VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011"

Transkriptio

1 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella toteutettavassa VATT:n tutkimusohjelmassa painopisteinä ovat julkisen sektorin tuottavuus ja vaikuttavuus, verotus, kestävä kehitys ja markkinoiden toimivuus. VATT:ssa tehtävä tuottavuustutkimus kohdistuu keskeiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon ja infrastruktuuriin. Tutkimuskohteena ovat kuntien tuottamat terveys- ja koulutuspalvelut sekä yliopistosektorin tuottavuus. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin. Työmarkkinatutkimuksessa korostuu työllisyyspotentiaalia kartoittava tutkimus. Verotutkimusta kehitetään ja sitä suunnataan entistä kokonaisvaltaisemmaksi, koko verojärjestelmän toimivuutta ajatellen. Kansainvälinen verokilpailu ja veropoliittisessa keskustelussa esitetyt laajakantoiset verotuksen uudistamisesitykset edellyttävät tutkimuksen kohdistamista verotuksen eri osa-alueiden yhteisvaikutusten eli siis koko verojärjestelmän tarkasteluun. Ilmasto- ja energiapolitiikka tulevat suunnittelukaudella olemaan keskeisessä asemassa hallituksen työohjelmissa. Kestävän kehityksen tutkimuksen tarve seuraa siitä, että VATT:ssa on keskeinen osaaminen ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun kehittyminen ovat yhä keskeisemmässä asemassa talouden kasvutekijöinä. Talouspolitiikan siirtyessä yhä markkinavetoisemmaksi syntyy tarve muuttaa julkisen sektorin toimintapolitiikkaa yhä enemmän tehokkaiden markkinoiden luomiseen, ohjaamiseen sekä markkinoiden toimivuuden arviointiin. Tämä edellyttää tutkimuksen uudelleen suuntaamista. Tätä koskeva taloudellinen tutkimus on Suomessa toistaiseksi hyvin kapealla pohjalla. Paremmalla taloudellisella tutkimuksella voidaan kuitenkin hyvin todennäköisesti saada aikaan suuria sekä valtion- että julkistaloudellisia säästöjä ja tehokkuushyötyjä. 2

3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA Toimintaympäristön kuvaus ja keskeiset odotettavissa olevat muutokset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset TTS-kaudella liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Rakennemuutoksen seurauksena työpaikkoja katoaa joillakin aloilla, mutta samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työvoiman tarve julkisella sektorilla kasvaa lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreilla. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on tärkeää. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. 1.2 Muutosten taloudelliset yms. vaikutukset Toimintaympäristön muutosten seurauksena VATT on muuttanut tutkimusohjelmansa painopisteitä. Vuosille laaditussa tutkimusohjelmassa Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi toimintaympäristön muutokset on otettu huomioon. Uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat kestävän taloudellisen kasvun, tuottavuuden, erityisesti julkisen sektorin palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Näillä näkymin samat teemat tulevat korostumaan myös vuosien tutkimusohjelmassa. Valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman mukaisesti VATT:n voimavaroja pyritään siirtämään hallinnollisista tehtävistä tutkimustoimintaan. Tuottavuutta kohotetaan tietopalvelun uudelleenjärjestelyillä ja internet-pohjaisten tietoaineistojen tehokkaammalla hyödyntämisellä. 2. TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan pitkän aikavälin strategisessa tavoitteenasettelussa lähtökohtana on valtiovarainministeriön uudistetut strategiset tavoitteet soveltuvin osin. Valtiovarainministeriön pitkän tähtäimen strategiassa toiminnan painopistealueina ovat talouden kasvu ja vakaus, verovarojen käytön tehostaminen, työllisyyden edistäminen, tuottavuuskehitykseen vaikuttaminen mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, peruspalvelubudjettitarkastelun sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusten toteuttamiseen. 3

