Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupungin kehitysyhtiön perustaminen 1291/02.50/2017 KH Pudasjärven kaupungin uuden kuntastrategian valmistelu on loppusuoralla ja sitä on työstänyt laaja luottamushenkilö ja viranhaltijajoukko kaupunginhallituksen nimeämässä strategiatyöryhmässä konsultin johdolla. Strategiatyön edetessä on käynyt selväksi, että keskeisimmät tavoitteet tulevat liittymään uusien työpaikkojen saamiseen sekä väestömäärän kääntämiseen kasvuun. Tällä hetkellä strategiassa ollaan asettamassa tavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä 500 uutta työpaikkaa ja väestötavoitteeksi asukasta. Luvut voivat tuosta vielä muuttua kaupunginvaltuuston käsittelyyn mennessä, mutta selkeä ykköstavoite niin määrällisesti kuin toiminnallisestikin on kaupungin aktiivisen roolin lisääminen elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen lisäämisessä alueelle. Jatkossa kaupungin kaikkien toimijoiden pitää pystyä hyödyntämään nykyistäkin tehokkaammin Pudasjärven mahdollisuudet muun muassa hirsi- ja puurakentamisessa, matkailussa, lähiruoan tuotannossa, bioenergian tuotannossa ja logistiikassa. Nämä vain esimerkin omaisesti mainittuna, unohtamatta muita luontaisien vahvuuksiemme mukaisia mahdollisuuksia. Strategian hyväksymisen jälkeen on tarpeen tuoda välittömästi valmisteluun elinvoiman toimeenpano-ohjelma tai elinkeino-ohjelma, jossa määritellään tarkemmat toimenpiteet toiminnoittain tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi tarvitaan uusia työkaluja ja lähestymistapoja alueen yrityksien kanssa tehtävälle työlle. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä on tulossa muutoksia kuntien väliseen yhteistyöhön ja muun muassa Oulunkaaren elinkeinopuolen toimintoja on siirtynyt koko ajan enemmän emokuntien tai niiden omistamien yhteisöjen hoidettaviksi. Oulunkaaren elinkeinotiimin toiminta on sovittu ajettavan pikku hiljaa alas ja uusia kehittämishankkeita Oulunkaaren elinkeinopuolen alle ei aiota enää valmistella. Tämän hetkinen yritysneuvoja on jäämässä eläkkeelle lähiaikoina. Kaupunki tarvitsee nopeasti reagoivaa, säännöllistä ja konkreettista yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan. Tähän haasteeseen monet naapurikunnan ovat vastanneet osittain oman perustamansa elinkeinoyhtiön kautta. Itse asiassa lähes kaikissa naapurikunnissa toimii elinkeinojen kehittämiseen keskittynyt ja kunnan yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa omistama elinkeinoyhtiö. Toiminnan laajuus toki vaihtelee, mutta merkittävä osa elinkeinojen kehittämistyöstä on näin yhtiöitetty emo-organisaation ulkopuolelle. Pudasjärven kaupungin osalta on tarpeen selvittää mahdollisuus ja järkevyys oman kehittämisyhtiön perustamiselle. Alkuvaiheessa on järkevintä lähteä toimintaan mahdollisimman kevyellä toimintamallilla ja päävastuu elinkeinojen kehittämisessä hankkeineen on ainakin

2 alkuvaiheessa edelleen kaupungin kehittämistoimella. Kehittämisyhtiön luontainen alkuvaiheen palvelu olisi yritysneuvonta ja niinpä alkuun yhtiön ainoana työvoimana voisi toimia toimitusjohtajan ja yrityskehittäjän nimikkeellä toimiva henkilö, jonka yritysneuvonnan työpanosta kehittämistoimi ostaisi yhtiöltä suoriteperusteisesti. Lisäksi alkuun olisi hyvä varmistaa yhtiön riittävä pääoma ja mahdollisuus myös työpaikkoja lisäävien pienimuotoisten tontti- ja infrainvestointien edistämiseen. Toisin sanoen yhtiön toimialana tulisi olla myös niin sanottu yrityspuistotoiminta, jossa yhtiöllä olisi mahdollisuus yhteistyössä kaupungin ja yrityksien kanssa tarjota teollisuus- ja liiketilakiinteistöjä sekä tontteja alueelle suuntautuvalle uudelle tai