SISÄLLYS. Tilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Tilinpäätös 2013"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS I TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen - tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus - rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä II TOTEUTUMISVERTAILUT Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT V LUETTELOT JA SELVITYKSET VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

3 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Halu elää Hausjärvellä uusi kuntastrategia hyväksyttiin Vuoden 2013 alussa toimintansa aloitti uusi valtuusto ja yksi ensimmäisen toimintavuoden tavoitteista oli uuden kuntastrategian laatiminen. Kunnan uudessa visiossa esiin nostetaan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen aito halu asua, yrittää ja toimia Hausjärvellä. Kunta tarjoaa toimintaajatuksensa mukaisesti asukkaille hyvän elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä sekä yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Lokakuussa hyväksytyn strategian pohjalta laadittiin koko valtuustokautta koskevat tavoitteet. Niistä keskeisin on tyytyväinen ja hyvinvoiva kuntalainen. Jatkossa vuosittaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet laaditaan kuntastrategian sekä koko valtuustokautta koskevien tavoitteiden pohjalta. Menojen kasvu taittui silti alijäämäinen tulos Kunta tekee vuodelta 2013 toisen peräkkäisen alijäämäisen tilinpäätöksen. Taloudellisesti hyvien vuosien jälkeen taseessa on kumulatiivista ylijäämää, joka riittää kattamaan myös vuoden 2013 alijäämän. Ilahduttavaa vuoden 2013 talouskehityksessä oli se, että vuoden lopulla toimintakulujen kasvu saatiin taitettua ja koko vuoden toimintakulujen kasvuksi muodostui 3,2 %, kun kasvua vuosina 2011 ja 2012 oli keskimäärin 5,8 %. Koko vuoden ajan oli tiedossa, että perusturvatoimen (erityisesti lastensuojelun) määrärahat eivät tule riittämään. Kun koko kunnan käyttömenojen kasvu vielä tammi - lokakuussa oli 4,7 %, esitettiin joulukuun valtuustolle talousarviomuutosta, jossa pienennettiin käyttötalouden tuloarviota, lisättiin käyttötalouden määrärahoja ja korotettiin verotuloarviota. Muutetun talousarvion mukainen alijäämä oli euroa. Tilinpäätöksessä toimintatuotot ylittivät lopulta muutetun talousarvion 1,5 %:lla ( ). Toimintakulut puolestaan alittivat muutetun talousarvion 0,9 %:lla ( ). Kun verotulot ylittivät muutetunkin talousarvion tavoitteen 0,5 %:lla ( ) ja rahoituskulut muodostuivat alhaisen korkokannan vuoksi 15,1 %:ia ( ) talousarviota pienemmiksi, muodostui vuoden 2013 tilinpäätös ,67 alijäämäiseksi. Tulosta voidaan pitää hyvänä, vaikkei kunnan talous ollutkaan vuonna 2013 tasapainossa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2013 alijäämän kattamisen jälkeen Kuten edellä jo todettiin, vuoden 2013 ennustettua pienempi alijäämä johtui paljolti poikkeuksellisen suuresta verotulojen kertymästä. Verotulothan kasvoivat edellisestä vuodesta peräti 10,6 %. Näin suurta verotulojen kasvua selittää kunnallisveroprosentin noston lisäksi kaksi kertaluonteista

4 2 muutosta: kuntien ja valtion välisen jako-osuuden muutos kuntien hyväksi sekä aikaisemmin vasta tammikuussa kunnille tilitetyn jäännösveroerän siirtäminen joulukuulle. Kunnanvaltuuston joulukuussa 2012 asettaman tavoitteen mukaisesti kunnanhallitus perusti alkuvuodesta 2013 erityisen talouden tasapainottamistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä toimenpide-ehdotuksia vuoden 2014 talousarvion tasapainottamista varten. Valtuusto hyväksyi elokuun kokouksessaan työryhmän tekemien ehdotusten pohjalta tasapainotusohjelman, johon perustuen kunta haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ensi kertaa vuoden 2006 jälkeen. Hausjärven kunnalle ei kuitenkaan myönnetty haettua valtionosuuden korotusta. Lopulliset päätökset talouden tasapainottamistyöryhmän tekemistä toimenpide-ehdotuksista tehtiin vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa Merkittävimmät vuoden 2013 aikana suunnitellut toiminnalliset muutokset olivat palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa sekä terveyskeskuksen vuodeosaston osan muuttaminen perusturvatoimen alaiseksi hoivaosastoksi. Nämä molemmat muutokset toteutettiin vuoden 2014 alussa. Lastensuojelun asiakasmäärä ja kustannukset kasvoivat merkittävästi loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna Tähän haasteeseen vastaamiseksi perusturvatoimi käynnisti lastensuojelun kehittämishankkeen, joka painottuu erityisesti ennalta ehkäisevän lastensuojelun työmenetelmiin. Lisäksi kesällä 2013 käynnistettiin moniammatillinen paikallisesti räätälöity perhekuntoutus. Kunta pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia monin erilaisin keinoin, joista yksi on liikunnan harrastamisen ja liikkumismahdollisuuksien kehittäminen. Vuonna 2013 toteutettiin Oittiin, Lehtimajojen piha-alueelle ikäihmisten liikuntapuisto sekä Ryttylään frisbee-golfrata. Kunta investoi tulevaisuuteen Kunta jatkoi merkittävien peruspalveluinvestointien toteuttamista myös vuonna Ryttylän päiväkoti valmistui kesällä ja välittömästi sen jälkeen aloitettiin vanhan päiväkotirakennuksen saneeraaminen koulun tiloiksi. Usealle vuodelle jaksotetun hankkeen tämän vaiheen on tarkoitus valmistua lukuvuoden alkuun mennessä. Vuoden aikana toteutettiin myös Monnin ja Oitin koulujen pienehköt peruskorjaushankkeet. Kunnan tavoitteena on jatkuvasti tarjota pientalotontteja vähintään kolmessa taajamassa. Oitin tonttitarjonnan lisäämiseksi toteutettiin keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Manassenpellon uuden asuinalueen ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikan ja vesihuollon rakentaminen. Myös Kirkonkylän vuonna 2012 aloitettu vesihuollon rakentamishanke saatiin valmiiksi vuonna Kunta on määrätietoisesti pyrkinyt hankkimaan omistukseensa maa-alueita Monnin taajamasta. Vuonna 2013 hankittiin noin 4,5 hehtaarin maa-ala Monnin tulevaisuuden asuinalueiden kasvusuunnalta. Investointien kokonaismäärä vuonna 2013 oli Toiminnan ja investointien rahavirran tulisi tasapainoisessa taloudessa olla pidemmällä aikavälillä (5 vuotta) positiivinen. Hausjärvellä in-

5 3 vestointimenot ovat viime vuosina olleet niin suuret, että tämä rahavirta on jo runsaat 7,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Kestoaiheena kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva rakenne Kuntarakennelaki tuli pitkän valmistelun jälkeen voimaan kesällä 2013 ja siihen sisältyy käytännössä lähes kaikkia kuntia koskeva kuntarakenteen selvitysvelvollisuus. Hausjärven kunnanvaltuusto päätti , että kunta tekee liitosselvityksen Lopen kunnan ja Riihimäen kaupungin kanssa. Kuntarakenteen selvitystyö käynnistettiin joulukuussa 2013 kolmen kunnan valtuustojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Kuntarakenteen selvitystyön ensimmäinen vaihe valmistuu keväällä 2014 ja valtuustot päättävät kesäkuun alussa edetäänkö selvityksessä toiseen vaiheeseen. Kuntarakenteen lisäksi vuotta 2013 leimasi epätietoisuus tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta. Maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennehankkeessa yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin koko maakunnan kattava laajan järjestämisvastuun sote-alue ja kolme seutukunnallista perustason aluetta. Hausjärven kunta on omissa lausunnoissaan kannattanut tätä rakennetta. Tilinpäätöksen valmisteluvaiheessa on vielä epäselvää millaisen rakenteen tuleva sotejärjestämislaki mahdollistaa. Vuoden 2014 näkymistä Talouden tasapainottamispyrkimuksistä huolimatta vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin runsaat 1,3 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Taloussuunnitelman mukaan talouden tasapaino saavutetaan vasta vuonna Tammi - helmikuun kirjanpidon toteutuman perusteella kunnan talous on alkuvuonna kehittynyt talousarviota positiivisemmin: verotulojen kasvu viime vuodesta on jakoosuuden korotuksen ja tilitysrytmin muutoksen johdosta peräti 13,5 % ja käyttötalouden menot ovat jopa pienemmät kuin viime vuoden tammi - helmikuussa. Tässä vaiheessa vuotta on kuitenkin mahdotonta tehdä vielä koko vuotta koskevia ennusteita. Kunnan työttömyysaste oli tammikuussa 2014 maakunnan alhaisin (8,0 %), mutta työttömyys on kuitenkin Hausjärvelläkin ollut kasvussa. Työttömyysprosentti kasvoi viime vuoden tammikuuhun verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä. Myös nuorten ja yli vuoden työttömän olleiden määrät ovat pysyneet verrattain korkealla tasolla. Kunnan asukasmäärä aleni vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan 58 asukkaalla. Tammi - helmikuussa kunnan asukasmäärä on kuitenkin kasvanut 34 asukkaalla. Hausjärvellä 18. päivänä maaliskuuta 2014 Päivi Terävä kunnanjohtaja

