Tasekirja vuodelta 2016

Transkriptio

1 Liite nro Kvalt 28 Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2016 Kunnanhallitus , 110 Kunnanvaltuusto , xxx

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöille ja muille tärkeille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä II TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT V LUETTELOT JA SELVITYKSET VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

3 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kuntien vuoden 2016 tilinpäätöstiedot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan Kuntaliiton tekemän arvion mukaan. Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 tilikauden tulos parani lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kuntien tasapainoisen talouden taustalla on maltillinen menokehitys ja parantunueet tulot. Kuntien tulot lisääntyivät erityisesti kasvaneiden valtionosuuksien kautta. Vuoden 2016 valtionosuuksissa kompensoitiiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä 260 miljoonaa euroa ja lisäksi kunnat saivat 270 miljoonaa euroa valtionosuuksia kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena. Kuntien verotulot 2016 kasvoivat maltillisesti koko maan tasolla yhteensä 1,4 prosenttia, eli 300 miljoonaa euroa. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Hausjärven kunnan talous kehittyi erinomaisesti vuonna 2016 verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Erityisen merkittävänä voidaan pitää vuosikatteen ja tilikauden tuloksen merkittävää paranemista sekä vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Valtuusto vahvisti vuoden 2016 alkuperäisen talousarvion kokouksessaan Valtuusto päätti talousarviomuutoksista tilikauden viimeisessä eli pidetyssä kokouksessa, jotka koskivat teknisen lautakunnan esittämiä määrärahojen siirtoja investointiosassa. Vuoden 2016 talousarvioon ei tehty määrärahan lisäyksiä toimintamenoihin. Valtionvarainministeriön näkemys kuntatalouden tilasta oli vuosille aikaisempia painelaskelmia selvästi myönteisempi, sillä tulos jopa vahvistuu hieman Kuitenkin talouskasvun pysyminen vaimeana ja väestön ikääntyminen lisäävät kuntatalouden kustannuksia. Kuntatalouden näkymien vahvistuminen johtui siitä, että sekä kuntatalouden kokonaismenojen ja kokonaistulojen arvioitiin kehittyvän historiaan nähden vaimeammin. Tältä pohjalta rakennettiin kunnan alkuperäinen talousarvio euroa ylijäämäiseksi, jolla pyrittiin lähinnä nollatulokseen ja menojen kasvun hallintaan. Tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa kunnanhallituksessa arvioitiin kunnan talouden toteutuvan talousarvion mukaisesti tai hieman sitä pienempämä tulojen ja menojen osalta. Silloin arvioitiin talousarvion perustuvan realistiseen arvioon kuntalaisten palvelutarpeista ja sen edellyttämistä tuloista. Osavuosikatsauksessa arvioitiin kunnan toimintatuloja koskevien tuloarvioiden olevan vaikea saavuttaa. Keskeisenä syynä tähän nähtiin se, että myynnissä olevien kiinteistöjen ja huoneistojen kysyntä on ollut vähäistä. Käänne tähän saavutettiin marraskuun 2016 aikana, jolloin tehostettiin tonttien ja kiinteistöjen markkinointia ja myyntiä.

4 2 Toimintakulut olivat 0,4 %:a suuremmat kuin vuonna 2015 eli euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintakulut olivat 2,0 miljoonaa verran pienemmät. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menokehitys pysyi raameissa ja kertyneitä alijäämiä saatiin katettua suunnitelmallisesti. Vaikuttaa siltä, että näiden kuntayhtymien taloudessa on vihdoin löytynyt kestävä ura. Kunnan henkilöstökulut kasvoivat 1,9 %:tia vuoteen 2015 verrattuna eli eurolla. Tämä henkilöstömenojen kasvu ei ole terveellä pohjalla ja siihen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Verotuloja kertyi lopulta 0,8 % enemmän kuin vuonna 2015 eli euroa. Valtuusto ei korottanut kunnallisveroprosenttia vuodelle Verotulojen hyvän toteutuman taustalla on myös se, että Hausjärvellä työttömyys on säilynyt vähäisenä yleistilanteeseen nähden. Joulukuun lopussa Hausjärvellä oli työttömiä 7,6 %:tia työvoimasta, joka oli Kanta-Hämeen alhaisin yhdessä Lopen kanssa. Osaltaan tähän vaikuttaa kunnan harjoittama aktiivinen työvoimapolitiikka, jolla nuorille ja aikuisille työttömille kohdistetaan työllistämistoimenpiteitä. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki ns. sakkomaksu oli vuonna 2016 yhteensä euroa ja vuonna 2015 se oli euroa. Valtionosuuksia kertyi 7,4 %:a enemmän kuin vuonna 2015 eli euroa. Vuoden 2016 talousarvioonkin nähden euroa enemmän. Talousarvion käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosan toteutumisessa näkyy, että rakentaminen ja tonttien kysyntä on kasvamassa loppuvuodesta. Vuoden 2016 aikana kunta myi 4 asuintonttia, mikä oli parempi kuin vuoden 2014 toteutuma. Vuoden 2015 toteuma oli seitsemän myytyä ja kaksi vuokralle annettua tonttia. Kunnan nettoinvestoinnit toteutuivat 1,4 miljoonaa euroa pienempänä ollen 1,3 miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu 2,7 miljoonan euron nettoinvestointeihin, joista osa siirtyi vuodelle Kunnan tilinpäätöksen vuosikate on noin 4,2 miljoonaa euroa, jossa parannusta vuoteen 2015 nähden on euroa. Tilikauden tulos on runsaat 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen eli noin 1,5 miljoonaa euroa euroa parempi kuin vuoden 2015 tulos ja vajaat 2,1 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä vuoden 2016 talousarviossa. Kunta lyhensi pitkäaikaisia lainojaan 5,7 miljoonalla eurolla ja kunnan lainakanta pieneni. Samalla laskivat myös kunnan lainojen korkokulut edelliseen vuoteen verrattuna euroa ja talousarvioon verrattuna euroa. Joka tapauksessa vuoden 2016 tulos on erinomainen saavutus, ja on osoitus kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden hyvästä yhteistyöstä. Olen osaltani tyytyväinen tulokseen ja kiitän kaikkia hyvän tuloksen saavuttamisesta. Hausjärvellä Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

5 3 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2016 aikana kunnan hallinnossa tapahtui useita henkilömuutoksia kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajan virkaan alkaen VTM Pekka Määttäsen. Vs. kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä irtisanoutui kunnan palveluksesta alkaen. Pekka Määttänen hoiti kunnanjohtajan virkaa määräaikaisena VS. hallinto- ja talousjohtaja Anitta Hietaniemi irtisanoutui kunnan palveluksesta alkaen. Hallinto- ja talousjohtajan tehtävät jaettiin tässä vaiheessa kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. Lisäksi kuntaan perustettiin määräaikainen henkilöstöpäällikön toimi vuoden 2018 loppuun saakka. Henkilöstöpäällikön toimeen valittiin PsM Päivi Ojanen, joka aloitti tehtävässään Kunnanvaltuusto päätti muuttaa hallinto- ja talousjohtajan viran hallinto- ja talouspäällikön viraksi lukien. Virkaan valittiin KTM Päivi Tähtinen, joka aloitti tehtävässään Kunnan organisaatiokaavio esitetään seuraavalla sivulla.

6 4 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus (hallinto- ja talousjohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus (hallinto- ja talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka- ja siivouspalvelut - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU-tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - perusturvatoimen hallintopalvelut - sosiaalityö - talous- ja velkaneuvonta - työpajatoiminta - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - sivistystoimen hallintopalvelut - varhaiskasvatus - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta- ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - teknisen toimen hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu

7 5 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: Kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 10 Kansallinen Kokoomus 8 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 Perussuomalaiset 5 Ryttylän ryhmä 3 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Kari Masalin (sd) Timo Silván (kesk) Timo Kulonen (ps) Juha Salovaara (kok) Valtuutetut ja jäsenyys valtuustoryhmässä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Arola Mikko kok Laine Auli vihr Pyrä Markku ryt Aropaltio Esko ps Lehtonen Juha sd Pyyhtiä Risto ps Arovuori Kyösti kok Lokinperä Pekka kesk Ratilainen Timo ps Brotherus Ilkka kok Masalin Kari sd Riihelä Tarja kok Hietanen Satu kesk Metsola Eeva-Kaisa kesk Ristavaara Heini kesk Hynönen Olli-Pekka kok Miettunen Outi kesk Roivas-Korhonen Soile vas Ihalainen Esko kesk Myyrä Minna kesk Ruottu Marko kok Jaakkola Simo kesk Mäkinen Jari sd Salovaara Juha kok Juuri Anu ryt Nuora Timo kesk Silván Timo kesk Kaitainen Tapani kd Pokkinen Erkki ryt Suikkari Mika sd Kala Pentti sd Pottonen Päivi sd Tiippana Risto kok Kulonen Timo ps Puranen Juha ps

8 6 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 Ryttylän ryhmä 1 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Lokinperä Pekka (kesk), puheenjohtaja Tiippana Risto (kok), I varapuheenjohtaja Mäkinen Jari (sd), II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (kesk) Ollila Maaret (sd) Pokkinen Erkki (ryt) Ratilainen Timo (ps) Riihelä Tarja (kok) Ristavaara Heini (kesk) Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Esko (kesk) Kettinen Nina (kok) Lehtonen Juha (sd) Linna Päivi (kesk) Pottonen Päivi (sd) Juuri Anu (ryt) Aropaltio Esko (ps) Hynönen Olli-Pekka (kok) Metsola Eeva-Kaisa (kesk) Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä asti, minkä jälkeen esittelijänä toimi Pekka Määttänen. Tilintarkastaja Kunnan tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö. 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa.

9 7 Kunnanvaltuuston päätöksellä Hausjärven kunnan tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty seuraavasti: Toimielin Palvelukeskus Vastuualue Keskusvaalilautakunnan alaiset toiminnot Tarkastuslautakunnan alaiset toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml. vesihuoltolaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia.

10 8 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen talous- ja työllisyyskehitys Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen 1 mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia vuonna Bruttokansantuote oli näin ollen 214 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 2,0 prosenttia. Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investoinnit sekä kotitalouksien kulutusmenot. Investoinnit olivat 5,2 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 2 prosenttia, julkinen kulutus lisääntyi 0,5 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,5 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,5 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 3,4 prosenttia. Myös yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 3,4 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja noin 5 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 8,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kahdeksatta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,1 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,7 miljardia euroa. Alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 5,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,3 miljardia euroa. Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen 5,1 prosentin kasvu. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 2,7 miljardista 2,3 miljardiin euroon. Ylijäämää pienensi maksettujen eläke-etuuksien kasvu kun eläkemaksut pysyivät lähes ennallaan. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,5 miljardia euroa ylijäämäisiä lisääntyneiden työttömyysvakuutusmaksutulojen johdosta Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 19,8 prosenttia vuonna 2016, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1,6 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 2,1 prosenttia muun muassa eläkeläisten lukumäärän kasvun takia. 1 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito 2016, ennakko [verkkojulkaisu], Tilastokeskus [viitattu: ].

11 9 Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 1,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,7 prosenttia. Investoinnit, lähinnä asuntoihin, lisääntyivät peräti 12,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 joulukuussa , mikä oli vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 9,2 prosenttia. Työttömiä miehiä oli ja naisia henkeä. Miesten työttömyysaste oli 8,2 ja naisten 7,5 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2016 joulukuussa (virhemarginaali ±33 000). Työllisiä miehiä oli ja naisia enemmän kuin vuoden 2015 joulukuussa. 2 Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista on noussut työttömyysasteen laskiessa. Joulukuussa työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, missä kasvua edellisvuodesta 1,4 prosenttiyksikköä. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 2,0 prosenttiyksikköä 69,7 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,6 prosenttiyksikköä 66,8 prosenttiin. Nuoria vuotiaita oli joulukuussa yhteensä Heistä työvoimaan kuului henkilöä, joista työllisiä oli ja työttömiä Nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 14,7 prosenttia, mikä oli 4,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 6,7 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2016 joulukuussa henkeä eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli ns. piilotyöttömiä , mikä oli enemmän vuoden 2015 joulukuuhun verrattuna. Kuntatalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän positiiviseen suuntaan. Talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta ja kuntatalous lähenee nykyisen hallituskauden kuntatalouden tasapainottamistavoitetta. Samalla kuitenkin tulopohjaan on tulossa muutoksia, mikä vaatiii tarkkaa taloudenpitoa kuntataloudessa jo vuoden 2017 aikana. Kuntien ja kuntayhtymien tulot lisääntyivät 2016 erityisesti kasvaneiden vationosuuksien kautta. Valtionosuudet kasvoivat kustannustenjaon tarkistuksen ja veroperustemuutosten vaikutusten kompensoinnin johdosta keskimäärin 7,0 % eli yhteenlaskettuna lähes 600 miljoonaa euroa. Kuntien verotulot kasvoivat maltillisesti koko maan tasolla yhteensä 1,4 % eli 300 miljoonaa euroa. Manner-Suomen kunnat saivat verotuloja asukasta kohden euroa ja valtionosuuksia euroa. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuodesta 0,5 mil- 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. joulukuu Helsinki: Tilastokeskus

12 10 jardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin se kasvoi 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2016 päättyessä yhteensä 3,1 miljardia euroa, joka oli 3,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vuonna 2016 kaikkiaan 18 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuoden 2015 toteumatietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 13 kunnalla. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui kuitenkin vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosikate oli Manner-Suomessa asukasta kohden 440 euroa. Kaikista 297 kunnasta 111 arvioi tilikauden tuloksen olevan negatiivinen vuonna Tilastokeskuksen tilastossa liikelaitokset on 2016 alkaen yhdistetty peruskuntien ja - kuntayhtymien tietoihin. Tämän johdosta vuoden 2015 tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia viime vuonna julkaistuihin tilastotietoihin. 3 4 Hausjärven kunnan väestö- ja työllisyyskehitys Hausjärven kunnan väestömäärä joulukuun 2016 lopussa oli Tilastokeskuksen mukaan asukasta. Näin ollen asukasluku oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 88 asukasta pienempi. Kuntien välinen muuttoliike aiheutti Hausjärvelle nettomääräisesti 71 asukkaan vähennyksen jonka lisäksi syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Nettomaahanmuutto oli 2 henkilöä. Hausjärven kunnan asukasluku väheni vuoden aikana 1,05 %, kun koko Kanta-Hämeen osalta vähennys oli 0,51%. Hausjärven työttömyysluvut olivat vuoden 2016 osalta Kanta-Hämeen parhaita. Työttömien määrä oli Ely-keskuksen julkaiseman joulukuun 2016 työllisyyskatsauksen mukaan joulukuun 2016 lopussa 329 henkilöä. Tämä oli 29 henkilöä eli 8 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hausjärvellä 7,6 % kun vastaava luku Hämeessä oli 14,1 % ja koko maassa 13,6 %. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden lopussa 41 henkilöä ja määrä on lisääntynyt vuoden aikana 7 %. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli vuoden lopussa 70 ja määrä on vähentynyt vuoden aikana 10 %. Hausjärven kunnan työttömien aktivointiaste on vuoden 2016 osalta ollut erittäin hyvä eli keskimäärin 61,1 %. Kunnan työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu vuodelta 2016 noin (2015: ). Kappaleessa käytetyt lähteet: 3 Tilinpäätösarviot 2016: Kuntataloudella hyvät eväät vastata heikkenevään tulopohjaan. Kuntaliitto Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. 4. vuosineljännes Helsinki: Tilastokeskus

13 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuodelle 2016 kirjatut verotuotot euroa olivat euroa talousarviota pienemmät. Verotulojen kasvu vuodesta 2015 oli kuitenkin 0,8 % eli yhteensä euroa. Valtionosuuksia kirjautui tilikaudelle 2016 yhteensä euroa. Tämä on euroa (7,4 %) suurempi kuin vuonna Rahoitustuotot ja -kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Nettokulut olivat euroa (-21,0 %) edellisvuotta pienemmät. Talousarviossa oli varauduttu euroa suurempaan nettokuluun. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin tilikaudelle yhteensä euroa. Tämä on euroa vähemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämä johtuu pääosin investointien siirtymisestä tulevalle vuodelle. Tilinpäätökseen tehdyt arvonalentumiset ( euroa) olivat euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin ei tehty kirjauksia päättyneellä tilikaudella. Käyttötalousosa toteutui keskeisimmiltä osiltaan odotettua parempana. Toimintatuotot toteutuivat euroa (1,8 %) talousarviota ja 1,3 % edellisvuotta suurempina. Toimintakulut olivat euroa pienemmät kuin talousarviossa odotettiin. Vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna toimintakulut olivat kuitenkin euroa (0,4 %) suuremmat. Henkilöstökulut olivat euroa edellisvuotta suuremmat mutta euroa talousarviota pienemmät. Henkilöstökuluja pienentää lomapalkkavarauksen pienentyminen eurolla. Tähän vaikutti kilpailykykysopimuksen mukainen leikkaus lomarahoihin. Palveluiden ostot olivat euroa edellisvuotta pienemmät ja samalla euroa pienemmät kuin talousarviossa. Palveluiden ostoihin on kirjattu vähennykseksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Riihimäen Terveyskeskus kuntayhtymän positiivisista tuloksista Hausjärven kunnalle kuuluva osuus, joka pienentää taseessa olevaa pakollista varausta kuntayhtymien alijäämien kattamiseksi. Vuosikate euroa oli euroa (38,1 %) parempi kuin vuonna Vuosikate oli 202,6 % poistoista, kun talousarviossa tavoite oli 95,5 %. Tasapainon mukainen tavoiteprosentti on suurempi kuin 100. Tilikauden ylijäämä on euroa, joka on euroa parempi kuin alkuperäisen talousarvion tulos. Palveluiden ostojen vähennykseksi kirjattu pakollisten varausten purku parantaa tilikauden tulosta tilikaudella yhteensä euroa. Investointimenojen yhteismäärä oli euroa ja investointitulojen yhteismäärä euroa. Investointimenot jäivät arvioidusta yhteensä euroa pienemmiksi. Suurelta osin investointeja siirtyi seuraavalle vuodelle. Suurimpia yksittäisiä investointeja vuonna 2016 olivat Kuu-

14 12 lojan alue, Hikiän Vehkalukon alue ja teiden päällystäminen. Investointituloista valtaosa kertyi osakkeiden ja osuuksien sekä maa-alueiden myynnistä. 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kanta-Hämeessä on päätetty , että maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhdessä maakunnallisesti vuoden 2019 alusta riippumatta valtakunnallisesta etenemisestä. Uudistuksen valmistelua maakunnassa johtaa Sote III- hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluvat kaikkien kuntien ja kaupunkien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kuntajohtajat sekä maakunnan liiton ja sairaanhoitopiirin johto. Kanta-Hämeen sote- uudistuksen valmistelu käynnistyi jo vuonna 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksellä. Maakunnallisten työpajojen ja seminaarien tuloksena Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen arvoiksi on päätetty asukaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Valmistelun painopisteinä ovat erityisesti osallisuus sekä prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu. Samoin valmistellaan yhteiseen organisoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Yleinen taloustilanne Suomessa vaikuttaa kunnan verotulojen kehittymiseen. Verotulot ja valtionosuudet ovat kunnan toiminnan kannalta keskeiset erät. Kuntaliiton julkaiseman veroennusteen perusteella kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat 1,2 2,8 prosenttia vuositasolla. Hausjärven verotulot kasvoivat 0,8 % vuonna Valtionosuuksien odotetaan vuonna 2017 pysyvän Hausjärven kunnassa vuoden 2016 tasolla. Kunnan velkamäärä ei kasvanut vuonna 2016 mutta käteisen rahan määrä väheni lainojen suunnitelman mukaisten lyhennysten johdosta. Lainakanta on pienentynyt eurolla. Tulevat investoinnit merkitsevät lainamäärän kasvua tulevina vuosina. Korot ovat olleet matalalla ja kunnan lainojen suojausasten on korkea mutta korkojen mahdolliseen nousuun ja lainakannan kasvuun on varauduttava. Kunnan keskimääräisiin korkokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, mihin korkotasoon uusia lainoja joudutaan kiinnittämään. Rahoitusmarkkinoilla pitkät korot ovat kääntyneet nousuun mutta ennusteet näyttävät korkotason kehittyvän edelleen hyvin maltilisesti ja saavuttavan 2 % n. 10 vuoden kuluttua. Korkotason pysyminen matalana lähivuosina parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa talouden tasapaino. Tulevaisuudessa tarvitaan tarkkaa taloudenpitoa ja tulevien muutosten ennakointia. Kunnalla on hyvät perustat ja mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessakin. Kunnan arvio tulevasta kehityksestä perustuu oletukselle, että toimintamenojen kasvu pysyy maltillisena, rahoitusmarkkinat säilyvät vakaina ja sekä työllisyyden että talouden kehitys jatkuvat positiivisena. Hausjärven kunnan strategia päivitetään vuoden 2017 aikana, siinä valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

15 Kunnan henkilöstö Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot ovat euroa eli 2,3 % edellisvuotta suuremmat mutta 3,2 % talousarviota pienemmät. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut olivat euroa eli nousua edellisvuodesta oli 2 %. Seuraava taulukko kuvaa kunnan henkilöstömäärää tilinpäätöspäivänä ja muutosta edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Kunnan henkilöstö henkilöstöryhmittäin ja toimialoittain: Muutos vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto ,0 % 200,0 % Perusturvatoimi ,8 % 7,4 % Sivistystoimi ,9 % 2,4 % - varhaiskasvatus ,7 % 100,0 % Tekninen toimi ,0 % -66,7 % Yhteensä ,6 % 8,0 % Työllistetyt ,4 % Yhteensä sis. työllistetyt ,6 % Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt vuoden aikana 11 työntekijällä. Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustettiin 6 uutta vakanssia, joista 5 perusturvatoimeen ja yksi sivistystoimeen. Henkilöstön lisäyksiin perusturvatoimessa vaikutti lisäksi Hausjärven vammaissäätiöltä kunnalle siirtyneet toimintakeskus Vaahtera ja sen 3 vakinaista työntekijää. Vuodesta 2016 on laadittu erillinen henkilöstökertomus, jossa henkilöstöä ja henkilöstökustannuksia koskevia tietoja on kuvattu yksityiskohtaisesti.

16 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisimmät riskit ovat toimialojen arvion perusteella avainhenkilö- ja resurssiriski. Kunnan pienen organisaation haavoittuvuus korostuu erityisesti tehtävissä, joita tekee vain yksi henkilö. Tällaisia tehtäviä on useita jokaisella toimialalla. Avainhenkilöja resurssiriskejä on pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta- ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisäksi erityisesti sijaisten saatavuuteen liittyvää riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta on vuodesta 2013 alkaen hankkinut sijaistyövoimaa ostopalveluna Seuturekry Oy:ltä. Toiminnallisiin riskeihin liittyy myös hankintoihin liittyvät riskit. Kunta ostaa palveluja mutta hankintoihin liittyvää kilpailutus- sekä sopimusten laadinta- ja valvontaosaamisresurssia on rajoitetusti. Riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta käyttää mahdollisimman paljon KL-Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia. Jälkimmäiseltä kunta voi myös ostaa erilaisia hankintojen asiantuntijapalveluita. Kunnassa on paljon tietojärjestelmiä, jotka sisältävät luottamuksellisia tietoja. Tämä riski on ollut olemassa ennenkin ja sitä hallinnoidaan yhdessä RHL-Data Oy:n kanssa. Sosiaalisen median mukanaan tuoman riskin osalta kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee käyttää sosiaalista mediaa niin, ettei luottamuksellisia tietoja välity julkiseen jakeluun. Taloudellisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvat verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä korkotason nousuun. Näiden riskien osalta keskeistä on yleisen taloudellisen tilanteen ja rahamarkkinoiden tilanteen kehittyminen ja kehityksen seuraaminen. Suomeen ja suomalaisten julkisten palveluiden rahoitukseen vaikuttaa yleismaailmallinen kehitys, kuten euroalueen talouskasvu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja jatkuva konflikti Syyriassa, mikä on lisännyt turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa valtavasti. Kaikkien riskien olemassaoloon kunta ei voi vaikuttaa, mutta kylläkin siihen, miten suuri vaikutus riskien konkretisoitumisella on kunnan toimintaan ja talouteen. Myös terveydenhuollon kuntayhtymien talouden kehitys muodostaa kunnalle riskin, jota on pyrittävä hallitsemaan aktiivisella omistajuudella. Lisäksi kunnan konserniyhteisöjen omaisuuserien arvostuksiin liittyy riskejä, jotka edellyttävät aktiivista seurantaa ja tarvittaessa toimia riskien pienentämiseksi.

17 15 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valvontaympäristö Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Kunnan strategia, organisaatio sekä toimintaa ohjaavat säännöt ovat hallintosääntö, tarkastussääntö, valtuuston työjärjestys, omistajapolitiikka ja konserniohje. Sääntöjen ylläpito- ja päivittämistarvetta tarkastellaan jatkuvasti ja tavoite on, että säännöstö olisi jatkuvasti tarkoituksenmukainen kulloisessakin toimintaympäristössä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt hallintosäännön muutoksen , jossa mm. päivitettiin hallintosääntö uuden kuntalain mukaiseksi. Valvontaa ja seurantaa edistää työyksikköjen pienuus sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut: johtoryhmän kokous, toimialapalaverit, työpaikkakokoukset, yhteiset koulutustilaisuudet ja kehityskeskustelut. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tiedossa ei ole poikkeamia kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa.

18 16 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tuloja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Kunnanhallitukselle raportoidaan toiminnasta ja taloudesta pääosin kuukausittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Vuonna 2016 tehtiin yksi osavuosikatsaus ensimmäisestä puolesta vuodesta. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot: - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on harjoitettu säännöllistä raportointia. Kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainhenkilöriskien syntymistä. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä henkilöitä osallistuu vuosittain varautumiskoulutuksiin ja maanpuolustuskursseille. Kunnan vakuutusturva on kilpailutettu vuonna Tällöin analysoitiin kunnan riskejä erilaisissa toiminnoissa ja vakuutusturva mitoitettiin riskien mukaisesti. Lisäksi riskienhallintaa vahvistettiin siten, että kunta ryhtyi käyttämään vakuutusmeklarin palveluja. Silti voidaan sanoa, että riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Käyttöomaisuus- ja irtaimistokirjanpidon ylläpito ja tarkistaminen on suoritettu sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.

19 17 Sopimustoiminta Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sopimusriitoja. Kunnan tiedossa ei ole muita sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa.

20 18 3 Kokonaistalouden tarkastelu 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on ,11 euroa ylijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on ,05 euroa ylijäämäinen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä) 2016 Muutos, Muutos, % 2015 Muutos, % 2014 Toimintatuotot ,3 % ,2 % Valmistus omaan käyttöön ,2 % ,4 % Toimintakulut ,4 % ,7 % Toimintakate ,3 % ,6 % Verotulot ,8 % ,3 % Valtionosuudet ,4 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,3 % Vuosikate ,1 % ,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % ,8 % Satunnaiset erät 0 0 #JAKO/0! 0-100,0 % Tilikauden tulos ,1 % ,1 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,1 % ,1 % Tuloslaskelman tunnusluvut TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,5 13,4 12,6 12,6 Vuosikate/poistot % 202,6 127,5 114,7 84,4 Vuosikate, / asukas 486,6 348,8 285,4 211,8 Asukasmäärä

21 tuhatta euroa Prosenttia 19 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin tai sijoituksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä ja sillä pystytään kattamaan vähintään vuosittaiset korvausinvestoinnit. Vuosikate/poistot, % 250,0 237,1 200,0 186,2 202,6 150,0 100,0 105,3 156,4 139,7 84,4 114,7 127,5 50,0 57,0 33,7 0, , , , , , , , , , , ,0 500,0 0,0 Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno Vuosikate Suunn. muk. poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno

22 20 Hausjärven kunnan vuosikate/poistot -tunnusluku on kehittynyt positiiviseen suuntaan vuoden 2012 tilinpäätöksen notkahduksen jälkeen. Vuosina vuosikate on ylittänyt vuosittaiset poistot ja arvonalentumiset. Vuosina 2015 ja 2016 investointien määrä on ollut edellisvuosia pienempi ja vuosikate on ylittänyt investointien omahankintamenot. Tilikausien tulorahoitus on ollut näin selkeästi ylijäämäinen.

23 Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,01 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,46 *TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,47 Investointien rahavirta Investointimenot , ,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,40 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys , ,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,00 Oman pääoman muutokset ,52 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,82 Vaihto-omaisuuden muutos , ,94 Saamisten muutos , ,91 Korottomien velkojen muutos , ,21 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,06 Rahoituksen rahavirta , ,58 Rahavarat , ,16 Rahavarat , ,01 Rahavarojen muutos , ,15

24 22 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 268,8 418,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53,4 47,9 Lainanhoitokate 0,7 0,6 Kassasta maksut / vuosi, Kassan riittävyys, päivää 21,9 42,8 Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymää seurataan 5 vuoden ajanjaksoissa. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys = 365 x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Toiminnan rahavirta on riittänyt hyvin kattamaan investointimenot vuosina 2016 ja Tilikauden aikana on lisäksi maksettu suunnitelman mukaisesti maksettu pois pitkäaikaisia velkoja mutta ei suunnitelmista poiketen nostettu uutta lainaa. Tämä näkyy kassan riittävyys tunnusluvun alenemisena.

25 Tuhatta euroa Tuhatta euroa euroa/asukas 23 Kunnassa, jossa talous on tasapainossa, toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saa muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Hausjärven kunnan investointien vähentyminen on kääntänyt toiminnan ja investointien rahavirran positiiviseksi mutta pitkän aikavälin kertymä on edelleen negatiivinen , , , , ,0 0, , , , , ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta /as Lin. (Toiminnan ja investointien rahavirta) 0, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5-vuodelta vuosien aikana , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0

26 24 Vuosikatteen paranemisen myötä myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti parani edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 Pääomamenojen tulosrahoitusprosentti oli 26,4 %. Lainanlyhennykset ovat pysyneet samalla tasolla, koska uutta pitkäaikaista lainaa ei tilikaudella otettu. Kunnan lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2016 lainanhoitokate parani hieman edellisestä vuodesta mutta oli edelleen heikko. Tämä merkitsee sitä, että kunta joutuu jatkossakin ottamaan lisälainaa uusinvestointeihin, realisoimaan kunnan omaisuutta ja vähentämään rahavaroja vieraan pääoman hoitamiseksi. Kunnan maksuvalmius heikentyi vuonna 2016, kun rahavaroja käytettiin lainojen maksuun. Kuntaliiton suosituksen mukaan kassan riittävyyden tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä. Hausjärven kassan riittävyys on tämän raja-arvon yläpuolella.

27 Tase ja sen tunnusluvut Taseen tarkoitus on kuvata kunnan taloudellista asemaa tilinpäätöshetkellä. Hausjärven kunnan tase sisältää kunnan ja sen taseyksikkönä toimivan vesihuoltolaitoksen taseen. VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,32 Aineettomat hyödykkeet , ,14 Aineettomat oikeudet , ,78 Muut pitkävaik. menot , ,36 Aineelliset hyödykkeet , ,90 Maa- ja vesialueet , ,40 Rakennukset , ,89 Kiinteät rak. ja laitteet , ,88 Koneet ja kalusto , ,18 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 0, ,55 Sijoitukset , ,28 Muut osakkeet ja osuudet , ,28 Muut lainasaamiset , ,00 Muut saamiset 5 000, ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,32 Valtion toimeksiannot 0, ,37 Lahjoitusrahast. er.katteet , ,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,11 Vaihto-omaisuus , ,52 Aineet ja tarvikkeet , ,52 Saamiset , ,43 Pitkäaikaiset saamiset , ,64 Lainasaamiset , ,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Pitkäaikaiset muut saamiset , ,64 Lyhytaikaiset saamiset , ,79 Myyntisaamiset , ,52 Muut saamiset , ,67 Siirtosaamiset , ,60 Rahat ja pankkisaamiset , ,16 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75

28 26 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA , ,24 Peruspääoma , ,54 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,69 Oikaisu edellisiin tilikausiin ,52 Tilikauden alijäämä , ,53 PAKOLLISET VARAUKSET , ,52 Muut pakolliset varaukset , ,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,49 Valtion toimeksiannot 0, ,37 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,54 Muut toimeksiantojen pääomat , ,58 VIERAS PÄÄOMA , ,50 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lyhytaikainen , ,50 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot ,00 0,00 Ostovelat , ,07 Muut velat , ,02 Siirtovelat , ,41 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75

29 27 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 43,5 38,0 Rahoitusvarallisuus, /asukas , ,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 53,9 65,0 Kertynyt yli-/alijäämä, , ,9 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 608,4 358,3 Lainakanta , , ,3 Lainakanta /asukas 2 814, ,19 Lainasaamiset, Asukasluku Omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden minimitavoitetasona voidaan 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. 2 Rahoitusvarallisuus, /asukas = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot) / asukasmäärä. Tunnusluku kuvaa nopeasti rahaksi muutettavissa olevien erien riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. 3 Suhteellinen velkaantuneisuus =100*(vieras pääoma-saadut ennakot) / (käyttötulot) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 4 Lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 5 Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

30 28 Taseen loppusumma pienentyi noin 3,4 milj. euroa. Tämä johtui pääasiassa rahavarojen vähennyksestä ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. Tämä näkyy taseen vastaavaa -puolella vieraan pääoman vähentymisenä. Tilikauden ylijäämäinen tulos tarkoittaa sitä, että oma pääoma suureni tältä osin. Koska samalla vieraan pääoman määrä vähentyi, kunnan omavaraisuusaste parani ja nousi 43,5 %:iin. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku pienentyi. Näin ollen kunnan kyky selvitä omalla tulorahoituksella velan takaisinmaksusta parani hieman. Tunnusluku on Hausjärven kunnalla 53,9 %. Kunnan lainakanta piennetyi 4,9 miljoonaa euroa ja on nyt euroa asukasta kohden. Lainakanta asukasta kohden laski alle Manner-Suomen kuntien keskiarvon, mikä oli euroa / asukas. Taserakenne muuttui edullisempaan suuntaan vieraan pääoman osuuden vähentyessä. Investoinnit ovat olleet kaksi edellistä vuotta suhteellisen matalalla tasolla mutta tulevina vuosina talousarviossa on varauduttu kasvaviin investointeihin ja samalla uusien talousarviolainojen nostamiseen.

31 Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma on koottu vuoden 2016 tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja jossa taseyksikkö (vesihuoltolaitos) on yhdistetty rivi riviltä. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Näin ollen tarkastelussa tuloihin luetaan myös lainanotto TULOT /- % MENOT /- % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 6 445,1 1,3 % Toimintakulut ,2 0,4 % Verotulot ,5 0,8 % -Valmistus omaan käyttöön -45,1 37,2 % Valtionosuudet ,0 7,4 % Korkokulut 404,7-21,7 % Korkotuotot 5,2-22,5 % Muut rahoituskulut 2,6 13,6 % Muut rahoitustuotot 8,3-39,6 % Satunnaiset menot 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät -Pakoll. varausten muutos -Pysyv. vast. hyödykk. luov.voitot -138,7-42,5 % 578,4 -Pysyv. vast. hyödykk. luov.tappiot 0,0-100,0 % Investoinnit Investoinnit -Pysyv. vast. hyödykk. luov.tulot 147,3-71,2 % Investointimenot 1 412,6 94,3 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 13,6 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 % 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0-100,0 % Pitkäaik. lainojen vähennys 5 707,1 1,2 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 800,0 100,0 % Kokonaistulot yhteensä ,4-8,6 % Kokonaismenot yhteensä ,7-0,4 %

32 Kokonaistulot 0,3 % 1,3 % 25,3 % 12,1 % Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet 61,0 % Investoinnit Rahoitus- ja muut tulot 2016 Kokonaismenot 2,5 % 12,0 % Toimintamenotvalm.omaan käyttöön Investoinnit 85,5 % Rahoitus- ja muut menot

33 31 Kuntakonserni 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Kuntalain 68 a :n perusteella kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Tilikaudelta 2016 laadittu konsernitilinpäätös on kuudes Hausjärven kunnan täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Hausjärven kunnan konsernitilinpäätös sisältää seuraavat yhteisöt: Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty, kpl Ei yhdistelty, kpl Tytäryhteisöt Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 1 0 Muut osakeyhtiöt 1 0 Osakkuusyhteisöt Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 1 0 Muut osakeyhtiöt 1 0 Säätiöt 1 0 Yhdistykset 0 1 Kuntayhtymät 4 0 Yhteensä 11 1 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Ryttylän Kylätalo tytär Asunto Oy Hausjärven Pelikuja osakkuus Muut yhtiöt Hausjärven Talo Oy tytär RHL-Data Oy osakkuus Säätiöt Hausjärven Vammaissäätiö osakkuus Yhdistykset Fannyn Tupa ry ei yhdistellä Kuntayhtymät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä Hämeen liitto -kuntayhtymä

34 32 Kuntakonserni Hausjärvellä on laadittu omistajapolitiikka ja Hausjärvi -konsernin konserniohjeet, jotka on viimeksi päivitetty kunnanvaltuustossa Konserniohjeissa määritellään konserniohjauksen perusteet ja tavoitteet. Kunnanvaltuusto asettaa konsernin tavoitteet talousarviovalmistelun yhteydessä. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto on Hausjärvi -konsernin toiminnan ylin toimielin. Kunnanvaltuusto hyväksyy konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Kunnanvaltuusto tarkistaa koko konsernin strategian vähintään kerran valtuustokaudessa ja asettaa strategiset vuositavoitteet vuosittain taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kunnanvaltuusto asettaa taloussuunnitelmassa tytäryhteisölle ja toiminnallisesti merkittäville yhteisöille vuosittaiset tavoitteet. Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan perusteet. Omistajapolitiikan tavoitteena on laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen kuntalaisille. Kunnanvaltuusto päättää pääomasijoituksista tytäryhteisöihin sekä myöntää tarvittavan takauksen pitkäaikaisen vieraan pääoman hankintaan. Kunnanvaltuusto valvoo kunkin tytäryhteisön toimintaa sen vuotuisen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä liitetietojen kautta sekä pidättää itsellään oikeuden saada tarvittavia lisäselvityksiä niin harkitessaan. Tarkastuslautakunta arvioi kunnanvaltuuston puolesta arviointikertomuksessaan tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Yhtiökokousedustajien ja toimielinten jäsenten valinnasta määrätään hallintosäännössä. Kunnanhallitus Kunnanhallitus ohjaa Hausjärvi -konsernia. Hallitus vastaa Hausjärvi -konsernin toiminnan ja talouden koordinoinnista. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanhallitus antaa konsernitilinpäätöksen yhteydessä tiedot kunnanvaltuustolle yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Yhtiökokousedustajien ja toimielinten jäsenten valinnasta määrätään hallintosäännössä. Tilintarkastajia valittaessa on kiinnitettävä huomiota konsernia koskeviin tilintarkastuslain säännöksiin ja muutoinkin varmistuttava valvonnan kattavuudesta. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa ohjeita edustajilleen tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa. Kunnanhallitus kuulee tarvittaessa tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa asiantuntijoina käsiteltäessä tytäryhteisön yhtiökokousasioita. Kunnanhallitus antaa ohjeet yhteisön hallituksessa oleville kunnan edustajille merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista linjaratkaisuista. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset.

35 33 Kuntakonserni Lautakunnat Lautakunnat toiminnan järjestämisestä vastaavina toimieliminä seuraavat toimialaansa kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa, puuttuvat epäkohtiin ja raportoivat tarvittaessa kunnanhallitukselle. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada tietoja ja selvityksiä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta. Tarkastuslautakunta raportoi arviointikertomuksessaan tavoitteiden saavuttamisesta. Kunnanjohtaja sekä hallinto- ja talousjohtaja Kunnanjohtaja vastaa Hausjärvi -konsernin strategisesta johtamisesta. Kunnanjohtaja sekä hallinto- ja taloustalousjohtaja seuraavat ja valvovat tytäryhteisöjen toimintaa kunnanhallituksen hyväksymän työnjaon mukaisesti. Yhteisöt ovat velvollisia antamaan seurannan edellyttämät tiedot. Kunnanjohtaja sekä hallinto- ja talousjohtaja raportoivat seurannasta vuosittain kunnanhallitukselle päätetyn työnjaon mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin. Kunnanjohtajalla sekä hallinto- ja talousjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus valvomansa yhteisön hallituksessa hyväksytyn työnjaon mukaisesti. Hallinto- ja talousjohtajalla on oikeus antaa tytäryhteisöille talousarvion seurantaan ja konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyviä aikataulua koskevia sitovia ohjeita ja muita ohjeita. Konsernin tytäryhteisö Konsernin tytäryhteisön hallitus tai vastaava toimielin ja toimitusjohtaja vastaavat asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä siitä, että tytäryhteisössä toimitaan lainsäädännön ja konserniohjeiden mukaan.

36 34 Kuntakonserni 4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä on purettu vuoden 2016 aikana eikä se näin ollen ole mukana enää vuoden 2016 konsernitilinpäätöksessä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on aiemmin laatinut konsernitilinpäätöksen mutta nyt konsernissa tapahtuneiden myyntien johdosta sillä ei ole enää velvoitetta laatia konsernitilinpäätöstä. Täten Hausjärven kunnan konserniin on yhdistely ainoastaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tilinpäätös. Muita konsernia koskevia olennaisia tapahtumia ovat terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tilanne ja kehitys: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kertyi vuodelta 2016 ylijäämää 5,6 miljoonaa euroa (2,3 miljoonaa euroa vuodelta 2015). Sairaanhoitopiirin taseessa on katettavaa alijäämää vielä 17,6 miljoonaa euroa (23,2 miljoonaa euroa vuonna 2015). Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän vuoden 2016 tulos oli 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös vuonna 2015 kertyi ylijäämää 0,8 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän taseessa on katettavaa alijäämää vielä 1,3 miljoonaa euroa. Hausjärven kunnan osuus em. terveydenhuollon kuntayhtymien kertyneistä alijäämistä on noin 1,1 miljoonaa euroa, mikä on esitetty kunnan taseen pakollisissa varauksissa. 4.3 Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä Tulevat linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta vaikuttavat pitkälti myös siihen, mikä on kuntakonserniin kuuluvien kuntayhtymien tulevaisuus, miten niiden omistus järjestetään ja miten ne pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin palvelujen kysynnän ja toiminnan resurssien osalta. Kuntayhtymissä on tehty suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi.

37 35 Kuntakonserni 4.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhtiöiden hallituksiin ja yhtiökokouksiin kunnan edustajat on jäsenet valittu pääsääntöisesti kunnanhallituksen jäsenten, valtuuston puheenjohtajien, kunnanvaltuuston tai johtavien viranhaltijoiden keskuudesta. Tytäryhtiöiden osalta konsernivalvontaa tapahtuu myös tilintarkastuksen myötä. Tytäryhteisöissä ja Hausjärven Vammaissäätiössä tilintarkastuksen suorittaa sama tilintarkastaja. 4.5 Konserniyhteisöille ja muille tärkeille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tarkastelussa on mukana myös muita kuin konserniin yhdisteltyjä yhteisöjä (ks. konsernin rakenne edellä). Kunta asettaa tavoitteita myös yhteisöille, joissa kunnalla on omistusta ja jotka suorittavat kunnan kannalta tärkeää palvelutehtävää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Ensikäynnille pääsyn odotusaika Odotusaika ensikäynnille enintään 3 kk. Koko vuoden tietoja ei ollut saatavilla tilinpäätöksen tekohetkellä. Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Leikkausjonon pituus Leikkausta odottavien potilaiden määrän pitäminen valvontaviranomaisen hyväksymissä rajoissa. Koko vuoden tietoja ei ollut saatavilla tilinpäätöksen tekohetkellä. Talouden tasapainon säilyminen Talousarvion toteutuminen Sairaanhoitopiirin tulos on talousarvion mukainen ilman lisälaskutusta kunnilta. Alijäämän kattaminen etenee vähintään suunnitellun mukaisesti. Tavoite on toteutunut.

38 36 Kuntakonserni Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Talouden tasapainon säilyminen Hyvinvointikertomus: Kansan-sairauksien ennaltaehkäisy. Hammassairauksien ehkäisy. Hyvinvointikertomus: Mielen-terveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden toimivuus. Talousarvion toteutuminen Potku-hankkeessa kehittyjen toimintatapojen hyödyntäminen pitkäaikaissairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Potilaan aktiivisuutta lisätään oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Uusi päihde- ja mielenterveyspalveluiden yksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta alkaen. Kuntayhtymän tulos on talousarvion mukainen ilman lisälaskutusta kunnilta. Alijäämän kattaminen etenee vähintään suunnitellun mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Hoitajan vastaanotolla (pitkäaikaissairaudet, valmisteltu vastaanotto) tehdään yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan potilaan mahdollisuudet oman sairautensa hoidossa sekä tuetaan ja kannustetaan siihen. Potilaita ohjataan Riihimäellä toimiviin elämäntaparyhmiin. Suun terveydenhuollon potilaat hoidetaan kokonaisvaltaisesti huomioiden potilaiden yleissairaudet. Ennaltaehkäisevät palvelut on järjestetty lähipalveluina. Hoitajan vastaanotolla (pitkäaikaissairaudet, valmisteltu vastaanotto) tehdään yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan potilaan mahdollisuudet oman sairautensa hoidossa sekä tuetaan ja kannustetaan siihen. Potilaita ohjataan Riihimäellä toimiviin elämäntaparyhmiin. Suun terveydenhuollon potilaat hoidetaan kokonaisvaltaisesti huomioiden potilaiden yleissairaudet. Ennaltaehkäisevät palvelut on järjestetty lähipalveluina. Tavoite on toteutunut. Päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistyivät tammikuussa 2016, yhteistoiminta ja toiminnan kehittäminen käynnistyi maaliskuussa 2016 yksiköiden muuttaessa samoihin tiloihin Riihimäen pääterveysasemalle. Tavoite on toteutunut. Kuntayhtymän tilinpäätös on vuodelta 2016 ylijäämäinen. Jäsenkuntien kanssa sovittu alijäämän kattamisohjelma on toteutunut suunnitelman mukaisesti.

39 37 Kuntakonserni Kuntalaisten tarvitseman perusterveydenhuollon järjestäminen Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Riittävien ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen. Hyvinvointikertomus: vanhuspalvelujen kehittäminen. Osastohoidon painottuminen lyhytaikaishoitoon. Potilas saa tarvitessaan arkisin välittömän yhteyden terveyskeskukseen. Hoitajavastaanotolle ei-kiireellisissä asioissa pääsee 1 vk:n kuluessa ja lääkäri-vastaanotolle 2-4 vk:n kuluessa yhteydenotosta. Kotisairaalatoiminnan aloittaminen vuoden 2016 aikana. Kotisairaalan potilasmäärät, hausjärveläisten osuus. Tavoite on toteutunut osittain. Tammi-huhtikuussa eikiireellisissä asioissa T3 (= kolmas vapaa aika) oli lääkärivastaanotolle keskimäärin 8 pv, sairaanhoitajalle pääsi saman päivän aikana. Vastaanoton ulkoistus purettiin , jonka jälkeen T3 oli lääkärin vastaanotolle keskimäärin 18,5 pv ja sairaanhoitajan vastaanotolle 5,5 pv. Sairaanhoitajavastaanotolle lisättiin Hausjärvellä akuuttivastaanottoaikoja. Tavoite on toteutunut. Kotisairaalassa hoidettiin vuoden aikana 442 potilasta, käyntejä tehtiin Hausjärveläisten osuus käynneistä oli 23,8 %. Hausjärven Vammaissäätiö Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Talousarvion toteutuminen 1. Hausjärven Vammaissäätiön talous toteutuu talousarvion mukaisena eikä lisälaskutusta kunnalta tule. 2. Kehitysvammaisten päivätoiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksena mennessä. 3. Päätökset säätiön palveluntuotannon tulevaisuudesta tehdään vuoden 2016 aikana. 1. Tavoite on toteutunut. 2. Tavoite on toteutunut. 3. Tavoite on toteutunut. Hausjärven Talo Oy Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kunnan elinkeinoohjelmaa tukeva toiminta Omistajan määräämän toiminnan toteutus päätösten mukaisesti Yritysten toimitilatarpeisiin vastaaminen oman toiminnan tai ohjaavan toiminnan kautta. Annetun projektin hankesuunnitelma valmistui keväällä.

40 38 Kuntakonserni Hyria koulutus Oy Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Hausjärveläiset opiskelijat Hyriassa Tavoite on saavutettu. Perustutkinnot 2015/ /67 mattitutkinnot 2015/ /25 Nuorten syrjäytymisen ehkäise-minen kunnan ja muiden toimi-joiden yhteistyönä Negatiivisen keskeyttämisen määrä (%) Nuorten ja aikuisten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien määrä pysyy vuoden 2015 tasolla tai lisääntyy. Negatiivinen keskeyttäminen pysyy vuoden 2015 tasolla tai alenee Am- Erikoisammattitutkinnot 2015/ /8 Ei-tutkintotavoitteiset opiskelijat 2015/ /111 Kaikki yhteensä 2015/ / 211. Tavoite on saavutettu. Negatiivinen keskeyttäminen 2015 / 6,9 % / 4 % Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö (HRAKS) Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä Työpajatoiminta: asiakkaiden siirtyminen työhön tai koulutukseeen Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Työpajatoiminta: asiakkaiden siirtyminen työhön tai koulutukseeen 1. Peruskoulun päättäneet sekä lukion tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuoret saadaan ohjattua työhön tai koulutukseen. Työpajan kapasiteetti on täydessä käytössä. Yhteistyö erityisesti kunnan koulu- ja perusturvatoimen kanssa on ollut tiivistä. 2. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia kehitetään. 1. Aikuisten työpajalta vähintään 50 % asiakkaista siirtyy työelämään tai koulutukseen. Työpajan kapasiteetti on täydessä käytössä. Yhteistyö kunnan perusturvatoimen kanssa toimii saumattomasti. 2. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia kehitetään. 1. Toisen asteen koulutuspaikka on pystytty osoittamaan. Toisen asteen keskeyttäneistä ei ole saatavissa kattavaa tietoa. Työpajan kapasiteetti on ollut täydessä käytössä; nuoret 2309 toimintapäivää (tavoite 1656) ja aikuiset 2221 toimintapäivää (tavoite 2310). 2. Tavoite on toteutunut. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia on kehitetty hyödyntämällä mm. valtakunnallista Sovari-mittaria. 1. Tavoite on saavutettu; työelämään tai koulutukseen asiakkaista siirtyi 52 %. Yhteistyö Hraks:n ja kunnan perusturvatoimen kanssa toimi saumattomasti. 2. Tavoite on toteutunut. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnettiin mm. asiakaskyselyjä.

41 39 Kuntakonserni YritysVoimala Oy Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Yritysten tarvitsemien perusneuvontapalvelujen tuottaminen Neuvontapalveluja saaneiden asiakkaiden lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä vähintään 550 / vuosi, joista hausjärveläisiä noin 10 %. Tavoite osin toteutunut. Yritysvoimalalla on ollut vuoden aikana 557 asiakasta, joista hausjärveläisiä 30 eli 5,4 %. Yritysten tarvitsemien perusneuvontapalvelujen tuottaminen Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskyselyn mukainen tulos on yli 8,0. Tavoite on toteutunut. Asiakastyytyväisyys vuonna 2016 on ollut 4.2 (asteikolla 1-5, muutettuna 1-10 asteikolle olisi 8,4). RHL-Data Oy Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ICTkokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen edellyttämät perustiedot tietovarannoista ja tietojärjestelmistä kootaan ja esitetään kokonaisarkkitehtuurin edellyttämällä tavalla ja käsitellään kunnan kanssa. ICT-ratkaisujen käytettävyys, toimintavarmuus ja seudullisuus Kokonaisarkkitehtuurin edellyttämällä tavalla seudullisesti kootut perustiedot esitetään kokonaisarkkitehtuurin edellyttämällä tavalla (tapauskohtaisesti) tietojärjestelmien ja ICTinfrastruktuurin kehittämisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. ICT-ratkaisujen valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen sekä ylläpitoon ja siihen, että ratkaisu tukee joustavasti palvelurakenteen ja mahdollisen kuntarakenteen muuttumista. Tavoite toteutunut. Keskeisten järjestelmien perustiedot on koottu seudullista yhteistyötä varten ja täydennetty yksityiskohdilla mm. kuntarakenne- ja SOTErakenneselvitysten yhteydessä. Tietoja käytetään ja täydennetään uusien järjestelmien hankinnan yhteydessä, jotta varmistetaan kokonaisarkkitehtuurin edellyttämä mahdollisimman laaja järjestelmäintegraatio. Tavoite toteutunut. Hankintoihin kuuluvassa vaatimusmäärittelyssä esitetään yksityiskohdat käytettävyydelle ja toimintavarmuudelle ja otetaan huomioon käytön laajeneminen seudulliseksi, ellei se sitä jo lähtötilanteessa ole. Sopimuksiin kirjataan mahdollisuus siirtää sopimus uuden toimijan käyttöön, jos palvelutai kuntarakenteen muuttuminen sitä edellyttää.

42 40 Kuntakonserni Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Yhtiön ja kunnan väliset seurantapalaverit Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Selvitys yhteistyön tulevaisuudesta taloushallinnossa, kirjanpidossa, palkanlaskennassa ja ICT:ssä. Jokaisella palvelualueella (henkilöstöhallinto-, taloushallinto- sekä tietohallintoja ICT-palvelut) pidetään useita seurantapalavereja vuoden aikana. Palavereissa käsitellään palveluiden laatua, virheiden ennaltaehkäisyä, prosessien kehittämistä ja yhtiön ja kunnan välisen työnjaon kehittämistä. Yhtiö tuotteistaa omat palvelunsa hinnoittelun yksinkertaistamiseksi, vertailuhintojen saamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Selvitys tehty vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on toteutunut. RHL- Data Oy:n omistajien välisessä osakassopimuksessa määrätään kahdesta toiminnan kehittämistä ohjaavasta neuvottelukunnasta, tietohallinnon neuvottelukunnasta ja talousja hekilöstöhallinnon neuvottelukunnasta. Ensin mainittu kokoontui vuonna 2016 viisi ja jälkimmäinen neljä kertaa. Lisäksi pidetiin lukuisia asiakaskohtaisia palvelualueiden seurantapalavereita. Tavoite on toteutunut osittain. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluille on määritelty suoritteet vuoden 2015 aikana ja ensimmäinen budjetointi on tehty suoritepohjaisena vuodelle ICTpalveluiden osalta on koottu vuoden 2016 aikana yksityiskohtainen tieto kaikista palvelupyynnöistä ja toimeksiannoista. Tietohallinnon neuvottelukunnan ohjauksessa pyritään kootun aineiston pohjalta määrittelemään hinnoiteltavat suoritteet myös ICTtoiminnalle. Tavoite ei ole toteutunut. Yhteistyön tulevaisuuden keskeisinä perusteina pidetään SO- TE-ratkaisun yksityiskohtia ja niiden viipyessä ei varsinaisia selvityksiä ole tehty. Sen sijaan omia ja esim. Oma Häme -hankkeen pyytämiä laskemia selvityksen pohjaksi on tehty eri näkökulmista ja yhteistyön tulevaisuudesta on keskusteltu eri foorumeilla.

43 41 Kuntakonserni 4.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot 62 Vähemmistöosuus TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 35,8 35,3 Vuosikate/poistot % 178,5 145,2 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

44 42 Kuntakonserni Kuntakonsernin tilikauden ylijäämä on euroa kunnan tilikauden ylijäämää suurempi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tilikauden positiiviset tulokset on huomioitu jo Hausjärven kunnan tilinpäätöksessä pakollisten varausten ja palveluiden oston vähennyksenä. Täten ne eivät ole lisäämässä enää konsernin tulosta konsernitilinpäätöksessä verrattuna kunnan omaan tilinpäätökseen.

45 43 Kuntakonserni Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

46 44 Kuntakonserni RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 1 1 Kassasta maksut / vuosi, Kassan riittävyys, päivää Asukasmäärä

47 45 Kuntakonserni Konsernin tase ja sen tunnusluvut TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,45 Muut pitkävaikutteiset menot , ,84 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 338,22 380,10 Aineettomat hyödykkeet , ,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,72 Rakennukset , ,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,01 Koneet ja kalusto , ,44 Muut aineelliset hyödykkeet 800,29 800,29 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,51 Aineelliset hyödykkeet , ,00 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,84 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset , ,22 Muut lainasaamiset , ,68 Muut saamiset , ,42 Sijoitukset , ,16 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,55 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,89 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,95 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,62 Muu vaihto-omaisuus 1 042, ,25 Vaihto-omaisuus , ,87 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset

48 46 Kuntakonserni Lainasaamiset , ,00 Myyntisaamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 Muut saamiset , ,86 Pitkäaikaiset saamiset , ,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,75 Muut saamiset , ,16 Siirtosaamiset , ,87 Lyhytaikaiset saamiset , ,78 Saamiset , ,64 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 381,88 381,88 Rahoitusarvopaperit 381,88 381,88 Rahat ja pankkisaamiset , ,11 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,50 VASTAAVAA , ,89

49 47 Kuntakonserni VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,10 Peruspääoma , ,53 Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma , ,19 Arvonkorotusrahasto 3 160, ,21 Muut omat rahastot , ,33 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,38 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Poistoero 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,55 Eläkevaraukset 0,00 Muut pakolliset varaukset , ,55 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,66 Valtion toimeksiannot , ,89 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,19 Muut toimeksiantojen pääomat , ,58 KONSERNIRESERVI 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma , ,34 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,36 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,98 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot 0,00 Ostovelat 0,00 Korottomat velat kunnalta 0,00 Muut velat 0,00 Siirtovelat 0,00 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,86 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,75 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,71 Lainat muilta luotonantajilta 0,00

50 48 Kuntakonserni Saadut ennakot , ,20 Ostovelat , ,17 Korottomat velat kunnalta 0,00 Muut velat , ,05 Siirtovelat , ,98 Laskennalliset verovelat VIERAS PÄÄOMA , ,20 VASTATTAVAA , ,89

51 49 Kuntakonserni Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 37,5 32,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,7 58,2 Kertynyt yli-/alijäämä, , ,4 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 658,9 421,4 Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasluku Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Kuntakonsernin omavaraisuus ei näin ollen ole riittävä ja näin ollen kuntakonsernin velkarasitetta voidaan pitää merkittävänä.

52 50 5 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Vuoden 2016 tulos on ylijäämäinen ,11 euroa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että ylijäämä siirretään taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Taseessa on siirron jälkeen ylijäämää ,81euroa. Näin ollen voidaan todeta, että kuntalain 65 :n mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus ei koske Hausjärven kuntaa vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella.