4 VATT:n tutkimustyössä nämä painopistealueet merkitsevät sitä, että VATT tutkii julkisen sektorin tuottavuutta sekä tukien ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta, työvoimapolitiikan ja erilaisten työllisyysaloitteiden vaikuttavuutta sekä arvioi ja seuraa veropolitiikan kehitystä. Tutkimustoiminnan sisällölliset tavoitteet täsmennetään tutkimusohjelmassa sekä vuotuisessa toimintasuunnitelmassa ja tulostavoiteasiakirjassa. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät seuraavalle 4-vuotiskaudelle tutkimusalueittain VATT:ssa on käytössä tutkimusohjelma vuosille , jossa on täsmennetty VATT:n tulevien vuosien tutkimuksen sisältöä. Vuosille laaditaan uusi tutkimusohjelma vuoden 2008 aikana. Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimusalueen työ liittyy keskeisiin politiikkaongelmiin työmarkkinoiden, henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa tutkimustyötä laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia tutkimusaineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineistoihin ja niiden käyttövalmiuden ylläpitoon liittyvä työ vie runsaasti voimavaroja, mutta mahdollistaa kulloistenkin politiikkakysymysten analysoinnin. Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan tutkimuksessa tarkastellaan keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan ja rakenteiden kysymyksiä ja arvioidaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohjelmien arviointia ja siihen liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Suunnittelukaudella paneudutaan työmarkkinoiden kohtaannon toimivuuteen ja työvoiman saatavuusongelmien esiintymiseen. Tutkimusta suunnataan työvoimareservien analyysiin. Rekrytointitutkimusta jatketaan. Henkilöverotuksen ja tulonsiirtojen tutkimuksessa jatketaan TUJA-mikrosimulointimallin käyttöä. Tulonjakoon ja kulutuskysymyksiin liittyvää tutkimusta kehitetään. Matalan tuottavuuden työn ja sen tukijärjestelmien, kotitalousvähennyksen sekä muiden verokokeilujen vaikutuksia varaudutaan arvioimaan. Eri väestöryhmien hyvinvointi ja tässä tapahtuvat muutokset tulonsiirtoihin ja verotukseen liittyen kuuluvat analysoitaviin ongelmiin. Verotus ja talouskasvu Tutkimusalueen työ painottuu verotukseen, elinkeino- ja teknologiapolitiikkaan ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyteen. Verotutkimuksessa keskitytään toisaalta Suomessa tehtyjen yritys- ja pääomaverouudistusten vaikutusten arviointiin ja toisaalta välillisen verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten mallipohjaiseen analysointiin. Tutkimusongelmina ovat verotuksen vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja yrittäjyyden kannusteisiin. Verotutkimus seuraa myös kansainvälistä verokilpailua ja veroharmonisointia sekä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisia vaikutuksia. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Alueen tutkimustyössä hyödynnetään laajoja yritystietokantoja, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kvantitatiivisen analyysin erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Aineistojen avulla tutkitaan myös erilaisten yritystukien ja teknologiapolitiikan vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. 4

5 Näiden tehtävien lisäksi tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet -julkaisun toimitus- ja kehitystyötä. Ympäristö ja infrastruktuurit Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyvän politiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat EU:n energia- ja ilmastopolitiikan vaikutusten ja erityisesti sen eri ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmäosaamisen ja tietopohjan kehittäminen. Pitkän aikavälin tarkasteluissa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä kulutus muodostuvat omiksi tutkimusteemoikseen. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään sekä ilmastopolitiikan että kestävän kulutuksen tutkimuksen yhteydessä että myös omana teemanaan ennen kaikkea sähkömarkkinoiden ympärillä. Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää infrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimushankkeissa tarkastellaan infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, infrastruktuuri-investointien uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen käyttöä ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä uusien hankinta- ja organisaatiomuotojen vaikutusta julkisten investointien ja julkisten palvelujen tuotannon tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Teknologiapolitiikan tutkimuksen ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Talouden mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen säännöllisen päivittämisen ja ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä talouspolitiikan että alueellisten kysymysten suuntaan. Mallien sovelluksia suunnataan eri politiikan lohkoilla tehtävien talouspoliittisten toimien vaikutusten ja julkisen talouden kestävyyden arviointiin. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Julkisten palvelujen tuottavuus- ja tehokkuustutkimusta jatketaan. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden etsimiseen. Voimavaroja panostetaan aiempaa enemmän opetuspalvelujen analysointiin. Koulutusjärjestelmää tarkastellaan myös talouskasvun, työmarkkinoiden ja tulonjaon näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan koko palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta pelkkää tuottavuusnäkökulmaa laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Kuntataloustutkimus tukee tuottavuus- ja palvelujärjestelmän tutkimuksia. Painopisteenä on kuntien menoryhmien yhteys kuntien omaan tulopohjaan, valtionapuihin sekä kunnan olosuhde- ja politiikkamuuttujiin. Rahoituspuolelta tutkittavia asioita ovat kuntien verotukseen ja verotulotasaukseen liittyvät kysymykset. Selvitetään kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta mm. tuottavuuden tehostamisen kannalta. Aluekehitystä tutkitaan työmarkkinoiden, tuotannon, taloudellisen kasvun ja palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuutta hyödyntäen VATT-mallin yhteyteen rakennettua alueellista yleisen tasapainon mallia. Erityiskysymyksenä analysoidaan lisäksi asuntomarkkinoiden hinnanmuodostusta, kotitalouksien asumismuodon valintaa sekä asuntomarkkinoiden ja alueellisten työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioidaan vero- ja tukipolitiikan vaikutusta rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden tehokkuuteen. 5

6 3. TOIMINNAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3.1 Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle Relevantti tutkimusohjelma VATT tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimusten tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti VATT:n omissa julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto hyödyntää suoraan VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT:n oman toiminnan tuottavuutta seurataan tuotosindeksin avulla. Tutkimuksen laatu VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimustensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT on osin riippuvainen kilpaillusta tutkimusprojektirahoituksesta, jonka saanti edellyttää laadukasta tutkimustyötä ja hyvää mainetta. Tiedeyhteisön arvioinnit ja julkaisut sekä esitelmät tieteellisillä foorumeilla toimivat myös VATT:n tutkimustyön laadun mittarina. Tutkimuksen vaikuttavuus VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat ja hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Sidosryhmähaastattelut sekä viittaukset valmisteludokumenteissa ja tiedotusvälineissä toimivat eräänä tutkimuksen vaikuttavuuden mittareina. Strategiset hankkeet Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä huomioida sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kautta, mutta myös päätöksenteon kasvavasta tarpeesta kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvalle tutkimustiedolle usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 6

7 4. TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET 4.1 Tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet seuraavalle suunnittelukaudelle Ydintoiminta VATT:n ydinosaamisen alueella korostuu julkisen sektorin toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen ja arviointi. Tämä edellyttää taloustieteen menetelmien hyvää tuntemusta. Politiikkatoimien taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on yksi valtion sektoritutkimuksen keskeisistä kehittämistarpeista. Yhteiskunnallisten vaikutusten ja politiikan vaikuttavuuden arvioinnin tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina. Taloudellisen tutkimuksen tarve koulutuspolitiikan, tiede- ja teknologiapolitiikan, liikenne- ja telekommunikaatiopolitiikan ja työvoimapolitiikan alueilla korostuu. Tutkimuksen painopisteiden muuttuminen ja mahdollinen laajentaminen vastaamaan esiin nostettuja haasteita vaatii sekä resurssien uudelleen kohdentamista että panostusta osaamisen kehittämiseen. VATT pyrkii vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tutkijaresurssien tarpeeseen on vastattava ensisijaisesti lisäämällä yhteistyötä muiden taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa ja keskittämällä toimintaa avainlohkoihin sekä avainkysymysten selvittämiseen. VATT:n ydinosaamiseen kuuluu myös hyvä projektihallinta, projektien koordinointikyky ja resurssien käytön seuranta ja arviointi. VATT:n resurssit Eläköitymisen seurauksena VATT:n tutkijoiden tavoiteltava kokonaismäärä supistuu selvästi pitemmällä aikavälillä eli vuoden 2010 jälkeen ellei korvaavia rekrytointeja tehdä. Koska tukihenkilöstön vähimmäismäärä (esim. vaarallisten työyhdistelmien välttäminen taloushallinnossa, tietohallintotoimintojen turvaaminen, tietopalvelun ja kirjaston palvelukyky, julkaisutoiminnan tehokkuus) ja mahdollisuudet tukitoimintojen ulkoistamiseen asettavat rajat muun henkilöstön vähentämiselle keskipitkällä aikavälillä, ei tutkijaresurssien vahvistaminen voi kokonaan tapahtua nykyisen henkilöstömäärän rajoissa. Kilpailu erikoiskoulutetuista ja osaavista tutkimushenkilöistä tulee olemaan jatkossa ankaraa. VATT:n on kyettävä muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa aikaisempaa pitkäjänteisemmäksi, pyrkimyksenä rakentaa ydintoimintansa valtaosin pysyvien virkasuhteiden perustalle. Tavoitteena on määräaikaisten virkasuhteiden vähentäminen. VATT:n lisäresurssitarpeet kohdennetaan tuottavuus- ja koulutustutkimukseen sekä VM:n tarpeita palvelevan mallityön (TUJA-malli ja VATT-malli) perustan vahvistamiseen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Tämä resurssitarve on sisällytetty kehittämissuunnitelman mukaiseen kehittämislaskelmaan vuosille Toiminnallinen tehokkuus; tavoitteet ja toimenpiteet Ydintoiminta Tutkimuksen resursseja kohdennetaan voimassa olevien strategisten linjausten, monivuotisen tutkimusohjelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muuttuessa tutkimustyön kysyntä suuntautuu usein uusille aloille, joka vaatii tutkijakunnalta muuntautumiskykyä, jolloin myös uusien rekrytointien osaamisen ala ja laatu ovat keskeisiä menestymistekijöitä. Pääsääntöisesti rekrytoidaan tutkijoiksi vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. VATT panostaa erilaisiin yhteistyön muotoihin niin sisäisesti, Economicumiin kuuluvien yhteisöjen piirissä kuin myös muiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 7

