän mallien kehittämiseen VATT on kyennyt pitämään monipuolista osaamista yllä suhteellisen pienellä henkilökunnalla ja kehittynyt jo nykyisellään vaikuttavuus- ja tuottavuusanalyysin alueilla valtakunnallisesti merkittäväksi osaamiskeskukseksi. Ydintehtäviin on kuitenkin kyettävä varaamaan riittävästi resursseja. VATT:n on kyettävä myös olemaan kilpailukykyinen työnantaja voidakseen sitouttaa osaavaa henkilökuntaa tuleviin haasteisiin. VATT pyrkii ensisijaisesti vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten yhteyksien vahvistamista. Välitön lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Lisäresurssit kohdennetaan tuottavuustutkimukseen, verotutkimuksen vahvistamiseen sekä kansainvälisiin tutkijavierailuihin ja verkostoitumiseen. Helsinki Jaakko Kiander ylijohtajan sijainen, tutkimusprofessori 11

12 PERUSLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 12

13 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN KEHITTÄMISLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennett vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 13

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Helsinki 2006 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on osa valtiovarainhallintoa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Helsinki 2004 1. Kuvaus toiminnan painopisteistä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

VATT 2010. Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan

VATT 2010. Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan VATT 2010 Visio ja strategia Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan Johdanto Tässä asiakirjassa esitetään valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen visio ja strategia vuoteen 2010. Perustavoitteena

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki 2009 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2011 2014 Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Helsinki 2010 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2012 2015 Talouskriisi on kasvattanut julkisen sektorin kestävyysvajetta. Väestön ikääntymisestä

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Tuottavuuden kasvu ja ICT

Tuottavuuden kasvu ja ICT Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot