Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä

Transkriptio

1 Raportteja Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä Yleissuunnitelma Jussi Borgenström Riku Nevala Leena Gruzdaitis Niina Liuska 1

2

3 Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä Yleissuunnitelma Jussi Borgenström, Riku Nevala, Leena Gruzdaitis, Niina Liuska 8/2012 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

4 ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana vain verkkojulkaisuna: 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

5 Sisällys Esipuhe Lähtökohdat Suunnitteluohjeita Euroopassa ja Suomessa Eurooppa: Action FIVE, ohjauksen harmonisointi Suomi: vaihtuvien opasteiden käyttö Tiedotus pääteillä Taustaa ja yleisiä periaatteita Periaatesäännöt ja niiden soveltaminen Tie suljettu Säteittäiset pääväylät Kehä I Kehä III Kaista suljettu Ruuhka Tietyö Tiedotusopasteiden käyttö tapahtumittain Jatkotoimenpide-ehdotuksia LIITTEET Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

6

7 Esipuhe Työssä on laadittu Uudenmaan ELYn johdolla yleissuunnitelma pääkaupunkiseudun liikenteen tiedotusopasteiden käytön periaatteista erilaisissa poikkeustilanteissa. Työn vetäjänä toimi Laura Väisänen ja myöhemmin Eini Hirvenoja. Työn projektiryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Eini Hirvenoja, Uudenmaan ELY-keskus Janne Wikström, Uudenmaan ELY-keskus Jaakko Myllylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sami Luoma, Tieliikennekeskus Työn aikana pidettiin myös laajemmalla ELY-keskusten ja Liikenneviraston osanotolla työpaja, jossa käsiteltiin opastusperiaatteita. Yleissuunnitelman laadinnasta on vastannut Trafix Oy, jossa työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö ins. Jussi Borgenström, DI Leena Gruzdaitis, DI Riku Nevala ja tekninen avustaja Niina Liuska. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

8 1 Lähtökohdat Pääkaupunkiseudun päätieverkon liikenteenhallintaa on vuosien saatossa kehitetty yksittäisten hankkeiden sisällä. Työn tavoitteena on ollut selvittää verkollinen ratkaisu tiedotusopastejärjestelmän ohjausperiaatteisiin. Työn tulosten avulla yksittäisten tiedotusopasteita sisältävien hankkeiden ohjauspolitiikka voidaan toteuttaa jatkossa järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti pääkaupunkiseudun päätieverkon kokonaisuus huomioiden. Pääkaupunkiseudun päätieverkko on Suomen vilkkaimmin liikennöity alue, jolle suuri häiriöherkkyys ja päivittäiset liikenteen häiriöt ovat tyypillisiä. Ajoradan yläpuolisia tiedotusopasteita on seuraavissa järjestelmissä: Kehä I:n Mestarintunneli, Kehä III tiedotusopasteet, Vuosaaren tunneli ja Vt1 Lohja Kehä III telematiikka. Lisäksi uusia järjestelmiä on suunnitteilla. 6 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

9 2 Suunnitteluohjeita Euroopassa ja Suomessa 2.1 Eurooppa: Action FIVE, ohjauksen harmonisointi Euroopan tieviranomaiset ovat laatineet suuntaa antavan ohjeistuksen vaihtuvien opasteiden käytöstä ja harmonisoinnista Euroopassa (Conference of European Directors of Roads CEDR: Framework for harmonised Implementation of Variable Message Signs in Europe, 2003). Ohjeet koskevat ensisijassa TERN-verkkoa ja muuta moottoritieväylästöä. Ohjeilla pyritään yhdistämään vaihtuvien opasteiden käyttöperiaatteita Euroopassa pitkällä aikavälillä. Vaihtuvien opasteiden käyttötilanteet on jaettu kolmeen kategoriaan: Määräykset / velvoittava ohjaus (pääosin kaistakohtaiset merkit) Merkki ja tarvittaessa lisäkilpi (etäisyys, vaikutusalue: lisätekstejä ei suositella kuin erikoistapauksissa) Tapahtuman kohdalla tai välittömässä läheisyydessä Ei juuri käytössä Suomessa lukuun ottamatta kaistaopastimia Varoitukset (muu vaara jne.) Merkki ja tarvittaessa lisäkilpi Tapahtuman lähellä: kauempana ja risteävillä teillä lähinnä teksti-informaatio Tarvittaessa: tapahtuman kuvaus / syy, mitä ajoneuvoja varoitus koskee, etäisyydet, vaikutusalueet Informaatio (teksti- ja muut merkkikentät) Suositellaan liikennemerkin käyttöä Päätöspistettä ennen (esim. liittymä, josta voi vaihtaa reittiä) Ennakkovaroitukset, reittiohjeet, sää- ja liikennetiedot Suositellaan seitsemän sanan maksimipituutta ja kolmen rivin maksimirivimäärää Opasteissa saman tieosuuden tapahtumista tiedotetaan seuraavan periaatteen mukaisesti: 1. Tapahtuma / liikenteellinen seuraus Kuvataan seuraus (esim. jono tai ruuhka) mieluummin kuin itse tapahtuma (onnettomuus) mieluiten merkkinä, esim. ruuhkavaroitusmerkki 2. Tapahtuman sijainti paikka: maantieteellinen kohde, liittymänumero tms. tai etäisyys kohteeseen 3. Toimintaohje / lisäinformaatio tai tapahtuman syy Opasteissa muiden tieosuuksien (verkollisista) tapahtumista tiedotetaan seuraavan periaatteen mukaisesti: 1. Tapahtuman sijainti Tienumero tai liittymänumero Vaihtoehtona suunta tai paikka kiinteän viitoituksen mukaisesti Etäisyys (esim. Kehä I itään 5 km) 2. Tapahtuma 3. Toimintaohje / lisäinformaatio Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

10 Reittiopastusta ja informaatiota annetaan ensisijassa vain silloin, kun tilanne poikkeaa normaaliolosuhteista riittävästi. Eurooppalaisen ohjeen mukaan reitti pitäisi pystyä opastamaan seuraavalle kiinteälle viitalle saakka ja opastuksessa pitäisi käyttää keltamustaa nuolikuviota. Eurooppalaisen ohjeen mukaan esim. perustilanteen informaationa näytettävää matka-aikaa pitäisi näyttää erityyppisellä opasteella (esim. tienvarsiopaste). Matka-aikainformaatiossa suositaan matka-ajan näyttöä viivytyksen sijasta. Taulukko 1. Vaihtuvien opasteiden infosisältöjä (Framework for harmonised Implementation of Variable Message Signs in Europe, 2003). KÄYTTÖTILANNE Määräykset / velvoittava ohjaus SISÄLTÖ Kaistaohjaus: Kaista suljettu, vaihda kaistaa, vapaa kaista Kaista / tie / ulosmenoliittymä suljettu Pakollinen ajo seuraavasta liittymästä ulos Nopeusrajoitus Kaistakohtaiset ajorajoitukset (bussikaistat tms.) Paino-, rekka- ja muut rajoitukset Ohituskiellot Sää: sumu, sade, lumisade, näkyvyys, tuuli Keli: lumi, jää, liukkaus Ruuhka, jono Onnettomuus Varoitukset Tietyö Tie suljettu (edempänä) Tie kapenee (ajokaista suljettu) Vastaan tuleva ajoneuvo Ruuhka, jono (kauempana edessä tai risteävällä tiellä) Sää, keli (kauempana edessä) Informaatio Reittiehdotus / ehdotettu erkanemisliittymä Matka-ajat tai verkolliset ruuhkatiedotukset seuraavan liittymän jälkeisiltä osuuksilta Saman tien matka-ajat Suositukset ajonopeudeksi Palvelut (liityntäpysäköinti, joukkoliikenne, tietullit, urheilutapahtumat, lautat jne.) 8 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