8 Osaamisvarantoa kasvatetaan yhdistellen innovaatioiksi kokoamalla tutkimuksen tekijöitä, aineistoja ja näkökulmia sekä muita voimavaroja yhteen tutkimusohjelmassa tarkemmin määritellyin tavoin. Työntekijän työuraa ja osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti, jolloin lyhyellä aikavälillä on käytössä aina tarvittava tuotantopotentiaali. Tutkimustoiminnan tehokkuuden mittarina käytetään suhdelukua, joka kertoo kuinka paljon tutkijoiden kokonaistyöpanoksesta kyetään käyttämään varsinaiseen tutkimustoimintaan. Luku on ollut viime vuodet hyvällä %:n tasolla ja tavoitetasoksi on asetettu 78 % vuoteen 2011 mennessä. Tutkimustoimintaan käytetty aika / henkilötyövuosi toteutuma arvio tavoite Tutkijoiden työpanos, htv 41,3 42,0 43,0 Tutkimukseen käytetty aika, htv 31,5 32,3 33,5 Suhdeluku 0,76 0,77 0,78 Tukitoiminta Talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä VATT:ssa työskentelee tällä hetkellä talouspäällikön alaisuudessa kolme henkilöä. Näistä yhden henkilön työ on luonteeltaan sellaista (mm. projektien hallinnointi), jota palvelukeskukseen ei voi siirtää. Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) kanssa on käyty keskusteluja palvelukokonaisuudesta, jonka VKPK pystyisi tarjoamaan VATT:lle. Tällöin puhutaan noin yhden henkilötyövuoden työpanoksesta. VKPK:n esittämän hinta-arvion perusteella VATT:n maksettavaksi tulisi kertakorvaus, joka on euroa, sekä sen lisäksi euron vuotuinen kustannus. Taloushallinnon henkilöstömäärän ollessa näin pieni varsinaista henkilökulusäästöä ei ole mahdollista saada aikaan johtuen tarvittavasta varamiesjärjestelmästä, vaarallisista työyhdistelmistä taloushallinnossa, yms., joten ainakaan toistaiseksi siirtymistä palvelukeskuksen asiakkaaksi ei nähdä järkeväksi toteuttaa. Viestintä- ja julkaisutoiminta Suunnittelukaudella haetaan tuottavuushyötyjä ja sisäistä synergiaa viestinnän, julkaisutoiminnan ja tietopalvelun toimintojen yhdistämisellä. Tieteellisten julkaisukäytäntöjen muutos tulee vaikuttamaan VATT:n julkaisupolitiikkaan, erityisesti verkkojulkaisemiseen ja - jakeluun. Muutos vaikuttaa myös tutkimuskeskuksen tietopalvelussa aineistojen hankintoihin, erityisesti elektronisten aikakauslehtien määrä kasvaa ja perinteiset vuosikerrat väistyvät. Kansainvälisessä tutkimuskentässä Internet pysyy tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Viestinnän kehittämishankkeita ovat www-sivujen ja verkkoviestinnän uudistaminen ja kehittäminen. Tietohallinto Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n ja VM:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. VATT:lla ei ole suunnittelukaudelle tietojärjestelmien kehittämiseen tai hankintaan liittyviä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ylittäisivät 1 milj. euroa. Toimitilat VATT:n nykyiset toimitilat on otettu käyttöön joulukuussa VATT on solminut yliopiston kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen Tilat on mitoitettu 60 hengelle. Tilankäytön toimitilahyödyt syntyvät rakennuksessa sijaitsevien laitosten 8

9 (Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos, HECER, Eurooppa-tutkimus sekä HKKK:n ja Hankenin kansantaloustieteen laitokset) yhteistoiminnasta saavutettavista synergiaeduista. Hankintatoimi VATT on solminut yhteistyösopimuksen Hanselin kanssa vuonna Valtaosa VATT:n hankinnoista on jo nyt keskitetty tapahtuvaksi Hanselin kautta ja Hanselin tarjoamia palveluja on tarkoitus lisätä. VATT:ssa ei ole ollut hankinnoista vastaavaa päätoimista henkilöä, joten sopimuksen tuoma tuottavuushyöty syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuneiden henkilöiden käyttämä aika voidaan suunnata VATT:n ydintoimintoihin. 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista, keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimusja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden lukumäärä kuvaa vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille on määritelty vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Painot perustuvat VATT:n johtajiston konsensusarvioihin. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensi sijassa arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille tiedon käyttäjille. Tuotokset / htv toteuma arvio tavoite Tuotosten määrä, kpl Henkilötyövuodet 27,7 28,3 28,3 Tuotokset/htv 21,5 22,3 23,0 Kokonaistuottavuus (painotettu) 137,4 143,5 149,8 (vuosi 2000=100) Kokonaistuottavuuden kasvulle olemme asettaneet tavoitteen vuodelle 2011, joka on 149,8 ja vastaa 1,5 %:n vuotuista kokonaistuottavuuden kasvua. Vuoden 2011 tuottavuustavoite on siten 50 % korkeampi kuin vuonna 2000 toteutunut. Laadunhallinta VATT:n talousarvion ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta on vähitellen viime vuosina kasvanut ja muodostaa nyt jo viidesosan rahoituksesta. Tämä tulonlähde on välttämätön, jotta toiminta ja henkilöstömäärä voidaan pitää nykyisellä tasolla. Ulkopuolisen rahoituksen absoluuttinen kasvu kertoo onnistuneesta ja tehostuneesta yhteydenpidosta tärkeisiin sidosryhmiin (ministeriöt) sekä toimii myös eräänlaisena mittarina palvelukyvylle ja palvelujen laadulle. 9

10 5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA PERUSVAIHTOEHDOSSA 5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n henkilöstön määrä oli vuoden 2005 lopussa 61 henkeä ja todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli 59,0 henkilötyövuotta. Hallituksen tekemän kehyspäätöksen mukaan VATT:n vuotuinen kehysmääräraha säilyy muuttumattomana vuoden 2011 loppuun saakka. Tämä mahdollistaa kokonaishenkilöstömäärän säilyttämisen nykyisellä tasolla. Eläkkeelle siirtyvien tilalle rekrytoidaan VATT:n henkilöstöpolitiikan mukaisesti pääsääntöisesti vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Tällä tavoin mahdollistetaan koulutustason ja tuottavuuden nousu TTS-kauden loppupuolella, jolloin eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan. Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa: toteuma ennuste Kokonaistyöpanos, htv 59,0 60,0 Tutkimusprojektit 27,7 28,3 Muu tutkimustoiminta 3,8 5,5 Muu työpanos 27,5 26,2 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,0 3,0 Koulutus 2,4 2,2 Lomat 8,4 8,0 Sairaus 2,1 2,0 Hallinto tietopalvelu, viestintä- ja julkaisutoiminta 3,3 2,5 ATK-palvelu 1,8 1,5 muu hallinto 6,9 6,5 Muut tehtävät 0,6 0,5 5.2 Osaamisen hallinta; kehittäminen ja työhyvinvointi; tavoitteet ja toimenpiteet VATT panostaa uuden tutkimustiedon etsimiseen ja luomiseen ja antaa tilaa tutkijan uteliaisuudelle ja uusille sovelluksille. Myönteisen työilmapiirin ylläpitämiseksi panostetaan seminaaritoimintaan, yhteisten tutkimusteemojen ideointiin, toiminnan seurantaan sekä yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kehittämistoimiin ja myös vapaamuotoisiin tapahtumiin. Jokaisella on oikeus aitoon palautteeseen työstään. Jalostava kritiikki kuuluu tutkimustyöhön. Töitään julkaistessaan ja esiintyessään tutkija ja hänen työnsä asetetaan alttiiksi kritiikille, mikä parantaa tutkimustyön tasoa. Tieto jalostuu käytettäessä, mihin kritiikin voima perustuu. VATT:ssa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja sen johtamiseen. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osaaja vaikuttaa VATT:n osaamisvarantoon. Osaaminen pyritään kietomaan malleihin, aineistoihin ja valtaosin pysyväisluonteisiin tehtäviin. Riittävän osaamisvarannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan työntekijöiden ja työnantajan molemminpuolinen 10

11 sitoutuminen korkean laatutason työskentelyyn. Tämän toteuttamiseksi jatketaan tehtävien vakinaistamista sekä lisätään koulutusinvestointeja. Työhyvinvoinnin kehitystä mitataan työilmapiiritutkimuksin, jotka toistetaan kahden vuoden välein. Tavoitteena on, että ilmapiirikyselyjen tulokset osoittavat jatkuvaa positiivista kehitystä. 6. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämisvaihtoehdossa toteutuvat perusvaihtoehtoon nähden seuraavat asiat: - Kehitetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja sitä kautta tutkimustyön tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Tuottavuustutkimukseen ja koulutustalouteen panostetaan enemmän - VATT lisää malliyhteistyötä VM:n kanssa ja panostaa enemmän mallien kehittämiseen VATT on kyennyt pitämään monipuolista osaamista yllä suhteellisen pienellä henkilökunnalla ja kehittynyt jo nykyisellään vaikuttavuus- ja tuottavuusanalyysin alueilla valtakunnallisesti merkittäväksi osaamiskeskukseksi. Ydintehtäviin on kuitenkin kyettävä varaamaan riittävästi resursseja. VATT:n on kyettävä myös olemaan kilpailukykyinen työnantaja voidakseen sitouttaa osaavaa henkilökuntaa tuleviin haasteisiin. VATT pyrkii ensisijaisesti vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten yhteyksien vahvistamista. Välitön lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Lisäresurssit kohdennetaan tuottavuustutkimukseen, verotutkimuksen vahvistamiseen sekä kansainvälisiin tutkijavierailuihin ja verkostoitumiseen. Helsinki Jaakko Kiander ylijohtajan sijainen, tutkimusprofessori 11

12 PERUSLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 12

13 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN KEHITTÄMISLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennett vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 13

TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI

TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelma 2006-2008 Helsinki 2005 Visiting address: Arkadiankatu 7 Tel: + 358-9-703 71 Postaddress: P.O. Box 1279 00101 Helsinki FINLAND Fax: +358-9-703 2969 E-mail:

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0 Jari Pekuri Hämeenlinna 15.12.2015 Vaikuttavuusinvestointi (SIB) Poliittinen päätöksenteko Vaihe 1 Yhteistyö Tampere Hämeenlinna THL Sitra Potentiaalisten sijoittajien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot