Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 165/2004 vp Peruskoulujen alueellinen tasa-arvo kunnissa Eduskunnan puhemiehelle Julkisen vallan tehtävänä on taata jokaiselle kansalaiselle sukupuolesta, asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta korkealaatuiset koulutusmahdollisuudet. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että perusopetuksen saavutettavuus turvataan koko maassa. Toimenpiteenä esitetään mm., että arvioidaan oppilaan ja opiskelijan oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä käytettävissä olevien toimenpiteiden tehokkuutta. (s. 19) Lisäksi kehittämissuunnitelmassa todetaan, että koulutuksen ohjausjärjestelmän muutokset ovat antaneet opetuksen järjestäjille päätösvaltaa ja vastuuta. Opetuksen järjestäjillä on mahdollisuus päättää lainsäädännön puitteissa opetuksen järjestämisestä ja organisoinnista sekä koulutusta tasapainottavista ja hallintokunnat ylittävistä toimenpiteistä palvelurakenteidensa erityistarpeiden mukaisesti. Kehittämisen painopisteenä on tukea ja tehostaa ohjausjärjestelmän tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta koulutuksen perusturvan toteutumisen varmistamiseksi sekä oppilaiden oikeuksien vahvistamiseksi. Toimenpiteenä esitetään, että arvioidaan perustuslaissa ja perusopetuslaissa säädettyjen oppilaan oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tuloksellisuutta. Lisäksi esitetään, että lainsäädäntöä ja rahoitusta muutetaan niin, että ne tukevat alueellista koulutustarjontaa ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. (s. 33) Opetuksen järjestäjillä, siis kunnilla, on päätöksenteossaan mahdollisuus vaikuttaa peruskoulujen alueelliseen tasa-arvoon kuntien sisällä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksen suunnitelmissa arvioida peruskoulujen alueellisen tasa-arvon toteutumista kuntien sisällä, ja jos on, niin millä aikataululla tämä tapahtuu? Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2004 Antero Kekkonen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 165/2004 vp: Onko hallituksen suunnitelmissa arvioida peruskoulujen alueellisen tasa-arvon toteutumista kuntien sisällä, ja jos on, niin millä aikataululla tämä tapahtuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto on päättänyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille Yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan vahvistaminen, mikä merkitsee koulutuksellisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamista. Tasa-arvoajattelulla on Suomessa pitkä perinne, ja koulutuksen perusturva, yhtäläinen oikeus koulutukseen, taataan perustuslaissa. Suomalaisessa koulutuspolitiikassa reagoidaan hyvin herkästi esimerkiksi koulutuksen saavutettavuudessa, opetusjärjestelyissä ja oppilaiden oppimistuloksissa havaittuihin eroihin. Korkea suoritustaso ja samanaikainen osaamiserojen vähentäminen on tärkeä koulutuspoliittinen tavoite. Kansainvälisten ja kansallisten arviointitutkimusten valossa näiden tavoitteiden yhdistämisessä Suomi on onnistunut hyvin. Lääninhallitusten vuonna 2003 suorittamien peruspalveluiden arviointien mukaan perusopetuksen saavutettavuus on hyvä. Perusopetuksen 7 12-vuotiaiden ikäryhmästä 94 % ja vuotiaiden ikäryhmästä 78 % sijoittui lähikouluunsa. Opetushallituksen selvitysten mukaan perusopetusta antavien koulujen määrä on pitkään ollut laskeva, mikä johtuu ikäluokkien pienenemisestä, alueellisesta muuttoliikkeestä sekä koulutuksen järjestäjien kouluverkkoa koskevista päätöksistä. Peruskoulujen alueellisen tasa-arvon toteutumista kuntien sisällä on jo arvioitu, ja arviointia kehitetään edelleen. Opetushallituksella on käytössään yli kymmenen kansallisen oppimistulosten arvioinnin arviointitiedot. Aineisto sisältää noin oppilaan arviointitiedot maan eri osista perusopetuksen keskeisimpien oppiaineiden ja sisältöjen osalta. Näitä arviointitietoja käytetään sekä valtakunnallisen että paikallisen koulutusta ja opetusta koskevan päätöksenteon ja kehittämisen tukena. Aineistot osoittavat, että etenkin suurissa asutuskeskuksissa koulujen välisissä keskimääräisissä oppimistuloksissa on eroja. Erot selittyvät koulun sijaintialueen sosioekonomisilla piirteillä. Koulujen välisiä eroja vahvistaa oppilaiden spontaani valikoituminen, jossa oppilaat hakeutuvat eri syistä muuhun kuin perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun lähikouluun. Tutkimukset osoittavat, että koulujen erot eivät johdu opetuksen tasosta. Pienillä paikkakunnilla, joissa oppilaat käyvät samaa koulua, samanlaista kehitystrendiä ei voida havaita. Tämän johdosta yleissivistävän koulutuksen arviointijärjestelmää eli oppimistulosten arviointia, indikaattorituotantoa sekä vaihtuva-aiheista arviointia monipuolistetaan suuntaamalla sitä oppimistuloksia ja koulun toiminnan tuloksellisuutta selittämään pyrkiväksi kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Tärkeää on löytää ne pedagogiset käytänteet tai hallinnolliset ratkaisut, jotka ovat johtaneet hyviin tuloksiin. Tavoitteeseen pyritään suuntaamalla myös oppimistulosten arviointia perusopetuksen tuntijakopää- 2

3 Ministerin vastaus KK 165/2004 vp Antero Kekkonen /sd töksen mukaisiin nivelvaiheisiin siten, että voidaan tuottaa valtioneuvoston asetuksen (155/2003) mukaista ja vertailukelpoista arviointitietoa. Kirjallisessa kysymyksessä mainittujen arviointihankkeiden lisäksi esiopetusuudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan sekä annetaan eduskunnan edellyttämä selonteko syksyllä Koulutusta koskevan lainsäädännön seurantaa jatketaan, ja valtioneuvosto antaa eduskunnalle sen edellyttämän selonteon kouluja koskevista laeista vuonna Samassa yhteydessä arvioidaan oppilashuoltoon ja oppilaiden kurinpitoa koskeviin säädöksiin tehtyjä muutoksia. Suomen perusopetuksen tuloksellisuutta arvioidaan myös kansainvälisen PISA-arviointiohjelman mukaisesti. Vuonna 2004 valmistuvat matematiikan ja vuonna 2006 luonnontieteiden oppimistulosten arvioinnit. Myös yleissivistävän koulutuksen tärkeillä kehittämishankkeilla, kuten Erilaiset oppijat Yhteinen koulu -hankkeella, perusopetuksen laatusuosituksilla, tasaarvoisilla koulutuspalveluilla sekä koulujen tuki- ja neuvontajärjestelmien kehittämisellä, pyritään varmistamaan ja edistämään suomalaisen koulutusjärjestelmän korkeaa laatua ja ennalta ehkäisemään eriarvoistumiskehitystä koulutuksessa. Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 165/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Antero Kekkonen /sd: Planerar regeringen utvärdera uppfyllelsen av den regionala jämlikheten i fråga om grundskolorna inom kommunerna, och om så är fallet, enligt vilken tidtabell kommer det att ske? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet har fastställt utvecklingsplanen för utbildning och forskning Utgångspunkten för utvecklingen av den allmänbildande utbildningen är att den utbildningsmässiga grundtryggheten skall stärkas, vilket innebär att förverkligandet av de grundläggande rättigheterna i utbildningshänseende säkras. Jämlikhetstänkandet har en lång tradition i Finland och den utbildningsmässiga jämlikheten, lika rätt till utbildning, garanteras i grundlagen. I finländsk utbildningspolitik reagerar man mycket snabbt t.ex. på skillnader som observerats i tillgången till utbildning, undervisningsarrangemangen och elevernas inlärningsresultat. En hög prestationsnivå samtidigt med mindre kunskapsskillnader är ett viktigt utbildningspolitiskt mål. I sken av internationella och nationella utvärderingar har Finland lyckats väl med att förena dessa mål. Länsstyrelsernas utvärdering av bastjänsterna från 2003 visar att tillgången till grundläggande utbildning är god. Eleverna i åldersgrupperna 7 12 och år i grundläggande utbildning placerade sig till 94 respektive 78 % i sin närskola. Olika utredningar av Utbildningsstyrelsen visar att antalet skolor som ger grundläggande utbildning har varit sjunkande under en lång tid, vilket beror på mindre åldersklassen, regional flyttningsrörelse samt utbildningsanordnarnas beslut om skolnätet. Hur den regionala jämlikheten för grundskolorna har förverkligats inom kommunerna har redan utvärderats, och utvärderingsarbetet utvecklas ytterligare. Utbildningsstyrelsen förfogar över resultat från över tio nationella utvärderingar av inlärningsresultat. Materialet innehåller utvärderingsdata om ca elever i olika delar av landet i fråga om de viktigaste läroämnena och innehållen i den grundläggande utbildningen. Dessa utvärderingsdata används som stöd för beslut om utbildning och undervisning både på riksnivå och på lokal nivå. Materialet visar att det finns skillnader i de genomsnittliga inlärningsresultaten särskilt mellan skolorna i de stora bosättningscentrumen. Skillnaderna förklaras med lokala socioekonomiska faktorer inom skolans område. Skillnaderna mellan skolorna stärks av det spontana elevurvalet, där eleverna av olika skäl söker sig till någon annan skola än den närskola som avses i lagen om grundläggande utbildning (628/1998). Undersökningarna visar att skillnaderna mellan olika skolor inte beror på undervisningens nivå. Någon liknande trend kan inte märkas på små orter där alla elever går i samma skola. Av dessa skäl arbetar vi för ett mångsidigare utvärderingssystem för den allmänbildande utbildningen, innefattande utvärdering av inlärningsresultat, indikatorproduktion samt utvärdering av varierande teman. Arbetet sker så att systemet inriktas på att försöka förklara inlärningsresultat och resultatgivande verksamhet i skolan 4

5 Ministerns svar KK 165/2004 vp Antero Kekkonen /sd enligt de riktlinjer som stakas ut i utvecklingsplanen. Det är viktigt att hitta den pedagogiska praxis och de förvaltningslösningar som har lett till goda resultat. Man försöker också nå målet genom att rikta utvärderingar av inlärningsresultaten mot de kontrollpunkter som finns i beslutet om timfördelningen i den grundläggande utbildningen, så att man kan producera jämförbara utvärderingsdata enligt statsrådets förordning (155/2003). Utöver de utvärderingsprojekt som nämns i spörsmålet, utvärderas uppfyllelsen av målen för förskoleundervisningsreformen samt ges den redogörelse som riksdagen har förutsatt hösten Uppföljningen av utbildningslagstiftningen fortsätter och statsrådet ger riksdagen den förutsatta redogörelsen om skollagarna år Samtidigt utvärderas de ändringar som har gjorts i bestämmelserna om elevvård och elevdisciplin. Hur resultatgivande den grundläggande utbildningen varit utvärderas även enligt ett internationellt PISA-program för utvärdering. En utvärdering av inlärningsresultaten i matematik blir klar 2004 och i naturvetenskaper Även genom viktiga utvecklingsprojekt inom den allmänbildande utbildningen, såsom Elever med annorlunda inlärningssätt En skola för alla, kvalitetsrekommendationer för den grundläggande utbildningen, jämlika utbildningstjänster samt genom att utveckla stöd- och rådgivningssystem för skolorna strävar man efter att säkerställa och främja det finländska utbildningssystemets höga kvalitet och i preventivt syfte hindra en utveckling mot bristande jämlikhet i utbildningen. Helsingfors den 25 mars 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5