Kehä I välillä Länsiväylä - Tapiolantie

Transkriptio

1 välillä Länsiväylä Tapiolantie TIESUUNNITELMAN VALMIUDEN KOHOTUS, 1. RAKENNUSVAIHE LIIKENTEENHALLINTAJÄRJESTELMÄN OHJAUSPOLITIIKKA 12TTV VERSIOHISTORIA: Pvm Tekijä Kuvaus S. Lindholm (Trafi Oy) 1. luonnos J. Miettinen (Trafi Oy) S. Lindholm (Trafi Oy) 2. luonnos, päivitetty järjestelmän ohjausperusteiden kuvausta S. Lindholm (Trafi Oy) Päivitetty tilaajan / loppukäyttäjän kommenttien perusteella. Yleissuunnitelmavaiheen lopullinen versio S. Lindholm (Trafi Oy) J. Miettinen (Trafi Oy) Päivitetty tunnelin rakentamisvaiheen 1 (tunneli 220 m) järjestelyjen mukaiseksi S. Lindholm (Trafi Oy) 1. rakennusvaiheen järjestelmäratkaisun mukainen ohjauspolitiikka

2

3 Sisältö 1 Lähtökohdat ohjauspolitiikan laadinnalle 4 2 Liikenteenhallintajärjestelmän yleiskuvaus 6 3 Järjestelmän ohjaus Ohjausperusteet Käsiohjaus Tunneliputkien sulkusekvenssit Tunneliputken avaussekvenssi Tunneliputken kaistansulkusekvenssit Sää, keli ja liikennetieto, PKShäiriötiedotus ja matkaaika Sää, keli ja liikennetietoohjaus Pääkaupunkiseudun häiriötiedotus Matkaaika Keskinäinen prioriteetti 15 4 Toiminta ja ohjaus vikatilanteissa Minimivaatimukset tunnelin aukipidolle 16 5 Järjestelmän käytönaikaiset vastuut 17 6 Ohjauspolitiikan päivityshistoria 18

