Hausjärven kunta. Tasekirja vuodelta Kunnanhallitus , 99 Kunnanvaltuusto , xxx
|
|
- Onni Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2015 Kunnanhallitus , 99 Kunnanvaltuusto , xxx
2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöille ja muille tärkeille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä II TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT V LUETTELOT JA SELVITYKSET VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
3 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Hausjärven kunnan talous kehittyi suotuisasti tai jopa erinomaisesti vuonna Erityisen merkittävänä voidaan pitää vuosikatteen ja tilikauden tuloksen merkittävää paranemista sekä vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Valtuusto vahvisti vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion kokouksessaan Valtuusto päätti talousarviomuutoksista tilikauden viimeisessä eli pidetyssä kokouksessa. Talousarvion laadinta aikana loppuvuodesta 2014 talouden näkymiä pidettiin vaikeina. Pääsyynä tähän oli tieto kunnan saamien valtionosuuksien huomattavasta supistumisesta ja epävarmuus toisaalta verotulojen kehityksestä ja toisaalta varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon menojen kasvusta. Alkuperäinen talousarvio oli runsaat alijäämäinen, mitä summaa voidaan pitää Hausjärven kokoiselle kunnalle huolestuttavana. Jo alkuvuoden aikana saatiin rohkaisevia tietoja varsinkin verotulojen myönteisestä kehityksestä. Myös esimerkiksi asuintonttien kysynnän vilkastuminen loi uskoa suhdanteiden aallonpohjan jäämisestä taakse. Tammi kesäkuuta koskevan osavuosikatsauksen laadinta aikana elokuun alussa pidettiin jo mahdollisena, että tilikauden tulos kääntyisi ylijäämäiseksi. Tämän toteutumisessa oli epävarmuutta varsinkin siksi, että sen arvioitiin edellyttävän toimintakulujen jäämistä talousarviota matalammalle tasolle. Toimintakulut jäivät lopulta 0,62 % pienemmiksi kuin vuonna 2014 ja toimintakate jopa 1,59 % pienemmäksi. Nämä ovat erinomaisia saavutuksia, varsinkin, kun sosiaali ja terveydenhuollon menojen hallinta on jo pidemmän aikaa koettu vaikeaksi. Erityisen huolestuneina on totuttu seuraamaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Kanta Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menokehitystä ja kertyneitä alijäämiä. Vaikuttaa siltä, että näiden kuntayhtymien taloudessa on vihdoin löytynyt kestävä ura. Merkittävänä toimintakuluihin vaikuttavana seikkana voidaan nähdä myös perhetyön ja lastensuojelun ennaltaehkäisevä työ. Niiden toimivuus on osaltaan ehkäissyt kalliiden korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Kunnan henkilöstökulut supistuivat 1,42 % vuoteen 2014 verrattuna. Osa tästä on seurausta organisaation toiminnan tehostumisesta, osa puolestaan toimintatapojen muutoksesta. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tarvittavaa työvoimaa hankittiin vuokratyönä aiempaa laajemmin. Ostopalvelukulut eivät kuitenkaan kokonaisuutena kasvaneet. Verotuloja kertyi lopulta 1,25 % enemmän kuin vuonna Valtuusto ei korottanut kunnallisveroprosenttia vuodelle 2015, mutta kiinteistöveroprosentteja osittain korotettiin ja osittain laskettiin. Verotulojen hyvän toteutuman taustalla on myös se, että Hausjärvellä työttömyys on säilynyt vähäisenä yleistilanteeseen nähden. Joulukuun lopussa Hausjärvellä työttömiä oli 8,3 % työvoimasta, joka on 1,3 % yksikköä vähemmän kuin seuraavaksi parhaassa Kanta ja Päijät Hämeen kunnassa. Osaltaan tähän vaikuttavat kunnan harjoittamat, nuorille ja aikuisille kohdistetut työllistämistoimenpiteet.
4 2 Kunnan saamien valtionosuuksien määrä jäi 4,25 % vähäisemmäksi kuin vuonna Tämä korostaa verotulojen merkitystä kunnan taloudessa. Vaikka valtionosuuksien leikkaukset ovatkin erittäin kielteinen ilmiö, on sen taustalla myös edullinen ikärakenteemme verrattuna Kanta Hämeen muihin kuntiin. Hausjärvellä työikäisten suhteellinen määrä on sangen suuri ja siitä iäkkäämpien määrä vastaavasti pienempi. Syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Talousarvion käyttötalous, investointi ja rahoitusosan toteutumisessa näkyy, että rakentaminen ja tonttien kysyntä on edelleen vähäisempää kuin parhaiden suhdanteiden aikaan. Aallonpohja vaikuttaa kuitenkin jääneen taakse, sillä vuoden aikana kunta myi seitsemän asuintonttia ja antoi vuokralle kaksi. Vuoden 2014 toteuma oli kaksi myytyä ja yksi vuokralle annettu tontti. Vilkastunut tonttikauppa lisää omaisuuden myyntituloja. Mainittakoon myös, että kunnan investointeihin ottaman velan määrän kasvusta huolimatta korkokulut eivät kasvaneet juuri lainkaan. Kunnan rahoituskulujen kasvua rajoittaa paitsi yleinen korkotaso, myös linja, jossa velkaa otetaan eritoten vaihtuvakorkoisena. Tällöin korkoriskiä hallitaan tarvittaessa johdannaisilla. Kunnan vuosikate tilinpäätösaikana on hieman yli euroa, jossa parannusta vuoteen 2014 nähden on lähes puoli miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on runsaat euroa ylijäämäinen eli noin 2,7 kertainen vuoden 2014 tulokseen (n euroa) nähden ja noin 1,5 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä vuoden 2015 talousarviossa. Alijäämä on siis käännetty ylijäämäksi. Toisaalta kunnan taloudessa on myös kielteisiä ilmiöitä. Kunnan lainakanta kasvoi yhä. Jatkuva velkaantuminen on saatava vihdoin pysähtymään. Vaikka velkaantuminen perustuu investointitarpeisiin, nykyinen kehityspolku vie meidät umpikujaan. Jos tehokkaita tasapainotustoimenpiteitä ei kyetä muotoilemaan ja toteuttamaan melko pian, saattaa kunnan taseen heikkeneminen pahentua erittäin vaikeasti korjattavaksi tilanteeksi. Velkaantumisongelma korostuu sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuessa eli tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2019 alussa. Tuolloin kunnan tulot ja menot supistuvat erittäin merkittävästi, jopa %:lla. On epäselvää, millainen vaikutus uudistuksella on kunnan taseeseen. Huonoimmassa tapauksessa tase ei kevenisi lainkaan, jolloin kertyneiden velkojen hoitaminen muuttuisi oleellisesti aiempaa vaikeammaksi. Kunta ei tällöin kykenisi edes teoriassa toiminnallaan keräämään velkojen hoidon ja omaisuuden uusintamisen edellyttämiä ylijäämiä. Joka tapauksessa vuoden 2015 mainio tulos on arvokas saavutus, joka osoittaa, että kunnan johtavat viranhaltijat ja henkilöstö on tehnyt tuloksellista työtä suhdanteista välittämättä. Olemme oikealla tiellä. Kiitän lämpimästi työtovereita, koko henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita hyvästä työstä. Luonnollisesti tulokseen on vaikuttanut myös koko joukko kunnan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia tekijöitä. Myönteisen kehitysuran jatkuminen edellyttää näiden ilmiöiden jatkuvaa seurantaa ja uusien ideoiden, näköalojen ja toimintamallien yhteistä kehittelyä. Vaikka sosiaali ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistus kerääkin suurimman huomion, kunnan toiminnan kehittäminen sekä omin toimenpitein että erilaisten kumppanuuksien kautta on yhä mahdollista ja tarpeellista. Hausjärvellä Kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä
5 3 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto päätti muuttaa hallintojohtajan viran hallinto ja talousjohtajan viraksi lukien. Tämän taustalla oli talousjohtajan viran tuleminen avoimeksi lukien. Vuoden 2015 aikana kunnan hallinnossa tapahtui useita henkilömuutoksia. Kunnanjohtaja Päivi Terävän virkasuhde päättyi irtisanoutumisen johdosta Kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajan virkaan hallinto ja talousjohtaja Aleksi Heikkilän määräajaksi saakka. Heikkilä hoiti virkaa kunnanjohtajan viransijaisena ajan ja sen jälkeen kunnanjohtajana. Hallinto ja talousjohtajan viransijaiseksi kuntaan tuli Anitta Hietaniemi. Kunnan voimassa oleva organisaatiokaavio esitetään seuraavalla sivulla.
