GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2432/-99/1/10 PYHÄJOKI Oltava Jarmo Nikander

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2432/-99/1/10 PYHÄJOKI Oltava Jarmo Nikander TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PYHÄJOEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLTAVA 1 (KAIVOSREKISTERINRO 6809/1) SUORITETUISTA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1998 JA 1999.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Nikander, Jarmo Raportin laji Toimeksiantaja Valtausraportti Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PYHÄJOEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLTAVA 1 (KAIVOSREKISTERINRO 6809/1) SUORITETUISTA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1998 JA Tiivistelmä Oltavan tutkimukset käynnistyivät kansannäytteenä saatujen kultanäytteiden johdosta. Kalliosta otettujen 9 näytteen kulta-pitoisuuksien keskiarvo on 96 ppm. Kohteeseen kaivettiin tutkimuskaivanto, jonka ympäriltä otettiin iskuporakoneella kallionäytteet 4 m x 4 m verkkoon. Magneettinen, MaxMin- ja IP-mittaus tehtiin 2.25 km 2 alueella. Tutkimusalueella tehtiin rakennegeologiaan painottuva yksityiskohtainen kartoitus. Kalliosta otettiin iskuporakoneella näytteet 50 m verkkoon 1 km x 1.2 km alueelta. Alueelle kairattiin kevyellä kairauskoneella 30 reikää yhteispituudeltaan 1656 m. Tutkimusalueen malmiutumat ovat kvartsidioriitissa ja sen ja kiillegneissin kontaktissa. Malmiutumia kontrolloivat tektoniset rakenteet, jotka ovat mahdollistaneet kullan paikoilleen asettumisen. Kvartsidioriitissa on kultapitoisia E-Wsuuntaisia arseenikiisupitoisia kvartsijuonia ja juonivyöhykkeitä, joiden keskimääräinen kultapitoisuus on 0.3 ppm. Työt käynnistänyt malmiutuma on kvartsidioriitin kontaktissa tektonisten rakenteiden muodostamassa taskussa. Malmiutuman isäntäkivi on dioriitista mineraalisaatiossa syntynyt kvartsi-maasälpägneissi, jossa on kvartsijuonia. Malmimineraaleina ovat rikkikiisu, kuparikiisu, molybdeenihohde ja kulta. Arseenia on alle 50 ppm. Kulta esiintyy itsenäisinä rakeina, joiden koko on yleensä mm, mutta 0.5 mm kokoisiakin rakeita on havaittu. Tutkimuskaivannosta vasaroimalla otetuissa kahdessa uranäytteessä on seuraavasti kultaa: 1 m/54 ppm ja 1.8 m/32 ppm. Malmiutuma lävistettiin kolmella reiällä, jotka oli kairattu samaan profiiliin. Lävistysten pituudet ja pitoisuudet ovat: 2.5 m/30 ppm Au, 1.65 m/20 ppm Au, 2.3 m/18 ppm Au. Reiässä korkein analyysitulos 1 m matkalla on 69 ppm Au. Syvin lävistys on 30 m syvyydessä. Malmiutuman arvioitu leveys on 1.5 m, pituus on 6 m ja syvyys on 30 m. Malmiutuman ominaispaino on 2660 kg/m 3 ja keskimääräinen kultapitoisuus 30 ppm. Malmin kooksi on siten laskettu 718 tn, jossa arvioidaan olevan kultaa 21 kg. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pyhäjoki, Oltava, rakennegeologia, kulta, molybdeeni, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Pyhäjoki, Pirttikoski, Oltava Karttalehdet Muut tiedot B Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Tutkimustyöselostus M06/2432/-99/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 11 Suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Nikander; Jarmo Type of report Commissioned by Claim report Geological Survey of Finland Title of report EXPLORATION REPORT ON GOLD ORE EXPLORATIONS CARRIED OUT IN PYHÄJOKI COMMUNE, EXPLORATION LEASE OLTAVA 1 (MINE REGISTRATION NUMBER 6809/1), YEARS 1998 AND Abstract Explorations in Oltava claim area stemmed from an amateur geological find of gold bearing rock samples. Nine samples contain on the average 96 ppm gold. A trench was made at the founding place and surrounddings was covered by percussion drilling rock samples (4x4 m grid). Magnetic, electromagnetic and IP measurements covered an area of 2.25 km 2.. Detailed bedrock mapping was concentrated on structural features. Additional percussion drilling rock samples were taken over an area of 1 km x 1.2 km at 50 m x 50 m grid. 30 drill holes were drilled (totaled 1656 m) with light drilling machine. Ore showings are situated in quartz diorite and in contact between quartz diorite and mica gneiss. Ore showings are controlled by tectonic structures favorable to gold lodge. In quartz diorite there are E-W trending arsenopyrite bearing quartz veins and vein zones which contain 0.3 ppm gold on the average. The ore occurance in the trench is controlled by dilational structures in quartz diorite contact. The host rock is sheared and highly altered quartz diorite, which is now called as quartz veined quartz feldspar gneiss. Ore minerals are pyrite, chalcopyrite, molybdenite and gold. Arsenic content is less than 50 ppm. Gold occurs as independent grains ranging in size from mm to 0.05 mm, grains 0.5 mm in size are freguently seen. In the trench it were taken two channel samples by hammer. Their lenghts and gold contents are: 1 m/54 ppm Au and 1.8 m/32 ppm Au. In drillings there are three ore intersections in same profile. Their lenghts and gold contents are: 2.5 m/30 ppm Au, 1.65 m/20 ppm Au and 2.3 m/18 ppm Au. The highest gold content in a drill hole is 69 ppm/1 m. The deepest ore intersection is in 30 m depth. The estimated ore deposits width is 1.5 m, length is 6 m and depth is 30 m. Ores density is 2660 kg/m 3 and average gold content is 30 ppm. In this way size of the ore deposit is 718 tn and estimated total gold amount is 21 kg. Keywords Pyhäjoki, Oltava, structural geology, gold, molybdenite, drilling Geographical area Finland, Province of Oulu, Pyhäjoki, Pirttikoski, Oltava Map sheet Other information B Report serial Archive code Exploration report M06/2432/-99/1/10 Pages Language Price Confidentiality 11 Finnish

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI...1 GEOLOGISET YLEISPIIRTEET...1 TUTKIMUSTEN TAUSTAA...5 SUORITETUT TUTKIMUKSET...5 TUTKIMUSTULOKSET...7 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA KIVILAJIT...7 MALMIUTUMAT...7 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN...9 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI...9 KIRJALLISUUS...10 LIITTYY...10

5 1 JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Oltavan tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhäjoen kunnassa, karttalehdellä (kuva 1). Rautatien varrella oleviin Vihannin kirkonkylään tutkimuskohteen itäpuolella ja Oulaisten kaupunkiin tutkimuskohteen eteläpuolella on matkaa n. 20 km. Tutkimuskohteelle johtaa Vihanti- Pyhäjoki maantieltä hyväkuntoinen metsäautotie. Lähimpiin maataloihin kohteen kaakkoispuolella on matkaa n. 3 km. Tutkimusalue on tasaista, kallioista, osin kosteaa metsämaata, jossa maapeitteen paksuus on enimmillään 5 m, yleensä alle 2 m. Kohteeseen tehtiin kaivoslain mukainen valtaus, Oltava 1, kaivosrekisteri N:o 6809/1, jonka sijainti on esitetty kuvassa 2. Valtausalueen koko on 88 ha. GEOLOGISET YLEISPIIRTEET Pohjois-Pohjanmaan lounaisosan kallioperä Raahen, Ylivieskan ja Vihannin alueella koostuu paleoproterotsooisista svekofennisistä pinta- ja syväkivistä. Alueen pintasyntyiset kivet voidaan luokitella toisaalta alemman svekofennisen ryhmän migmatiittikiillegneissiin koillisessa Vihannin pohjoispuolella ja toisaalta ylempään svekofenniseen ryhmään kuuluviksi metavulkaniiteiksi ja pääasiassa vulkaanisperäisiksi metasedimenttikiviksi lännessä ja etelässä (kuva 3). Näitä kumpaakin ryhmää leikkaavat syn- ja myöhäisorogeeniset granitoidiset intruusiot ja gabrot. Osa gabroista erityisesti Oulaisten itäpuolella on luonteeltaan diabaasimaisia. Alempi svekofenninen ryhmä on tulkittu osaksi primitiivistä kaarikompleksia ja ylempi vastaavasti kuuluu kypsään kalkkialkaliseen läntiseen kaarikompleksiin (Korsman et al. 1997). Oltavan kultatutkimuskohteen ympäristön kivet ovat nykyisen näkemyksen mukaan sijoitettavissa stratigrafisesti ylempään svekofenniseen ryhmään.tulkinta pohjautuu maastohavainnoista saatuun litologiseen analogiaan mm. läheisen Pyhäjoen Antinnevan vulkaniittimuodostuman ja siihen liittyvän Laivakankaan kultaesiintymän kanssa, jotka puolestaan on rinnastettu Ylivieskan ja Kuusaanjärven (1887 Ma) vulkaniittimuodostumiin. Suoria isotooppitutkimuksiin perustuvia ikätietoja ei Oltavan ja sen lähiympäristön kivilajeista ole olemassa. Lähimmät intrusiivikivien ajoitukset ovat Vihannin alueen granitoideista (n Ma) ja Alpuan gabrosta (n Ma). Lampinsaaren kaivokselta ovat peräisin nuorimmat tunnetut U-Pb -iät ( Ma) graniitti- ja diabaasijuonien zirkonista (Vaasjoki ja Sakko 1988), mikä osoittaa bimodaalista magmaattista luonnetta svekofennisen orogenian myöhäisvaiheessa tällä alueella. Merkille pantava piirre niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin myös laajemminkin svekofennideissä on, että tunnetut kulta-aiheet sijoittuvat poikkeuksetta ylemmän svekofennisen ryhmän vulkaniittien ja syväkivien joukkoon. Kullan lopullista rikastumista kontrolloivina tekijöinä ovat useimmiten tektoniset tapahtumat. Sensijaan primitiivisen kaarikompleksin yhteydessä kulta liittyy aina massiivisiin sulfidimalmiesiintymiin. Eikä niiden ulkopuolelta kultahavaintoja juurikaan tiedetä. Ylempi svekofenninen ryhmä muistuttaa sekä litologialtaan että myös ajallisesti Skellefte -ryhmän kiviä Ruotsissa (vrt. Lundqvist et al. 1996). Mikäli tämä tulkinta on oikea, niin ylemmän svekofennia -ryhmän vulkaniitteja voidaan pitää erittäin potentiaalisena myös massiivisten sulfidimalmien esiintymiselle Skellefte -ryhmän tapaan.