6 4 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan hallinnon kannalta keskeisin muutos oli se, että kunnallisvaalien myötä uudet toimielimet aloittivat toimintansa. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoonpano ja poliittiset voimasuhteet on esitetty jäljempänä. Toimielinten määrä säilyi entisellään, mutta tarkastuslautakunnan kokoa kasvatettiin kahdella henkilöllä: tarkastuslautakunta koostuu puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, joiden on oltava valtuutettuja sekä lisäksi viidestä jäsenestä. Hausjärven kunnan hallinto-organisaatio on ollut voimassa nykyisen kaltaisena vuodesta Tällöin perusturva-, sivistys- ja teknisen toimen lisäksi muodostettiin kaksi palvelukeskusta, Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus sekä Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus. Jälkimmäinen sisältää myös ympäristölautakunnan alaiset toiminnot. Kuvattua organisaatiomallia vastaava hallintosääntö astui voimaan vuoden 2010 alusta. Merkittävin viranhaltijaorganisaatiossa tapahtunut muutos oli se, että varhaiskasvatus siirtyi sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2013 alusta. Tätä ennen esiopetus ja päivähoito oli perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Vuonna 2013 hallintosääntöön tehtiin muutoksia alkaen. Muutokset kohdistuivat perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan ja koskivat sosiaaliohjaajan ja osastosihteerin päätösvallan määrittelyä. Kunnanvaltuusto päätti hallintosäännön muuttamisesta kokouksessaan ( 43). Kunnan organisaatio on kuvattu seuraavalla sivulla.

7 5 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto- ja sisäiset palvelut - palv.keskus (hallintojohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen -palv.keskus (talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka- ja siivouspalvelut - kansainvälinen toiminta - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU-tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - perusturvan toimialan hallintopalvelut - sosiaalityö - talous- ja velkaneuvonta - työpajatoiminta - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - sivistystoimen hallintopalvelut - varhaiskasvatus - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta- ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - teknisen toimialan hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut) - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio

8 6 Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: Kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 10 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 Kansallinen Kokoomus 8 Perussuomalaiset 5 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Masalin Kari (sd) Timo Silván (kesk) Timo Kulonen (ps) Juha Salovaara (kok) Valtuutetut Nimi Puolue Nimi Puolue Nimi Puolue Arola Mikko Kok Laine Auli Vihr Pyrä Markku SD Aropaltio Esko PS Lehtonen Juha SD Pyyhtiä Risto PS Arovuori Kyösti Kok Lokinperä Pekka Kesk Ratilainen Timo PS Brotherus Ilkka Kok Masalin Kari SD Riihelä Tarja Kok Hietanen Satu Kesk Metsola Eeva-Kaisa Kesk Ristavaara Heini Kesk Hynönen Olli-Pekka Kok Miettunen Outi Kesk Roivas Soile VAS Ihalainen Esko Kesk Mäkinen Jari SD Ruottu Marko Kok Jaakkola Simo Kesk Myyrä Minna Kesk Salovaara Juha Kok Juuri Anu SD Nuora Timo Kesk Silván Timo Kesk Kaitainen Tapani KD Pokkinen Erkki SD Suikkari Mika SD Kala Pentti SD Pottonen Päivi SD Tiippana Risto Kok Kulonen Timo PS Puranen Juha PS

9 7 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 3 Kansallinen Kokoomus 2 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Lokinperä Pekka (Kesk), puheenjohtaja Tiippana Risto (Kok), I varapuheenjohtaja Pokkinen Erkki (SD) II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (Kesk) Juuri Anu (SD) Mäkinen Jari (SD) Ratilainen Timo (PS) Riihelä Tarja (Kok) Ristavaara Heini (Kesk) Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Esko (Kesk) Kettinen Nina (Kok) Pyrä Markku (SD) Päivi Linna (Kesk) Huhtala Ritva (SD) Lehtonen Juha (SD) Esko Aropaltio (PS) Hynönen Olli-Pekka (Kok) Metsola Eeva-Kaisa (Kesk) Tilintarkastaja Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Päivi Terävä. Tilintarkastajana toimi PriceWaterhouseCoopers Julkistarkastus Oy. 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa.

10 8 Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Hausjärven kunnan tilivelvolliset on määritelty seuraavasti: Toimielin Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunnan toiminnot Tarkastuslautakunnan toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml Vesilaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia. 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen 1 ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Seuraavassa kuviossa on esitetty bruttokansantuotteen vuosimuutos (prosentteina) vuosina Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

11 9 Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Tilastokeskuksen 2 alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

12 10 nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot. Tilastokeskuksen 3 työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisvuoden joulukuussa. Neljännellä vuosineljänneksellä (loka-joulukuussa) työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2012 vastaavalla ajanjaksolla. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 7,7 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2013 joulukuussa (virhemarginaali ±33 000), mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli vähemmän ja naisia enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Työllisten määrä kasvoi julkisella sektorilla ja väheni yksityisellä sektorilla edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 1,8 prosenttiyksikköä 67,2 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 68,2 prosenttia. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2013 joulukuussa (virhemarginaali ±18 000), mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli ja naisia henkeä. Työttömyysaste oli joulukuussa 7,9 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 7,3 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,6 prosenttia vuotiaita nuoria oli joulukuussa yhteensä Heistä työllisiä oli ja työttömiä Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen Nuorten vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli joulukuussa 16,6 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 19,3 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 7,1 prosenttia. Vuosikeskiarvotarkastelussa työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Vastaavasti vuoden 2013 työllisyysaste oli 68,5 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 69,0 3 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= joulukuu Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

13 11 prosenttia. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia ja vuonna 2011 se oli 7,8 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin vuonna Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2013 oli 1,9 prosenttia pienempi kuin vuonna Myös työpanoksen määrä työllistä kohti väheni hieman. Kuntatalouden taloudellinen kehitys Tilastokeskus 4 tuottaa vuosittain tilaston, joka perustuu Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistiedonkeruuseen kuntien tilinpäätösarvioista. Tilaston mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu jatkui huomattavan suurena ja oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kansantalouden tilinpito -tilaston 5 mukaan kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,2 miljardia euroa. Alijäämää pienensi verotulojen kasvu 7,1 prosenttia, mihin vai- 4 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. ISSN= vuosineljännes Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 5 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

14 12 kutti kuntien jako-osuuksien oikaisu. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 8 prosenttia. Hausjärven kunnan toimintaympäristön kehitys Hausjärven kunnan väestömäärä oli joulukuun lopussa Tilastokeskuksen 6 ennakkotietojen mukaan asukasta. Näin ollen asukasluku oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 58 asukasta eli 0,7 % pienempi. Hämeen liiton väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan asukasluvun pieneneminen johtuu kuntien välisestä muutosta, sillä lähtömuutto oli 77 asukasta tulomuuttoa suurempi Hausjärven osalta. Sen sijaan syntyneitä oli kahdeksan enemmän kuin kuolleita ja nettomaahanmuutto oli 11 henkilöä. Hausjärven kunnan asukasmäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Kasvu on kuitenkin taittunut, sillä vuoden 2013 asukasmäärä on pienempi kuin vuonna Kunnan asukasluvun kehitystä kuvataan seuraavassa kuviossa, jossa asukasluvun muutos on esitetty indeksilukuina. Perusvuotena on vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on 100. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasluku pieneni ikäryhmissä alle 25 vuotiaat (asukasluvun muutos 28 asukasta eli 1,1 %), vuotiaat (vähennys 50 asukasta eli 1,0 %) sekä ikäryhmässä yli 75- vuotiaat (vähennys 18 asukasta eli 2,7 %). Asukasluku kasvoi ikäryhmässä vuotiaat 38 asukkaalla eli 4,4 %. Hausjärven väestörakenne on 2000 luvulla muuttunut jonkin verran. Suhteellisesti suurimmat muutokset liittyvät toisaalta vuotiaiden lukumäärän kasvuun 24,9 prosentilla ja toisaalta vuotiaiden lukumäärän pienenemiseen 11,8 prosentilla. Lukumääräisesti suurin muutos on vuotiaiden ikäryhmässä, jossa asukasluku on vuosina kasvanut 431 hengellä. Alla on kuvattu kunnan väkiluvun kehitystä vuosina ikäryhmittäin indeksilukuina ja väestöosuuksina. Indeksilukutaulukossa asukasluvun yhteismäärä on esitetty myös vuoden 2013 osalta. Pylväiden arvopisteet ovat vuoden 2012 arvoja. 6 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

15 13 Hausjärven työttömyysluvut ovat parempia kuin maakunnassa tai Suomessa keskimäärin, mutta kuitenkin kasvussa. Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Hausjärvellä joulukuun lopussa 7,8 %, kun vastaava luku Kanta-Hämeessä oli 11,7 % ja koko maassa 12,6 %. Hausjärven työttömyysaste oli joulukuun 2013 lopussa 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 28 henkilöllä eli 9 %.

16 14 Huolestuttavaa on nuorten työttömyysasteen kasvu. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus alle 25-vuotiaiden työvoimasta oli vuoden 2013 joulukuun lopussa 14,1 % eli 2,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kanta-Hämeessä nuorten työttömyysaste oli 18,0 % ja kasvu 3,8 prosenttiyksikköä. Hausjärven nuorten työttömyysaste on kuitenkin Riihimäen seutukunnan matalin. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä oli vuoden 2013 lopussa 70 henkilöä eli 13 henkilöä (23 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Hausjärven kunnassa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin Kanta-Hämeessä (21 %) ja Riihimäen seutukunnassa (18 %). Avoimia työpaikkoja oli joulukuun lopussa 2013 Hausjärvellä seitsemän kappaletta eli yksi enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 uudispienrakentamisen määrä pysyi vuoden 2012 tasolla. Tonttikysyntä oli edelleen hyvin vaimeaa ja siten kunta myi vain yhden tontin ja vuokrasi kaksi. 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Merkittävin muutos, joka vaikutti kunnan vuoden 2013 talouteen, oli verotulojen poikkeuksellisen suuri kasvu. Verotulot kasvoivat seuraavista syistä: verontilityslain muutoksen myötä verotulojen tilitysrytmi muuttui, kuntien ja valtion välistä jako-osuutta muutettiin kuntien hyväksi ja verotulojen maksuunpanon mukaisen tilityksen oikaisu oli kunnalle edullinen. Lisäksi verotulojen kasvuun vaikutti kunnan päätös korottaa veroprosentteja. Eniten veroprosenttikorotuksista verotulojen kasvuun vaikutti kunnan tuloveroprosentin korottaminen 20,00 prosentista 20,50 prosenttiin. Lopulta kunnan verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna euroa eli 10,6 %. Kasvu sisältää poikkeuksellisia ja kertaluonteisia eriä ja vuonna 2014 onkin odotettavissa, että verotuloja kertyy noin euroa (1,1 %) vähemmän kuin vuonna huolimatta 0,5 prosenttiyksikön korotuksesta tuloveroprosenttiin. Vuoden 2012 lopulla alkanut ja alkuvuonna 2013 jatkunut lastensuojelun kustannusten merkittävä kasvu johti siihen, että talousarvion määrärahat osoittautuivat riittämättömiksi. Lastensuojelutoimintaa pyrittiin kehittämään vuoden aikana ennaltaehkäisevään suuntaan ja tällä toivottiin olevan vaikutusta myös toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannusten kasvu taittuikin loppuvuonna Suurin muutos kunnan talousarvioon tehtiin joulukuussa, jolloin myönnettiin lisämäärärahaa lähinnä perusturvan toimintaan ja pyrittiin kattamaan menoylitystä eri toimialojen määrärahoja ja tuloarvioita tarkistamalla. Lisäksi kunnan verotuloarviota korotettiin merkittävästi. Kunnan toimintatulojen kertymisen kannalta huomionarvoisia seikkoja ovat muun muassa vanhustenhuollon tulojen kertyminen edellisvuotta suurempina ja uusi linjaus kunnalle maksettavan työllistämistuen maksamisperusteissa, joka vähensi kunnan työllistämistukituloja. Hausjärven kunnan sisäisenä taseyksikkönä teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii vesihuoltolaitos. Vesihuoltolain mukaisesti vesihuolto tulisi järjestää omakustannusperiaatteella. Myös pääomakulut on syytä huomioida, kun tarkastellaan omakustannusperiaatteen toteutumista. Vuonna 2013 kunnanvaltuusto hyväksyi lyhennysohjelman ja ehdot lainalle, jonka kunta on antanut vesihuoltolaitokselle silloin, kun vesihuoltolaitos muodostettiin omaksi taseyksikökseen. Lainanlyhennykset ja lainan korot kirjattiin kunnan ja taseyksikön kirjanpitoon jo vuodelta Järjestely luo painetta vesimaksujen korottamiselle. Lyhennysohjelman ehdot määriteltiin kuitenkin varsin kohtuullisiksi, jotta korotustarve ei olisi liian suuri. Kunnan investoinnit olivat edelleen merkittäviä kunnan taloudelliseen tilanteeseen nähden. Ryttylän koulukeskuksen rakentaminen jatkui ja oli rahamääräisesti selvästi suurin tilikauden investointihanke. Muita suurimpia investointihankkeita oli Oitin Manassenpellon kunnallistekniikan rakentaminen ja Kirkonkylän vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen.

17 15 Kunnanvaltuusto hyväksyi uudistetut suunnitelmapoistojen perusteet ja pysyvien vastaavien kirjanpito- ja poistolaskentaohjeet kokouksessaan ja vuoden 2013 poistot laskettiin päätöksen mukaisesti. Suunnitelmapoistojen perusteiden muuttaminen ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia poistojen määrään. Hausjärven kunnan käyttämät poistoajat ovat joiltakin osin pidemmät kuin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa määritellyt alarajat. Poistoajat ovat kuitenkin lyhempiä kuin yleisohjeessa määritellyt sallitut pisimmät poistoajat. Alarajoja pidempien poistoaikojen käyttäminen on perusteltu, kuten yleisohjeessa edellytetään. Kunnan kehittämisen kannalta tärkeää oli se, että Oitin Manassenpellon pientaloalueen asemakaava sai lainvoiman ja ensimmäiselle osalle tonteista rakennettiin kunnallistekniikka. Myös Oitin ja Ryttylän yritysalueiden asemakaavat saivat lainvoiman. Muista kunnan kehittämishankkeista merkittävimmät olivat lastensuojelun kehittämishanke sekä kaksi EUrahoitteista hanketta. Lastensuojelun kehittämishanke toteutettiin pääosin lahjoitusrahastovaroin. EUrahoitteisista hankkeista pohjaveveden riskienhallintahanke (Happi-hanke) päättyi toimintavuonna ja kylätoiminnan edistämishanke (KYKYÄ-hanke) toimi viimeisen kokonaisen toimintavuotensa. Lisäksi kunnassa valmisteltiin palvelusetelin käyttööottoa sekä terveyskeskuksen vuodeosaston osan muuttamista perusturvatoimen alaiseksi hoivaosastoksi. Nämä muutokset toteutettiin vuoden 2014 alusta alkaen. Vanhuspalvelulaki astui voimaan Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan tulevaisuuteen vaikuttaa keskeisesti valmisteilla olevat kansalliset rakenneuudistukset. Hausjärven kunta osallistuu alkuvuonna 2014 rakenneselvitykseen yhdessä Riihimäen kaupungin ja Lopen kunnan kanssa. Lisäksi tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta ei ole tilinpäätöksen laatimishetkellä sitovia päätöksiä. Valmisteilla on myös valtionosuusjärjestelmän muutos. Muutos on melko perusteellinen, mutta käytettävissä olevien laskelmien perusteella valtionosuusjärjestelmän muutos ei aiheuta kunnalle merkittäviä muutoksia valtionosuusrahoituksen määrään. Sen sijaan jo päätetyt valtionosuusleikkaukset jatkuvat aina vuoteen 2017 asti ja tämä on kunnan palvelujen rahoittamisen kannalta merkittävä asia: ilman vuonna 2012 aloitettuja vuosittaisia valtionosuusleikkauksia kunnan valtionosuustulo olisi arvion mukaan vuosina noin 11 miljoonaa euroa suurempi kuin ilman leikkauksia. Valtionosuusleikkausten vaikutus on huomioitu kunnan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa, mutta mahdolliset lisäleikkaukset ovat ongelmallisia kunnan talouden tasapainottamistavoitetta silmällä pitäen. Onkin tärkeää, että kuntien velvoitteita puretaan samalla kun valtionosuusrahoitusta vähennetään. Samoin on tärkeää, että kun velvoitteita puretaan, kunnassa pystytään tekemään riittävät päätökset toiminnan sopeuttamiseksi vähempien tai matalampien velvoitteiden tasolle. Valtionosuuksien leikkaustarpeeseen vaikuttaa yleisen taloudellisen tilanteen kehittyminen. Yleinen taloustilanne vaikuttaa myös verotulojen kehittymiseen. Verotulot ja valtionosuudet ovat kunnan toiminnan kannalta keskeiset erät: ne muodostavat vuoden 2013 tilinpäätöksen luvuilla laskettuna noin 88 % kunnan tuloslaskelman tuloista. Työmarkkinatuen rahoitusuudistus siirtää kunnille merkittävästi lisärahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Muun muassa väestörakenteen muuttumisen vuoksi kuntaan kohdistuu sosiaali- ja terveysmenojen kasvupainetta seuraavina vuosina. Kunnan käyttötalousmenojen kannalta on myös tärkeää, että terveydenhuollon kuntayhtymien talous pysyy jatkossa hallinnassa. Kunta on kiinnittänyt huomiota myös maksujen ja taksojen perusteisiin. Jatkossa painetta kohdistuu erityisesti vesihuoltolaitoksen maksuihin, sillä vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat mittavia.

18 16 Kunta on investoinut pääsääntöisesti liikaa tulorahoitukseensa nähden. Silti investointipaineita on edelleen. Kunnan velkamäärä on kasvanut huolestuttavasti ja suuri investoinnit merkitsevät lainamäärän kasvua tulevina vuosina. Tämä kasvattaa osaltaan korkoriskiä: vaikka kunnan lainojen suojausaste onkin korkea, kunnan keskimääräisiin korkokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, mihin korkotasoon uusia lainoja joudutaan kiinnittämään. Toisin sanoen myös korkotason pysyminen matalana parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa talouden tasapaino suunnitellusti vuoteen 2017 mennessä. Tällä hetkellä kunnan suunnitelma talouden tasapainottamisesta perustuu oletukselle, että toimintamenojen kasvu pysyy maltillisena, rahoitusmarkkinat säilyvät vakaina ja korkotaso matalana sekä siihen, että talous elpyy hitaan kasvun uralle. Jotta kunta pystyy palvelemaan kuntalaisiaan riittävällä määrällä riittävän laadukkaita palveluita siedettävällä ja elinvoiman turvaavalla verorasituksella, tulee kunnan pystyä hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua ja supistaa investointejaan tulevina vuosina. Tilinpäätöksen laatimishetkellä takana on neljä kuukautta (marraskuu helmikuu 2014), joina käyttötalousmenot ovat kasvaneet vaatimattomasti. Lisäksi kunnalla on hyvät edellytykset asukasmäärän kasvulle ja uusien yritysten syntymiselle. 1.8 Kunnan henkilöstö Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot ovat euroa. Summa sisältää sairausvakuutuskorvaukset ja työllistettyjen palkat, joista on vähennetty työllistämistukitulot. Palkat ja palkkiot olivat vuonna euroa (1,0 %) edellisvuotta suuremmat. Kokonaisuudessaan henkilöstömenot olivat vuonna 2013 vastaavasti euroa eli euroa (1,3 %) edellisvuotta suuremmat. Vuonna 2013 toteutettiin työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset ja järjestelyerien kohdennukset alkaen. Kunnan henkilöstömäärä laski vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden. Henkilöstömäärän kehitystä kuvaa alla oleva taulukko vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto * Perusturvatoimi varhaiskasvatus Sivistystoimi varhaiskasvatus 37 6 Tekninen toimi Yhteensä Työllistetyt Yht. (sis. työllistetyt)** *) V lukien sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. Varhaiskasvatus siirrettiin hallinnollisesti perusturvatoimesta sivistystoimeen lukien. **) Työllistetyt laskelmassa mukana vasta vuodesta 2012 lähtien.

19 17 Vähennys kohdistui erityisesti määräaikaiseen henkilöstöön. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Hausjärven kunnasta tuli toimintavuoden aikana Kunta Pro Oy:n osakas ja kunta ryhtyi käyttämään osakkuuden mahdollistamaa sijaispalvelua. Näin ollen kaikki sijaiset eivät enää tilinpäätösvaiheessa olleet kunnan henkilöstöä. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyneitä henkilöstöresurssilisäyksiä toteutettiin seuraavasti: Toimiala Määrä Tehtävä/nimike Alkaen Sivistystoimi/varhaiskasvatus 1,0 lastenhoitaja Sivistystoimi/varhaiskasvatus 1,0 lastenhoitaja Perusturvatoimi/vanhustenhuolto 1,0 hoitaja Perusturvatoimi/vanhustenhuolto 1,0 hoitaja Talousarvioon sisältyi myös varhaiskasvatuksen toimistosihteerin palkkaaminen alkaen. Tehtävässä toimi tätä ennen työllistetty. Toimistosihteeriä ei kuitenkaan palkattu, sillä keskushallinnon toimistotyön osalta tehtiin uudelleenjärjestelyjä, joiden myötä varhaiskasvatuksentoimistosihteeriresurssi järjestyi olemassa olevasta henkilöstöstä. Lisäksi vuoden 2013 henkilöstökuluihin vaikutti koko vuoden osalta sellaiset henkilöstölisäykset, jotka toteutettiin kesken vuotta Tällaisia olivat: Toimiala Määrä Tehtävä/nimike Alkaen Sivistystoimi/perusopetus 1,0 laaja-alainen erityisopettaja Perusturvatoimi/päivähoito 2,0 lastentarhanopettaja Perusturvatoimi/päivähoito 2,5 lastenhoitaja Perusturvatoimi/sosiaalityö 1,0 sosiaaliohjaaja Hallinnon sisäiset palvelut - palvelukeskus/ruoka- ja siivouspalvelut 1,0 keittiö- ja siivoushenkilö Sairauslomien ja työtapaturmien vuoksi poissoloja kertyi päivää vuonna Tämä on 367 päivää (5,7 %) enemmän kuin vuonna Vuodelta 2013 laaditaan toimintakertomuksesta erillään henkilöstökertomus. 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisimmät riskit ovat toimialojen arvion perusteella avainhenkilö- ja resurssiriski. Kunnan pienen organisaation haavoittuvuus korostuu erityisesti tehtävissä, joita tekee vain yksi henkilö. Tällaisia tehtäviä on useita jokaisella toimialalla. Avainhenkilö- ja resurssiriskejä on pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta- ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisäksi erityisesti sijaisten saatavuuteen liittyvää riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta on toimintavuonna ostanut Kunta Pro Oy:n osakkeita ja omistajuutensa perusteella on ryhtynyt hankkimaan sijaistyövoimaa ostopalveluna.

