Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1033/2012 vp Valtakunnallisen tasokokeen käyttöönotto peruskoulun 9. luokalla Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan maailman parasta peruskoulua vahvistetaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana ja koulujen eriytyminen estetään. Kuitenkin meillä on nykyään tilanne, jossa oppilas saa peruskoulussa eriarvoista opetusta riippuen vanhempien taustoista ja asuinpaikasta. Lisääntymässä on niin sanottu aktiivinen valinta, jossa vanhemmat valitsevat asuinpaikkansa koulun perusteella taatakseen lapselleen mahdollisimman laadukkaan opetuksen. Koulujen eriarvoistumista ehkäistäisiin ja oppilaiden tasa-arvoa lisättäisiin ottamalla käyttöön valtakunnallinen tasokoe peruskoulun 9. luokalla. Tasokoe valvoisi opetuksen laatua eri oppilaitoksissa ja siten takaisi oppilaalle samanarvoisemman opetuksen kunnasta, koulusta ja kielestä riippumatta. Koulut ja kunnat saataisiin näin panostamaan peruskoulun opetuksen tasoon ja osaaviin opettajiin siellä, missä näissä on puutteita. Oikein laadittu tasokoe lisäisi peruskoulun tavoitteellisuutta ja osaltaan motivoisi oppilaita opiskeluun, kun oppimista testattaisiin jo peruskoulun päättyessä. Tieto tasokokeessa suoriutumisesta voitaisiin liittää osaksi yhteishaun tietoja, jolloin niitä voitaisiin käyttää, paitsi osana oppilasvalintoja, myös kontrollitietona toisen asteen koulutuksen tasosta. Tätä on ehdotettu myös valtioneuvoston raportissa: Julkisten palvelujen tuottavuusseurannan kehittäminen (14/2011). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä peruskoulun opetuksen tasa-arvoisuuden takaamiseksi ja tasokokeen käyttöönottamiseksi? Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2012 Kimmo Sasi /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Sasin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1033/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä peruskoulun opetuksen tasa-arvoisuuden takaamiseksi ja tasokokeen käyttöönottamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perusopetuslain mukaan opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Hallituksen koulutuspolitiikan ytimessä on jokaisesta lapsesta ja nuoresta huolehtiminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, tasa-arvo sekä elinikäisen oppimisen tukeminen kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Hallitusohjelman mukaan Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä toteutetaan yhdenvertaisuusperiaatetta. palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulutuksellisia eroja tullaan vähentämään ja koulutuksen periytyvyyttä ehkäisemään kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt laajapohjaiset toimet koulutuksellisen tasaarvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Hallitus valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä koulutuksen periytyvyyttä. Perusopetuksen osalta tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. Valtioneuvoston on määrä päättää ohjelmasta vuoden 2013 alkukuukausina. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen vahvistetaan. Koulujen eriytyminen estetään. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista hallitus on selvittänyt perusopetuksen valtionosuuden perusteet. Tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuisi jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen oppimistuloseroja selittäviin ja koulujen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaat- 2

3 Ministerin vastaus KK 1033/2012 vp Kimmo Sasi /kok toreihin, kuten kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Vanhempien tulee pystyä luottamaan, että omalla lapsella on jokaisessa koulussa yhtäläinen mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen ja vastaavasti koululla pitää olla eväät vastata kohtaamiinsa haasteisiin. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ohjataan vuodelle 2013 yhteensä noin 60 miljoonaa euroa lisärahoitusta sekä selvitetään tarve määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli 23 miljoonaa euroa valtionavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille Ensimmäistä kertaa myönnettävä valtionavustus kohdennetaan toimiin, joilla tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja ja kavennetaan koulujen välisiä eroja. Valtionavustus myönnettiin opetuksen järjestäjäkohtaisesti toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat koulujen välisten erojen vähentämiseen sekä lähtökohdiltaan muita heikompien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako uudistetaan vahvistamaan tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta. Kansallisten oppimistulosten seuranta-arviointien tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa asetetut tavoitteet on saavutettu. Seuranta-arvioinnit tuottavat perusindikaattoreita, jotka ilmentävät oppilaiden tiedollisia, taidollisia ja asennevalmiuksia opetussuunnitelman perusteiden sisältöalueilla, konteksti-indikaattoreita (mm. tasa-arvotaseet), jotka ilmentävät oppilaiden tiedollisten ja taidollisten valmiuksien yhteyttä demografisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja opetuksellisiin tekijöihin sekä mikro että makrotasolla ja trendi-indikaattoreita, jotka ilmentävät perus- ja konteksti-indikaattoreissa tapahtuneita muutoksia. Perusopetuksen oppimistuloksia koskeva tieto kerätään kansallisesti edustavilla otoksilla oppilailta, koska seuranta-arvioinnit eivät rasita kohtuuttomasti yksittäisiä kouluja tai opetuksen järjestäjiä, ne palvelevat koulujen ja opetuksen kehittämistä, oppilaiden oppimisen tukemista sekä oppilaiden vanhempien oikeutta saada tietoja koulutuksen laadusta sekä mahdollistavat kehittämistoimien suuntaamisen paremman vaikuttavuuden kohdistuessaan opetuksen järjestäjään. Siirtyminen perusopetuksessa valtakunnallisiin päättökokeisiin ei turvaisi nykyistä koulutuksen arviointitoimintaa paremmin perusopetuslain toteutumista. Kansainväliset kokemukset päättökokeiden mukanaan tuomista koulujen rankinglistoista ovat huolestuttavia. Pelkkiin koulutuksen lopputuloksiin perustuvat rankinglistat leimaavat kouluja, opettajia ja niiden oppilaita tasoltaan heikoiksi tai hyviksi hyvin yksipuolisin perustein ja kannustavat kouluja oppilaiden valikoimiseen koulutusjärjestelmän tavoitteiden vastaisella tavalla. Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1033/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Kimmo Sasi /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att garantera jämlikheten i undervisningen i grundskolan och för att införa ett nivåprov? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 16 i Finlands grundlag (731/1999) har alla rätt till avgiftsfri grundläggande utbildning. Det allmänna ska säkerställa lika möjligheter för var och en att oavsett medellöshet enligt sin förmåga och sina särskilda behov få även annan än grundläggande utbildning samt utveckla sig själv. Enligt lagen om grundläggande utbildning ska utbildningen främja bildningen och jämlikheten i samhället och elevernas förutsättningar att delta i utbildning och i övrigt utveckla sig själva under sin livstid. Utbildningens mål är vidare att säkerställa att undervisning ges på lika villkor i tillräcklig utsträckning i hela landet. Kärnan i regeringens utbildningspolitik är att sörja för alla barn och unga, förebygga marginalisering och stödja jämlikhet och livslångt lärande inom alla delområden inom utbildningen. Enligt regeringsprogrammet är syftet med Finlands utbildnings- och kulturpolitik att garantera alla, oberoende av ursprung, bakgrund och förmögenhet, samma möjligheter och lika rätt till bildning, avgiftsfri utbildning av god kvalitet samt förutsättningar för fullt medborgarskap. Likställighetsprincipen ska följas inom all utbildning, vetenskap, kultur, idrott och motion och inom allt ungdomsarbete. Tjänsterna ska vara jämlikt och enhetligt tillgängliga för alla. Det är med tanke på uppnåendet av en jämlikhet i utbildningshänseende synnerligen viktigt att alla kan garanteras goda förutsättningar för inlärning redan inom ramen för småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen och att man genom mångsidiga åtgärder kan stödja barn och unga som av olika skäl behöver stöd eller löper risk att bli marginaliserade. Skillnader i utbildningsnivå ska minskas och tendensen att låg utbildningsnivå går i arv ska dämpas inom alla former av utbildning efter den grundläggande utbildningen. Undervisnings- och kulturministeriet har vidtagit omfattande åtgärder för att förbättra jämlikhet och likställighet i utbildningshänseende. Regeringen bereder ett åtgärdsprogram för jämlikhet i utbildningshänseende med målet att minska skillnaderna mellan könen i fråga om kunskaper och utbildning och att dämpa tendensen att låg utbildningsnivå går i arv. För den grundläggande utbildningens del är målet att före 2020 halvera skillnaderna mellan skolorna och regionerna när det gäller inlärningsresultat, könens inverkan samt den statistiska andel som kan förklaras av social och etnisk bakgrund. På lång sikt är målet att helt eliminera skillnaderna. Statsrådet har för avsikt att besluta om programmet under loppet av de första månaderna av Utgångspunkterna för den grundläggande utbildningen är en trygg närskola av hög kvalitet samt en enhetlig grundskola. Varje individs möjligheter till inlärning samt till utveckling av kreativitet, kunnande och olika slags begåvning ska stärkas. Ökade skillnader mellan skolorna ska förhindras. Som ett led i reformen av statsandelssystemet har regeringen utrett grunderna för stat- 4

5 Ministerns svar KK 1033/2012 vp Kimmo Sasi /kok sandelarna för den grundläggande utbildningen. Målet är att finansieringen av den grundläggande utbildningen i fortsättningen i större utsträckning ska grunda sig på indikatorer som beskriver den grundläggande utbildningens omvärld, t.ex. invandrarnas andel av befolkningen i kommunen, vuxenbefolkningens utbildningsnivå och arbetslöshetsgraden. Föräldrarna ska kunna lita på att det egna barnet har en likvärdig möjlighet att lära sig och att utvecklas i var och en skola och på motsvarande sätt måste skolan vara beredd på att anta de utmaningar som den möter. För 2013 avsätts en tilläggsfinansiering på sammanlagt ca 60 miljoner euro för att minska storleken på grupperna inom den grundläggande utbildningen och behovet av att fastställa gruppstorleken genom lagstiftning utreds. Undervisnings- och kulturministeriet beviljade över 23 miljoner euro i statsunderstöd för åtgärder som främjar jämlikhet i utbildningshänseende för Statsunderstödet som beviljas för första gången riktas till åtgärder med hjälp av vilka man stödjer skolor som arbetar i en utmanande omvärld och för att minska skillnaderna mellan skolorna. Statsunderstödet beviljades olika utbildningsanordnare för åtgärder som inriktas på att minska skillnaderna mellan skolorna och på att stödja verksamheten och kvaliteten i skolor med svagare utgångsläge än övriga skolor. Målen för och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen ses över för att jämlikhet och likställighet ska stärkas. Målet med uppföljningsutvärderingarna av de nationella inlärningsresultaten är att producera kunskap om hur väl man har nått de mål som har satts i läroplanerna och examensgrunderna. Uppföljningsutvärderingarna producerar basindikatorer som uttrycker elevernas kunskapsmässiga, praktiska och attitydmässiga färdigheter inom ämnesområdena i grunderna för läroplanen, kontextindikatorer (bl.a. jämlikhetsbalanser) som uttrycker relationen mellan elevernas kunskapsmässiga och praktiska färdigheter och de demografiska, sociala, ekonomiska och undervisningsmässiga faktorerna på både mikro- och makronivå och trendindikatorer som uttrycker de förändringar som har skett i fråga om bas- och kontextindikatorerna. Data som gäller inlärningsresultaten inom den grundläggande utbildningen samlas in med elevsampel som är representativa för hela landet och eftersom utvärderingarna inte på ett oskäligt sätt belastar enskilda skolor eller utbildningsanordnare bidrar de med att utveckla skolorna och undervisningen och stödja elevernas inlärning och föräldrarnas rätt att få information om utbildningens kvalitet. De ger också en möjlighet att inrikta utvecklingsåtgärder i fråga om enskilda utbildningsanordnare för att på så vis förbättra verkningsfullheten. Om man övergick till rikstäckande slutprov inom den grundläggande utbildningen så skulle lagen om grundläggande utbildning inte iakttas på ett bättre sätt än vad den görs för närvarande utifrån den verksamhet som bedrivs för att utvärdera utbildningen. Internationella erfarenheter av de rankinglistor över skolor vilka slutproven har fört med sig är oroväckande. Rankinglistorna baserar sig enbart på utbildningens slutresultat och stämplar skolorna, lärarna och deras elever som svaga eller goda på ytterst ensidiga grunder och sporrar skolorna till ett urval av elever på ett sätt som strider mot målen med utbildningssystemet. Helsingfors den 10 januari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5