11 2.2 Suomi: vaihtuvien opasteiden käyttö Suomessa vaihtuvien opasteiden käyttöä on ohjeistettu Tiehallinnon / Liikenneviraston ohjeessa Vaihtuvien opasteiden käyttö (Tiehallinto 2009). Ohjeet noudattavat pääsääntöisesti eurooppalaisia suosituksia muutamin painotuseroin. Perusperiaatteita ovat: Vaihtuvalla opasteella annettavan viestin tulee perustua ajantasaiseen tietoon. Viesti voi koostua liikennemerkkisymbolista, tekstistä ja muista merkeistä. Viesti esitetään symbolilla aina, kun se on mahdollista. Tekstillä annetaan symbolia tarkentava tai täydentävä lisäinformaatio. Viestin maksimipituus on 10 sanaa ja symbolia yhteensä, mutta on suositeltavaa pyrkiä lyhyempiin viesteihin. Merkkiä tai sen osia ei vilkuteta eikä vaihtuvan opasteen yhteydessä käytetä varoitusvilkkuja. Kaksikielisillä alueilla viestit pyritään näyttämään molemmilla kielillä yhtä aikaa mahdollisuuksien mukaan. Vaihtuvien opasteiden viestin rakenne on vastaava kuin eurooppalaisessa ohjeessa: tapahtuma: häiriö, poikkeustilanne tai vaara etäisyys, paikka tai tilanteen vaikutusalue lisäinformaatio ja ohjeet Viestin kahden ensimmäisen osan järjestys on päinvastainen, jos varoitettava kohde on kauempana samalla tiellä tai eri tiellä. Varoitusmerkin ja tekstillisen kilven yhdistelmäopasteessa varoitusmerkkiä käytetään samaa tai opastetta seuraavaa tieosuutta koskevasta häiriöstä. Ohjeen mukaan varoitusmerkkiä ei käytetä, jos häiriö on eri tiellä tai opasteen ja häiriön välissä on toinen varoitusmerkki. Ruuhkamerkkiä käytetään seuraavaa tieosuutta koskevasta ruuhkasta. Liikenteen ruuhkautumisesta tiedotetaan ilman varoitusmerkkiä, kun ruuhka alkaa kauempana kuin opasteen jälkeisellä tieosuudella, mutta sen vaikutukset saattavat näkyä jo alkavalla tieosuudella. Tekstillisellä kilvellä esitetään viesti "LIIKENNE RUUHKAUTUU" (/ "RUUHKAUTUMASSA"). Muiden teiden häiriöistä kerrotaan, jos niillä on merkittävää vaikutusta tiellä, jolla opaste sijaitsee, häiriöllä on merkittävää verkollista vaikutusta tai häiriöllä on reitin valintaa koskevaa merkittävää vaikutusta. Perustilassa näytetään pääsääntöisesti matka-aikatietoja tai kelitietoja (eurooppalaisessa suosituksessa ylimääräistä informaatiota pyritään välttämään). Jos opasteita on useita peräkkäin, tiedot näytetään vain kerran tai osassa näytetään matka-aikaa ja toisissa kelitietoja. Yleisohjeesta poiketen esim. Kehä III:lla voi olla syytä näyttää tiettyjä matka-aikatietoja useammalla peräkkäisellä opasteella, jotta ruuhkautumista voi arvioida matkan edetessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

12 3 Tiedotus pääteillä 3.1 Taustaa ja yleisiä periaatteita Opasteissa tiedotetaan tieverkon tapahtumista, kuten häiriöistä, sujuvuudesta ja kelistä. Liikenteen ohjaajalla tai automatiikassa on oltava tieto tapahtumatyyppistä, suunnasta, tapahtuman yhteydessä käytettävistä opasteista ja niiden viesteistä. Tiedotuksen kannalta tapahtumat voidaan jakaa seuraavasti: tie suljettu kaista suljettu liikenne pysähtelee tai jonoutuu vaarallinen tai huono keli Tien tai kaistan sulkemista edellyttää aina jokin tapahtuma. Tienkäyttäjälle on kuitenkin tärkeämpää tiedottaa liikenteellisistä seurauksista ja olosuhteista kuin niitä aiheuttavista tapahtumista. Opastekohtainen viesti määräytyy opasteen sijainnin suhteesta tapahtumapaikkaan. Viestin osien järjestys määräytyy pääsääntöisesti sen mukaan, onko varoitettava kohde samalla tiellä lähellä opastetta, kaukana opasteesta tai toisella tiellä. Kun varoitetaan merkin jälkeisellä tiejaksolla olevasta poikkeustilanteesta, varoitusmerkki on näkyvissä ja viestin perusosien järjestys on: mitä, missä, lisäinformaatio ja ohjeet Kun tiedotetaan kauempana samalla tiellä (opasteita vielä ko. opasteen ja kohteen välissä) tai toisella tiellä olevasta liikenteellisesti merkittävästä poikkeustilanteesta, varoitusmerkkiä ei näytetä viestin perusosien järjestys on: missä, mitä, lisäinformaatio ja ohjeet. Opasteissa käytetään seuraavia varoitusmerkkejä: liikenneruuhka (133), liukas ajorata (144), tietyö (142), muu vaara (189), onnettomuus, ei vielä käytössä Suomessa. Maailmalla tiedotusopasteissa on käytössä informaatiosymboli (i-liikennemerkki viestikenttien rinnalla), jonka käyttöönotto Suomessa selventäisi viestin kriittisyyden arviointia kuljettajalle. Matka-aikatietoa esitetään tiedotusopasteissa perustilana, kun tärkeämpää näytettävää ei ole. Opasteisiin voidaan ohjata myös vapaamuotoisia viestejä käsikäytöllä. Käsikäyttö ohittaa aina kaikki muut ohjaustoimenpiteet. Opasteita voidaan lisäksi ohjata keliohjausta ja käsikäyttöä alhaisemman prioriteetin kalenteriohjauksella sekä liikennetilanneohjauksella. Kalenteriohjauksella voidaan ajoittaa ennalta laaditut opastekohtaiset viestit ja varoitukset sekä ajoittaa useita eri viestejä opastetta kohden. Tällä ohjaustavalla on mahdollista toistaa viesti tiettyinä kellonaikoina ja viikonpäivinä. Jokaisella pääkaupunkiseudun päätieverkon linkkivälillä tulisi olla liikenteenmittauspiste liikennetilanneohjausta varten. Keliohjausta varten tieverkolle tulisi määrittää yhden tai useamman tiesääaseman kelialueet. Kelialueiden ja tiesääasemien sijaintien määrittelyssä on huomioitava vaarallisimpien kohtien kelimuutosten havainnointi ja tiesääasemien tuottamien tietojen alueellinen kattavuus. 10 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

13 3.2 Periaatesäännöt ja niiden soveltaminen Pääkaupunkiseudun päätieverkolle (kehätiet ja pääsisääntuloväylät) on luotu periaatesäännöt erilaisten tapahtumien osalta sille, kuinka laajasti ja millä sisällöllä liikennetiedotusta näytetään tiedotusopasteissa. Sääntöjä luotaessa on noudatettu pääsääntöisesti vaihtuvien opasteiden suunnitteluohjeita, mutta joitakin yksityiskohtia on mukautettu työn aikana vastaamaan paremmin verkollisen ohjauksen tarpeita. Periaatesäännöt on luotu teoreettiseen tavoitetilanteeseen, jossa kaikilla pääteiden liittymäväleillä on käytössä opasteet. Tiedottamisen periaatesääntöjä on sovellettu pääteiden liittymäväleille, eikä pääteiden välisiä katuliittymiä ole huomioitu erikseen. Kuva 1. Pääkaupunkiseudun päätieverkko ja teoreettinen tiedotusopasteverkko. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

14 Säännöt on luotu erikseen säteittäisille pääväylillä ja kehäteille, koska näiden liikenteellinen asema ja liikenteen luonne poikkeavat merkittävästi toisistaan. Säteittäisiä väyliä käytetään merkittävältä osin pitkämatkaiseen läpiajoliikenteeseen (Helsingin keskustaan, ulos pääkaupunkiseudulta). Kehillä päästä päähän kulkeva liikenne on kokonaisuutena vähäisempää kuin säteittäisillä väylillä. Kehätiet eivät itsessään johda autoilijoita määränpäähänsä, vaan niitä käytetään usein muutamien liittymävälien pituisiin siirtymisiin pääteiden ja katujen välillä. Kehä III:lla (E18) on kuitenkin myös merkittävää pitkämatkaista läpiajoa, joskin sen määrä suhteessa Kehä III:n ruuhkaisimpien osuuksien kokonaisliikenteeseen ei ole kovin suuri. Paitsi säteittäisväylillä ja kehäteillä, myös Kehä I:llä ja Kehä III:lla on toisistaan poikkeava luonne tiedotuksen suhteen. Kehä I:n sisäpuolella on melko hyviä vaihtoehtoisia poikittaisia yhteyksiä ja Kehä III toimii vaihtoehtona pohjoisessa. Kehä III:n pohjoispuolella korvaavia poikittaisyhteyksiä ei kaikin osin ole tai ne ovat pitkiä ja mutkittelevia. Tämä vaikuttaa siihen, miten tiedotusta käytetään eri kehillä eri tilanteissa. Periaatteellisia ohjaussääntöjä on kuitenkin usein tarkennettava tapauskohtaisesti, koska pääväylästö ei ole symmetrinen eikä liikenne ole homogeenista erityisesti kehien eri osissa. Tapauskohtaista räätälöintiä tarvitaan ainakin seuraavissa tapauksissa: Kehäteiden päät Kehä II (ei jatkuva) Kehä III:n pitkät liittymävälit suhteessa Kehä I:n liittymäväleihin (kuinka monta liittymäväliä etukäteen tapahtumasta tiedotetaan, erityisesti alemman prioriteetin tapahtumat) Porvoonväylän ja Lahdenväylän liittymiskohta Pääteiden väliliittymien vaikutus erityisesti vähäisemmän prioriteetin tiedotuslaajuudessa Jos pääteiden liittymävälillä on useita opasteita, näytetäänkö viestit ja erityisesti varoitusmerkit kaikilla vai vain osalla opasteista Periaatesäännöt luovat kuitenkin lähtökohdan tiedotuksen laajuuden ja sisällön suunnitteluun sekä käyttöön. Periaatesäännöt on luotu seuraaville tilanteille: Tie suljettu (erikoistapauksena tie suljettu välittömästi seuraavan liittymän jälkeen) Kaista suljettu Ruuhka Tietyö Vaarallisen tai huonon kelin tiedotusta ei ole käsitelty erikseen. Tiedotuslaajuus määräytyy tiesääasemien vaikutusalueen perusteella (kuinka kaukana asemasta kelimittaus katsotaan vielä riittävän tarkaksi). Kelitiedotuksen viesteinä käytetään vakiintuneita viestejä. 3.3 Tie suljettu Tie suljettu -tilanteelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista tiedotuksen laajuuden säännöstöä (suppea tiedotus ja laaja tiedotus). Laajaa vaihtoehtoa voidaan soveltaa esimerkiksi ruuhka-aikoina ja suppeaa muina aikoina. Vaihtoehdoista toinen voidaan valita myös päävaihtoehdoksi tai valinta voidaan jättää tilannekohtaiseksi. 12 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

15 3.3.1 Säteittäiset pääväylät Tiedotuksen laajuus säteittäisillä väylillä tie suljettu -tilanteessa Säteittäisillä pääväylillä tie suljettu -tilanteessa viestejä näytetään seuraavassa laajuudessa: Samalla tiellä kaikilla tapahtumapaikkaa edeltävillä pääteiden liittymäväleillä (kuva 2: A) Lähimmällä kehätiellä kahdella tapahtumaväylää edeltävällä pääteiden liittymävälillä (B) Kauemmalla kehätiellä yhdellä tapahtumaväylää edeltävällä pääteiden liittymävälillä (C) Lisäksi laajassa vaihtoehdossa Lähimmällä kehätiellä kolmannella tapahtumaväylää edeltävällä pääteiden liittymävälillä (D) Lähimmillä samansuuntaisilla säteittäisillä väylillä lähemmän kehätien liittymässä samalla ajosuunnalla, jolla tapahtuma sijaitsee (E) Kuva 2. Esimerkki tiedotuksen laajuudesta: Hämeenlinnanväylä poikki Kehä I:n eteläpuolelta Helsinkiin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

16 Samansuuntaisilla säteittäisillä väylillä tiedotusta on pyritty rajoittamaan, jotta tiedotukset eivät aiheuttaisi sekaannusta häiriöttömällä tiellä, ja jotta tiedotuksen huomioarvo todellisessa edessä olevassa häiriötilanteessa ei kärsisi. Se osa samansuuntaisen häiriöttömän säteittäisen väylän liikenteestä, joka on pyrkimässä suljetulle tielle, saa tiedon viimeistään suljettua tietä edeltävässä kehätien liittymässä tai laajassa tiedotusvaihtoehdossa ennen kääntymistään tapahtumapaikkaa edeltävälle kehätielle. Varoitusmerkin käyttö säteittäisillä väylillä tie suljettu -tilanteessa Tie suljettu -tilanteessa varoitusmerkkinä käytetään Muu vaara -merkkiä. Muu vaara -merkkiä käytetään seuraavasti: Samalla tiellä kaikilla tapahtumapaikkaa edeltävillä opasteilla (kuva 3: A) Lähimmällä kehätiellä tapahtumaväylää edeltävällä opasteella vain, jos tie on suljettu välittömästi ko. liittymää seuraavalla säteittäisen väylän liittymävälillä (eli tilanteessa, jossa tapahtumaväylälle ei missään tapauksessa voi kääntyä) (B) Risteävällä kehätiellä merkkiä ei käytetä, jos väylän ja tapahtumapaikan välissä on vähintään yksi liittymä, josta voi vielä poistua tapahtumaväylältä Risteävien (ja samansuuntaisten rinnakkaisten) väylien osalta pyritään rajoittamaan varoitusmerkkien käyttöä, jotta varoitusmerkkien huomiovaikutus säilyisi nykyisten ohjeiden mukaisesti ajettavaa tietä koskevana herätteenä. Varoitusmerkkiä on kuitenkin suositeltu käytettäväksi risteävällä tiellä ennen liittymää tapahtumatielle, jos tie on poikki heti seuraavalla liittymävälillä. Varoitusmerkillä pyritään herättämään autoilijoiden huomio siten, että he eivät käänny suljetulle tiejaksolle johtavalle rampille. Tie suljettu -tiedotusalueen ulkopuolella käynnistyvät tarvittavat ruuhkavaroitusviestit merkkeineen, kun häiriö etenee kauemmas verkkoon. Tie suljettu -tiedotusalueen ulkopuolisissa ruuhkavaroituksissa voidaan halutessa näyttää ruuhkan syy lisäinformaationa. Tulevaisuudessa ruuhkavaroitusmerkkien olisi syytä kytkeytyä automaattisesti päälle ruuhkakriteerien täyttyessä myös Tie suljettu -tiedotusalueen sisäpuolella niissä tiedotusopasteissa, joissa ei näytetä tapahtumatiedotuksen liittyvää Muu vaara -merkkiä. Tämä vaatii sitä, että opastetaulun varoitusmerkki- ja tekstiosaa voidaan ohjata erikseen. Nykyään osien ohjaus on kytketty ohjelmallisesti toisiinsa. Osien erillinen ohjaus vaatii ohjelmistopäivitystä. Kuva 3. Esimerkki varoitusmerkkien käytöstä: Hämeenlinnanväylä poikki Kehä I:n eteläpuolelta Helsinkiin. 14 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

17 Tiedotusopasteen viestit säteittäisillä väylillä tie suljettu -tilanteessa Samalla tiellä lähimmällä pääteiden liittymävälillä näytetään viesti: TIE X SULJETTU VÄLILLÄ X X PAIKANNIMI PAIKANNIMI -rivi näytetään, jos päivystäjä pystyy määrittämään tapahtumapaikan riittävän yksiselitteisesti. Jos tie on suljettu välittömästi seuraavan liittymän jälkeen, näytetään lähimmällä pääteiden liittymävälillä viesti (kuva 4: A): TIE X SULJETTU POISTU LIITTYMÄSTÄ X Tapahtumapaikan tarkkaa liittymäväliä tai paikannimeä ei näytetä, jotta pääviestin poistu seuraavasta liittymästä yksinkertaisuus, havaittavuus ja ymmärrettävyys on mahdollisimman hyvä. Samalla tiellä kauemmilla pääteiden liittymäväleillä näytetään viesti (B): TIE X SULJETTU KEHÄ X JÄLKEEN VÄLILLÄ X X Kehäteitä kannattaa käyttää karkeamman tason paikkatietona kauempana kohteesta, jolloin tapahtuman liittymäväli ei vielä ole oleellisin tieto. Kehätiet ovat autoilijoille selvimpiä maamerkkejä ja helposti hahmotettavia kohteita. Niiden perusteella mahdollisimman suuri osa kuljettajista ymmärtää varmasti tapahtumapaikan sijainnin. Lähemmällä kehätiellä sen lähimmillä liittymäväleillä näytetään viesti (C): TIE X SUUNTA TIE SULJETTU VÄLILLÄ X X TIE X SUUNTA -rivillä suuntana käytetään Helsingin suuntaan HELSINKIIN ja poispäin Helsingistä tien pääviitoituskohdetta (esim. TAMPEREELLE tai TUUSULAAN ). Jos tie on suljettu heti säteittäisen väylän ensimmäisellä liittymävälillä (eli tilanteessa, jossa säteittäiselle väylälle ei missään tapauksessa voi kääntyä), ei näytetä liittymäväliä. Näin parannetaan viestin havaittavuutta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

18 Lähemmällä kehätiellä sen kauemmilla pääteiden liittymäväleillä näytetään viesti (D): LIIKENNETIETO TIE X SUUNTA TIE SULJETTU Tapahtumapaikkaa kauempana olevilla opasteilla pyritään esittämään tieto karkeammalla tasolla. Risteävällä tiellä kauemmilla opasteilla vältetään itse tapahtumatien liittymävälin kertomista, koska pahimmassa tapauksessa myös ko. risteävälle tielle voi osua vastaavat liittymänumerot. LIIKENNETIETO -rivi pehmentää viestiä ja kuvaa sitä, että tapahtumapaikka on vielä kauempana eikä välitöntä reagointitarvetta ole. Viestin osoittaminen liikennetiedoksi, eikä kaikkia koskevaksi varoitukseksi, mahdollistaa laajemman tiedotusalueen: näin voidaan vähentää laajan alueen tiedotuksen vaikutusta siihen, että viestien havaittavuus tai vaikuttavuus kärsii tietoinflaation vuoksi. Kauemmalla kehätiellä sen lähimmillä pääteiden liittymäväleillä näytetään viesti (E): TIE X SUUNTA TIE SULJETTU KEHÄ X JÄLKEEN Rinnakkaisella saman suuntaisella säteittäisväylällä tiedotusopasteilla näytetään sama viesti kuin risteävien teiden kauemmilla opasteilla (F). LIIKENNETIETO TIE X SUUNTA TIE SULJETTU 16 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

19 Kuva 4. Opastusperiaatteet: Hämeenlinnanväylä poikki heti Kehä I:n eteläpuolelta Helsinkiin. Harmaalla laajan tiedotuksen opasteet ja viestit. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

20 3.3.2 Kehä I Tiedotuksen laajuus Kehä I:llä tie suljettu -tilanteessa Kehä I:llä tie suljettu -tilanteessa viestejä näytetään seuraavassa laajuudessa. Kehä I:llä kolmella tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä (kuva 5: A) Lähimmällä risteävällä säteittäisväylällä kahdella tapahtumaväylää edeltävällä pääteiden liittymävälillä eli Kehä III:lta asti (myös kehän länsipäässä Kehä II:sta huolimatta) (B). Toiseksi ja kolmanneksi kauemmilla säteittäisväylillä yhdellä Kehä I:stä edeltävällä pääteiden liittymävälillä (C) Kuitenkin lähellä kehän alkupäätä, kun risteäviä säteittäisväyliä on vain kaksi, molemmilla säteittäisväylillä tiedotetaan Kehä III:lta asti Lisäksi laajassa vaihtoehdossa Neljänneksi kauemmalla pääteiden liittymävälillä Kehä I:llä (D) Toiseksi ja kolmanneksi kauemmilla risteävillä säteittäisväylillä Kehä III:lta asti (kahdella Kehä I:stä edeltävällä pääteiden liittymävälillä Helsinkiin päin saavuttaessa) (E) Neljänneksi kauemmalla risteävällä säteittäisväylällä yhdellä Kehä I:stä edeltävällä pääteiden liittymävälillä Helsinkiin päin saavuttaessa (F) 18 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

21 Kuva 5. Esimerkki tiedotuksen laajuudesta: Kehä I poikki Leppävaaran kohdalta länteen. Varoitusmerkin käyttö Kehä I:llä tie suljettu -tilanteessa Säteittäisväylistä poiketen Muu vaara -merkkiä ei käytetä koko kehän mitalta. Kehien liikenne ei ole yhtä pitkämatkaista, jolloin merkin ohittaisi useampi, joka ei ole menossa tapahtumapaikalle. Muu vaara -merkkiä käytetään Kehä I:llä Perustilanteessa kahdella edeltävällä liittymävälillä (kuva 6: A) Lähimmältä säteittäisväylältä kääntyvillä suunnilla, jos kehä on suljettu välittömästi säteittäisväylää seuraavalla liittymävälillä (eli tilanteessa, jossa tapahtumaväylälle ei missään tapauksessa voi kääntyä) (B) Risteävällä säteittäisväylällä merkkiä ei käytetä, jos väylän ja tapahtumapaikan välissä Kehä I:llä on vähintään yksi liittymä, josta voi vielä poistua tapahtumaväylältä Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

22 Kuva 6. Esimerkki varoitusmerkkien käytöstä: Kehä I poikki Leppävaaran kohdalta länteen. Tiedotusopasteen viestit Kehä I:llä tie suljettu -tilanteessa Kehä I:llä lähimmällä pääteiden liittymävälillä näytetään viesti (kuva 7: A): KEHÄ I SULJETTU VÄLILLÄ X X PAIKANNIMI Jos tie on suljettu välittömästi seuraavan liittymän jälkeen, kehotetaan poistumaan seuraavasta liittymästä kuten säteittäisväylillä, eikä näytetä liittymäväliä. KEHÄ I SULJETTU POISTU LIITTYMÄSTÄ X Kehä I:n kauemmilla pääteiden liittymäväleillä näytetään viesti (B): KEHÄ X SULJETTU TIEN X JÄLKEEN VÄLILLÄ X X Toiseksi kauemmalla pääteiden liittymävälillä näytetään lisäksi Muu vaara -merkki. 20 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

23 Säteittäisväylien tiedotusta vastaavasti kauempana tapahtumapaikasta pyritään käyttämään karkeamman tason paikkatietona pääteiden numeroita, jotka ovat autoilijoille vielä nykyään tutumpia kuin liittymävälinumerot. Lähimmällä risteävällä säteittäisväylällä Kehä I:stä edeltävällä pääteiden liittymävälillä näytetään viesti (C): KEHÄ I SUUNTA TIE SULJETTU VÄLILLÄ X X SUUNTA on LÄNTEEN tai ITÄÄN. Liittymäväliä ei näytetä, jos tie on suljettu heti liittymän jälkeen ensimmäisellä liittymävälillä. Lähimmällä risteävällä säteittäisväylällä ennen Kehä III:sta näytetään viesti (D): LIIKENNETIETO KEHÄ I SUUNTA TIE SULJETTU Kauemmilla peruslaajuuden mukaisilla (2. ja 3. kauimmat) risteävillä säteittäisväylillä Kehä I:stä edeltävillä pääteiden liittymäväleillä näytetään viesti (E): KEHÄ I SUUNTA TIE SULJETTU TIEN X JÄLKEEN Kauimmaisella laajan tiedotuksen mukaisella (4. kauimmalla) risteävällä säteittäisväylällä Kehä I:stä edeltävällä pääteiden liittymävälillä Helsingin suuntaan näytetään viesti (F): KEHÄ I SUUNTA TIEN X JÄLKEEN TIE SULJETTU Sama viesti näytetään laajemmassa tiedotuksessa kauemmilla risteävillä säteittäisväylillä ennen Kehä III:sta. Viestiin kuuluisi periaatteessa viestiä lieventävä LIIKENNETIETO -rivi. Kolmiriviseen opasteeseen se ei kuitenkaan mahdu, koska viestissä on määriteltävä tapahtumapaikka. Kauimmaisessa viestissä tapahtuma on siirretty viimeiselle riville ja tapahtumapaikka keskimmäiselle riville viestiä lieventävän mielikuvan tuottamiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

24 Kuva 7. Opastusperiaatteet: Kehä I poikki Leppävaaran kohdalta länteen. Harmaalla laajan tiedotuksen opasteet ja viestit. 22 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

25 3.3.3 Kehä III Tiedotuksen laajuus Kehä III:lla tie suljettu -tilanteessa Kehä III:lla tie suljettu -tilanteessa viestejä näytetään lähes vastaavilla periaatteilla kuin Kehä I:llä. Kehä III:lla kolmella tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä (kuva 8: A) Lähimmällä risteävällä säteittäisväylällä kahdella Kehä III:sta edeltävällä pääteiden liittymävälillä eli Kehä I:ltä asti (myös kehän länsipäässä Kehä II:sta huolimatta) (B) Toiseksi ja kolmanneksi kauemmilla säteittäisväylillä yhdellä Kehä III:sta edeltävällä pääteiden liittymävälillä (C) Kuitenkin lähellä kehän alkupäätä, kun risteäviä säteittäisväyliä on vain kaksi, molemmilla säteittäisväylillä tiedotetaan Kehä I:lta asti Kehä I:llä tapahtumapaikkaa edeltävälle säteittäisväylälle kääntyvällä suunnalla (Kehä I:n säännöistä poiketen, koska Kehä III:n pohjoispuolella ei ole yhtä hyviä vaihtoehtoisia varareittejä) (D) Lisäksi laajassa vaihtoehdossa Neljänneksi kauemmalla pääteiden liittymävälillä Kehä III:lla (E) Neljänneksi kauemmalla risteävällä säteittäisväylällä yhdellä Kehä III:sta edeltävällä pääteiden liittymävälillä Helsinkiin päin saavuttaessa (F) Varoitusmerkin käyttö Kehä III:lla tie suljettu -tilanteessa Muu vaara -merkkiä käytetään Kehä III:n suunnassa vain yhdellä tapahtumapaikkaa edeltävällä liittymävälillä. Muuten merkkiä käytetään kuten Kehä I:llä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

26 Kuva 8. Esimerkki tiedotuksen laajuudesta: Kehä III poikki Hämeenlinnan- ja Tuusulanväylän välillä itään. Tiedotusopasteen viestit Kehä III:lla tie suljettu -tilanteessa Opasteiden viestit noudattavat samoja periaatteita kuin Kehä I:llä. Kehä I:n tapauksiin lisänä tulevalla opasteella eli Kehä I:llä tapahtumapaikkaa edeltävälle säteittäisväylälle kääntyvällä suunnalla näytetään viesti (kuva 9: G) : LIIKENNETIETO KEHÄ III SUUNTA TIE SULJETTU 24 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

27 Kuva 9. Opastusperiaatteet: Kehä III poikki Hämeenlinnan- ja Tuusulanväylän välillä itään. Harmaalla laajan tiedotuksen opasteet ja viestit. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

28 3.4 Kaista suljettu Kaista suljettu -tilanteessa kaistan sulkeminen voi johtua onnettomuudesta, muusta yllättävästä tilanteesta tai tietyöstä. Pääteillä kaistan sulkemista vaativat tietyöt ajoitetaan pääsääntöisesti hiljaisiin aikoihin, jolloin tiedotuksen tarve jää paikalliseksi. Tällöin tiedotus voidaan rajoittaa tapahtumaa edeltävän pääteiden liittymävälin lähimpään opasteeseen, jossa näytetään tietyömerkkiä ja lisäinformaationa Kaista suljettu. Yllättävän kaista suljettu tilanteen seuraus ruuhka- tai päiväliikenteen aikaan on päätieverkon laajempi ruuhkautuminen. Tiedotuksen osalta on päätettävä, tiedotetaanko kaista suljettu -tilanteesta laajemmin myös risteävillä teillä (laaja tiedotus) vai käytetäänkö mieluummin (automaattisia) ruuhkavaroituksia kauempana tapahtumapaikasta (suppea tiedotus). Jos käytetään ruuhkavaroituksia, niiden yhteydessä kaista suljettu- ja sijaintitieto voidaan manuaalisesti lisätä lisätiedoksi ruuhkan syystä. Tällöin ruuhkavaroituksia käytetään kaikilla muilla paitsi tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä. Tiedotuksen laajuus kaista suljettu -tilanteessa Kaista suljettu -tilanteessa viestejä näytetään seuraavassa laajuudessa. Samalla tiellä tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä (kuva 10: A) Lisäksi laajassa tiedotuksessa Samalla tiellä kahdella tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä (B) Lähimmällä risteävällä tiellä tapahtumaväylää edeltävällä pääteiden liittymävälillä (C) Suppeassa tiedotuksessa kauemmissa opasteissa näytetään (automaattisia) ruuhkavaroituksia ruuhkakriteerien ylittyessä. Periaatteessa ruuhkatiedotus on liikenteellisesti merkittävämpi tieto kuin ruuhkan syy (kaista suljettu). 26 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

29 Kuva 10. Esimerkki tiedotuksen laajuudesta: kaista suljettu Kehä I:llä länteen Leppävaaran kohdalta. Varoitusmerkin käyttö kaista suljettu -tilanteessa Kaista suljettu -tilanteessa varoitusmerkkinä käytetään Muu vaara -merkkiä (tai mahdollisesti tietyö- tai ruuhkamerkkiä). Merkkiä käytetään samalla tiellä tapahtumapaikkaa edeltävällä lähimmällä opasteella tai harkinnan mukaan kaikilla tapahtumapaikkaa edeltävän päätieliittymävälin opasteilla, jos liittymävälillä on useampia opasteita. Laajassa tiedotusvaihtoehdossa saman tien kauemmalla opasteella olisi hyvä näyttää ruuhkamerkkiä kaista suljettu -viestin yhteydessä, jos liittymäväli jonoutuu (ruuhkavaroitusmerkit kytkeytyvät ruuhkakriteerien täyttyessä automaattisesti kaista suljettu -viestin rinnalle). Tämä vaatii opastetaulun ohjausohjelmiston päivitystä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

30 Tiedotusopasteen viestit kaista suljettu -tilanteessa Samalla tiellä lähimmällä päätien pääteiden liittymävälillä näytetään viesti (kuva 11: A): KAISTA SULJETTU VÄLILLÄ X X LISÄINFORMAATIO / KOHDE XX min Varoitusmerkin käyttö muissa kuin lähimmässä opasteessa harkitaan tapauksen mukaan. Viimeisellä rivillä näytetään haluttaessa tarkentavaa lisäinformaatiota tai matka-aikaa seuraavaan pääkohteeseen. Tarkentavana lisäinformaationa voidaan näyttää esimerkiksi tietoa siitä, kumpi kaista on suljettu. Samalla tiellä kauemmalla pääteiden liittymävälillä näytetään laajassa vaihtoehdossa viesti (B): LIIKENNETIETO KAISTA SULJETTU TIEN X JÄLKEEN Säteittäisillä pääväylillä paikka määritetään sanalla TIE ja tienumerolla. Kehäteillä käytetään muotoa KEHÄ X SUUNTA. Lähimmällä risteävällä päätiellä tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä näytetään laajassa vaihtoehdossa viesti (C): LIIKENNETIETO TIE X SUUNTA KAISTA SULJETTU 28 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

31 Kuva 11. Opastusperiaatteet: kaista suljettu Kehä I:llä länteen Leppävaaran kohdalta. Harmaalla laajan tiedotuksen opasteet ja viestit. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

32 3.5 Ruuhka Ruuhkasta tiedotetaan automaattisen liikennemittauksen mukaan. Tiedotusperiaatteita laadittaessa on oletettu, että jokaiselta pääteiden liittymäväliltä saadaan luotettava nopeus- tai varausastetieto. Ruuhkakriteereitä ei ole määritetty tässä työssä. Periaatteessa tiedotusta ja varoituksia tulisi käyttää vain normaalista poikkeavassa liikennetilanteessa. Tämän perusteella joka aamu- ja iltapäivän perusruuhkasta pitäisi pystyä erottamaan lisäksi poikkeuksellinen ruuhka. Tämä tiedotustapa johtaa kuitenkin siihen, että jokaiselle liittymävälille kumpaakin ajosuuntaan ja päivän eri aikoihin tarvittaisiin erikseen määritetyt ruuhkakriteerit. Tällaisen liittymäväli- ja aikasidonnaisen ruuhkakriteeristön määrittely johtaa käytännössä monimutkaiseen ja hankalasti ylläpidettävään järjestelmään. Tässä työssä on lähdetty siitä, että ruuhkavaroituksia näytetään koko verkolla yhtenäisin periaattein. Poikkeuksellisen ruuhkan määrittely on tehtävä myöhemmin, mikäli tällainen katsotaan tarpeelliseksi. Tiedotuksen laajuus ruuhkatilanteessa Ruuhkatilanteessa viestejä näytetään ruuhkan vaikutusalueella ja välittömässä läheisyydessä ylävirran puolella. Laajempaa tiedotusta ei suositella, vaikka esim. Kehä III:n ulkopuolella voisi joissain tapauksissa olla hyvä saada tieto Kehä I:n liittymävälien ruuhkatilanteesta. Laajemman tiedotuksen (automaattisessa) toteutuksessa ja järjestelmällisessä hyödyntämisessä on seuraavia ongelmia: Laaja tiedotus vaatii edellä kuvatun poikkeuksellisen ruuhkan määrittelyn, koska normaaliruuhkasta ei kannata tiedottaa kauempana verkolla. Erilaisten ruuhkan vakavuusasteiden käyttö johtaa ruuhkatiedotuksen sisäisiin priorisointiongelmiin: jos samalla tiellä on normaaliruuhka ja lähimmällä risteävällä päätiellä poikkeuksellinen ruuhka, kumpaa varoitusta näytetään? Normaaliin ruuhka-aikaan suuri osa päätieverkkoa on enemmän tai vähemmän ruuhkautunut: opasteissa on joka tapauksessa näytettävä ensisijassa samaa tietä koskevia varoituksia ja viestejä, joten kauemmista ruuhkakohteista ei juuri pystytä kertomaan opasteiden ollessa varattuina saman tien ruuhkavaroituksiin. Jos jollain pääväylällä syntyy ruuhka-aikaan poikkeuksellinen ruuhka (seisova jono pidemmäksi aikaa), ruuhka leviää nopeasti muulle päätieverkolle. On todennäköistä, että ennen poikkeuksellisen ruuhkan riittävän varmaa havaitsemista ruuhka on jo ehtinyt laajeta läheisille pääväylille, jolloin näiden teiden opasteita ei ehditä käyttämään hyväksi kauemman, alkuperäisen kohteen tapahtumasta tiedottamiseen. Edellä mainituista syistä ruuhkatilanteiden mahdollinen laajempi tiedotus on tehtävä käytännössä manuaalisesti. Päivystäjän on harkittava tarvetta tapauskohtaisesti ja lisättävä lisäinformaatiot kauempiin opastetauluihin tilanteen niin vaatiessa (esim. tie poikki -tiedotusta vastaavassa laajuudessa). Ruuhka -tilanteessa viestejä näytetään seuraavassa laajuudessa: Samalla tiellä kahdella tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä (kuva 12: A) Lähimmällä risteävällä tiellä tapahtumaväylää edeltävällä pääteiden liittymävälillä (B) 30 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

33 Kuva 12. Esimerkki tiedotuksen laajuudesta: ruuhkaa Kehä I:llä itään Pirkkolan kohdalla. Varoitusmerkin käyttö ruuhkatilanteessa Ruuhkamerkkiä käytetään samalla tiellä ruuhkahavaintoa edeltävällä pääteiden liittymävälillä vain lähimmällä opasteella (ja ruuhkan vaikutusalueella). Kauemmalla liittymävälillä merkkiä ei näytetä, koska pääteiden liittymävälit ovat usein melko pitkiä. Risteävillä väylillä ei suositella toista tietä koskevan varoitusmerkin käyttöä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

34 Tiedotusopasteen viestit ruuhkatilanteessa Samalla tiellä lähimmällä päätien tiedotusopasteella (ja ruuhkan kohdalla) näytetään viesti (kuva 13: A): KOHDE XX min KOHDE XX min X km KOHDE XX min Lähimmällä taululla voidaan näyttää matka-aikojen sijasta lisäinformaatio manuaalisesti. Automaattisissa viesteissä tarkentavaa informaatiota ei näytetä, jotta viesti ja varoitus sopivat sekä seuraavan liittymävälin ruuhkan varoitukseen että opasteen kohdalla olevan ruuhkan tilanteeseen. Matka-ajat tarjoavat tietä säännöllisesti käyttäville käsityksen ruuhkan pituudesta ja vakavuudesta. Liittymävälin sijasta käytetään ruuhkan vaikutusalueen pituus -tietoa ruuhkamerkin alla. Ruuhkan sijainti tai pituus ei ole yksiselitteinen eikä kiinteä kuten esim. kaista suljettu -tapahtuma, joten täsmällisen liittymävälimäärittelyn sijasta on syytä käyttää karkean tason vaikutusaluearvioita. Vaikutusalueen pituus -tieto sopii paremmin myös tilanteeseen, jossa ruuhka on jo opasteen kohdalla. Samalla tiellä kauemmilla pääteiden opasteilla näytetään viesti (B): LIIKENNE RUUHKAUTUU TIEN X JÄLKEEN LISÄINFORMAATIO / KOHDE XX min TIEN X JÄLKEEN -rivillä tie X on seuraava päätie opasteen jälkeen. Toiseksi kauemman liittymävälin opasteen ja ruuhkan havainneen mittauspisteen väliin jää kaksi risteävää päätietä. Karkea ja ennakkoon liioiteltu ruuhkan alkamiskohta antaa kuitenkin ohjausautomatiikalle reagointiaikaa jonon mahdollisesti kasvaessa ylävirtaan seuraavalle liittymävälille. Samalla tilanteet, joissa kuljettaja joutuu jonon päähän aikaisemmin kuin opasteessa on lukenut, vähenevät. Viimeisellä rivillä näytetään manuaalisesti lisäinformaatiota tai matka-aikaa seuraavaan pääkohteeseen. Lähimmällä risteävällä päätiellä tapahtumapaikkaa edeltävällä pääteiden liittymävälillä näytetään viesti (C): LIIKENNETIETO TIE X SUUNTA LIIKENNE RUUHKAUTUU 32 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

35 Kuva 13. Opastusperiaatteet: ruuhkaa Kehä I:llä itään Pirkkolan kohdalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

36 3.6 Tietyö Tietyötiedotus on riippuvainen tietyön suuruudesta, kestosta ja muista samanaikaisista tiedotustarpeista. Tietyötilanteissa käytetään joka tapauksessa myös kiinteitä työmaamerkkejä ja - merkintöjä, mikä vähentää vaihtuvien opasteiden tiedotuksen tarvetta. Pääteillä suuremmat tietyöt järjestetään ruuhka-aikojen ulkopuolella, mikä pienentää edelleen tarvittavan tiedotusalueen laajuutta. Tiedotuksen laajuus tietyötilanteessa Tietyötilanteessa viestejä näytetään ensisijaisesti vain tietyön vaikutusalueella ja / tai tietyön alkua edeltävällä pääteiden liittymävälillä samalla tiellä. Jos tietyö aiheuttaa merkittävämpiä seurauksia, kuten kaistan sulkemisen, voidaan soveltaa kaista suljettu -tilanteen tiedotusperiaatteita. Muut mahdolliset laajemmat tiedotustarpeet on päätettävä tapauskohtaisesti. Kuva 14. Esimerkki tiedotuksen laajuudesta: tietyö Kehä I itään Pirkkolan kohdalla. 34 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

37 Varoitusmerkin käyttö tietyötilanteessa Tietyömerkkiä käytetään samalla tiellä tapahtumapaikkaa edeltävällä lähimmällä opasteella (ja tietyön kohdalla). Tiedotusopasteen viestit tietyötilanteessa Samalla tiellä lähimmällä päätien tiedotusopasteella näytetään viesti: VÄLILLÄ X X LISÄINFORMAATIO / KOHDE XX min KOHDE XX min Lisäinformaatio näytetään haluttaessa toisella rivillä. Lisäinformaatio voi olla esim. tietyön luonne. Jos lisäinformaatiota ei näytetä, näytetään kahden seuraavan pääkohteen matka-aikoja. Kuva 15. Opastusperiaatteet: tietyö Kehä I:llä itään Pirkkolan kohdalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

38 4 Tiedotusopasteiden käyttö tapahtumittain Työssä laadittiin luonnokset tiedotusopasteiden käytöstä tapahtumakohtaisesti kaikille päätieliittymäväleille edellä kuvattuja periaatesääntöjä noudattaen. Tapahtumakohtaiset ohjaukset laadittiin soveltaen laajaa tiedotusperiaatetta. Ohjauksia laadittaessa periaatesääntöjä noudatettiin pääosin sellaisenaan, eikä tapauskohtaista harkintaa viety loppuun asti. Lahdenväylän ja Porvoonväylän liittymää ympäröivillä liittymäväleillä ja Kehä II:lla tiedotussuositukset laadittiin kuitenkin tapauskohtaisesti, koska nämä verkon osat eivät suoraan sovi esitettyihin periaatesääntöihin. Käytännössä tapauskohtaista harkintaa tulisi soveltaa enemmän varsinkin Kehä III:n länsipäässä (pitkät liittymävälit ja etäisyydet tapahtumapaikoilta kauimmaisiin opasteisiin) ja joidenkin tapahtumalajien kohdalla (kaista suljettu- ja tietyötilanteet ovat käytännössä aina tapauskohtaisesti harkittavia). Tiedotusopasteiden ohjaustilanteet laadittiin MapInfo-ohjelmistoon tapahtumakohtaisina karttaesityksinä. Lisäksi laadittiin paikkatietotyökaluksi pääikkuna, jossa näkyvät kaikki tapahtumapaikat sekä olemassa olevat ja oletetut opasteet liittymäväleittäin. Pääikkunasta voidaan valita tapahtumapaikka ja -laji, mikä avaa ruudulle kyseisen liittymävälin ohjaustilanteen halutulle tapahtumalle. Pääteiden liittymävälejä on 64 ja tapahtumalajeja 5 (tie poikki, tie poikki heti liittymän jälkeen, kaista suljettu, ruuhka ja tietyö). Yhteensä tapahtumia ja ohjaustilanteita on 320. Kustakin ohjaustilanteesta tehtiin pdf-kuvat. Erilliset ohjaustilanteet koottiin myös yhdeksi Excel-tiedostoksi mahdollista tulevaa tietokantatyökalun kehittämistä varten. Liitteessä 1 on esitetty ohjaustilanteiden suunnittelussa käytetyt tapahtumapaikat ja niiden numerointi, olemassa olevat ja pääteiden liittymäväleille oletetut opasteet sekä taulukko tapahtumien yksilöllisistä tapahtumanumeroista. Tapahtumakohtaiset tiedotusopasteiden ohjaustilannekuvat, Excel-taulukko, johon on koottu kaikkien tapahtumien ohjaustilanteet, sekä muu taustamateriaali on saatavissa ELY-keskukselta. 36 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

39 Kuva 16. Näkymä MapInfoon tehdystä työkalusta, josta voidaan valita halutun liittymävälin ja tapahtuman tiedotusopasteiden ohjaustilanne. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