53 51 II TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 1 Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä 1. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 1. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (vuosikeskiarvo) on pienempi kuin Sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen ja osallistuminen Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ostopalveluita, palveluseteliä yms. käytetään valtuuston päätösten mukaisesti täydentämään ja /tai korvaamaan omaa palvelutuotantoa. Tasapainoinen ja hallittu väestönkasvu 2. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä 3. Peruskoulun päättäneiden tilanne Päätöksenteko kunnalta edellytetyistä toimenpiteistä ja kunnan osallistumisesta 1. Palvelusetelin käyttöönotto. 2. Kuntien välisiä yhteistyömuotoja koskeva päätöksenteko Nettoväestömäärän muutos verrattuna Talouden tasapainottaminen Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä vähenee vuoden 2015 vastaavaan verrattuna. 3. Vuonna 2016 peruskoulunsa päättäneistä jokainen on vuoden lopussa jatkokoulutuksessa, työssä tai aktivointitoimenpiteiden piirissä. Valtuusto hyväksyy vuoden 2016 aikana kunnan kannanotot sote uudistusta koskeviin valtakunnallisiin linjauksiin ja esityksiin. Valtuusto hyväksyy keväällä 2016 kunnan kannan ja osallistumisen Kanta- Hämeessä toteutettaviin uudelleenjärjestelyihin. 1. Palvelusetelin käyttö laajennetaan perusturvatoimen palveluihin (tilapäinen kotihoito, säännöllinen kotihoito ja tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelu) seudullisen ja kuntakohtaisen valmistelun perusteella vuoden 2016 aikana. 2. Valtuusto päättää vuoden 2016 aikana kunnan osallistumisesta seudulliseen tai maakunnalliseen ruokapalveluiden yhteistyöhankkeeseen. Tyydyttävä taso: asukasmäärä kasvaa Hyvä taso: asukasmäärä kasvaa 0,5-1,0 % 1. Tulos on vähintään talousarvion mukainen ja investoinnit toteutuvat enintään talousarvion mukaisina. 2. Vuoden 2016 aikana kunnanhallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi linjaukset, joilla kuntalain edellyttämä talouden tasapaino saavutetaan. Kunnanhallitus asettaa valmistelua varten luottamushenkilöistä koostuvan taloustyöryhmän. 1. Tavoite on toteutunut. Työttömien määrä oli 32 (vuonna ). 2. Tavoite on toteutunut. Määrä oli 38 (vuonna ). 3. Tavoite on saavutettu. Valtuusto on hyväksynyt valtakunnallisen/ maakunnallisen aikataulun mukaisesti soteuudistusta koskevat kannanotot. 1. Tavoite on toteutunut. 2. Tavoite on toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. Asukasmäärä on laskenut -1 %. Asukasmäärä oli Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin. 2. Tavoite on toteutunut osittain. Työ jatkuu johtopäätösten ja linjausten asettamisella vuonna 2017.

54 52 Kaavoituksen eteneminen suunnitelmallisesti Elinkeino-ohjelman mukaisten toimenpiteiden toimeenpano Kuntastrategia päivitetään Monnin asemakaavoitus Uusien yritysten sijoittuminen kuntaan ja nykyisten vahvistuminen. Päivitetty kuntastrategia Monnin osa-aluetta koskeva asemakaavatyö etenee hyväksymisvaiheeseen. Yhteisöveroa kuntaan maksaneiden yritysten lukumäärä vuonna 2016 on suurempi kuin vastaava luku vuonna Valtuusto hyväksyy päivitetyn kuntastrategian vuonna 2016 Tavoite on toteutunut. Kaava hyväksytty ja lainvoimainen. Tontit hinnoiteltu ja myynnissä. Alueella on käynnistynyt kunnallistekniikan rakentaminen Yrityksistä, joiden verotuskunta on Hausjärvi, verotettavaa tuloa vuodelta 2015 oli 96:lla yrityksellä. Verovuodelta 2014 vastaava luku oli 103. Vuoden 2016 aikana maksettiin 10,3 % vähemmän yhteisöveroa kuin vuonna Tavoite ei toteutunut. Kuntastrategiaa ei päivitetä vaan tehdään kokonaan uusi strategia vuoden 2017 aikana.

55 53 2 Käyttötalousosan toteutuminen Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. Kunnan toiminta perustuu toimialoihin ja palvelukeskuksiin, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia tasoja. Toinen palvelukeskuksista sisältää myös ympäristölautakunnan. Käyttötalousosan sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty taulukossa kunkin toimielimen yleisen osan yhteydessä. Aiempaan poiketen valtuustotason sitovien tavoitteiden lisäksi on asetettu myös lautakuntiin nähden sitovia tavoitteita. Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty valtuustoa koskevassa talousarvion osassa. Konserniyhteisöjä koskevat toiminnalliset tavoitteet on esitetty erikseen talousarviokirjan lopussa. Sitova tavoite sitoo kunnanhallitusta, lautakuntia, palvelukeskuksia ja viranhaltijoita samalla tavoin kuin määräraha. Sitovat tavoitteet ovat tavalla tai toisella mitattavissa. Yhden määrärahan puitteissa voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnallisia tavoitteita, mutta kahdella tai useammalla määrärahalla ei voi olla yhteisiä sitovia toiminnallisia tavoitteita. Tilinpäätökseen liittyvässä toimintakertomuksessa verrataan toteutunutta toimintaa valtuuston hyväksymiin sitoviin tavoitteisiin. Tulos- ja vastuualueita koskevissa osissa on esitetty erilaisia tavoitteita, painopisteitä ja tunnuslukuja. Ne ovat luonteeltaan operatiivisia, eikä niillä ole sitovuutta toimielimiin nähden. Käyttötalousosan ja investointiosan sitovuus on seuraava: 1. Käyttötalousosan määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta päättää toimielintasolla valtuusto. Määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta tulosaluetasolla päättää asianomainen toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvion hyväksymät mahdolliset sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöstä. 2. Valtuusto päättää investointien määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta hankeryhmittäin lukuun ottamatta rakennusinvestointeja, jotka ovat sitovia hanketasolla. Valtuuston hankeryhmittäin päättämistä osista hanketasolla päättää tekninen lautakunta. 3. Valtuusto hyväksyy sitovasti myös seuraavat tuloslaskelmaosan määrärahat: korkomenot, muut rahoitusmenot ja satunnaiset kulut sekä rahoitusosasta antolainojen lisäykset, pitkäaikaisten lainojen vähennykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset. Valtuusto hyväksyy sitovasti seuraavat tuloslaskelmaosan tuloarviot: verotulot, valtionosuudet, korkotulot, muut rahoitustulot ja satunnaiset tulot sekä rahoitusosasta antolainojen vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja lyhytaikaisten lainojen lisäykset. Valtuusto hyväksyy talousarviossa sitovasti rahoitusosasta myös satunnaiset erät ja toimintapääoman muutoksen. 4. Investointiosan irtaimen määrärahan siirrosta käyttötalousosaan päättää kunnanhallitus. 5. Toimielimet eivät saa päättää käyttösuunnitelmissaan sisäisten erien käytöstä. 6. Kunnanhallitus voi tarvittaessa täsmentää näitä määräyksiä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa.

56 Tammi-joulukuu Kunnanvaltuusto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 54 Koko kuntaa ja kuntakonsernia koskevat valtuustotason tavoitteet on esitetty ohessa. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kunnanvaltuusto tekee vuoden 2016 aikana päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneselvityksen pohjalta. Kunnanvaltuusto pitää vuoden aikana 7 9 kokousta ja niiden lisäksi 2 erillistä seminaaripäivää. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -58,5 0,0-58,5-56,8 1,8 97,0 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -58,5 0,0-58,5-56,8 1,8 97,0 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Kunnan vuoden 2017 talousarviota valmisteltiin tavanomaisen käytännön mukaan huhtikuusta alkaen. Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen ja samalla valittiin Hausjärven kunnanjohtajaksi alkaen valtiotieteiden maisteri Pekka Määttänen. Valtuusto hyväksyi Hausjärven Vammaissäätiön palvelutuotannon siirtämisen kunnalle. Kesäkuun alusta siirtyi Päivätoimintakeskus Vaahteran palvelutoiminta. Jelppilän Asumispalvelut hyväksyttiin siirrettäväksi alkaen. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lisäksi pidettiin kaksipäiväinen valtuustoseminaari, jossa käsiteltiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntaan. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Tarkastelujaksolla kunnanvaltuuston menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti.

57 Tammi-joulukuu Keskusvaalilautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 55 Tulosalue vaalit sisältää kunnallisvaalien, eduskuntavaalien, presidentinvaalien, europarlamenttivaalien ja kansanäänestysten järjestämisen. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Suunnitelmakaudella pidetään kunnallisvaalit Toiminnallinen tavoite: Vaalien ja mahdollisen kansanäänestyksen onnistunut järjestäminen. Keskusvaalilautakunnalla on käytettävissään seuraavat valtuuston päättämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviovuoden luvut ovat sitovia ja suunnitelmavuosien luvut ohjeellisia. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -0,5 0,0-0,5 0,0 0,5 7,6 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -0,5 0,0-0,5 0,0 0,5 7,6 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Tarkastelujaksolla ei ollut vaaleja tai kansanäänestyksiä, joten keskusvaalilautakunta ei työskennellyt. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunnalla ei ollut mainittavia menoja tai tuloja tarkastelujaksolla.

58 Tammi-joulukuu Tarkastuslautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 56 Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastuksen resursseista. Tarkastusviranomaisena tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja yhdessä tuottavat sellaisia tarkastusarviointeja ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista mutta toisaalta varmistavat riittävällä tavalla niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta. Toiminnalliset tavoitteet: Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja suorittavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon arvioinnin ja tarkastuksen sekä antavat työstään valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Ulkoista tilintarkastusta suoritetaan tarkastuslautakunnan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja ohjelman mukaisesti. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -27,1 0,0-27,1-17,5 9,6 64,7 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -27,1 0,0-27,1-17,5 9,6 64,7 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Kunnan tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö. Tarkastuslautakunta kokoontui tarkastelujaksolla viisi kertaa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Tarkastuslautakunnan menot toteutuivat tarkastelujaksolla talousarviota vähäisempinä.

59 Tammi-joulukuu Kunnanhallitus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 57 Kunnanhallituksen vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: kunnanhallitus ja ylin johto ja kuntien yhteistoiminta. Kunnanhallitus vastaa lisäksi Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskuksen sekä Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskuksen tuloarvioista ja määrärahoista sekä palvelukeskuksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kunnanhallitus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta koskevan selvityksen valmsitelutyöstä. Kunnanhallitus vastaa myös kuntastrategiaa täydentävän henkilöstöstrategian sekä konserniohjeen, omistajapolitiikan ja hallintosäännön uudistamisesta vuoden 2015 kuntalain mukaisesti. Kunnanhallituksen vastuulla on koko kunnan talouden seuranta ja ohjeistus siten, että vuoden 2016 tulos muodostuu vähintään talousarvion mukaiseksi. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -394,0 0,0-394,0-482,6-88,6 122,5 % Tulot 307,3 0,0 307,3 144,1-163,2 46,9 % Netto -86,7 0,0-86,7-338,5-251,8 390,5 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Sosiaali ja terveydenhuollon uudistusta koskeva maakunnallinen valmistelutyö eteni maakunnallisen aikataulun mukaisesti. Kunnanhallitus asetti tammikuussa taloustyöryhmän, joka työskenteli kevään aikana. Taloustyöryhmän työtä hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa. Kunnanhallitus kokoontui tarkastelujakson aikana 17 kertaa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kunnanhallituksen menot ylittivät selvästi talousarviossa varatut määrärahat erityisesti henkilöstökulujen osalta. Tulojen kertymä jäi selvästi talousarviosta, tämän syynä on asuintonttien ja kiinteistöjen myyntien vähäisyys alkuvuonna.

60 Tammi-joulukuu Kunnanhallitus Tilinpäätös 58 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia kehitetään Kehittämishankkeet Hankintojen optimointi ja sopimusriskien hallinta Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkyvyn ylläpito Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkyvyn ylläpito Hankinta-ohjeen päivitys Henkilöstöstrategia: Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä Henkilöstökysely 1. Käyttäjädemokratiaa vahvistetaan erityisesti perusturvatoimessa. 2. Nuorisovaltuuston toiminta ja mm. osallistuminen valtuuston ja lautakuntien kokouksiin alkaa ja vakiinnutetaan. 3. Kansalaisen asiointitili otetaan vuonna 2016 käyttöön varhaiskasvatuksen ja koulutoimen hakemusasioissa. Hankintaohje päivitetään ja hankintojen valvontaa tehostetaan. Tyydyttävä taso: Määrä vuoden 2015 tasolla Hyvä taso: Määrä vähenee vuoden 2015 tasosta 5 %:lla. Vuonna 2015 toteutetun henkilöstökyselyn tulokset käsitellään ja toimenpiteet muotoillaan ja toteutetaan vuodesta 2016 alkaen. 1. Tavoite on toteutunut (vanhustenhuolto, kuntouttava työtoiminta, palveluseteli-info, maahanmuuttajainfo). 2. Tavoite on toteutunut. Nuorisovaltuuston edustajien osallistuminen valtuuston ja lautakuntien kokouksiin alkoi keväällä Tavoite ei ole toteunut. Tavoite ei ole toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. Sairauspoissaolojen määrä on noussut 17,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työtapaturmia sattui 16 (2015:13). Tavoite on toteutunut. Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta laadittiin työyksikkökohtaiset kehittämissuunitelmat, jotka on käsitelty kehittämistoimikunnassa. Talouden tasapainon säilyminen Kunnan asuintonttien kysyntä kasvaa Toimintamenojen kasvu vuodesta 2015 Myytyjen tai vuokrattujen tonttien määrä Toimintamenojen kasvu on enintään talousarvion mukainen, ylitysuhkiin reagoidaan välittömästi. Kunta myy tai antaa vuokralle vähintään 10 asuintonttia/vuosi. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin. Tavoite ei ole toteunut. Tontteja on myyty 4 kpl. Loppuvuonna tonttien kysyntä ja myynti on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna.

61 Tammi-joulukuu Kunnanhallitus ja ylin johto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 59 Tulosalue Kunnanhallitus ja ylin johto sisältää seuraavat toiminnot: kokoukset, toimikunnat, edustus ja huomionosoitukset, kunnanjohtaja sekä luottamushenkilökoulutus. Vastuuhenkilö on kunnanjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kunnanhallituksen ja ylimmän johdon keskeiset tehtävät valtuuston hyväksymän strategian toteuttamisessa: Kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla on kokonaisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valtakunnalliseen uudistukseen liittyvästä kunta-, seutu- ja maakuntakohtaisesta valmistelusta. Tavoitteena pidetään, että valtuusto voi tehdä tähän liittyvät päätöksensä vuoden 2016 aikana. Kunnan talouden seuranta ja ohjeistus niin, että vuoden 2016 tulos muodostuu vähintään talousarvion mukaiseksi. Kunnallisten palvelujen palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen uudistaminen vastaamaan tulevia palvelutarpeita siten, että kunnalliset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuntalaisille järjestetään yksi tiedotus- ja keskustelutilaisuus kunnan asioista vuoden aikana. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -369,0 0,0-369,0-455,2-86,2 123,4 % Tulot 307,3 0,0 307,3 144,1-163,2 46,9 % Netto -61,7 0,0-61,7-311,1-249,4 504,3 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen toiminta toteutui suunnitellusti. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, vaikka loppuvuodesta asuintontten myynti ja kysyntä elpyi. Henkilöstömenot ylittyivät kunnanjohtajavaihdoksen johdosta.

62 Tammi-joulukuu Kuntien yhteistoiminta TEHTÄVÄN KUVAUS Vastuuhenkilö on kunnanjohtaja. Tilinpäätös 60 KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Hausjärven kunta osallistuu HHT-kasvukäytäväsopimuksen mukaiseen kehittämiseen, Vanajavesikeskuksen toimintaan, maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen kolmanteen vaiheeseen sekä talousalueyhteistyöhön. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -25,0 0,0-25,0-27,4-2,4 109,6 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -25,0 0,0-25,0-27,4-2,4 109,6 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kuntien yhteistoiminta toteutui suunnitellun mukaisesti tarkastelujaksolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maakunnallinen valmistelu oli tärkeä ja aikaavievä osa-alue yhteistoiminnassa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menot toteutuivat tarkastelujaksolla käytännössä normaaliin tapaan.

63 Tammi-joulukuu Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 61 Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus sisältää seuraavat vastuualueet: 1) keskitetty henkilöstöhallinto, 2) hallinnon sisäiset palvelut ja 3) ruoka- ja siivouspalvelut. Vastuuhenkilö on hallinto- ja talousjohtaja. Hallinto- ja talousjohtajan vakanssi on ollut täyttämättä maaliskuusta lukien ja keskeiset tehtävät on jaettu kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. Lisäksi 1.6. lukien palvelukeskukseen perustettiin määräaikainen henkilöstöpäällikön vakanssi. Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskuksella on käytettävissään seuraavat valtuuston päättämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviovuoden luvut ovat sitovia ja suunnitelmavuosien luvut ohjeellisia. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,9 0, , , ,0 71,7 % Tulot 2 159,3 0, , ,8-27,5 98,7 % Netto ,6 0, ,6-445,1 987,5 31,1 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Johtavien viranhaltijoiden vaihdokset ja hallinto- ja talouspäällikön vakanssin avoinna olo ovat vaikuttaneet hallinnon sisäisten palveluiden osalta toimintaan ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallinto- ja talousjohtajan nimike muutettiin hallinto- ja talouspäälliköksi ja virkaan valittiin KTM Päivi Tähtinen alkaen. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sekä menot että tulot toteutuivat palvelukeskuksen osalta talousarviota pienempinä. Eläkemenoperusteiset maksut on joulukuussa siirretty toimialojen kuluiksi.

64 Tammi-joulukuu Keskitetty henkilöstöhallinto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 62 Keskitetty henkilöstöhallinto sisältää seuraavat toiminnot: 1) henkilöstöhallinto, 2) henkilöstöedut ja 3) työsuojelu ja yhteistoiminta. Palkanlaskentapalvelut hankitaan RHL-Data Oy:ltä. Vastuuhenkilönä on toiminut maaliskuuhun saakka hallintosäännön mukaisesti hallinto- ja talousjohtaja sekä lukien muuttuneisiin tehtäväjärjestelyihin liittyen henkilöstöpäällikkö. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA 1. Vahvistetaan työsuojelun toiminnallista perustaa ja kokonaisvaltaista työskentelyä uudentyyppisen työsuojelun toimintaohjelman avulla. Selkeytetään eri toimijoiden vastuita työturvallisuuden edistämisessä. 2. Henkilöstöstretegia otetaan käyttöön. Päivitetty asiakirja noudattaa 2013 syksyllä vahvistetun uuden kuntastrategian mukaisia painopisteitä ja linjauksia. 3. Päivitetään yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteita tuetaan tarvittaessa koulutuksella. 4. Järjestetään syksyllä 2015 henkilöstökysely, jossa selvitetään mm. kokemuksia kunnasta työpaikkana ja työpaikan kehittämisestä. Tulosten perusteella laaditaan kehittämisasiakirja, johon kootaan tarvittavia lyhyt ja pitkäkestoisia toimenpiteitä toimiala ja yksikkökohtaista jatkotyöskentelyä varten. 5. Vahvistetaan säännöllisten kehityskeskustelujen roolia kunnan työnantajapolitiikassa. Tavoitteena on, että kaikki toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevat käyvät esimiehensä kanssa kehityskeskustelun vuosittain. 6. Pyritään ehkäisemään sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä. Toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Myös työtapaturmien vähentämiseen kiinnitetään huomiota. 7. Työterveyshuollon toimintaa kehitetään ottaen huomioon kustannuskehityksen. Tiivistetään tilaajarengastyyppistä yhteistyötä kunnan käyttämän työterveyshuollon palveluntuottajan muiden asiakkaiden (Riihimäen kaupunki ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä) kanssa, ja työterveyshuollon palveluista lukien järjestetään uusi yhteinen tarjouskilpailu. 8. Jatketaan toimenpiteitä palkan tehtävä ja henkilökohtaisten osien määräytymisperusteiden sekeyttämiseksi.päämääränä on edistää henkilöstön yhdenvertaisuutta ja luottamusta työnantajapolitiikan johdonmukaisuuteen sekä toisaalta luoda edellytyksiä yhteismitalliseen palkkarakenteeseen tulevia seudullisia uudistuksia silmällä pitäen. Työskentely perustuu seudulliseen yhteistyöhön.

65 Tammi-joulukuu Keskitetty henkilöstöhallinto Tilinpäätös Valmistaudutaan kunnallisten palveluiden ja toimintojen järjestämismalleihin ja kuntara kenteeseen mahdollisesti tulossa oleviin muutoksiin henkilöstöhallinnon ja henkilöstöpoli tiikan näkökulmasta. Tulostavoitteet: Työsuojelun toimintaohjelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistetaan kunnan toimielimissä. Sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vaikutetaan työterveyshuollon uuden palveluntuottajan hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun ja sovitaan sen voittajan kanssa palveluista vuodelle 2016 siten, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset vastaavat kunnan ajankohtaista taloustilannetta. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,6 0, ,6-386,5 922,1 29,5 % Tulot 105,5 0,0 105,5 102,8-2,7 97,4 % Netto ,1 0, ,1-283,8 919,3 23,6 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Henkilöstökyselyn pohjalta kaikki työyksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelmansa, jotka on käsitelty kehittämistoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty kunnanhallituksessa. Työterveyshuoltopalvelut on hankittu 5/2016 lukien Työsyke Oy:sta, jonka omistajana kunta on. Työterveyshuollon kanssa on laadittu varhaisen tuen toimintamalli työkykyongelmissa ja koulutettu esimiehiä mallin käyttöön sekä työterveyshuoltohenkilöstön että Kevan edustajan toimesta. Sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,5 % (939 kalenteripäivää). Nousu selittyy pääosin pitkillä, yli puoli vuotta kestäneillä sairauspoissaoloilla. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menoihin on budjetoitu keskitettyjä työnantajan eläkemaksuja, jotka on vuoden lopuksi siirretty toimialojen kustannuksiksi.

66 Tammi-joulukuu Hallinnon sisäiset palvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 64 Hallinnon sisäiset palvelut sisältää seuraavat toiminnot: 1) hallinto, 2) kopiointi ja postitus, 3) tieto- ja viestintätekniikka, 4) toimistotarvikevarasto ja 5) kansainvälinen toiminta. Toimistotarvikevarasto toimii kirjanpidollisesti varsinaisena varastona (tasetilillä). Atk-tuki ja eräitä muita tieto- ja viestintätekniikan palveluita hankitaan RHL-Data Oy:ltä. Puhelunvälitys ostetaan ulkopuoliselta toimijalta yhdessä Riihimäen kaupungin, Lopen kunnan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Vastuuhenkilö on hallinto- ja talousjohtaja. Hallinto- ja talousjohtajan irtisanouduttua maaliskuussa on vastuualueen keskeiset tehtävät jaettu kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA 1. Hallinnon ja sisäisten palveluiden toimintamalleja ja työskentelytapoja kehitetään silmälläpitäen varsinkin mahdollisuuksia sähköisten ja mobiilien ratkaisujen laajamittaisempaan hyödyntämiseen. Kansalaisen asiointili otetaan käyttöön. Se tarjoaa tietoturvallisen kanavan päätösten ja tiedoksiantojen sähköiseen toimittamiseen kansalaisille ja kaksisuuntaisen viestintään kansalaisten kanssa. 2. Olemassa olevien atk ohjelmien hyödyntämistä tehostetaan, ja niitä koskevaan kehitystyöhön osallistutaan ensisijaisesti RHL Data Oy:n puitteissa. Keskeisiä foorumeita ovat henkilöstöhallinnon Populus tiimi ja vastaava tieto ja viestintätekniikan työryhmä. 3. Kunnan arkistonmuodostuksen ja sitä koskevien suunnitelmien kehittämistä jatketaan arkistolaitoksen antamien sähköisen arkistonmuodostuksen eams määritysten mukaisesti. 4. Vuodenvaihteessa 2016 käyttöön otettujen uusien kunnan www sivujen sisällöntuotantoa jatketaan perustana asiakkaan ja kuntalaisen helpon ja riittävän tiedonsaannin näkökulma. 5. Kansainvälisessä toiminnassa jatketaan ystävyyskuntasuhteen ylläpitämistä virolaisen Väike Maarjan kunnan ja japanilaisen Naien kunnan kanssa. Kunnan taloudellisen tilanteen vuoksi kansainväliseen toimintaan ei kuitenkaan varata juuri lainkaan määrärahoja, joten mainittavaa ystävyyskuntatoimintaa ei käytännössä harjoiteta. Tulostavoitteet: Arkistonmuodostusta ja sitä koskevia suunnitelmia kehitetään.

67 Tammi-joulukuu Hallinnon sisäiset palvelut TALOUSLUVUT Tilinpäätös euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -447,1 0,0-447,1-389,6 57,5 87,1 % Tulot 44,5 0,0 44,5 9,4-35,1 21,1 % Netto -402,6 0,0-402,6-380,2 22,4 94,4 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Palvelualueen perustoiminnot ovat toteutuneet suunnitellusti mutta kehitystyöhön ei henkilöstövaihdoksiin liittyen ole ollut resursseja. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti, mutta tuloja ei juurikaan ole kirjautunut. Syynä tähän on kunnan sisäisten kopiointikulujen kirjaamiskäytäntö.

68 Tammi-joulukuu Ruoka ja siivouspalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 66 Ruoka- ja siivouspalvelut sisältää kunnan eri toimipisteisiin järjestettävät ruoka- ja siivouspalvelut. Vastuuhenkilö on ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA 1) Kustannuslaskennan kehittäminen. Kustannuslaskennan perustana hyödynnetään tarkoituksenmukaista ruoka- ja siivouspalveluiden toiminnan tuotteistusta. Jatkuvasti kehittyvä kustannuslaskenta mahdollistaa muun muassa toiminnan panos-tuotossuhteen aiempaa realistisemman vertailun ulkopuolisiin toimijoihin ja tukee pyrkimyksiä työn tuottavuuden parantamiseen. 2) Muutokset kohteissa. Koulujen, varhaiskasvatuksen ja vanhustenhuollon ruoka- ja siivouspalveluiden muutoksia suunnitellaan ja toteutetaan osana eri kohteiden saneeraus- ja rakennushankkeita ja toiminnallisia muutoksia. 3) Asiakaspalvelun ja toiminnan laadunvarmistus. Jatketaan palautejärjestelmän kehittämistä, jotta ruoka- ja siivouspalveluiden käyttäjät voivat onnistuneesti välittää kokemuksia ja toiveita yksikön johdolle ja jotta johto on tietoinen käyttäjien tarpeista. Vahvistetaan yksikön toiminnallista yhtenäisyyttä. 4) Seudullisen ja alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteistyön selvittäminen. Tulostavoitteet: Ruoka- ja siivouspalvelujen kustannuslaskennan kehittäminen ja työn tuottavuuden parantaminen. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,2 0, , ,8 35,4 98,1 % Tulot 2 009,3 0, , ,6 10,3 100,5 % Netto 173,1 0,0 173,1 218,9 45,8 126,4 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti tilikauden aikana selvitettiin ruokapalveluyhteistyötä alueellisesti. Ruokapalvelujen taloudellista ja toiminnallista yhteistyötä vertailtiin keskenään Tekme Oy:ltä saadun tarjouksen, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien ruokapalvelujen kehittämisestä tehdyn konsulttiselvityksen sekä kunnan oman toiminnan talouslukujen perusteella. Lisäksi mukana vertailussa oli myös Hyvinkään ravitsemispalvelut Oy:ltä saatu tarjous. Syyskaudella ruokapalvelujen organisoinnin selvittelyä jatkettiin ottamalla vertailuun mukaan edellisten lisäksi Kangasalan malli. Järjestelmä perustuu palvelukeittiöverkostoon, jolloin pääruoka hankintaan markkinoilta valmiina ja palvelukeittiöissä valmistetaan salaatit sekä kypsennetään energialisäkkeet. Vertailun mukaan malli on edullisin toteuttaa.

69 Tammi-joulukuu Ruoka ja siivouspalvelut Tilinpäätös 67 Ruoka- ja siivouspalvelujen tuotteistaminen sekä asiakaspalvelun ja toiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen on yksikön kokonaiskehittämisen osana meneillään. Yksikkö toteutti Oitin koulun toiveruokapäivän syksyllä Muiden koulujen toiveruokia nautitaan keväällä Yksikön toiminnallisen yhtenäisyyden kehittämiseksi on kesäkuun loppuun mennessä koko henkilökunnalle järjestetty kaksi kokousta ja kaksi ammattitaitoa päivittävää koulutusta puhdistusaineista ja siivousvälineistä. Koko henkilökunnalla oli mahdollisuus vierailla ruokapalvelualan Gastromessuilla Helsingissä maaliskuussa. Lisäksi yksikkö kokoontui TYHY-iltapäivään kesäkuussa Mäntsälän Saaren kartanoon. Yksikkö on vakiinnuttanut neljä vuosittaista koko henkilökunnan tapaamista kokoustyöpajoina käyttöönsä. Työpajoissa mm. kehitetään välineitä työyhteisön viihtyvyyden ja toimivuuden parantamiseksi. Syksyn aikana tehtiin päätös siirtää Perusturvan laitoshuoltopalvelut Ruoka- ja siivouspalveluihin. Vuoden alusta 2017 Lehtimajoilta siirtyi yksikköön 1,5 vakanssia, Dementiakoti Lasihelmestä 2 vakanssia ja asumispalveluyksikkö Jelppilästä siivouksen osuus eli 40 prosenttia yhdistelmätyöntekijän vakanssista. Oitin koulun, Lehtimajojen, Monnin koulun ja Ryttylän koulukeskuksen siivoustyönmitoitukset tarkistettiin syksyllä Lisäksi Dementiakoti Lasihelmeen ja asumispalveluyksikkö Jelppilään teetettiin täysimittainen mitoitus. Mitoituksen perusteella Lehtimajoilta voitiin vapauttaa puolikas vakanssi Oitin koulun kasvavaa tarvetta varten. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen tuloista on toteutunut 100 prosenttia ja menoista 98 prosenttia tuloskauden 2016 aikana. Budjetoimatonta tuloa saatiin 3521 euroa koulumaitotukena. Menot alittivat budjetoidun: Elintarvikkeisiin kului runsaat euroa vähemmän rahaa edullisen hankintasopimuksen vuoksi. Palvelujen ostot alittivat arvioidun runsaalla eurolla: Alitus koostuu monesta eri menokohdasta mutta suurin on koneiden ja kaluston huolto, johon rahaa kului 8900 euroa arvioitua vähemmän. Käyttötalouden menoihin on kirjattu myös investointimenoihin varatut euron irtaimistohankinnat, joiden ostohinnat alittivat käyttöomaisuuskirjauksen alarajan.

70 Tammi-joulukuu Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 68 Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus sisältää seuraavat tulosalueet: hallintopalvelut sisältäen talouden suunnittelun ja seurannan, elinkeinojen kehittäminen ja ympäristölautakunta. Vastuuhenkilöt ovat olleet kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja. Maaliskuusta alkaen vastuualueita jaettiin kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskuksen tehtävä on edistää ja kehittää kunnassa asumista ja yrittämistä. Tätä tehtävää palvelukeskus toteuttaa ympäristöä ja kunnan erityispiirteitä kunnioittaen, yhdessä eri toimijoiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti. Lisäksi palvelukeskuksen tehtäviin kuuluu taloushallinto ja hankintojen koordinointi. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,6 0, , ,7 192,9 89,5 % Tulot 394,0 0,0 394,0 408,4 14,4 103,7 % Netto ,6 0, , ,3 207,3 85,6 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Palvelukeskuksessa on vuoden alkupuoliskolla tapahtunut henkilöstövaihdoksia. Hallinto- ja talousjohtajan irtisanouduttua Elinkeinot ja kehittäminen palveluyksikön tehtäväalueita jaettiin kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Palvelukeskuksen menot jäivät talousarviota pienemmiksi ja tulot kertyivät sitä suurempina. Talouden toteumaa voidaan pitää hyvänä.

71 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 69 Elkeet-palvelukeskuksen hallintopalvelut-tulosalue sisältää talouden suunnittelun ja seurannan. Hallintopalvelut myös vastaa kirjanpidon järjestämisestä, rahoituksen riittävyydestä ja kassavarojen sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta. Hallintopalvelut myös koordinoi kunnan hankintoja. Hallintopalveluissa vastuuhenkilö on ollut hallinto- ja talousjohtaja. Hallinto- ja talousjohtajan tehtävät jaettiin maaliskuussa kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskuksen johdossa tapahtui muutoksia, joista kerrotaan tarkemmin Palkeet-palvelukeskuksen kohdalla. Kunnan taloushallintopalvelut ostetaan RHL Data Oy:ltä. Yhteistyö on alusta saakka toiminut hyvin. Olemassa olevien tietojärjestelmien ja toimintaprosessien kehitystyötä jatketaan yhteistyössä vastaamaan käyttäjäystävällistä ja tehokasta tiedonhallintaa. Manuaalisia työvaiheita pyritään karsimaan ja tekemään työ yhden tallennuksen periaatteella. RHL Data Oy:n kanssa järjestetään vakiintuneen käytännön mukaisesti kaksi seurantapalaveria, joissa käsitellään palvelukeskuksen palvelun ja taloushallinnon järjestelmien laatua sekä ja organisaatiorajat ylittävien toimintojen sujuvuutta. Tulevalla tilikaudella palvelukeskuksen erityinen tavoite on jatkaa tuotteistus ja kustannuslaskentatyötä ja kehittää edelleen palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Yhdessä palvelukeskuksen kanssa tehdään toimenpiteitä, joilla tähdätään siihen, että aikaa myöten kaikki kunnan ostolaskut ovat verkkolaskuja. Taloudellisen tilanteen seuraaminen ja siihen nopeasti reagoiminen edellyttävät laadukkaita seuranta ja ennustemenetelmiä. Nykyisiä välineitä hyödynnetään tehokkaasti ja kehitetään uusia ennustemenetelmiä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -454,5 0,0-454,5-431,9 22,6 95,0 % Tulot 6,8 0,0 6,8 4,5-2,3 66,3 % Netto -447,7 0,0-447,7-427,4 20,3 95,5 %

72 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut Tilinpäätös 70 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Taloushallinnon seuranta toteutui tavoitteen mukaisesti. Seuraavan vuoden talousarvion laadinta aloitettiin aikataulun mukaisesti. Taloushallinto tuki perustetun taloustyöryhmän työtä. Taloustyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa ajalla Taloustyöryhmän työskentelyn tuloksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menot jäivät talousarviota pienemmiksi johtuen ostopalvelukustannusten jäämisestä arvioitua pienemmiksi.

73 Tammi-joulukuu Elinkeinojen kehittäminen TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 71 Elinkeinojen kehittämiseen kuuluvat seuraavat toiminnot: elinkeinojen kehittäminen, markkinointi, EU- ja muut tuet, maataloustoimi, asuntotoimi, joukkoliikenne, seutulippu, työllistäminen ja siviilipalvelus. Vastuuhenkilöt ovat kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Suurimmat muutokset palvelukeskukseen vuonna 2016 kohdistuvat muutokset koskevat joukkoliikennettä Joukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus on muuttunut vuodesta 2014 alkaen ja uusia käytäntöjä tulee sovellettavaksi myöskin vuonna EU:n palvelusopimusasetuksen 1379/2007 (PSA) ja joukkoliikennelain (2009) siirtymäaika päättyy vaiheittain Lakimuutosten tarkoituksena on markkinoiden avaaminen ja vapaa kilpailu. Vuonna 2014 on solmittu ensimmäinen ELY-Kunta -sopimus, jossa on määritellään mm. joukkoliikenteen tarjontaan liittyviä asioita, käytettävää lippujärjestelmä ja kunnan rahoitusosuutta ELYn ostamaan liikenteeseen. Kunta-ELY-sopimuksen mukaista yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa jatketaan ja henkilöliikennetyöryhmän työssä ollaan mukana. Raideliikenteessä maaliskuussa 2016 tapahtuviin muutoksiin pyritään vaikuttamaan niin, että palvelutason alentaminen vaikuttaa mahdollisimman vähän työssäkäynti-, koululais-, opiskelija- ja asiointiliikenteeseen. Joukkoliikenteen uudistunut toimintaympäristö merkitsee sitä, että jatkossa kunnan rahoitusosuus avoimesta joukkoliikenteestä tulee kasvamaan, mikäli nykyinen joukkoliikennetarjonta halutaan ylläpitää. Samalla tulee välttämättömäksi tarkastella kunnan eri kuljetustarpeita yhtenä kokonaisuutena ja suunnitella ja hankkia näitä kuljetuspalveluja yhdessä ja yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hausjärven kunta on solminut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa lippuyhteistyösopimuksen, joka astui voimaan alkaen. Sopimuksen mukaan hausjärveläiset voivat ostaa HSL:n matkakortin ja ladata sille henkilökohtaisen kauslipun, jonka hinta on sama kuin HSL-alueen asukkaille. Toistaiseksi hausjärveläiset ovat käyttäneet etua rajoitetusti ja edun viestintää ja hyödyntämistä markkinoinnissa jatketaan vuonna Vuonna 2015 päivitetyn elinkeino-ohjelman toimenpiteitä jatketaan vuonna Samoin jatketaan vuonna 2015 hyväksytyn yritysvaikutusten arviointiohjelman edellyttämiä arviointeja päätöksenteon yhteydessä. Hyvin toimivaa yhteistyötä jatketaan yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yrittäjien palveluita tuotetaan erityisesti Yritysvoimala Oy:n kautta, mutta myös kunnassa voimavarojen mukaisesti. Kunta voi rahoittaa tapauskohtaisella harkinnallaan hausjärveläisen yrityksen First Round Oy:ltä hankkimia yrityshautomopalveluita. Markkinoinnin pääkohteina ovat uudet asukkaat ja yrittäjät. Markkinointia tehdään myös seutuyhteistyönä yhdessä Riihimäen ja Lopen kanssa. Kunta on mukana maaseudun palveluyritysten kehittämis- ja verkottumishankkeessa. Maataloustoimen palvelut on tuottanut vuoden 2012 alusta lähtien Maaseutupalveluyksikkö Häme, joka toimii isäntäkuntamallisesti osana Janakkalan kunnan organisaatiota. Yksikön palvelutuotannon toimivuutta tarkastellaan seurantakokouksessa vuosittain. Tavoite on, että palvelutaso säilyy vähintään nykyisellä tasol-

74 Tammi-joulukuu Elinkeinojen kehittäminen Tilinpäätös 72 la, palveluita ohjataan yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja luonnollinen poistuma hyödynnetään kustannuskurissa. Toistaiseksi lähipalvelut tarjotaan vuoden 2014 tapaan. Työllistämistä tehdään määrärahojen puitteissa. Työllistämistoimet sovitetaan yhteen perusturvan alaisuudessa toimivan työpajatoiminnan kanssa. Kunnan oman työllistämisen täydentäjäksi voidaan erillisillä päätöksillä valmistella erilaisia työllistämiskeinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi yksittäisille yrityksille kohdistettu kuntalisätyyppinen työllistämiskannustin ja Hämeen Kylät ry:n Tarmokas -hanke, jossa yhdistys mahdollistaa sen, että kyläyhdistykset tai vastaavat voivat työllistää työttömiä työnhakijoita. Kunnan kautta järjestettävien vuokra-asuntojen täyttöaste pyritään pitämään selvästi yli 90 %:ssa. Kuntaasunnot Oy:n kanssa järjestetään vakiintuneen käytännön mukaan tilaisuus, jossa yhtiön edustajat ja kunnan viranhaltijat keskustelevat asuntotoimen kehittämisestä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -897,2 0,0-897,2-814,1 83,1 90,7 % Tulot 214,1 0,0 214,1 230,1 16,0 107,5 % Netto -683,1 0,0-683,1-584,0 99,1 85,5 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Yritystonttien markkinointi on alkuvuonna ollut vähäistä mutta loppuvuodesta markkinointi on tehostunut. Hausjärven kunnassa on kevään aikana ollut myytävänä tontteja yli 50 kpl. Kunnassa on tehty tarkastelukaudella markkinointitoimia, jotta tontit löytäisivät omistajansa. Kunta käynnisti viiden kuukauden ajaksi ( ) erityisen myyntikampanjan, jonka aikana Oitin Manassenpellon omakotitontteja oli mahdollista ostaa 6000 eurolla. Tontteja markkinoitiin kunnan eri tapahtumissa. Asuntotoimen tehtäväkenttään kuuluu vuokraustoiminnan lisäksi myös kunnan omien vuokra-asuntojen isännöinti. Kunta oli vahvasti mukana alueen toimijoiden yhteistyössä, minkä lopputuloksena VR:n toteuttamat raideliikenteen yhteyksien vähennykset välillä Lahti-Helsinki saatiin palautettua joulukuun 2016 alusta ennalleen ainakin vuoden 2017 loppuun. Maataloustoimen palvelut on järjestetty isäntäkuntamallilla siten, että isäntäkuntana toimii Janakkalan kunta. Maataloustoimen palvelut toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Työllistämistoimia on tehty määrärahojen puitteissa. Nuorten kesätyötukea myönnettiin kahdeksalle yritykselle 11 nuoren palkkaamiseen. Hausjärven kunnan työttömyysprosentit ovat olleen Hämeen pienimpiä. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat aktiivisten työllistämistoimien johdosta laskeneet voimakkaasti. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

75 Tammi-joulukuu Elinkeinojen kehittäminen Tilinpäätös 73 Tulosalueen menot jäivät talousarviota pienemmiksi johtuen henkilöstömenojen ja ostopalvelukustannusten jäämisestä arvioitua pienemmiksi. Markkinointisihteerin vakanssia ei täytetty sen jäätyä avoimeksi vuoden alusta.

76 Tammi-joulukuu Ympäristölautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 74 Ympäristölautakuntaan kuuluvat toiminnot kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, ympäristöasiat, rakennusvalvonta ja hallinto. Vastuuhenkilö on kaavoituspäällikkö. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Osayleiskaavoituksessa tavoitteena on Hikiä - kirkonkylän kaavan laatiminen Kaavoitusohjelman mukaisten asemakaavojen, asemakaavamuutosten sekä osayleiskaavan laatiminen. Suunnitelmallinen maanhankinta ja kaavoitus Kaavoitus ja maankäyttö Hausjärven kaavoitustöitä laaditaan kunnanhallituksen linjaaman kaavoitusohjelman mukaisesti. Keskeisistä kaavoitustöistä on laadittu vuosille kaavoitusohjelma, jonka kunnanhallitus on hyväksynyt. Kasvualueiden maanhankinnassa on onnistuttu Monnissa ja Ryttylässä, mutta lisäalueita tarvitaan lähitulevaisuuden kasvualueilta. Maanhankintaneuvotteluissa keskitytään v taajamien tulevaisuuden kasvusuunnille sijoittuville alueille Monniin. Lisäksi tavoitellaan Kantatie 54 ja Kappalaisentien varresta maanhankintaa osayleiskaavoituksessa esitettävälle maankäytölle. Taajamien kehittäminen vaatii jatkuvaa raakamaan hankintaa tulevia kaavoitustarpeita varten. Kaavoituksen tavoite on kaavoitusohjelman mukaisesti Hikiä-Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta vuosina Asemakaavoituksessa on käynnissä useamman kaava-alueen muutostyöt. Uusien pientaloalueiden asemakaavoitustyöt keskittyvät Monniin. Kohteina ovat kunnan omistaman Monninkaarteen sekä yksityisten maanomistajien kohdealueiden pientaloalueiden kaavoitustyöt. Yksityisten maanomistajien maiden kaavoitukset toteutetaan maankäyttösopimusperiaatteella. Asemakaavamuutoksia laaditaan lisäksi Oitin, Ryttylän ja Hikiän keskusta-alueille. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan toiminta painottuu lakisääteisiin tehtäviin. Merkittävä osuus työn kuvaan on rakentamiseen painottuva neuvonta- ja selvitystyö. Rakennusluvitus painottuu suhdanteiden mukaisesti. Vuonna 2016 uudispientalorakentamisen arvioidaan lisääntyvän maltillisesti vuoden 2015 tasosta. Toimenpideluvat lisääntyvät lähinnä jätevesijärjestelmien luvitusten takia. Uudistuvat säädökset edellyttävät koulutusta sekä lisäävät neuvontatyön määrää. Vuonna 2016 rakennusvalvonnassa työskentelee uusi rakennustarkastaja (100%), joka korvaa osaaikaeläkkeellä (60 % työaikaan) olleen ja eläkkeelle siirtyvän rakennustarkastajan. Hausjärven kunta ostaa lisäksi Lopelta 50 %:n osuutta yhteisestä rakennustarkastajan virasta. Ympäristötoimi Ympäristön toiminta on lakisääteistä luvitusta, neuvontaa ja valvontatyötä. Maa-ainesottoasioissa työ painottuu luvitukseen ja ottoalueiden toiminnan valvontaan. Ympäristöluvitusten määrä riippuu yritystoimin-

77 Tammi-joulukuu Ympäristölautakunta Tilinpäätös 75 nan luvanvaraisuudesta. Ympäristötoimessa neuvonta on erittäin merkittävä osa työmäärästä. Työlistalla on kunnan ympäristötoimen valvontasuunnitelma. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Ympäristölautakunnan alaiseen toimintaan on asetettu sitovia tavoitteita. Osa tavoitteista on valtuustoon nähden sitovia ja osa tavoitteista on kunnanhallitukseen nähden sitovia. Nämä tavoitteet on esitetty kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta koskevassa talousarvion osassa. Ympäristölautakuntaan nähden ei ole asetettu sitovia tavoitteita. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -482,9 0,0-482,9-395,7 87,2 81,9 % Tulot 173,1 0,0 173,1 173,8 0,7 100,4 % Netto -309,8 0,0-309,8-221,9 87,9 71,6 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Kaavatontit - uudet pientalotontit, joilla kpl AO 60 kunnallistekniikka - tonttivaranto, AO-asuintontit kunnallistekniikassa 45 jäljellä 41 jäljellä - tonttivaranto, AP/AR-asuintontit kunnallistekniikassa 8 jäljellä 8 jäljellä - tonttivaranto, yritystontit kunnallistekniikassa 34 jäljellä 34 jäljellä Rakennusvalvonta, luvitus - yhden asunnon talot (uudet) ,7 - rivitalot (uudet) muut luvat ,0 Tonttivaranto käsittää kunnallistekniikassa olevat, nopeasti myytävissä olevat tontit. Näihin lukuihin lisätään uudet pientalotontit, joille rakennettu kyseisenä vuonna kunnallistekniikka. Lainvoimaisia asemakaavatontteja on enemmän kuin ylläolevassa taulukossa on esitetty. Uudet pientalotontit kuvaavat niitä asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja joille vuosittain toteutetaan kunnallistekniikka. PAINOPISTEALUEIDEN, MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Kaavoitus ja maankäyttö

78 Tammi-joulukuu Ympäristölautakunta Tilinpäätös 76 Kaavoja on laadittu kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelma mukaisesti seuraavasti: Monnin osayleiskaava hyväksyttiin vuoden 2016 ensimmäisessä valtuustoon kokouksessa ja kaava sai lainvoiman Monnin Pihonkaarteen asemakaava valmistui keväällä ja hyväksyttiin valtuustossa ja kaava sai lainvoiman Asemakaavassa muodostui yhteensä 23 tonttia. Asemakaavatontit hinnoiteltiin ja kunnallistekniikan suunnittelu alueelle aloitettiin. Hikiän Vehkalukon pientaloalueen asemakaava joka hyväksyttiin vuoden 2015 lopussa, sai lainvoiman Asemakaavassa muodostui yhteensä 24 tonttia. Vehkalukontien ja Suppakujan varren 12 tonttia hinnoiteltiin ja kyseisen osa-alueen kunnallistekniikka valmistui. Oitissa valmistui keväällä yritysalueen asemakaavamuutos, joka hyväksyttiin ja sai lainvoiman Oitin, Hikiän ja Ryttylän keskustan osa-alueiden asemakaavamuutostöitä jatkettiin. Oitin keskustan luoteisosan Keskustien ja Kaaritien pohjoisosan asemakaavaehdotus valmistui. Maanhankinnassa onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti Monnissa, mistä hankittiin päiväkodin lounaispuolelta maa-aluetta tulevia kaavoitustarpeita varten. Kaavoituskatsaus 2016 laadittiin. Poikkeamisluvituksessa tehtiin 3 päätöstä. Lausuntoja kaavavalituksista, naapurikuntien kaavahankeista ja maakuntakaavoituksesta valmisteltiin 5 kpl. Keväällä valmistuneiden uusien pientaloasemakaavojen johdosta Monnin, Ryttylän ja Hikiän taajamissa on asemakaavoitettua pientalotonttivarantoa kahden vuoden tarpeisiin kunnan strategian mukaisesti ja Oitissa tonttitarjontaa yli viideksi vuodeksi. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnassa keskityttiin uusien rakennuslupien myöntämiseen, neuvonta- ja selvitystyöhön mahdollisten rakennushankkeiden osalta. Lisäksi tehtiin keskeneräisten rakennuslupahankkeiden loppuunsaattamista. Rakennusluvitus painottuu suhdanteiden mukaisesti. Vuonna 2016 uudispientalorakentamisessa ei ollut kasvua edellisvuodesta mutta kunnan tonttikauppa on elpymässä, joka ennustaa vuodelle 2017 kasvua. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta selvitettiin kuntien välisenä yhteistyönä ja yhteistilauksena, jolla päästiin karsimaan järjestelmään liittyviä kustannuksia. Valmisteltiin sähköiseen asiointiin siirtymistä osana kunnan rakennusvalvonnan tarjoamaa palvelua vuodelle Pertti Kähönen aloitti rakennustarkastajan virassa alkaen, aiemman rakennustarkastajan siirryttyä eläkkeelle Lopen kunnan toinen rakennustarkastaja, jonka 50 % viran osuutta kunta ostaa Lopelta, irtisanoutui virastaan loppuvuodesta Uuden rakennustarkastajan rekrytointi aloitettiin välittömästi ja uusi tarkastaja valitaan vuoden 2017 alussa.

79 Tammi-joulukuu Ympäristölautakunta Tilinpäätös 77 Rakennusvalvonnassa käsiteltiin tarkastelujaksolla yhden asunnon uudisrakentamislupia 4 kpl. Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin yhteensä 108 kpl. Suunnittelutarveratkaisuja tehtiin 6 kpl. Ilmoituksia käsiteltiin 45 kpl ja jatkoaika ym päätöksiä tehtiin 223 kpl. Ympäristötoimi Ympäristötoimen tehtävät painottuivat lupien käsittelyyn, valvontatehtäviin ja neuvontaan. Minna Ahlqvist aloitti ympäristösihteeri virassa , kun aiempi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Ennen viran täyttämistä ympäristöasioita hoidettiin akuuttien asioiden osalta ostopalvelulla naapurikunnan ympäristösihteeriltä. Maa-aineslupahakemuksia käsiteltiin yksi ja ympäristölupia yksi. Muita tehtäviä olivat mm. viranhaltijapäätökset (4 kpl) ja annetut lausunnot (6 kpl). TALOUDELLISEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Ympäristölautakunnan talouden nettototeutuma kaavoituksen ja maankäytön, ympäristön, rakennusvalvonnan ja ympäristölautakunnan hallinnon osalta toteutui talousarvioita paremmin. Ympäristön ja rakennusvalvonnan tulot toteutuivat talousarvioita paremmin johtuen luvituksen määrän kasvusta. Talousarvioita pienempinä toteutuneet menot paransivat vielä lisää nettototeutumaa. Merkittävin säästö saavutettiin asiantuntijapalveluiden ostossa johtuen kaavoituksessa konsulttitöiden painottumisesta seuraavalle vuodelle ja ympäristötoimessa seudullisten yhteistyöhankkeiden vähäisyydestä ja rakennusvalvonnan ohjelmistopäivitysten osittaisesta ajoittumisesta tuleville vuosille. Sisäistä valvontaa on suoritettu kuukausittain ja osavuosittain. Ympäristölautakunnan kokouksissa on käsitelty talouden toteutumaa säännöllisesti kuluja ja tuloja tarkastellen.

80 Tammi-joulukuu Perusturvalautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 78 Perusturvalautakunnan vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: hallinto, sosiaalityö, vammaispalvelut, vanhustenhuolto ja terveyspalvelut. Perusturvalautakunnan strategia: Tuemme kuntalaisia erilaisissa elämänvaiheissa ennaltaehkäisevästi, asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti järjestämällä lakisääteiset sosiaalipalvelut, käyttämällä vaihtoehtoisia palvelujen järjestämistapoja sekä tukemalla omaehtoista vastuunottoa siten, että perusturvallisuus säilyy. Perusturvalautakunnan eri tehtäväalueilla pyritään vastaamaan hyvinvointikertomuksesta nouseviin haasteisiin: ikääntyvän väestön palvelurakenne, nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen, vanhemmuuden tukeminen, ehkäisevän työn kehittäminen ja avohuollon palveluihin resurssoiminen sekä tiivis yhteistyö. Perusturvalautakunnan valtuustotason sitovia tavoitteita ovat: nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, pitkäaikaistyöttömien aktivointi, lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämissä määräajoissa ja toimiva palvelurakenne vanhustenhuollon palveluissa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,0 0, , ,1 667,9 97,7 % Tulot 2 471,5 0, , ,6 236,1 109,6 % Netto ,5 0, , ,5 904,1 96,5 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hallinnollisesti kotihoidon alaisuudesta sosiaalityön alaisuuteen. Lounatuulen perhetyö vakinaistettiin Aktivointihankkeen sosiaaliohjaaja vakinaistettiin Hoivaosasto, nykyinen Helmikoti, muuttui laitoshoidosta tehostetun asumispalvelun yksiköksi Vanhusten ryhmäkodin toiminta loppui syyskuussa Asumispalveluvastaava aloitti työnsä maaliskuussa NHG:n tekemän kalliiden asiakkaiden selvityksen tulosten pohjalta toteutettiin kotihoidon asiakkaiden riskimittarianalyysi toisessa kotihoidon tiimissä. Kokemusten perusteella päädyttiin siihen, että riskimittarianalyysiä ei oteta kotihoidossa laajemmin käyttöön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka täytettiin vuoden määräaikaisella työntekijällä. Toisen lastensuojelun sosiaalityötekijän virka päätettiin jättää määräaikaisesti täyttämättä, koska hakuprosessin tuloksena

81 Tammi-joulukuu Perusturvalautakunta Tilinpäätös 79 virkaa ei hakenut sosiaalityöntekijän kelpoisuutta täyttäviä hakijoita. Kunnanvaltuuston päätöksellä perustettiin määräaikainen vastaavan sosiaaliohjaajan virka. Oma Hämeen työryhmien jäsenet osallistuivat kokouksiin ja materiaalin tuottamiseen aktiivisesti. Vaahteran päivätoiminta siirtyi kunnalle liikkeenluovutuksena Jelppilän asumispalvelujen siirtoa kunnalle valmisteltiin toteutettavaksi Paavolantien asuinryhmän oli mukana Valtiovarainministeriön kuntakokeilussa maaliskuusta 2015 alkaen asti. Toiminta jatkuu edelleen kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa, lyhytaikaisessa kotipalvelussa ja säännöllisessä kotipalvelussa sekä palvelutalon palveluasumisessa. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin palkkaamisesta yläkouluun perintövaroin lukuvuodeksi Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen 0,5 työntekijän palkkamaisesta kotona-asuvien iäkkäiden henkilöiden liikuntaa edistävien työmuotojen kehittämiseen. Perusturvalautakunta irtisanoi kesäkuussa 2016 voimassa olevan ostopalvelusopimuksen Fannyn Tupa ry:n kanssa alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi joulukuussa 2016 palvelutalon palvelusetelin käyttöönotettavaksi alkaen. Päihdepalvelut siirtyivät kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. Toukokuun alusta alkaen lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi Riihimäelle. Hausjärven lähiasemalla Oitissa tarjottiin toukokuun alusta alkaen sairaanhoitajan neuvontaa ja kiireetöntä ajanvarausvastaanottoa sekä kahtena päivänä viikossa ajanvarauksella laboratoriopalveluja. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Perusturvalautakunnan toimintakate toteutui 96,5 %. Toimintatuotot toteutuivat 109,6 % ja toimintakulut 97,7 %.

82 Tammi-joulukuu Perusturvalautakunta Tilinpäätös 80 PERUSTURVALAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön rekrytointi ja palveluksessa pitäminen Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen. Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaisen tuen vahvistaminen ja ehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen. Hyvinvointikertomus: Vanhusten kotona asumisen tukeminen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. yli 300 päivää työttömänä olleiden henkilöiden aktivointi Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämissä määräajoissa. Toimiva palvelurakenne vanhustenhuollon palveluissa. Siirtoviivemaksut. Toimiva palvelurakenne vanhustenhuollon palveluissa. Asumispalvelun tarpeen selvittäminen ja palvelun tarjoaminen lakisääteisessä ajassa. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Uusien työmuotojen kehittäminen HRAKS:n työpajan kanssa. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen perheväkivallan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa. Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kotihoidossa vuoden 2016 aikana. Hyvä taso: 76 hlöä/kk Tyydyttävä taso: 90 hlöä/kk Hyvä taso: yli 98 % ilmoituksista otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluttua ilmoituksesta Tyydyttävä taso: % ilmoituksista otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluttua ilmoituksesta Hyvä taso: Ei siirtoviivemaksuja. Tyydyttävä taso: Siirtoviivemaksuja on enintään 10 pv. Hyvä taso: Asumispalvelun tarve selvitetään enintään 3 kk palveluntarpeen esiintulemisesta ja palvelu pysytään tarjoamaan enintään 3 kk:n kuukauden sisällä päätöksen tekemisestä. Avoinna olevat toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet täytetään pätevillä henkilöillä. Tavoite on toteutunut. Etsivä nuorisotyö yhteistyössä perusturvan kanssa on järjestänyt sopimuksetonta valmennusta SohVa ryhmän muodossa 1 pv/vk. Yhteistyötä on tiivistetty aloittamalla yhteiset aktivointitiimitapaamiset 1 kert/kk. Tavoite on toteutunut. Työntekijöiden osaamista on vahvistettu perheväkivallaan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa MARAKmenetelmän läpikäymisen avulla. Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite on saavutettu tavoitetta paremmin; 27 hlöä/kk. Hyvä taso on saavutettu. Tyydyttävää tasoa ei saavutettu: siirtoviivemaksuja kertyi 13. Hyvää tasoa ei saavutettu. Asumispalvelua ei pystytty tarjoamaan 2/26 hakijasta 3 kk:n sisällä päätöksen tekemisestä. Tavoite ei toteutunut. Sosiaalityöntekijöiden virkoja ei pystytty täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä työntekijöillä.

83 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 81 Hallinnon tulosalue sisältää seuraavat toiminnot: perusturvalautakunta ja sosiaalitoimisto. Vastuuhenkilö on perusturvajohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Palvelujen järjestäminen ammattitaitoisen henkilöstön avulla toimialalle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen toimivuuden/kattavuuden varmistaminen/suunnittelu ja sote-rakenneuudistuksessa aktiivisesti vaikuttaminen. TAVOITTEET JA KEINOT Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat toimenpiteet, lapsiperheiden ehkäisevät tukitoimet ja vanhusten kotona asumisen tukeminen Tiivis käytännön yhteistyö seutukunnallisesti ja eri hallintokuntien kesken. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Hoivaosaston muuttaminen laitoshoidosta tehostetun asumispalvelun yksiköksi. Päihdepalvelujen siirtyminen kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle päihde ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -267,9 0,0-267,9-304,3-36,4 113,6 % Tulot 0,0 0,0 0,0 10,9 10,9 0,0 % Netto -267,9 0,0-267,9-293,4-25,5 109,5 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Tehokkuus/taloudellisuus Sos.palvelut netto /asukas ,9 Terveyspalvelut netto /asukas ,6 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hallinnollisesti kotihoidon alaisuudesta sosiaalityön alaisuuteen. Lounatuulen perhetyö vakinaistettiin

84 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut Tilinpäätös 82 Aktivointihankkeen sosiaaliohjaaja vakinaistettiin Vanhusten ryhmäkodin toiminta loppui syyskuussa Hoivaosasto, nykyinen Helmikoti, muuttui laitoshoidosta tehostetun asumispalvelun yksiköksi Päihdepalvelut siirtyivät kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle päihde ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. Asumispalveluvastaava aloitti työnsä maaliskuussa NHG:n tekemän kalliiden asiakkaiden selvityksen tulosten pohjalta toteutettiin kotihoidon asiakkaiden riskimittarianalyysi toisessa kotihoidon tiimissä. Kokemusten perusteella päädyttiin siihen, että riskimittarianalyysiä ei oteta kotihoidossa laajemmin käyttöön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka täytettiin vuoden määräaikaisella työntekijällä. Toisen lastensuojelun sosiaalityötekijän virka päätettiin jättää määräaikaisesti täyttämättä, koska hakuprosessin tuloksena virkaa ei hakenut sosiaalityöntekijän kelpoisuutta täyttäviä hakijoita. Kunnanvaltuuston päätöksellä perustettiin määräaikainen vastaavan sosiaaliohjaajan virka. Oma Hämeen työryhmien jäsenet osallistuivat kokouksiin ja materiaalin tuottamiseen aktiivisesti. Vaahteran päivätoiminta siirtyi kunnalle liikkeenluovutuksena Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa, lyhytaikaisessa kotipalvelussa ja säännöllisessä kotipalvelussa sekä palvelutalon palveluasumisessa. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin palkkaamisesta yläkouluun perintövaroin lukuvuodeksi Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen 0,5 työntekijän palkkamaisesta kotona-asuvien iäkkäiden henkilöiden liikuntaa edistävien työmuotojen kehittämiseen. Perusturvalautakunta irtisanoi kesäkuussa 2016 voimassa olevan ostopalvelusopimuksen Fannyn Tupa ry:n kanssa alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi joulukuussa 2016 palvelutalon palvelusetelin käyttöönotettavaksi alkaen. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hallinnon tulosalueen toimintakate toteutui 109,5 %.

85 Tammi-joulukuu Sosiaalityö TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 83 Sosiaalityö sisältää seuraavat tulosyksiköt: sosiaalityön henkilöstö, lastensuojelun avustukset, lasten ja nuorten sijaishuolto, muut lasten ja perheiden palvelut, päihdehuolto, toimeentulotuki, työpajat ja työvoiman palvelukeskus. Vastuuhenkilö on sosiaali- ja perhetyöntekijöiden työn sisältöön liittyvissä asioissa johtava sosiaalityöntekijä. Muilta osin vastuuhenkilö on perusturvajohtaja, joka vastaa erityisesti ostopalvelujen käytöstä. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Lakisääteisten sosiaalityön palvelujen järjestäminen laadukkaasti ja kustannustietoisesti. Varhaisen tuen tukimuotojen kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Yli 300 päivää työttömänä olleiden henkilöiden aktivointi. STRATEGISET TAVOITETASOT Lastensuojelutarpeen selvitykset saadaan tehtyä lakisääteisessä määräajassa. hyvä taso: % ilmoituksista on otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluessa ilmoituksesta tyydyttävä taso: % ilmoituksista on otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluessa ilmoituksesta Varhaisen tuen vahvistaminen ja ehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen. työntekijöiden osaamisen vahvistaminen perheväkivallan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa. yli 300 päivää työttömänä olleiden määrä. hyvä taso: 76 henkilöä/kk (kuukausien keskiarvon mukaan) tyydyttävä taso: 90 henkilöä/kk (kuukausien keskiarvon mukaan) Nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttäminen. hyvä taso: alle 25-vuotiaiden työttömien määrä alenee vuodesta 2015 TAVOITTEET JA KEINOT Nuorten palvelujen suunnittelu, kehittäminen ja olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen seudullisen toiminnan ja hankkeiden kautta: Ankkuritoiminta, Nuppi, nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden yhteistyöryhmä. Työpajatoiminnan paikallinen kehittäminen yhteistyössä toiminnasta vastaavan Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön kanssa. Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen nuorten aktivointia tukevien työmenetelmien laajentamisen ja tiiviin yhteistyön avulla. Eläkeselvittelyjen jatkaminen yhteistyössä HRAKS:n työpajojen, palvelukeskuksen, Attendon ja terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Vanhemmuuden tukeminen ja ehkäisevän työn vakiinnuttaminen Lounatuulen perhetyön, kotipalvelun perhetyön, sosiaalityön, neuvoloiden ja muiden yhteistyötahojen tiiviillä yhteistyöllä.

86 Tammi-joulukuu Sosiaalityö Tilinpäätös 84 TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,3 0, , ,6 434,7 85,8 % Tulot 302,0 0,0 302,0 349,1 47,1 115,6 % Netto ,3 0, , ,5 481,8 82,6 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitukset ,2 Lastensuojelun asiakkaat/v ,4 SHL:n mukaisen perhepalvelun asiakkaat ,9 LsL:n mukaisen perhetyön asiakkaat ,4 Sijoitetut lapset vuoden aikana ,5 Sijoitetut lapset ,0 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret/v ,1 Kasvatus- ja perheneuvolan suoritteet ,9 Aikuissosiaalityö Alle 25-v. lkm toimeentulotuessa ,4 Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat ,6 yli 300 pv työttömänä olleiden määrä/kk (ka) ,8 A-klinikan suoritteet ,3 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukitoimia selkeytettiin ja räätälöitiin tarpeen mukaan. Huomiota kiinnitettiin erityisesti lastensuojelulain mukaisten tukitoimien ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen selkeyttämiseen. Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hallinnollisesti kotihoidon alaisuudesta sosiaalityön alaisuuteen. Lastensuojelutarpeen selvitysten osalta saavutettiin hyvä taso. Lounatuulen perhetyö vakinaistettiin Työntekijöiden osaamista on vahvistettu perheväkivallan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa MARAKmenetelmän läpikäymisen avulla.

87 Tammi-joulukuu Sosiaalityö Tilinpäätös 85 Aktivointihankkeen sosiaaliohjaaja vakinaistettiin Aktivoinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota kuntouttavan työtoiminnan toimintamuotojen (monipuoliset työtoimintapaikat, ryhmätoiminnan kehittäminen, ohjaus) kehittämiseen. Yli 300 päivää työttömänä olleiden henkilöiden määrässä saavutettiin hyvä taso; 27 henkilöä/kk. Eläkeselvittelyjä jatkettiin yhteistyössä sosiaalityön, HRAKS:n työpajan ja Attendon kanssa. Nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämisessä asetettua tavoitetta ei saavutettu. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 32 henkilöä/kk. Vuonna 2015 määrä oli 35 henkilöä/kk. Toimialojen yhteistyönä valmisteltiin kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyviä asioita. Yhteistyössä SPR:n kanssa järjestettiin ystävätoiminnan ja Tulijan tukena kurssi vapaaehtoisille syyskuussa Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin palkkaamisesta yläkouluun perintövaroin lukuvuodeksi Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toimintakate sosiaalityön osalta toteutui 82,6 %. Huomattavasti arvioitua alhaisempana toteutui työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu määräraha.

88 Tammi-joulukuu Vammaispalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 86 Vammaispalveluihin kuuluvat tulosyksiköt kehitysvammahuolto ja muu vammaishuolto. Vastuuhenkilö on vammaispalvelusta vastaava sosiaalityöntekijä ja ostopalvelujen osalta perusturvajohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Vammaishuollon palvelujen järjestäminen sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. TAVOITTEET JA KEINOT Vammaispalvelun asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen lain vaatimissa puitteissa. Vammaisten asumispalvelujen kehittäminen. Valmistellaan Jelppilän asumispalvelujen ja Vaahteran päivätoiminnan siirtoa kunnalle yhteistyössä Vammaissäätiön henkilöstön sekä Hausjärven kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,3 0, , ,1 82,2 97,1 % Tulot 121,3 0,0 121,3 122,3 1,0 100,9 % Netto ,0 0, , ,8 83,2 96,9 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Asumispalvelupäivät ,1 Vammaispalvelun asiakkaat /v ,8 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat/vuosi ,2 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Paavolantien asuinryhmän oli mukana Valtiovarainministeriön kuntakokeilussa maaliskuusta 2015 alkaen asti. Toiminta jatkuu edelleen kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen toteutui uusien asiakkaiden kohdalla. Jelppilän asumispalvelujen siirtoa kunnalle valmisteltiin toteutettavaksi

89 Tammi-joulukuu Vammaispalvelut Tilinpäätös 87 Vaahteran päivätoiminta siirtyi kunnalle liikkeenluovutuksena. Vaahteran päivätoiminnan ja Paavolantien asuinryhmän esimiehenä on toiminut asumispalveluvastaava alkaen. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vammaispalvelujen toimintakate toteutui 96,9 %.

90 Tammi-joulukuu Vanhustenhuolto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 88 Tulosalue käsittää tulosyksiköt kotipalvelu, omaishoidontuki, tukipalvelut, vanhusten päivätoiminta, ikäpiste, asumispalvelut ja muut asumispalvelut/ostopalvelut. Vastuuhenkilö on kotihoidon, tukipalvelujen ja päivätoiminnan osalta kotipalvelunohjaaja. Ikäpisteen ja asumispalvelujen vastuuhenkilö on osastonhoitaja. Ostopalveluista vastaa perusturvajohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Vanhusten kotona asumisen tukeminen. Vanhuspalvelulain toteuttaminen. Vanhustenhuollon palvelurakenteen kokonaisuuden toimivuus. STRATEGISET TAVOITETASOT Siirtoviivemaksut hyvä taso: ei siirtoviivemaksuja. tyydyttävä taso: siirtoviivemaksuja on enintään 10 päivää/v. Asumispalvelun tarjoaminen lakisääteisessä ajassa hyvä taso: asumispalvelu voidaan tarjota 3 kuukauden kuluessa asumispalvelupäätöksen tekemisestä - Vanhusten kotona asumisen tukeminen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Hyvä taso: toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana TAVOITTEET JA KEINOT Vanhustenhuollon palvelurakenteen toimivuutta parannetaan pitkäaikaishoivapaikkojen lisäämisen, joustavan ja tiiviin yhteistyön avulla terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Kotihoidon mobiilin käyttöönotto. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Ikäpisteen toiminnan selkeyttäminen. Hoivaosaston muuttaminen tehostetun asumispalvelun yksiköksi alkaen. Palvelusetelin käyttöön ottaminen. KUKUTUKU kuule, kuuntele, tule kuulluksi hankkeen toteuttaminen

91 Tammi-joulukuu Vanhustenhuolto TALOUSLUVUT Tilinpäätös euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,9 0, , ,0-248,1 103,8 % Tulot 2 048,2 0, , ,3 177,1 108,6 % Netto ,7 0, , ,7-71,0 101,6 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Kotipalvelun asiakkaat ,3 Kotipalvelun käyntikerrat (kaikki) ,2 Tukipalvelujen asiakkaat ,5 Asumispalvelupäivät ,5 Laitoshoitopäivät ,1 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hoivaosasto, nykyinen Helmikoti, muuttui tehostetun asumispalvelun yksiköksi NHG:n tekemän kalliiden asiakkaiden selvityksen tulosten pohjalta toteutettiin kotihoidon asiakkaiden riskimittarinanalyysi toisessa kotihoidon tiimeistä. Kokemusten perusteella päädyttiin siihen, että riskimittarianalyysiä ei oteta kotihoidossa laajemmin käyttöön. Vanhusten ryhmäkodin toiminta loppui syyskuussa Vanhustenhuollon kehittämishankkeeseen, KUKUTUKU kuule kuuntele tule kuulluksi hankkeeseen saatiin Työsuojelurahaston myönteinen päätös kesäkuussa Hanke käynnistyi syksyllä Hankkeessa on mukana Koivumäen asumispalveluyksikkö, Hoivayksikkö ja kotihoito. Hankkeeseen kuului yksiköiden kehittämistyöpajojen lisäksi yksikkökohtaista työskentelyä työyhteisökehittäjän tukemana. Siirtoviivemaksuja kertyi vuoden aikana 13. Asumispalvelu pystyttiin tarjoamaan 24/26 hakijasta 3 kuukauden kuluessa asumispalvelupäätöksen tekemisestä. Hyko-synttärit järjestettiin Hausjärvellä 2 kertaa vuoden 2016 aikana. Syntymäpäivät kohdistettiin vuoden aikana vuotta sekä vuotta täyttäville henkilöille, jotka eivät olleet säännöllisten asumis-, kotitai tukipalveluiden piirissä. HYKO-synttäreille osallistui toukokuussa 45/112 henkilöä ja joulukuussa 33/88. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa kotipalvelussa, säännöllisessä kotipalvelussa ja palvelutalon palveluasumisessa. Loppuvuodesta 2016 osastonhoitajan virka muutettiin vanhuspalveluvastaavan viraksi. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen 0,5 työntekijän palkkaamisesta kotona-asuvien iäkkäiden henkilöiden liikuntaa edistävien työmuotojen kehittämiseen.

92 Tammi-joulukuu Vanhustenhuolto Tilinpäätös 90 Perusturvalautakunta irtisanoi kesäkuussa 2016 voimassa olevan ostopalvelusopimuksen Fannyn Tupa ry:n kanssa alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelutalon palvelusetelin joulukuussa MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen toimintakatteen toteuma oli 101,6 %. Toimintakulujen toteuma oli arvioitua suurempaa asiakaspalvelujen ostojen ja erityisesti asiantuntijapalvelujen osalta.

93 Tammi-joulukuu Terveyspalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 91 Terveyspalvelut sisältää Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Päihdepalvelujen siirtyminen kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,6 0, , ,0 435,6 97,2 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto ,6 0, , ,0 435,6 97,2 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Päihdepalvelut siirtyivät kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. Toukokuun alusta alkaen lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi Riihimäelle. Hausjärven lähiasemalla Oitissa tarjottiin toukokuun alusta alkaen sairaanhoitajan neuvontaa ja kiireetöntä ajanvarausvastaanottoa sekä kahtena päivänä viikossa ajanvarauksella laboratoriopalveluja. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Terveyspalvelujen toimintakate oli 97,2 %.

94 Tammi-joulukuu Sivistyslautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 92 Sivistyslautakunnan vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: hallintopalvelut, varhaiskasvatus, peruskoulut, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja museotoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastotoimi sekä kansalaisopisto. Sivistyslautakunnan toiminta-ajatus: sivistyslautakunta vastaa toimialaansa kuuluvien palvelujen ajanmukaisesta, kustannus- ja arvotietoisesta järjestämisestä hausjärveläisille käytössä olevien voimavarojen mukaan. Sivistyslautakunta pyrkii koko toimialaansa ohjatessaan ottamaan huomioon Hausjärven kunnan hyvinvointikertomusluonnoksen valmistelussa esiin tulleita asioita seuraavasti: Koulujen henkilöstön, oppilashuollon henkilöstön ja kouluterveydenhuollon henkilöstön yhteistyön tiivistäminen. Tämä on jatkoa lautakunnan 2013 hieman vastaavalle tavoitteelle. Tarkoituksena on selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä ja palveluja siten, että lapsi ja nuori osataan ohjata tarvittavien palveluiden piiriin. Eri toimijoiden nivelvaiheyhteistyö varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Esiopetuksesta - perusopetuksen alkuopetukseen. Esiopetus järjestetään kouluissa, joissa toiminnasta vastaa rehtori. Tällä hetkellä esiopetuksen oppilaiden terveydenhoito järjestetään neuvoloissa. Lapsi tulee kouluterveydenhuollon piiriin ensi luokkalaisena. Lasta koskeva tiedonkulku huoltajien, neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja koulun välillä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Tämä nivelvaihe on ollut erityisen kehittämisen kohteena. Siirtyminen uuteen kouluun, luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään, uudet oppiaineet ovat iso askel, jossa tarvitaan tukea. Perusopetuksen päättöluokan opintojen ohjaus ja toiselle asteelle sijoittumisen seuranta ja ns. jälkiohjaus. Hyria Oy on määrätietoisesti kehittänyt yhteistyötä ja kontakteja kuntien perusopetuksen opintojen ohjaajiin. Yhteisvalinnan seurantaa ja jälkiohjausta on parannettu. Paikallisia toimintoja on edelleen kehitettävä siten, että nuorten sijoittumista ja opintojen keskeyttämisiä seurataan. Yhteistyötä työpajatoiminnan kanssa tulee lisätä. Riittävien voimavarojen osoittaminen lakisääteisiin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen toimintoihin. Kunnanhallituksen kehittämiskohteisiin kuuluu myös lapsiperheisiin suunnatut tukitoimet, joilla pyritään ehkäisemään raskaita lastensuojelutoimia. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen riittävät voimavarat ovat yksi tärkeä tekijä, joiden avulla perheiden tilanteiden kriisiytymistä voidaan osaltaan hallita. Tätä tapahtuu jo nyt, mutta valitettavasti näkyviin tulevat vain ne tapaukset, jotka kriisiytyvät, eivät ne, joissa koulutoimen, oppilashuollon ja perhetyön voimin kriisiytyminen on pystytty estämään.

95 Tammi-joulukuu Sivistyslautakunta Tilinpäätös 93 Päihdevalistus Hausjärven kunta on savuton kunta. Tämän tulee näkyä mm. siten, että tupakointiin kunnan tiloissa puututaan. Päihdevalistus tulee sisältyä kaikkien koulujen työsuunnitelmiin. Yhteistyötä alueellisiin toimijoihin, kuten Nuppi, Ankkuri ja Neuvola.fi tulee lisätä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,4 0, , ,3-14,9 100,1 % Tulot 1 048,7 0, , ,2-17,5 98,3 % Netto ,7 0, , ,1-32,4 100,2 % Sivistyslautakunnan koko toiminnan arviointi sisältyy hallinnon tulosalueen arviointiin

96 Tammi-joulukuu Sivistyslautakunta Tilinpäätös 94 SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset Tavoite on voivat hyvin toteutunut. Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaiskasvatus-, opetus-, oppilashuolto- ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyö Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Liikuntakerhojen määrä Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Päihdevalistus yhteistyössä sidosryhmien kanssa (vanhempaintoimikunnat, urheiluseurat, ) Jatko-opiskeluun päässeet Hausjärveltä päättötodistuksen saaneista (%). Lukio-opetuksen säilyminen kunnassa. Opetussuunnitelman valmistelu Koulutilojen saneerauksiin ja tilantarpeisiin varautuminen Kansalaisopiston palveluiden tarjoaminen kuntalaisille Kuntakohtaisen ja seudullisen oppilas ja opiskelijater-veydenhuollon järjestäminen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Hausjärven kunnan esi- ja perus-opetuksen oppilashuoltosuunnitelmien soveltaminen käytäntöön osaksi koulun arkea. Liikunta- ja nuorisotoimi: 650 liikuntakerhotuntia Koulut: 340 kerhotuntia. Jokaisella koululla on järjestetty vähintään yksi tilaisuus. Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Tyydyttävä taso 95 %, hyvä taso 98 %. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin. Hausjärven perusopetuksen päättötodistuksen saa-neista, lukioon hakeutuvista nuorista, 45 % hakee oman kunnan lukioon. Hausjärven, Lopen ja Riihimä-en seutulukiohankkeen toteuttaminen vuonna 2016 ja jatkotoimista päättäminen. Osallistutaan seudullisen kuntien yhteiseen opetussuunnitelmatyöhön. Suunnitelmien valmistuminen ja käyttöönotto syyslukukauden alussa Oitin koulun hankesuunnitelma valmis vuoden 2016 aikana. Kansalaisopiston toiminnan järjestäminen alkaen. Tarvittavat suunnitelmat ja yhteistyö naapurikuntien kanssa selvitetty ja toiminnan jatkosta päätetty. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin; 64 %. Tavoite on toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. Tavoite on toteutunut.

97 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 95 Hallintopalveluihin kuuluvat luottamushenkilöhallinto ja lautakunnan hallintopalvelut. Vastuuhenkilö on sivistystoimenjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Toimialan palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Koulurakentamisen ja peruskorjausten suunnittelu ja valmistelu yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Sivistyslautakunnan kokousten järjestely, asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano Henkilöstön koulutus. Koulukuljetusten järjestely. Koulujen opetussuunnitelmatyö. TAVOITTEET JA KEINOT Yhteistyö kuntalaisten, luottamushenkilöstön ja palkatun henkilöstön välillä palveluja tuotettaessa. Palautteen kerääminen toiminnasta ja muutostarpeiden ennakointi. Henkilöstökokoukset, rehtorikokoukset, Moniammatillinen yhteistyö koulutuksessa, oppilashuollossa ja tukipalveluissa. Toimintaympäristön muutosten (esimerkiksi lainsäädäntö) vaikutusten ennakointi omassa toiminnassa. Koulutoimessa suunnittelijan tehtävä 8 tuntia / viikko koulun työaikana. Opetussuunnitelmatyön valmistelu. Opetusministeriön ja Opetushallituksen hankerahoituksen hyödyntäminen oman toiminnan tukena. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -395,8 0,0-395,8-396,3-0,5 100,1 % Tulot 83,9 0,0 83,9 45,0-38,9 53,6 % Netto -311,9 0,0-311,9-351,3-39,4 112,6 %

98 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 96 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Sivlan kokoukset ,9 Sivlan kokousten asiat ,0 Sivistystoimenjohtajan päätökset ,7 Varhaiskasvatuspäällikön päätökset ,3 Osastosihteerin päätökset ,7 Koulujen rehtoreiden päätökset ,9 Rehtorikokoukset ,0 Kustannukset, / asukas ,7 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Kuntakohtaista opetussuunnitelman 2016 valmistelutyötä on tehty opettajaryhmissä. Valmistelu painottui erityisesti kevätlukukauteen. Esiopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin sivistyslautakunnassa ja perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat Valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen haettiin toukokuussa. Haku oli koulukohtainen, johon myönnettiin rahaa 70 % kustannuksista. 30 % pitää olla omarahoitusosuutena. Oitin koululle myönnettiin suuren opetusryhmän samanaikaisopettajan palkkaukseen. Sivla Kansalaisopisto sai valtionavustusta opintoseteliavustuksena käytettäväksi erityisryhmien opiskelun tukemiseen. Varhaiskasvatuslain uudistuksen aiheuttamista muutoksista Hausjärven kunnan toiminnassa päätettiin kokouksessa. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo ja sääntökirja uudistettiin lautakunnassa VR:n tekemät muutokset rautatieliikenteeseen lahden radan osalta aiheuttivat muutostarpeita koulukuljetuksiin, jotka pystyttiin oman koululaitoksen osalta toteuttamaan liikennöitsijän ja kunnan yhteistyöllä. Toisen asteen opiskelijoiden osalta ELY-keskuksen liikenteen ostot turvasivat liikkumisen toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin Riihimäki-Hyvinkää suuntaan. Yksi liikennöitsijä irtisanoi voimassa olevan kuljetussopimuksen yksipuolisesti kesäkuun lopussa. Irtisanottu toiminta pyrittiin järjestämään nopeasti siten, että uudet reitit ja toimijat voisivat aloittaa kuljetukset koulujen alkaessa. Lautakunta päätti liikenteen ostosta ylimääräisessä kokouksessaan. Toiminta käynnistyi kokonaisuutena kohtuullisen hyvin, mutta yksittäisten reittien osalla toiminnassa on ollut huomattavia vaikeuksia syyslukukaudella Oitin koulun hankesuunnitelman valmistelu yhdessä teknisen toimialan kanssa ei ehtinyt edetä valmiiksi asti. Koulu on kerännyt tietoja tarveselvityksen pohjaksi. Kansalaisopiston toiminnan yhteistyömahdollisuudet selvitettiin seutukunnalla. Toimintaa päätettiin jatkaa entisen hallintorakenteen pohjalta. Nuorisovaltuusto aloitti toimintansa.

99 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut Tilinpäätös 97 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Nettokustannukset ylittyvät n eurolla. Hallintopalvelujen osalta ylitystä on aiheutunut erilliskorvauksissa, josta on korvattu opettajien opetussuunnitelmatyöstä aiheutuneita kustannuksia (n ). Merkittävä ylitystä aiheuttava tekijä ovat toimialalle kirjatut eläkemenoperusteiset varhe-maksut. (n ) Hallintopalvelujen tulosalueelle kuulu myös hanketoiminta, joka tarkoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionavustusten käyttöön perustuvaa toimintaa. Tällaisia ovat tällä toimintakaudella olleet opetusryhmien pienentämiseen ja tasa-arvon edistämiseen tarkoitetut hankkeet: resurssiopettajahanke ja koulunkäyntiavustajahanke. Talousarvion 2016 arvio kertyvistä valtionaputuloista ei ole toteunut arvioidun mukaisesti ja tuloarvio on alittunut n eurolla.

100 Tammi-joulukuu Varhaiskasvatus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 98 Varhaiskasvatukseen kuuluvat tulosyksiköt: päiväkotihoito: Hikiän, Oitin, Ryttylän ja Kirkonkylän päiväkodit sekä Monnin, Eskon ja Oitin koulun esiopetuksen päivähoito perhepäivähoito lasten hoidon tuet: palveluseteli, yksityisen hoidon tuki ja lasten kotihoidon tuki erityispäivähoito Vastuuhenkilö on varhaiskasvatuspäällikkö, joka toimii varhaiskasvatuksen alueen esimiehenä. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Lapsen elinikäiseen oppimiseen sisältyvien nivelvaiheiden huomioiminen ja uusien käytäntöjen luominen tilanteisiin TAVOITTEET JA KEINOT Lapsen päivähoidon aloitus- ja esiopetukseen siirtymisvaiheisiin luodaan hyvät käytännöt yhteistyökumppaneiden (perheet ja koulu) kanssa Toiminnallinen muutos: Erityislastentarhaopettajapalveluiden lisääminen tarvetta vastavaksi. Työpanos ostetaan Riihimäen varhaiskasvatuksesta. Varaudutaan mahdollisesti valtakunnallisesti voimaan tulevan tuntiperusteisen päivähoitomaksun edellyttämiin sovellushankintoihin. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,2 0, , ,7 86,5 98,0 % Tulot 454,1 0,0 454,1 448,1-6,0 98,7 % Netto ,1 0, , ,6 80,5 97,9 %

101 Tammi-joulukuu Varhaiskasvatus TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 99 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Henkilöstö ,4 Kunnallinen päivähoito / lapset ,7 Kotihoidon tuki / lapset ,3 Palveluseteli / lapset ,8 Yksityisen hoidon tuki / lapset TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Yksityistä hoitoa tuetaan palvelusetelillä. Palvelusetelillä hoidettiin vuonna 2016 keskimäärin 152 lasta kuukausittain. Palvelusetelin käyttö on ollut talousarvioon arvioidun mukaista (170) vähäisempää. Palvelusetelin maksamisen edellyttämät toimintakertomukset vuodelta 2016 on saatu kaikilta yrityksiltä. Palvelusetelin uusi sääntökirja ajalle hyväksyttiin sivistyslautakunnassa huhtikuussa. Lautakunta päätti pitää palvelusetelin arvot nykyisen suuruisina. Monnin kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia lopetti toimintansa ja näiden tilalle syntyi saman yrittäjän yksityinen päiväkoti, joka toimii kunnan omistamassa kiinteistössä. Sivistyslautakunta päätti 2016 ottaa käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mukaisen 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden niille lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Tällaisia lapsia oli hoidossa 15, joista 3 oli alle 3-vuotiasta. Vuorohoidossa lapsia oli 19, joista 9 tarvitsi hoitoa myös öisin ja viikonloppuisin. Hausjärvellä noudatetaan yli 3-vuotiaden ryhmissä uutta asetuksen sallimaa suhdelukua, jolloin yhtä koulutettua aikuista kohti voi olla 8 lasta entisen 7 sijaan. Hausjärvellä lapsiryhmiä täytettäessä huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat lapset suhdelukua pienentävänä, tällaisia lapsia oli hoidossa Kunnallisessa päivähoidossa lapsia hoidettiin keskimäärin 257 kuukausittain kun talousarviossa varauduttiin keskimäärin 270 lapsen hoitamiseen. Hoidossa olevien lasten määrä lisääntyi loppuvuonna, niin että kunnallisessa hoidossa oli 299 lasta. Monnissa hoitopaikkojen kysyntä oli edelleenkin vähäistä. Päiväkotien henkilöstömäärää sopeutetaan koko ajan lasten määrään jättämällä mm avoimia työsuhteita ja sijaisuuksia täyttämättä, mikäli hoidettavia lapsia on vähemmän. Kotihoidontuella hoidettiin vuonna 2016 keskimäärin 182 lasta, kun talousarviossa varauduttiin edelllisen vuoden toteuman perusteella vain 170 lapseen, luku on suuri verrattuna pieneen syntyvyyteen sekä Erityislastentarhanopettajan pyritään rekrytoimaan elokuusta MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vuonna 2016 varhaiskasvatuksen toimintatuotot toteutuivat 98,7 %, toimintakulut 98 % ja tilikauden tulos on poistojen jälkeen 98,4 %. Avustukset toteutuivat 98,5 % : yksityisen hoidon menot toteutuivat 93,6 % ja kotihoidontukimenot 110,6 %.

102 Tammi-joulukuu Peruskoulut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 100 Peruskoulutukseen kuuluvat tulosyksikköinä esiopetus, peruskoulut, koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulun tukitoiminnot. Vastuuhenkilö on kunkin koulun toiminnasta vastaava rehtori. Muun toiminnan osalta vastuuhenkilö on sivistystoimenjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen Oppilashuollon toimijoiden ja palveluiden kehittäminen Opetussuunnitelmatyön aloittaminen (Uudet opetussuunnitelmat käytössä ) Koulujen kerhotyön kehittäminen Päihdevalistus TAVOITTEET JA KEINOT Nivelvaiheisiin keskittyvien yhteistyökokoukset Henkilöstön jatkuva koulutus painopisteenä opetussuunnitelmatyö Hyvä yhteistyö kotien ja koulun välillä. Koulukohtainen yhteistyö eri toimijoiden välillä päihdevalituksen käytännön järjestelyissä Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksen kaikilla tasoilla. Opetussuunnitelmaa 2016 valmistellaan yhteistyössä seutukunnan toimijoiden kanssa TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,0 0, , ,3-101,3 101,2 % Tulot 350,1 0,0 350,1 371,5 21,4 106,1 % Netto ,9 0, , ,8-79,9 101,0 %

103 Tammi-joulukuu Peruskoulut TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 101 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Esiopetusoppilaat , luokkalaiset ,8 7-9-luokkalaiset ,0 Eskon koulu, erityisopetus ,0 Yhteensä ,1 Aamu ja iltapäivätoimintapisteet ,0 Esiopetusoppilas /vuosi ,0 Perusopetusoppilas /vuosi ,3 Kuljetusoppilaat 0-6 (sis. Eskon erit.opetus) ,1 Kuljetusoppilaat ,9 Kuljetusmenot yhteensä ,8 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toiminta on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Oppilasmäärät ovat toteutuneet pienempänä kuin oli tilastotietojen valossa ennakoitu. Toiminnassa on otettu huomioon valtion erityisavustukset ryhmäkokojen pienentämiseksi. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on valmistunut. Koulut ovat joutuneet uusimaan oppikirjoja ja muuta opetusvälineistöä uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi, mikä näkyy myös käyttösuunnitelmien toteutumisessa. Oppilashuolto on toteutunut laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja uudet toimintatavat on otettu käytäntöön osaksi koulun arkea. Tukiopetustunnit tarkastelujaksolla 1-6 luokat 598 tuntia ( 2015 / 607 tuntia) 7-9 luokat 199 tuntia ( 2015 / 278 tuntia) Kerhotunnit tarkastelujaksolla: 1-6 luokat 145 tuntia (2015 / 193 tuntia) 7-9 luokat 198 tuntia (2015 / 201 tuntia) Kouluissa on ollut koulunkäyntiavustajia seuraavasti: Avustajien määrään on laskettu myös päivähoidon avustajat Eskossa, Monnissa ja Oitissa. Avustajat, jotka on otettu jonkun yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän tueksi määräajaksi on kirjattu tilanteen mukaisesti. Esko /yleisopetus ja erityisopetus Monnin koulu Oitin koulu 9,5 avustajaa (sisältää myös ip-ohjaajan) 4 avustajaa 7 avustajaa (sisältää myös ip-ohjaajan)

104 Tammi-joulukuu Peruskoulut Ryttylän koulu Yläaste 3 avustajaa 2 avustajaa Tilinpäätös 102 Kevään 2016 yhteishaun tulokset saapuivat Ysiluokkalaisia 72. Kaikki tekivät yhteishaun, vain yksi oppilas ei saanut päättötodistusta ja kertaa 9.luokan. Yhdellä ehdot, jotka hyväksytysti suoritettuaan sai paikan ammatillisessa koulutuksessa. Yksi yhdeksäsluokkalainen ei saanut suoraan opiskelupaikkaa, vaan jäi aluksi varasijalle. Hausjärven lukioon valittujen tilanne oli 22 oppilasta, joista 4 opiskelijaa tuli Kärkölän yläasteelta. Hausjärven 9-luokkalaisten yhteishaun tulokset: Lukiot Hausjärven lukio 18 Helsingin luonnontiedelukio 1 Helsingin medialukio, medialinja 1 Hyvinkään yhteiskoulun lukio 1 Keravan lukio 1 Kokkolan suomalainen lukio 1 Lahden lyseo 1 Lahden yhteiskoulun lukio 1 Riihimäen lukio 1 Sibelius lukio 1 Tiirismaan lukio 1 Yhteensä lukioon päässeet 28 Ammattiopistot Hyria/ Hotelli-, ravintola- ja catering -ala 4 Hyria/Liiketalous 5 Hyria/ Autoala 1 Hyria/ Rakennusala 3 Hyria/ Kone- ja metalliala 8 Hyria/ Sähkö- ja automaatiotekn. 1 Hyria/ Parturi-Kampaaja 6 Hyria/ Logistiikka, kuljetusala 5 Hyria/Media-assistentti 2 Hyria/Turvallisuusvalvoja 2 Tavastia Hämeenlinna/Lähihoitaja 1 Salpaus/ Tieto-ja tietoliikennetekniikka 1 Salpaus/ Lähihoitaja 1 Salpaus/ Hevostalous 1 Stadin ammattiopisto/ Hotelli-, ravintola- ja cateringala 1 Ypäjän hevosopisto/ Hevostalous 1 Yhteensä ammatilliseen päässeet 43 Sivistyslautakunta hyväksyi esiopetuksen opetussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöön otettaviksi alkaen. Esiopetus ja vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen ja arviointiin elokuussa Vuosiluokat 7 9

105 Tammi-joulukuu Peruskoulut Tilinpäätös 103 siirtyvät vaiheittain uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja arviointiin siten, että kaikki vuosiluokat noudattavat uutta opetussuunnitelmaa alkaen. Henkilöstömuutokset: - Eskon koulun erityisluokan opettajan määräaikainen tehtävä lukuvuodeksi koulunkäyntiavustajien tehtävät: Eskon koulu, Oitin koulu, Yläaste Henkilöstölisäyksissä on edellytetty, että toimintayksikön tulee kattaa ylimääräiset kustannukset oman toiminnan säästöillä. TALOUDEN TOTEUTUMAN ARVIOINTI Talous on toteutunut suunnitellusti. Tulot ovat kertyneet yli arvioidun n euroa. Syynä ovat olleet ylittyneet kotikuntakorvaustulot ja Mäntsälän kunnan korvaukset koulukuljetusten järjestelyistä Hausjärvellä toissijaista koulua käyvistä mäntsäläläisistä oppilaista. Menot ovat ylittyneet n eurolla. Syinä tähän ovat osin henkilöstölisäykset: Eskon kouluun on lukuvuodeksi palkattu määräaikainen erityisluokanopettaja oppilasmäärän niin vaatiessa. Eskon kouluun, yläasteelle ja Oitin ala-asteelle on palkattu määräaikaiset avustajat. Päätöksissä yksiköt on velvoitettu kattamaan aiheutuvat lisäkustannukset ensisijaisesti oman käyttösuunnitelmansa sisältä. Muita perusteita menojen ylityksiin ovat mm. seuraavat seikat: - Lastensuojeluperusteilla vieraisiin kuntiin sijoitettujen lapsien koulunkäyntikulut ja sairaalakoulujen kulut näyttävät olevan kasvussa. Kotikuntakorvausmenot ja niihin liittyvät kuljetusmenot ovat ylittyneet n euroa - Oppikirjojen hankintojen ylitys on n euroa - Koulukuljetusten ylitys on n euroa - Varhemaksujen osuus perusopetuksen osalta on n (Ei varausta talousarviossa) - Perusopetuksen koulujen poistot ovat n euroa (Ei varausta talousarviossa)

106 Tammi-joulukuu Toisen asteen koulutus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 104 Toisen asteen koulutus sisältää toiminnot Hausjärven lukio ja musiikkikoulut. Vastuuhenkilö on lukion osalta koulun rehtori, muun koulutuksen osalta sivistystoimenjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Hausjärven lukion toiminnan vahvistaminen Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen seutukunnan muiden lukioiden ja Hyrian kanssa. TAVOITTEET JA KEINOT Oman lukion markkinoiminen perusopetuksen oppilaille Hyvä yhteistyö kotien ja koulun välillä Henkilöstön jatkuva koulutus painopisteenä opetussuunnitelmatyö Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -683,7 0,0-683,7-690,6-6,9 101,0 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,3 0,3 0,0 % Netto -683,7 0,0-683,7-690,3-6,6 101,0 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Opiskelijat ,0 Suoritetut yo-tutkinnot ,5 Musiikinopiskelijat musiikkiopistossa ,0 Lukion oppilas /vuosi ,1 Musiikkiopistolainen /vuosi ,3 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Päättötodistuksen saaneista perusopetuksen oppilaista, jotka hakivat lukioon, 64 % haki Hausjärven lukioon. Koulu on panostanut digitalisaation ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Seutukunnan lukiot tekevät yhteistyötä erillisinä itsenäisinä yksikköinä. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Talous toteutuu suunnitellusti. Menojen ylitys on vain n euroa. Tämä johtuu siitä, että musiikkiopistojen kustannukset ovat laskeneet. Lukion menot ovat ylittyneet vajaalla eurolla. Henkilöstökulut

107 Tammi-joulukuu Toisen asteen koulutus Tilinpäätös 105 ovat ylittyneet n euroa palvelujen ostot n euroa. Poistot, joihin ei talousarviossa ole varauduttu, ovat n euroa. Lukion sähköisten ylioppilaskirjoitusten ja opetuksen yleisen digitalisaation vuoksi on tehty tarpeellisia hankintoja, joiden yhteydessä on tarvittu ict-palveluja aiempaa enemmän.

108 Tammi-joulukuu Kulttuuri- ja museotoiminta TEHTÄVÄN KUVAUS Vastuuhenkilö on sivistystoimenjohtaja. Tilinpäätös 106 KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Avustukset kulttuuriyhdistyksille ja yksityisille on siirretty sivistystoimen hallintoon. Yhteistyön lisääminen kansalaisjärjestöjen kanssa Toimiva kotiseutumuseo Systemaattisen luettelointityön jatkaminen TAVOITTEET JA KEINOT Yhteistyö kunnan eri yhdistysten ja seurojen kanssa Kotiseutumuseotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen yhdessä museon vuokraajan, Hausjärvi- Seuran kanssa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -7,4 0,0-7,4-6,4 1,0 86,7 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -7,4 0,0-7,4-6,4 1,0 86,4 % Toiminta ja talous ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2016 kulttuuripalkinto myönnettiin Eläkeliiton Hausjärven yhdistys ry:lle ja Ryttylän Eläkkeensaajat ry:lle.

109 Tammi-joulukuu Liikunta- ja nuorisotoimi TEHTÄVÄN KUVAUS LIIKUNTATOIMI Tilinpäätös 107 Tämä tulosalue sisältää seuraavat osa-alueet: liikuntatoimi Vastuuhenkilö: liikuntasihteeri KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Laadukkaiden liikuntapalvelujen ympärivuotinen tarjoaminen Yhteistyö muiden liikuntaa järjestävien tahojen kanssa TAVOITTEET JA KEINOT Aktiivisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja luominen Monipuolinen, ohjattu toiminta Eri ryhmien huomioiminen (lapset, nuoret, työikäiset, ikäihmiset, erityisryhmät) NUORISOTOIMI Tämä tulosalue sisältää seuraavat osa-alueet: nuorisotoimi Vastuuhenkilö: liikuntasihteeri KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Nuorisotilatoimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen Nuorten harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen Nuorten aktivoiminen osallistumaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen TAVOITTEET JA KEINOT Ohjattuja nuorisoiltoja kahtena - kolmena iltana viikossa Yhteistyö koulujen kanssa nuorisovaltuuston toiminnan tukeminen Seudullisen yhteistyön jatkaminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -348,5 0,0-348,5-326,7 21,8 93,7 % Tulot 70,0 0,0 70,0 77,1 7,1 110,1 % Netto -278,5 0,0-278,5-249,6 28,9 89,6 %

110 Tammi-joulukuu Liikunta- ja nuorisotoimi TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 108 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Liikuntatapahtumat ,4 Liikuntakerhot ,3 Osallistujat ,8 Nuorisoillat ,0 Kävijät ,0 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toimintaa järjestettiin suunnitellusti mutta huonosta ja vähälumisesta talvesta johtuen osa talven hiihtotapahtumista ja kouluista jouduttiin perumaan kokonaan. Kylmä alkukesä vähensi liikuntakerhojen ja tapahtumien osallistujamääriä. Nuorisopuolella avointa iltatoimintaa lisättiin, muuta toimintaa järjestettiin suunnitellusti. Nuorisovaltuusto aloitti toimintansa. Kävijämäärät ja osallistumiset tapahtumiin kasvoivat syksyllä. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kuntosalien käyttöaste ja tulot putosivat uuden laskutusjärjetelmän takia mutta tuloja kertyi kuitenkin hieman yli arvioidun. Nuorisopuolella Valkjärven vuokratulot sen sijaan lisääntyivät. Menot liikunta- ja nuorisopuolella ovat jääneet alle raamin.

111 Tammi-joulukuu Kirjastotoimi Tilinpäätös 109 TEHTÄVÄN KUVAUS Pääkirjasto ja kirjastoauto Vastuuhenkilö on kirjastonjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Sivistys- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille Elinikäisen oppimisen tukeminen Ikäihmisten palvelujen kehittäminen Kirjastopalvelujen riittävä saavutettavuus TAVOITTEET JA KEINOT Ammattitaitoinen, motivoitunut ja määrällisesti riittävä henkilöstö Ajanmukainen ja monipuolinen kysyntää vastaava aineistokokoelma Ajanmukainen ja vuorovaikutteinen kirjastojärjestelmä Kaikkien verkostojen ja yhteyksien hyödyntäminen tietopalvelussa Seudullinen ja valtakunnallinen yhteistyö Sitovat tulostavoitteet: Kirjastopalvelujen tarjoaminen kuntalaisille Kirjaston ja koulujen yhteistyö Taloussuunnitelmassa huomioon: Pallas-kirjastojärjestelmää ei ole päivitetty moneen vuoteen, kirjastolla oli siis selkeä tarve uusia kirjastojärjestelmä. Uuden järjestelmän yhteishankinta on Ratamokirjastojen osalta siirtynyt jo useana vuonna tulevaisuuteen mutta kesäkuussa 2016 tehtiin päätös kilpailuttaa Ratamokirjastojen kirjastojärjestelmän hankinta. Kilpailutus julkistettiin joulukuussa 2016 ja ratkaisu tehdään helmikuussa Järjestelmän vaihdos tapahtuu vuoden 2017 aikana. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -375,4 0,0-375,4-396,9-21,5 105,7 % Tulot 5,6 0,0 5,6 6,4 0,8 113,6 % Netto -369,8 0,0-369,8-390,6-20,8 105,6 %

112 Tammi-joulukuu Kirjastotoimi TUNNUSLUVUT 6/ /2016 Konkreettiset luvut Lainoja Käyntejä Aineistomenot Henkilöstömenot Toimintakulut Tilinpäätös 110 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Suoritetavoitteet Lainoja/asukas (kaikki) 6 Lainoja/asukas (Hausjärven) ,6 Käyntejä/asukas (kaikki) 4 Käyntejä/asukas (Hausjärven) ,0 Tehokkuus/taloudellisuus 1 lainan hinta, /laina ,3 1 käynnin hinta, /käynti ,3 Aineistomenot, /asukas ,0 Henkilöstömenot, /asukas ,6 Toimintakulut, /asukas ,8 TOIMINTATAVOITTEIDEN SEKÄ MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kirjaston palvelutasoa on ylläpidetty tarjoamalla palveluja pääkirjastossa ja kirjastoautossa. Kirjastoauto on käynyt Hausjärven kouluilla ja haja-asutusalueella. Kirjastossa on kaikkiaan 5 vakituista työntekijää. Aukioloajat ovat muuttuneet edellisestä vuodesta siten, että kirjasto on ollut kolmea kesäkuukautta lukuun ottamatta avoinna lauantaisin klo Hausjärven kirjaston kokonaislainaus on edelliseen, vuoteen 2015 verrattuna selkeästi noussut. Vuoden 2016 kokonaislainaus oli (vuoden 2015 saman ajanjakson lainaus 92880). Lainaus on lisääntynyt sekä pääkirjastossa että kirjastoautossa. Selkeästi eniten nousua on tapahtunut tietokirjojen lainoissa, niitä myös hankittiin vuoden aikana aiempaa enemmän. Tämä on ilahduttava havainto, etenkin kun lainamäärät yleisissä kirjastoissa ovat valtakunnan tasolla olleet kauan laskussa. Kävijöiden määrä on edelliseen vuoteen verrattuna sen sijaan hieman laskenut. Vuonna 2016 se oli ja vuonna 2015 kävijöiden määrä oli kaikkiaan Kokonaisuudessaan kävijöiden määrän vähentyminen on hyvin pientä. Tiivistettynä voisi sanoa, että vuonna 2016 hieman harvemmin käyvät asiakkaat lainasivat selkeästi enemmän kuin aiemmin.

113 Tammi-joulukuu Kirjastotoimi Tilinpäätös 111 Kirjastotoimi on pysynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sille asetetussa talousarviossa. Tiliraportista näkyy, että kokonaisnettobudjetti oli tarkasteluvuonna Kirjastotoimelle myönnetyn talousarvion ylitys johtuu suurimmaksi osaksi eläkemenoperusteisesta Kuel- maksusta (talousarvion kohta 4122) sekä yhteisvastuullisesta varhemaksusta, kirjastoauton yllättävistä korjauskuluista ja kirjaston uuden kopiokoneen hankkimisesta vanhan rikkouduttua.

114 Tammi-joulukuu Kansalaisopisto TEHTÄVÄN KUVAUS Vastuuhenkilö on kansalaisopiston rehtori. Tilinpäätös 112 Kansalaisopisto; valtionosuuteen oikeuttava opetus, hankkeet, maksupalvelukoulutus Strategia: Hausjärven kansalaisopisto on monipalveluopisto, jonka tehtävänä on järjestää laadukasta ja laaja-alaista opetusta aikuisille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti eri puolilla kuntaa ja erilaisille kohderyhmille. Opisto järjestää myös lasten opetusta kuvataiteessa ja musiikissa. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Alueellisen yhteistyön selvittäminen edelleen. Selvitystyö lopuillaan, ei hallinnollisia muutoksia. Opetusmenetelmien kehittäminen. Nettikurssiyhteistyötä laajennettu. Yhteiskunnan ja työelämän muutosten huomioiminen toiminnassa. Kielten opetuksen alueellista yhteistyötä kehitetään edelleen. TAVOITTEET JA KEINOT Laatujärjestelmän käyttöönotto. Jatkohankkeen yhteydessä tuntiopettajan työtyytyväisyyskysely. Henkilöstön koulutus. Tuntiopettajien koulutus alueen seminaarina Hyvinkäällä. Opetusta eri puolilla kuntaa. Opetuspaikkoja Ryttylässä, Eskon koulussa ja Oitissa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -246,4 0,0-246,4-240,4 6,0 97,5 % Tulot 85,0 0,0 85,0 82,9-2,1 97,6 % Netto -161,4 0,0-161,4-157,4 4,0 97,5 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TOT 2016 Tot-% nettomenot/opetustunti ,6 nettomenot/opiskelija ,5 nettomenot/asukas 21 18,2 18,2 100,0 tuntimäärä ,7 opiskelijat (kurssilaiset) 766 (1396) (1181) 85,8 kurssit ,8

115 Tammi-joulukuu Kansalaisopisto TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tilinpäätös 113 Vuoden 2016 aikana tutkittiin Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frankin ehdotuksesta vielä kerran, voisivatko Riihimäen, Hausjärven ja Lopen opistot yhdistyä alueopistoksi, mutta suunnitelmat kariutuivat. Hausjärven kansalaisopisto jatkaa siis itsenäisenä kansalaisopistona. Vuonna 2016 Hausjärven kansalaisopistossa annettiin 2152 tuntia opetusta, mikä oli 499 tuntia vähemmän kuin vuonna Opiskelijoita kursseilla oli 669 eli 97 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyllä 2015 Hausjärven kansalaisopisto tarjosi opiskelijoille 60 kurssia (mukana myös lyhytkurssit, jotka kestävät päivästä muutamaan viikonloppuun). Näistä kursseista toteutui lopulta 45. Keväällä 2016 käynnissä oli 39 kurssia. Syksyllä 2016 kansalaisopiston tarjonnassa oli 51 kurssia, joista 39 toimi vuoden 2016 puolella. Eniten osallistujia keräsivät erilaiset liikuntakurssit. Kädentaitokurssit olivat myös suosittuja, mutta niissä opiskelijamäärät oli käytännön syistä pidettävä pieninä. Tietotekniikkakurssit keräsivät laajasta tarjonnasta huolimatta vain niukasti osallistujia tai peruuntuivat. Kansalaisopiston opetusta järjestettiin Ryttylässä, Eskon koulussa, Oitissa ja kirkonkylässä. Hausjärven kansalaisopisto tarjosi opinto-ohjelmassaan myös yhteistyökursseja, joiden opetus tapahtui muualla kuin Hausjärvellä. Erityisesti kielten opiskeluun tämä toi lisää vaihtoehtoja. Laatujärjestelmän käyttöönottoa opiston arjessa jatkettiin. Tuntiopettajille tehtiin työtyytyväisyyskysely, jonka perusteella parannettavaa oli lähinnä opetusmateriaaleissa ja taukotiloissa. Vuoden 2016 aikana kansalaisopiston opistosihteeri ja rehtori jäivät eläkkeelle. Uudeksi rehtoriksi valittiin joulukuussa Maija Metsola. Toimistosihteerin valinta oli määrä tehdä tammikuussa MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Peruttujen kurssien suhteellisen suuren määrän vuoksi vuoden 2016 talousarvio ja toteutuma poikkeavat toisistaan. Sekä kansalaisopiston menot että tulot jäivät budjetoidusta. Kurssimäärä ei kuitenkaan ollut niin pieni kuin talousarviossa uumoiltiin. Ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa pohjana oli käytetty vain puolen vuoden lukuja eikä laskettu yhteen syksy- ja kevätlukukautta. Tunnuslukujen osalta vuoden 2015 luvut on korjattu tähän tilinpäätökseen vastaamaan todellista tilannetta. Opiskelijamääräsarakkeessa on nyt ilmoitettu myös kurssilaisten määrä. Tällä tarkoitetaan kursseilla opiskelevia yhteensä: sama henkilö saattaa olla laskettuna summaan useamman kerran, jos hän on opiskellut useammalla kuin yhdellä kurssilla.

116 Tammi-joulukuu Tekninen lautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 114 Teknisellä lautakunnalla on vastuullaan seuraavat tulosalueet: hallintopalvelut, yhdyskuntatekniset palvellut, vesihuoltolaitos ja tilapalvelu Teknisen lautakunnan strategia: Tekniset palvelut joustavasti ja tehokkaasti. Toimia kuntalaisiin päin avoimesti ja antaa kuntalaisille mahdollisuus tuoda esille teknisen toiminnassa esiintyviä epäkohtia. Ennakoida tulevat tarpeet mahdollisuuksien mukaan. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,3 0, , ,6 288,7 94,4 % Tulot 4 675,5 0, , ,4-48,1 99,0 % Netto -508,8 0,0-508,8-268,3 240,5 52,7 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Yleisesti ottaen vuosi on ollut edelleen nykyisen normitalvien mukaisesti keskitasoa lauhempi. Toimintaa on pyöritetty kevennetyllä työnjohdolla jakaen vastuuta, tehtävistä on selviydytty kunnialla. Teknisen toimialan vuosi on ollut kiireinen valmisteltaessa tulevia hankkeita. Teknisen toimialan toimintaa kuvaa jälleen kerran rakentaminen. Vuoden aikana rakennettiin Kuulojan alueelle vesihuolto palvelemaan alueelle kaavoitetua teollista rakentamista. Hanke saatiin toteutettua kiireestä huolimatta hyvin. Lisäksi ollaan suunniteltu Monnin Pihon asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamista ja hanke tuli myös kilpailutettua vuoden 2016 aikana. Myös kunnan ensimmäinen kunnallistekniikan saneerausurakka saatiin suunniteltua ja kilpailutettua. Ryttylässä on suunniteltu vedenottamon laadun parantamista ja veden määrän kasvattamista lisäkaivon avulla, hanke todettiin kuitenkin kustannustehokkuudeltaan kannattamattomaksi. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Teknisen toimialan tulos on talousarviota parempi. Teknisen toimen tulot jäivät alle talousarvion , vaikka puunmyyntitulot ylittivät talosarvion ja vesimaksujen perusmaksut ylittivät talousarvion Suurin alitus tuli muiden suoritteiden myyntituloista, joista jäi puuttumaan Menojen osalta merkittävimmät alitukset tulivat kiinteistöjen lämmityksestä ja sähkömaksuista Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska toimialan suunnitelmien mukaiset velvoitteet ja hankkeet tulivat toteutettua hyvin. Merkittävimpänä puutteena jäi toteutumatta Oitin koulun siirtotilojen hankinta.

117 Tammi-joulukuu Tekninen lautakunta Tilinpäätös 115 TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Talouden tasapainon Kiinteistö- ja tilaohjelma säilyminen Koulu- ja päiväkotitilat käsittävä ohjelma on valmisteltu vuoden aikana. Kunnan merkittävimpien kiinteistöjen Pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelman luonnos on valmistunut ja esitelty teknisessä lautakunnassa. Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Varma ja laadukas infrastruktuuri: vesi, viemäri ja tiestö Järjestetyn vesihuollon piiriin kuuluminen. Toimintahäiriöt ja katkokset: Tyydyttävä taso: enintään 6/vuosi Hyvä taso: enintään 3/vuosi Tyydyttävä taso: Vesi- ja viemärilaitoksen liittymisprosentti kasvaa yli 0,7 % / vuosi ja vesiosuuskunnille järjestetään 1 neuvontatilaisuus/vuosi Kunnan verkostolla ei ole ollut toimintahäiriöitä, kuitenkin nykyiset talvet ovat kunnossapidon kannalta haasteellisia liukkauden takia. Tavoitteessa on saavutettu hyvä taso. Vesi ja viemäriverkostoihin on tullut kuusi uutta liittyjää 0,38 %. Liittymisprosentti jää reilusti alle tavoitteen. Ei saavutettu edes tyydyttävää tasoa. Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Hyvinvointikertomus: Liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuustyöryhmässä esiinnousseiden parannustoimenpiteiden toteuttaminen. Yksityisteiden toimintaedellytysten parantaminen Hyvä taso: Vesi- ja viemärilaitoksen liittymisprosentti kasvaa yli 1,0 % / vuosi Kolme parannustoimenpidettä toteutetaan vuoden aikana. Tyydyttävä taso: Kunta järjestää yhteistoiminta ja neuvontatilaisuuksia yksityistiekunnille, 1 tilaisuutta vuodessa Kunta on toteuttanut yhden liikenteen parantamistoimenpiteen vuoden aikana. Vuonna rakennettiin Monniin koululiikennettä palveleva kevyenliikenteenväylä. Tavoitetta ei saavutettu. Yksityisteille ei ole ehditty järjestää neuvontatilaisuuksia. Tavoitetta ei saavutettu. Hyvä taso: Kunta järjestää yhteistoiminta ja neuvontatilaisuuksia yksityistiekunnille, 2 tilaisuutta vuodessa. Lisäksi tiekuntien kesken saadaan järjestettyä tiekuntia palvelevaa yhteistoimintaa.

118 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 116 Hallintopalvelut sisältävät hallintopalvelut, myytävät palvelut, suunnittelun, vesiosuuskunnat, jätehuollon, varastotoiminnan sekä palo- ja pelastus-suojelutoimen. Vastuuhenkilö on tekninen johtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA toimialalle kuuluva päätöksen teko oman palvelutuotannon laadun, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tehostaminen TAVOITTEET JA KEINOT asioiden nopea ja joustava käsittely prosessien kartoittaminen toimintojen tuotteistaminen Tulostavoitteet: Tärkeimpien toimintojen prosessoinnin ja tuotteistamisen käynnistäminen Jalkautuminen kuntalaisten pariin itsenäisesti tai muiden hallintokuntien kanssa TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -952,0 0,0-952,0-930,6 21,4 97,8 % Tulot 87,9 0,0 87,9 82,3-5,6 93,6 % Netto -864,1 0,0-864,1-848,3 15,8 98,2 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Teknisen hallinnon osalta kuvaavaa on, että henkilöstöpuutteiden takia työtehtäviä on jouduttu jakamaan ja paljon operatiivisia asioita on siirtynyt hallinnon tehtäviksi. Tilanteeseen on luvassa riittävä muutos, kun uusi maan- ja vesirakennusmestarin vakanssi varattiin vuoden 2017 talousarvioon. Teknisen toimialan hallinnon tehtäviin on kuluvan vuoden aikana kuulunut hankkeiden suunnittelua ja valmistelua mittaviin hankkeisiin. Suurimmat hankkeet ovat olleet kunnallistekniikan rakentamisen puolelta, mutta myös Oitin koulun hankesuunnitteluun valmistautuminen, Oitin ala-asteen ja Ryttylän koulukeskuksen rakennusaikaisten siirtotilojen hankinnan valmistelu sekä Ryttylän aluelämpölaitoksen rakennuttamisen valmistelua. Jätehuollon kierrätysjätteiden keräyksen osalta pakkausjätteen RINKI Oy on saamassa toimintansa järjestykseen ja keräyspisteet käyttöön. Vesiosuuskuntien osalta on tehty sopimus Erkylän vesiosuuskunnan liittymisestä kunnan vesilaitokseen.

119 Tammi-joulukuu Hallintopalvelut Tilinpäätös 117 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Teknisen hallinnon tilinpäätös on pysynyt talousarviossa.

120 Tammi-joulukuu Yhdyskuntatekniset palvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 118 Yhdyskuntatekniset palvelut sisältävät liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, liikunta-alueet, kone- ja kuljetuspalvelut, maa- ja metsätilat sekä mittaustoiminnan. Vastuuhenkilö on talonrakennusmestari ja aluemestari. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kaavateiden kunnossapito ja perusparannus. Liikenneturvallisuuden parantaminen yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Kuntakuvan parantaminen. Laadukas ympäristö. Houkuttelevat asuinalueet. Metsäomaisuudesta huolehtiminen. TAVOITTEET JA KEINOT Henkilöstön koulutus. Asianmukainen ja tehokas kalusto. Nopea reagointi kuntalaispalautteisiin. Ajan tasalla oleva metsätaloussuunnitelma. Toimiva yhteistyöverkosto. Tulostavoitteet: Kaavateiden perusparannus. Leikkikenttien ja uimaloiden turvallisuuden ylläpitäminen. Suunnitelmallisuuteen perustuva kunnan maa- ja metsäomaisuudesta huolehtiminen. Työkoneiden toimintakunnon säilyttäminen Toimivan yhteistyöverkoston ylläpitäminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,3 0, , ,5 74,8 93,4 % Tulot 471,7 0,0 471,7 449,0-22,7 95,2 % Netto -652,6 0,0-652,6-600,6 52,0 92,0 %

121 Tammi-joulukuu Yhdyskuntatekniset palvelut TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 119 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Kunnossapito /km ,5 Valaistus /valopiste 48,27 52,00 47,46 91,3 Liuk.onnettomuudet/v Taimikoiden hoito ja ensiharvennukset ha ,0 Yksityistieavustukset keskimäärin /km ,4 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Infrapalvelut ylläpitävät kunnan katuverkostoa, puistoja, leikkikenttiä, uimarantoja ja kunnan metsäomaisuutta. Kunnan oman katuverkon kunnossapito on hyvin hoidettu, valitettavasti vuodesta toiseen Elykeskuksen tieverkko kuntamme taajamia halkovilla teillä on hoidettu osin ala-arvoisesti. Kunta pyrkii omilla palautteillaan ja yhteistyöneuvotteluiden avulla nostamaan ongelmaa esille, mutta talvihoidosta on jouduttu huomauttamaan aluevalvojaa useita kertoja myös 2016 aikana. Liikenneturvallisuustyöryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuoden 2016 aikana. Liikenneturvallisuustyöryhmä pyrkii nostamaan alueellisia liikenteen ongelmakohtia esille. Tärkeimpinä liikenneryhminä esille nousevat kevytliikenne ja koululaisliikenne. Leikkipaikkojen tarkastukset ja korjaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti ja metsiä hakattiin metsäsuunnitelman mukisesti. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Infratoiminnan tulos on parempi kuin talousarviossa. Suurimmat säästöt syntyvät talvikunnossapidosta. Teiden talvihoito nykyisin on pääsääntöisesti liukkauden torjuntaa kun aiemmin pääpaino oli lumen poistossa.

122 Tammi-joulukuu Vesihuoltolaitos TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 120 Vesihuoltolaitokseen kuuluvat vesilaitos ja viemärilaitos. Vastuuhenkilö on 2016 ollut talonrakennusmestari. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Talousveden edullinen hankinta ja tehokas jakelu. Laitosten ja verkostojen toimintakyvyn ylläpitäminen tarvittavin peruskorjauksin. Oman palvelutuotannon kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Lopen, Riihimäen ja Hyvinkään kanssa TAVOITTEET JA KEINOT Toimintavarmuuden kehittäminen automatiikan avulla. Verkostojen kartoitus ja kuntotietojen tarkastelu Verkoston peruskorjaussuunnitelma Sadevesiverkoston suunnittelun käynnistäminen Ryttylän osalta Vesilaitoksen toiminnan tiedottamisen kehittäminen Tulostavoitteet: Laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittaminen asiakkaille. Verkostojen perusparannus Uusien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot -896,7 0,0-896,7-857,2 39,5 95,6 % Tulot 1 304,7 0, , ,7 17,0 101,3 % Netto 408,0 0,0 408,0 464,4 56,4 113,8 %

123 Tammi-joulukuu 2016 Tilinpäätös Vesihuoltolaitos TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Käyttökulut/laskutettu vesim³ (ei sis. pokuluja) 0,98 1,08 1,09 100,9 Käyttökulut/laskutettu jätevesim³ 2,11 2,40 2,23 92,9 (ei sis.po-kuluja) Vesijohtoverkosto km (sis, siirtolinjat) 114,6 115,1 118,3 102,8 Jätevesiverkosto km (sis. siirtolinjat) 93,7 94,4 97,4 103,2 Hulevesiverkosto 14,6 16,2 15,3 94,4 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hausjärven kunnan vesilaitos toimii kunnan muiden teknisten toimien yhteydessä omana taseyksikkönä. Laitoksen töitä hoidetaan osana teknisen toimen työtä. Toiminnoista on vuoden 2016 vastannut 3 henkilöä suoraan vesilaitoksen alla ja työnjohdolliset tehtävät on nyt kolmen vuoden ajan hoidettu muiden vastuualueiden henkilöiden toimesta. Työnjohdollinen vastuu on pääosin ollut talonrakennusmestarilla ja toiminnasta kokonaisvastuussa olevana tekninen johtaja on joutunut ottamaan isomman vastuun vesilaitoksen operatiivisesta toiminnasta. Vesilaitoksen toimintaa on myös työllistänyt mittavat hankinnat ja investoinnit, joita useita on jouduttu tekemään alkuperäistä tiiviimmällä aikataululla ja siten valmistelutyölle ei aina ole jäänyt tarvittavaa aikaa. Aikataulun muutokset ovat etupäässä aiheutuneet muuttuneista rakentamisen ja kaavoitusten toteuttamistilanteista. Investointeja on kuvattu investointikertomuksen yhteydessä, mutta kulunut vuosi kuten myös tuleva vuosi on sisältänyt muutamia mittavia investointeja: Kuulojan vesihuoltohanke, Hikiän Vehkalukon kaava-alueen ensimmäisen vaiheen totettaminen, Monnin Pihonkaarteen kaavaalueen rakentaminen ja Ryttylän Korvenahon vanhan asuntoalueen kunnallistekniikan kokonaissaneeraus. Monnin ja Ryttylän hankkeet on kilpailutettu ja hankittu mutta töiden aloitus siirtyi urakoitsijan esityksestä vuodelle Arkista toimintaa on pystytty hoitamaan häiriöttä normaaliin tapaan. Normaalit arkipäivän tehtävät ja poikkeustilanteet ovat hoituneen nykyisin henkilöresurssein. Vuoden alkupuolella rakennettu Kuulojan teollisuusalueen vesihuolto ja Ekokemin alueen laajentuminen Hausjärven puolella on vaatinut vesilaitosta myös varautumaan vesihuollossa aivan uudenlaiseen, ehkä mittavaankin muutokseen. Vuoden aikana on jo useaan otteeseen todettu vanhojen jätevesien kapasiteettivarausten olevan alimitoitettu uuteen tilanteeseen tulevaisuudessa se aiheuttaa neuvotteluja jäteveden käsittelijän eli Riihimäen veden kanssa. Vesihuollossa Hausjärven kunta on ostanut omiin tarpeisiinsa osuuden Hyvinkään veden kaupunkia palvelevasta siirtojohdosta, siltä osin kun se palvelee Hausjärven Monnin taajamaa. Hyvinkään pohjavesilaitoksella tehtävät muutostyöt ensi vuonna vaativat sopimuksen läpikäymistä ja samalla muutos saatiin hyvässä yhteistyössä sovittua Hyvinkään veden kanssa.

124 Tammi-joulukuu Vesihuoltolaitos Tilinpäätös 122 Varautuminen kasvavan vedenkulutukseen Ryttylän kaivojen vaikutusalueella (Kuulojan alue) vaatii kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin vesimäärien kasvattamiseksi Ryttylän kaivoilta. Asiasta on tehty esiselvitys vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana laitokseen liittyi ainoastaan kuusi uutta liittyjää, mukana myös kuulojan alueelta vesilaitoksen merkittävä uusi asiakas Riihimäen Biotehdas Oy. Liittyjämäärä on kokonaisuudessaan ennätyksellisen pieni. Vesihuoltolaitoksella varsinaisia poikkeustilanteita ja katkoksia ei ollut vuoden 2016 aikana. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Taloudellisesti vesihuoltolaitoksen vuosi on mennyt hyvin. Vaikka osa laskutuksesta jouduttiin siirtämään tulevalle vuodelle oli tulos talousarviosta hieman parempi. Perusmaksujen korotukset toivat tarvittavat lisätulot joita toiminta tarvitseen tehdäkseen vesilaitoksen tuloksesta vesilain mukaisesti kannattavan. Kannattavuudella tarkoitetaan lähinnä toteutuneiden kulujen kattamista ja varautumista tuleviin hankintoihin ja menoihin. Investointeja käsitellään omassa osiossaan, mutta laitoksen kannalta kasvaneiden menojen huomioon ottaminen on tärkeää. Samoin tulee huomioida tulevat hankkeet, Ryttylän uudet asuntoalueet ja Monnin jatkotarpeet. Ekokemin osalta tilanne on tällä hetkellä hyvä uuden yhdysputken rakentamisen ansiosta ja nyt aluetta voidaan kehittää kunnan oman tarpeen mukaisesti.

125 Tammi-joulukuu Tilapalvelu TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 123 Tilapalvelu käsittää kiinteistöjen ylläpidon sekä vuokra-asunnot. Vastuuhenkilö on talonrakennusmestari. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja teknisen kunnon ylläpitäminen kokonaistaloudellisesti. TAVOITTEET JA KEINOT Kiinteistöjen kuntokartoitus ja peruskunnostustarpeiden kartoittaminen Kunnan kiinteistöjen käytön kartoittaminen Tarpeettomien kiinteistöjen ja tilojen jatkojalostus Kiinteistökatselmusten tehostaminen. Henkilöstön ammattitaidon lisääminen. Energian kulutuksien seurantajärjestelmien kehittäminen ja käyttöönottaminen Tulostavoitteet: Nykyisellään tarpeettomien rakennusten käyttötarkoituksen muutos tai myyminen. Tarpeettomien vuokralla olevien kiinteistöjen ja asuntojen myyminen. Tilapalvelun poikkeusolojen valmiustason selvittäminen ja suunnitelman laatiminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos Menot ,3 0, , ,3 153,0 93,1 % Tulot 2 811,2 0, , ,5-36,7 98,7 % Netto 599,9 0,0 599,9 716,2 116,3 119,4 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Ylläpito /m³ 11,29 13,05 11,580 88,7 Sähkö /v ,7 Vesi ja jätevesi /v ,8 Lämpö /m³/v 3,14 4,22 3,25 77,0

126 Tammi-joulukuu Tilapalvelu TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tilinpäätös 124 Tilapalvelut ovat hoitaneet heidän vastuullaan olevat tehtävät hyvin. Tärkeässä osassa tilapalveluiden toiminnassa ovat työllistetyt, jotka täydentävät kevyttä organisaatiota siten, että pystymme palvelemaan lähes kaikkia käyttäjiä hyvin. Tilapalvelu on pyrkinyt toteuttamaan käyttäjiensä tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla, huomioiden olemassa olevat resurssit ja talousarvion. Alkuvuoden aikana on käyty yhteistyöneuvottelut varhaiskasvatuksen kanssa ja esille nousseet epäkohdat on korjattu parhaimmalla toteuttamiskelpoisella tavalla. Kokonaisuudessaan yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on parantunut ja yhteistoiminnalle voidaan antaa arvosana hyvä. Oitin koulun viereisellä tontilla oleva päiväkotirakennus on purettu kesän aikana korjauskelvottomana. Alustavasti sen tilalle on suunniteltu koulun tulevia siirtotiloja. Tekninen toimi on purkanut myös Hikiän vanhan terveystalon Eskon koulun lähistöltä. Purkamisen jäljiltä on syntynyt vapaata tilaa. Myös koulun liikennejärjestelyjä on paranneltu avaamalla koulun pihalta liikenneyhteys Paloasemantielle. Muita tehtyjä töitä alkuvuoden aikana on ollut Ryttylän asuntolan yhden asunnon muuttaminen neuvolatilaksi ja toisen asunnon muuttaminen koulun pienryhmätilaksi, yläasteen automaatiotekniikan nykyaikaistamista ja voimistelusalin pintarakenteiden korjauksia sekä väliverhon uusiminen. Kirjaston kosteudenpoistojäähdytys on asennettu toimintakuntoon. Valtuustosaliin on asennettu automaattinen ilmastoinnin ohjaus. Hikiän päiväkoti on saanut uuden aidan ja päiväkodin piha-alueita kulkualueiden osalta on aidan rakentamisen yhteydessä paranneltu. Kirkonkylän asuntolan ja Oitin Paavolan rakennuksen peltikatot on uusittu. Lehtimajojen pihavalot on uusittu LED -valaisimiksi ja tehty valaisinpylväiden huoltokäsittely. Kunnassa toimiva sisäilmatyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja käsitellyt sisäilmahaittailmoituksia, suuressa osassa esitetyissä ongelmista on selvitty pienillä korjaustoimilla, etupäässä ilmastointien toiminnan tarkastuksilla. Oitin koulun osalta sisäilmatyöryhmä on suositellut vähentämään koulun muutaman luokkatilan säännöllistä käyttöä sisäilmaoireiden vuoksi ja siirtämään opetusta siirtokelpoisiin väistötiloihin. Yleisesti ottaen sisäilmatyöryhmä on todennut kunnantilojen olevan tyydyttävässä kunnossa vaikka oirehtimista esiintyykin satunnaisesti eri tiloissa. Tilapalvelun tärkeänä saavutuksena voidaan pitää kiinteistöjen pitkäntähtäimen korjausuunnitelmaluonnoksen valmistumista, suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2017 alkupuolella. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tilapalvelu teki talousarviota paremman tuloksen. Menojen osalta säästöjä saavutettiin kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökuluissa. Sähköä kului vähemmän kuin oli talousarviossa varattu, lämmityksen osalta säästöä syntyi Syynä oli taasen vaihteeksi normaalia lämpimämpi vuosi. Talousarvion lähtökohtana on ollut normaali talvi. Kunnan kiinteistöjen sähkönkulutus ja energiansäästö asioihin on kiinnitetty huomiota uusimalla valaistuksia Led tekniikalle ja uudistamalla kiinteistöjen automaatiotekniikkaa.

127 125 3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Tuloslaskelma (sisältää ulkoiset ja sisäiset erät, luvut euroa) Alkup. TA 2016 Muutettu TA 2016 Toteuma 2016 TAmuutos Poikkeama Toteuma, % Tilinpäätös 2015 Muutos, Muutos, % Toimintatuotot ,9 % ,0 % Myyntituotot ,2 % ,2 % Maksutuotot ,2 % ,2 % Tuet ja avustukset ,0 % ,0 % Muut toimintatuotot ,8 % ,6 % Valmistus omaan käyttöön #JAKO/0! ,2 % Toimintakulut ,2 % ,7 % Henkilöstökulut ,4 % ,9 % Palkat ja palkkiot ,8 % ,3 % Henkilösivukulut ,0 % ,8 % Eläkekulut ,8 % ,3 % Muut henkilösivukulut ,6 % ,3 % Palvelujen ostot ,0 % ,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % ,2 % Avustukset ,0 % ,3 % Muut toimintakulut ,0 % ,6 % Toimintakate ,1 % ,3 % Verotulot ,1 % ,8 % Valtionosuudet ,7 % ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,0 % Korkotuotot ,8 % ,2 % Muut rahoitustuotot ,1 % ,9 % Korkokulut ,7 % ,1 % Muut rahoituskulut ,6 % ,6 % Vuosikate ,4 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % ,0 % Suunnitelman muk. poistot ,3 % ,6 % Kertaluonteiset poistot ,0 % Arvonalentumiset ,1 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0 0,0 % Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 % 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % Tilikauden tulos ,9 % ,1 % Varausten ja rahastojen muutos Varausten lisäys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,4 % ,1 %

128 126 Verotulojen erittely Hausjärven kunnan tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuonna 2016 olivat: Kunnan tulovero: tuloveroprosentti 21,50 % Kiinteistövero: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 % vakituiset asuinrakennukset 0,45 % muut asuinrakennukset 1,05 % rakentamaton rakennuspaikka 4,00 % voimalaitosrakennukset 3,00 % yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % Verotulot toteutuivat seuraavasti: 2016 Muutos, Muutos% 2015 Muutos% Kunnallisvero , ,31 1, ,95 0,7 Kiinteistövero , ,39-5, ,01 8,0 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,83-10, ,89 6,0 Yhteensä , ,09 0, ,85 1,3 / asukas 3 754,74 29,45 1, ,72 2,4 Tulovero% 21,50 21,00 Valtionosuuksien erittely Kunnan saamat valtionosuudet supistuivat edelleen. Erityisen merkittävä oli muutos verotulojen tasauksessa. Erittely valtionosuuksista: 2016 Muutos, Muutos% 2015 Muutos% Peruspalvelujen vos ,08 6, ,9 Verotulotasaus ,88 4, ,0 Järjestelmämuutoksen tasaus ,00-100, ,7 Opetus- ja kultt.toimen vos ,00-2, ,0 Yhteensä ,96 7, ,2 / asukas 1 558,70 121,40 8, ,29-3,2 Asukasmäärä Asukasmäärän muutos Asukasmäärän muutos, % -1,0 % -1,1 %

129 127 4 Investointiosan toteutuminen Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu (luvut euroa) KIINTEÄ OMAISUUS Kiinteistöjen hankinta ja myynti TA2016 TA muutokset TAmuutos Toteutunut 2016 Poikkeama Tot-% Myynnit 150,0 150,0-150,0 0,0 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot 0,0 0,0 Netto 150,0 0,0 150,0 0,0-150,0 0,0 % Maa-alueiden hankinta ja myynti Myynnit 270,0 270,0 79,3-190,8 29,4 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot - 100,0-100,0-180,5-80,5 180,5 % Netto 170,0 0,0 170,0-101,2-271,2-59,6 % KIINTEÄ OMAISUUS Myynnit 420,0 0,0 420,0 79,3-340,8 18,9 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 100,0 0,0-100,0-180,5-80,5 180,5 % Netto 320,0 0,0 320,0-101,2-421,2-31,6 % IRTAIN OMAISUUS ATK-laitteet ja ohjelmat Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 25,0-25,0 25,0 0,0 % Netto - 25,0 0,0-25,0 0,0 25,0 0,0 % Ruoka- ja siivouspalvelun irtain Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 15,0-15,0 15,0 0,0 % Netto - 15,0 0,0-15,0 0,0 15,0 0,0 % Sosiaalitoimen irtaimisto Myynnit Rahoitusosuudet

130 128 Koulujen irtain Menot - 45,0-45,0 45,0 0,0 % Netto - 45,0 0,0-45,0 0,0 45,0 0,0 % Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 10,0-10,0 10,0 0,0 % Netto - 10,0 0,0-10,0 0,0 10,0 0,0 % Koulujen atk- ja tvt-laitteet Myynnit Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot - 50,0-50,0-56,7-6,7 113,5 % Netto - 50,0 0,0-50,0-56,7-6,7 113,5 % Auto kotipalveluun Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0 Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kotipalv.mob.lait. Ja optim.jär. Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 27,0-27,0 27,0 0,0 % Netto - 27,0 0,0-27,0 0,0 27,0 0,0 % Potilaskutsujärjestelmä Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-14,9 35,1 29,7 % Netto - 50,0 0,0-50,0-14,9 35,1 29,7 % Kirjastojärjestelmän uusiminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 15,0-15,0 15,0 0,0 % Netto - 15,0 0,0-15,0 0,0 15,0 0,0 % Pakettiauto, tekninen toimi Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 25,0-25,0-25,6-0,6 102,6 % Netto 0,0-25,0-25,0-25,6-0,6 102,6 %

131 129 Pienoistraktori, tekniseen toimi IRTAIN OMAISUUS Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 40,0-40,0-40,0 0,0 100,0 % Netto - 40,0 0,0-40,0-40,0 0,0 100,0 % Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 277,0-25,0-302,0-137,2 165,4 45,4 % Netto - 277,0-25,0-302,0-137,2 165,4 45,4 % AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS Osakkeet ja osuudet Myynnit 250,0 68,1 182,0 Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-8,7 8,7 Netto 250,0 0,0 0,0 59,3 59,3 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS Myynnit 250,0 0,0 250,0 68,1 182,0 27,2 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot 0,0 0,0 0,0-8,7 8,7 Netto 250,0 0,0 250,0 59,3 59,3 23,7 % TALONRAKENNUS Oitin koulun saneeraus ja laajennus Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 200,0-200,0 200,0 0,0 % Netto - 200,0 0,0-200,0 0,0 200,0 0,0 % Urheilukentän puku- ja huoltotilat, Hikiä Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-18,8 31,2 37,5 % Netto - 50,0 0,0-50,0-18,8 31,2 37,5 % Kunnanviraston valtuustosiiven IV-korjaus Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0-19,0-19,0 Netto 0,0 0,0 0,0-19,0-19,0

132 130 Oitin ylä-asteen autom.saneeraus Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0-45,3-45,3 Netto 0,0 0,0 0,0-45,3-45,3 Paavolan peltikate ja rak.vahvistaminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-37,0-37,0 Netto 0,0 0,0 0,0-37,0-37,0 Kirkonkylän koulun asuntolan peltikate Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-34,1-34,1 Netto 0,0 0,0 0,0-34,1-34,1 Kunnantalon valaistuksen uusiminen led tekn. Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-30,7-30,7 Netto 0,0 0,0 0,0-30,7-30,7 Hikiän päiväkodin aidan uusiminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-13,5-13,5 Netto 0,0 0,0 0,0-13,5-13,5 Kirjaston jäähdytys/kosteuden hallinta Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-12,3-12,3 Netto 0,0 0,0 0,0-12,3-12,3 Lehtimajojen pihavalot Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-23,0-23,0 Netto 0,0 0,0 0,0-23,0-23,0 Kiinteistöjen peruskorjaukset Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 340,0 0,0 Netto - 340,0 0,0 0,0 0,0 0,0

133 131 Lukion automatiikan ja valaistuksen uusiminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-36,2-36,2 Netto 0,0 0,0 0,0-36,2-36,2 Kirjaston sadevesiviemäröinnin ja valaistuksen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-16,2-16,2 Netto 0,0 0,0 0,0-16,2-16,2 TALONRAKENNUS Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 590,0 0,0-590,0-286,0 304,0 48,5 % Netto - 590,0 0,0-590,0-286,0 304,0 48,5 % KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Puistot, leikkipaikat ja liik. Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaavatiet ja kevyenliikenteen väylät Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 150,0 100,0-50,0-33,9 16,1 67,9 % Netto - 150,0 100,0-50,0-33,9 16,1 67,9 % Valaistus Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet Menot - 80,0 0,0-80,0-58,2 21,8 72,7 % Netto - 80,0 0,0-80,0-58,2 21,8 72,7 % Päällystäminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 120,0 0,0-120,0-105,6 14,4 88,0 % Netto - 120,0 0,0-120,0-105,6 14,4 88,0 %

134 132 Hikiä Andersinin pelto Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 37,3-37,3-37,3 0,0 100,0 % Netto 0,0-37,3-37,3-37,3 0,0 100,0 % Oitin /Ryttylän yritysalue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 100,0-100,0-62,5 37,5 62,5 % Netto - 100,0 0,0-100,0-62,5 37,5 62,5 % Monnin Pihonpelto Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 200,0-200,0-24,3 175,7 12,2 % Netto - 200,0 0,0-200,0-24,3 175,7 12,2 % Kuuloja Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-3,9 46,1 7,8 % Netto 0,0-50,0-50,0-3,9 46,1 7,8 % Ryttylän Korpiahon alue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 550,0-550,0-19,2 530,8 3,5 % Netto 0,0-550,0-550,0-19,2 530,8 3,5 % Hikiän Vehkalukko Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-65,0-15,0 130,0 % Netto 0,0-50,0-50,0-65,0-15,0 130,0 % KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 650,0-587, ,3-410,0 827,4 33,1 % Netto - 650,0-587, ,3-410,0 827,4 33,1 %

135 133 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Johtolinjat Verkostojen saneeraus Viemärikaivojen saneeraus Riihimäen jätevedenpuhd. saneeraus Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 110,0 79,4-30,6-34,3-3,7 112,0 % Netto - 110,0 79,4-30,6-34,3-3,7 112,0 % Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 75,0 75,0 0,0 0,0 Netto - 75,0 75,0 0,0 0,0 0,0 Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 23,0 23,0 0,0 0,0 Netto - 23,0 23,0 0,0 0,0 0,0 Myynnit Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot 0,0 0,0 Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oitin /Ryttylän yritysalue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0 50,0 0,0 % Netto - 50,0 0,0-50,0 0,0 50,0 0,0 % Hikiä Andersinin pelto Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 2,4-2,4-2,4 0,0 100,0 % Netto 0,0-2,4-2,4-2,4 0,0 100,0 % Monnin Pihonpelto ja Aurinkolaakso Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 250,0-250,0-26,0 224,0 10,4 % Netto - 250,0 0,0-250,0-26,0 224,0 10,4 %

136 134 Hikiä, Vehkalukko Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 100,0 50,0-50,0-28,0 22,0 56,0 % Netto - 100,0 50,0-50,0-28,0 22,0 56,0 % Hikiän tekopohjavesilaitoksen saneeraus Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 30,0-30,0 30,0 0,0 % Netto - 30,0 0,0-30,0 0,0 30,0 0,0 % Kuuloja Myynnit 0,0 Rahoitusosuudet 300,0 300,0-300,0 0,0 % Menot - 700,0 87,3-612,7-274,0 338,7 44,7 % Netto - 400,0 87,3-312,7-274,0 38,7 87,6 % Ryttylän Korpiahon alue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 375,0-375,0-25,6 349,4 6,8 % Netto 0,0-375,0-375,0-25,6 349,4 6,8 % VESI- JA VIEMÄRILAITOS INVESTOINNIT YHTEENSÄ Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot ,0-62, ,7-390,2 270,3 27,9 % Netto ,0-62, ,7-390,2 270,3 35,5 % Myynnit 670,0 0,0 670,0 147,3-522,7 22,0 % Rahoitusosuudet 300,0 0,0 300,0 0,0-300,0 0,0 % Menot ,0-675, , , ,4 38,9 % Netto ,0-675, , , ,7 47,6 %

137 135 Keskeiset investointihankkeet ja niiden toteutuminen Kehittävät investoinnit (Maan hankinta ja kunnallistekniikka uusille alueille) Investoinneissa näkyi selvästi suunniteltu välivuosi, vuoden aikana rakennettiin ainoastaan vesihuoltoa Retulantien alueelle ja Andersinin pellon kunnallistekniikan rakentamisen aloittaminen jo 1980 luvulla tehdyn maankäyttösopimuksen mukaisesti. Oitissa kesksuteltiin Maxitin kanssa murskattujen harkkojen sijoituksesta Oitin teollisuusalueella olevien katujen ja alueella sijaitsevan rautatieaseman paikoitusalueen pohjaksi. Katualueet saatiin rakennettua vuoden aikana ja paikoitusalueen osaltakin työt saatiin hyvään alkuun loppuvuodesta. Puistoalueiden osalta rakennettiin Ryttylään valtuustoaloitteen temppulaani, laajennettiin Ryttylän Frisbee golfrataa täysimittaiseksi 18 korin radaksi ja Manassen pellon alueiden viheristutukset. Talonrakennus Vuoden aikana ei toteutettu yhtään uutta talonrakennus uusinvestointia. Peruskorjausinvestoinnit kohdistuivat kunnanviraston vesikaton peruskorjaukseen, Paavolan kiinteistön peruskunnostukseen alakoulun opetus käyttöön, Kirkonkylän museon vesikatteen ja rakenteiden peruskorjauksilla, kiinteistöautomatiikan uusintaan kirjastolla, Kunnanviraston vanhan keittiön purkaminen ja ottaminen käyttöön tarpeellisina varastotiloina. Vesihuoltolaitos Riihimäen jäteveden puhdistamo valmistui suunnitellusti vuoden 2014 loppuun menneessä. Vuoden 2015 aikana ei toteutettu yhtään peruskorjaushanketta Hausjärvellä, sen sijaan suunniteltiin Ryttylän Korvenahon isoa saneeraushanketta. Uudisrakennushankeena toteutettiin Hikiän Retulantien II toiminta-alueen rakentamishanke ja Andersinin pellon vesihuolto saatiin lähes valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Loppuvuodesta tuli selväksi,että Ekokem yritysalueen lähistölle rakentuvalle kierrätys kylään tarvitsee rakentaa kunnallistekniikkaa Hausjärven vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle. Työtä alettiin suunnittelemaan kiireellä loppuvuodesta ja toteutus tullaan toteuttamaan ennen tehtään käyttöönottoa. Uusi isohko liittyjä vaatii Hausjärveä parantamaan nykyistä jätehuoltoverkostoaan huomattavasti alkuperäistä tavoiteaikataulua nopeammin ja samalla poistamaan verkostosta sinnekuulumattomia hulevesiä. Ylläpitoinvestoinnit Peruskunnostusten osalta pidettiin taasen välivuotta, mutta paljon keskustelua herättänyt Savelantie sai vuoden aikana katuvalot. Valaistus oli sinälläänkin erikoinen, että valaistus oli ensimmäinen LED tekniikalla toteutettu kunnallistekniikan valaistushanke. Useiden vuosien ajan ollaan uudet asuntoalueet suunniteltu LED tekniikalla, mutta toteutukseen niistä ei vielä ole ehtinyt yksikään. Perusturvaan ja tekniselle hankittiin uudet autot suunnitelmien mukaan.

138 136 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA OLENNAISET POIKKEAMAT Teknisen toimen investointien osalta investoinnit toteutuivat 60 %. Merkittävimmät tekemättä jääneet investoinnit olivat vesihuollon saneerauksissa, jossa valmistauduttiin Ryttylän Korvenahon kunnallistekniikan saneeraukseen. Myös talonrakennuksen osalta jäi sovituista hankinnoista tekemättä lähinnä yläasteen ja kunnaviraston valtuustosiiven ilmastointisaneeraus. Samalla jäi tekemättä yläasteen sovittu automaatiosaneeraus. Loppuvuodesta tuo urakkasopimus purettiin ilmastointiurakoitsijan kanssa. Vuoden aikana tuli myös tarve tehdä investointeja, johon ei varsinaisesti ollut rahaa varattu. Ryttylään rakennettiin lyhyt pätkä kaavakatua, jotta kaavanmukaiselle tontille syntyisi ajoyhteys. Myös Kuulojan ja Ryttylän korvenahon alueen kunnallistekniikkan suunnittelusta syntyi kuluja.

139 137 5 Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Rahoitusosa osoittaa varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen vaikutuksen kunnan rahavarojen muutokseen tilikaudella. Rahoituslaskelman toteutumisvertailu on alla: Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälk. Toteutuma Poikkeama Tot-% TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE ,00 0, , , ,41 189,4 % TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT ,00 0, , , ,52 233,6 % ,00 0, , , ,89 182,4 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , , , , ,85 38,9 % RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 % PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN ,00 0, , , ,55 22,0 % , , , , ,30 47,6 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , , , ,19-297,0 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 0,00 0,00 0, , ,00 0,00 0,00 0, , ,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 % PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS ,00 0, , , ,00 97,1 % LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 0,00 0,00 0, , , ,00 0, , , ,00-531,7 % MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU 0,00 0,00 0, , ,41 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 0,00 0,00 0, , ,68 SAAMISTEN MUUTOS 0,00 0,00 0, , ,74 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 0,00 0,00 0, , ,73 0,00 0,00 0, , ,38 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ,00 0, , , ,38-572,5 % RAHAVAROJEN MUUTOS , , , , , ,3 % RAHAVARAT , , ,19

140 138 6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta Kaikille tulosalueille on määritelty bruttositovuus. Tämä tarkoittaa, että tuloarviot ja määrärahat ovat erikseen sitovia. Toimintakate ei ole sitova erä. Sitovuus (N/B) TA 2016 TAmuutos TA muutos Tot Poikkeama Toteuma/ TA2016 % Muutos, TP2015-> TP2016, % TP2015 TOIMINTATUOTOT Kunnanvaltuusto B Keskusvaalilautakunta B ,0 % Tarkastuslautakunta B Kunnanhallitus B ,9 % -36,4 % Hallinto- ja sisäiset palvelut B ,7 % 4,7 % Elinkeinot ja kehittäminen B ,7 % -11,0 % Perusturvalautakunta B ,6 % 12,3 % Sivistyslautakunta B ,3 % -8,4 % Tekninen lautakunta B ,0 % 1,5 % YHTEENSÄ B ,9 % 2,0 % Valmistus omaan käyttöön ,2 % TOIMINTAKULUT Kunnanvaltuusto B ,0 % -8,1 % Keskusvaalilautakunta B ,6 % -99,7 % Tarkastuslautakunta B ,7 % -19,6 % Kunnanhallitus B ,5 % 5,9 % Hallinto- ja sisäiset palvelut B ,7 % 1,4 % Elinkeinot ja kehittäminen B ,5 % -6,3 % Perusturvalautakunta B ,7 % -0,3 % Sivistyslautakunta B ,1 % 2,2 % Tekninen lautakunta B ,4 % 4,1 % YHTEENSÄ B ,2 % 0,7 % TOIMINTAKATE Kunnanvaltuusto ,0 % -8,1 % Keskusvaalilautakunta ,6 % -103,3 % Tarkastuslautakunta ,7 % -19,6 % Kunnanhallitus ,5 % 47,6 % Hallinto- ja sisäiset palvelut ,1 % -11,8 % Elinkeinot ja kehittäminen ,6 % -4,7 % Perusturvalautakunta ,5 % -1,5 % Sivistyslautakunta ,2 % 3,1 % Tekninen lautakunta ,9 % 100,5 % YHTEENSÄ ,1 % 0,3 %

141 139 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kunnan tuloslaskelma (luvut euroa) Toimintatuotot , ,34 Myyntituotot , ,40 Maksutuotot , ,66 Tuet ja avustukset , ,47 Muut toimintatuotot , ,81 Valmistus omaan käyttöön , ,62 Valmistus omaan käyttöön , ,62 Toimintakulut , ,55 Henkilöstökulut , ,16 Palkat ja palkkiot , ,23 Henkilösivukulut , ,93 Eläkekulut , ,41 Muut henkilösivukulut , ,52 Palvelujen ostot , ,32 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,72 Avustukset , ,15 Muut toimintakulut , ,20 Toimintakate , ,59 Verotulot , ,85 Kunnan tulovero , ,95 Kiinteistövero , ,01 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,89 Valtionosuudet , ,04 Peruspalvelujen valtionosuus , ,92 Verotulotasaus , ,12 Järjestelmämuutoksen tasaus. 0, ,00 Op. ja kult. toimen valtionosu , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,29 Korkotuotot 5 209, ,34 Muut rahoitustuotot 8 296, ,41 Korkokulut , ,72 Muut rahoituskulut , ,32

142 140 Vuosikate , ,01 Poistot ja arvonalentumiset , ,48 Suunnitelman muk. poistot , ,39 Kertaluonteiset poistot , ,46 Arvonalentumiset , ,63 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,53 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,53

143 141 Kunnan rahoituslaskelma (luvut euroa) Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,01 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,46 *TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,47 Investointien rahavirta Investointimenot , ,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,40 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys , ,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,00 Oman pääoman muutokset ,52 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,82 Vaihto-omaisuuden muutos , ,94 Saamisten muutos , ,91 Korottomien velkojen muutos , ,21 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,06 Rahoituksen rahavirta , ,58 Rahavarat , ,16 Rahavarat , ,01 Rahavarojen muutos , ,15

144 142 Kunnan tase (luvut euroa) VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,32 Aineettomat hyödykkeet , ,14 Aineettomat oikeudet , ,78 Muut pitkävaik. menot , ,36 Aineelliset hyödykkeet , ,90 Maa- ja vesialueet , ,40 Rakennukset , ,89 Kiinteät rak. ja laitteet , ,88 Koneet ja kalusto , ,18 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 0, ,55 Sijoitukset , ,28 Muut osakkeet ja osuudet , ,28 Muut lainasaamiset , ,00 Muut saamiset 5 000, ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,32 Valtion toimeksiannot 0, ,37 Lahjoitusrahast. er.katteet , ,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,11 Vaihto-omaisuus , ,52 Aineet ja tarvikkeet , ,52 Saamiset , ,43 Pitkäaikaiset saamiset , ,64 Lainasaamiset , ,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Pitkäaikaiset muut saamiset , ,64 Lyhytaikaiset saamiset , ,79 Myyntisaamiset , ,52 Muut saamiset , ,67 Siirtosaamiset , ,60 Rahat ja pankkisaamiset , ,16

145 143 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA , ,24 Peruspääoma , ,54 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,69 Oikaisu edellisiin tilikausiin ,52 Tilikauden alijäämä , ,53 PAKOLLISET VARAUKSET , ,52 Muut pakolliset varaukset , ,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,49 Valtion toimeksiannot 0, ,37 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,54 Muut toimeksiantojen pääomat , ,58 VIERAS PÄÄOMA , ,50 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lyhytaikainen , ,50 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot ,00 0,00 Ostovelat , ,07 Muut velat , ,02 Siirtovelat , ,41 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75

146 144 2 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma (luvut euroa) TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,74 Valmistus omaan käyttöön LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 2 675, ,00 MATERIAALIT JA PALVELUT , ,73 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,81 PALVELUJEN OSTOT , ,92 HENKILÖSTÖKULUT , ,02 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,61 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,54 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) YHTEENSÄ , ,84 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,97 YLIJÄÄMÄ(ALIJÄ)ENN.SATUNN.ERIÄ YHTEENSÄ , ,13 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,13

147 145 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma (luvut euroa) RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA LIIKEYLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,84 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,61 RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT , , , ,48 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,02 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN , ,02 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,46 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS KUNNALLE/KY:LLE ,58 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS KUNNALLE/KY:LLE PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS MUILTA , ,45 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET ,80 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOS MUILTA , ,28 KOROT. VELKOJEN MUUTOS MUILTA , ,51 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,46 RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 0,00 RAHAVARAT , ,00

148 146 Vesihuoltolaitoksen tase (luvut euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,83 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET , ,83 Johtoverkostot ja laitteet , ,32 Siirtoviemäri , ,24 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet , ,27 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,79 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET , ,50 LYHYTAIKAISET SAAMISET , ,50 Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä 64,64 Myyntisaamiset muilta , ,50 Arvonlisäveron ennakkopalautus Muut saamiset Muut siirtosaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,29

149 147 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA , ,00 Peruspääoma TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,13 Tulostilit EDELLISTEN TILIK. YLI/ALIJÄÄMÄ , ,16 Oikaisu edellisiin tilikausiin ,80 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,23 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN , ,95 LAINAT KUNNALTA/KUNTAYHTYMÄLTÄ , ,95 Kunnilta ja kuntayhtymiltä LYHYTAIKAINEN , ,11 LAINAT KUNNALTA/KUNTAYHTYMÄLTÄ , ,42 Lyhennysos. julkisyhteisöiltä , ,42 OSTOVELAT , ,89 Ostovelat jäsenkuntayhtymille 540, ,00 Ostovelat muille , ,89 MUUT VELAT/LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT , ,88 Ennakonpidätysvelka 2 452, ,39 Sosiaaliturvamaksuvelka 204,01 216,59 Tilitettävä arvonlisävero , ,90 SIIRTOVELAT Muut siirtovelat muille , ,92 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,29

150 148 3 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kuntakonsernin tuloslaskelma TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot 62 Vähemmistöosuus TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

151 149 Kuntakonsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

152 150 Kuntakonsernin tase TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,45 Muut pitkävaikutteiset menot , ,84 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 338,22 380,10 Aineettomat hyödykkeet , ,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,72 Rakennukset , ,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,01 Koneet ja kalusto , ,44 Muut aineelliset hyödykkeet 800,29 800,29 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,51 Aineelliset hyödykkeet , ,00 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,84 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset , ,22 Muut lainasaamiset , ,68 Muut saamiset , ,42 Sijoitukset , ,16 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,55 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,89 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,95 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,62 Muu vaihto-omaisuus 1 042, ,25 Vaihto-omaisuus , ,87

153 151 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,00 Myyntisaamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 Muut saamiset , ,86 Pitkäaikaiset saamiset , ,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,75 Muut saamiset , ,16 Siirtosaamiset , ,87 Lyhytaikaiset saamiset , ,78 Saamiset , ,64 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 381,88 381,88 Rahoitusarvopaperit 381,88 381,88 Rahat ja pankkisaamiset , ,11 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,50 VASTAAVAA , ,89

154 152 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,10 Peruspääoma , ,53 Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma , ,19 Arvonkorotusrahasto 3 160, ,21 Muut omat rahastot , ,33 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,38 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Poistoero 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,55 Eläkevaraukset 0,00 Muut pakolliset varaukset , ,55 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,66 Valtion toimeksiannot , ,89 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,19 Muut toimeksiantojen pääomat , ,58 KONSERNIRESERVI 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma , ,34 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,36 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,98 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,86 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,75 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,71 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot , ,20 Ostovelat , ,17 Korottomat velat kunnalta 0,00 Muut velat , ,05 Siirtovelat , ,98 VIERAS PÄÄOMA , ,20 VASTATTAVAA , ,89

155 153 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

156 154 Liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmassa määritellyt poistoajat ovat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kuvatuissa ja Hausjärven kunnanvaltuuston määrittelemien poistoaikojen rajoissa. Mikäli on käytetty poistoaikojen alarajoja pidempiä poistoaikoja, on niiden käyttämiselle esitetty poistosuunnitelmasta päätettäessä teknistaloudelliset perustelut, joiden pohjalta on määritelty kohteen palvelutuotantokykyä vastaava pitoaika. Samoin myös vuoden aikana aktivoiduille investoinneille poistoajaksi on määritelty joko alarajan mukainen poistoaika tai perustellusta syystä pidempi, palvelutuotantokykyä vastaava pitoaika. Pysyvien vastaavien sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on arvostettu taseeseen toteutuneiden hankintamenojen keskiarvon mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaissopimukset sisältävät talousarviolainojen suojaamistarkoituksessa solmittuja koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Koronvaihtosopimusten korot on jaksotettu tuloslaskelmassa. Kunta ei luovuta sopimusten vastapuolille vakuuksia. Sopimukset ovat voimassa , ja asti.

157 155 Liitetiedot 1.2. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Tilikaudella ei tehty oikaisuja edellisen tilikauden tietoihin. Vuonna 2015 edellisten tilikausien yli- /alijäämään on tehty oikaisuja: pakollisina varauksina on kirjattu kuntayhtymissä kertyneiden alijäämien osuudet Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia olennaisia tuottoja ja kuluja ei ole Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhteisö Hausjärven kunta ja ne yhtiöt, joissa Hausjärven kunta suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyy Hausjärven Vammaissäätiö, jonka sääntöjen mukaan kunnalla on oikeus nimittää enemmistö säätiön hallituksen jäsenistä Keskinäisen omaisuuden eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä Sisäiset liiketapahtumat Sisäiset velat ja saamiset ja muut sisäiset liiketapahtumat on vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta eliminoitu Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole erotettu Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu tarvittaessa suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisöjen omia pääomia vastaan Kuntayhtymät Kuntayhtymien taseet ja niiden liitetiedot on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaan Poikkeavat tilikaudet Konserniyhteisöillä ei ollut poikkeavia tilikausia Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset ja tietojen vertailukelpoisuus Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia tilikaudella. Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia.

158 156 Liitetiedot 2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain, ilman sisäisiä eriä Konserni Kunta Yleishallinto , , , ,41 Perusturva- ja terveystoimi , , , ,59 Opetus- ja kulttuuritoimi , , , ,48 Yhdyskuntapalvelut , , , ,58 Taseyksikkönä käsitelty liikelaitos Liikevaihto , , , ,28 Muut varsinaiset toiminnan tuotot 2 675, , , ,00 Yhteensä , , , , Verotulojen erittely Kunnan tulovero , , , ,95 Osuus yhteisöveron tuotosta , , , ,89 Kiinteistövero , , , ,01 Verotulot yhteensä , , , , Valtionosuuksien erittely Peruspalvelujen valtionosuus , , , ,04 Verotulotasaus , , , ,12 Järjestelmämuutoksen tasaus 0, ,00 0, ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus , , , ,00 Valtionosuudet yhteensä , , , , Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot , ,48 Muiden palvelujen ostot , ,84 Kunnan palvelujen ostot yhteensä , ,32

159 157 Liitetiedot 2.5. Pakollisten varausten muutokset Osuus kuntayhtymän alijäämästä ,52 Lisäykset tilikaudella ,52 Vähennykset tilikaudella ,26 Osuus kuntayhtymän alijäämästä , ,52 Satunnaiset tulot ja kulut Satunnaiset tulot Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot Tonttimyynti 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut satunnaiset tuotot 177,80 167,64 0,00 0,00 Yhteensä 177,80 167,64 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

160 158 Liitetiedot 2.6. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa käytetyt poistomenetelmät ja poistoajat: Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5-20 v. Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot Tasapoisto 3 v. Muut Tasapoisto 2-5 v. tai 20 v. Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto v. - uudisrakennukset ja kantaviin rakenteisiin Tasapoisto v. ulottuvat peruskorjaukset - kantaviin rakenteisiin kohdistumattomat Tasapoisto 5-30 v. peruskorjaukset Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto v. Asuinrakennukset Tasapoisto v. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot (ml. urheilualueet) Menojäännöspoisto 15 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 10 % Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20 % Siirtoviemäri-yhdysvesijohto Tasapoisto 40 v. Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 4-7 v. Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5-10 v. Muut raskaat koneet Tasapoisto v. Muut kevyet koneet Tasapoisto 5-10 v. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet Tasapoisto 5-15 v. Atk-laitteet Tasapoisto 3-5 v. Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 v. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.

161 159 Liitetiedot 2.7. Pakollisten varausten muutos Konserni Kunta Potilasvahinkovastuuvaraus , ,22 0,00 0,00 Varauksen muutos , ,33 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,55 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1 0, ,52 Varauksen muutos 0, , ,52 Muut pakolliset varaukset , , ,52 Pakolliset varaukset yhteensä , , , ,52

162 160 Liitetiedot 2.8. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Myyntivoitot Konserni Kunta Tonttimyynti , , , ,48 Rakennusten myyntivoitot 789, ,34 0, ,34 Osakkeet , , ,50 Muut myyntivoitot 0, ,74 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,32 Myyntitappiot Konserni Kunta Maa-alueiden luovutus 0, ,23 0, ,26 Rakennusten myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 Muut myyntitappiot 0, ,70 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,93 0, ,26

163 161 Liitetiedot 3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Arvonkorotukset Taseeseen ei ole aktivoitu arvonkorotuksia Aktivoidut korkomenot Taseeseen ei ole aktivoitu korkomenoja Tiedot pysyvistä vastaavista Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistoset Muut pitkäaikai- menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,14 Lisäykset tilikauden aikana 5 800, ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto , , ,62 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , ,52 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,52 Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,52

164 162 Liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja kiinteistöjen liittymismaksut Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,90 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,15 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,99 Siirrot erien välillä , ,55 0,00 Tilikauden poisto , , , ,87 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , , ,30 0, ,19 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , ,30 0, ,19 Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,30 0, ,19 Pysyvien vastaavien sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet, Osakkeet, konserniyhtiötusyht. omis- Yhteisöt Hankintameno , , ,23 Muut osakkeet ja osuudet Kuntayhtymä-osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset, Saamiset, Saamiset, kuntayhty- muut konsermät yhteisöt ni- yhteisöt ,22 0,00 0, ,00 Yhteensä ,28 Lisäykset tilikauden aikana 8 730, ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0, ,45 0,00-672,75 0,00 0, , ,20 Siirrot erien välillä 0,00 Arvon alentumiset , ,81 Hankintameno , , , ,47 0,00 0, , ,27 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , ,47 0,00 0, , ,27

165 163 Liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Omistukset muissa yhteisöissä Kotipaikka Konsernin omistusosuus Konsernin osuus omasta pääomasta Konsernin osuus vieraasta pääomasta Konsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Ryttylän Kylätalo Hausjärvi 74,00 % ,07 476, ,23 Hausjärven Talo Oy Hausjärvi 100,00 % , , ,20 Hausjärven Vammaissäätiö Hausjärvi 100,00 % , , ,21 Kuntayhtymät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Hämeenlinna 4,76 % , , ,61 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Riihimäki 17,51 % , , ,93 Eteva ky Mäntsälä 0,39 % , , ,33 Hämeen liitto -ky Hämeenlinna 4,52 % , ,76 897,83 Osakkuusyhteisöt Asunto Oy Hausjärven Pelikuja Hausjärvi 25,00 % , ,98-37,29 RHL-Data Oy Riihimäki 22,00 % , , ,97

166 164 Liitetiedot Saamisten erittely Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 711,04 0, ,17 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset ,78 0, ,78 0,00 Siirtosaamiset 0, ,54 0, ,60 Yhteensä , , , ,77 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,50 0, ,77 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,50 0, ,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ , , , ,54

167 165 Liitetiedot Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset Konserni Kunta Ely-keskus, työllistämistuet , , , ,19 Ely-keskus, kuntouttava työtoiminta ,39 Kela/sv-korvaukset 7 802, , , ,82 Kela/työterveyshuollon korvaukset , , , ,96 Hyvinkään kaupunki/seudullinen perheoikeudellinen yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 Hämeenlinnan kaupunki/kanta- Hämeen pelastuslaitos 0,00 0, , ,35 Hausjärven Vammaissäätiö 0,00 0, , ,60 Fannyn Tupa ry 0,00 0,00 0, ,79 Verohallinto 0,00 0,00 Tuet ja avustukset 9 506, ,95 0,00 0,00 Puunmyyntitulo , ,27 Muut , , , ,50 YHTEENSÄ , , , ,60

168 166 Liitetiedot 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Konserni Kunta Peruspääoma , , , ,54 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma , , , ,54 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,19 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,19 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,21 0,00 0,00 Arvonkorotuksen lisäys Arvonkorotuksen vähennys 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,21 0,00 0,00 Muut omat rahastot , ,38 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 1 411, ,36 Vähennykset tilikaudella , ,41 Muut omat rahastot , ,33 0,00 0,00 Edell. tilikausien yli/alijäämä , , , ,69 Oikaisu edelliseen tilikauteen ,50 0, ,52 Edell. tilikausien yli/alijäämä , , , ,17 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,53 Oma pääoma yhteensä , , , , Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tai velkojen osat, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Konserni Kunta Lainat rahoitus- ja vakuutus , , , ,00 laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 0,00 0,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä , , , ,00

169 167 Liitetiedot Pakolliset varaukset Konserni Kunta Potilasvahinkovastuuvaraus , ,22 0,00 0,00 Varauksen muutos , ,33 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,55 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1 0, ,52 Varauksen muutos 0, , ,52 Muut pakolliset varaukset , , ,52 Pakolliset varaukset yhteensä , , , , Velkojen erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,42 0, ,68 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0, , ,76 Yhteensä 0, ,47 0, ,44 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,45 0, ,92 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,45 0, ,92 YHTEENSÄ 0, ,92 0, ,36

170 168 Liitetiedot Erittely siirtoveloista Lyhytaikaiset siirtovelat: Lyhytaikaiset siirtovelat Konserni Kunta Menojäämät Siirtyvät korot , , , ,32 Lomapalkkajaksotus , , , ,61 Valtionosuusennakot , , , ,42 Palkat ja henkilösivukulut , ,56 0,00 0,00 Keva, työntekijä 0,00 0, , ,05 Keva, työnantaja , , , ,75 Valtion Eläkerahasto, työntekijä 0,00 0, , ,93 Valtion Eläkerahasto 0,00 0, , ,09 Potilasvakuutuspooli , ,00 0,00 0,00 Vuokravakuudet 0,00 0, , ,07 Kanta-Hämeen Shp, ensihoidon kuntamaksut ja siirtoviivemaksut 0,00 0,00 0, ,00 Hausjärven Vammaissäätiön henkilöstö 0,00 0, ,46 Riihimäen seudun tk:n ky , ,76 Muut siirtovelat , , , ,41 Siirtovelat yhteensä , , , ,41

171 169 Liitetiedot Vakuudet ja vastuusitoumukset Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Leasing-vastuut (sis.alv) Konserni Kunta Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,06 Myöhemmin maksettavat , , , ,01 Yhteensä , , , ,07 Vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Konserni Kunta Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma ,27 0,00 0,00 0,00 Jäljellä oleva pääoma ,10 0,00 0,00 0,00 Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 0, ,85 Jäljellä oleva pääoma 0, ,85 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,00 Jäljellä oleva pääoma , , , ,50 Kuntien takauskeskus Osuus takauskeskuksen takausvastuista , , , ,88 Osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista ,00 0,00 0,00 0,00 Vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , , , ,41

172 170 Liitetiedot Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kunta Korkojohdannaiset Käypä arvo , ,22 Kohde-etuuden arvo , , , ,00 Vuokravakuudet , , , ,00 Sopimuksiin sisältyvät palautusvastuut , ,50 0,00 0,00 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,07 0,00 0,00 Valtionosuuden palautusvastuu , , , ,00

173 171 Liitetiedot Kuntayhtymien alijäämiä koskevat liitetiedot Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon (113), jonka mukaan jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi esimerkiksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä. Kuntayhtymälle aikaisempien tilikausien aikana kertynyt olennainen alijäämä on kirjattu Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä erää oikaisemalla tilikaudella Tilikaudelle kohdistuvat osuudet alijäämästä kirjataan tulosvaikutteisesti. Kuntayhtymien alijäämät sekä niiden muutos tilikaudella on esitetty alla olevassa taulukossa. Alijäämät on esitetty pakollisissa varauksissa. Alijäämien muutos pienentää tuloslaskelmassa palvelujen ostoja kuntayhtymältä muutos Kanta-Hämeen Shp:n ky , , ,00 Riihimäen seudun tk:n ky , , , , , , Vahingonkorvausvastuita koskevat liitetiedot Kunnan tiedossa ei ole sopimuksia, joista voisi realisoitua vahingonkorvausvastuita.

174 172 Liitetiedot 3.3. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kunnan henkilöstömäärä Muutos vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto ,0 % 200,0 % Perusturvatoimi ,3 % 11,5 % Sivistystoimi ,0 % 2,4 % - varhaiskasvatus ,8 % 100,0 % Tekninen toimi ,0 % Yhteensä ,3 % 9,5 % ,8 % Työllistetyt ,3 % Yhteensä sis. työllistetyt ,8 % Henkilöstökulut Konserni Kunta euroa Henkilöstökulut Tuloslaskelman mukaan , , , ,16 Aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 0, ,87 0, ,87 Yhteensä , , , ,03

175 173 Liitetiedot Tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Kunta Euroa, alv BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Yhteensä 0,00 0,00 PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,45 Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 2 657, ,60 Yhteensä , ,05 Kaikki yhteensä , , Tilitetyt luottamushenkilömaksut Kunta euroa Keskustan Hausjärven kunnallisjärjestö 2 612, ,00 Kokoomuksen Hausjärven kunnallisjärjestö 1 183, ,08 Hausjärven SD 1 369, ,65 Ryttylän työväenyhdistys ry SD 474,23 624,75 Hausjärven Perussuomalaiset 766,40 957,33 Hausjärven kristilliset 50,40 64,90 Riihimäen Vihreät 70,00 129,00 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 6 526, ,71

176 174 Liitetiedot 4. VESIHUOLTOLAITOKSEN TASEYKSIKKÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikevaihto , ,74 Valmistus omaan käyttöön Muut varsinaisen toiminnan tuotot 2 675, ,00 Toimintatuotot yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto , ,00 Poistamaton hankintameno , ,96 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 Lisäykset tilikauden aikana , ,02 Rahoitusosuudet Tilikauden poisto , ,61 Poistamaton hankintameno , ,83

177 175 Liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma ,00 Lisäykset tilikaudella 0, ,00 Vähennykset tilikaudella Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,16 Oikaisu edellisiin tilikausiin 0, ,80 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,36 Tilikauden yli-/alijäämä , ,13 Oma pääoma , ,23 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Kunnalta , ,35 Velkojen erittely Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 540, ,00 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät Hyvinkään Vesi Lomapalkkajaksotus , ,79 Muut siirtovelat 6 768, ,13 Yhteensä , ,92

178 176 V LUETTELOT JA SELVITYKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA Käytetyt kirjanpitokirjat: Päiväkirja, sähköinen Pääkirja, sähköinen Tasekirja, sidottu Nrosarja Tositelajin nimi Käytetyt tositenumerot Arkistointi 1 Alkusaldot Paperitosite 2 Talousarvio Paperitosite 3 Lisämääräraha Paperitosite 10 Muistio, ulk. RD Sähköinen 11 Muistio, ulk. sis. RD Sähköinen 15 Muistio, ulk. Rondo Sähköinen 20 Muistio, sis. RD Sähköinen 25 Muistio, sis. Rondo Sähköinen 32 Muistio, ulk. tilinpäätös Sähköinen 33 Irtaimisto Sähköinen 34 Käyttöomaisuus Paperitosite 35 Sis.laskut ProeLask Paperitosite 40 Sis.laskut Rondo Sähköinen 50 Pankin tiliotteet Paperitosite 70 Sosiaalityö Paperitosite 80 Varasto Paperitosite 100 MR Laskulaji Sähköinen 102 Palkat Paperitosite 180 MR Laskulaji Sähköinen 200 MR Laskulaji Sähköinen 220 MR Laskulaji Sähköinen 240 MR Laskullaji Sähköinen 270 MR Laskulaji Sähköinen 360 MR Laskulaji Sähköinen 420 MR Laskulaji Sähköinen 450 MR Laskulaji Sähköinen 511 Manuaalisuoritukset Paperitosite 521 Viitesuoritukset Paperitosite 531 Hyvityslaskujen kuittaus Sähköinen 540 MR Laskulaji Sähköinen 541 Tileistä poisto Paperitosite 550 MR Laskulaji Sähköinen 801 Ostolaskut Sähköinen 820 MR Laskulaji Sähköinen 830 MR Laskulaji Sähköinen 899 Ostomaksut Paperitosite 900 MR Laskulaji Sähköinen 980 MR Laskulaji Sähköinen Kirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 :n mukaisesti

179