TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI
|
|
- Marika Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelma Helsinki 2005 Visiting address: Arkadiankatu 7 Tel: Postaddress: P.O. Box Helsinki FINLAND Fax: firstname.lastname@vatt.fi Internet: 1
2 1. Yleistä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) vuosien tutkimusohjelma esitetään tässä asiakirjassa. Käsillä on viides kolmivuotinen tutkimusohjelmakausi VATT:n työsuunnittelussa. Ohjelma muodostaa perustan vuosittain tehtäville toimintasuunnitelmille ja valtiovarainministeriön kanssa tehtäville tulossopimuksille. VATT on julkisen talouden tutkimuslaitos (L27/1990), joka palvelee päätöksentekoa, sen toimeenpanoa ja kansalaiskeskustelua. VATT on soveltavaa taloudellista tutkimusta tekevä yksikkö, joka tutkii Suomen kansantalouden pitkän ajan kestävän talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteita. Tutkimuskohteiden talouspoliittinen ja julkistaloudellinen politiikkarelevanssi on keskeinen tutkimustyön suuntaamisessa. Tutkimuksissa keskitytään ensisijaisesti politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä julkisen sektorin tuottavuuden analysointiin. Tutkimustyössä käytetään taloustieteen uusinta tietoa ja menetelmiä. Soveltavana tutkimuslaitoksena yhteistyö muiden tieteenalojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeätä. Talouden toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia, joista mainittakoon esimerkiksi: Globalisaatiokehitys luo uusia haasteita tutkimuksen suuntaamiselle. Kysymys on siitä, mitä globalisaatiokehitys edellyttää julkista sektoria koskevalta taloudelliselta tutkimukselta. Euroopan unionin komission toimesta on vireillä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen. Tähän osallistuminen edellyttää kapasiteettia kehittää VATT:n kansainvälistä projektitoimintaa. Valtion sektoritutkimuslaitosten asemaa äskettäin tarkastellut Jussi Huttusen raportti linjaa valtion tutkimuslaitosten roolia Suomen kilpailukykyisen tutkimusjärjestelmän osana ja sen kehittämisessä. Raporttiin sisältyy useita VATT:ia koskevia ehdotuksia. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut valtion tilinpäätöslainsäädäntö edellyttää valtion tulosohjauksen terävöittämistä. Siihen tarvitaan tietoa julkisen sektorin tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämän tiedon tuottamisessa VATT:lla on merkittävä rooli. Vaikuttavuustutkimusten tarve suuntautuu osin uusille alueille, esimerkkinä julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuushankkeet ja säätelyjärjestelmän muutokset. VM:n johtamassa tuottavuusprojektissa on korostettu julkisten palvelujen tuottavuustutkimuksen kehittämisen tarvetta. VATT:n toiminnassa tämä merkitsee lisäpanostuksia julkisten palvelujen talouden ja tuottavuuden tutkimiseen. Julkisen hallinnon kehittämisessä yhtenä keskeisenä teemana on tietoon perustuvan politiikkavalmistelun tehostaminen. Tähän liittyy myös hankkeiden vaikutusten etukäteisarvioinnin parantaminen. Tämä tavoite liittyy suoraan VATT:n toimintaan. Edellä esitetty luettelo ei ole tyhjentävä. Tutkimustoiminnan sisällöllisten strategisten linjausten muutostarpeiden lisäksi joudutaan myös pohtimaan, miten uusiin haasteisiin vastataan sisäisten toimintotapojen ja yhteistyön kehittämisellä. 2
3 VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen tavoite ja toiminnan arviointikriteeri. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus koostuu neljästä elementistä: Relevantti tutkimusohjelma Tutkimusohjelman toteuttamisen laatu ja riippumattomuus Vaikutus päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun Strategiset hankkeet VATT:n tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Ratkaisuvaihtoehtojen hahmottamiseen tarvitaan tietoa politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto voi suoraan hyödyntää VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimuksensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat sekä hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa myös jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä ottaa huomioon sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kehittämisen kautta. Myös päätöksenteko tarvitsee yhä enemmän kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvaa tutkimustietoa usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 3
4 2. Tausta ja tavoitteet VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Työpaikkoja katoaa kilpailukyvyn menetyksen seurauksena, samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työpaikkoja syntyy julkiselle sektorille lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreille. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi pyritään julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen julkisen sektorin tuottavuusohjelmilla. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. VATT:n uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat talouden kasvu ja rakennepolitiikka. Tuottavuus on pitkän aikavälin talouskasvun kannalta ratkaisevan tärkeää. Tuottavuuteen vaikutetaan rakennepolitiikalla. Siten on keskeisen tärkeää tietää, miten rakennepoliittiset toimenpiteet vaikuttavat tuottavuuteen. Tässä käytetään tutkimusvälineinä ekonometrisia ja muita taloustieteellisiä malleja. VATT:n tutkimus keskittyy verotukseen ja tulonsiirtoihin, julkisiin palveluihin ja kestävään kehitykseen tavoitteena kansantalouden ja kansalaisten hyvinvointi. Tavoitteena on palvella päätöksentekoa mahdollisimman ajankohtaisin, analyyttisin ja relevantein tutkimushankkein sekä niistä saatavien tulosten avulla. VATT:n tutkimuksessa korostuvat poikkihallinnollinen ja -tieteellinen tutkimusote sekä yhteistyö alan muiden toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Julkisen sektorin toimenpiteiden tuottavuus, tehokkuus, toimivuus ja vaikuttavuus tulevat olemaan avainkysymyksiä tutkimusohjelmakaudella. VATT pyrkii taloustieteen keinoin vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin markkinoiden toimivuudesta, julkisten palvelujen oikeasta hinnoittelusta, mitä veroeurolla saa ja miten mitataan kansalaisten hyvinvointia. 4
5 Suomen ja suomalaisten hyvinvointia voidaan mitata useilla tekijöillä, joita ovat esimerkiksi terveys, työllisyys ja toimeentulo. VATT tutkii hyvinvoinnin osatekijöitä taloudellisesta näkökulmasta ja lisäksi hyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä, esimerkiksi verotusta ja tulonsiirtoja, kansalaisten palveluja sekä elinkeinotoiminnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Kuvio1. VATT:n tutkimusteemat ja tutkimuksen toimintaympäristö 5
6 3. Tutkimuksen painopisteet ja teemat Keskeiset painopistealueet VATT:n tutkimustyössä ovat: - julkiset palvelut, toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus o palvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus o kunta- ja aluetalous, tuotantomallit o infrastuktuuri ja logistiikka o työvoimapolitiikka - verotus ja tulonsiirrot o kansainvälisen verotuksen seuranta ja tutkimus o kotimaisten verouudistusten ex ante ja ex post seuranta ja arviointi o tulonjako ja taloudellinen huono-osaisuus - markkinoiden toimivuus ja kasvua tukeva politiikka o työmarkkinat o asuntomarkkinat o elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys o energia- ja teknologiapolitiikka - kestävä kehitys o ympäristöpolitiikka o julkisen talouden kestävyys 6
7 4. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintaorganisaatio VATT:n tutkimustyö toteutetaan neljällä tutkimusalueella. Tutkimusaluejakoa täydennetään joustavasti VATT:n sisällä, silloin kun tutkimushankkeet ja yhteistyöprojektit sitä edellyttävät, esimerkiksi matriisityyppisin ratkaisuin. Myös tässä yhteydessä kannustetaan VATT:n tutkijoita laajentamaan osaamistaan useammalle kuin yhdelle alueelle. VATT:n toiminta sopeutuu joustavasti tutkimusten ja analyysien edellyttämiin muutostarpeisiin. VATT:n tärkein asiakas on valtiovarainministeriö, jonka kanssa tehdään toimintaa ohjaava vuosittainen tulossopimus. Tämän lisäksi VATT palvelee myös muita ministeriöitä, keskusvirastoja sekä yrityksiä. VATT:n neuvottelukunnassa on mukana keskeisten sidosryhmien edustajia. Kuvio 2. VATT:n asiakkaat ja sidosryhmät 7
8 Tutkimusalue I: Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimustoiminta alueella perustuu ajankohtaisiin politiikkaongelmiin vastaamiseen pääosin laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia aineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä soveltaen. Keskeisiä temaattisia tutkimuskokonaisuuksia ovat työmarkkinoiden toimivuus ja työvoimapolitiikan vaikuttavuus sekä vero- ja tulonsiirtojärjestelmien vaikutuksia arvioivat tarkastelut. Työmarkkinat ja työvoimapolitiikka Ohjelmakaudella työmarkkinoiden toimivuus on keskeinen politiikkakysymys. Toimiiko työmarkkinoiden kohtaanto vai esiintyykö samanaikaista laajaa työttömyyttä, työvoimapulaa ja rekrytointiongelmia? Onko rakenteellinen työttömyys todella saatu alenemaan? Millaista on liikkuvuus työmarkkinoilla? Näitä asioita tarkastellaan työmarkkinoiden muutoksia tutkimalla. Tutkimuskaudella yhdistetään työmarkkinoiden kysyntä- ja tarjontapuolten tarkastelua. Rekrytointikysymysten tutkimusta syvennetään rekrytointiongelmiin liittyvällä analyysilla. Arviointitutkimuksen aihevalintoja, näkökulmia ja menetelmiä tarkennetaan samalla kun tehdään määrätietoista työtä parhaiden tutkimusaineistojen kehittämisessä. Näin voidaan vastata joustavasti ja laajaan tietosisältöön perustuen esille nouseviin työmarkkinaongelmiin. Keskeiset työvoimapolitiikan tutkimuksen kysymykset liittyvät aktiiviohjelmien ja niiden toimintaan liittyvien optimaalisten olosuhteiden vaikutusten arviointiin. Työmarkkinatutkimuksen alalla varaudutaan tutkimaan EU-puheenjohtajakauden esille nostamia kysymyksiä. Verotus, tulonsiirrot ja tulonjako Verotuksessa ja tulonsiirroissa tapahtuvien politiikkamuutosten taloudellisia vaikutuksia arvioidaan toisaalta valtiontalouden kannalta ja toisaalta vaikutuksina eri väestöryhmille. Sosiaalipoliittisten järjestelmien työelämän kannalta keskeisiä aiheita ovat työttömyysturva, perheetuudet ja eläkkeet. Kulutustutkimukseen liitetään välillisen verotuksen näkökulmia ja tutkimusaiheita peilataan väestön ikääntymisen aiheuttamiin politiikkakysymyksiin. Tulonjakotutkimuksen perusongelmana on valtion ydintehtäviin liittyvän taloudellisen huono-osaisuuden esiintymisen ja torjumisen tarkastelu. Tähän liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Henkilöverotukseen ja tulonsiirtoihin liittyvän tutkimuksen käytössä on jo pitkään ollut TU- JA-mikrosimulointimalli. Sitä käytetään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa ja sen ylläpitoa ja tulevaa käyttöä arvioidaan yhteistyössä ministeriön tarpeiden kanssa. Tarkoituksena on myös jatkaa eurooppalaista yhteistyötä EUROMOD-hankkeen puitteissa. VATT pyrkii TUJA-mallin tutkimukselliseen hyödyntämiseen myös yhteistyössä muiden tutkimustiedon käyttäjien kanssa. Matalan tuottavuuden työhön ja sen tukijärjestelmiin sekä kotitalousvähennyksen vaikutuksiin ja muihin verokokeiluihin liittyviä analyyseja varaudutaan laatimaan ohjelmakaudella. 8
9 Tutkimusalue II: Verotus ja kasvu Tutkimusalueen keskeinen tutkimustehtävä on veropolitiikan tutkimus, jota Suomessa ei muualla juurikaan tehdä. Toinen tutkimuskokonaisuus tarkastelee yrittäjyyttä, elinkeinopolitiikkaa ja yrityssektorin kasvuedellytyksiä. Lisäksi tutkimusalueen tehtäviin kuuluvat kasvua ja kilpailukykyä, julkisen talouden kestävyyttä ja kansainvälistä taloutta koskevat analyysit. Tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet - julkaisun kehittämistä. Tutkimusohjelmakauden alussa ryhdytään julkaisemaan uutta kansainvälistä taloustieteellistä verkkojulkaisua Nordic Journal of Public Policy. Veropolitiikka Lisääntyvä kansainvälinen verokilpailu asettaa haasteita kotimaiselle verotutkimukselle. Riittävän veropohjan säilyminen yritys-, henkilö- ja välillisessä verotuksessa on edellytys taloudelliselle kasvulle maassamme. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Tavoitteena on tarkastella verouudistuksien vaikutuksia teoriasta empiriaan ja ottaen huomioon koko verojärjestelmän vaikutukset. Lisäksi arvioidaan yritys/osinkoverotuksen vaikutuksia työllisyyteen ja investointeihin. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisista vaikutuksista. Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka ja yrityssektorin kasvuedellytykset Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Elinkeinopolitiikan ja teknologiapolitiikan tutkimusta lisätään. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. Tutkimuksessa arvioidaan innovatiivisen kasvuyrittäjyyden taustatekijöiden merkitystä kuten elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa, markkinoiden toimivuutta, Suomen kilpailukykyä ja yrittäjyyden kannustimia. Lisäksi Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehdään yhteistyötä SÄVYhankkeessa. Demografia ja julkisen talouden kestävyys Tavoitteena on jatkaa tutkimusohjelmakaudella julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden seurantaa ja ennakointia. Samalla on mahdollista päivittää aiempia kehitysarvioita toteutuneen kehityksen pohjalta ja tehdä herkkyysanalyysejä erilaisten julkiseen talouteen vaikuttavien tekijöiden suhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi verokilpailun tuomat muutospaineet ja väestön ikääntymisen vaikutus sekä julkisiin menoihin että työvoiman tarjontaan. 9
10 Tutkimusalue III: Ympäristö ja infrastruktuurit Tutkimusalueen keskeisinä tehtävinä ovat ympäristöpolitiikan ja infrastruktuuripolitiikan tutkimus sekä taloudellisten mallien kehittäminen ja ylläpitäminen. Tutkimusalue vastaa myös talouspolitiikan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista ja osallistuu ennakointityöhön yhteistyössä ministeriöiden ja ennakointiverkostojen kanssa. Ympäristö ja energiatalous Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyviä ympäristöpolitiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen toteutusvaihtoehtojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen muiden vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ohjelmakaudella on EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttamisen vaikutusarviointi ja päästökauppajärjestelmän ja muiden ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmällisen ja tietopohjan tuottaminen. Kestävän kulutuksen tutkimus pyrkii tuottamaan uutta tietoa hyvinvoinnista ja kulutukseen liittyvistä toimintatavoista. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään ennen kaikkea osana ilmastopolitiikan arvioinnin myötä, mutta myös laajemmin kulutustottumusten, asumismuotojen ja energiankulutuksen välisten yhteyksien tutkimuksessa. Energiamarkkinoiden toimivuus nousee uutena teemana esille. Infrastruktuurit Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää liikenneinfrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tärkeitä tutkimusaiheita ovat infrastruktuurien omistus ja hallinta ja infrastruktuurin, instituutioiden ja talouskasvun yhteydet, joita tutkitaan Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset - tutkimusohjelmassa sekä useissa erillishankkeissa. Teknologiapolitiikan ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Vaikutusarviointi ja talouden mallintaminen Taloudellisen mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen ja niiden ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä alueellisten kysymysten että uusien ohjauskeinojen suuntaan. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. 10
11 Tutkimusalue IV: Julkiset palvelut ja aluetalous Tutkimusalueella tuotetaan päätöksentekoa tukevaa tietoa painopisteenä julkisten palvelujen organisointi ja tuottavuus. Lisäksi tutkitaan aluekehitystä ja kuntatalouden kestävyyttä. Asuntomarkkinoiden tutkimusta laajennetaan. Hyvinvointipalvelut Väestön ikääntyminen ja globalisaation lisäämä verokilpailu on tuonut hyvinvointipalvelujen kustannukset kriittisen tarkastelun kohteeksi. VATT pyrkii tutkimuksellaan tuottamaan tietoa kestävän palvelujärjestelmän ominaisuuksista ja nykyisen tuotantojärjestelmän tehostamismahdollisuuksista. VATT on tähän saakka keskittynyt lähinnä terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimuksiin. Tutkimusohjelmakaudella on tavoitteena syventää ja monipuolistaa analyysiä koulutus- ja sosiaalipalveluihin sekä päästä eteenpäin tuottavuuden mittaamismenetelmissä sekä tuottavuuskehityksen taustalla olevien tekijöiden analysoinnissa. Julkisten palvelujen laadunmittaus on suuri haaste. Tavoitteena on muodostaa julkisia palvelujärjestelmiä analysoiva osaamiskeskittymä VATT:iin. Sen tehtävänä on tuottaa ja koordinoida julkisten palvelujen tuottavuustutkimusta. Kunta- ja aluetalous Kunta- ja aluetalouden tutkimus tukee hyvinvointipalvelujen tuottavuushankkeita. Tarkoituksena on tuottaa tietoa muun muassa kuntarakenteesta ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista. Aluekehitystä tutkitaan alueellisten työmarkkinoiden, tuotannon aluerakenteen, aluetaloudellisen kasvun ja alueellisen palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi jatketaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuusarviointia. Asuntomarkkinat Tällä hetkellä taloustieteellinen asuntomarkkinatutkimus on Suomessa vähäistä. Tärkeänä teemana on asunto- ja työmarkkinoiden väliset riippuvuudet. Lisäksi tutkittavia teemoja ovat kotitalouksien käyttäytyminen asuntomarkkinoilla sekä asumisen hinnanmuodostus markkinoiden eri tasoilla tarkoittaen maa-, rakennus- ja kiinteistömarkkinoita. 11
12 5. Henkilöstö ja kansainvälistyminen VATT:ssa paneudutaan tutkimuskaudella laitoksen ja tutkijoiden osaamispääoman ja kansainvälisyyden lisäämiseen ja laajentamiseen. Tutkimuksessa lisätään yhteistyötä muiden alan koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on toisaalta huolehtia VATT:n tutkijoiden ikärakenteen muutoksen hallinnasta, ja toisaalta onnistua tekemään hyviä uusrekrytointeja. Tutkijoiden kokonaismäärän arvioidaan säilyvän suunnilleen ennallaan tutkimusohjelmakaudella. 6. Tutkimusaineistot ja menetelmät VATT kehittää edelleen tutkimuksen perustyövälineistöään, joita ovat laajat ja osin ainutlaatuiset tutkimusaineistot ja mallit sekä tutkijoiden kansainväliset kontaktit ja yhteistyö. Tavoitteena on pitää yllä hyviä perustutkimusvalmiuksia kaikilla osaamisalueilla ja kehittää niitä edelleen, jotta tutkimusresurssien tarjoamia mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään päätöksentekoa palvelevassa toiminnassa. 7. Tiedotus ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen Tutkimustulosten viestintää ja tulosten tuomista julkiseen keskusteluun lisätään ohjelmakaudella. Tulosten vaikuttavuutta edistetään jo osana asioiden valmisteluprosessia erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Sähköistä viestintää parannetaan ohjelmakauden aikana muun muassa kehittämällä VATT:n kotisivuja. Lisäksi tutkijoita kannustetaan osallistumaan tutkimustulosten esittelyyn julkisuudessa nykyistä enemmän. 12
I Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
LisätiedotTUTKIMUSOHJELMA
Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA 2017 2021 Järjestelmät-osasto www.thl.fi/jarjestelmat TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna 2015.
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotSosiaalipolitiikan tutkimusyksikön. Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö
Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2015 2019 Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö www.thl.fi/sospoltutkimus Tutkittua tietoa ja vaihtoehtoja PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI Tutkimusohjelma kuvaa tutkimustoiminnan
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotVATT 2010. Visio ja strategia. Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan
VATT 2010 Visio ja strategia Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan Johdanto Tässä asiakirjassa esitetään valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen visio ja strategia vuoteen 2010. Perustavoitteena
Lisätiedot1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA
VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotVALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011
VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Dnro 3/212/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 Helsinki 2006 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 VATT:n tutkimuksen suuntaaminen ydintehtäviin Suunnitelmakaudella
LisätiedotValtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2016 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotValtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Helsinki 2006 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on osa valtiovarainhallintoa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotUUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN
UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
LisätiedotUusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?
Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotEtelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTalouspolitiikka ja tilastot
Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä
LisätiedotLUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA
LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotAVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne
AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotJulkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011
Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotAsiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014
Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotInvestointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotVATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015
VATT/267/003/2010 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Helsinki 2010 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2012 2015 Talouskriisi on kasvattanut julkisen sektorin kestävyysvajetta. Väestön ikääntymisestä
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotDnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014
Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki 2009 1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2011 2014 Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa
Lisätiedot