6 4 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus (hallinto ja talousjohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus (hallinto ja talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka ja siivouspalvelut - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - perusturvatoimen hallintopalvelut - sosiaalityö - talous ja velkaneuvonta - työpajatoiminta - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - sivistystoimen hallintopalvelut - varhaiskasvatus - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - teknisen toimen hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu
7 5 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: Kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 10 Kansallinen Kokoomus 8 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 Perussuomalaiset 5 Ryttylän ryhmä 3 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Kari Masalin (sd) Timo Silván (kesk) Timo Kulonen (ps) Juha Salovaara (kok) Valtuutetut ja jäsenyys valtuustoryhmässä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Arola Mikko kok Laine Auli vihr Pyrä Markku ryt Aropaltio Esko ps Lehtonen Juha sd Pyyhtiä Risto ps Arovuori Kyösti kok Lokinperä Pekka kesk Ratilainen Timo ps Brotherus Ilkka kok Masalin Kari sd Riihelä Tarja kok Hietanen Satu kesk Metsola Eeva Kaisa kesk Ristavaara Heini kesk Hynönen Olli Pekka kok Miettunen Outi kesk Roivas Korhonen Soile vas Ihalainen Esko kesk Myyrä Minna kesk Ruottu Marko kok Jaakkola Simo kesk Mäkinen Jari sd Salovaara Juha kok Juuri Anu ryt Nuora Timo kesk Silván Timo kesk Kaitainen Tapani kd Pokkinen Erkki ryt Suikkari Mika sd Kala Pentti sd Pottonen Päivi sd Tiippana Risto kok Kulonen Timo ps Puranen Juha ps
8 6 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 Ryttylän ryhmä 1 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Lokinperä Pekka (kesk), puheenjohtaja Tiippana Risto (kok), I varapuheenjohtaja Mäkinen Jari (sd), II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (kesk) Ollila Maaret (sd) Pokkinen Erkki (ryt) Ratilainen Timo (ps) Riihelä Tarja (kok) Ristavaara Heini (kesk) Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Esko (kesk) Kettinen Nina (kok) Lehtonen Juha (sd) Linna Päivi (kesk) Pottonen Päivi (sd) Juuri Anu (ryt) Aropaltio Esko (ps) Hynönen Olli Pekka (kok) Metsola Eeva Kaisa (kesk) Tilintarkastaja Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä. Kunnan tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT yhteisö. 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa.
9 7 Kunnanvaltuuston päätöksellä Hausjärven kunnan tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty seuraavasti: Toimielin Palvelukeskus Vastuualue Keskusvaalilautakunnan alaiset toiminnot Tarkastuslautakunnan alaiset toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml. vesihuoltolaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallinto ja talousjohtaja Hallinto ja talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia.
10 8 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen talous ja työllisyyskehitys Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen 1 mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia vuonna Bruttokansantuote oli näin ollen 207 miljardia euroa. Kansantulo kasvoi reaalisesti 1,6 prosenttia. Huolimatta tuotannon lievästä kasvusta, kansantalouden kysyntä väheni viime vuonna 0,4 prosenttia. Kysyntää vähensivät investointien, julkisen kulutuksen ja varastojen supistuminen. Investoinnit vähenivät 1,1 prosenttia. Julkinen kulutus supistui 0,9 prosenttia, mutta yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,6 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 0,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 1 prosentin. Sen sijaan yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 4 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 8 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 9,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitusasemaa paransi varastojen supistuminen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli seitsemättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5,7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon toisin kuin edellisenä vuonna (3,2 prosenttia). Valtionhallinnon alijäämä oli 6,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 miljardia euroa. Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen kasvu 1,7 prosenttia. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan 1,4 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 3,3 prosenttia yhteisöveron, kiinteistöveron ja kunnallisveron kasvettua. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia, mutta investointien arvioidaan supistuneen 0,5 prosenttia. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,4 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Ylijäämää pienensi Valtion Eläkerahaston tavanomaista suurempi tuloutus valtiolle. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1 prosentin. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,6 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus ja yrittäjätulot sen sijaan supistuivat 0,1 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,1 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia, mutta investoinnit, lähinnä asuntoihin, supistuivat 0,8 prosenttia. 1 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito 2015 [verkkojulkaisu], Tilastokeskus [viitattu: ].
11 9 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 2 mukaan työttömiä oli vuoden 2015 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 8,8 prosenttia. Työttömiä miehiä oli ja naisia henkeä. Miesten työttömyysaste oli 9,5 ja naisten 8,8 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 9,4 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2015 joulukuussa (virhemarginaali ±32 000), mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli ja naisia vähemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli joulukuussa 66,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,4 prosenttia. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 0,3 prosenttiyksikköä 67,7 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,6 prosenttiyksikköä 66,2 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 68,3 prosenttia vuotiaita nuoria oli joulukuussa yhteensä Heistä työllisiä oli ja työttömiä Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen Nuorten vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli joulukuussa 19,2 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 21,4 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 8,3 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2015 joulukuussa henkeä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli ns. piilotyöttömiä , mikä oli enemmän vuoden 2014 joulukuuhun verrattuna. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan 3 Manner Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 15,2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuodesta 566 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Kasvu oli jälleen edellisvuotta hitaampaa. Tuolloin lainakanta kasvoi 890 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuodesta 1,1 miljardia euroa eli 4,0 prosenttia erityisesti toimintatuottojen vähenemisen vuoksi. Kuntien verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 614 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia. Verorahoituksen kasvusta 591 miljoonaa euroa aiheutui verotuloista ja 22 miljoonaa euroa valtionosuuksista. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,8 prosenttia. Kasvu kiihtyi jonkin verran edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia puolestaan vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuodesta. 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. joulukuu Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. 3 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. 4. vuosineljännes Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].
12 10 Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,1 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 0,2 prosenttia, mutta toisaalta henkilöstökulut pienenivät 0,9 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätösarvioista laskettujen vuosimuutosten vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vuonna 2014 toteutetut markkinoilla toimivien liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset. Esimerkiksi kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei enää sisällä yhtiöitettyjen yksikköjen ylijäämiä, mikä selittää osaltaan vuosikatteen negatiivista muutosta. Myös kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli vuonna 2015 huomattavasti heikompi kuin edellisvuonna. Tämä on seurausta siitä, että vuonna 2014 yhtiöittämisistä saatuja kirjanpidollisia voittoja ei ollut enää vuonna Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja tulot olivat huomattavan suuret vuonna 2014 yhtiöittämisiin liittyvien kirjausten vuoksi. Hausjärven kunnan väestö ja työllisyyskehitys Hausjärven kunnan väestömäärä joulukuun lopussa 2015 oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen 4 mukaan asukasta. Näin ollen asukasluku oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 89 asukasta pienempi. Kuntien välinen muuttoliike aiheutti Hausjärvelle nettomääräisesti 109 asukkaan vähennyksen, mutta syntyneitä oli 12 enemmän kuin kuolleita ja nettomaahanmuutto oli kahdeksan henkilöä. Hausjärven työttömyysluvut ovat Kanta Hämeen parhaita, mutta kuitenkin kasvussa. Hämeen ELYkeskuksen julkaiseman joulukuun 2015 työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Hausjärvellä joulukuun lopussa 8,3 %, kun vastaava luku Kanta Hämeessä oli 12,6 % ja koko maassa 14,4 %. Hausjärven työttömyysaste oli joulukuun 2015 lopussa 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä laski 40 henkilöllä eli 10 %. Alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus alle 25 vuotiaiden työvoimasta oli vuoden 2015 joulukuun lopussa 15,4 % eli 2,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Kanta Hämeessä nuorten työttömyysaste oli 19,2 % ja kasvu 0,4 prosenttiyksikköä. Hausjärven nuorten työttömyysaste on Riihimäen seudun matalin. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä oli vuoden 2015 lopussa 76 henkilöä eli 12 henkilöä (14 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnittain tarkasteltuna määrä kasvoi vuodentakaisesta Kanta Hämeen kaikissa muissa kunnissa paitsi Hausjärvellä ja Tammelassa. Avoimia työpaikkoja oli joulukuun 2015 aikana Hausjärvellä 14 kappaletta eli yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Hausjärven kunnan toimintatuotot kasvoivat vuoden 2015 aikana 3,1 % vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakulut pienenivät 0,6 %. Koko maassa kuntien toimintakulujen on ennakoitu kasvavan 1,8 %. Vuodelle 2015 kirjatut verotuotot olivat 0,1 % muutettua talousarviota suuremmat. Verotulojen kasvu vuodesta 2014 oli 1,25 %. Tätä kehitystä voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon yleisen suhdanne ja työllisyystilanteen. Vuodelle 2015 kirjautui valtionosuuksia 1,2 % enemmän kuin muutetun talousarvion valtionosuusarvio. Kokonaisuudessaan valtionosuus pieneni edellisvuodesta 4,2 %. 4 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus [viitattu: ].
13 11 Rahoitustuotot ja kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Nettokulut olivat 3,35 % ( ) edellisvuotta pienemmät. Muutetussa talousarviossa oli varauduttu euroa suurempaan nettokuluun. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin tilikaudelle yhteensä euroa. Tämä on euroa enemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Poistosumma oli euroa talousarviota pienempi ja euroa pienempi kuin vuonna 2014, mutta tilinpäätökseen vuodelle 2015 tehdyt arvonalentumiset olivat euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin ei tehty kirjauksia päättyneellä tilikaudella. Käyttötalousosa toteutui keskeisimmiltä osiltaan odotettua parempana. Vuosikate euroa oli 20,9 % parempi kuin vuonna Vuosikate oli 145,1 % poistoista, kun aloittavassa talousarviossa tavoite oli vain 58,8 %. Tasapainon mukainen tavoiteprosentti on suurempi kuin 100. Investointimenojen yhteismäärä oli euroa ja investointitulojen yhteismäärä euroa. Suurimpia yksittäisiä investointeja olivat Savelantien valaistus, Paavolan korjaus ja kunnanviraston katon korjaus. Investointituloista valtaosa kertyi kiinteistöjen ja maa alueiden myynnistä. Kunnanvaltuuston vuodelle 2015 hyväksymää talousarviota muutettiin joiltakin osin tilikauden lopulla. 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kanta Hämeessä päätettiin , että maakunnan sosiaali ja terveyspalvelut järjestetään yhdessä maakunnallisesti vuoden 2019 alusta riippumatta valtakunnallisesta etenemisestä. Uudistuksen valmistelua maakunnassa johtaa Sote III hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluvat kaikkien kuntien ja kaupunkien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kuntajohtajat sekä maakunnan liiton ja sairaanhoitopiirin johto. Kanta Hämeen sote uudistuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksellä. Valmistelua on vuoden 2015 syksyn aikana tehty tiiviisti maakunnallisissa työpajoissa ja seminaareissa. Työn tuloksena Kanta Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen arvoiksi päätettiin asukaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Jatkovalmistelun painopisteiksi päätettiin erityisesti osallisuus sekä prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu. Samoin valmistellaan yhteiseen organisoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Niitä tarkennetaan loppukeväästä 2016 valtakunnallisen sote /itsehallintoalueiden valmistelun sisällön ja aikataulun täsmennettyä. Yleinen taloustilanne Suomessa vaikuttaa kunnan verotulojen kehittymiseen. Verotulot ja valtionosuudet ovat kunnan toiminnan kannalta keskeiset erät. Kuntaliiton julkaiseman veroennusteen perusteella kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat tulevina vuosina 1,2 2,8 prosenttia vuositasolla. Kunta on kiinnittänyt huomiota myös maksujen ja taksojen perusteisiin. Erityisesti vesihuoltolaitoksen maksuissa on ollut nousupainetta tehtyjen investointien vuoksi. Kunnan velkamäärä on kasvanut huolestuttavasti. Tulevat investoinnit merkitsevät lainamäärän kasvua tulevina vuosina. Tämä kasvattaa osaltaan korkoriskiä. Vaikka kunnan lainojen suojausaste onkin edelleen korkea, on korkojen mahdolliseen nousuun ja lainakannan kasvuun varauduttava. Kunnan keskimääräisiin korkokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, mihin korkotasoon uusia lainoja joudutaan kiinnittämään.
14 12 Korkotason pysyminen matalana parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa talouden tasapaino. Tällä hetkellä kunnan suunnitelma talouden tasapainottamisesta perustuu oletukselle, että toimintamenojen kasvu pysyy maltillisena, rahoitusmarkkinat säilyvät vakaina ja korkotaso matalana sekä siihen, että talous elpyy hitaan kasvun uralle. 1.8 Kunnan henkilöstö Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot ovat euroa eli 1,1 % edellisvuotta ja 4,2 % talousarviota pienemmät. Kokonaisuudessaan vuonna 2015 henkilöstökulut olivat eli 1,4 % edellisvuotta pienemmät. Seuraava taulukko kuvaa kunnan henkilöstömäärää tilinpäätöspäivänä ja muutosta edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen Muutos vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto ,4 % 75,0 % Perusturvatoimi ,6 % 0,0 % Sivistystoimi ,9 % 12,8 % varhaiskasvatus ,3 % 200,0 % Tekninen toimi ,3 % Yhteensä ,4 % 5,1 % ,8 % Työllistetyt ,8 % Yhteensä sis. työllistetyt ,1 % Voidaan todeta, että kunnan henkilöstömäärä ei käytännössä muuttunut tilikauden aikana. Työllistettyjä oli tilinpäätöspäivänä palveluksessa edellisvuotta enemmän. Kunta ryhtyi vuonna 2013 hankkimaan alle kolmen kuukauden sijaistarpeisiin työvoimaa ensisijaisesti vuokratyönä Seuturekry Oy:ltä. Toimintamalli koski vanhustenhuoltoa ja varhaiskasvatusta. Vuonna 2015 se on otettu laajasti käyttöön myös ruoka ja siivouspalveluihin. Vuokratyötä ei voida hyödyntää tehtävissä, joita on hoidettava virkasuhteessa. Tämä estää toimintamallin oleellisen laajentamisen opetustoimessa, joskin tuntiopettajien ja koulunkäyntiavustajien tehtäviä voidaan toteuttaa myös vuokratyönä. Vuodelta 2015 laaditaan toimintakertomuksesta erillään henkilöstökertomus. 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisimmät riskit ovat toimialojen arvion perusteella avainhenkilö ja resurssiriski. Kunnan pienen organisaation haavoittuvuus korostuu erityisesti tehtävissä, joita tekee vain yksi henkilö. Tällaisia tehtäviä on useita jokaisella toimialalla. Avainhenkilö ja resurssiriskejä on
15 13 pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisäksi erityisesti sijaisten saatavuuteen liittyvää riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta on vuodesta 2013 alkaen hankkinut sijaistyövoimaa ostopalveluna Seuturekry Oy:ltä. Toiminnallisiin riskeihin liittyy myös hankintoihin liittyvät riskit. Kunta ostaa yhä enemmän palveluja, mutta hankintoihin liittyvää kilpailutus sekä sopimusten laadinta ja valvontaosaamisresurssia on rajoitetusti. Riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta käyttää mahdollisimman paljon KL Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia. Jälkimmäiseltä kunta voi myös ostaa erilaisia hankintojen asiantuntijapalveluita. Kunnassa on paljon tietojärjestelmiä, jotka sisältävät luottamuksellisia tietoja. Tämä riski on ollut olemassa ennenkin ja sitä hallinnoidaan yhdessä RHL Data Oy:n kanssa. Uutena asiana on havaittu sosiaalisen median mukanaan tuoma riski: kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee käyttää sosiaalista mediaa niin, ettei luottamuksellisia tietoja välity julkiseen jakeluun. Taloudellisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvat verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä korkotason nousuun. Näiden riskien osalta keskeistä on yleisen taloudellisen tilanteen ja rahamarkkinoiden tilanteen kehittyminen ja kehityksen seuraaminen. Suomeen ja suomalaisten julkisten palveluiden rahoitukseen vaikuttaa yleismaailmallinen kehitys, kuten euroalueen hidas talouskasvu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja meneillään oleva konflikti Syyriassa, joka on lisännyt turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa valtavasti. Kaikkien riskien olemassaoloon kunta ei voi vaikuttaa, mutta kylläkin siihen, miten suuri vaikutus riskien konkretisoitumisella on kunnan toimintaan ja talouteen. Myös terveydenhuollon kuntayhtymien talouden kehitys muodostaa kunnalle riskin, jota on pyrittävä hallitsemaan aktiivisella omistajuudella. Lisäksi kunnan konserniyhteisöjen omaisuuserien arvostuksiin liittyy riskejä, jotka edellyttävät aktiivista seurantaa ja tarvittaessa toimia riskien pienentämiseksi.
16 14 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kunnan johtamis, suunnittelu ja ohjauskäytännöissä. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valvontaympäristö Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Kunnan strategia, organisaatio sekä toimintaa ohjaavat säännöt ovat ajan tasalla. Kunnan toimintaa ohjaavista säännöistä tuoreimpia ovat hallintosääntö, tarkastussääntö, valtuuston työjärjestys, omistajapolitiikka ja konserniohje. Sääntöjen ylläpito ja päivittämistarvetta tarkastellaan jatkuvasti ja tavoite on, että säännöstö olisi jatkuvasti tarkoituksenmukainen kulloisessakin toimintaympäristössä. Valvontaa ja seurantaa edistää työyksikköjen pienuus sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut: johtoryhmän kokous, toimialapalaverit, työpaikkakokoukset, yhteiset koulutustilaisuudet ja kehityskeskustelut. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tiedossa ei ole poikkeamia kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tulo ja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Kunnanhallitukselle raportoidaan toiminnasta ja taloudesta pääosin kuukausittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Vuonna 2015 tehtiin yksi osavuosikatsaus ensimmäisestä puolesta vuodesta.
17 15 Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot: - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on harjoitettu säännöllistä raportointia. Kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen. Toteutumien perusteella on vuoden jälkimmäisellä puoliskolla laadittu ennusteita koko tilivuoden tulevasta toteutumasta. Lisäksi kunnanvaltuusto on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2015 lopulla. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainhenkilöriskien syntymistä. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä henkilöitä osallistuu vuosittain varautumiskoulutuksiin ja maanpuolustuskursseille. Kunnan vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2013 aikana. Tässä yhteydessä analysoitiin kunnan riskejä erilaisissa toiminnoissa ja vakuutusturva mitoitettiin riskien mukaisesti. Lisäksi riskienhallintaa vahvistettiin siten, että kunta ryhtyi käyttämään vakuutusmeklarin palveluja. Silti voidaan sanoa, että riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Käyttöomaisuus ja irtaimistokirjanpidon ylläpito ja tarkistaminen on suoritettu sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Sopimustoiminta Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sopimusriitoja. Kunnan tiedossa ei ole muita sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa.
18 16 3 Kokonaistalouden tarkastelu 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on ,53 euroa ylijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on ,13 euroa alijäämäinen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä) 2015 Muutos, Muutos, % 2014 Muutos, % 2013 Toimintatuotot ,2 % ,3 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % ,3 % Toimintakulut ,7 % ,0 % Toimintakate ,6 % ,1 % Verotulot ,3 % ,6 % Valtionosuudet ,2 % ,1 % Rahoitustuotot ja kulut ,3 % ,8 % Vuosikate ,9 % ,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % ,8 % Satunnaiset erät ,0 % Tilikauden tulos ,1 % ,7 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,1 % ,7 % Tuloslaskelman tunnusluvut TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,4 12,6 12,6 12,8 Vuosikate/poistot % 127,5 114,7 84,4 33,7 Vuosikate, / asukas 348,8 285,4 211,8 77,7 Asukasmäärä
19 17 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä. Poistojen on silloin vastattava kunnan keskimääräistä investointitasoa. Vuosikate/poistot, % Prosenttia tuhatta euroa Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno Vuosikate Suunn. muk. poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno
20 18 Hausjärven kunnan vuosikate/poistot tunnusluku on kehittynyt negatiiviseen suuntaan vuoden 2009 tilinpäätöksen jälkeen. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä tunnusluku saa erityisen heikon arvon 35,8 %. Vuosien 2013 ja 2014 osalta tunnusluku on edellisvuotta parempi. Vuosikatteella on vuosina jo kyetty kattamaan suunnitelman mukaiset poistot ja vuonna 2015 myös investointien omahankintamenokin on jäänyt alle vuosikatteen määrän.
21 Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,84 Satunnaiset erät 0, ,56 Tulorahoituksen korjauserät , ,16 *TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,44 Investointien rahavirta Investointimenot , ,33 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,33 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,89 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys , ,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, ,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,00 Oman pääoman muutokset ,52 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,89 Vaihto omaisuuden muutos , ,78 Saamisten muutos , ,13 Korottomien velkojen muutos , ,06 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,04 Rahoituksen rahavirta , ,04 Rahavarat , ,01 Rahavarat , ,86 Rahavarojen muutos , ,15
22 20 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 418,6 54,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 47,9 26,4 Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassasta maksut / vuosi, Kassan riittävyys, päivää 42,8 17,2 Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on uusi tunnusluku. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 2 Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. 3 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 4 Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. 5 Kassan riittävyys = 365 x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Koska vuosikate oli edellisvuotta parempi ja koska investointimenot olivat edeltävää vuotta pienemmät, toiminnan ja investointien rahavirta parani edelliseen vuoteen nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta oli kuitenkin negatiivinen, joka merkitsee sitä, että kunta on joutunut kattamaan menojaan lainanotolla.
23 21 Kunnassa, jossa talous on tasapainossa, toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saa muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Hausjärven kunnan investoinnit ovat olleet suuret tulorahoitukseen nähden ja toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on jo pitkällä aikavälillä negatiivinen.
24 22 Vuosikatteen paranemisen myötä myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti parani edellisvuoteen verrattuna. Pääomamenojen osalta on huomattava, että kun kunta on ottanut viime vuosina paljon uutta lainaa, myös lainanlyhennykset ovat kasvaneet. Kunnan lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2015 lainanhoitokate jäi käytännössä samalle tasolle kuin edellisenä vuonna. Kunnan lainanhoitokyky on edelleen heikko. Tämä merkitsee sitä, että kunta on joutunut tänä aikana ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta ja vähentämään rahavaroja vieraan pääoman hoitamiseksi. Kunnan maksuvalmius parani vuonna Kuntaliiton suosituksen mukaan kassan riittävyyden tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä, joten Hausjärven kassan riittävyys on tämän raja arvon yläpuolella. Merkittävän suuret verotilitykset mahdollistivat sen, että maksuvalmius voitiin turvata valtuuston päättämien lainanottovaltuuksien rajoissa. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kunnassa käytettiin keväällä kuntatodistusohjelmaa tilapäisrahoitukseen.
25 Tase ja sen tunnusluvut Taseen tarkoitus on kuvata kunnan taloudellista asemaa tilinpäätöshetkellä. Hausjärven kunnan tase sisältää kunnan ja sen taseyksikkönä toimivan vesihuoltolaitoksen taseen. VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,00 Aineettomat hyödykkeet , ,47 Aineettomat oikeudet , ,13 Muut pitkävaik. menot , ,34 Aineelliset hyödykkeet , ,12 Maa ja vesialueet , ,23 Rakennukset , ,54 Kiinteät rak. ja laitteet , ,50 Koneet ja kalusto , ,02 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,83 Sijoitukset , ,41 Muut osakkeet ja osuudet , ,41 Muut lainasaamiset , ,00 Muut saamiset 5 000, ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,88 Valtion toimeksiannot 1 483, ,79 Lahjoitusrahast. er.katteet , ,09
26 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,93 Vaihto omaisuus , ,58 Aineet ja tarvikkeet , ,58 Saamiset , ,34 Pitkäaikaiset saamiset , ,78 Lainasaamiset ,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Pitkäaikaiset muut saamiset , ,78 Lyhytaikaiset saamiset , ,56 Myyntisaamiset , ,18 Muut saamiset , ,83 Siirtosaamiset , ,55 Rahat ja pankkisaamiset , ,01 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,81
27 25 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA , ,23 Peruspääoma , ,54 Edellisten tilikausien yli /alijäämä , ,57 Oikaisu edellisiin tilikausiin ,52 Tilikauden alijäämä , ,12 PAKOLLISET VARAUKSET ,52 0,00 Muut pakolliset varaukset ,52 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,87 Valtion toimeksiannot 1 483, ,79 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,06 Muut toimeksiantojen pääomat , ,02 VIERAS PÄÄOMA , ,71 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus ja vak.laitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lyhytaikainen , ,71 Lainat rahoitus ja vak.laitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat , ,57 Muut velat , ,34 Siirtovelat , ,80 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,81
28 26 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 38,0 36,7 Rahoitusvarallisuus, /asukas 2 952, ,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,0 63,1 Kertynyt yli /alijäämä, , ,8 Kertynyt yli /alijäämä, /asukas 358,3 467,3 Lainakanta , , ,4 Lainakanta /asukas 3 348, ,94 Lainasaamiset, Asukasluku Omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 % ja 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. 2 Rahoitusvarallisuus, /asukas = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot) / asukasmäärä. Tunnusluku kuvaa nopeasti rahaksi muutettavissa olevien erien riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. 3 Suhteellinen velkaantuneisuus =100*(vieras pääoma saadut ennakot) / (käyttötulot) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 4 Lainakanta = vieras pääoma (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 5 Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 11a
KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 12a
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 5a
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotTilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala
Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotTIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä
TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota
LisätiedotVakinaiset palvelussuhteet
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotKaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola
Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotVesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014
5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta
Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotUusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotLahden kaupunki. Tilinpäätös 2007
Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely
Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun
LisätiedotTALOUSARVION SEURANTA
TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010
TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotTasekirja vuodelta 2016
Liite nro 7 25.4.2017 Kvalt 28 Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2016 Kunnanhallitus 21.3.2017, 110 Kunnanvaltuusto 25.4.2017, xxx SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa
LisätiedotTiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00
TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotTiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN
TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotPohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017
Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,
LisätiedotTOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden
LisätiedotLUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus
LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotTILINPÄÄTÖS
Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotTalousarvion toteumaraportti..-..
Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotRauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016
Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotPelastusjohtaja Jari Sainio
TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
Lisätiedot