40 5 Jatkotoimenpide-ehdotuksia Tiedotusopasteiden teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia on kehitettävä edelleen. Tämän työn yhteydessä nousivat esiin mm. seuraavat lisäselvitystarpeet. Ohjausohjelmiston kehittäminen siten, että tiedotusopasteen varoitusmerkkiosan ja tekstiosan erillinen ohjaus on mahdollista (merkkiosan toiminnan automatisointi ilman, että tekstiosan manuaalisesti asetettu viesti muuttuu) Informaatio- ja liikenneonnettomuussymbolin (merkin) käyttöönoton mahdollisuudet ja hyödyt Työssä laadittujen pääteiden liittymävälien tapahtumakohtaisten tiedotusluonnosten tarkkuustasoa on tulevaisuudessa täydennettävä siten, että tiedotustilanteiden tietokantaan saadaan mukaan muut merkittävät liittymät. Tiedotustilanteista laadittua taulukointia ja paikkatietosovellusta tulisi kehittää varsinaiseksi yhtenäiseksi tietokantatyökaluksi. Tämä edellyttää todennäköisimmin erillisen tietokantasovelluksen kehittämistä. Sovelluksen kehittäminen, käyttöönotto ja järjestelmällinen ylläpito mahdollistaisivat yhtenäisten ohjaus- ja tiedotussuositusten käytön sekä käytännön liikenteen ohjauksessa että tiedotusjärjestelmien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ja ohjaussuositusten säilymisen ajan tasalla päivityksistä huolimatta. Tiedotusperiaatteiden käyttöönoton ja käytännön soveltamisen kannalta kehittämistarpeita ovat muun muassa: Eri järjestelmien tiedotusopasteiden erillisten käyttöjärjestelmien yhtenäistäminen tai järkevien toimintatapojen kehittäminen, jos integrointi viivästyy Viestien vieminen viestikirjastoon tarvittavalla laajuudella Eritasoliittymänumeroinnin käytännön toteutuksen edistäminen nopealla aikataululla Ohjeiden soveltamista maastoon kannattaisi testata jo ennen kaikkien käytännön edellytysten täyttymistä. Pilottikohteena voitaisiin käyttää Kehä III:n järjestelmää, johon pyrittäisiin ohjelmoimaan suunnitelman mukaiset viestit. Pilotti tuo tarkempaa tietoa tiedotusperiaatteiden soveltuvuudesta käytäntöön sekä niiden ensisijaisista kehittämistarpeista. Pääkaupunkiseudun liikenteeseen liittyvää tiedotusta tulisi jatkossa tarkastella laajemmin ja tiiviimmässä yhteistyössä alueen eri organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi joukkoliikenteeseen, liityntäpysäköintiin ja ilmanlaatuun liittyvän informaation esittämistarpeita ja -mahdollisuuksia tiedotusopasteissa on selvitettävä yhteistyössä ELY-keskuksen, Liikenneviraston, HSL:n, HSY:n ja kaupunkien kanssa. Yleisen tarpeen ja yhteisten tiedotusperiaatteiden lisäksi on tutkittava, kuinka eri tahojen tuottama informaatio olisi mahdollisimman automaattisesti saatavissa, hyödynnettävissä ja muokattavissa opasteviesteiksi. Jos muiden osapuolien häiriötiedotusta laajennetaan tiedotusopasteisiin, järjestelmän osien käyttöönoton tai pilottien jälkeen tulisi tutkia häiriötiedottamisen vaikutuksia. 38 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

41 LIITTEET LIITE 1 Kartta: ohjaustilanteiden suunnittelussa käytetyt tapahtumapaikat ja niiden numerointi Kartta: ohjaustilanteiden suunnittelussa käytetyt olemassa olevat ja pääteiden liittymäväleille oletetut opasteet ja niiden numerointi Tapahtumanumerointitaulukko Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

42 Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä, yleissuunnitelma Liite 1: Ohjaustilanteiden suunnittelussa käytetyt tapahtumapaikat ja niiden numerointi

43 Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä, yleissuunnitelma Liite 1: Ohjaustilanteissa käytetty opastenumerointi

44 tienumero tapahtuma paikka tie alku loppu suunta suunta_nro tie_poikki_1 tie_poikki_heti_2 kaista_suljettu_3 ruuhka_4 tietyö_ sisään sisään sisään ulos ulos ulos länteen itään länteen itään länteen itään sisään sisään sisään ulos ulos ulos länteen itään länteen itään sisään sisään ulos ulos länteen itään länteen itään sisään sisään ulos ulos länteen itään länteen itään sisään sisään ulos ulos länteen itään länteen itään sisään sisään ulos ulos ulos länteen itään sisään ulos ulos länteen itään länteen itään sisään sisään ulos ulos

45 40 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2012

46 K U V A I L U L E H T I Julkaisusarjan nimi ja numero Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2012 Vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri Tekijät Jussi Borgenström, Riku Nevala, Leena Gruzdaitis, Niina Liuska Julkaisuaika Tammikuu 2012 Julkaisija Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja/toimeksiantaja Julkaisun nimi Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä Yleissuunnitelma Tiivistelmä Työn tavoitteena on ollut selvittää verkollinen ratkaisu tiedotusopastejärjestelmän ohjausperiaatteista pääkaupunkiseudun päätieverkolla. Työn tuloksia soveltaen yksittäisten tiedotusopasteita sisältävien hankkeiden ohjauspolitiikka voidaan toteuttaa jatkossa järjestelmällisemmin ja yhdenmukaisemmin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun päätieverkolle (kehätiet ja pääsisääntuloväylät) luotiin periaatesäännöt erilaisten tapahtumien osalta sille, kuinka laajasti ja millä sisällöllä liikennetiedotusta näytetään tiedotusopasteissa. Periaatesäännöt luotiin teoreettiseen tavoitetilanteeseen, jossa kaikilla pääteiden liittymäväleillä on käytössä opasteet. Ohjaussääntöjä on tarkennettava tapauskohtaisesti, koska pääväylästö ei ole symmetrinen eikä liikenne ole homogeenista erityisesti kehien eri osissa. Periaatesäännöt luovat kuitenkin lähtökohdan tiedotuksen laajuuden ja sisällön suunnitteluun sekä käyttöön. Työssä laadittiin luonnokset tiedotusopasteiden käytöstä kaikille päätieliittymäväleille laadittuja periaatesääntöjä noudattaen. Tiedotusopasteiden ohjaustilanteet laadittiin MapInfo-ohjelmistoon tapahtumakohtaisina karttaesityksinä. Kaikista ohjaustilanteista koottiin yhteenvetotaulukko. Lisäksi laadittiin paikkatietotyökalu, josta voidaan avata haluttu ohjaustilanne kullakin pääteiden liittymävälillä. Työssä laadittujen tapahtumakohtaisten tiedotusluonnosten tarkkuustasoa on tulevaisuudessa täydennettävä siten, että tiedotustilanteiden tietokantaan saadaan mukaan pääteiden lisäksi muut merkittävät liittymät. Tiedotustilanteista laadittua taulukointia ja paikkatietosovellusta tulisi kehittää varsinaiseksi yhtenäiseksi tietokantatyökaluksi, jolla voitaisiin taata opastuksen järjestelmällinen suunnittelu ja ylläpito. Lisäksi tiedotusopasteiden teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia on kehitettävä edelleen sekä edistettävä ohjausperiaatteiden käytännön toteutusmahdollisuuksia, kuten opastusjärjestelmien yhtenäistä käyttöjärjestelmää ja eritasoliittymänumerointia. Ohjeiden soveltamista käytännössä kannattaisi myös testata esimerkiksi Kehä III:n ohjausjärjestelmässä. Myös pääkaupunkiseudun eri organisaatioiden liikenteeseen liittyviä tiedotustarpeita ja tiedotusopasteiden hyödyntämistä niissä tulisi jatkossa tarkastella laajemmin. Asiasanat Tiedotusopasteet, liikennetiedotus, pääkaupunkiseutu, päätieverkko ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 42 Kieli Suomi Hinta (sis. alv 8%) Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavana vain verkossa: Julkaisun kustantaja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja