VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
|
|
- Taisto Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki
2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella toteutettavassa VATT:n tutkimusohjelmassa painopisteinä ovat julkisen sektorin tuottavuus ja vaikuttavuus, verotus, kestävä kehitys ja markkinoiden toimivuus. VATT:ssa tehtävä tuottavuustutkimus kohdistuu keskeiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon ja infrastruktuuriin. Tutkimuskohteena ovat kuntien tuottamat terveys- ja koulutuspalvelut sekä yliopistosektorin tuottavuus. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin. Työmarkkinatutkimuksessa korostuu työllisyyspotentiaalia kartoittava tutkimus. Verotutkimusta kehitetään ja sitä suunnataan entistä kokonaisvaltaisemmaksi, koko verojärjestelmän toimivuutta ajatellen. Kansainvälinen verokilpailu ja veropoliittisessa keskustelussa esitetyt laajakantoiset verotuksen uudistamisesitykset edellyttävät tutkimuksen kohdistamista verotuksen eri osa-alueiden yhteisvaikutusten eli siis koko verojärjestelmän tarkasteluun. Ilmasto- ja energiapolitiikka tulevat suunnittelukaudella olemaan keskeisessä asemassa hallituksen työohjelmissa. Kestävän kehityksen tutkimuksen tarve seuraa siitä, että VATT:ssa on keskeinen osaaminen ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun kehittyminen ovat yhä keskeisemmässä asemassa talouden kasvutekijöinä. Talouspolitiikan siirtyessä yhä markkinavetoisemmaksi syntyy tarve muuttaa julkisen sektorin toimintapolitiikkaa yhä enemmän tehokkaiden markkinoiden luomiseen, ohjaamiseen sekä markkinoiden toimivuuden arviointiin. Tämä edellyttää tutkimuksen uudelleen suuntaamista. Tätä koskeva taloudellinen tutkimus on Suomessa toistaiseksi hyvin kapealla pohjalla. Paremmalla taloudellisella tutkimuksella voidaan kuitenkin hyvin todennäköisesti saada aikaan suuria sekä valtion- että julkistaloudellisia säästöjä ja tehokkuushyötyjä. 2
3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA Toimintaympäristön kuvaus ja keskeiset odotettavissa olevat muutokset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset TTS-kaudella liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Rakennemuutoksen seurauksena työpaikkoja katoaa joillakin aloilla, mutta samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työvoiman tarve julkisella sektorilla kasvaa lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreilla. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on tärkeää. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. 1.2 Muutosten taloudelliset yms. vaikutukset Toimintaympäristön muutosten seurauksena VATT on muuttanut tutkimusohjelmansa painopisteitä. Vuosille laaditussa tutkimusohjelmassa Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi toimintaympäristön muutokset on otettu huomioon. Uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat kestävän taloudellisen kasvun, tuottavuuden, erityisesti julkisen sektorin palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Näillä näkymin samat teemat tulevat korostumaan myös vuosien tutkimusohjelmassa. Valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman mukaisesti VATT:n voimavaroja pyritään siirtämään hallinnollisista tehtävistä tutkimustoimintaan. Tuottavuutta kohotetaan tietopalvelun uudelleenjärjestelyillä ja internet-pohjaisten tietoaineistojen tehokkaammalla hyödyntämisellä. 2. TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan pitkän aikavälin strategisessa tavoitteenasettelussa lähtökohtana on valtiovarainministeriön uudistetut strategiset tavoitteet soveltuvin osin. Valtiovarainministeriön pitkän tähtäimen strategiassa toiminnan painopistealueina ovat talouden kasvu ja vakaus, verovarojen käytön tehostaminen, työllisyyden edistäminen, tuottavuuskehitykseen vaikuttaminen mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, peruspalvelubudjettitarkastelun sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusten toteuttamiseen. 3
4 VATT:n tutkimustyössä nämä painopistealueet merkitsevät sitä, että VATT tutkii julkisen sektorin tuottavuutta sekä tukien ja tulonsiirtojen vaikuttavuutta, työvoimapolitiikan ja erilaisten työllisyysaloitteiden vaikuttavuutta sekä arvioi ja seuraa veropolitiikan kehitystä. Tutkimustoiminnan sisällölliset tavoitteet täsmennetään tutkimusohjelmassa sekä vuotuisessa toimintasuunnitelmassa ja tulostavoiteasiakirjassa. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät seuraavalle 4-vuotiskaudelle tutkimusalueittain VATT:ssa on käytössä tutkimusohjelma vuosille , jossa on täsmennetty VATT:n tulevien vuosien tutkimuksen sisältöä. Vuosille laaditaan uusi tutkimusohjelma vuoden 2008 aikana. Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimusalueen työ liittyy keskeisiin politiikkaongelmiin työmarkkinoiden, henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa tutkimustyötä laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia tutkimusaineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineistoihin ja niiden käyttövalmiuden ylläpitoon liittyvä työ vie runsaasti voimavaroja, mutta mahdollistaa kulloistenkin politiikkakysymysten analysoinnin. Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan tutkimuksessa tarkastellaan keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan ja rakenteiden kysymyksiä ja arvioidaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohjelmien arviointia ja siihen liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Suunnittelukaudella paneudutaan työmarkkinoiden kohtaannon toimivuuteen ja työvoiman saatavuusongelmien esiintymiseen. Tutkimusta suunnataan työvoimareservien analyysiin. Rekrytointitutkimusta jatketaan. Henkilöverotuksen ja tulonsiirtojen tutkimuksessa jatketaan TUJA-mikrosimulointimallin käyttöä. Tulonjakoon ja kulutuskysymyksiin liittyvää tutkimusta kehitetään. Matalan tuottavuuden työn ja sen tukijärjestelmien, kotitalousvähennyksen sekä muiden verokokeilujen vaikutuksia varaudutaan arvioimaan. Eri väestöryhmien hyvinvointi ja tässä tapahtuvat muutokset tulonsiirtoihin ja verotukseen liittyen kuuluvat analysoitaviin ongelmiin. Verotus ja talouskasvu Tutkimusalueen työ painottuu verotukseen, elinkeino- ja teknologiapolitiikkaan ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyteen. Verotutkimuksessa keskitytään toisaalta Suomessa tehtyjen yritys- ja pääomaverouudistusten vaikutusten arviointiin ja toisaalta välillisen verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten mallipohjaiseen analysointiin. Tutkimusongelmina ovat verotuksen vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja yrittäjyyden kannusteisiin. Verotutkimus seuraa myös kansainvälistä verokilpailua ja veroharmonisointia sekä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisia vaikutuksia. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Alueen tutkimustyössä hyödynnetään laajoja yritystietokantoja, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kvantitatiivisen analyysin erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Aineistojen avulla tutkitaan myös erilaisten yritystukien ja teknologiapolitiikan vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. 4
5 Näiden tehtävien lisäksi tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet -julkaisun toimitus- ja kehitystyötä. Ympäristö ja infrastruktuurit Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyvän politiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat EU:n energia- ja ilmastopolitiikan vaikutusten ja erityisesti sen eri ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmäosaamisen ja tietopohjan kehittäminen. Pitkän aikavälin tarkasteluissa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä kulutus muodostuvat omiksi tutkimusteemoikseen. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään sekä ilmastopolitiikan että kestävän kulutuksen tutkimuksen yhteydessä että myös omana teemanaan ennen kaikkea sähkömarkkinoiden ympärillä. Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää infrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimushankkeissa tarkastellaan infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, infrastruktuuri-investointien uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen käyttöä ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä uusien hankinta- ja organisaatiomuotojen vaikutusta julkisten investointien ja julkisten palvelujen tuotannon tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Teknologiapolitiikan tutkimuksen ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Talouden mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen säännöllisen päivittämisen ja ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä talouspolitiikan että alueellisten kysymysten suuntaan. Mallien sovelluksia suunnataan eri politiikan lohkoilla tehtävien talouspoliittisten toimien vaikutusten ja julkisen talouden kestävyyden arviointiin. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Julkisten palvelujen tuottavuus- ja tehokkuustutkimusta jatketaan. Painopistettä siirretään kehityksen mittaamisesta taustalla vaikuttavien tekijöiden etsimiseen. Voimavaroja panostetaan aiempaa enemmän opetuspalvelujen analysointiin. Koulutusjärjestelmää tarkastellaan myös talouskasvun, työmarkkinoiden ja tulonjaon näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan koko palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta pelkkää tuottavuusnäkökulmaa laajemmin. Väestön ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä tutkitaan mm. sosiaali- ja terveyspalvelumenojen tulevan kehityksen, kuntatalouden sekä talouskasvun näkökulmasta. Kuntataloustutkimus tukee tuottavuus- ja palvelujärjestelmän tutkimuksia. Painopisteenä on kuntien menoryhmien yhteys kuntien omaan tulopohjaan, valtionapuihin sekä kunnan olosuhde- ja politiikkamuuttujiin. Rahoituspuolelta tutkittavia asioita ovat kuntien verotukseen ja verotulotasaukseen liittyvät kysymykset. Selvitetään kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta mm. tuottavuuden tehostamisen kannalta. Aluekehitystä tutkitaan työmarkkinoiden, tuotannon, taloudellisen kasvun ja palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuutta hyödyntäen VATT-mallin yhteyteen rakennettua alueellista yleisen tasapainon mallia. Erityiskysymyksenä analysoidaan lisäksi asuntomarkkinoiden hinnanmuodostusta, kotitalouksien asumismuodon valintaa sekä asuntomarkkinoiden ja alueellisten työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioidaan vero- ja tukipolitiikan vaikutusta rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden tehokkuuteen. 5
6 3. TOIMINNAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3.1 Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle Relevantti tutkimusohjelma VATT tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimusten tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti VATT:n omissa julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto hyödyntää suoraan VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT:n oman toiminnan tuottavuutta seurataan tuotosindeksin avulla. Tutkimuksen laatu VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimustensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT on osin riippuvainen kilpaillusta tutkimusprojektirahoituksesta, jonka saanti edellyttää laadukasta tutkimustyötä ja hyvää mainetta. Tiedeyhteisön arvioinnit ja julkaisut sekä esitelmät tieteellisillä foorumeilla toimivat myös VATT:n tutkimustyön laadun mittarina. Tutkimuksen vaikuttavuus VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat ja hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Sidosryhmähaastattelut sekä viittaukset valmisteludokumenteissa ja tiedotusvälineissä toimivat eräänä tutkimuksen vaikuttavuuden mittareina. Strategiset hankkeet Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä huomioida sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kautta, mutta myös päätöksenteon kasvavasta tarpeesta kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvalle tutkimustiedolle usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 6
7 4. TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET 4.1 Tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet seuraavalle suunnittelukaudelle Ydintoiminta VATT:n ydinosaamisen alueella korostuu julkisen sektorin toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen ja arviointi. Tämä edellyttää taloustieteen menetelmien hyvää tuntemusta. Politiikkatoimien taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on yksi valtion sektoritutkimuksen keskeisistä kehittämistarpeista. Yhteiskunnallisten vaikutusten ja politiikan vaikuttavuuden arvioinnin tarve kasvaa merkittävästi lähivuosina. Taloudellisen tutkimuksen tarve koulutuspolitiikan, tiede- ja teknologiapolitiikan, liikenne- ja telekommunikaatiopolitiikan ja työvoimapolitiikan alueilla korostuu. Tutkimuksen painopisteiden muuttuminen ja mahdollinen laajentaminen vastaamaan esiin nostettuja haasteita vaatii sekä resurssien uudelleen kohdentamista että panostusta osaamisen kehittämiseen. VATT pyrkii vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tutkijaresurssien tarpeeseen on vastattava ensisijaisesti lisäämällä yhteistyötä muiden taloudellisten tutkimuslaitosten kanssa ja keskittämällä toimintaa avainlohkoihin sekä avainkysymysten selvittämiseen. VATT:n ydinosaamiseen kuuluu myös hyvä projektihallinta, projektien koordinointikyky ja resurssien käytön seuranta ja arviointi. VATT:n resurssit Eläköitymisen seurauksena VATT:n tutkijoiden tavoiteltava kokonaismäärä supistuu selvästi pitemmällä aikavälillä eli vuoden 2010 jälkeen ellei korvaavia rekrytointeja tehdä. Koska tukihenkilöstön vähimmäismäärä (esim. vaarallisten työyhdistelmien välttäminen taloushallinnossa, tietohallintotoimintojen turvaaminen, tietopalvelun ja kirjaston palvelukyky, julkaisutoiminnan tehokkuus) ja mahdollisuudet tukitoimintojen ulkoistamiseen asettavat rajat muun henkilöstön vähentämiselle keskipitkällä aikavälillä, ei tutkijaresurssien vahvistaminen voi kokonaan tapahtua nykyisen henkilöstömäärän rajoissa. Kilpailu erikoiskoulutetuista ja osaavista tutkimushenkilöistä tulee olemaan jatkossa ankaraa. VATT:n on kyettävä muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa aikaisempaa pitkäjänteisemmäksi, pyrkimyksenä rakentaa ydintoimintansa valtaosin pysyvien virkasuhteiden perustalle. Tavoitteena on määräaikaisten virkasuhteiden vähentäminen. VATT:n lisäresurssitarpeet kohdennetaan tuottavuus- ja koulutustutkimukseen sekä VM:n tarpeita palvelevan mallityön (TUJA-malli ja VATT-malli) perustan vahvistamiseen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Tämä resurssitarve on sisällytetty kehittämissuunnitelman mukaiseen kehittämislaskelmaan vuosille Toiminnallinen tehokkuus; tavoitteet ja toimenpiteet Ydintoiminta Tutkimuksen resursseja kohdennetaan voimassa olevien strategisten linjausten, monivuotisen tutkimusohjelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muuttuessa tutkimustyön kysyntä suuntautuu usein uusille aloille, joka vaatii tutkijakunnalta muuntautumiskykyä, jolloin myös uusien rekrytointien osaamisen ala ja laatu ovat keskeisiä menestymistekijöitä. Pääsääntöisesti rekrytoidaan tutkijoiksi vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. VATT panostaa erilaisiin yhteistyön muotoihin niin sisäisesti, Economicumiin kuuluvien yhteisöjen piirissä kuin myös muiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 7
8 Osaamisvarantoa kasvatetaan yhdistellen innovaatioiksi kokoamalla tutkimuksen tekijöitä, aineistoja ja näkökulmia sekä muita voimavaroja yhteen tutkimusohjelmassa tarkemmin määritellyin tavoin. Työntekijän työuraa ja osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti, jolloin lyhyellä aikavälillä on käytössä aina tarvittava tuotantopotentiaali. Tutkimustoiminnan tehokkuuden mittarina käytetään suhdelukua, joka kertoo kuinka paljon tutkijoiden kokonaistyöpanoksesta kyetään käyttämään varsinaiseen tutkimustoimintaan. Luku on ollut viime vuodet hyvällä %:n tasolla ja tavoitetasoksi on asetettu 78 % vuoteen 2011 mennessä. Tutkimustoimintaan käytetty aika / henkilötyövuosi toteutuma arvio tavoite Tutkijoiden työpanos, htv 41,3 42,0 43,0 Tutkimukseen käytetty aika, htv 31,5 32,3 33,5 Suhdeluku 0,76 0,77 0,78 Tukitoiminta Talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä VATT:ssa työskentelee tällä hetkellä talouspäällikön alaisuudessa kolme henkilöä. Näistä yhden henkilön työ on luonteeltaan sellaista (mm. projektien hallinnointi), jota palvelukeskukseen ei voi siirtää. Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) kanssa on käyty keskusteluja palvelukokonaisuudesta, jonka VKPK pystyisi tarjoamaan VATT:lle. Tällöin puhutaan noin yhden henkilötyövuoden työpanoksesta. VKPK:n esittämän hinta-arvion perusteella VATT:n maksettavaksi tulisi kertakorvaus, joka on euroa, sekä sen lisäksi euron vuotuinen kustannus. Taloushallinnon henkilöstömäärän ollessa näin pieni varsinaista henkilökulusäästöä ei ole mahdollista saada aikaan johtuen tarvittavasta varamiesjärjestelmästä, vaarallisista työyhdistelmistä taloushallinnossa, yms., joten ainakaan toistaiseksi siirtymistä palvelukeskuksen asiakkaaksi ei nähdä järkeväksi toteuttaa. Viestintä- ja julkaisutoiminta Suunnittelukaudella haetaan tuottavuushyötyjä ja sisäistä synergiaa viestinnän, julkaisutoiminnan ja tietopalvelun toimintojen yhdistämisellä. Tieteellisten julkaisukäytäntöjen muutos tulee vaikuttamaan VATT:n julkaisupolitiikkaan, erityisesti verkkojulkaisemiseen ja - jakeluun. Muutos vaikuttaa myös tutkimuskeskuksen tietopalvelussa aineistojen hankintoihin, erityisesti elektronisten aikakauslehtien määrä kasvaa ja perinteiset vuosikerrat väistyvät. Kansainvälisessä tutkimuskentässä Internet pysyy tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Viestinnän kehittämishankkeita ovat www-sivujen ja verkkoviestinnän uudistaminen ja kehittäminen. Tietohallinto Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n ja VM:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. VATT:lla ei ole suunnittelukaudelle tietojärjestelmien kehittämiseen tai hankintaan liittyviä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ylittäisivät 1 milj. euroa. Toimitilat VATT:n nykyiset toimitilat on otettu käyttöön joulukuussa VATT on solminut yliopiston kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen Tilat on mitoitettu 60 hengelle. Tilankäytön toimitilahyödyt syntyvät rakennuksessa sijaitsevien laitosten 8
9 (Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos, HECER, Eurooppa-tutkimus sekä HKKK:n ja Hankenin kansantaloustieteen laitokset) yhteistoiminnasta saavutettavista synergiaeduista. Hankintatoimi VATT on solminut yhteistyösopimuksen Hanselin kanssa vuonna Valtaosa VATT:n hankinnoista on jo nyt keskitetty tapahtuvaksi Hanselin kautta ja Hanselin tarjoamia palveluja on tarkoitus lisätä. VATT:ssa ei ole ollut hankinnoista vastaavaa päätoimista henkilöä, joten sopimuksen tuoma tuottavuushyöty syntyy, kun hankintaprosessiin osallistuneiden henkilöiden käyttämä aika voidaan suunnata VATT:n ydintoimintoihin. 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista, keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimusja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden lukumäärä kuvaa vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille on määritelty vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Painot perustuvat VATT:n johtajiston konsensusarvioihin. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensi sijassa arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille tiedon käyttäjille. Tuotokset / htv toteuma arvio tavoite Tuotosten määrä, kpl Henkilötyövuodet 27,7 28,3 28,3 Tuotokset/htv 21,5 22,3 23,0 Kokonaistuottavuus (painotettu) 137,4 143,5 149,8 (vuosi 2000=100) Kokonaistuottavuuden kasvulle olemme asettaneet tavoitteen vuodelle 2011, joka on 149,8 ja vastaa 1,5 %:n vuotuista kokonaistuottavuuden kasvua. Vuoden 2011 tuottavuustavoite on siten 50 % korkeampi kuin vuonna 2000 toteutunut. Laadunhallinta VATT:n talousarvion ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta on vähitellen viime vuosina kasvanut ja muodostaa nyt jo viidesosan rahoituksesta. Tämä tulonlähde on välttämätön, jotta toiminta ja henkilöstömäärä voidaan pitää nykyisellä tasolla. Ulkopuolisen rahoituksen absoluuttinen kasvu kertoo onnistuneesta ja tehostuneesta yhteydenpidosta tärkeisiin sidosryhmiin (ministeriöt) sekä toimii myös eräänlaisena mittarina palvelukyvylle ja palvelujen laadulle. 9
10 5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA PERUSVAIHTOEHDOSSA 5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne; tavoitteet ja toimenpiteet VATT:n henkilöstön määrä oli vuoden 2005 lopussa 61 henkeä ja todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli 59,0 henkilötyövuotta. Hallituksen tekemän kehyspäätöksen mukaan VATT:n vuotuinen kehysmääräraha säilyy muuttumattomana vuoden 2011 loppuun saakka. Tämä mahdollistaa kokonaishenkilöstömäärän säilyttämisen nykyisellä tasolla. Eläkkeelle siirtyvien tilalle rekrytoidaan VATT:n henkilöstöpolitiikan mukaisesti pääsääntöisesti vain tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Tällä tavoin mahdollistetaan koulutustason ja tuottavuuden nousu TTS-kauden loppupuolella, jolloin eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan. Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa: toteuma ennuste Kokonaistyöpanos, htv 59,0 60,0 Tutkimusprojektit 27,7 28,3 Muu tutkimustoiminta 3,8 5,5 Muu työpanos 27,5 26,2 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,0 3,0 Koulutus 2,4 2,2 Lomat 8,4 8,0 Sairaus 2,1 2,0 Hallinto tietopalvelu, viestintä- ja julkaisutoiminta 3,3 2,5 ATK-palvelu 1,8 1,5 muu hallinto 6,9 6,5 Muut tehtävät 0,6 0,5 5.2 Osaamisen hallinta; kehittäminen ja työhyvinvointi; tavoitteet ja toimenpiteet VATT panostaa uuden tutkimustiedon etsimiseen ja luomiseen ja antaa tilaa tutkijan uteliaisuudelle ja uusille sovelluksille. Myönteisen työilmapiirin ylläpitämiseksi panostetaan seminaaritoimintaan, yhteisten tutkimusteemojen ideointiin, toiminnan seurantaan sekä yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kehittämistoimiin ja myös vapaamuotoisiin tapahtumiin. Jokaisella on oikeus aitoon palautteeseen työstään. Jalostava kritiikki kuuluu tutkimustyöhön. Töitään julkaistessaan ja esiintyessään tutkija ja hänen työnsä asetetaan alttiiksi kritiikille, mikä parantaa tutkimustyön tasoa. Tieto jalostuu käytettäessä, mihin kritiikin voima perustuu. VATT:ssa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja sen johtamiseen. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osaaja vaikuttaa VATT:n osaamisvarantoon. Osaaminen pyritään kietomaan malleihin, aineistoihin ja valtaosin pysyväisluonteisiin tehtäviin. Riittävän osaamisvarannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan työntekijöiden ja työnantajan molemminpuolinen 10
11 sitoutuminen korkean laatutason työskentelyyn. Tämän toteuttamiseksi jatketaan tehtävien vakinaistamista sekä lisätään koulutusinvestointeja. Työhyvinvoinnin kehitystä mitataan työilmapiiritutkimuksin, jotka toistetaan kahden vuoden välein. Tavoitteena on, että ilmapiirikyselyjen tulokset osoittavat jatkuvaa positiivista kehitystä. 6. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämisvaihtoehdossa toteutuvat perusvaihtoehtoon nähden seuraavat asiat: - Kehitetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja sitä kautta tutkimustyön tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Tuottavuustutkimukseen ja koulutustalouteen panostetaan enemmän - VATT lisää malliyhteistyötä VM:n kanssa ja panostaa enemmän mallien kehittämiseen VATT on kyennyt pitämään monipuolista osaamista yllä suhteellisen pienellä henkilökunnalla ja kehittynyt jo nykyisellään vaikuttavuus- ja tuottavuusanalyysin alueilla valtakunnallisesti merkittäväksi osaamiskeskukseksi. Ydintehtäviin on kuitenkin kyettävä varaamaan riittävästi resursseja. VATT:n on kyettävä myös olemaan kilpailukykyinen työnantaja voidakseen sitouttaa osaavaa henkilökuntaa tuleviin haasteisiin. VATT pyrkii ensisijaisesti vastaamaan alansa kasvaviin tutkimustarpeisiin lisäämällä toiminnan tehoa ja monipuolisuutta, verkostoitumalla ja lisäämällä tutkijoiden osaamisalueita nykyisestä. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten yhteyksien vahvistamista. Välitön lisäresurssin tarve on euroa vuositasolla budjettirahoituksena. Lisäresurssit kohdennetaan tuottavuustutkimukseen, verotutkimuksen vahvistamiseen sekä kansainvälisiin tutkijavierailuihin ja verkostoitumiseen. Helsinki Jaakko Kiander ylijohtajan sijainen, tutkimusprofessori 11
12 PERUSLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 12
13 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN KEHITTÄMISLASKELMA TP TP Arvio TA TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennett vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+) / säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu 13
I Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Helsinki 2006 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on osa valtiovarainhallintoa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.
SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotTUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI
TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelma 2006-2008 Helsinki 2005 Visiting address: Arkadiankatu 7 Tel: + 358-9-703 71 Postaddress: P.O. Box 1279 00101 Helsinki FINLAND Fax: +358-9-703 2969 E-mail:
LisätiedotTILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007
TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011
LisätiedotValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Helsinki 2004 1. Kuvaus toiminnan painopisteistä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotValtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotKieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotVATT 2010. Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan
VATT 2010 Visio ja strategia Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan Johdanto Tässä asiakirjassa esitetään valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen visio ja strategia vuoteen 2010. Perustavoitteena
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotUudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen
Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotTUTKIMUSOHJELMA
Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA 2017 2021 Järjestelmät-osasto www.thl.fi/jarjestelmat TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna 2015.
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.
SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotKULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012
KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotDnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014
Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki 2009 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2011 2014 Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotTalouspolitiikka ja tilastot
Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotDnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012
Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotTyövoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA
VAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari 26.1.2005 Markku Harrinvirta, valtioneuvoston kanslia Esityksen rakenne Hallituksen strategia-asiakirjaprosessi
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotTuottavuuden kasvu ja ICT
Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotJohtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio
Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,
LisätiedotKriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotAutomatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori. Tietokiri on alkanut tule mukaan!
Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori Tietokiri on alkanut tule mukaan! 2 MISTÄ TIETOKIRISSÄ ON KYSE? #Tietokiri eli julkishallinnon analysointi- ja raportointipalveluiden
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotKuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen
Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotKuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen
Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kestävä julkinen talous kuntapalvelujen turvaajana Kuntien tuottavuusseminaari Savoy-teatteri 16.6.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala Tuottavuuden parantaminen
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin
Lisätiedot