6 2

7 3

8 4

9 5 TUTKIMUSTEN TAUSTAA Oltavan alueen tutkimukset käynnistyivät saatujen kansannäytteiden johdosta. Kalliosta otettuja näytteitä analysoitiin 9 kpl ja niiden kullan keskipitoisuus oli 96 ppm. Analyysituloksissa oli merkillepantavaa, että kaikissa oli hieman molybdeniä ja kuparia, mutta ei lainkaan arseenia. Tammikuussa 1998 näytteiden löytöpaikalle tehtiin 10 m x 60 m laajuinen tutkimuskaivanto. Maapeitteen paksuus oli alle 1 m. Dioriitin ja kiillegneissin kontaktista saatiin esiin n. 6 m pitkä ja enimmillään 2 m leveä malmiutuma. Malmiutuman kivilaji on hyvin hienorakeista kvartsirikasta kvartsi-maasälpägneissiä, jossa on kvartsijuonia. Malmimineraaleina havaittiin rikkikiisua, kuparikiisua, molybdenihohdetta ja kultaa. Malmiutumasta otettiin vasaroimalla kaksi uranäytettä, toisessa on 1.8 m matkalla 32.5 ppm kultaa ja toisessa on 1 m matkalla 54 ppm kultaa. Lisäksi malmiutumasta vasaroitiin näytteitä analysoitavaksi. Malmiutumasta analysoitiin kaikkiaan 18 näytettä, joiden kultapitoisuuden keskiarvo on 80 ppm. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimukset suoritti Geologian tutkimuskeskuksen Väli-Suomen aluetoimiston Vihanti-Pyhäsalmi-hanke, hankepäällikkönä geologi Jukka Kousa. Tutkimusten suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta vastasi geologi Jarmo Nikander. Alueellisen ja tutkimuskohteen rakennegeologisen työn ja tulkinnan teki geologi Jouni Luukas. Yleisgeologisen osan kirjoitti geologi Jukka Kousa. Aineiston GIS-käsittelyn teki geologi Jouni Luukas. Kohteen tutkimukset aloitettiin geofysikaalisilla maastomittauksilla. Magneettinen, MaxMin- ja IP-mittaus tehtiin 2.25 km 2 alueella. Mittauksen suoritti GTK:n mittausryhmä ja tulosten käsittelystä sekä tulkinnasta vastasi geofyysikko Aimo Ruotsalainen. Tutkimuskaivannon ympäriltä otettiin 52 m x 72 m alueelta iskuporakonenäytteitä Terri-kalustolla välisenä aikana (kuva 2). Näytteet otettiin tasavälisenä verkkona 4 m pistevälein. Tunnetun kultakohdan ympärillä pisteväli oli vain 2 m. Jokaisesta pisteestä otettiin kallionäyte ja useimmista myös moreeninäyte 30 cm kallion pinnan yläpuolelta. Pisteitä kertyi 277 kpl ja näytteitä 347 kpl. Työn suoritti GTK:n näytteenottoryhmä. Analysointia varten kallionäytteet ja moreeninäytteet jauhettiin. Kuumasta kuningasvesiuutosta analysoitiin ICP-tekniikalla Ag, As, Ba, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mg, Mn, Mo, Ni, P, Pb, S, Sb, Sr, Ti, V ja Zn. Huoneenlämpöisestä kuningasvesiuutosta, 5 g alkupunnituksesta, kerasaostus elohopealla, analysoitiin GAAS-tekniikalla Au, Pd ja Te. Analyysit tehtiin GTK:n kemian laboratoriossa Kuopiossa. Iskuporakonenäytteenottoa jatkettiin alueellisena työnä (kuva 2). Näytteenottoalueen koko oli 1000 m x 1200 m. Itä-länsisuuntaisten näytteenottolinjojen väli oli 50 m. Neljällä linjalla näytteet otettiin 20 m pistevälein. Muualla näytteet otettiin 50 m pistevälillä. Jokaisesta pisteestä otettiin kallionäyte ja moreeninäyte n. 30 cm kallion pinnan yläpuolelta. Näytteenottopisteitä kertyi yhteensä 670 kpl ja näytteitä 1328 kpl. Analysointia varten kallionäytteet jauhettiin ja moreeninäytteistä seulottiin alle 0.06 mm fraktio. Näytteet analysoitiin samalla tavoin kuin tutkimuskaivannon ympäristön näytteet. Oltavan kairaukset GTK:n kevyellä POKA-kairausyksiköllä aloitettiin Kairaus päättyi Reikiä kairattiin yhteensä 18 kpl, reiät (taulukko 1). Kesä-elokuussa 1998 tehtiin yksityiskohtainen kallioperäkartoitus kultakohteen ympärillä n. 2.2 km 2 alueella. Havaintokohteita kertyi yhteensä 192 kpl.

10 6 Kairauksia jatkettiin GTK:n POKA-kalustolla (kuva 2). Reikiä kairattiin 12 kpl, reiät , taulukko 1. Tutkimusten aikana kairattiin yhteensä 30 reikää, yhteispituudeltaan m (taulukko 1). Reikä x y Suunta Kaltevuus Maata Pituus m m , , ,40 60, , , ,80 51, , , ,90 70, , , ,40 50, , , ,30 46, , , ,80 63, , , ,40 30, , , ,30 36, , , ,80 24, , , ,70 46, , , ,90 56, , , ,10 51, , , ,30 38, , , ,50 34, , , ,50 56, , , ,20 35, , , ,90 55, , , ,20 58, , , ,00 82, , , ,80 60, , , ,60 82, , , ,30 56, , , ,60 82, , , ,30 50, , , ,00 33, , , ,90 8, , , ,60 40, , , ,90 96, , , ,30 100, , , ,30 98,70 Yhteensä 77, ,65 Taulukko 1. Kairareikätiedot. Table 1. Drill hole data.

11 7 TUTKIMUSTULOKSET TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA KIVILAJIT Tutkimusalueella on kaksi pääkivilajia, kvartsidioriitti ja kiillegneissi. Kuvassa 2 esitetyssä kivilajikartassa olevan läntisemmän kvartsidioriitti-intruusion pohjoisosan kivi on asultaan sarvivälkeporfyriittiä. Intruusion eteläosa on homogeenista kvartsidioriittia. Kartoituksen perusteella kivilajeille ei voitu määrittää tarkkaa kontaktia, vaikka yksittäisillä paljastumilla niiden välinen kontakti on terävä. Tutkimuskaivannon alueella malmiutuman kontaktissa kivi on uraliittiporfyyristä dioriittia. Kuvassa 2 oleva itäisempi kvartsidioriitti on läntistä karkeampirakeista ja lähentelee paikoin granodioriittia. Kiillegneissi on hienorakeista ja kerroksellista, jossa vuorottelevat vaaleat muskoviittipitoiset kvartsimaasälpävoittoiset ja tummat biotiittivoittoiset kerrokset. Kivessä on leikkaavia graniitti- ja pegmatiittijuonia. Malmimineraaleina tavataan magneettikiisua, rikkikiisua, sekä paikoin hyvin vähän sinkkivälkettä, kuparikiisua ja arseenikiisua. Pegmatiitti- ja kvartsijuonien yhteydessä on myös paikoin vähän arseenikiisua. Edellisten lisäksi pääkivilajeja leikkaavat lukuisat turmaliini- ja granaattipitoiset pegmatiittijuonet ja muutamat emäksiset juonet. Kullan esiintymisen kannalta merkittävimpiä ovat tektoniset rakenteet, jotka ympäristöään jäykemmässä kvartsidioriitti-intruusiossa ovat kehittyneet hierroiksi ja tensionaalisiksi raoiksi ja mahdollistaneet siten kullan esiintymisen intruusion alueella ja sen kontakteissa.vanhimpana rakennepiirteenä on intruusiossa havaittavissa N-S-suuntainen liuskeisuus/pilsteisyys ja E-W-suuntainen poimutus. Selvimpänä rakennepiirteenä intruusiossa on E-W-suuntainen hierto ja tämän kanssa lähes samanaikainen NW-SE- ja NE-SW-suuntainen konjugaattipareittain esiintyvä hierto. NE-SW-suuntainen hierto jakaa intruusion pohjoisosan kahteen lohkoon. Läntisemmässä lohkossa E-Wrakenne on läpikotaisempi kuin itäisessä lohkossa, ilmeten lukuisina E-W-suuntaisina kvartsijuonivyöhykkeinä. Nuorimpina rakennepiirteinä intruusiossa on havaittu hauraat liikunnot, jotka ilmenevät intruusion pohjoispäässä rakoiluna ja pieninä siirroksina. MALMIUTUMAT Kiillegneissiä leikkaavissa arseenikiisupitoisissa turmaliini-granaattipegmatiiteissa on anomaalisia kultapitoisuuksia. Korkein analyysitulos on 0.2 ppm Au. Intruusion luoteisosassa havaittiin lukuisia kapeita E-W-suuntaisia kvartsi-arseenikiisujuonia. Niistä otetuissa minikairanäytteissä on parhaimmillaan kultaa 6ppm. Leveimmän kvartsiarseenikiisujuonivyöhykkeen alle kairatuissa rei issä on kolme usean metrin levyistä vyöhykettä, joiden keskimääräinen kultapitoisuus on 0.3 ppm. Nämä alueet tulivat hyvin esiin iskuporakonenäytteenotossa, lisäksi näiden länsi-luoteispuolella on vastaavia anomalia-alueita, joiden aiheuttajia ei ole kairauksella tutkittu.

12 Tutkimuskaivannon malmiutuma on dioriitin ja kiillegneissin kontaktissa dioriitin puolella, voimakkaassa oikeakätisessä hiertovyöhykkeessä. Malmiutuma on hierron, poimutuksen ja siirrosten muodostamassa taskussa. Malmiutuma jakautuu kahteen osaan siten, että luoteispäässä se on laajimmillaan. Luoteispään pituus on noin 6 m ja suurin leveys on 2 m. Välittömästi leveimmän kohdan kaakkoispuolella malmiutuma kuroutuu voimakkaasti ja jatkuu kapeana noin 4 m kaakkoon. Malmiutuman kivilaji lienee hierron ja hydrotermisten liuosten vaikutuksesta voimakkaasti muuttunut uraliittinen dioriitti, josta on syntynyt hienorakeinen kvartsi-maasälpägneissi. Siinä on itse kiveä karkearakeisempia kvartsijuonia liuskeisuuden suunnassa. Malmimineraaleina ovat rikkikiisu, kuparikiisu, molybdeenihohde ja kulta. Rikkikiisu esiintyy pirotteena, kvartsijuonien suuntaisina rakojuonina ja leikkaavan liuskeisuuden suuntaisina rakojuonina. Kuparikiisua on pirotteena ja rikkikiisurakojuonien yhteydessä itsenäisinä rakeina. Kuparikiisua on havaittu vähän myös silikaatissa olevissa molybdeenihohteissa sulkeumina. Molybdeenihohde esiintyy pieninä suomuina niin kvartsijuonien suuntaisesti, kuin niitä leikkaavissakin suunnissa. Lisäksi molybdeenihohdetta on sulkeumina rikkikiisussa rikkikiisurakojuonissa. Kulta esiintyy pieninä itsenäisinä rakeina kvartsissa ja maasälvässä, niiden välitiloissa ja niitä leikkaavissa raoissa. Suurimmat kultarakeet ovat kvartsijuonten suuntaisten rikkikiisurakojuonien raoissa ja niiden reunoilla. Pieniä kultarakeita on myös leikkaavan liuskeisuuden suuntaisissa rikkikiisurakojuonissa. Lisäksi kultaa on havaittu vähän sulkeumina silikaatissa olevissa molybdeenihohteissa, joissa on sulkeumina myös kuparikiisua. Kullan ja molybdeenihohteen on havaittu muodostavan myös sekarakeita. Kullan raekoko on yleensä hyvin pieni, mm, mutta jopa 0.5 mm kokoisia levymäisiä paljain silminkin näkyviä rakeita on havaittu. Tutkimuskaivannon molybdeenihohdepitoisesta kvartsiutumasta analysoitiin yhteensä 18 näytettä, joiden kultapitoisuuden keskiarvo on 80 ppm. Näytteiden joukossa on kaksi malmiutuman yli vasaroimalla otettua uranäytettä. Toisessa on 1 m matkalla 54 ppm kultaa ja toisessa on 1.8 m matkalla 32.5 ppm kultaa. Kairauksissa malmiutuma lävistettiin samalla profiililla kolmella reiällä eri syvyyksillä. Malmilävistysten pituudet ja kultapitoisuudet ovat samaa luokkaa vielä 30 m syvyydessäkin, kuin tutkimuskaivannossa. Lävistysten pituudet ja pitoisuudet ovat seuraavat: 2.5 m/30 ppm Au, 1.65 m/20 ppm Au, 2.3 m/18 ppm Au. Korkein pitoisuus on 1 m matkalla 69 ppm kultaa. Kairausten mukaan malmiutuman pituus on alle 10 m ainakin vielä 30 m syvyydessä. Tutkimusten perusteella malmin mitoiksi voi arvioida 1.5 m x 6 m x 30 m, josta saadaan tilavuudeksi 270 m 3. Malmiutuman kiven ominaispaino on 2660 kg/m 3. Malmiutumasta otettujen uranäytteiden ja malmiutuman kairauslävistysten kultapitoisuuksien painottamaton keskiarvo on 30 ppm. Näiden verraten karkeiden arvioiden perusteella malmin koko on 718 tn ja siinä on kultaa 21.5 kg. Huomattavaa on, että kultaa ei ole ilman molybdeeniä, eikä molybdeeniä ole ilman kultaa. Arseenia ei ole juuri lainkaan, yleensä sen pitoisuus on alle määritysrajan, joka oli 50 ppm. Samoin telluuripitoisuus on hyvin alhainen, vain ppb. Arseenin suhteen on yksi poikkeus reiässä 336, jossa leikkaavassa arseenikiisupitoisessa pegmatiittijuonessa on 0.25 m matkalla muuten normaali malmiutuma, mutta siinä on magneettikiisubreksiaa ja malmimineraalit ja kulta ovat myös sulkeumina arseenikiisussa. 8

