Latvusmassan korjuu päätehakkuualoilta työraportti
|
|
- Leena Mäkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset Hanke 3475 työraportti Reijo Seppänen, Tanja Murto, Jorma Pasanen & Eero Kubin
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja tausta Koejärjestelyt Koealojen puustotiedot Toimenpiteet koealoilla Hakkuu ja hakkuuolosuhteet Latvusmassan keruu Latvusmassanäytteiden ottaminen Tulokset Aineiston käsittely Latvusmassan määrä Latvusmassan koostumus Latvusmassan koneellinen punnitus Längelmäellä Latvusmassan määrä Paltamossa - vertailu kirjallisuuteen Johtopäätökset Lähteet:... 18
3 3 1. Johdanto Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on tärkeää EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden ja energiaomavaraisuuden saavuttamisen kannalta. Komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaan tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin. Jotta Suomelle asetettu tavoite saavutettaisiin, on metsähakkeen käyttöä lisättävä yhä merkittävästi. Vuonna 2008 julkaistussa Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeelle asetettu tavoitteeksi 8 12 milj. m³ vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite on 12 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeen teknis-taloudelliseksi tuotantomahdollisuudeksi on arvioitu jopa noin miljoonaa kuutiometriä vuodessa (Kansallinen metsäohjelma 2015). Lämpö- ja voimalaitokset hyödynsivät metsähaketta vuonna 2008 kaikkiaan 4,0 milj. m³, joka oli 1,4 milj. m³ eli yli 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen ennakkotulosten mukaan pientalot polttavat nykyisin metsähaketta 0,6 milj. m³ vuodessa. Edelliseen tutkimukseen (2000/2001) verrattuna määrä kasvoi puolitoistakertaiseksi. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2008 kaikkiaan 4,6 milj. m³:iin (Metsätilastotiedote 15/2009). Puun energiakäyttö ei saa kuitenkaan johtaa metsäteollisuuden raaka-ainepohjan kaventumiseen. Siksi merkittävin puuperäisen energian reservi muodostuu sellaisesta metsäbiomassasta, joka ei puu- tai korjuuteknisten ominaisuuksiensa puolesta ole kelvollista teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaista reserviä edustaa osaltaan päätehakkuualoille jäävä latvusmassa (MMM työryhmämuistio 8/2006). Latvusmassan potentiaalinen raaka-ainelisä on männyllä noin 21 %, kuusella 54 % ja koivulla 16 % rungon kuorelliseen massaan verrattuna (Hakkila 1991). Metsäbiomassaa ei tule enää nykyään mieltää ainespuuta korjattaessa syntyväksi hakkuutähteeksi, vaan pikemminkin siitä on tullut tukki- ja kuitupuuhun rinnastettava uusi puutavaralaji, jota kutsutaan energiapuuksi. Hakkuutähdehake -nimityksen käyttö ei ole enää suositeltavaa, vaan tuotettua polttoainetta kutsutaan latvusmassahakkeeksi (MMM työryhmämuistio 8/2006). Latvusmassan korjuun vaikutukset metsään ja metsätalouteen ovat moninaiset, eikä kaikkia vaikutuksia ympäristöön ja uuden puusukupolven kasvuun vielä edes tunneta. Kokeiden perusteella on todettu, että mikäli latvusmassa kerätään hyvin tarkkaan pois, siitä voi aiheutua kahden vuoden kasvua vastaava taimikon pituuskasvun taantuma (Harstela 2006). Mahdollisia kasvutappioita kompensoi kuitenkin metsän uudistamisketjun nopeutuminen. Saksan (2001) mukaan latvusmassan talteenotto voi nopeuttaa metsänuudistamisketjua jopa kaksi vuotta, koska parhaimmillaan päätehakkuu, maanmuokkaus ja metsänviljely saadaan tehtyä saman kasvukauden aikana. Latvusmassan korjuun on myös todettu nopeuttavan maanmuokkausta, parantavan maanmuokkauksen laatua ja edistävän luontaista taimettumista (Saksa ym. 2002). Latvusmassan korjuun avulla voidaan myös vähentää valumia vesistöihin, koska kestää useita vuosia ennen kuin uusi puusukupolvi alkaa tehokkaasti käyttää hyödykseen vapautuvia ravinteita (Harstela 2006).
4 4 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tausta Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan latvusmassan korjuun yhteydessä päätehakkuualoille pitäisi jättää 30 % latvusmassasta. Korjaamatta jääneen latvusmassan määrän arvioiminen on osoittautunut kuitenkin vaikeaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa päätehakkuualoille korjuun yhteydessä jäävästä latvusmassan määrästä ja laadusta. Raportti on osa Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologisia ja metsänhoidollisia vaikutuksia tutkivaa hanketta 3475, joka kuuluu Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelmaan. Hankkeen tavoite on tuottaa mahdollisimman nopeasti käytäntöön sovellettavaa tietoa kangasmailla uudistushakkuun yhteydessä tapahtuvan metsäenergian hyödyntämisen vaikutuksista kasvupaikkatekijöihin, ympäristöön ja taimettumiseen. Hanke toteutetaan intensiivitutkimuksena kolmella maantieteellisellä alueella: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa (kuva 1). Koealueiden sijoittelulla eri vyöhykkeille pyritään saamaan selville, esiintyykö kantojen noston ja latvusmassan vaikutuksissa eroja eri maantieteellisillä alueilla. Tutkimuksen kohteena on kantojen noston ja latvusmassan keruun vaikutus ravinnekiertoon, taimettumiseen ja kasvillisuuden sukkessioon. Kuva 1. Koekenttien maantieteellinen sijainti sekä Oijusluoman ja Katajavaaran valuma-alueet, joiden tietoa tutkimuksessa hyödynnetään. Koealueet valittiin UPM-Kymmenen esittämien metsiköiden joukosta, ja koealueita valittaessa oli tärkeää, että koealueet täyttivät UPM:n kantojen nostolle asettamat kriteerit. Kriteerien mukaan latvusmassan korjuu ja kantojen nosto voidaan toteuttaa kuusivaltaisilla päätehakkuualoilla. Lisäksi alueilla tuli olla virtaavaa pohjavettä ja kalteva maastonmuoto ravinnetutkimuksia varten. Hankkeen vastuututkijana toimii Eero Kubin Metlan Muhoksen toimintayksiköstä. Hanke toteutetaan yhteistyössä UPM-Kymmene Oyj:n, Metsähallituksen ja Kemiran kanssa.
5 5 2. Koejärjestelyt Koealat sijaitsevat Paltamossa, Längelmäellä ja Anjalankoskella. Jokaisella koealueella on kolme lohkoa, joilla kullakin on kuusi erilaista käsittelyä eli koejäsenet 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 (kuva 2). Anjalankosken koealueella on lisäksi neljäs lohko, jolla on koejäsenet 1, 2, 5 ja 6. Koejäsenille tehdyt käsittelyt ovat seuraavat: 1. Hakkaamaton metsä (kontrolli) 2. Avohakkuu, ei muokkausta eikä istutusta 3. Avohakkuu + laikkumätästys + kuusen istutus 4. Avohakkuu + latvusmassasta kerätään 70 % + laikkumätästys + kuusen istutus 5. Avohakkuu + latvusmassasta kerätään 70 % + kannonnosto, jää 25 kantoa/ha + laikkumätästys + kuusen istutus 6. Avohakkuu + latvusmassasta kerätään 100 % + kannonnosto, 100 % + laikkumätästys + kuusen istutus Koejäsenen sijainti lohkolla arvottiin. Yhden koejäsenen eli koeruudun mitat ovat 40 m x 50 m, lukuun ottamatta Längelmäkeä, jossa koeruutujen koko on 30 m x 50 m. Koejäsen 1 Koejäsen 2 Koejäsen 3 Koejäsen 4 Koejäsen 5 Koejäsen 6 Kuva 2. Esimerkki lohkojen ja käsittelyiden sijoittelusta koealueelle. Anjalankosken koealueen lohkot 1 ja 2.
6 6 4. Koealojen puustotiedot Koealojen puusto mitattiin kasvukauden jälkeen vuonna Puustotunnuksista laskettiin mm. runkotilavuus, runkoluku ja valtapituus puulajeittain. Valtapuuston biologinen ikä selvitettiin kairaamalla koekenttien kaikilta koejäseniltä kuusen valtapuuston koepuita ja lisäämällä niiden rinnankorkeusikään 10 vuotta. Paltamon koealueella puuston määrä oli koealueen pohjoiseen sijaintiin nähden suuri. Keskimäärin puustoa oli Paltamon koealueen lohkoilla 277,2 kuutiota hehtaarilla. Runsaspuustoisimmalla koejäsenellä puuta oli jopa 396,9 m3/ha (kuva 3). Puuston valtapituus oli Paltamossa keskimäärin 23,4 m. Längelmäen koealueella puustoa oli keskimäärin 286,3 kuutiota hehtaarilla. Runsaspuustoisimmalla koejäsenellä puuta oli 369 m3/ha (kuva 4) ja valtapituus oli keskimäärin 24,8 m. Anjalankosken koealue oli koealueista runsaspuustoisin. Puustoa oli keskimäärin 379,9 kuutiota hehtaarilla ja runsaspuustoisimmalla koejäsenellä puuta oli 451,7 m3/ha (kuva 5). Anjalankosken koealueen lohkoilla oli muihin koealueisiin verrattuna huomattavan runsaasti mäntyä, keskimäärin 26 % puuston tilavuudesta. Puuston valtapituus oli keskimäärin 26,9 m. Hehtaarikohtainen runkoluku vaihteli Paltamon koejäsenillä välillä kpl/ha. Längelmäellä runkoluku oli kpl/ha ja Anjalankoskella kpl/ha (kuvat 6-8) m 3 /ha Muu Koivu Mänty Kuusi Paltamossa puuston biologinen ikä oli 158 vuotta, Längelmäellä 78 vuotta ja Anjalankoskella 92 vuotta (kuva 9) Lohko-koejäsen Kuva 3. Koe 751, Paltamo. Runkotilavuus puulajeittain Paltamon koealueella m 3 /ha Muu Koivu Mänty Kuusi Lohko-koejäsen Kuva 4. Koe 752, Längelmäki. Runkotilavuus puulajeittain Längelmäen koealueella. Kuva 5. Koe 753, Anjalankoski. Runkotilavuus puulajeittain Anjalankosken koealueella.
7 kpl/ha Muu Koivu Mänty Kuusi Lohko-koejäsen Kuva 6. Koe 751, Paltamo. Runkoluku puulajeittain Paltamon koealueella. Kuva 7. Koe 752, Längelmäki. Runkoluku puulajeittain Längelmäen koealueella kpl/ha Muu Koivu Mänty Kuusi Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3 Lohko 4 vuotta Lohko-koejäsen Kuva 8. Koe 753, Anjalankoski. Runkoluku puulajeittain Anjalankosken koealueella. Paltamo Längelmäki Anjalankoski Kuva 9. Koekenttien puuston biologinen ikä lohkoittain 50 0
8 8 5. Toimenpiteet koealoilla 5.1 Hakkuu ja hakkuuolosuhteet Koekenttien puuston hakkuut tehtiin sulan puun aikana motolla vuoden 2007 lopulla. Paltamossa hakkuuajankohta oli , Längelmäellä ja Anjalankoskella Paltamon ja Längelmäen hakkuiden aikana oli lauha ja räntäsateinen sää. Anjalankoskella oli hakkuun aikana hieman pakkasta. 5.2 Latvusmassan keruu Latvusmassa kerättiin koealoilta syksyllä 2007 heti hakkuun jälkeen. Koejäsenillä 2 ja 3, joilla latvusmassaa ei kerätty, puitiin latvusmassa motolla mahdollisimman hajalle puiden kaadon yhteydessä (kuva 10). Koejäsenillä 4 ja 5 kerättiin 70 % latvusmassasta ja loput levitettiin ajokoneella tasaiseksi matoksi koealalle. Jätettävän 30 %:n määrittämiseksi laskettiin ensin koekohtaisesti kaikkien koealojen kuusipuuston keskitilavuus. Sen jälkeen koejäsenillä 4 ja 5 koealalta leimattiin koekohtaista kuusien keskitilavuuden 25 %:a vastaava määrä kuusia, joiden latvusmassa puitiin erillisiin kasoihin. Kasat merkittiin kepeillä ja lopuksi kasat levitettiin ajokoneella tasaisesti koealoille, sen jälkeen kun kerättävä latvusmassa oli ensin ajettu pois. Kuva 10. Latvusmassa puitiin levälleen koejäsenillä 2 ja 3. Kuva: Reijo Seppänen. Käytännön oletuksen mukaan latvusmassan koneellisessa korjuussa avohakkuualueelle jää latvusmassaa noin 5 % sen kokonaismäärästä. Näin koejäsenille 4 ja 5 jäi latvusmassaa 30 % (25 % + 5 %) ja laskennallisesti sama kg-määrä. Koejäsenillä 6 puitiin motolla kaikki latvusmassa kasoihin (kuva 11), joista se ajettiin tienvarsivarastoon heti ainespuun lähikuljetuksen jälkeen. Kuva 11. Koejäsenillä 5 ja 6 latvusmassa puitiin kasoihin. Kuva: Reijo Seppänen.
9 9 5.3 Latvusmassanäytteiden ottaminen Jääneen latvusmassan määrän laskemiseksi jokaisen koekentän jokaisen lohkon koejäsen 6:sta otettiin keväällä 2008 seitsemän latvusmassanäytettä systemaattisesti sijoitetuista pisteistä (kuva 13). Anjalankoskelta näytteet kerättiin huhtikuun alussa, kun lunta oli paikoin vielä maassa ja Längelmäeltä heti lumen lähdön jälkeen. Paltamossa näytteet kerättiin kesäkuun alussa, noin kolme viikkoa lumen sulamisen jälkeen. Näytteiden otossa käytettiin apuna ympyrän muotoista kehikkoa, jonka pinta-ala oli 0,5 m 2. Kehikko sijoitettiin näytteenottopisteen päälle ja tähteet leikattiin pystysuunnassa oksasaksilla poikki kehän ulkoreunaa myöten kiertäen. Näytepussiin laitettiin kaikki materiaali, joka oli kehikon sisäpuolella ja peräisin kaadetuista puista. (kuva 12). Näytteet kuivattiin Muhoksen toimintayksikön laboratoriossa ja Paljakan ympäristönäytepankissa. Lämpötila kuivauksessa oli 60 o C ja näytteitä kuivattiin noin 5-10 päivää. Kuivauksen jälkeen näytteistä määritettiin kuivapaino. Kuivapainon perusteella laskettiin koko koejäsenen keskimääräinen hakkuutähdemäärä. Kivesvaaran koealueelta kerättiin hakkuutähdenäytteet samalla periaatteella myös koejäseniltä 2, 3, 4 ja 5. Näytteiden tuorepainot punnittiin maastossa heti keräämisen jälkeen ja näytteistä otetut osanäytteet vietiin Paljakkaan kosteusprosentin ja kuivapainon määritystä varten. Kuva 12. Latvusmassanäytteiden keruu Kuva: Reijo Seppänen. näytteenottopisteet pohjavesikaivot Kuva 13. Kaavio latvusmassan näytteenottopisteiden sijainnista koealalla
10 10 6. Tulokset 6.1 Aineiston käsittely Koealueiden jokaiselta koejäseneltä otettujen seitsemän pisteen punnitustulokset muutettiin hehtaarikohtaiseksi. Hehtaarikohtaisista mittauspisteiden painoista laskettiin lohko/koejäsenkohtainen keskiarvo, josta vähennettiin kontrollialueilta mitattu (54 mittauspistettä), normaali maassa oleva hehtaarikohtainen karikemäärä, 1000 kg/ha. Uudistusaloille jäänyttä latvusmassan määrää vertailtiin kirjallisuudessa esitettyihin latvusmassamääriin. Kokonaislatvusmassan laskennassa käytettiin Pentti Hakkilan Folia Forestalia 773:ssa esittämiä kertoimia. Kertoimet perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen harvennus- ja päätehakkuuleimikoista keräämään aineistoon (Hakkila 1991), ja ne on esitetty taulukossa 1. Koejäsenien latvusmassan määrä kuivapainona laskettiin kertoimien avulla hyödyntämällä kunkin koejäsenen mitattuja puulajikohtaisia kuorellisia runkotilavuuksia. Eri puulajien latvusmassamäärät yhdistämällä saatiin koejäsenen kokonaislatvusmassamäärä. Hakkilan kertoimissa latvusmassaan ei ole sisällytetty rungon markkinakelvotonta latvakappaletta eli hukkarunkopuuta, vaan ainoastaan puun elävien ja kuolleiden oksien massa kaikkine komponentteineen. Hukkarunkopuun osuus kaikesta tähteestä on uudistushakkuissa yleensä 4-8 %. Määrä vaihtelee metsikön kehityshistoriasta ja terveydentilasta, aikaisemmista harvennuskäsittelyistä, puuston järeydestä, puutavaran laatuvaatimuksista ja korjuun huolellisuudesta riippuen (Hakkila ym. 1998). Laskelmissa ei ole huomioitu latvakappaleiden osuutta, koska tiedossa ei ole niiden tarkkaa määrää koealueilla. Latvusmassan määrän laskentakertoimet on määritetty erikseen Pohjois- ja Etelä-Suomen alueelle. Tässä tapauksessa laskennassa käytettiin kuitenkin kaikkien koealueiden osalta Etelä-Suomen kertoimia. Paltamon koealue sijaitsee maantieteellisesti Pohjois-Suomessa, mutta koealueen metsä ei ollut tyypillistä pohjois-suomalaista metsää. Alueella on nähtävissä Oulujärven ilmastolle suotuisa vaikutus, ja alueen puusto oli normaalia päätehakkuuikää huomattavasti vanhempaa, jo vuotiasta. Koealueen puuston keskimääräiset kuutiomäärät ja puuston koko olivat isompia kuin normaalisti Pohjois-Suomessa. Joillakin lohkoilla puuston tilavuus oli jopa huomattavasti isompi kuin Etelä-Suomeen sijoittuvilla Längelmäen koealueen lohkoilla. Koejäseniä 2 ja 3 esitellään jatkossa yhtenä käsittelynä, koska kummaltakaan koejäseneltä latvusmassaa ei kerätty. Myös koejäsenet 4 ja 5 katsotaan samaksi käsittelyksi, koska kummaltakin kerättiin 70 % latvusmassasta. Taulukko 1. Laskennassa käytetyt kertoimet. Latvuksen kuivamassa kiloina rungon kuorellista kuutiometriä kohti leimikkoluokittain (Hakkila 1991). Latvusmassa kg/m3 runkopuuta Hakkila Kuusi 164,4 Mänty 82,1 Lehtipuu 82,8
11 Latvusmassan määrä Latvusmassan määrä mitattiin Paltamon kaikilta koejäseniltä, sekä Längelmäen ja Anjalankosken koejäseniltä 6. Mitattujen latvusmassan määrien tunnusluvut alueittain ja käsittelyittäin esitettynä ovat taulukossa 2. Latvusmassan määrä vaihteli mittauspisteittäin paljon, koska latvusmassa oli jakautunut epätasaisesti uudistusaloille. Mittauspisteet oli sijoitettu systemaattisesti (kuva 13), joten osa mittauspisteistä sattui paikkoihin joissa latvusmassaa oli enemmän ja osa paikkoihin joissa sitä oli hyvin vähän. Runsaimmin latvusmassaa oli esimerkiksi kantojen lähettyvillä ja painaumissa. Kuvissa on esitetty kunkin käsittelyn jälkeisten mittaustulosten hajonta. Koejäsenillä, joista latvusmassaa ei kerätty, oli latvusmassaa kuiva-aineena keskimäärin noin 45 tonnia hehtaarilla (kuva 19). Latvusmassan määrän mediaani oli 34 tn ha -1. Pienin mitattu latvusmassan määrä oli alle 3 tn ha -1 ja suurin yli 170 tn ha -1. Mittauspisteitä oli yhteensä 42 kpl. Koejäsenillä, joista kerättiin 70 % latvusmassasta, jäi