laajentuvalle yritystoiminnalle. Myös kaupungin omistuksessa olevan tonttitarjonnan markkinointia voitaisiin jatkossa niin halutessa yhtiön kautta tehostaa. Kehittämisyhtiön hallituksessa toimisivat kaupungin edustajien lisäksi yrittäjien ja matkailuyhdistyksen edustajat. Yhtiön perustamiseksi on tarpeen selvittää yhtiön alkuvaiheen toiminnan rahoittamiseen ja pääomittamiseen sekä emokunnan ja yhtiön välisiin taloudellisiin edellytyksiin liittyvät yksityiskohdat ja reunaehdot. Lisäksi on tarpeen määrittää aikataulu mahdollisen yhtiön perustamiselle ja tarkemmat toimenpiteet yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Asian on valmistellut kaupunginjohtaja Tomi Timonen, puh Kaupunginjohtajan esitys: KH Kaupunginhallitus päättää: 1) käynnistää Pudasjärven kaupungin elinkeinoyhtiön selvityksen laatimisen 2) ostaa selvitykseen tarvittavaa asiantuntijapalvelua KPMG Oy:ltä. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. KPMG on toimittanut elinkeinoyhtiöselvityksen kaupungille tutustuttavaksi ja jatkotoimenpiteitä varten. Kaupunginjohtajan esitys: Selvityksessä käydään seikkaperäisesti läpi yhtiön perustamiseen liittyviä näkökohtia. Aikataulun osalta päälinjaukset ovat seuraavat: - yhtiön toiminta olisi tarkoitus käynnistää viimeistään alkaen - yhtiöittämisen toteuttamisesta tulisi päättää viimeistään syyskuussa osakeyhtiö tulisi perustaa viimeistään syys-lokakuussa 2017 ja siirtoasiakirjat viimeistellä marras-joulukuussa Asian on valmistellut kaupunginjohtaja Tomi Timonen, puh Kaupunginhallitus keskustelee selvityksestä ja linjaa asian jatkovalmistelua.

3 Kaupunginjohtajan muutettu päätösesitys: Kaupunginhallitus linjaa jatkovalmistelua siten, että yhtiön perustaminen tulee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi elo-syyskuussa 2017 selvityksessä esitetyin linjauksin. KH Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kaupungin yrityskehitys- ja neuvontapalvelujen yhtiöittämiseksi on tarpeen perustaa kokonaan kaupungin omistukseen tuleva kehitysyhtiö. Yhtiöittäminen tulee toteuttaa siten, että perustettava yhtiö aloittaa toimintansa alkaen. Päävastuu elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämisessä säilyy hallintosäännön mukaisesti edelleen kehittämistoiminnan toimialueella. Perustettavaan yhtiöön on tarkoitus alkuvaiheessa tulla yritysneuvontaa, yrityskehityksen palveluja, yritystoiminnan kehittämiseen tarvittavan maa- ja kiinteistöomaisuuden hallintaa sekä muun muassa kaupungin tonttitarjonnan markkinointiin liittyviä tehtäviä. Kehitysyhtiö laskuttaa kaupunkia suorite- tai sopimusperusteisesti tuottamistaan palveluista. Yhtiöiltä voi ostaa palveluja myös yritykset, kunnat ja muut yhteisöt. Kehitysyhtiön toiminta ja palvelut pyritään mitoittamaan siten, että yhtiö pystyy toimimaan alusta alkaen toiminnasta saatavilla tuloilla. Kehitysyhtiöön ei siirry työntekijöitä kaupungilta, vaan sinne on alkuvaiheessa tarkoitus palkata yksi työntekijä, joka tulee toimimaan sekä yritysneuvojana että yhtiön toimitusjohtajana. Pudasjärven kaupunki ohjaa Kehitysyhtiön toimintaa kuntalain, hallintosäännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Kaupunki käyttää ylintä valtaa yhtiökokouksessa sekä valitsee yhtiön hallituksen. Muutoin kehitysyhtiön toiminnassa noudatetaan osakeyhtiölakia ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Perustettavalle yhtiölle on tarkoitus myydä käypään arvoonsa yritystoiminnan kehittämisen kannalta hyödyntämiskelpoista kaupungin kiinteää ja irtainta kiinteistöomaisuutta, josta kauppahinta jää kokonaisuudessaan yhtiön velaksi kaupungille. Velalle tulee määrittää markkinaehtoinen korko. Kaupungin tytäryhtiöiden lainojen nykyiset korkotasot ovat sijoittuneet 0,9-1,25 %:n välille. Yhtiön alkuvaiheen riittävä pääomittaminen on toiminnan käyntiin lähdön kannalta välttämätöntä. Yhtiön pääomittamiseksi on tarkoitus käyttää alkuvuonna kaupungin saamaa 1,1 miljoonan euron sijoitustoiminnan tuotoista kertynyttä summaa, joka sijoitetaan yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Pääomasijoitukselle kaupungin tulee asettaa normaali markkinaehtoinen tuottotavoite. Valtiontukisääntely Valtiontukimääritelmän tunnusmerkistö koostuu seuraavista kriteereistä: 1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin

4 2. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua 3. Etu on valikoiva, eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin 4. Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikkien kriteerien tulee täyttyä, jotta kyse olisi valtiontuesta. EU:n kilpailuoikeudellinen sääntely soveltuu taloudellista toimintaa harjoittavaan yhteisöön. Taloudellinen toiminta kattaa unionin tuomioistuimen käytännön mukaan hyödykkeiden, eli tavaroiden ja palveluiden tarjoamisen markkinoilla missä tahansa organisaatio- tai rahoitusmuodossa. Yhteisöllä voi olla sekä taloudellista toimintaa että ei-taloudellista toimintaa, jolloin tietyin edellytyksin valtiontukisääntelyä sovelletaan pelkästään taloudelliseen toimintaan. Kehitysyhtiöt ovat pääsääntöisesti voittoa tavoittelemattomia julkisesti omistettuja yhteisöjä, joiden tarkoitus on alueellisesti yritysten toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Yhtiön toiminta on yleisesti katsottu suuntautuvan omistaja/määräysvaltaa käyttävälle taholle, siltä osin kuin se on suorittanut em. tehtävää.toiminta ei siten ole suuntautunut markkinoille. Näin ollen kehitysyhtiöiden osalta eivät pääsääntöisesti edellä mainitut valtiontukikriteerit ole katsottu täyttyvän. Mikäli yhtiö ei toimi markkinoilla, ei tämä voi vääristää kilpailua. Perustettavan Pudasjärven kaupungin kehitysyhtiön tarkoituksena on, että jatkossa palveluita voisivat ostaa myös ulkopuoliset tahot, joten toiminnan voitaisiin katsoa suuntautuvan markkinoille. Tässä tapauksessa valtiontukisääntely tullee sovellettavaksi. Taloudellista toimintaa harjoittavan yhtiön perustamisvaiheessa tapahtuvassa pääomittamisessa tulee huomioida valtiontukisääntelyn velvoitteet. Julkishallinnon yhtiöittämishankkeissa varsin vakiintunut menettely on malli, jossa perustettavan yhtiön pääomarakenne muodostetaan sellaiseksi, että toimintaan varatulla pääomarahoituksella varmistetaan käyttörahoitus toiminnan alkuvaiheessa sekä edellytykset tehostaa toimintaa ja kasvattaa liikevaihtoa. Perustettavan yhtiön omistajien tulee tehdä arvio sijoitettavan pääoman valtiontukisääntöjen mukaisuudesta. Jos pääomasijoitus tehdään markkinaehtoisesti, kyse ei ole valtiontukisääntöjen piiriin tulevasta toimenpiteestä. Markkinaehtoisuus voidaan todeta käytännössä siten, että julkinen sektori osallistuu sijoitukseen samoin ehdoin kuin yksityiset sijoittajat. Kun tässä ei ole mukana yksityisiä toimijoita, perustelua tulisi hakea siitä, mitä yksityinen yritys tekisi vastaavanlaisessa tilanteessa. Tyypillisesti markkinaehtoisena toimenpiteenä: - Yksityinen sijoittaja odottaa sijoitukselleen tuottoa vähintään keskipitkällä aikavälillä. Kyseessä on alkava yritys mutta yhtiön liiketoiminnan valossa Pudasjärven kaupunki odottaa sijoitukselleen tuottoa keskipitkällä aikavälillä. - Komission ja Euroopan unionin tuomioistuimen käyttämä markkinataloussijoitusperiaate MEIP mittaa, onko toimittu markkinaehtoisesti. Kehitysyhtiön perustamisen pääomitus suoritetaan markkinaehtoisesti, jolloin kyse ei ole valtiontuesta.

5 Asian on valmistellut kaupunginjohtaja Tomi Timonen, puh Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että: 1) Pudasjärven kaupunki perustaa kehitysyhtiö, joka tulee kaupungin 100 % omistukseen; 2) kaupunki myy käypään arvoonsa perustettavalle yhtiölle liitteen n:o 1/ mukaisen kiinteän ja irtaimen omaisuuden. Kaupasta laaditaan erillinen kauppakirja ja ennen kauppa tarvittaessa teetetään ulkopuolinen erillinen arvonmääritys, ellei käypä arvo ole muutoin luotettavasti määriteltävissä. Tämän hetken käypä arvo myytävälle omaisuudelle on euroa. Kauppahinta jää kokonaisuudessaan yhtiön velaksi kaupungille ja velalle tulee maksaa markkinahintaista korkoa, mikä on 1,25 %. Tarvittaessa markkinaehtoisen koron määrästä laaditaan erillinen selvitys; 3) kaupunki sijoittaa yhtiöön 1,1 milj. euron suuruisen pääomasijoituksen, joka kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Sijoitukselle kaupunki odottaa tuottoa vähintään keskipitkällä aikavälillä; 4) kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen ryhtymään tarvittaviin toimiin osakeyhtiön perustamiseksi, mukaan lukien valmistelemaan ja hyväksymään perustettavan yhtiön yhtiöjärjestys- ja perustamisasiakirjat sekä yhtiön ja kaupungin välille laadittavat kauppakirjan ja velkakirjan sekä niiden ehdot. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. VALT 47 Kaupunginhallituksen esitys: Valtuusto päättää, että 1) Pudasjärven kaupunki perustaa kehitysyhtiö, joka tulee kaupungin 100 % omistukseen; 2) kaupunki myy käypään arvoonsa perustettavalle yhtiölle liitteen n:o 1/ mukaisen kiinteän ja irtaimen omaisuuden. Kaupasta laaditaan erillinen kauppakirja ja ennen kauppa tarvittaessa teetetään ulkopuolinen erillinen arvonmääritys, ellei käypä arvo ole muutoin luotettavasti määriteltävissä. Tämän hetken käypä arvo myytävälle omaisuudelle on euroa. Kauppahinta jää kokonaisuudessaan yhtiön velaksi kaupungille ja velalle tulee maksaa markkinahintaista korkoa, mikä on 1,25 %. Tarvittaessa markkinaehtoisen koron määrästä laaditaan erillinen selvitys; 3) kaupunki sijoittaa yhtiöön 1,1 milj. euron suuruisen pääomasijoituksen, joka kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Sijoitukselle kaupunki odottaa tuottoa vähintään keskipitkällä aikavälillä; 4) kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen ryhtymään tarvittaviin toimiin osakeyhtiön perustamiseksi,

6 mukaan lukien valmistelemaan ja hyväksymään perustettavan yhtiön yhtiöjärjestys- ja perustamisasiakirjat sekä yhtiön ja kaupungin välille laadittavat kauppakirjan ja velkakirjan sekä niiden ehdot. Valtuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.