4 1 Lähtökohdat ohjauspolitiikan laadinnalle Tässä ohjauspolitiikassa käsitellään :lle (tie 101) rakennettavan Keilaniemen tietunnelin liikenteenhallintajärjestelmän ohjausta. Keilaniemen tietunneli toteutetaan Länsiväylän (kt 51) ja Tapiolantien (katu) välille. Tunnelitoteutuksen ensimmäisessä vaiheessa tunnelin pituus on likimain 220 m. Maankäytön kehittyessä tunnelia on suunniteltu jatkettavan noin 250 m, jolloin tunnelin kokonaispituus on tunnelin päissä olevat siltarakenteet mukaan lukien noin 500 m. Edellisessä suunnitteluvaiheessa (liikenteenhallinnan yleissuunnitelma) tunnelin liikenteenhallintajärjestelmä suunniteltiin täysimittaiselle tunnelille. Tunnelihankkeen vaiheittainen toteutus karsii liikenteenhallintajärjestelmän ensimmäisen vaiheen toteutuslaajuutta. Tämä ohjauspolitiikka käsittelee tunnelihankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaa liikenteenhallintajärjestelmää. Liikenteenhallintajärjestelmä sisältää tunnelialueen ja tunneliin liittyvän tie ja katuverkon vaihtuvan ohjauksen, tunnelialueen liikenteenseurantalaitteiston sekä pääkaupunkiseudun päätieverkolle (Turunväylä, Länsiväylä, ) toteutettavat vaihtuvat opasteet. Tämä ohjauspolitiikka on laadittu mukaillen Liikenneviraston ohjeen Vaihtuvan ohjausjärjestelmän ohjauspolitiikan laatiminen (19/2014) periaatteita. Kyseinen ohje koskee ainoastaan avoosuuden liikenteenhallintajärjestelmien ohjauspolitiikan laadintaa, joten ohjetta voidaan soveltaa vain osittain tunnelin liikenteenhallintajärjestelmään. Ohjeen eräs keskeisistä linjauksista on ohjauspolitiikan täydentyminen ja päivittäminen järjestelmän koko elinkaaren aikana. Ohjauspolitiikka määrittelee järjestelmän liikenneteknisen toiminnallisuuden, joten laatiminen tulee aloittaa jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Keilaniemen tunnelin liikenteenhallintajärjestelmän ohjauspolitiikassa keskeisessä asemassa ovat järjestelmän ohjaus poikkeustilanteissa (mm. onnettomuudet, liikennehäiriöt, huoltotilanteet), joihin tunnelin vaihtuvalla ohjauksella pääasiassa varaudutaan. Liikenteenhallintajärjestelmä suunnitellaan kaupunkimoottoriväyläympäristöön, jonka hallitsevana piirteenä ovat päätieverkon liittymäjärjestelyt (Länsiväylä ) sekä päätieverkon liittyminen Espoon kaupungin katuverkkoon ( Keilaniemi, Otaniemi, Tapiola). Keilaniemen tunneli sijaitsee :llä Keilaniemen eritasoliittymän (E2) ja Otasolmun (E3) välillä. Muut järjestelmän toimintaympäristön keskeiset liittymät ovat :n ja Länsiväylän välinen Karhusaaren eritasoliittymä (E1) sekä Tapiolantien liikennevaloohjattu tasoliittymä. Liittymät ovat kuvattu tarkemmin alla: E1 Karhusaaren eritasoliittymä yhdistää Länsiväylän ja :n sekä toimii yhteytenä Länsiväylältä Keilaniemeen (Espoon kaupungin katuverkkoon). E2 Keilaniemen eritasoliittymä on yhden rampin suuntaisliittymä, joka toimii yhteytenä Länsiväylältä Keilaniemeen. E3 Otasolmun kiertoeritasoliittymä toimii yhteytenä :n ja Espoon katuverkon (mm. Otaniemi, yhteys myös Helsingin Munkkiniemeen) välillä. Tapiolantien tasoliittymä on toimii yhteytenä :n ja Espoon katuverkon (mm. Tapiola ja Otaniemi) välillä. Liikennemäärät :llä Keilaniemen kohdalla on nykytilanteessa (KVL) (KAVL) ajon. / vrk. Ennusteliikenteessä (KAVL) vuonna 2035 Keilaniemen tunnelin kohdalla vuorokautinen ajoneuvojen määrä on ja :llä Tapiolantien pohjoispuolella ajoneuvoa. Toimivuustarkastelujen perusteella tunneli ei ruuhkaudu säännöllisesti liikennemääristä johtuen.

5 :n poikkileikkaus tunnelissa on 3+3 ajokaistaa ja tunnelialueen ulkopuolella pääsääntöisesti 2+2 ajokaistaa. Pääsääntöiseksi nopeusrajoitustasoksi on suunniteltu km/h. Tunneliputkien välille toteutetaan keskialue, joka toimii muun muassa kaapelireittinä sekä osana tunneliputkien ilmanvaihtojärjestelmää. Tunneliputkien välille toteutetaan yksi yhdyskäytävä tunnelin evakuointia varten. Kuva 1. Suunnittelualue (Ramboll Finland Oy)

6 2 Liikenteenhallintajärjestelmän yleiskuvaus Keilaniemien tunnelin liikenteenhallintajärjestelmän vaihtuva ohjaus ja liikenteen seuranta voidaan jakaa seuraaviin osakokonaisuuksiin: Tunnelialueen vaihtuva ohjaus ja liikennetilanteen seuranta Katuverkon vaihtuva tiedotusopastus (pääsääntöisesti varaus) Pääkaupunkiseudun pääväylien verkollinen tiedotusopastus (PKShäiriötiedotus). Osajärjestelmissä käytettävät opaste ja laitetyypit on esitelty alla olevassa taulukossa. Opaste / laitetyyppi Näyttämät Käyttöperiaate TUNNELIALUEEN VAIHTUVA OHJAUS Vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit (KRM) 30, 50, Nopeusrajoituksia lasketaan poikkeustilanteissa (mm. häiriötilanteet, ruuhka) sekä sää, keli ja liikennetietoohjauksen perusteella. Vaihtuvan varoitusmerkin ja nopeusrajoitusmerkin yhdistelmät (VME/KRM) tietyö, ruuhka, liukas ajorata, liikennevalot ; 30, 50, Nopeusrajoituksia lasketaan poikkeustilanteissa (mm. häiriötilanteet, ruuhka), varoitusmerkillä kerrotaan edessä olevasta poikkeustilanteesta (nopeusrajoituksen laskun syy) Varoitusmerkin ja tekstillisen kilven yhdistelmät (VME/TIO) tietyö, ruuhka, liukas ajorata, liikennevalot, muu vaara ; 3 * 20 merkkiä VME/TIOyhdistelmien avulla tienkäyttäjille tiedotetaan tunnelialueella vallitsevista olosuhteista (mm. varoitukset poikkeustilanteista ja olosuhteista). Käytetään poikkeustilanteiden lisäksi sää, keli ja liikennetietoohjaukseen. Käytetään myös tiedotukseen verkollisista häiriöistä (PKShäiriötiedotus). Tekstilliset kilvet (TIO) 3 * 20 merkkiä Tekstillisten kilpien avulla tienkäyttäjille tiedotetaan tunnelin häiriötilanteista. Käyttö pääsääntöisesti poikkeustilanteissa. Käytetään myös tiedotukseen verkollisista häiriöistä (PKShäiriötiedotus). Ajoradan yläpuoliset kaistaopastimet (KAO), saa käyttää, vaihda kaistaa, kaista suljettu Käytetään poikkeustilanteissa ohjaamaan liikenne pois kaistalta/kaistoilta, jossa/joissa poikkeustilanne. Opasteita käytetään myös ohjaamaan :n itään suuntaavan liikenne pois väylältä, jos tunneli on poikkeustilanteessa suljettu kokonaan. Liikennevalot (LVA), punainen, keltapunainen, keltainen, vihreä Käytetään tilanteissa, joissa tunneli suljetaan kokonaan liikennevalojen ajosuunnan liikenteeltä. Liikennepuomit (LPU) auki, kiinni Käytetään tilanteissa, joissa tunneli suljetaan kokonaan puomien ajosuunnan liikenteeltä. Keskialueen ylityskohdan puomi (KPU) auki, kiinni Käytetään poikkeustilanteissa, joissa tunneli on suljettu ja pelastuspalvelut tarvitsevat hyökkäysreitin tunneliin tai pysäytetty liikenne

7 käännytetään pois tunnelilta. Käytettävissä myös kunnossapidon tarpeisiin. KATUVERKON VAIHTUVA TIEDOTUSOPASTUS Espoon kaupungin katuverkon ajoradan sivuun asennettavat tekstilliset kilvet (TIO, pääsääntöisesti varauksia) 3 * 20 merkkiä Käytetään tilanteissa, joissa tunneli on suljettu ja normaalitilanteessa viitoitetut reitit eivät ole käytettävissä. Käytetään myös tiedotukseen verkollisista häiriöistä (PKShäiriötiedotus). PÄÄKAUPUNKISEUDUN PÄÄVÄYLIEN VERKOLLINEN TIEDOTUSOPASTUS (PKS HÄIRIÖTIEDOTUS) Pääväylien (Länsiväylä, Turunväylä, ) ajoradan yläpuoliset varoitusmerkin ja tekstillisen kilven yhdistelmät (VME/TIO) tietyö, ruuhka, liukas ajorata, liikennevalot, muu vaara ; 3 * 20 merkkiä Käytetään tilanteissa, joissa tunneli on suljettu ja normaalitilanteessa viitoitetut reitit eivät ole käytettävissä. Käytetään myös muista verkon häiriöistä tiedottamiseen sekä sää, keli ja liikennetietoohjaukseen. Tunnelialueelle on suunniteltu rakentamisvaiheessa 1 seuraava liikennetilanteen seurantalaitteisto: Liikennekamerat tunneliputkeen sekä tunnelin lähestymisalueelle. Liikennetilanteen seurantaan tarkoitetut tunnistussilmukat (LML) tunneliputkien ulostuloalueilla. Silmukat tunnistavat liikennesuureiden (määrät, nopeus, varausaste) lisäksi väärään suuntaan ajavat ajoneuvot. Hankkeessa ei esitetä toteutettavan uusia tiesääasemia. :n tiesäätiedot kerätään nykyiseltä Turvesuon asemalta. Opasteiden ja laitteiden ohjausperiaatteet ovat esitetty luvussa 3. Laitteiden sijainnit selviävät liikenneteknisestä järjestelmäkaavioista ja suunnitelmakartoista 12TTV5 ja 12TTV sekä 12TTV

8 3 Järjestelmän ohjaus 3.1 Ohjausperusteet Vaihtuvien opasteiden ohjausperusteet sekä niiden välinen prioriteetti on listattu alla: 1. Käsiohjaus (jatkossa lyhenne KÄSI) 2. A) Tunneliputken sulkusekvenssi (SULKU) B) Tunneliputken avaussekvenssi (AUKI) o HUOM! Tunneliputken sulkusekvenssi tulee voida käynnistää avaamisen aikana ja avaussekvenssi tulee voida käynnistää sulkemisen aikana. 3. Tunneliputken kaistansulkusekvenssit (KAISTA) 4. A) Sää, keli ja liikennetietoohjaus (SKL) B) PKShäiriötiedotusohjaus (PKS) C) Matkaaika (MA) o HUOM! Vallitsevat olosuhteet vaikuttavat sää, keli, liikennetietoohjauksen ja PKShäiriötiedotukseen sekä matkaajan väliseen prioriteettiin 5. Perustila (PERUS) Nopeusrajoituksien osalta yllä esitettyä prioriteettilistaa tarkennetaan seuraavasti: 1. prioriteetin käsiohjauksella nopeusrajoitukset voidaan asettaa kaikkiin mahdollisiin arvoihin riippumatta siitä, mitä muut käytössä olevat ohjausperusteet ohjaavat kyseisiin rajoituksiin. Muutoin nopeusrajoitus asetetaan aina alimpaan ohjausperusteiden tuottamaan arvoon. Perustila on alimman prioriteetin ohjaustila, joka määrittelee opasteen / laitteen ohjaustilan tilanteissa, joissa mikään muu ohjausperuste ei tuota niille ohjauksia (esim. sää, keli ja liikennetietoohjaus on kytketty/kytkeytynyt pois päältä). Tulee huomioida, että tietyissä tilanteissa muiden ohjausperusteiden tuottamat ohjaukset ovat samoja kuin opasteen tai laitteen perustila. Perustila sekä opasteita / laitteita koskevat alustavat ohjausperusteet on esitetty jatkossa taulukossa. Taulukossa laitekohtainen merkintä ohjausperusteen kohdalla tarkoittaa sitä, että opastetta / laitetta voidaan ohjata kyseisellä ohjausperusteella. Merkinnällä () tarkoitetaan, että kyseisen laitteen ohjaus on osana ohjausperustetta, mikäli näin valitaan (opasteen ohjaus käynnistyy valitun ohjaustavan mukaan). Merkinnällä (K) tarkoitetaan laitteen (koskee vain puomeja) kuuluvan osaksi ohjaustilannetta (esim. sekvenssi), mutta ohjaus tehdään aina käsin.

9 KEHÄ I ITÄÄN Tunnelialue SIJ. TUNNUS KÄSI SULKU AUKI KAISTA SKL PKS MA Perustila Ramppi VME01K001 Pimeä (Kt 51 ) KRM01K001 VME01K101 Pimeä KRM01K101 Ramppi VME01K201 Pimeä (Kt 51 ) KRM01K201 VME01K301 Pimeä KRM01K301 (Karhusaarentie) KAO01K201 KAO01K301 () () () () (Karhusaarentie) KAO01K002 KAO01K102 () () () () KAO01K202 () () KAO01K302 () () KAO01K402 () () (Karhusaarentie) KAO01K103 KAO01K203 () () () () KAO01K303 () () (Karhusaarentie) KRM01K102 KRM01K302 (Karhusaarentie) VME01K102 TIO01K102 (Karhusaarentie) KAO01K104 KAO01K204 () () () () KAO01K304 () () (Karhusaarentie) LVA01K201 LVA01K301 LVA01K101 (Karhusaarentie) LPU01K101 LPU01K301 (K) (K) auki auki TUNNELI KAO01K105 KAO01K205 KAO01K305 TUNNELI KAO01K106 KAO01K206 KAO01K306 TUNNELI KAO01K107 KAO01K207 KAO01K307

10 KEHÄ I LÄNTEEN Tunnelialue SIJ. TUNNUS KÄSI SULKU AUKI KAISTA SKL PKS MA Perustila TIO01K1 () () VME01K1 Pimeä KRM01K1 VME01K701 Pimeä KRM01K701 LVA01K1 LVA01K701 LPU01K1 LPU01K701 (K) (K) auki auki TIO01K2 KAO01K1 KAO01K701 Ramppi LVA01K501 (katu ) Ramppi LPU01K501 (K) auki (katu ) Ramppi (katu ) VME01K502 KRM01K502 VME01K2 KRM01K2 VME01K702 KRM01K702 Pimeä Pimeä LVA01K2 LVA01K702 LPU01K2 LPU01K702 (K) (K) auki auki VME01K3 TIO01K3 KAO01K502 KAO01K2 KAO01K702 TUNNELI KAO01K503 KAO01K3 KAO01K703 TUNNELI KAO01K504 KAO01K4 KAO01K704 TUNNELI KAO01K505 KAO01K5 KAO01K705

11 PÄÄTIE JA KATUVERKON OPASTEET SIJ. TUNNUS KÄSI SULKU AUKI KAISTA SKL PKS MA Perustila vt 1 VME TIO () () vt 1 Turvesolmu VME (nyk.) TIO () () vt 1 VME TIO () () Mestaritunneli (nyk.) VME TIO () () VME01K501 TIO01K501 () () VME01K502 TIO01K502 () () Katu Katu TIO01K001 (varaus) TIO01K002 (varaus) () () () () Katu Katu TIO01K003 (varaus) TIO01K004 (varaus) () () () () Katu TIO01K005 () () 3.2 Käsiohjaus Käsiohjauksella voidaan ohjata yksittäistä opastetta / laitetta tai ryhmää mihin tahansa sallittuun laitteen ohjaustilaan. Opasteiden / laitteiden sallitut ohjaustilat määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa. Opasteryhmät muodostavat saman poikkileikkauksen (ja poikkileikkaukseen rinnalla kulkevan rampin) nopeusrajoitus ja varoitusmerkit. Muita opaste tai laiteryhmiä voidaan muodostaa käsiohjauksella ja ohjata saman tyypin opasteet / laitteet yhdellä komennolla samaan ohjaustilaan (ryhmäohjaus). 3.3 Tunneliputkien sulkusekvenssit Tunneliputken sulkusekvenssiä käytetään muun muassa seuraavissa vakavissa tunnelin liikenteen turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa: Tulipalo tunnelissa tai tunnelin keskialueella Väärään suuntaan ajava tunnelissa Liikenneonnettomuus tunnelissa

12 Muut turvallisuuden vaarantavat tilanteet (perustuen päivystäjän harkintaan). Tässä suunnitteluvaiheessa lähtökohtana on, että tunneliin toteutettava paloilmaisinjärjestelmä (kuitu) tuottaa herätteitä tulipalosta ja ruuhkailmaisimet (LML) tuottavat herätteitä väärään suuntaan ajavista ajoneuvoista. Sulkusekvenssi käynnistyy automatiikan havaintojen perusteella valitun ohjaustavan mukaisesti (täysautomaatti / ehdottava automaatti / pois päältä). Sulkusekvenssiä käytetään myös poikkeuksellisen laajoissa huoltotöissä, joissa tunneliputki tulee sulkea (lähtökohtaisesti tunnelia ei suljeta huollon ajaksi). Käynnistettäessä tunneliputken sulkusekvenssi: Ajosuunnan tunneliputki suljetaan automaattisesti käyttäen tunnelialueen vaihtuvaa ohjausta. o Liikennevalot punaiseksi o Nopeusrajoitusten laskeminen ja varoitus liikenteen pysäytyksestä (VMEohjaus: liikennevalot ). o Liikenteelle tiedottaminen tiedotusopasteviesteillä. Ohjaus kiertotielle kaistaopastimien avulla (vain itään suunnan liikenne) käynnistyy valitun ohjaustavan mukaisesti (täysautomaatti / ehdottava automaatti / pois päältä). Katuverkon vaihtuva opastus (tiedotusviesti häiriöstä) käynnistyy valitun ohjaustavan mukaisesti (täysautomaatti / ehdottava automaatti / pois päältä). PKShäiriötiedotus (päätieverkon tiedotusviestit häiriöstä) käynnistyy valitun ohjaustavan mukaisesti (täysautomaatti / ehdottava automaatti / pois päältä). Sulkusekvenssissä kaikki ohjaukseen liittyvät tunnelialueen laitteet ohjataan sekvenssin lopputilaan samanaikaisesti (liikennevalot ohjataan tilasta tilaan punainen keltavilkun ja kiinteän keltaisen kautta, jolloin näiden ohjaus alkutilasta lopputilaan kestää joitain sekunteja). Liikennevalojen vaihduttua punaiseksi päivystäjä sulkee liikennepuomit käsiohjauksella, tarkastettuaan ensin kameroista liikennetilanteen puomeilla. 3.4 Tunneliputken avaussekvenssi Avaussekvenssillä tunneliputki avataan liikenteelle tunnelin sulkusekvenssin jälkeen. Avaussekvenssin jälkeen opasteet palaavat prioriteetin mukaiseen ohjaustilaan, jossa laitteet olivat ennen tunnelin sulkemista. Avaussekvenssin toimintaperiaate ( itään): 1. Suuaukon liikennepuomit auki, suuaukon liikennevalot vihreäksi, suuaukon kaistaopastimet saa käyttää tilaan (vihreä). Verkollisen häiriötiedotuksen (päätieverkko ja katuverkko) purkaminen. 2. Kiertotieohjauksen (kaistaohjaus) purkaminen, mikäli kiertotieohjaus on käynnistetty. 3. Varoitusmerkkien ja nopeusrajoitusten palauttaminen prioriteettilistan mukaiseen ohjaustilaan. 3.5 Tunneliputken kaistansulkusekvenssit Tunneliputken kaistansulkusekvenssit käynnistetään muun muassa seuraavissa tunnelin liikenteen turvallisuuden vaarantavissa tilanteissa:

13 Pysähtynyt ajoneuvo tunnelissa. Jalankulkija / pyöräilijä tunnelissa. Kookas esine tunnelin ajokaistalla. Häiriöiden havainnointi perustuu päivystäjien havaintoihin. Kaistansulkusekvenssejä käytetään myös tunnelin huoltotilanteissa. Tällöin huoltotyöstä vastaava suojaa työkohteen siirrettävillä liikenteenohjauslaitteilla Liikenneviraston vallitsevan ohjeistuksen mukaisesti. Kaistansulkutilanteissa periaatteena on, että häiriöitynyt kaista suljetaan liikenteeltä aina ennen tunneliputkea. Lisäksi järjestelmä laskee tunnelin suuaukkoa lähinnä olevia nopeusrajoituksia ja tiedottaa tiedotusopasteilla tienkäyttäjää häiriötilanteesta. Mikäli kyseessä oleva häiriö tai huoltotyö on tunneliputken keskimmäisellä kaistalla, suljetaan keskikaistan lisäksi toinen reunimmaisista kaistoista. Mikäli häiriö vaikuttaa kaikkiin kaistoihin (esim. ajoneuvo poikittain tiellä), tunneli suljetaan sulkusekvenssillä. Kaista voidaan avata liikenteelle tunnelin sisällä häiriö tai huoltotyökohteen jälkeen. 3.6 Sää, keli ja liikennetieto, PKShäiriötiedotus ja matkaaika Sää, keli ja liikennetietoohjaus Sää, keli ja liikennetietoohjaus koskee tunnelialueen nopeusrajoitus ja varoitusmerkkien lisäksi pääväylien VME/TIOyhdistelmiä. :n osalta tiesäätiedot kerätään nykyiseltä Turvesuon tiesääasemalta. Liikennetietoohjaus perustuu tunnelin ulostuloaukkojen ruuhkailmaisimien havaintoihin (nopeus, liikennemäärät, varausaste). Tunnelialueen opasteet muodostavat keliohjausjakson. Liikennetietoilmaisimilla ohjataan ajosuunnassa edeltäviä nopeusrajoitus ja varoitusmerkkejä. Sää, keli ja liikennetietoohjauksen ohjausehdot ohjausparametreineen laaditaan jatkossa liikenneviraston ohjauspolitiikkaohjetta soveltaen. Tunnelialueen opasteiden lähtökohtainen olosuhdeluokitus ja sanallisesti kuvatut ohjausehdot ovat esitetty seuraavassa taulukossa. OLOSUHDELUOKKA OHJAUSEHDOT OHJAUKSET Hyvät olosuhteet (A) Liikenne sujuvaa JA ei merkittävää liukkautta JA ei merkittäviä sateita JA hyvä näkyvyys KRM: km/h VME/TIO: ei varoituksia, ilman ja tien lämpötilat Heikentyneet olosuhteet (B) Huonot olosuhteet (C) Liikenne jonoutuu merkittävästi TAI tie liukas TAI runsas sade (vesi, lumi, räntä) TAI huono näkyvyys Pysähteleviä jonoja TAI tie erittäin liukas TAI erittäin huono näkyvyys TAI useampi olosuhdeluokan B ehto täyttyy samanaikaisesti KRM: km/h VME/TIO: heikentyneistä olosuhteista viestivät näyttämät KRM: 50 km/h VME/TIO: huonoista olosuhteista viestivät näyttämät

14 Lähtökohta jatkosuunnittelussa on, että Länsiväylälle ja Turunväylälle toteutettavien VME/TIOyhdistelmien ohjausehdot laaditaan yhteneväiseksi muiden moottoritieympäristöön toteutettujen liikenteenhallintajärjestelmien kanssa Pääkaupunkiseudun häiriötiedotus Pääkaupunkiseudun häiriötiedotus koskee vain tiedotusopasteita tai varoitusmerkin ja tiedotusopasteiden yhdistelmiä. Pääkaupunkiseudun rakenteilla olevien järjestelmien VME/TIOyhdistelmissä varaudutaan T LOIK:iin integroitavan häiriötiedotustyökalun toteutukseen. Häiriötiedotustyökalun avulla päätieverkolla havaituista häiriöistä (esim. tie poikki onnettomuuden vuoksi) voidaan tiedottaa verkollisesti. Häiriötiedotusohjaukset perustuvat ennalta määriteltyihin häiriöviesteihin. Häiriötiedotus toimii alustavasti seuraavasti: Päivystäjä havaitsee päätieverkolla häiriön. Päivystäjä osoittaa häiriön likimaisen sijainnin karttapohjaiseen käyttöliittymään ja valitsee, minkä tyyppinen häiriö on kyseessä (esim. kaista suljettu). Häiriötiedotustoiminto ehdottaa häiriötiedotusmatriisiin perustuen ohjaustilat häiriötä lähellä oleviin VME/TIOyhdistelmiin. Päivystäjä hyväksyy / hylkää opastekohtaisesti ehdotukset, tilanteesta riippuen. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida häiriötiedotustyökalun suunnittelu ja toteutustilanne ja mitä lisämahdollisuuksia tai reunaehtoja TLOIK tuo häiriötiedotusohjaukseen. Keilaniemen tunnelin liikenteenhallintajärjestelmän osalta häiriöviestien alustava luokitus esitetty jatkossa. Luokitus Kuvaus Ehdot Luokka 1 Tie poikki Häiriö sijaitsee samalla tiellä kuin ko. VME/TIO ko. VME/TIO on tapahtumapaikkaa lähin tiedotusopaste Luokka 2 Tie poikki Häiriö sijaitsee samalla tiellä kuin ko. VME/TIO ko. VME/TIO ei ole tapahtumapaikkaa lähin tiedotusopaste Kaista Häiriö sijaitsee samalla tiellä kuin ko. VME/TIO suljettu ko. VME/TIO on tapahtumapaikkaa lähin tiedotusopaste Luokka 3 Kaista Häiriö sijaitsee samalla tiellä kuin ko. VME/TIO suljettu ko. VME/TIO ei ole tapahtumapaikkaa lähin tiedotusopaste Luokka 4 Tie poikki Häiriö sijaitsee eri tiellä kuin ko. VME/TIO Luokka 5 Kaista suljettu Häiriö sijaitsee eri tiellä kuin ko. VME/TIO Edellä esitetty viestien luokitus on dynaaminen : viestin luokitus riippuu havaitun häiriön lisäksi siitä, missä VME/TIOyhdistelmä sijaitsee suhteessa häiriöön.

15 3.6.3 Matkaaika Matkaaikanäyttämät koskevat VME/TIOyhdistelmien tekstikilpiosia. Matkaaikanäyttämät tulee määritellä jatkosuunnittelussa. Käytettävä matkaajan datalähde varmistuu jatkosuunnittelussa Keskinäinen prioriteetti Sää, keli ja liikennetietoohjauksen, PKShäiriötietoohjauksen ja matkaaikanäyttämien keskinäinen prioriteetti voidaan määritellä VME/TIOopastekohtaisesti. Esimerkki priorisoinnin periaatteista on esitetty alla: 1. Luokan 1 PKShäiriötiedoteviestit 2. Huonojen olosuhteiden (C) sää, keli ja liikennetietoviestit 3. Luokan 2 PKShäiriötiedoteviestit 4. Luokan 3 PKShäiriötiedoteviestit 5. Heikentyneiden olosuhteiden (B) sää, keli ja liikennetietoviestit 6. Luokan 4 PKShäiriötiedoteviestit 7. Matkaaika 8. Luokan 5 PKShäiriötiedoteviestit 9. Hyvien olosuhteiden (A) sää, keli ja liikennetietoviestit Tulee huomioida, että yllä esitetty esimerkki on laadittu tunnelialueen VME/TIOyhdistelmille. Esimerkki ei välttämättä päde kaikkiin pääväylille toteutettaviin VME/TIOyhdistelmiin (erilaisia liikenneympäristöjä).

16 4 Toiminta ja ohjaus vikatilanteissa LUKU TÄYDENTYY PÄÄASIASSA RAKENNUSSUUNNITTELUN AIKANA. 4.1 Minimivaatimukset tunnelin aukipidolle Suunnittelun lähtökohtana on, että tunneli voidaan pitää liikenteellä useimmissa teknisissä vikatilanteissa. Mikäli tekninen vikatilanne on riittävän vakava, voidaan tunnelin liikennöitävyys varmistaa huoltotoimijan maastopartion avulla, joka saapuu maastoon seuraamaan tunnelin tapahtumia ja sulkemaan tunneli tarvittaessa (esim. onnettomuus). Alla alustavia vaatimuksia tunnelin aukipidolle. Tulee huomioida, että jatkosuunnittelun myötä vaatimukset voivat muuttua merkittävästi. Alustavat minimivaatimukset tunnelin aukipidolle: Tunnelissa pitää olla yksi kaista liikennöitävässä kunnossa. Huoltotoimijan maastopartion tulee saapua paikalle seuraamaan liikennettä ja tarvittaessa sulkemaan tunneli onnettomuus tai tulipalotilanteissa, mikäli o tunnelin sähkönsyöttö on poikki, varavoimakone ei toimi, puhaltimia ja pumppuja ei voida käyttää o tunnelin kaikki puhaltimet ovat pois käytöstä (em. vika tai muu vika) o LiHalogiikka pois käytöstä o kaikki liikennekamerat pois käytöstä o HHJ pois käytöstä o liikenteenhallintajärjestelmä ei ole käytettävissä (valvomosovellus ei toimi) o tunnelin koko valaistus nä o kaikki kriittiset sulkulaitteet (liikennevalojen pääopastimet, puomit) pois käytöstä.

17 5 Järjestelmän käytönaikaiset vastuut TÄYDENNETTÄVÄ VIMEISTÄÄN JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISVAIHEESSA.

18 6 Ohjauspolitiikan päivityshistoria JÄRJESTELMÄN KÄYTÖNAIKAISTEN MUUTOSTEN DOKUMENTOINTI