keskimäärin noin 26 tonnia kuiva-ainetta hehtaarille (kuva 19). Jääneen latvusmassan määrän mediaani oli noin 16,5 tn ha -1. Joissakin mittauspisteissä ei ollut lainkaan latvusmassaa ja suurin mitattu määrä oli yli 210 tn ha -1. Mittauspisteitä oli yhteensä 42 kpl. Koejäsenillä, joilta pyrittiin keräämään kaikki latvusmassa pois, jääneen latvusmassan määrä vaihteli välillä 12,1 25,2 tn ha -1 (kuva 20). Paltamossa latvusmassaa jäi kuiva-aineena hehtaarille keskimäärin 12,8 tn ja mediaani oli noin 10,6 tn ha -1. Längelmäellä koejäsenelle 6 jäi latvusmassaa lähes sama määrä kuin Paltamossa. Siellä keskiarvo oli noin 12,1 tn ha -1 ja mediaani noin 10 tn ha -1. Anjalankoskella koejäsenelle 6 jäänyt latvusmassan määrä oli huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla. Siellä latvusmassaa jäi keskimäärin 25,2 tn ha -1 ja mediaani oli noin 18,5 tn ha -1. Mittauspisteitä koejäsenillä 6 oli Paltamossa ja Längelmäellä 21 kpl ja Anjalankoskella 26 kpl. Taulukko 2. Latvusmassan määrä (keskiarvo, mediaani, pienin ja suurin arvo, kg ha -1 kuivaainetta) alueittain ja koejäsenittäin jaoteltuna. Käsittely Alue Mittauspisteitä Hakkuutähteen määrä, kg ha -1 Keskiarvo Mediaani kg/ha kg/ha Minimi kg/ha Maksimi kg/ha Latvusmassaa ei kerätty, kj2 & Latvusmassasta kerätty 70 %, kj4 & Kaikki latvusmassa kerätty, kj Kaikki latvusmassa kerätty, kj Kaikki latvusmassa kerätty, kj
12 12 Kuva 14. Latvusmassan määrän jakauma mittauspisteittäin Paltamossa alueilla, joilta latvusmassaa ei kerätty Kuva 15. Latvusmassan määrän jakauma mittauspisteittäin Paltamossa alueilla, joilta oli kerätty 70% latvusmassasta Kuva 16. Latvusmassan määrän jakauma mittauspisteittäin Paltamossa alueilla, joilta oli kerätty kaikki latvusmassa Kuva 17. Latvusmassan määrän jakauma mittauspisteittäin Längelmäellä alueilla, joilta oli kerätty kaikki latvusmassa Kuva 18. Latvusmassan määrän jakauma mittauspisteittäin Anjalankoskella alueilla, joilta oli kerätty kaikki latvusmassa
13 13 Kuva 19. Latvusmassan määrä kuivapainona Paltamossa koejäsenillä, joilta latvusmassaa ei kerätty, sekä koejäsenillä joilta kerättiin 70 % latvusmassasta. Kuva 20. Latvusmassan määrä kuivapainona koejäsenillä, joilta kerättiin kaikki latvusmassa pois. 6.3 Latvusmassan koostumus Latvusmassan koostumusta tutkittiin sekä Paltamon, Längelmäen että Anjalankosken koejäseniltä 6. Latvusmassan mittauspisteitä oli koejäsenillä 6 kaikkiaan 68 kappaletta, ja niistä 38 pisteestä kerättyä latvusmassaa tarkasteltiin tarkemmin. Kuivattu latvusmassa eroteltiin ositteisiin, joita olivat neulaset, alle sentin paksuiset oksat ja yli sentin paksuiset oksat. Neulasten osuus latvusmassasta on Hakkilan (1998) mukaan kuusella % ja männyllä %. Latvusmassanäytteet kerättiin koealoilta hakkuuta seuraavana keväänä. Keruuaikojen vaihtelusta johtuen voi olla mahdollista että Paltamon neulaset olisivat hieman ehtineet kuivahtaa ennen näytteiden keruuta. Eri koealueiden latvusmassan koostumuksien välillä oli eroja. Kaikilla alueilla alle sentin paksuisia oksia oli kuitenkin latvusmassassa eniten. Paltamossa ja Anjalankoskella yli sentin paksuisia oksia oli vähiten, kun taas Längelmäellä neulasten osuus näytteessä oli pienin (kuva 21). Kaikkien alueiden keskiarvosta alle sentin paksuisia oksia oli keskimäärin 48,2 % kuivapainosta. Neulasia oli 28,4 % ja yli sentin paksuisia oksia 23,4 % kuivapainosta. Paltamossa alle sentin paksuisten oksien osuus oli 61,7 %. Neulasia oli vain 20 % ja yli sentin paksuisia oksia 18,3 %. Längelmäellä eri ositteiden jakauma oli tasaisempi. Alle sentin paksuisten oksien osuus oli 37,3 %, neulasten 27,5 %, ja yli sentin paksuisten oksien osuus 35,2 %. Anjalankoskella alle sentin paksuisia oksia oli 42,4 %, neulasia 37,6 %, ja yli sentin paksuisia oksia 20,0 %.
14 14 Kuva 21. Latvusmassan koostumus koealueittain 6.4 Latvusmassan koneellinen punnitus Längelmäellä Längelmäen lohkoilla 2 ja 3 latvusmassan määrä määritettiin myös ajokoneeseen asennetun vaa an avulla (kuva 22.). Punnitustulokset saatiin koneelta tuoremassana ja ne muunnettiin kuivamassaksi. Kosteusprosenttina muuntamisessa käytettiin 50 %. Lohkoille 2 ja 3 laskettiin teoreettinen latvusmassan määrä Hakkilan esittämien kertoimien avulla hyödyntämällä kunkin koejäsenen puulajikohtaisia kuorellisia runkotilavuuksia. Käytetyt kertoimet löytyvät taulukosta 3 (Hakkila 1991). Laskennallisessa latvusmassan määrässä ei ole huomioitu latvakappaleiden osuutta tähteessä, koska tiedossa ei ole niiden tarkkaa osuutta koealueilla. Mikäli latvakappaleet olisi huomioitu, lisäisi se tähteen laskennallista määrää 4-8 %, jolloin punnitsematta jäänyt määräkin olisi vastaavasti suurempi. Lohkon 2 koejäsenten latvusmassan kuivapaino oli keskimäärin kg ha -1 Hakkilan kertoimien ja lähtöpuuston kuorellisen runkotilavuuden perusteella laskettuna. Ajokoneeseen asennetun vaa an mittaustulosten mukaan lohkon 2 koejäsenten latvusmassan määrä oli keskimäärin kg ha -1, eli lohkon 2 hakkuutähteistä keskimäärin kg ha - 1 jäi käymättä koneen vaa alla. Punnitsematta jäänyt määrä on 38 % laskennallisesta latvusmassan määrästä. Lohkon 3 koejäsenten latvusmassan kuivapaino oli laskennallisesti keskimäärin kg ha -1. Vaa an mittaustulosten mukaan lohkon 3 koejäsenten latvusmassan määrä oli keskimäärin kg ha -1. Lohkon 3 latvusmassasta siis tämän mukaan keskimäärin kg ha -1 ei käynyt vaa alla. Punnitsematta jäänyt määrä on 28 % laskennallisesta latvusmassan määrästä. Kuva 22. Latvusmassan koneellinen punnitus Längelmäellä
15 Latvusmassan määrä Paltamossa - vertailu kirjallisuuteen Koejäsenillä joista latvusmassaa ei kerätty, oli Hakkilan kertoimien ja lähtöpuuston kuorellisen runkotilavuuden perusteella laskettu latvusmassan kuivapaino kg ha -1. Mitattu latvusmassan määrä (42 mittauspisteen keskiarvo) oli kg ha -1 (kuva 25). Laskennallinen latvusmassan määrä jäi pienemmäksi kuin mitattu määrä, koska käytetyissä laskentakertoimissa ei huomioida rungon markkinakelvotonta latvakappaletta eli hukkarunkopuuta. Hukkarunkopuun osuus kaikesta tähteestä on uudistushakkuissa yleensä 4-8 % (Hakkila ym. 1998). Koejäsenillä, joista 70 % latvusmassasta kerättiin pois, oli laskennallisesti kg latvusmassaa hehtaarilla. Keruun jälkeen jäljelle jäänyt, mitattu latvusmassan määrä (42 mittauspisteen keskiarvo) oli kg ha -1. Jäljelle jäänyt latvusmassan määrä oli noin 60 % laskennallisesta määrästä kokonaismäärästä. Koejäsenille, joista tavoite oli kerätä 70 % latvusmassasta pois, jäi sitä siis 30 % tavoitetta enemmän (kuva 23). Koejäsenillä, joista pyrittiin keräämään kaikki latvusmassa pois, oli laskennallisesti kg latvusmassaa hehtaarilla. Mitattu, jäljelle jäänyt latvusmassan määrä (21 mittauspisteen keskiarvo) oli kg ha -1. Jäljelle jäi vielä noin 28 % latvusmassasta, vaikka tavoite oli kerätä kaikki pois (kuva 23). Mikäli oletetaan, että latvakappaleita olisi ollut noin 8 %, tarkoittaisi se sitä, että koejäsenillä, joista pyrittiin keräämään 70 % latvusmassasta pois, olisi maastoon jäänyt noin 55 % latvusmassasta, eli yhä 25 % tavoitetta enemmän. Koejäsenillä, joista pyrittiin keräämään kaikki latvusmassa pois, olisi 8 % latvakappalemäärän lisäys laskennalliseen latvusmassamäärään tarkoittanut sitä, että maastoon jäi 25,6 % latvusmassasta. Kuva 23. Laskennalliset ja punnitut latvusmassan määrät Paltamon eri koejäsenillä.
16 16 7. Johtopäätökset Nykykäytännön mukaan on latvusmassan suurimpana mahdollisena talteenottomääränä pidetty 70 %, eli hakkuualueelle on suositeltu jätettäväksi 30 % latvusmassasta (Hyvän metsänhoidon suositukset 2006). Tämän kokeen tulokset kuitenkin osoittivat, että vaikka tavoite olisi jättää hakkuualueelle 30 % latvusmassasta, niin sinne kuitenkin käytännössä jää hyvin paljon enemmän. Jo aiemmin on tiedostettu, että kaikkea latvusmassaa ei saada kerättyä talteen. Metsähakkeen saatavuuden tarkastelulaskelmissa on oletettu, että latvusmassan tekninen korjuupotentiaali on 70 % (Laitila ym. 2008). Myös Hakkila ym. (1998) on todennut, että käytännön oloissa 30 % latvusmassasta jää teknisistä syistä keräämättä. Lähes samaan oletukseen on päätynyt Hynynen (2001), jonka mukaan korjuuhävikki päätehakkuulla on 32 %. Nurmen (1997) mukaan talteen saadaan % biomassasta mikäli hakkuukone pui tähteet kasoihin talteenottoa varten. Myös Saksan ym. (2002) tutkimuksessa todettiin, että korjuussa saatiin keskimäärin kaksi kolmasosaa latvusmassasta talteen, ja korjuun jälkeen koekentille jäi keskimäärin 16 tn ha -1 latvusmassaa kuiva-aineena mitattuna. Tässä tutkimuksessa Paltamon uudistusaloille jäänyttä latvusmassan määrää vertailtiin kirjallisuudessa esitettyihin latvusmassamääriin. Kokonaislatvusmassan laskennassa käytettiin Pentti Hakkilan Folia Forestalia 773:ssa esittämiä kertoimia (Hakkila 1991). Koealueilla, joilta latvusmassaa ei kerätty, mitattu latvusmassan määrä oli 9 % suurempi kuin laskennallinen määrä. Laskennallinen latvusmassan määrä jäi pienemmäksi kuin mitattu määrä, koska käytetyissä laskentakertoimissa ei huomioida rungon markkinakelvotonta latvakappaletta eli hukkarunkopuuta. Hukkarunkopuun osuus kaikesta tähteestä on uudistushakkuissa yleensä 4-8 % (Hakkila ym. 1998). Alueilla, joilla tavoitteena oli kerätä 70 % latvusmassasta, saatiin mittausten mukaan talteen keskimäärin vain noin 40 %. Kun tavoitteena oli kerätä kaikki latvusmassa pois, talteen saatiin noin 72 %, eli hakkuualueelle jäi vielä lähes 30 % latvusmassasta. Mikäli oletetaan että latvakappaleiden osuus olisi ollut 8 % ja lisätään se laskennalliseen määrään, talteen saatiin 70 % -keruualoilla 45 %, ja aloilla, joilla tavoitteena oli kerätä kaikki pois 74,4 %. Paltamon, Längelmäen ja Anjalankosken koealueilla oli yhteensä 68 mittauspistettä sellaisilla koejäsenillä, joilta pyrittiin keräämään kaikki latvusmassa pois. Mittauksissa havaittiin, että maastoon jäi keruun jälkeen näillä alueilla keskimäärin 17,3 tn ha -1 latvusmassaa kuiva-aineena mitattuna. Määrä oli noin 34 % latvusmassan laskennallisesta kokonaismäärästä. Samansuuntaisia tuloksia osoitti myös ajokoneeseen asennetun vaa an avulla suoritettu punnitus. Puulajikohtaisten kuorellisien runkotilavuuksien perusteella lasketut kokonaislatvusmassamäärät erosivat huomattavasti vaa alla mitatuista määristä. Vertailussa ero koneen punnitseman ja Hakkilan kertoimilla lasketun latvusmassamäärän välillä oli keskimäärin 33 %. Latvusmassa punnittiin vain viikko hakkuun jälkeen, joten eroavaisuudet punnitun ja laskennallisen latvusmassan määrissä eivät voi johtua latvusmassan kuivumisesta ja neulasten sekä ohuiden oksankärkien varisemisesta. Ero punnitun ja laskennallisen määrän välillä johtuu suurelta osin siitä, että kaikkea latvusmassaa ei ole mahdollista saada kuormaimella kyytiin. Ajokoneen vaa alla tehtävää punnitusta voidaan kuitenkin jatkossakin hyödyntää latvusmassan keruussa. Latvusmassan ja ainespuun määrien välillä vallitsee riippuvuussuhde, joten latvusmassan kokonaismäärä saattaisi olla johdettavissa tyydyttävällä tarkkuudella hakkuukoneen puulajeittaisesta mittaustuloksesta (MMM työryhmämuistio 8/2006).
