qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq0 ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuio

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq0 wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty Esiopetussuunnitelman uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui päivitys Hankesuunnitelma opasdfghjklzxcvbnmqwertyuio pasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop Ulla Soukainen asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopa sdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfg hjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghj klzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklz xcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxc vbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmrtyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw

2 Sisällys 1 Johdanto Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet Hankkeen toteutus Hankkeen kehittämiskokonaisuudet Hankkeen toteutusaikataulu Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako Ruotsinkielinen esiopetus Päivityksessä huomioitavaa Kumppanuudet Huoltajat Perusopetus Resurssit Hankkeen tiedotussuunnitelma Arvio hankkeen vaikutuksista

3 2 1 Johdanto Kesällä 2012 opetushallitus käynnisti valtioneuvoston asetuksen (422/2012) pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Valtakunnalliset perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä, ja paikalliset suunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään Turun esiopetussuunnitelmaa ryhdytään uudistamaan samanaikaisesti valtakunnallisen suunnitelman laadinnan kanssa. Syyskuussa 2013 valtakunnallinen esiopetussuunnitelman luonnos tulee Opetushallituksen sivuille kommentoitavaksi. Huolimatta siitä, mitä kaikkea luonnos pitää sisällään, Turussa päivitysprosessissa alkuvaiheessa paneudutaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön lisäämiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. alueelliset kokoukset sekä sisältöalueisiin liittyvät koulutukset. Paikallinen työ on alkanut keväällä 2013 alueellisilla esi- ja alkuopettajien yhteistyöiltapäivillä. Näissä iltapäivissä keskusteltiin asioista, jotka tulisi huomioida myös paikallista suunnitelmaa työstettäessä. Nämä alueelliset iltapäivät on kuvattu tarkemmin luvussa Hankkeen taustaa Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pyrkii luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle: vahvistamalla kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista rakentamalla esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen nykyisille vahvuuksille ja kehittämällä niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin, määrittelemällä kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet lähtökohtana oppilaiden monipuolisen kasvun tukeminen ja identiteetin vahvistaminen sekä vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa, määrittelemällä tavoitteet lähtökohtana tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laajaalainen osaaminen taitojen merkitystä korostaen ja oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen, syventämällä oppimiskäsitystä sekä vahvistamalla edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä, jäsentämällä ja karsimalla perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista, luomalla tilaa ja antamalla tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle, kannustamalla opetuksen järjestäjiä liittämään opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen strategiseen kehittämiseen sekä toteuttamalla opetussuunnitelman perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen siten, että saadaan joustava opetussuunnitelmatyökalu opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön.( Valtakunnan tasolla toimii edustuksellinen esiopetuksen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii opetusneuvos Arja-Sisko Holappa. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi sekä tukea Opetushallitusta tuottamaan tukimateriaalia paikallisen opetussuunnitelmatyön tueksi.

4 3 3 Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet 4 Hankkeen toteutus 4.1 Hankkeen kehittämiskokonaisuudet Turun esiopetussuunnitelmatyön laadinnan tavoitteena on tehdä esiopetussuunnitelma, joka ohjaa käytännön työtä esiopetusryhmän arjessa. Samoin kuin varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan yhteydessä työtä on tarkoitus tehdä erilaisissa työryhmissä sekä osallistamalla mahdollisimman monia yhteistyökumppaneita ja myös huoltajia. Kinoksen ja Palosen (2013, 32) tekemän selvityksen mukaan: Esiopetussuunnitelmat on otettu päiväkodeissa hyvin vastaan joskin aikaisemmat tutkimukset osoittava samaa kuin mihin oma selvitystyömme viittaa: niitä ei käytetä yhtä systemaattisesti toiminnan tukena kuin kouluissa. Työskentely henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita osallistamalla tekee suunnitelmasta käytännönläheisen ja työskentelyyn osallistuminen vaikuttaa myös siihen, miten sitoutuneita sen toteuttamiseen ollaan. Esiopetuksen sisällöllistä ja menetelmällistä kehittämistä aloitettiin kesäkuun esiopetuksen arviointipäivässä. Tätä työskentelyä jatketaan varhaiskasvatuksen johtotiimissä. Tätä rinnakkaista kehittämistyötä hyödynnetään lopullisessa suunnitelmassa. Johtotiimin käytössä on laaja materiaali, johon on kerätty teoriatietoa oppilashuollosta, erilaisista raporteista sekä esimiesten kanssa työstetyistä workshopeista. Osatavoitteina voidaan pitää esim. sisältöalueisiin liittyviä kokonaisuuksia, jotka loppuvaiheessa yhdistetään suunnitelmaksi. Osatavoitteet liittyvät myös alkuvaiheen työskentelyyn, johon opetushallituksen sivuilta löytyy kuntakohtaista työtä ohjaavat asiakirjat. Myös yksikkökohtaisten opetussuunnitelmien laadintaa varten tehdään ohjeistus. Vati-työryhmä 1 toimii hankkeen ohjausryhmänä. Hanke toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti ja siinä huomioidaan opetushallituksesta tulevat ohjeistukset sekä myös kommenttipyynnöt suhteessa valtakunnan suunnitelmaan. Turun hankkeen suunnitelmaa ja edistymistä käsitellään myös sivistystoimen ohjausryhmässä, jossa on edustus eri kouluasteilta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöalueista vastaava päivähoidontarkastaja vastaa koko prosessin toteutumisesta. Tulosaluejohtaja tekee esityksen esiopetussuunnitelman hyväksymisestä jaostolle lokakuussa Samanaikaisesti suomenkielisen esiopetussuunnitelman kanssa kirjoitetaan ruotsinkielinen versio. Myös valtakunnan tasolla tullaan toimimaan vastaavalla tavalla, kuten opetusneuvos Christina Anderssén opetushallituksen sivuilla blogissaan kirjoittaa: Opetussuunnitelman perusteet ovat samat ruotsinkielisille ja suomenkielisille kouluille. Ne laaditaan koko prosessin ajan tiiviissä yhteistyössä. Kyse ei siis ole vain suomenkielisen tekstin kääntämisestä ruotsiksi. Tätä suunnitelmaa laadittaessa ei vielä ole tietoa valtakunnallisesta suunnitelmasta ja sen sisällöstä. Tästä huolimatta voidaan ajatella, että kehittämiskokonaisuuksina tulevat olemaan seuraavat asiat: - arvot, visio - toimintaympäristön kuvaus - yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa 1 Vati = varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisryhmä

5 4 4.2 Hankkeen toteutusaikataulu - yhteistyö alkuopetuksen kanssa - oppilashuolto - muun yhteistyön kuvaus - sisältöalueet - menetelmiin liittyvää - esiopetuksen tulevaisuuden haasteet - kolmiportainen tuki ja sen kuvaus - esiopetuskuljetukset Syksy 2012 Kevät 2013 Kesä 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Syksy 2014 alueelliset kommentit esi- ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yleisiä linjauksia Alueelliset esi- ja alkuopetuksen iltapäivät: itäinen alue 3.4. pohjoinen alue 8.4. eteläinen ja ruotsinkielinen alue AVI:n järjestämä koulutustilaisuus Sivistystoimen ohjausryhmän työskentely alkaa 5.6. aamupäivällä nivelvaiheen arviointi iltapäivällä esiopetuksen kehittäminen Sivistystoimen ohjausryhmän kokous/ koulutustilaisuus sivistystoimen ohjausryhmän kokous johtotiimi: esiopetuksen kehittäminen syyskuu: alueelliset kokoukset (mukana yksityiset ja ruotsinkieliset) kommentointi lokakuu: alueelliset kokoukset (mukana yksityiset ja ruotsinkieliset) virikekysymysten mietintää alueittain klo Tulevaisuuden koulu työpaja luottamushenkilöille : Vati-kokous alueiden vastausten mietintää suunnitelman aikatauluttaminen, mukana Mervi Aavikko Esi- ja alkuopetuksen ydinryhmän kokoaminen (edustus alkuopetus, ruotsinkiel.) Esiopetuksen perusteluonnoksen suurimmat muutokset kooste sivistystoimialan ohjausryhmälle tiedoksi. yhteisiä koulutuksia esi- ja alkuopetukselle (sisältöalueet) Turun suunnitelman rungon valmistelua Työryhmätyöskentely alkaa Mahd. nettikysely huoltajille Kesäkuu: arviointipäivä Valtakunnalliseen suunnitelmaan tutustuminen

6 5 Kevät 2015 Syksy 2015 Kevät 2016 Syksy 2016 Ydinryhmän kokous, Vati-ryhmän kokouksia Työskentelyä paikallisesti Työskentelyä paikallisesti Kunnallisen opetussuunnitelman loppuunsaattaminen. Suunnitelman hyväksyminen lokakuun jaostossa. Yksiköiden suunnitelmat valmiiksi maaliskuussa. Jaoston käsittelyyn huhtikuussa Opetussuunnitelma otetaan käyttöön Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako 5.1 Ruotsinkielinen esiopetus 6 Päivityksessä huomioitavaa Hankkeen ylimpänä ohjausryhmänä toimii sivistystoimialan ohjausryhmä, josta tehdään virallinen päätös. Ohjausryhmän tehtävät määritellään päätöksessä. Varhaiskasvatuksen osalta työtä ohjaa Vati-ryhmä. Yhteistyössä alkuopetuksen kanssa toimii ns. ydinryhmä, joka tarkistaa, että esi- ja alkuopetuksen suunnitelmista tulee jatkumo esiopetuksesta alkuluokille. Erilaiset työryhmät, jotka määritellään myöhemmin, työstävät sisältöä Turun opetussuunnitelmaan. Hankkeesta vastaa varhaiskasvatuksen osalta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällön kehittämisestä vastaava päivähoidontarkastaja. Ruotsinkielisen esiopetuksen edustus on Vati-ryhmässä. Lisäksi kokoaviin kokouksiin sekä ydinryhmän kokouksiin kutsutaan mukaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö. Ruotsinkielistä esiopetussuunnitelmaa tehdään suomenkielisen suunnitelman rinnalla, ja prosessista vastaa ruotsinkielisen palvelualueen päällikkö. Päivityksessä tulee selkeästi kuvata yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kanssa. Yksikkötasolla tässä tulee olemaan eroja, mutta minimivaatimus yhteiselle työskentelylle täytyy kirjata selkeästi, jotta esiopetuksen oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet tutustua koulun toimintaympäristöön. Turussa toteutetun hankkeen (Kaveririnki) perusteella on todettu, että lapsen koulun aloituksen jännitystä poistaa se, että lapsi on saanut käydä fyysisesti tutustumassa kouluun. Tällöin ei sillä ollut suurta merkitystä, oliko tutustumisen kohteena oleva koulu juuri se koulu, jossa lapsi koulunkäyntinsä aloittaa. Haasteelliseksi yhteistyön kannalta muodostuvat yksiköt, joista lähtee oppilaita moneen kouluun (lähinnä vuorohoito) tai sellaiset koulut, joihin tulee oppilaita monesta eri esiopetusryhmästä. Mikäli esi- ja alkuopetussuunnitelmissa on määritelty yhteistyöyksiköt, ongelma käytännön yhteistyön toteuttamiseksi poistuu. Yksittäisten lasten kohdalla yhteistyötä tehdään mahdollisissa oppilashuoltoryhmissä, ja esiopetuksen käyttämä kasvun ja oppimisen seurantalomake siirtyy kuitenkin siihen kouluun, johon lapsi on menossa.

7 6 Esiopetusyksiköt, jotka toimivat fyysisesti samoissa tiloissa alkuopetuksen kanssa, ovat erilaisessa asemassa suhteessa yksiköihin, joilla on pitkä maantieteellinen etäisyys. Samoissa tiloissa toimiminen ei kuitenkaan ole tae sille, että toimintakulttuurit sekä esi- että alkuopetuksen puolella kohtaavat. Tästä syystä on tärkeää, että yhteistyö on kuvattu suunnitelmissa tällöin yhteistyön toteutuminen ei ole kiinni siitä, kuka yhteistyötä tekee. Esiopetussuunnitelmassa huomioidaan voimassa olevat oppilashuoltoon liittyvät ohjeistukset, jotta nämä suunnitelmat ovat linjassa keskenään. 7 Kumppanuudet Laajasti ajatellen esiopetuksella on kumppaneita monipuolisesti eri toimialoilla ja koulutuksen asteilla. Elinikäisen oppimisen kannalta ja nivelvaiheiden kannalta on tärkeää, että suunnitelmatyössä tehdään tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä alkuopetuksen kanssa. Esiopetuksen laadunhallintaprosessi toteutuu varhaiskasvatuksen laadunhallinnan sisällä. Yhteiset kehittämishankkeet (esim. liikunta) laajentavat yhteistyötahoja muun muassa valtakunnan tasolle. 7.1 Huoltajat Huoltajat otetaan esiopetuksen suunnitelmatyössä huomioon siten, että kevään 2014 aikana suoritetaan nettikysely esiopetussuunnitelman päivitykseen liittyen. Vastaavanlainen kysely toteutettiin varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitettäessäkin. Esiopetuksen laadunarvioinnissa (Hujala, Backlund- Smulter, Koivisto, Parkkinen, Sarakorpi, Suortti, Niemelä, Kuronen, Knubb- Manninen, Smeds-Nylund, Hietala & Korkeakoski 2012, 72) todetaan, että vanhempien tietoisuutta esiopetuksen tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä on lisättävä. Kyselyn myötä pystytään osittain vastaamaan myös tähän haasteeseen. 7.2 Perusopetus Yhteistyö perusopetuksen kanssa toteutuu jo sivistystoimen ohjausryhmän osalta. Lisäksi on tarkoitus, että esi- ja alkuopettajille järjestetään yhteistä koulutusta, ja ydinryhmässä on edustus myös alkuopetuksen puolelta. Yhteisten koulutusten lisäksi järjestetään alueellisia yhteistyöiltapäiviä. Näistä on hyvää kokemusta jo keväältä Resurssit Hanke toteutetaan työajalla. Hankkeeseen tarvittavien työtuntien määrää on tällä hetkellä vaikea määritellä. Laskukaavana voitaisiin pitää seuraavaa: Vati-kokoukset: noin 15 hlö*2 h*9 = 270 h/vuosi Ydinryhmä: noin 6 hlö*2*4 = 48 h/vuosi Alueelliset esiopetuksen kokoukset: noin 90 hlö*2h*7 = 1260 h/ vuosi Työryhmätyöskentely: noin 5 hlö*2h*6 = 60 h/ työryhmä, työryhmiä mahd. 8 Yhteenvedon kirjoittaminen, huoltajakyselyt, koordinointi = 170 h/ vuosi (erittäin raaka arvio) Koulutukset x hlö* x h = tarkemmin vuosittaisessa koulutussuunnitelmassa Yhteensä prosessiin käytetään 4 htv:tä koulutuksiin kuluvan ajan lisäksi. Rahallinen resurssi varataan koulutussuunnitelmaan.

8 7 9 Hankkeen tiedotussuunnitelma 10 Arvio hankkeen vaikutuksista AVI:n / Turun normaalikoulun järjestämät koulutukset ovat maksuttomia. Hanketta työstetään yhteisellä, perustettavalla blogialustalla. Lisäksi hankkeen etenemisestä tiedotetaan varhaiskasvatuksen johtotiimiä. Hankkeen tiedottaminen tapahtuu linjassa sivistystoimen ohjausryhmän kanssa. Positiivinen julkisuus tekee esiopetussuunnitelman laadinnasta avointa ja kaikille kuntalaisille kuuluvaa. Arviota hankkeesta ja esimerkiksi aikataulun toteutumisesta tehdään työn edetessä. Hankkeen tuloksena olevan esiopetussuunnitelman arviointia voidaan aikaisintaan tehdä kesän 2017 arviointipäivillä, jolloin suunnitelma on ollut vuoden verran käytössä. Oletuksena hanke vaikuttaa esiopettajien työhön siten, että opetussuunnitelmasta tulee käytännön työtä ohjaava asiakirja ja esiopetuksen toteuttaminen yhtenäistyy. Myös hankkeen myötä järjestetyt koulutukset sisältöihin ja menetelmiin liittyen laajentavat esiopettajien näkemyksiä esiopetuksen toteuttamisesta. Nivelvaiheen toimintamallit lujittuvat entisestään ja yhteistyö alkuopetuksen kanssa tulee suunnitelmallisemmaksi. Keskustelu esi- ja alkuopetuksen välillä lisääntyy ja toimintaympäristön merkitys tulee opettajien tarkasteluun. Tarkoituksena on myös, että huoltajien osallisuus hankkeen aikana lisää heidän tietoisuuttaan sisältöihin ja menetelmiin liittyen.