13 9 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Raportit, kairasydänraportit, kairareikien analyysitulokset ja tutkimuksiin liittyvä kartta-aineisto on talletettu GTK:n tutkimusarkistoon Espoon Otaniemessä. Kairasydämet on arkistoitu GTK:n valtakunnalliseen kairasydänarkistoon Lopelle. GTK:n Väli-Suomen aluetoimistossa Kuopiossa säilytetään kiillotetut ohuthieet ja raporttien kaksoiskappaleet. Kallioperähavainnot ja kairareiät, sekä niihin liittyvät analyysitulokset on talletettu GTK:n kallioperätietokantaan (KALPEA). Tähän liittyvä raportti, CM19/2432/-99/1/10, on talletettu kuvineen pdf-formaatissa CD-levykkeelle CM19/2432/-99/2/10. Tälle levylle on talletettu myös paljastuma- ja kairareikätiedot analyyseineen ASCII-muodossa, sekä alueen numeeriset kartta-aineistot Arc-view- ja Mapinfo-formaatissa. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Tehdyt tutkimukset osoittivat, että kullan esiintyminen liittyy tiettyihin varsin myöhäisiin tektonisiin rakenteisiin, jotka ovat kehittyneet parhaiten kvartsidioriitti-intruusioon. Tutkimukset keskittyivät varsin suppealle alueelle kvartsidioriitti-intruusion pohjoispäähän. Ympäristön malmimahdollisuuksia ei selvitetty. Tutkitulla alueella iskuporakonenäytteenotossa käytetty 50 m verkko on siksi harva, ettei tulos tyhjentävästi selvitä aluetta. Tutkimusalueen luoteisosassa, kairatun kvartsi-arseenikiisujuonivyöhykkeen luoteispuolella, iskuporakonenäytteenotossa esiin tullutta edellä mainitun tyyppistä kulta-amomalia-aluetta ei tässä vaiheessa tutkittu tarkemmin. Tutkimuskaivannon malmiutumaa rajaavat tektoniset rakenteet, joiden vaikutuksesta tehdyn tulkinnan mukaan malmiutuman mahdollisia jatkeita tulisi etsiä syvemmillä rei illä ja myös kairaussuuntaa muuttamalla. Jarmo Nikander

14 10 KIRJALLISUUS Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. & Pekkala, Y. (eds.) Suomen kallioperäkartta - Berggrundskarta över Finland - Bedrock map of Finland 1: Geological Survey of Finland. Lundqvist, T., Bøe, R., Kousa, J., Lukkarinen, H., Lutro, O., Roberts, D., Solli, A., Stephens, M., & Weihed, P Bedrock map of Central Fennoscandia. Scale 1 : Espoo : Trondheim : Uppsala: Geological Survey of Finland : Geological Survey of Norway : Geological Survey of Sweden. Vaasjoki, M. & Sakko, M The evolution of the Raahe-Ladoga zone in Finland: isotopic constraints. In: Korsman, K. (ed.) Tectono-metamorphic evolution of the Raahe-Ladoga zone. Geological Survey of Finland. Bulletin 343, LIITTYY RAPORTTI CM19/2432/-99/1/10 KARTOITUSHAVAINNOT 1-94-AVP KJK-98 HAVAINTONUMEROKARTTA M11.2/2432/-99/1 TEKTONISET HAVAINNOT M11.3/2432/-99/1 KIVILAJIKARTTA M11.7/2432/-99/1 NÄYTEKARTTA M11.8/2432/-99/1 NÄYTTEENOTTOKARTAT M35.1/2432/-99/1, M35.1/2432/-99/2 MONTTUKARTTA M51.1/2432/-99/1 KAIRAUSREIKIEN SIJAINTIKARTTA M52.4/2432/-99/1 SYVÄKAIRAUSRAPORTIT

15 11 M52.5/2432/98/R SYVÄKAIRAUSPROFIILIT M52.7/2432/99/1, M52.7/2432/-99/2, M52.7/2432/-99/3, M52.7/2432/-99/4 ISKUPORAKONENÄYTTEET , , GEOFYSIKAALISET MAASTOMITTAUKSET MaxMin 1:4000 Q24.11/ /1999/1 MaxMin 1:4000 Q24.11/ /1999/2 Magneettinen 1:4000 Q22.23/ /1999/1 IP 1:4000 Q28.4/ /1999/1 IP 1:4000 Q28.4/ /1999/2 IP 1:4000 Q28.4/ /1999/3 KAIRAUSANALYYSIT Reikä / Tilausnumero Reikä / Tilausnumero R320 / R332 / R321 / R334 / R322 / R335 / R323 / R336 / R324 / R337 / R325 / R338 / R326 / R340 / 62194, R327 / R345 / R330 / R346 / R331 / R347 / KANSANNÄYTEANALYYSIT Tilausnumerot 53703, TUTKIMUSKAIVANNON ANALYYSIT Tilausnumerot 62121, 62130, 62161, MINIKAIRANÄYTEANALYYSIT Tilausnumero ISKUPORAKONENÄYTTEIDEN ANALYYSIT Tilausnumerot 62132, 62592, 62593, KIILLOTETUT OHUTHIEET Ku26588, Ku Ku26690, Ku27527, Ku Ku