20 18 Toiminnallisiin riskeihin liittyy myös hankintoihin liittyvät riskit. Kunta ostaa yhä enemmän palveluja, mutta hankintoihin liittyvää kilpailutus- sekä sopimusten laadinta- ja valvontaosaamisresurssia on rajoitetusti. Resurssivaje kohdistuu sekä määrään että osaamiseen. Riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta käyttää mahdollisimman paljon KL-Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia. Jälkimmäiseltä kunta voi myös ostaa erilaisia hankintojen asiantuntijapalveluita. Kunnassa on toimintavuoden aikana havaittu edellä mainittujen riskien ohella myös tietoturvariskin kasvaminen. Kunnassa on paljon tietojärjestelmiä, jotka sisältävät luottamuksellisia tietoja. Tämä riski on ollut olemassa ennenkin ja sitä hallinnoidaan yhdessä RHL-Data Oy:n kanssa. Uutena asiana on havaittu sosiaalisen median mukanaan tuoma riski: kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee käyttää sosiaalista mediaa niin, ettei luottamuksellisia tietoja välity julkiseen jakeluun. Tämän riskin pienentämiseksi kunnassa hyväksyttiin toimintavuoden aikana sosiaalisen median ohje. Taloudellisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvat verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä korkotason nousuun. Näiden riskien osalta keskeistä on yleisen taloudellisen tilanteen ja rahamarkkinoiden tilanteen kehittyminen. Maailman ja Euroopan talouden riskit ja hidas kasvu sekä Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin vaikutus maailmantalouteen ja rahoitusmarkkinoihin vaikuttavat myös Suomeen ja julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksiin. Näiden riskien olemassaoloon kunta ei voi vaikuttaa, mutta kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, miten suuri vaikutus riskien konkretisoitumisella on kunnan toimintaan ja talouteen. Myös terveydenhuollon kuntayhtymien talouden kehitys muodostaa kunnalle riskin, jota on pyrittävä hallitsemaan aktiivisella omistajuudella. Lisäksi kunnan konserniyhteisöjen omaisuuserien arvostuksiin liittyy riskejä, jotka edellyttävät aktiivista seurantaa ja tarvittaessa toimia riskien pienentämiseksi Ympäristötekijät Hausjärven pohjavesien riskienhallintahanke (HAPPI-hanke) käynnistyi keväällä 2010 ja hanke päättyi alkusyksyllä Hankkeessa jatkettiin muun muassa Oitin liuottimilla pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia ja laadittiin toimenpideohjelma pohjavesialueilla sijaitsevien riskien vähentämiseksi. Hankkeen puitteissa kartoitettiin myös kunnan vanhojen kaatopaikkojen riskejä. Hankkeen rahoitus tuli 75-prosenttisesti Euroopan aluekehitysrahastosta. Muita rahoittajatahoja ovat Hausjärven kunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi. Toimintavuonna valmisteltiin myös kunnan haja-asutuksen vesihuollon strategian päivitystä. Kunnanvaltuusto hyväksyi uusitun strategian kokouksessaan Hausjärven kunta osallistuu sopimuksen mukaan Riihimäen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneeraushankkeeseen. Puhdistamossa käsitellään Riihimäen kaupungin, Lopen kirkonkylän, Läyliäisten sekä Launosten taajamien ja Hausjärven Oitin, Hikiän ja Ryttylän alueiden yhdyskuntajätevedet sekä useiden teollisuuslaitosten jätevesiä sekäsako- ja umpikaivolietteitä. Hanke on tärkeä erityisesti Vantaanjoen pääuoman yläosan veden ravinnekuormituksen, hygieenisen laadun sekä kalaston ja pohjaeläinten kannalta, mutta tärkeää se on myös joen keski- ja alajuoksulla. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (123 ) ympäristönsuojelulain 19 n mukaiset ympäristönsuojelumääräykset. Lisäksi kunnan ympäristötoimessa on varauduttu kunnan ympäristötoimen valvontasuunnitelman laadintavelvoitteeseen, joka mahdollisesti säädetään vuoden 2014 aikana.

Hausjärven kunta. Tasekirja. Kunnanhallitus 31.3.2015, 138 Kunnanvaltuusto 28.4.2015, 29

Hausjärven kunta. Tasekirja. Kunnanhallitus 31.3.2015, 138 Kunnanvaltuusto 28.4.2015, 29 Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2014 Kunnanhallitus 31.3.2015, 138 Kunnanvaltuusto 28.4.2015, 29 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Haus au järv j en e ku n n ku t n a t Ti T l i i l n i p n ää p tö t s v s uo u de d l e t l a 2014 t

Haus au järv j en e ku n n ku t n a t Ti T l i i l n i p n ää p tö t s v s uo u de d l e t l a 2014 t Hausjärven kunta Tilinpäätös vuodelta 2014 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO

Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 I TOIMINTAKERTOMUS... 5 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 5 1.1 Kunnan organisaatio... 5 1.2 Luottamushenkilöorganisaatio...

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot