VATT Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan

Transkriptio

1 VATT 2010 Visio ja strategia Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan

2 Johdanto Tässä asiakirjassa esitetään valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen visio ja strategia vuoteen Perustavoitteena on luoda linjaukset menestykselliselle tutkimustoiminnalle ja sen kehittämiselle lähivuosina. Asiakirja on syntynyt VATT:n johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksen tuloksena. Johdon asettamia alustavia linjauksia on käsitelty koko henkilöstön toimesta työryhmissä, joiden raportit ovat tuottaneet hyödyllistä aineistoa asiakirjan viimeistelyyn. VISIO 2010 ei käsittele tutkimuksen sisällöllisiä kysymyksiä. Niitä käsitellään VATT:n tutkimusohjelmassa , joka valmistellaan erikseen tätä strategia-asiakirjaa täydentäen. VATT:n edellinen strategia-asiakirja VATT valmisteltiin 1990-luvun lopussa. Toimintaympäristön muutokset ja VATT:n oman tutkimustoiminnan kehitys ovat luoneet pohjaa strategian uudistamiselle. Edellisessä strategiatyössä käytettiin ns. tasapainoisen onnistumisen metodiikkaa. Uudistettu strategia-asiakirja rakentuu osin tämän metodiikan perustalle. Reino Hjerppe 2

3 VATT VATT:n TOIMINTA-AJATUS VATT on julkisen talouden tutkimuslaitos, joka palvelee päätöksentekoa, sen toimeenpanoa ja kansalaiskeskustelua sekä osallistuu tiedeyhteisöön tutkimalla kestävän taloudellisen kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan haasteita julkiseen talouteen liittyvien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. VATT on siis soveltavaa taloudellista tutkimusta tekevä instituutti, joka tutkii Suomen kansantalouden pitkän ajan kestävän talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteita. Tutkimuskohteiden talouspoliittinen ja julkistaloudellinen politiikkarelevanssi on keskeinen tutkimustyön suuntaamisessa. Tutkimuksissa keskitytään ensisijaisesti politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä julkisen sektorin tuottavuuden analysointiin. Tutkimustyössä käytetään taloustieteen uusinta tietoa ja menetelmiä. Soveltavana tutkimuslaitoksena yhteistyö muiden tieteenalojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeätä. 2. VISIO - MITÄ VATT HALUAA OLLA? Vuonna 2010 VATT haluaa olla arvostettu ja korkeatasoinen tutkimuskeskus, joka tuottaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta Suomen taloudesta ja sen haasteista sekä politiikan vaikutuksista toimii luotettavana, riippumattomana ja kansainvälisesti verkostoituneena asiantuntijayhteisönä innostaa ja palkitsee työyhteisönä Visio rakentuu kolmesta elementistä. Ensimmäinen määrittelee tutkimuksen kohteen ja sen, mitä siitä ensisijaisesti halutaan tietää. Toinen kohta käsittelee tutkimuksen laatuun ja tutkimuksen tuottamiseen liittyviä kriteereitä. Tutkimustyön luotettavuus ja tulosten riippumattomuus ennakkokäsityksistä ja ulkoisista vaikutuspyrkimyksistä on tärkeä. Kansainvälinen verkostoituminen tarkoittaa pyrkimystä hyödyntää maailman edistyneintä tietoutta tutkimuksissa. Kolmas kohta asettaa tavoitteeksi innostavan ja tuottavan työyhteisön. 3

4 STRATEGIA - MITEN VISIO TOTEUTETAAN? 3. ARVOT - VALINTOJEN PERUSTA VATT:n arvoina ovat vastuullisuus avoimuus innovatiivisuus oikeudenmukaisuus yhteisöllisyys Arvot toimivat kolmella tasolla. Ensinnäkin ne on tarkoitettu yhteisesti hyväksytyiksi suuntaviivoiksi yksilön toiminnalle työyhteisössä. Toiseksi arvoja sovelletaan suhteessa työyhteisöön eli siis koko VATT:iin ja kolmanneksi suhteessa koko yhteiskuntaan. Näin syntyy VATT:n arvomatriisi: Arvot/ tarkastelutaso Yksilö Yhteisö Yhteiskunta Vastuullisuus Työn tulokset, vastuu yhteisöstä Luotettavuus, vastuu henkilöstöstä Avoimuus Vuorovaikutuksellisuus Tutkimuksen etiikka VATT:n mission toteutuminen, yhteiskuntavastuu Innovatiivisuus Kehittyminen Muutosvalmius Vaikuttaminen Toiminnan läpinäkyvyys Oikeudenmukaisuus Palkitseminen, oikeudenmukainen työnjako Samanarvoinen kohtelu Puolueettomuus Yhteisöllisyys Keskinäinen luottamus, yhteistyökyky Yhteistyö Asiakaslähtöisyys 4

5 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ - MAHDOLLISUUKSIA JA ODOTUKSIA Strategian ja vision uudistamistarve Toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia, joten vision ja strategia tarkistamiseen on useita merkittäviä ja tärkeitä syitä: Globalisaatiokehitys luo uusia haasteita tutkimuksen suuntaamiselle. Kysymys on siitä, mitä globalisaatiokehitys edellyttää julkista sektoria koskevalta taloudelliselta tutkimukselta. Euroopan unionin komission toimesta on vireillä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen. Tähän osallistuminen edellyttää kapasiteettia kehittää VATT:n kansainvälistä projektitoimintaa. Valtion tutkimuslaitosten asemaa äskettäin tarkastellut Jussi Huttusen raportti linjaa valtion tutkimuslaitosten roolia Suomen kilpailukykyisen tutkimusjärjestelmän osana ja sen kehittämisessä. Raporttiin sisältyy useita VATT:ia koskevia ehdotuksia, jotka merkitsevät sekä tutkimustoiminnan monipuolistamista että voimavarojen lisäämistä. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut valtion tilinpäätöslainsäädäntö edellyttää valtion tulosohjauksen terävöittämistä. Siihen tarvitaan tietoa julkisen sektorin tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämän tiedon tuottamisessa VATT:lla on merkittävä rooli. Vaikuttavuustutkimusten tarve suuntautuu osin uusille alueille, esimerkkinä julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuushankkeet ja säätelyjärjestelmän muutokset. VM:n johtamassa tuottavuusprojektissa on korostettu julkisten palvelujen tuottavuustutkimuksen kehittämisen tarvetta. VATT:n toiminnassa tämä merkitsee lisäpanostuksia julkisten palvelujen talouden ja tuottavuuden tutkimiseen. Julkisen hallinnon kehittämisessä yhtenä keskeisenä teemana on tietoon perustuvan politiikkavalmistelun tehostaminen. Tähän liittyy myös hankkeiden vaikutusten etukäteisarvioinnin parantaminen. Tämä tavoite liittyy suoraan VATT:n toimintaan. Edellä esitetty luettelo ei ole tyhjentävä. Tutkimustoiminnan sisällöllisten strategisten linjausten muutostarpeiden lisäksi joudutaan myös pohtimaan, miten uusiin haasteisiin vastataan sisäisten toimintotapojen ja yhteistyön kehittämisellä. 5. KESKEISET TOIMINNOT JA VOIMAVARAT 5.1. TUTKIMUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Mission ja vision perusteella VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen tavoite ja toiminnan arviointikriteeri. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus koostuu neljästä elementistä: Relevantti tutkimusohjelma Tutkimusohjelman toteuttamisen laatu ja riippumattomuus Vaikutus päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun Strategiset hankkeet

6 Relevantti tutkimusohjelma VATT:n tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Ratkaisuvaihtoehtojen hahmottamiseen tarvitaan tietoa politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto voi suoraan hyödyntää VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tutkimuksen laatu VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimuksensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. Tutkimuksen vaikuttavuus VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat sekä hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa myös jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Strategiset hankkeet Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä ottaa huomioon sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kehittämisen kautta, mutta myös päätöksenteon kasvavasta tarpeesta kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvalle tutkimustiedolle usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista RESURSSIT, OSAAMINEN JA NIIDEN HALLINTA Tutkimustyö on mielenkiintoista ja palkitsevaa Tutkimusyhteisö on osaamisintensiivinen työpaikka. Tutkimustyö on haastavaa, mittavia henkisiä ponnisteluja ja voimavaroja vaativaa työtä. Samalla se voi kuitenkin olla erittäin palkitsevaa ja tarjoaa mahdollisuuden sisällöllisesti erittäin rikkaaseen ja monipuoliseen koko elämän mittaiseen työuraan. Kansainvälisyys on keskeinen osa modernia tutkimusta samalla kun kansainvälisyydestä saadaan uusia virikkeitä omaan työhön. 6

7 Tutkimuksen voimavarat ja suuntautuminen Tutkimuksen resursseja kohdennetaan voimassa olevien strategisten linjausten, monivuotisen tutkimusohjelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Tutkijoiden erikoisosaamisen ja tutkimuskeskuksen toiminnan muuntautumiskyvyn kannalta on tärkeää, että tutkijat keskittyisivät noin kolmeen toisiinsa kietoutuvaan tutkimusteemaan. Näiden välillä voidaan vuorotella kulloistenkin painopisteiden mukaisesti. Tämä takaa tutkimuskeskuksen toiminnan monipuolisuuden ja joustavuuden. Nykyiseen voimavarojen kohdentamiseen verraten on nähtävissä hyvinvointipalveluja koskevan taloustutkimuksen voimakkaampi kysyntä. VATT suuntaa tähän lisää panoksia strategiakaudella. Toimintaympäristön muuttuessa tutkimustyön kysyntä suuntautuu usein uusille aloille. Tutkimustyön uudelleen kohdentamisessa uusien rekrytointien osaamisen ala ja laatu ovat keskeisiä uudistumistekijöitä. VATT arvostaa tutkijoiden koulutuksena tohtorin tutkintoa, mutta kiinnittää samalla huomiota tasapainoiseen henkilöstörakenteeseen. Toiminnan tehokkuuden kannalta VATT panostaa erilaisiin yhteistyön muotoihin niin sisäisesti, Economicumiin kuuluvien yhteisöjen piirissä kuin myös muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tietovarantojen, erityisesti tilastojen monipuolinen käyttö ja tietotekniikan sujuva toiminta ovat meille tärkeitä tutkimustyön resursseja. Tietovarantojen laatu, saatavuus ja käytettävyys ovat tässä kriittisiä tekijöitä. Pyrimme toimimaan siten, että budjettirahoituksen, yhteistyöhankkeiden ja ulkoisella rahoituksella toteutettavien töiden osuudet mahdollistavat pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen, mutta antavat tutkimuskeskukselle kulloinkin riittävän markkinatestin kilpailukyvystämme. Varaudumme toimintaympäristön kilpailullisuuden kasvuun strategiakaudella. Osaaminen ja sen hallinta Panostamme uuden tutkimustiedon etsimiseen ja luomiseen ja annamme tilaa tutkijan uteliaisuudelle ja uusille sovelluksille. Osaamisvarantoa kasvatetaan yhdistellen innovaatioiksi kokoamalla tutkimuksen tekijöitä, aineistoja ja näkökulmia sekä muita voimavaroja yhteen tutkimusohjelmassa tarkemmin määriteltävällä tavoin. Myönteisen työilmapiirin ylläpitämiseksi panostamme seminaaritoimintaan, yhteisten tutkimusteemojen ideointiin, toiminnan seurantaan sekä yksilöllisiin ja yhteisöllisiin kehittämistoimiin ja myös vapaamuotoisiin tapahtumiin. Jokaisella on oikeus aitoon palautteeseen työstään. Jalostava kritiikki kuuluu tutkimustyöhön. Töitään julkaistessaan ja esiintyessään tutkimustyö asetetaan alttiiksi kritiikille, mikä parantaa sitä. Tieto jalostuu käytettäessä, mihin kritiikin voima perustuu. Kiinnitämme huomiota osaamiseen ja sen johtamiseen. Tämä merkitsee sitä, että jokainen osaaja vaikuttaa VATT:n osaamisvarantoon. Osaaminen pyritään kietomaan malleihin, aineistoihin ja valtaosin pysyväisluonteisiin tehtäviin. Osaamisen kasvusykäyksiä haemme joko kerrallisina tai sarjoittaisina toimina. Riittävän osaamisvarannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan työntekijöiden ja työnantajan molemminpuolinen sitoutuminen korkean laatutason työskentelyyn. Tämän toteuttamiseksi jatkamme tehtävien vakinaistamista sekä lisäämme koulutusinvestointeja. 7

8 Urasuunnittelu Työntekijän työuraa ja osaamista rakennamme pitkäjänteisesti, jolloin lyhyellä aikavälillä on käytössä aina tarvittava tuotantopotentiaali. Organisaatiokohtaisen osaamiskartoituksen ja henkilökohtaisten pyrkimysten vuorovaikutuksesta määritellään jokaiselle työntekijälle yksilöllinen pitkän aikavälin osaamisetappi riippumatta siitä, lähestytäänkö tätä lopulta VATT:ssa vai muualla. Johtaminen ja oppiminen suunnataan tukemaan urapolkuja ja tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin osaamisen parantamista. Määrittelemme tärkeimmät urapolkujen tyypit tutkimusta tukeviin tehtäviin, tutkimukseen ja johtotehtäviin. Pidämme huolta tasapainoisesta osaamis- ja henkilöstörakenteesta niin tutkimuksellisesti, sukupuolten kuin eri ikäryhmienkin kesken. Toteuttaminen edellyttää osaamisetappien ja urapolkujen määrittelyä vuoden kuluessa strategian hyväksymisestä. Henkilöstörakenteen tilaa ja kehitystä tarkastelemme vuosittain. Johtamisessa erityinen huomio annetaan nuorempien työntekijöiden auttamiseen urapoluille, parhaassa työiässä olevien kuormitukseen ja ikääntyneiden jaksamiseen. VATT:lle on kunniaasia, että kokeneiden osaajien panosta voidaan hyödyntää ja työssä jaksamista yksilöllisesti kannustaa. Henkilöstölle tarjoamme haastavia ja motivoivia tehtäviä ja ylläpidämme työkykyä työyhteisön yhteisin toimin. Palkinta perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen. Erityistä huomiota kiinnitämme erinomaisuuteen kannustamiseen ja pitkäjänteisiin hyviin suorituksiin. Uuden palkkausjärjestelmän siirtymävaihe päättyy vuonna 2007, jolloin arvioidaan järjestelmästä saatuja kokemuksia PROSESSIT JA RAKENTEET VATT:n toiminnan prosesseihin ja rakenteisiin kuulu neljä alakohtaa: strateginen johtamisprosessi, projektityö, päivittäisjohtaminen ja sisäinen vuorovaikutus. Strateginen johtamisprosessi Strategisessa johtamisprosessissa muodostetaan yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan edetään. Ensiarvoisen tärkeätä on se, että motivoitunut henkilöstö sitoutuu VATT:n tavoitteisiin ja pelisääntöihin. Tämä edellyttää avointa keskustelua VATT:n yleisistä tavoitteista ja päämääristä, jotka on esitetty VATT visiossa, arvoissa, strategiassa ja tutkimusohjelmissa. On tärkeätä keskustelujen kautta varmistaa, että yksittäiset tutkimusprojektit ja päivittäinen toiminta on sopusoinnussa yleisten päämäärien kanssa. Keskeisenä johtamisen tavoitteena on johtamista ohjaavien periaatteiden selkeys. VATT:ssa tehtävä työ on organisoitu tutkimusalueisiin ja hallintoon, minkä lisäksi viestintä ja tietopalvelu toimivat esikuntayksikkönä suoraan ylijohtajan alaisuudessa. Tämä jako muodostaa virkatien hierarkkisen perustan. Usein on kuitenkin tarkoituksenmukaista ja toiminnan tehokkuuden kannalta hyväksi, että eri alueiden tutkijat toimivat myös yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Tutkimusprojekteja voidaankin tarvittaessa organisoida joustavasti myös aluerajat ylittävästi. Projektityö Projektien suunnittelussa tavoitteena on varmistaa, että tutkimushankkeet mahdollisimman hyvin palvelevat VATT:n toiminnan strategisia päämääriä. Myös tilaustutkimuksien hyväksymisen edellytyksenä ja tarjouskilpailuihin osallistumisen ehtona on pidettävä niiden yhteensopivuutta VATT:n yleisten päämäärien ja tavoitteiden kanssa. 8

9 Projektien toteuttamisessa on peruslähtökohtana se, että kukin tutkija on vastuussa hänelle määrätyn projektin suorittamisesta. Yhteistyöhankkeissa on määrätty hankkeen vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että yhteistyöhankkeen osapuolilla on mahdollisimman selkeä kuva omasta vastuustaan. Projektien seurantaa varten tarvitaan realistiset laskelmat projektin vaatimasta työajasta ja raportointi toteutuneesta. VATT:ssa on kehittynyt ja edelleen kehittyvä projektibudjetoinnin laskentajärjestelmä, jota tulee hyödyntää. Päivittäisjohtaminen Tutkimuskeskuksen toiminnassa ja johtamisessa on johdolla aina suurin vastuu. Omaa vastuuta ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Jokainen VATT:ssa työskentelevä vastaa omasta työstään ja suhtautumisestaan muihin. Henkilökohtaisen vastuun kantaminen on ratkaisevan tärkeätä koko työyhteisön työn onnistumiselle. Päivittäisjohtamisen ja sen apuvälineiden kuten kehityskeskustelujen ja palkkausjärjestelmän tehtävänä on tukea tätä tavoitetta. Johtoryhmällä on keskeinen rooli paitsi strategisessa johtamisessa myös päivittäisjohtamisessa. Johtoryhmä laatii vuotuisen työsuunnitelman ja huolehtii siitä, että asiat tulevat valmisteltuina päätettäväksi. Johtoryhmä on sekä päätöksenteon että keskustelun foorumi. Hyvän työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kehittämisessä avainasemassa on VATT:n arvojen toteutuminen käytännössä. Kokemus oikeudenmukaisuudesta ja arvostuksesta on kaikille tärkeä. Sisäinen vuorovaikutus Tiedon kulku on jatkuva haaste kaikille organisaatiolle. Tähän haasteeseen voidaan vastata alueiden säännöllisillä kokouksilla ja sisäisen tiedottamisen kehittämisellä. Tutkimusalueet ovat foorumina sopivankokoisia keskustelua varten. On tärkeätä ottaa esille ongelmat kokouksissa mahdollisimman suoraan ja avoimesti ja keskustella tarvittaessa suoraan asianomaisten henkilöiden kesken ilman kiertotietä. Hallinnon ja viestinnän integrointi tutkimushankkeisiin on myös olennainen osa sisäistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Säännölliset kehityskeskustelut kaksi kertaa vuodessa tarjoavat mahdollisuuden syventyä ongelmakohtiin ja kehitystarpeisiin. Tämän lisäksi tutkimus- ja muun työn ohjausta keskustelua ongelmista tulee järjestää tarpeen mukaan. Tuottavuuden edistäminen VATT on sitoutunut valtionhallinnon yleiseen tavoitteeseen tuottavuuden parantamisesta. Tutkimuskeskuksen tuottavuutta voidaan parantaa paitsi osaamispääomaa kasvattamalla myös entistä tehokkaammilla toimintatavoilla ja hyödyntämällä entistä paremmin uutta teknologiaa ja tietovarantoja. Johtamisen haasteena on näiden mahdollisuuksien löytäminen ja niiden hyödyntäminen. 9

10 5.4. TUKITOIMINNOT Viestintä Viestintä tukee tutkimuskeskuksen tavoitteiden saavuttamista laadukkaalla ja avoimella viestinnällä sekä nykyaikaisella tietopalvelulla. Tavoitteena on tukea toiminta-ajatustamme ja visiotamme niin, että asiakkaamme ja sidosryhmämme saavat oikeaa, ymmärrettävää ja selkeää tietoa VATT:n tutkimuksista ja asiantuntijatyöstä. Viestintä vaikuttaa keskeisesti VATT:n julkisuuskuvan muotoutumiseen ja pitää yhteyksiä asiakkaisiin ja mediaan sekä koordinoi tutkimuskeskuksen internet-viestintää. Tiedotuksen tehtävänä on edistää VATT:n tutkimusten esillä oloa keskeisillä kotimaisilla tiedotusfoorumeilla. Kansainvälisen viestinnän rooli on kasvanut ja kasvamassa. Kansainvälisen tutkijakunnan lisäksi ulkoasianministeriö, EU, OECD sekä kansainväliset arviointilaitokset käyttävät runsaasti VATT:n tutkimustietoa, mikä lisää englanninkielisen viestinnän tarvetta. Julkaisujen graafinen ulkoasu yhtenäistetään ja kehitetään internetin kautta tapahtuvaa viestintää. Tietopalvelu Sisäinen tietopalvelu ylläpitää tutkimuskeskuksen omaa tieteellistä erikoiskirjastoa ja tarjoaa tiedonhankinta- ja tiedonvälityspalveluja VATT:n tutkimustoiminnan tarpeisiin. Elektronisten tietopankkien merkitys on myös tutkimustyössä viime vuosina räjähdysmäisesti kasvanut. Tietopalvelu pyrkii siihen, että VATT:n tutkijat saavat käyttöönsä keskeiset taloustieteen kotimaiset ja kansainväliset tietopankit ja elektroniset lehdet. Tässä kehittämistyössä tietopalvelu jatkaa yhteistyötä FinELibin kanssa. Tietopalvelu rakentaa intranetiin tietohakua helpottavan käyttöliittymän, joka sisältää elektroniset aineistot, kirjaston kokoelmat ja ulkoiset verkkopalvelut. Tietopalvelun työprosesseja kehitetään edelleen. HALLINTO Hallinnon tehtävä VATT:ssa Hallinnon tehtävänä on toimia VATT:n tutkimustoiminnan tukena ja tuottaa palveluita, jotka edesauttavat tutkimustoiminnan edelleen kehittämistä. Hallinto käsittää taloushallinnon (ml. sisäisen laskennan), henkilöstöhallinnon, tietohallinnon, sisäisen valvonnan ja projektityön hallinnoinnin. Seuraavat suunnitellut toimenpiteet auttavat hallintoa suoriutumaan tästä tehtävästä. Hallinnon palvelukeskus Valtiovarainministeriön lähivuosien selkeänä tavoitteena on perustaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle yhteinen palvelukeskus, joka tuottaa taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palveluita valtiovarainministeriön alaisille virastoille. Palvelukeskus aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta. VATT on tehnyt päätöksen olla lähtemättä mukaan palvelukeskuksen asiakkaaksi vielä vuoden 2006 alusta. Myöhempi asiakkuus on vielä avoin kysymys. 10

11 Hallinnon kehittämisprojektit VATT:n hallinnossa on käynnissä tai käynnistymässä kehitysprojekteja, joilla on merkitystä pidemmälläkin aikavälillä. Arkistotyöryhmän tavoitteena on uudistaa VATT:n asiakirjojen arkistointi sähköisesti tapahtuvaksi vuoden 2005 jälkeen. VATT:n tutkimuksen kannalta keskeisiä tietovarantoja kehitetään integroiduksi kokonaisuudeksi tietoturva huomioon ottaen. Uusi talousarvioasetus ja sähköinen kirjanpito Uusi talousarvioasetus astuu voimaan vuoden 2005 tilinpäätöstietojen raportoinnin osalta vuoden 2006 alussa. Tässä yhteydessä edellytetään virastolta entistä tarkempaa tulostavoitteiden asettamista sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamista oman toimintansa osalta. Tämä tulee näkymään tulostavoiteasiakirjan merkityksen kasvuna hallinnon ohjauksessa, mikä seikka tulee ottaa huomioon viraston tavoiteasetannassa ja tavoitteisiin pääsyn seurannassa. Merkittävä on myös projekti, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön Rondo-ostolaskujen käsittely- ja arkistointiohjelma. Projekti toteutetaan vuoden 2005 lopulla, jonka jälkeen ostolaskujen kierrätys sekä arkistointi tapahtuvat sähköisesti. Projektibudjetointi Projektibudjettien, projektihinnoittelun, tutkimussopimusten muotoseikkojen, maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan käytäntöjen ohjeistaminen ja tarkka valvonta nousevat entistä voimakkaammin esiin valtion tilintarkastusviraston tarkastusraporteissa. Tutkimushankkeiden kilpailuttamisvaade on osaltaan lisäämässä tutkimustyöhön liittyvien hankintasopimusten laatimisen tärkeyttä. Tähän tulee kiinnittää huomiota projektityön hallinnollisia käytännön ohjeita päivitettäessä. Ulkoisen rahoituksen merkitys VATT:n taloudelle on viime vuosina ollut kasvussa, joten strategisesti merkittävästä asiasta on kyse. 11