17 17 Tietoa voitaisiin hyödyntää kerättäessä latvusmassaa ajokoneen vaa an avulla hakkuualueilta. Latvusmassan kokonaismäärän perusteella saadaan laskettua tarkka määrä, joka voidaan kuljettaa leimikolta vaa an kautta pois. Nykykäytännön mukaan hakkuualueelle jätettävä latvusmassan määrä määritellään prosentteina hakkuuhetkellä alueella olevan puuston latvusmassasta. Käytäntö ei ole hyvä, koska puuston määrä voi vaihdella suuresti riippuen esimerkiksi kasvupaikasta ja aiemmin tehdyistä metsänkäsittelyistä. Jos puustoa on vähän, on 30 % latvusmassasta hyvin pieni määrä. Jos taas lähtöpuustoa on paljon, on myös latvusmassaa runsaasti, jolloin jätettävä 30 % voi olla hyvinkin iso määrä. Esimerkiksi Paltamon vähäpuustoisimmalla koejäsenellä kokonaisrunkotilavuus oli 166 m3 ha -1 ja latvusmassan kuivapaino oli laskennallisesti 26 tn ha -1. Runsaspuustoisimmalla koejäsenellä lähtöpuustoa oli 397 m3 ha -1 ja latvusmassan kuivapaino oli laskennallisesti lähes 65 tn ha -1. Toisella koejäsenellä jätettävä 30 % olisi siis ollut vain 7,8 tn ha -1 ja toisella 19,5 tn ha -1. Selkeämpi käytäntö jatkossa olisi määritellä jätettävälle latvusmassalle prosenttien sijasta tietty minimimäärä kiloina, joka jätettäisiin keräämättä joka paikassa riippumatta lähtöpuuston määrästä. Siten hakkuualoille saataisiin jätettyä sekä ravinnetalouden että ympäristövaikutusten näkökulmasta juuri optimaalinen määrä latvusmassaa. Päätehakkuualoille jätettävän latvusmassan määrän suosituksia voitaneen tarkentaa tulevaisuudessa, kun saadaan tarkempaa tietoa tietyn latvusmassamäärän keräämisen tai keräämättä jättämisen ympäristövaikutuksista sekä vaikutuksista uuden puusukupolven kasvuun. Asiaa tutkitaan parhaillaan meneillään olevassa Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset -hankkeessa. Latvusmassan keruun vaikutusta selvitetään ravinnekierron, maaeläinten ja maamikrobien toiminnan, taimettumisen, kasvillisuuden sukkession ja hiilitaseen näkökulmasta.
18 18 Lähteet: Hakkila Pentti. Hakkuupoistuman latvusmassa Folia Forestalia s. Hakkila, P. ja Fredriksson T Metsämme bioenergian lähteenä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Hakkila P., Nurmi J. ja Kalaja H Metsänuudistamisalojen hakkuutähde energianlähteenä. 68 s. Harstela, P Kustannustehokas metsänhoito. 128 s. Hynynen, J. Energiapuuvarat Ss julkaisussa: Nurmi, J. ja Kokko A. (toim.) Biomassan tehostetun talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio [Verkkodokumentti]. Saatavissa: situkset2epdf.pdf Kansallinen metsäohjelma Saatavissa: Laitila, J., Asikainen, A. & Anttila, P Energiapuuvarat. Ss julkaisussa: Kuusinen, M. ja Ilvesniemi, H. (toim.) Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. 74 s [Verkkodokumentti]. Saatavissa: Metsätilastotiedote 15/2009. Saatavissa: Miljöeffekter av skogsbränsleuttag och askåterföring i Sverige. En syntes av Energimyndighetens forskningsprogram 1997 till Energimyndigheten Rapport ER 2006: s. MMM työryhmämuistio 8/2006. Selvitys energiapuun mittauksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Selvitysmies Pentti Hakkila. [Verkkodokumentti]. Saatavissa: Nurmi, J. Hakkuutähteen korjuu päätehakkuukuusikoista Työtehoseuran metsätiedote s. Raportti koekenttien perustamisvaiheista Pasanen Jorma, Seppänen Reijo ja Keskitalo Anna s. Saksa, T Hakkuutähteen vaikutus metsänuudistamiseen. Ss julkaisussa: Nurmi, J. ja Kokko A. (toim.) Biomassan tehostetun talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s.
19 19 Saksa, T., Tervo, L. & Kautto, K Hakkuutähde ja metsänuudistaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s.
Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin
Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset Eero Kubin Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman (BIO) loppuseminaari Kulttuuriareena Gloria, Helsinki 19.4.2012 Sisältö 1. Tausta
LisätiedotMetsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus metsiin
Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotRaportti koekenttien perustamisvaiheista 2005-2008
Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset Hanke 3475 Raportti koekenttien perustamisvaiheista 2005-2008 2009 2 3 1. Hankkeen tausta... 5 2. Tavoitteet... 5 3.
LisätiedotKantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset (3475) Koekenttien perustaminen ja tuloksia
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/213/mwp252.htm ISBN 978-951-4-246-1 (PDF) ISSN 1795-15X Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset (3475) Koekenttien
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Kehittyvä metsäenergia -hanke Jussi Laurila www.kehittyvametsaenergia.fi Johdanto Metsäbiomassa on rajallinen voimavara uusiutuvuudestaan huolimatta.
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotPuun energiakäyttö 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö 2008 5.5.2009 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotJärvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotMetsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin
Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotSuomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotAjankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
Lisätiedot