PALVELUTASOPÄÄTÖS

Transkriptio

1 POHJANMAAN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS Liite 1: PERUSTELUMUISTIO RISKIANALYYSI Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta , 25 Pohjanmaan pelastuslaitos 1(57)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Yleistietoa Pohjanmaan pelastustoimialueen riskiruudut Uhkien arvioinnin perusteet Riskiluokkien määrittely Riskiluokan määrittävät onnettomuudet Riskiruudut Onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitys Hälytystehtävien määrä Hälytykset onnettomuustyypeittäin Tehtävämäärien vertailu muihin pelastustoimen alueisiin Toimintaympäristö Yleiskaava ja maankäytön suunnitelmat Rakentamisen kehitys pelastustoimialueen kunnissa Asuinalueiden paloriskit Vuokra asuminen Liikenne Väestörakenne ja ikääntyneiden osuus Tapaturmat Pohjavesialueet Asemaverkosto ja asemaluokitus Toimintavalmius ja saavutettavuus Toimintavalmiusajan käsite Toimintavalmius Riskiruutujen saavutettavuus Onnettomuuksien perusteella Laskennallinen saavutettavuus Erityistä tarkastelua vaativat kohteet ja onnettomuustyypit Yksittäiset kohteet Merkittävät riskikohteet Kulttuuriomaisuus Vaarallisten aineiden kohteet Suuronnettomuudet ja kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat Vaarallisten aineiden kuljetukset Öljyvahingot Pohjanmaan pelastuslaitos 2(57)

3 6.8. Luonnononnettomuudet ja tulvat (poikkeukselliset sääilmiöt) KF Vesipelastaminen Poikkeusolojen riskianalyysi Lähdeluettelo KUVALUETTELO Kuva 1. Pohjanmaan pelastustoimialue Kuva 2. Pelastuslaitoksen alueen kielellinen jakautuminen Kuva 3. Onnettomuustiheys eri riskiluokan ruuduissa vuosina (Tillander ym. 2010, 23) Kuva 4. Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu luokkiin asukasluvun perusteella (Tillander ym. 2010, 26) Kuva 5. Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu kerrosalan perusteella luokkiin (Tillander ym. 2010, 27) Kuva 6. Riskiruutuaineisto koostuu 1 km x 1 km kokoisista ruuduista (Valtioneuvosto 2012, 6) Kuva 7. Regressiomallin mukaiset riskiruudut riskiluokissa Kuva 8. Riskiruudut regression ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella Kuva 9. Ei riskiluokan korotusta (yksittäinen onnettomuustyyppi) Kuva 10. Esimerkki riskitasoon vaikuttavasta virheistä rakennusrekisterissä Kuva 11. Riskiruutujen lukumäärät kunnittain Kuva 12. Riskiruudut osassa (1/2) pelastustoimialuetta Kuva 13. Riskiruudut osassa (2/2) pelastustoimialuetta Kuva 14. Hälytystehtävien jakautuminen kunnittain vuosina Kuva 15. Hälytystehtävät kunnittain vuonna Kuva 16. Hälytystehtävien keskimääräinen lukumäärä vuodessa kunnittain / 100 asukasta Kuva 17. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin pelastustoimialueella vuosina Kuva 18. Hälytystehtävien pelastuslaitoksilla vuosina Kuva 19. Hälytystehtävien lukumäärä pelastuslaitoksilla suhteutettuna asukasta kohden vuosina Kuva 20. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin suhteutettuna asukasta kohden Pohjanmaa/Suomi keskiarvo Kuva 21. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta Kuva 22. Poiminta Vaasan yleiskaavasta Kuva 23. Liikenneonnettomuudet vuosina Kuva 24. Kuvakaappaus Tiehallinnon liikennemääräkartasta Vaasan ympäristöstä. Kuvan luvut kertovat tieosuuden keskimääräisen autovirran vuorokaudessa Kuva 25. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina , tuhansia päiviä Kuva 26. Luokan I ja II pohjavesialueita ja kiireelliset onnettomuudet Kuva 27. Toimintavalmiusaikakäsitteet Kuva 28. Saavutettavuustarkastelu. Riskiluokkien I III ruudut sekä niiden tehtävien osuus, joissa saavutettavuustavoite on täyttynyt (kiireelliset tehtävät ). Ylempi numero 1. yksikkö, alempi numero 1+3 mukaan Kuva 29. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (1/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla Kuva 30. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (2/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla Kuva 31. Laskennalliset saavutettavuusalueet (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) sopimusten mukaisilla lähtöajoilla Pohjanmaan pelastuslaitos 3(57)

4 Kuva 32. Vaarallisten aineiden pääkuljetusreitit, lähde Tiehallinto Vaasan ja Mustasaaren tie ja katuverkkoselvitys Kuva 33. Rataosittaiset tavaraliikenteen kuljetukset (1000 nettotonnia) vuonna Kuva 34. Trafin väylätiedot Kuva 35. Kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat 2007 (Lähde Merenkulkulaitos) Kuva 36. Ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat 2008 (Lähde Merenkulkulaitos)) Kuva 37. Vesipelastustehtävät Pohjanmaan pelastuslaitos 4(57)

5 1. Johdanto Tämän perustelumuistion tarkoituksena on antaa taustatiedot palvelutasopäätöksessä päätettäviin asioihin. Tausta aineistossa tarkastellaan syvällisemmin päätökseen otettujen asioiden perusteita. Sisäasiainministeriön laatimien ohjeiden mukaan alueen riskianalyysi ja riskialuejako liitetään palvelutasopäätökseen siihen olennaisesti kuuluvana perusteluosana. Palvelutasopäätöksessä esitettyjen päätösten perusteet on esitetty tässä asiakirjassa. Perustelumuistio ei sisällä päätöksiä. Pelastuslain (379/2011) 28 mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Onnettomuusuhat selvitetään riskianalyysin avulla. Riskianalyysi koostuu uhkien arvioinnista ja toimintaympäristön analyysistä. Uhkien arviointia ohjeistaa sisäasiainministeriön julkaisema Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM julkaisu 21/2012). Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta ja sitä sovitaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Yhtenä osana uhkien arviointia on pelastustoimen alueen jakaminen riskiluokkiin. Riskialueet käytetään pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteessa. Uhkien arviointiin kuuluu myös sellaisten onnettomuustyyppien ja yksittäisten riskikohteiden, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä, tunnistaminen. Onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitysten seuranta sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset tarvittavista toimenpiteistä on uhkien arvioinnin kolmas osa. Pelastuslaitoksen tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (Pelastuslaki 379/ ). Riskianalyysi on tärkeä työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi Yleistietoa Pohjanmaan pelastuslaitos on kuntien omistama liikelaitos jonka toiminta alueena on Pohjanmaan maakunnan kuudestatoista kunnasta kolmetoista kuntaa. Pohjanmaan pelastuslaitoksen muodostavat seuraavat kunnat: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Vähäkyrö, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 13 kuntaa. ( alkaen alueella on 12 kuntaa). Alue koostuu Pohjanmaan maakunnasta lukuun ottamatta Pietarsaarta, Luotoa ja Kruunupyytä. Pelastustoimialueen pinta ala ilman vesialueita on noin km2 ja pelastustoimialueen kuntien vesialueiden (makea ja merivesi) pinta ala on noin Pohjanmaan pelastuslaitos 5(57)

6 9 379 km2 (Maanmittauslaitos ). Alueen maantieteellinen pituus on noin 220 km ja leveys leveimmillään 50km. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue rajoittuu Etelä Pohjanmaan, Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen sekä Satakunnan pelastuslaitosten alueisiin. Alue rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, jossa meripelastuksesta vastaa Rajavartiolaitos ja rajan toisella puolella Ruotsin Kustbevakningen ja räddningstjänsten. Alueen asukasmäärä on väestörekisterikeskuksen mukaan ( ) ja keskimääräinen väestötiheys on 21,8 henkilöä maaneliökilometriä kohden. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue on pääosin muuttovoittoaluetta. Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva pienyrittäjäperinne. Suurin osa teollisuudesta keskittyy energiateknologiaan, metallialaan, maatalouteen, metsäteollisuuteen ja veneenrakennukseen. Sen lisäksi kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki. Pohjanmaan pelastuslaitoksen merenläheisyys on yksi alueen erityispiirteistä. Kuva 1. Pohjanmaan pelastustoimialue. Merenläheisyys on yksi Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueen erityispiirteistä. Alueella toimii kolme satamaa: Vaasa, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. Satamat ovat elinkeinoelämän kannalta merkittävässä asemassa, sillä suuri osa teollisuuden tuotteista viedään niiden kautta maailmalle. Satamien osalta voidaan todeta että liikennetiheys on kasvusuunnassa Vaasan satamassa sekä Kristiinankaupungissa sen sijaan Kaskisissa liikenne on vähentynyt johtuen selluloosatehtaiden lopettamisesta. Alueen erityisriskeistä mainittakoon Vaasan satama, jossa sijaitsee erityinen öljyvarasto ja voimalaitoksia. Uudenkaarlepyyn kunnan alueella on avattu uudelleen käyttöön Kanäsin öljysatama. Tämän varastoalueen käyttö on alkanut kesällä Huomioidaan kuitenkin että maaliskuuhun 2012 mennessä varastoalueelle ei ole varastoitu öljyä. Kemiran teollisuusalue ollut pelastuslaitoksen kemikaalikeskittymä vuoden 2013 loppuun asti, Pohjanmaan pelastuslaitos 6(57)

7 jolloin tehtaan toiminta loppuu. Vaasassa on myös vilkkaasti liikennöity lentokenttä. Alueen läpi kulkevat vilkkaasti liikennöidyt valtatiet 3, 8, 18 ja 19. Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kunnan läpi kulkee pääjunarata Seinäjoki Oulu jossa on erittäin vilkas matkustajaliikenne sekä tavaraliikenne. Tämän lisäksi on matkustajaliikenne sekä tavarajunaliikenne rautateillä Seinäjoki Vaasa välillä. Kaskisten satamaan kulkee tavarajunaliikenne Närpiön ja Kaskisten kaupunkien alueiden läpi ja Pietarsaaren satamaan Pedersören kunnan Pännäisten alueen läpi. Pedersören ja Vöyrin kuntien alueella sekä Uudenkaarlepyyn ja Närpiön kaupunkien alueella on keskikokoisia turvetuotantoalueita. Suurimmat tuotannossa olevat alueet ovat Pedersöressä ja Vöyrillä. Alla olevissa taulukossa on esitetty Pohjanmaan pelastuslaitoksen aluetiedot (vesi ja maa alueet jaoteltuina), väestömäärät kunnittain, väestömäärä muutokset (Väestömäärä vertailuna käytetty vuoden 2008 tilastoa) sekä asukastiheys. Taulukko 1. Alue ja väestötietilasto sekä alueen kuntien pinta alat ja asukastiheydet VÄESTÖMÄÄRÄ (Väestörekisterikeskus) PINTA ALAT KUNNITTAIN (maanmittauslaitos) Muutos Muutos Maata Makea vesi Meri Yhteensä Asukastiheys hlö/pers. % km2 km2 km2 km2 hlö/km2 (maapinta ala) Isokyrö Storkyro ,17 % 354,19 2,79 0,00 356,98 13,79 Kaskinen Kaskö ,09 % 10,63 0,15 164,58 175,36 130,01 Korsnäs ,54 % 235,78 3, , ,71 9,47 Kristiinankaupunki Kristinestad ,99 % 682,99 14,51 981, ,98 10,33 Laihia Laihela ,78 % 504,24 4,14 0,00 508,38 15,85 Maalahti Malax ,57 % 521,31 4, , ,94 10,72 Mustasaari Korsholm ,71 % 848,72 17, , ,61 22,40 Närpiö Närpes ,42 % 977,51 7, , ,15 9,60 Oravainen Oravais 2159 Pedersören kunta Pedersöre ,60 % 794,28 31,77 0,00 826,05 13,77 Uusikaarlepyy Nykarleby ,37 % 732,66 4,52 938, ,20 10,28 Vaasa Vasa ,54 % 364,26 4,86 205,78 574,90 180,29 Vähäkyrö Lillkyro 4732 Vöyri Vörå ,78 % 781,98 9,35 708, ,91 8,54 YHTEENSÄ ,26 % 6808,55 105, , ,17 21,30 Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminta alue on vahvasti kaksikielinen. Suomenkielisiä on 48,5 %, Ruotsinkielisiä 47 % ja muut kielet 4,5 %. Alueen kunnista Vaasassa, Laihialla, Vähässäkyrössä, Isossakyrössä ja Kaskisissa on enemmistön kieli suomi. Muissa kunnissa enemmistön kielenä on ruotsi. Pohjanmaan pelastuslaitos 7(57)

8 Muut kielet yhteensä 2011 Ruotsinkieliset 2011 Suomenkieliset Kuva 2. Pelastuslaitoksen alueen kielellinen jakautuminen Pohjanmaan pelastuslaitos 8(57)

9 2. Pohjanmaan pelastustoimialueen riskiruudut 2.2. Uhkien arvioinnin perusteet Uhkien arviointi tehdään pelastustoiminnan näkökulmasta. Pelastustoimen palvelutaso tulee kokonaisuudessaan vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Onnettomuus ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet on suoritettava viivytyksettä ja tehokkaasti (Valtioneuvosto 2011, 29 ). Pelastustoiminnan palvelutason määrittämisen perusteet on ohjeistettu Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäasiainministeriö 2012). Uhkien arviointi sovitetaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on määritelty miten riskit on arvioitu ja valvontatoimet on suunniteltu yritys ja laitoskohteisiin sekä asuinrakennuksiin. Varsinkin riskikeskittymien ulkopuolella olevien yritys ja laitoskohteiden riskit tulee huomioida ja pienentää muulla kuin pelastustoiminnan valmiudella. Uhkien arviointi jaetaan Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa kolmeen osaan. Ohjeen jako on noudatettu myös tämän luvun uhkien arvioinnissa. Toimintavalmiusohjeen mukaisen uhkien arvioinnin perusteena on se, että kerrosalan ja väestön sekä onnettomuuksien välillä on vahva yhteys. Riskianalyysin avulla pelastustointa voidaan suunnitella tehokkaasti, kun tilastoaineiston perusteella voidaan arvioida, missä onnettomuudet tapahtuvat todennäköisimmin Riskiluokkien määrittely Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjänä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus (Sisäasiainministeriö 2012, 7). Tutkimusten mukaan on voitu osoittaa, että asukastiheyden ja onnettomuuksien sekä kerrosalan ja onnettomuuksien välillä on huomattava korrelaatio (Sisäasiainministeriö 2003, 7 8). Asukastiheyden, kerrosalan ja kiireellisten onnettomuuksien riippuvuudet ilmenevät kuvista 3 5. Kuva 3. Onnettomuustiheys eri riskiluokan ruuduissa vuosina (Tillander ym. 2010, 23). Pohjanmaan pelastuslaitos 9(57)

10 Sisäasiainministeriön toimittamassa ruutuaineistossa pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin (kuva 6). Riskiruutu sisältää tilastokeskuksen tietoja muun muassa asukkaista ja rakennetusta ympäristöstä. Regressiomallilla ennustetaan riskitaso 1 km x 1 km ruudille (kuva 7). Kuva 4. Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu luokkiin asukasluvun perusteella (Tillander ym. 2010, 26). Riskiluokkien määrittely Riskitaso riskitaso 1 Riskiluokka 1 Väri punainen 0,25 riskitaso < 1 2 keltainen 0,1 riskitaso < 0,25 3 vihreä riskitaso < 1 4 väritön Ruudun riskitaso on laskettu kaavalla Kuva 5. Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu kerrosalan perusteella luokkiin (Tillander ym. 2010, 27). missä y = rakennuspalojen lukumäärä, log(x1+1) = luonnollinen logaritmi (asukasluku+1):stä ja log(x2+1) = luonnollinen logaritmi (kerrosala+1):stä. Kerrosala on alun perin neliömetreinä. α = mallin vakiotermi, β1, β2, ja β3 = regressiokertoimet. Pohjanmaan pelastuslaitos 10(57)

11 Kuva 6. Riskiruutuaineisto koostuu 1 km x 1 km kokoisista ruuduista (Valtioneuvosto 2012, 6) Kuva 7. Regressiomallin mukaiset riskiruudut riskiluokissa 1 4. Pohjanmaan pelastuslaitos 11(57)

12 2.4. Riskiluokan määrittävät onnettomuudet Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pe Onnettomuudet Riskiluokka Määritelmä Luokka 1 Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Luokka 2 Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II lastuslaitos arvioi ne ruudut riskiruudut jossa on tapahtunut riskiluokan määritteleviä onnetto muuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimää rin kaksi vuosittain. Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pe lastuslaitos arvioi ne ruudut riskiruudut jossa on tapahtunut riskiluokan määritteleviä onnetto muuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimää rin kaksi vuosittain. Riskiluokan määrittäviksi onnettomuuksilla tarkoi tetaan rakennuspaloja, liikennevälipaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia, rä jähdyksiä vaarallisen aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokitettuja ihmisen pelastamisen tehtäviä. Kuva 8. Riskiruudut regression ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella. Kaikki ruudut, jossa onnettomuuksien lukumäärän sijaitsevat regressiomallin mukaan alemmassa perusteella voisi tulla korkeampi riskiluokka, arvioi riskiluokassa. tiin yksitellen. Kyseiset ruudut ovat siis ne, jotka Pohjanmaan pelastuslaitos Palvelutasopäätöksen perustelumuistio (57)

13 Tapauskohtaisesti arvioitiin riskiluokan nostamista vuosien riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Mikäli yksittäinen onnettomuustyyppi tai yksittäinen kohde aiheuttaa valtaosan ruudun onnettomuuksista, on asia pyrittävä korjaamaan muilla toimenpiteillä kun riskiluokan nostamisella. Esimerkkinä mainittakoon katujen tai teiden risteys, jossa sattuu tavanomaista enemmän liikenneonnettomuuksia. Liikenneonnettomuusriski ei poistu nostamalla pelastustoimen toimintavalmiutta, vaan riski voida pienentää tehokkaammin parantamalla liikennejärjestelyjä. Näistä pelastusviranomainen informoi vastuuviranomaisia. Kuvassa 9 on esimerkki ruudusta, jonka riskiluokkaa ei nosteta. Mikäli valtaosa ruudun onnettomuuksissa tapahtuvat yksittäisessä, on asiaan puututtava ensisijaisesti onnettomuuksien ehkäisyn toimenpitein, kuten valvonnalla. Kuva 9. Ei riskiluokan korotusta (yksittäinen onnettomuustyyppi). Riskiruutujen onnettomuuksien arviointi ja riskiluokan korottamiset ilmenevät seuraavissa taulukoissa. Yhden riskiruudun riskiluokkaa korotettiin riskiluokkaan 1 ja kolmen riskiruudun riskiluokkaa korotettiin riskiluokkaan 2 onnettomuuksien perusteella. Taulukko 2. Riskiruutujen riskiluokan tarkastelu onnettomuuksien perusteella. Id_nro Kunta Aslkmyht10 Krsalayht Riskitaso rakpalot_v rakpalovaara t_v ihm_pel_kiir _v liikonn_v ,95 0,0 0,7 1,0 7,4 3,0 12,1 2 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,61 0,8 0,7 0,0 9,2 2,4 13,1 2 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,75 1,0 1,7 0,0 6,4 3,2 12,3 2 1 Onnettomuudet ,13 0,2 1,0 0,3 0,2 0,6 2,3 3 0 Ei muutosta, yksittäiset kohteet ,16 0,2 0,0 0,0 1,4 0,4 2,0 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,11 0,6 1,0 0,0 0,0 0,4 2,0 3 0 Ei muutosta, onnettomuudet alarajalla ,17 0,0 0,0 0,0 2,4 0,0 2,4 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,20 0,2 0,7 0,0 1,6 1,0 3,5 3 2 Onnettomuudet ,24 0,2 1,0 0,0 0,6 0,2 2,0 3 0 Ei muutosta, onnettomuudet alarajalla ,24 0,4 0,3 0,0 1,0 1,0 2,7 3 2 Onnettomuudet ,19 0,0 0,0 0,0 2,8 0,6 3,4 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,14 0,0 0,0 0,0 3,6 0,4 4,0 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,19 0,2 0,7 0,0 1,2 0,2 2,3 3 2 Onnettomuudet ,04 0,0 0,0 0,0 1,8 1,0 2,8 4 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,19 0,0 0,7 0,0 0,8 0,6 2,1 3 0 Ei muutosta, onnettomuudet alarajalla ,11 0,0 1,3 0,0 2,4 0,0 3,7 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon muut_pl_ih mpel_v tot_onnetto muudet_v Riskiluokka Riskiluokka_ MUUTETTU Muutoksen_ perustelut 2.5. Riskiruudut Pohjanmaan pelastuslaitos 13(57)

14 Tässä luvussa esitetään tiedot Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruuduista. Riskiruudut ovat tuloksena regressiomallista ja todellisista sattuneista onnettomuuksista. Pelastustoimialueella on yhteensä noin riskiruutua, joista osa sijoittuu merialueelle. Maa alueelle määritettiin kuuluvaksi rantaviivojen ja asukkaiden perusteella riskiruutua. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan alueen riskiruutuja eri muuttujien perusteella. Käytettävissä oleva riskiruutuaineiston tiedot perustuvat suurelta osin tilastokeskuksen tilastoihin, jotka eivät luonnollisesti ole absoluuttinen totuus eivätkä täysin ajantasaiset, vaikka tiedot ovat parhaat mahdolliset saatavilla olevat. Esimerkiksi kuntien rekisteristä puuttuvat rakennustiedot, eivät luonnollisesti ole käytössä riskiruutuaineistossakaan, joka perustuu valtakunnallisten rekistereiden vastaaviin tietoihin. Riskiruutuaineiston asukaslukumäärä on tilanne ja kerrosala on kaikkien tunnettujen rakennusten tiedot Vuoden 2013 riskikartoitustyön yhteydessä on huomattu, että kuntien puutteellisten rakennusrekistereiden johdosta tulee virheitä riskiluokkiin. Esimerkkinä mainittakoon ruutu (Id_nro: ) jossa on rakennusrekisterissä useita merkintöjä samasta noin m 2 rakennuksesta (kuva 10). Tämän tyyppiset virheet arvioidaan ja lasketaan uusi riskitaso ruudulle todellisen kerrosalan perusteella, joka otetaan käyttöön seuraavasta vuodenvaihteesta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitetaan havainnosta. Kuva 10. Esimerkki riskitasoon vaikuttavasta virheistä rakennusrekisterissä. Taulukko 3. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruudut kunnittain. Riskiruudut kunnittain Asukasmäärä Riskiruutujen lukumäärä / osuus riskiruuduista Kunta osuus 2 osuus 3 osuus Isokyrö Storkyro % 3 5 % 7 4 % Kaskinen Kaskö % 4 6 % 5 3 % Korsnäs % 1 2 % 4 3 % Kristiinankaupunki Kristinestad % 2 3 % % Laihia Laihela % 4 6 % 10 6 % Maalahti Malax % 1 2 % 12 8 % Mustasaari Korsholm % 6 9 % % Närpiö Närpes % 3 5 % 13 8 % Pedersöre Pedersöre % 1 2 % % Uusikaarlepyy Nykarleby % 3 5 % 7 4 % Vaasa Vasa % % % Vähäkyrö Lillkyro % 1 2 % 9 6 % Vöyri Vörå % 3 5 % 8 5 % Yhteensä [lkm ja %] % % % Pohjanmaan pelastuslaitos 14(57)

15 Taulukko 4. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruudut kunnittain. Väestö ja kerrosala riskiruuduittain Pinta ala Väestö Kerrosala Riskiluokka km 2 % lkm % k m 2 % 1 (8 riskiruutua) 8 0, , ,8 2 (66 riskiruutua) 66 0, , ,9 3 (159 riskiruutua) 159 2, , ,3 4 maa alueella (7 079 riskiruutua) , , ,0 4 meri alueella (9 049 riskiruutua) (9 049) (0) (14 187) Yhteensä maa alueella (7 312 riskiruutua) Kuva 11. Riskiruutujen lukumäärät kunnittain. Vuosina oli yhteensä kiireelliseksi luokiteltua pelasatustoimen tehtävää Pohjanmaan pleastuslaitoksen alueen riskiruuduissa. Taulukossa X ilmenee, että riskiluokan 1 ruuduissa sattuu paljon onnettomuuksia. Noin puolet kiireellisistä tehtävistä on kuitenkin riskiluokan 3 ja 4 riskiruuduissa. Pohjanmaan pelastuslaitos 15(57)

16 Taulukko 5. Pohjanmaan pelastuslaitoksen tehtävät riskiruuduittain. Pelastuslaitoksen kiireelliset tehtävät vuosina Riskiluokka 1 (8 riskiruutua) 2 (66 riskiruutua) 3 (159 riskiruutua) 4 maa alueella (7 079 riskiruutua) 4 meri alueella (9 049 riskiruutua) Yhteensä Lukumäärä Osuus tehtävistä Keskim./ruutu kpl kpl 16 % 31 % 21 % 31 % kpl 89,0 21,2 5,9 0, % 0, Kuva 12. Riskiruudut osassa (1/2) pelastustoimialuetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 16(57)

17 Kuva 13. Riskiruudut osassa (2/2) pelastustoimialuetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 17(57)

18 3. Onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitys Pelastuslain 43 mukaan pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Palvelutasopäätöksessä on selvitetty ja kuvattu, kuinka onnettomuuksien määrän ja syiden kehityksen seuranta on toteutettu ja miten informaatiota hyödynnetään pelastustoimen palvelujen kehittämisessä. Tässä luvussa tehdään onnettomuuskatsaus vuosille Tämän tarkasteluvälin aineistoa on myös käytetty riskianalyysissä hyödyksi (luku 4). Tilastoaineiston lähteenä on pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO Hälytystehtävien määrä Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella oli hälytysluonteista tehtävää vuosien aikana. Tehtävien lukumääräinen vaihteluväli vuosien välillä oli 3036 kpl (2010) ja 2744 kpl (2009) oli 292 kpl. Laskennallinen keskiarvo on 2906 tehtävää vuosittain. Taulukossa 6 on esitetty hälytystehtävien lukumäärä vuosittain ja kuukausittain. Taulukko 6. Hälytystehtävät vuosittain ja kuukausittain. Vuosi Kuukausi Yhteensä kuukausittain Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä vuosittain Tehtävien jakautuminen kunnittain vuosien osalta on esitetty kuvassa 14. Kuvassa on huomioitava kuntaliitokset Vöyri, Maksamaan ja Oravaisten osalta. (Huom. Kohdassa Vöyri (06 11) Pohjanmaan pelastuslaitos 18(57)

19 on nykyisen kuntajaon mukainen yhteenlaskettu tehtävämäärä. Tämän jälkeisissä pylväissä on aina kyseisten vuosien tehtävämäärä kyseisen kuntajaon mukaisesti) Kun hälytystehtävien määrä suhteutetaan kuntien väestömäärään, sattuu pelastustoimialueella keskimäärin kaksi hälytystehtävää vuodessa sataa asukasta kohden, kuvassa 15 esitetään vuoden 2011 pylväsdiagrammi. Seuraavassa pylväsdiagrammissa hälytystehtävien määrä on suhteutettu kuntien asukaslukuun (kuva 16) Kuva 14. Hälytystehtävien jakautuminen kunnittain vuosina Kuva 15. Hälytystehtävät kunnittain vuonna Pohjanmaan pelastuslaitos 19(57)

20 4,7 3,9 3 2,3 1,7 2,1 1,4 2,4 2,1 2,4 1,7 1,7 2,8 2 Kuva 16. Hälytystehtävien keskimääräinen lukumäärä vuodessa kunnittain / 100 asukasta Hälytykset onnettomuustyypeittäin Kuvassa 17 on esitetty tarkasteluajankohdan hälytystehtävät onnettomuustyypeittäin. Pylväsdiagrammia muodostettaessa on huomioitu vuoden 2006 lopulla tehty tilastojärjestelmän onnettomuustyypin luokitusmuutos. Tuolloin paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus /varmistustehtävä jaettiin kahteen eri osioon eli automaattisen paloilmoittimen tarkastus /varmistustehtävään ja palovaroittimen tarkastus /varmistus tehtävään. Kuvassa on yhdistetty 2006 vuoden paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus /varmistustehtä vien lukumäärä automaattisen paloilmoittimen tarkastus /varmistustehtäviin. Eniten pelastuslaitosta työllistänyt onnettomuustyyppi oli ensivastetehtävä 26,9 %. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuustyypit olivat: automaattisen paloilmoittimen tarkastus /varmistustehtävät 25,2 % liikenneonnettomuudet 14,6% muut tarkastus /varmistustehtävät 6,3%. Erityyppisiä tulipalotehtäviä tapahtui tarkasteluajan tarkasteluajankohtana yhteensä kpl kappaletta, joka vastaa 11,5 % osuutta kaikista tehtävistä. Pohjanmaan pelastuslaitos 20(57)

21 Luonnononnettomuus Muu pelastustehtävä Räjähdys/räjähdysvaara Tietoa ei ole kysytty Yhteistoimintatehtävä Sortuma/sortumavaara Vaarallisten aineiden onnettomuus Eläimen pelastaminen Palovaroittimen tarkastus Öljyvahinko Ihmisen pelastaminen Virka aputehtävä Maastopalo Avunantotehtävä Rakennuspalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Rakennuspalovaara Muu tarkastus /varmistustehtävä Vahingontorjuntatehtävä Liikenneonnettomuus Autom. paloilmoittimen tarkastus Ensivastetehtävä Kuva 17. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin pelastustoimialueella vuosina Valtakunnallisen alusta, jolloin pidempää vertailuaika jaksoa ei ole mahdollista tehdä. riskianalyysityöryhmänväliraportissa suositellaan kuntakohtaista vertailua rakennuspalojen ja vaarojen vertailua. Taulukossa 7 on tapahtuneet rakennuspalot ja Seuraavassa taulukossa on kyseisten palojen lukumääräinen vertailu vuosien aikana. Rakennuspalovaarat ovat tilastoitu vuoden 2009 vaarat sekä muut tulipalot edellä mainittujen vuosien aikana, taukossa on myös yhteenlaskettu palojen määrä kyseisellä aikajaksolla. Pohjanmaan pelastuslaitos 21(57)

22 Taulukko 7. Hälytystehtävät rakennuspalojen, vaarojen ja muut tulipalojen osalta kunnittain. yhteensä kunnittain Muu tulipalo 2009 Muu tulipalo 2010 Muu tulipalo 2011 Rakennuspalovaara 2009 Rakennuspalovaara 2010 Rakennuspalovaara 2011 Rakennuspalo 2009 Rakennuspalo 2010 Rakennuspalo 2011 Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Pedersören kunta Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Yhteensä vuosittain Yhteensä aihealuettain Kuntien asukaslukuun pohjautuva vertailu on tehty Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on rakennuspalovaaroja suhteessa enemmän verrattuna muihin kuntiin asukalukuun nähden. vuoden 2011 asukasluvun mukaisesti sekä tehtävien 2011 osalta. Alla oleva taulukko vertailee rakennuspalojen ja vaarojen sekä muiden tullipalojen suhteellista osuutta asukasta kohden. Rakennuspaloja suhteutettuun asukaslukuun nähden on Korsnäsissä, Vähässäkyrössä ja Isokyrönsä eniten pelastuslaitoksen alueella. Vertailussa huomioidaan Kaskisten suuri rakennuspalovaarojen osuus, tämä selittyy tehdasalueilla tapahtuneilla onnettomuuksilla ja läheltä piti tilanteilla. Riski on kuitenkin vähentynyt yhden Muiden tulipalojen osalta Kristiinankaupunki erottuu muista kunnista. tehtaan purkamisella kyseiseltä alueelta. Myös Pohjanmaan pelastuslaitos 22(57)

23 Taulukko 8. Rakennuspalot, vaarat ja muut tulipalot vuonna 2011 suhteutettua / asukasta. asukasmäärä Rakennuspalo 2011 Rakennuspalovaara 2011 Muu tulipalo 2011 Rakennuspalot /10000 asukasta Rakennuspalovaarat/10000 asukasta Isokyrö ,13 8,10 2,03 Kaskinen ,00 49,86 0,00 Korsnäs ,79 8,89 4,45 Kristiinankaupunki ,64 15,50 12,68 Laihia ,52 0,00 7,56 Maalahti ,91 3,56 7,13 Mustasaari ,83 5,30 5,30 Närpiö ,56 12,75 5,31 Pedersören kunta ,74 2,74 6,40 Uusikaarlepyy ,65 9,31 3,99 Vaasa ,99 7,45 5,13 Vähäkyrö ,57 2,09 0,00 Vöyri ,48 5,93 4,45 Yhteensä vuosittain ,53 7,30 5,41 Muut tulipalot / asukasta 3.3. Tehtävämäärien vertailu muihin pelastustoimen alueisiin Pelastustoimen tehtävien vertailu mahdollistaa laitosten vertailun kokoluokittain. Seuraavassa taulukossa esitetään pelastustoimialueiden tehtävien vertailu. Alla olevassa taulukossa nähdään kaikkien pelastuslaitosten tehtävämäärät vuosien välillä. Kuvassa oleva luku on vuoden 2011 tehtävämäärä. Eniten tehtäviä oli vuonna 2011 Pirkanmaan pelastuslaitoksella, yhteensä kappaletta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli tehtäviä 2984 kappaletta, mikä tarkoittaa 8,1 tehtävää / vuorokausi. Laitosten tehtävämäärien vertailussa Pohjanmaan pelastuslaitos sijoittuu seitsemänneksitoista. Naapurilaitoksiin verrattuna Eteläpohjanmaan pelastuslaitoksella oli huomattavasti enemmän tehtäviä ja Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella oli vähemmän tehtäviä. Pohjanmaan pelastuslaitos 23(57)

24 Kuva 18. Hälytystehtävien pelastuslaitoksilla vuosina Vertaillessa pelastuslaitosten tehtäviä keskenään täytyy yhtenäistää tehtävät ja asukasmäärät. Tällöin nähdään suhteellinen onnettomuustiheys pelastuslaitosten alueella. Pelastuslaitosten tehtävämäärien vertailussa käytetään tehtävää suhteessa asukasta kohtaan. Vertailuna käytetään 2011 tilastotietoja. Kyseisellä vertailulla Helsinki oli kiireettömin pelastuslaitos 151 tehtävää asukasta kohti. Kiireisin kyseisellä vertailulla oli Etelä pohjanmaan Pelastuslaitos 258 tehtävää asukasta kohti. Pohjanmaan pelastuslaitos sijoittuu seitsemänneksi toista 198 tehtävällä asukasta kohti. Vertailtaessa naapuripelastuslaitoksia Etelä Pohjanmaalla Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on enemmän tehtäviä kuin Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Pohjanmaan pelastuslaitos 24(57)

25 Kuva 19. Hälytystehtävien lukumäärä pelastuslaitoksilla suhteutettuna asukasta kohden vuosina Seuraavaksi verrataan tehtävätyypeittäin keskiarvona asukasta kohden. Kyseisessä vertailussa verrataan Pohjanmaan pelastuslaitoksen eri tehtävien suhteellista määrää (tehtävää asukasta kohti) koko Suomen pelastuslaitosten keskiarvoon. Tällöin todetaan että, automaattisen paloilmoittimen tarkistus /varmistus tehtäviä, liikenneonnettomuuksia sekä rakennuspalovaaroja on suhteessa enemmän kuin Suomen keskiarvossa. Suhteessa Suomen keskiarvoon vähemmän on ensivastetehtäviä, muu tarkastus ja varmistustehtäviä sekä vahingontorjuntatehtäviä. Pohjanmaan pelastuslaitos 25(57)

26 Kuva 20. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin suhteutettuna asukasta kohden Pohjanmaa/Suomi keskiarvo Pohjanmaan pelastuslaitos 26(57)

27 4. Toimintaympäristö 4.1. Yleiskaava ja maankäytön suunnitelmat Pelastustoimen uhkien arvioinnissa rakennettu ympäristö on keskeisessä roolissa. Uhkien ja riskien tulevaa kehittymistä arvioitaessa pelastuslaitos ottaa huomioon erityisesti huomioon alueen maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Tällaisista suunnitelmista tärkein yleiskaava, joka kuvaa alueen suunniteltua kehitystä ja alueelle sijoittuvia toimintoja. Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue on kokonaisuudessaan Pohjanmaan maakuntakaavan vaikutusalueella. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 21. Yleiskaava on tärkeä kunnan kehitystä ohjaava väline maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavasta näkee muun muassa mihin on tulossa rakentamista ja mitkä alueet säilyvät rakentamattomina. ( Pelastuslaitoksen riskianalyysissä tulee huomioida kuntien yleiskaavoja, jotta tuleviin riskeihin voidaan varautua ajoissa. Tätä riskianalyysityötä tulisi vakioida kaikkien kuntien osalta pelastuslaitoksen koko alueella. Kuvassa 22 on esitetty ote Vaasan yleiskaavasta Konkreettisesti maankäytön suunnitelmat vaikuttavat tulevaisuudessa pelastuslaitoksen toimintaan muun muassa rakenteellisen palonehkäisyyn, asemapaikkojen sijoitteluun ja niiden miehitykseen sekä erityiskaluston sijoittamiseen paloasemille. Kuva 21. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kuva 22. Poiminta Vaasan yleiskaavasta Rakentamisen kehitys pelastustoimialueen kunnissa Pelastustoimen riskiruutuaineistoissa huomioitu rakennuskanta on esitetty taulukossa 9. Rakennuskannan tiedot ovat ajankohdalta Rakentaminen Pohjanmaalla kääntyi volyymia tarkastelemalla laskuun 2012 osalta verrattuna aikaisempiin vuosiin. Asuntotuotanto osaltaan on Pohjanmaan pelastuslaitos 27(57)

28 kasvanut vuosi vuodelta. Vapaa ajan asuinrakennusten tuotanto on pysynyt melko vakiona tarkasteltujen neljän vuoden aikana. Tilastojen perusteella on odoteltavissa, että pelastuslaitoksen rakennettu kerrosala ja asukasluku, eli riskit kasvavat samaan tahtiin kuten aikaisemmin. Taulukko 9. Pohjanmaan pelastustoimialueen ruutuaineiston rakennuskanta (Tilastokeskus). Rakennusten lkm [kpl] Antal byggnader [st] Kerrosala yht. Våningsyta totalt [m2] Asuinrakennukset Bostadsbyggnader Vapaa ajan asuinrakennukset Fritidsbostadshus Liikerakennukset Affärsbyggnader Toimistorakennukset Kontorsbyggnader Liikenteen rakennukset Trafikbyggnader Hoitoalan rakennukset Vårdbyggnader Kokoontumisrakennukset Byggnader för samlingslokaler Opetusrakennukset Undervisningsbyggnader Teollisuusrakennukset Industribyggnader Varastorakennukset Lagerbyggnader Palo ja pelastustoimen rakennukset Byggnader för brand och räddningsväsendet Maatalousrakennukset Lantbruksbyggnader Muut rakennukset Övriga byggnader Sammanlagt Taulukko 10. Rakennus ja asuntotuotanto (Tilastokeskus). Myönnetyt rakennusluvat Pohjanmaa (Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu].) 1 12/2012* ennakkotieto 1 12/ / /2009 Tilavuus (1000 m3) Asunnot (kpl) Vapaa ajan asuinrakennukset (kpl) Pohjanmaan pelastuslaitos 28(57)

29 4.3. Asuinalueiden paloriskit Pelastuslaitoksella on käytössään asuinalueiden paloriskiaineisto, joka on tuotteena Asuinalueiden paloriskien arviointi hankkeesta. Hanke on toteutettu vuonna 2011 Pelastusopiston ja sisäasiainministeriön yhteistyönä. tietoja. Asuinalueiden paloriskin profilointia voivat hyödyntää pelastuslaitokset suunnitellessaan asuinalueita koskevaa valvontaa ja muuta onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä. (Tillander ym. 2012, 7) Asuinalueiden paloriskin määrittäminen perustuu kaupallisen toimijan tuottamienasuinalueita koskevien tietojen sekä pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilastoon (PRONTO) kirjattujen tietojen yhdistämiseen. Asuinalueita koskevissa muuttujissa on huomioitu pelastustoimen tehtäväalueelle kuuluvien vahinkoriskien kannalta merkityksellisiä väestöön, kotitalouksiin ja rakennuksiin liittyviä Pohjanmaan pelastuslaitos hyödyntää asuinalueiden paloriskiaineistoa turvallisuusviestinnän kohdentamisessa sekä valvonnan suunnittelussa. Aineiston perusteella on mahdollista tunnistaa erilaisia tarpeita asuinalueiden paloturvallisuuden kehittämisessa Vuokra asuminen Vuokra asumisella on tilastollinen yhteys rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen henkilövahinkoihin. Vuokra asujan riski kuolla tulipalossa on noin kaksinkertainen omistusasujaan nähden. (Kokki et al. 2008, 36; Kokki & Jäntti 2009, 48) Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna vuokralla asuvaa henkilöä yhteensä asuntokuntien henkilöistä. Vuokra asujien osuus on siis 21,5 % Pohjanmaalla. Tämä osuus on 81 % koko Manner Suomen tilanteesta ja 91 % Pohjanmaan pelastuslaitoksen verokkiryhmästä (vastaavat pelastustoimen alueet) (Häkkinen. 2011) Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella vuokraasumisen suurin osuus on Vaasassa. Pelastuslaitoksen kuntien vuokra asumisen tilanne on esitetty taulukossa 11. Pohjanmaan pelastuslaitos 29(57)

30 Taulukko 11. Vuokra asumisen tilanne 2010 (Häkkinen, S. 2011). Vuokra asuminen Vuokralla valtakun mediaanikunta Kaikki asuntokunnat 2010 asuvat henkilöt nallinen verrokkiryhmä , N/A Pohjanmaa , Isokyrö Storkyro , Kaskinen Kaskö , Korsnäs , Kristiinankaupunki Kristinestad , Laihia Laihela , Maalahti Malax , Mustasaari Korsholm , Närpiö Närpes , Pedersören kunta Pedersöre , Uusikaarlepyy Nykarleby , Vaasa Vasa , Vähäkyrö Lillkyro , Vöyri Vörå , verrokkiryhmä Kaikki asuntokunnat Vuokraasujat (%) 4.5. Liikenne Seuraavaksi käsitellään liikenneonnettomuudet vuosilta väliseltä ajalta. Aineiston onnettomuudet on huomioitu edellä esitettyjen riskiruutujen / aineiston materiaalissa. Liikenneonnettomuudet onnettomuustyyppinä ei anna aihetta riskialueiden / ruutujen muokkaamiseen, koska niitä ei voida vähentää pelastustoiminnan valmiudella. Tapahtuneet liikenneonnettomuudet aineisto tukee riskiruutuaineistoa, jossa konkreettisesti havaitaan onnettomuuksien keskittyminen kuntakeskuksiin sekä suurien liikennevirtojen alueille. Liikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisyssä yhteistyön merkitys on merkittävä. Pelastuslaitos informoi sekä jakaa tapahtuneista onnettomuuksista alueen kuntia, Tieviranomaisia sekä ELYkeskusta, jotta mahdollisia parantavia tiejärjestelyitä rakennettaisiin ja parannettaisiin. Pelastuslaitoksen riskianalyysissä pyritään jatkossa myös huomioimaan erikseen henkilövahinkoja aiheuttaneet onnettomuudet sekä tiehalllinnon mallintamia kantatiestön riskitasoa (TARVAaineisto). Pohjanmaan pelastuslaitos 30(57)

31 Yli keskimääräinen ajoneuvon liikennevirta vuorokaudessa keskimääräinen ajoneuvon liikennevirta vuorokaudessa keskimääräinen ajoneuvon liikennevirta vuorokaudessa Liikennemääräkarttaa tarkastellessa yli keskimääräinen liikennevirta on pelastuslaitoksen alueella seuraavilla tieosuuksilla: Yhdystie Vaasa; Alskatintie, Yhdystien liikenneympyrä Gerby, VT 3, Vaasan keskusta VT 8 ramppi VT 8, Vaasan keskusta Mustasaari Lintuvuori Kuva 23. Liikenneonnettomuudet vuosina Onnettomuustiheyden lisäksi pelastuslaitos käyttää hyödykseen liikenneonnettomuuksiin varautumisessa, kuten kaluston sijoittamisessa ja hankinnassa, hyödyksi Liikenneviraston laatimia liikennemääräkarttoja vuodelta Tilastoaineiston perusteella suurin onnettomuustiheys on Vaasan keskustaan ja aina kuntakeskuksiin. Näissä keskustan aluilla tapahtuvat onnettomuudet ovat suurimmalta osin ns. peltikolareita. Huomioitavaa aineistossa on onnettomuustiheys, joka sijoittuu valtatielle 8:lle Sepänkylän keskustan ja Koivulahden välille. Liikennemäärät pelastuslaitoksen alueella on jaoteltu kootusti kolmeen kategoriaan. Yli 6000 ajoneuvon liikennetiheyksiä on alueella seuraavasti: Närpiön keskusta, Närpesvägen teillä nro 676 etelään VT 16, Laihian ja Tervajoen välisellä VT 16 Isokyrön Orismala ja Tervajoen välisellä tieosuudella. VT 3 Laihian keskusta Vaasan keskustaan Kauppapuistikkoa pitkin, VT 8 Vaasan keskusta, Vaasanpuistikko Mustasaari Vöyrin tienhaara VT 68 Pedersöre, Edsevö Pietarsaari VT 8 Pedersöre Edsevö Kruunupyyn raja Yli 4000 ajoneuvon liikennetiheyksiä on alueella seuraavasti: Närpiön keskusta, Närpesvägen tiellä nro 673 itään Tie 673 Mustasaari Vikby Sulva VT 3 Laihia keskusta Torstila Vaasa Vesilaitoksentie VT 8 Mustasaari, Vöyrin tienhaara Vöyri, Kärklax VT 8 Kaitsor Vöyri, Oravaisten keskusta VT 8 Uusikaarlepyy, Ytterjeppo Pedersöre, Edsevö, VT3, VT 8 ramppi Jakkula, Laihia Pohjanmaan pelastuslaitos 31(57)

32 Kuva 24. Kuvakaappaus Tiehallinnon liikennemääräkartasta Vaasan ympäristöstä. Kuvan luvut kertovat tieosuuden keskimääräisen autovirran vuorokaudessa Väestörakenne ja ikääntyneiden osuus Paloturvallisuus heikkenee iän myötä ja iällä on tilastollinen yhteys paloturvallisuuteen (Häkkinen 2008, 45 46). Toimintakyky heikkenee iän myötä, ja esimerkiksi omatoiminen poistuminen tulipalon sattuessa vaikeutuu. Pelastuslaitos seuraa ikääntyneiden osuutta mittarilla, jotta voidaan arvioida ikääntymisestä johtuvien riskien kehittymistä pelastuslaitoksen alueella. Väestörakenne Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella vuoden 2012 lopussa on esitetty taulukossa 12. Taulukossa 13 on havainnollistettu 75 vuotta täyttäneiden osuutta verrattuna koko maahan ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen verrokkiryhmään (3) vuoden 2010 tiedoilla. Taulukosta ilmenee, että iäkkäitä ihmisiä on suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon paljon useammissa Pohjanmaan pelastuslaitoksen kunnissa. Pohjanmaan pelastuslaitos 32(57)

33 Taulukko 12. Väestörakenne pelastuslaitoksen alueella (Tilastokeskus 2013) Asukasmäärä Osuus väestöstä ikäluokittain Ikäjakauma Åldersfördelning Invånarantal Andel av befolkningen i åldersklasserna Kunta Kommun Isokyrö Storkyro % 10 % 20 % 29 % 12 % 11 % Kaskinen Kaskö % 8 % 16 % 37 % 18 % 10 % Korsnäs % 12 % 20 % 28 % 12 % 13 % Kristiinankaupunki Kristinestad % 11 % 17 % 32 % 15 % 14 % Laihia Laihela % 9 % 25 % 27 % 10 % 9 % Maalahti Malax % 11 % 22 % 27 % 12 % 12 % Mustasaari Korsholm % 10 % 26 % 26 % 10 % 9 % Närpiö Närpes % 11 % 21 % 27 % 13 % 14 % Pedersöre Pedersöre % 15 % 23 % 23 % 9 % 7 % Uusikaarlepyy Nykarleby % 12 % 23 % 25 % 11 % 11 % Vaasa Vasa % 15 % 27 % 24 % 9 % 8 % Vöyri Vörå % 12 % 21 % 28 % 11 % 12 %. Koko alue Hela området % 13 % 24 % 26 % 11 % 10 % Taulukko 13. Väestörakenne pelastuslaitoksen alueella (Häkkinen, S. 2011). 75 v. täyttäneiden osuus valtakun nallinen mediaani kunta verrokkir yhmä Alue väestö v. KOKO MAA HELA LANDET ,1 N/A 77 N/A verrokkiryhmä , N/A Pohjanmaan pelastuslaitos , Isokyrö Storkyro , Kaskinen Kaskö , Korsnäs , Kristiinankaupunki Kristinestad , Laihia Laihela , Maalahti Malax , Mustasaari Korsholm , Närpiö Närpes , Pedersören kunta Pedersöre , Uusikaarlepyy Nykarleby , Vaasa Vasa , Vähäkyrö Lillkyro , Vöyri Vörå , Tapaturmat Tapaturmat kuvaavat osaltaan pelastuslaitoksen toimintaympäristön, vaikka tapaturmien liittyvä riskienhallinta ei pelastuslaitoksen tehtäväkenttään suoranaisesti kuulu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää ja kokoaa kattavaa tietoa tapaturmista. Vuosittain julkaistaan tapaturmakatsaus myös pelastusalueittain, joka kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Aluetilastojen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmatietokantaan, johon on koottu tietoja hoitoilmoitusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta Pohjanmaan pelastuslaitos 33(57)

34 ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013, 2). Tapaturmakatsaus 2013 tietojen perusteella voi tehdä joitakin johtopäätöksiä tapaturmista Pohjanmaan pelastusalueen osalta. Taulukon 14 mukaan tapaturmaisia kuolemia sattuu miehille huomattavasti enemmän kuin naisille. Kuvasta 25 ilmenee, että iäkkäiden ihmisten kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat valtaosan tapaturmista kertyneistä hoitopäivistä. Taulukko 14. Tapaturmaiset kuolemat alueella yhteensä vuosina iän ja sukupuolen mukaan (THL 2013) Miehet Naiset Yhteensä Vertailu koko Suomeen (%) Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 13 < Liikenne,moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 < ,2 Hukkuminen 7 <5 <5 < <5 29 < Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 < Tulipalo <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 < Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 * Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 < < ,7 Muu myrkytys (*) <5 < <5 < ,9 Muut tapaturmat <5 <5 <5 < < ,0 Yhteensä ,7 (*) Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli '-', se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli '*', se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. Kuva 25. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina , tuhansia päiviä. Pohjanmaan pelastuslaitos 34(57)

35 Tuhansia hoitopäiviä Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen 4.8. Pohjavesialueet Pelastuslaitoksen tulee tunnistaa pohjavesialueisiin liittyvät riskit ja huomioida niitä toiminnassaan. Onnettomuus pohjavesialueella voi aiheuttaa vakavia seurauksia yhteiskunnan vedensaantiin. Pohjavesialueet kartoitetaan ja luokitellaan ympäristöhallinnon toimesta. KE/JOTKE johtamisjärjestelmässä. Kuvassa 26 on havainnollistettu pohjavesialueita (sininen luokka I ja vihreä luokka II) ja kiireelliset onnettomuudet vuosilta Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on 81 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden tiedot on lisätty pelastuslaitoksen paikkatietoaineistoon ja on käytettävissä Prontossa, Merlot palotarkastusohjelmassa ja PE Kuva 26. Luokan I ja II pohjavesialueita ja kiireelliset onnettomuudet Pohjanmaan pelastuslaitos 35(57)