14EL LÖI _ OS 0( 02.

Transkriptio

1 NEt.,PFOIN KA"NsiN KIRJAAMO HELSINUFORS PADS REGISTRATORSKONTOR hupunut/inkommit Opetuksen järjestäjät Dnro/Dnr Tehtäväluokka Uppgiftsk:ess EL LÖI _ OS 0( Dnr. 384/520/2012 Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdennetun valtionavustukset' hakeminen Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa opetuksen järjestäjien haettavaksi valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille Myönnettävä valtionavustus on yhteensä noin 23 miljoonaa euroa. Toiminnan tavoitteet Hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Lähtökohtana on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Koulutuksellinen eriytyminen alkaa varhaisessa vaiheessa. Jo perusasteella on havaittavissa yhteys oppilaan taustan ja oppimistulosten välillä. Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että ylimpiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien perheiden nuoret saavuttavat parempia oppimistuloksia kuin alempien sosioekonomisen luokkien nuoret. Sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ja koulutukseen osallistumisessa ovat kansainvälisestikin suuret. Koulujen eriytyminen estetään ja jo olemassa olevat ja havaitut erot tullaan poistamaan. Tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. Hallitus käynnistää laajapohjaiset toimet, joilla luodaan edellytyksiä peruskoululle toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö niiden ohjauksessa ja rahoituksessa. Tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuu jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Tavoitteena on tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö 1,1enhAnk,m 10, I h,h,n1:11 P1 99, 000'2:3 Valhon,uvo3h) Puh Undervisnins- och kuilu! Siritonsgatan 10, fielsinglots 1 PB 29, St.10..f:=telot Tfo föl,f:ticro oon:'?ioinet.lo.11

2 2 Valtionavustuksen myöntäminen Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella koulutuksellista tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin käytettäväksi vuosina Valtion erityisavustusta voidaan käyttää koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat koulujen välisten erojen vähentämiseen, lähtökohdiltaan muita heikompien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lisärahoitus tulee kohdentaa heikonunassa asemassa oleville kouluille ottaen huomioon: vuotiaan väestönosan keskimääräistä heikompi koulutustaso, keskimääräistä suurempi työttömyysaste, keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus. Hakukirjeessä tulee eritellä koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet, joihin rahoitus kohdistuu sekä rahoituksen kohdentamisen perusteet eri kouluille. Valtion erityisavustusta ei voida käyttää: sellaiseen toimintaan mihin opetuksen järjestäjä saa muuta valtionavustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Opetusrylunien koon pienentämiseen on varattu haettavaksi erillistä valtionavustusta vuosille koulujen kerhotoimintaan. Koulujen kerhotoimintaan on varattu haettavaksi erillistä valtionavustusta vuosille Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäjänä on suunnitelma koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä. Suunnitelmasta tulee ilmetä valtionavustuksen käyttösuunnitelma ja kohdentuminen opetuksen jädestäjän eri kouluille, näiden koulujen oppilaiden lukumäärä sekä koko kunnan oppilaiden lukumäärä. opetuksen järjestäjä sitoutuu raportoimaan rahoituksen käytöstä opetuksen järjestäjä vastaa oppimateriaaliin, kalustukseen ja tiloihin tarvittavasta rahoituksesta

3 3 Valtionavustuksen hakeminen ja määrä Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakukaavakkeessa ja sen liitteessä edellytettävät tiedot. Hakemus tulee tehdä koulutuksen järjestäjän nimissä ja sen allek joittajalla tulee olla nimenkirjoitusoikeus koulutuksen järjestäjän puolesta. Valtionavustushakemus toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön (os. Meritullinkatu 10, PL 29, Valtioneuvosto) viimeistään virka-ajan päättymiseen mennessä. Tämän jälkeen toimitetut hakemukset voidaan jättää huomiotta. Opetusmin. teri Jukka Gus Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Lisätietoja: Johtaja Jari Rajanen, puhelin Opetusneuvos Tommi Karjalainen, puhelin

4 1 Utbildningsanorelnare Dnr. 384/520/2012 Riktat statsunderstöd för åtgärder som främjar uthildningsmässig jämställdhet Undervisnings- och kulturministeriet utlyser statliga specialunderstöd för utbildningsanordnare för åtgärder som främjar utbildningsmässig jämställdhet åren Statsunderstödet uppgår till totalt ca 23 miljoner euro. Verksamhetens syften 1 enlighet med regeringsprogrammet är utgångspunkterna för ordnande av den grundläggande utbildningen en trygg närskola av hög kvalitet samt en enhetlig grundskola. Den grundläggande utbildningen utvecklas i form av undervisning som är gemensam för hela åldersklassen och som tryggar likvärdiga förutsättningar. Utgångspunkten är att de bildningsmässiga gnmdläggande rättigheterna tryggas för alla i hela landet, oavsett hemort, språk och ekonomisk ställning. Den utbildningsmässiga differentieringen börjar i ett tidigt skede. Redan på grundstadiet kan man observera en koppling mellan elevens bakgnmd och inlärningsresultaten. I fiera nationella och internationella undersökningar har man märkt att ungdomar från familjer som hör till de högre socioekonomiska klasserna når bättre inlärningsresultat än ungdomar från de lägre socioekonomiska klasserna. Könsskillnaderna i fräga om inlärningsresultat och deltagande i utbildning är stora även internationellt sett. Skolornas differentiering förhindras och de skillnader som existerar och observerats avlägsnas. Mälet är att halvera skillnaderna mellan skolorna och områdena, könsskillnaderna i fräga om kompetensnivän samt den sociala och etniska bakgrundens statistiska kon -elation med inlärningsresultaten fram till år Det långsiktiga mälet är att avlägsna skillnaderna helt och hållet. Regeringen vidtar åtgärder på bred front för att skapa förutsättningar för grundskolan att fungera som läropliktsskola för alla barn genom att beakta skolornas verksamhetsmiljö i styrningen och finansieringen av dem. Målet är att finansieringen av den grundläggande utbildningen framöver allt mer ska bygga på indikatorer som beskriver den grundläggande utbildningens verksamhetsmiljö, t.ex. invandrarnas andel av Opetus- ja kulttuuriministeriö odi 1<ulturministeliet 1,4::.! tto4ir ',...i.,,. 10, , 0002:3 irasing k 1 1'i3 29, 0002:3 Su;Kråde ;:k 30) ,.;) I 1,

5 2 befolkningen i kommunen, den vuxna befolkningens utbildningsnivå samt arbetslöshetsgraden i kommunen. Målet är att även framöver säkerställa tillgången till en likvärdig grundläggande utbildning av järrm kvalitet. Beviljande av statsunderstöd Statsunderstödet beviljas anordnarspecifikt och på basis av ansökan för kostnader som orsakas av åtgärder som främjar den utbildningsmässiga jämställdheten. Understödet ska användas ären Statens specialunderstöd kan användas för åtgärder som främjar utbildningsmässig jämställdhet som avser att minska skillnaderna mellan skolor, stödja verksamheten och kvaliteten vid skolor som har en svagare utgångspunkt Tilläggsfinansieringen som beviljas av undervisnings- och kulturtninisteriet ska riktas till skolor i en svagare ställning med beaktande av: - i genomsnitt lägre utbildningsnivå bland befolkningen i äldem år, i genomsnitt högre arbetslöshetsgrad, - i genomsnitt högre andel invandrare. I ansökan specificeras ätgärderna som främjar den utbildningsmässiga jämställdheten som finansieringen riktas till satut grunderna för fördelningen av finansieringen till olika skolor. Statens specialunderstöd får inte användas: för sådan verksamhet som utbildningsanordnaren får annat statsunderstöd för för att minska undervisningsgruppernas storlek. För detta ändamål har man reserverat ett separat statsunderstöd för för skolornas klubbverksamhet. För detta ändamål har man reserverat ett separat statsunderstöd för Beviljande av statsunderstöcl förutsätter att utbildningsanordnaren har en pian för främjanclet av den utbildningsmässiga jämställdheten. Av planen ska framgå hur statsunderstödet används och riktas till utbildningsanordnarens olika skolor, antalet elever i dessa skolor samt antalet elever i hela kommunen. utbildninganordnaren förbinder sig att redovisa för användningen av finansieringen

6 3 utbildningsanordnaren svarar för finansieringen som lcrävs för lärornedel, utrustning och lokaler. Ansökan om statsunderstöd och belopp Av ansökan ska framgå de uppgifter som förutsätts på ansökningsblanketten och dess bilaga. Ansökan uppgörs i utbildningsanordnarens namn och undertecknas av en part med namnteckningsrätt för utbildningsanordnarens del. Ansökan om statsunderstöd inlämnas tili undervisnings- och kulturministeriet (adress Sjötullsgatan 10, PB 29, Statsrådet) senast inom tjänstetid. Ansökningar som inlämnas senare kan lämnas obeaktade. Undervisni sminister J 1 ust fsson e -'srerdirektör Eeva-Riitta Pirhonen Mer information: Direktör Jari Rajanen, tel Undervisningsrådet Tommi Karjalainen, tel