Kilpailulainsäädäntöpolitiikka Pitkä versio

Transkriptio

1 (46) Kilpailulainsäädäntöpolitiikka

2 (46) Sisällysluettelo 1 Johdanto Tiivistelmä Yleistä; kieltoperiaate Kartellit (samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten yhteistyö kilpailun rajoittamiseksi) Hinnat Tuotannon rajoittaminen, markkinoiden ja hankintalähteiden jakaminen Tarjouskartelli Kilpailukieltosopimukset Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Yleisimmät määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevat tilanteet Monopolihinnoittelu Saalistushinnoittelu Hintadiskriminointi Alennukset Hintakilpailun pelisäännöt Ristisubventio Yksinoikeudet Toimituskielto Sitominen Immateriaalioikeuksien väärinkäyttö Kilpailunrajoitukset eri portailla toimivien yritysten välillä Yrityskauppavalvonta EU:n kilpailuoikeus Yritysten välisiä kilpailua rajoittavia sopimuksia sääntelevä artikla 81 (entinen 85 artikla) Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva artikla 82 (entinen 86 artikla) Viranomaisten tarkastusoikeudet sekä sanktiot Horisontaaliset kilpailunrajoitukset/kartellit Kartellikielto Konsernisuhde Tarjouskartelli Hintakartellit Poikkeus Tuotannon rajoittaminen, markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen Tuotannonrajoitukset Markkinoiden jakaminen Hankintalähteiden jakaminen Tutkimus- ja kehityssopimukset Erikoistumissopimukset Yhteisyritykset Kilpailukieltosopimukset Myyntiyhteistyö Ostoyhteistyö... 25

3 (46) 4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Markkina-aseman arviointi Tietotekniikka-alan markkinat TietoEnatorin markkina-asema Hinnoittelu Monopoli- eli ylihinnoittelu Saalistushinnoittelu Hintadiskriminointi Alennukset Uskollisuusalennukset Tavoitealennukset Määräalennukset Ristisubventio Yksinoikeudet/poissuljenta Liikesuhteista pidättäytyminen/toimituskielto Sitominen Immateriaalioikeuden väärinkäyttö Määrähintakielto EU:n kilpailuoikeuden ja Suomen kilpailuoikeuden samankaltaisuus Tarkastus/tutkinta Tietojenantovelvollisuus ja viranomaisten tarkastukset Suomen lain mukaan EU-oikeuden mukaan Toimenpiteet kilpailuviranomaisten tarkastuksen sattuessa... 45

4 (46) 1 Johdanto Kilpailusäännön (Competition Policy) avulla pyritään varmistamaan, että yrityksen toiminta ja sopimukset ovat kilpailulainsäädännön mukaisia. Näin pyritään välttämään mm. kilpailuoikeuden säännösten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset. Kilpailulainsäädännön rikkomisen vuoksi yritys voi joutua maksamaan EU:ssa sakkoja ja Suomessa kilpailunrikkomismaksun. Nämä sanktiot voivat olla enimmillään 10 % yrityksen liikevaihdosta. Kilpailulainsäädännön vastainen sopimus saatetaan katsoa joko kokonaan tai osittain pätemättömäksi. Yritys saattaa myös joutua maksamaan vahingonkorvausta lainvastaisesta kilpailunrajoituksesta kärsimään joutuneelle taholle. TietoEnator Oyj:n politiikkana on noudattaa kilpailuoikeuden sääntöjä. Tämän ohjeiston tarkoituksena on auttaa TietoEnatorin henkilöstöä tuntemaan kilpailuoikeuden pääasiallinen sisältö. Tavoitteena on, että yrityksen henkilöstö perehtyisi kilpailulainsäädäntöön niin hyvin, että sopimuksia tehdessään se tunnistaisi kilpailuoikeudelliset ongelmat. Tärkeintä on tietää, milloin on aiheellista kysyä neuvoa TietoEnatorin lakiasiainosastolta. Kilpailusääntöön sisältyy selostus keskeisistä Suomen kilpailuoikeuden säännöksistä. Lisäksi mukana on lyhyt selostus siitä, miten EU:n kilpailuoikeus eroaa Suomen kilpailuoikeudesta. EU:n kilpailuoikeus soveltuu lähtökohtaisesti vain sellaisiin kilpailunrajoituksiin, joilla on merkittävä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (ns. kauppakriteeri). Mikäli kilpailunrajoitus on luonteeltaan puhtaasti kansallinen, eikä se siis vaikuta EUvaltioiden väliseen kauppaan, noudatetaan tällöin ainoastaan jäsenvaltioiden omaa kilpailuoikeutta. EU:n kilpailuoikeuden soveltuvuus tiettyyn järjestelyyn on kuitenkin usein tulkinnanvaraista. Mikäli tietyllä toimenpiteellä tai sopimuksella voidaan olettaa olevan vaikutusta kaupankäyntiin eri jäsenvaltioiden välillä (esimerkiksi sen johdosta, että sopimusosapuolet sijaitsevat eri jäsenvaltioissa tai ETA-maissa; kauppakriteeri voi toisaalta täyttyä sellaisissakin tapauksissa, joissa kaikki osalliset yritykset sijaitsevat yhdessä jäsenvaltiossa), tulee TietoEnatorissa asiasta vastaavan tahon varmistaa aina etukäteen yhtiön lakiasiainosastolta, saattaako kyseiseen toimenpiteeseen tai sopimukseen tulla sovellettaviksi kansallisen kilpailulainsäädännön lisäksi myös EU:n kilpailuoikeussäännökset. Kilpailuviraston tai lääninhallituksen virkamiehillä on oikeus toimittaa yrityksessä tarkastus kilpailunrajoitusten selvittämiseksi. Tarkastus voidaan suorittaa ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastajilla on oikeus päästää kaikkiin yrityksen tiloihin Tarkastus voi kohdistua sopimuksiin, kirjeenvaihtoon, kirjanpitoon, atk-tallenteisiin ja muihin asiakirjoihin, joilla voi olla merkitystä asiassa. Tarkastajat voivat vaatia paikan päällä suullisia selvityksiä ja ottaa jäljennöksiä asiakirjoista. Myös EU:n komissio on oikeutettu järjestämään yrityksessä tarkastuksen.

5 (46) 2 Tiivistelmä 2.1 Yleistä; kieltoperiaate Komission käynnistämissä tarkastuksissa tarkastus voi kohdistua myös yrityksen henkilöstön koteihin. Kilpailusääntöön on otettu ohjeet käytännön toimenpiteistä tarkastuksen sattuessa. tärkeimmät kilpailunrajoitusmuodot on kielletty suoraan sekä useimpien Euroopan maiden kansallisissa lainsäädännöissä, että EU:n kilpailulainsäädännössä (kieltoperiaate); näitä ovat mm.: 1 kartellit 2 määräävän markkina-aseman väärinkäyttö 3 määrähintajärjestelmä, jossa vaaditaan seuraavaa myyntiporrasta noudattamaan tiettyä hintaa EU:n kilpailulainsäädäntö sisältää Suomen kansallista kilpailulainsäädäntöä vastaavan kieltoperiaatteen. Esimerkiksi artikla 81(1) kieltää lähtökohtaisesti kaiken kilpailua rajoittavan yritysten välisen yhteistyön. Artiklan 81(1) nojalla kiellettyjä ovat siten kaikki sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat ja yritysten välisten yhteenliittymien päätökset, jotka rajoittavat, estävät tai vääristävät jollakin tavoin kilpailua ja jotka ovat omiaan vaikuttamaan merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 1 Suomen kilpailunrajoituslain 4 :n mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Kiellettyjä ovat erityisesti (jäljempänä oleva luettelo ei ole tyhjentävä) sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat: joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (esim. hintakartellit, alimpien sallittujen vähittäismyyntihintojen määrääminen seuraavalle jakeluportaalle) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja joilla jaetaan markkinoita (alueittain tai asiakkaittain) tai hankintalähteitä; Esim. eri tuotanto/jakeluportaalla toimivien jakelijoiden/lisenssinsaajien on saatava vapaasti päättää, minne ja kenelle nämä myyvät sopimustuotteita (=esim. lisensioidulla teknologialla valmistettuja tuotteita). Kiellosta on kuteinkin eräitä poikkeuksia. Jakeli- 1 Ruotsin kilpailulainsäädännössä noudatetaan kaikkien kilpailunrajoitusten osalta kieltoperiaatetta. Ruotsin kilpailulainsäädäntöön sisältyvät yritysten välisiä kilpailua rajoittavia sopimuksia sekä määräävän aseman väärinkäyttöä koskevat kiellot ovat lähes identtisiä EU:n kilpailuoikeusartikloihin 81 ja 82 sisältyvien kieltojen kanssa.

6 (46) jaa/lisenssinsaajaa voidaan mm. tietyin edellytyksin rajoittaa myymästä sopimustuotteita toimittajalle/lisenssinantajalle varatulle yksinmyyntialueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle. Lisäksi jakelijaa/lisenssinsaajaa voidaan rajoittaa myymästä aktiivisesti toiselle jakelijalle/lisenssinsaajalle myönnetylle yksinmyyntialueelle tai yksinoikeuteen perustuvalle asiakasryhmälle. Mikäli toimittaja/lisenssinantaja tai jakelija/lisenssinsaaja on määräävässä markkina-asemassa, tulee em. tilanteet arvioida kuitenkin aina vielä erikseen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien säännösten näkökulmasta joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen asemaan (samanlaisten asiakkaiden erilainen kohtelu jne.) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen (esim. erillisten tuotteiden myyminen vain yhdessä) Kilpailunrajoituslain 4 sisältää määrähintojen asettamiskiellon. Enimmäismyyntihinnan asettaminen tai myyntihinnan suosittaminen ovat kuitenkin sallittuja. Enimmäishintojen asettaminen ja hintasuositukset ovat kuitenkin kiellettyjä, jos ne käytännössä johtavat kiinteään hintaan tai vähittäismyyntihintaan jonkin osapuolen käyttämän painostuksen tai tarjoamien kannustimien vuoksi. Vähittäismyyntihintojen asettaminen on kuitenkin aina lähtökohtaisesti kiellettyä. 2.2 Kartellit (samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten yhteistyö kilpailun rajoittamiseksi) Hinnat samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten välillä on kiellettyä sopia hinnoista, hinnoitteluperusteista tai hintaan vaikuttavista ehdoista (alennuksista, maksuajoista, toimitusmaksuista, takuuehdoista jne.) kiellettyä on myös sopia tarjoushinnoista yritysten välinen tietojenvaihtokin hinnoista voi olla kiellettyä yhteistoimintaa poikkeus ko. järjestelyjen osalta on mahdollinen kilpailunrajoituslain 5 :n tai artiklan 81(3) nojalla tietyissä poikkeusluonteisissa erityistapauksissa. Tämä edellyttää kuitenkin aina ko. järjestelyn teknis-taloudellisten hyötyjen osoittamista ja sitä, että hyödyn voidaan osoittaa tulevan myös pääosaltaan kuluttajien tai asiakkaiden hyväksi yritys on yksin vastuussa sen varmistamisesta, ettei sopimusjärjestely tms. rajoita kilpailua tai että kilpailunrajoituslain 5 :ssä tai artikla 81(3):ssa määritellyt poikkeuksen edellytykset täyttyvät

7 (46) Tuotannon rajoittaminen, markkinoiden ja hankintalähteiden jakaminen Tarjouskartelli kiellettyä on sopia samalla tuotantoportaalla toimivien yritysten kesken tuotantokiintiöistä tai -osuuksista, tuotannon rajoittamisesta tai tiettyjen tuotteiden valmistuksesta tai palvelujen tuottamisesta luopumisesta sekä tietyissä tapauksissa myös yritysten välisestä yhteisestä tutkimus- ja kehitystoiminnasta kiellettyä on myös sopia kilpailijoiden kesken markkinaosuuksista, markkina-alueista, markkinoitavista tuotteista tai asiakkaiden jaosta kiellettyä on lisäksi sopia tavara- ja palvelutoimitusten tai -toimittajien jakamisesta poikkeus ko. järjestelyjen osalta on mahdollinen tietyissä erityistapauksissa kilpailunrajoituslain 5 :n tai artiklan 81(3) nojalla. Tämä edellyttää kuitenkin aina ko. järjestelyn teknis-taloudellisten hyötyjen osoittamista ja sitä, että hyödyn voidaan osoittaa tulevan myös pääosaltaan kuluttajien tai asiakkaiden hyväksi yritys on yksin vastuussa sen varmistamisesta, ettei sopimusjärjestely tms. rajoita kilpailua tai että kilpailunrajoituslain 5 :ssä tai artikla 81 (3):ssa määritellyt poikkeuksen edellytykset täyttyvät. tarjouskartellilla tarkoitetaan tarjouksenantajien yhteistoimintaa tarjouskilpailun yhteydessä tarjouskartellit on kielletty kielletty tarjousyhteistoiminta tarkoittaa sitä, että tarjouskilpailussa jonkun on luovuttava tarjouksen tekemisestä jonkun on annettava korkeampi tai alempi tarjous kuin toisen tai tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muuten perustuu yritysten yhteistoimintaan tarjouskartellia koskeva kielto ei kuitenkaan koske yhteisen tarjouksen tekemistä yhteisestä suorituksesta (ns. konsortio). Yleensä kyse on tilanteesta, jossa suoritus on liian suuri tai teknisesti vaativa yksittäisen yrityksen toteutettavaksi ja yrityksen on pystyäkseen toteuttamaan suorituksen turvauduttava esimerkiksi alihankkijan käyttämiseen jotta yritysten yhteistarjous olisi sallittu, edellytyksenä on, että jokainen yritys osallistuu myös suorituksen täyttämiseen. Yhteistyö ei saa koskea yritysten hintojen määräämistä Kilpailukieltosopimukset samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten välisiä kilpailukieltosopimuksia pidetään tavallisesti tuotannon rajoittamista tai markkinoiden jakamista koskevina kiellettyinä kartelleina

8 (46) kilpailukieltolausekkeet voivat kuitenkin tietyissä poikkeustapauksissa (lähinnä osana yrityskauppaa) jäädä kartellikiellon ulkopuolelle. Kilpailukieltolausekkeen hyväksyttävyyttä arvioitaessa otetaan tällöin huomioon kilpailukiellon sisällöllinen, ajallinen ja maantieteellinen ulottuvuus 2.3 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty lain väärinkäyttökielto kohdistuu yrityksiin, joilla on määräävä markkina-asema tietyillä relevanteilla tuotemarkkinoilla ja maantieteellisillä markkinoilla tuotemarkkinoiden määrittely tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaiden näkökulmasta. Sellaisten tuotteiden/palvelujen, joita asiakkaat pitävät keskenään samankaltaisina ominaisuuksien, hinnan ja käyttötarkoituksen suhteen, katsotaan muodostavan omat tuotemarkkinansa. Samoille tuotemarkkinoille kuuluvia tuotteita/palveluja on mahdollista käyttää toisiaan korvaavina määräävän markkina-aseman toteamisen edellytyksenä olevat relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat sellaisesta alueesta, jolla yritykset kilpailevat keskenään ja joilla kilpailuolosuhteet ovat objektiivisesti samanlaiset kaikille yrityksille. Markkinat ovat alueelliset, mikäli tietyn tuotteen/palvelun käyttäjät eivät voi ryhtyä korvaaviin liikesuhteisiin tietyn alueen ulkopuolella olevan yrityksen kanssa maantieteelliset markkinat, joilla yritys voi olla määräävässä asemassa, ovat kansalliset, mikäli ulkomailta ei ole tarjolla kilpailukykyisiä vaihtoehtoja tietyn tuotteen/palvelun kotimaiseen käyttöön relevanttien tuote- ja maantieteellisten markkinoiden tultua määritellyksi on laskettava yrityksen markkinaosuus ko. markkinoilla. Yrityksen markkinaosuus on käytännössä tärkein tekijä sen määräävän/ei-määräävän markkina-aseman arvioinnissa määräävän markkina-aseman arvioinnissa ei ole olemassa mitään vahvistettua markkinaosuuskriteeriä. Yli 60 %:n markkinaosuuden on yleensä katsottu merkitsevän yrityksen määräävää markkina-asemaa. Toisaalta jo %:n markkinaosuuttakin on pidetty tietyissä tapauksissa osoituksena määräävän markkinaaseman olemassaolosta vaikka yrityksen markkinaosuus olisi suhteellisen alhainenkin, voi se kuitenkin olla määräävässä asemassa, mikäli kilpailijayritysten markkinaosuudet ovat vielä huomattavasti alhaisempia. Yrityksellä voi olla määräävä asema myös tilanteessa, jossa sen markkinaosuus ei ole suuri, mutta esimerkiksi alalletulon esteet ovat huomattavan korkeat. Ratkaisu on aina tapauskohtainen kilpailuoikeus asettaa määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle tiettyjä käyttäytymissääntöjä, joita ei sovelleta muihin, ei-määräävässä asemassa oleviin yrityksiin. Kyseisten käyttäytymis-sääntöjen vastaista toimintaa pidetään määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä

9 (46) TietoEnatorin markkina-aseman osalta (määräävä/ei-määräävä) eri tuotemarkkinoilla ja eri maissa on syytä olla konkreettisissa yksittäistapauksissa aina yhteydessä etukäteen yhtiön lakiasiainosastoon. 2 Seuraavassa esitetään lyhyt selvitys yleisimmistä määräävän markkina-aseman väärinkäytön muodoista Yleisimmät määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevat tilanteet Monopolihinnoittelu kohtuuttoman korkea hinnoittelu (monopolihinnoittelu) on kielletty hinnoittelu on kohtuutonta, jos yritys perii ylisuuria katteita kustannustasoon nähden Saalistushinnoittelu Hintadiskriminointi saalistushinnoittelu on kielletty saalistushinnoittelulla tarkoitetaan pyrkimystä ajaa kilpaileva yritys pois markkinoilta alihinnoilla, mitä seuraa monopolihinnoittelu kilpailijan poistuttua saalistushinnoittelua on yleensä hinnoittelu alle keskimääräisten muuttuvien kustannusten saalistushinnoitteluksi voidaan katsoa joissakin tapauksissa myös hinnoittelu alle yrityksen keskimääräisten kokonaiskustannusten, samalla kun muut olosuhteet viittaavat kilpailijoiden määrätietoiseen poissulkemiseen markkinoilta hintadiskriminointi on kielletty hintadiskriminointia on erilaisten hintojen periminen samanlaisilta asiakkailta samanlaisissa tilanteissa määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä on toiminnassaan erityinen tasapuolisuusvelvoite, ts. samanlaisia asiakkaita on kohdeltava samalla tavoin määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi periä erilaisia hintoja, mikäli siihen on selvät taloudelliset syyt (lähinnä erot asiakkaiden yritykselle aiheuttamissa kustannuksissa) 2 Suomen kilpailuoikeuskäytännössä kilpailuvirasto on aikaisemmin katsonut, että TietoEnatorilla on määräävä markkinaasema ainakin seuraavilla tuotemarkkinoilla: a) suurten organisaatioiden tietojärjestelmiin liittyvät asiantuntijapalvelut, b) käyttö- ja verkkopalvelut, sekä c) henkilöstöhallinnon järjestelmät

10 (46) Alennukset Määräalennukset Uskollisuusalennukset Tavoitealennukset hinnoittelun tulee olla läpinäkyvää, ts. asiakkaalla tulee olla etukäteen mahdollisuus selvittää, mitkä ovat hänen maksettavikseen tulevat veloitukset ja millä tavoin ne muuttuvat esimerkiksi määrän tai hankintatapojen muuttuessa määräalennukset riippuvat ostettujen tuotteiden määrästä ostomääriin perustuvia kohtuullisia alennuksia on yleensä pidetty sallittuina määräalennustenkin tulee periaatteessa perustua kustannussäästöihin uskollisuusalennukset ovat kiellettyjä uskollisuusalennuksella palkitaan asiakasta, kun hän keskittää pääosan ostoistaan määräävässä markkina-asemassa olevalle myyjälle samansuuruisia eriä ostavia asiakkaita kohdellaan uskollisuusalennusjärjestelmässä eri tavoin riippuen siitä, ostaako asiakas kaikki tarvitsemansa tuotteet yhdeltä ainoalta yritykseltä vai ostaako hän tuotteita myös ko. yrityksen kilpailijoilta tavoitealennusten käyttäminen on kiellettyä määräävässä markkina-asemassa olevalta yritykseltä tavoitealennuksen saaminen riippuu asiakkaalle asetetun myynti- tai ostotavoitteen saavuttamisesta tavoitteet asetetaan asiakkaalle yksilöllisesti, toisin kuin puhtaassa ja sallitussa määräalennusjärjestelmässä, jossa alennukset ovat riippuvaisia ainoastaan ostojen määrästä tavoitealennusjärjestelmä, joka perustuu lyhyeksi ajaksi asetettujen osto- tai myyntitavoitteiden saavuttamiseen, saatetaan kuitenkin tietyissä tapauksissa hyväksyä Hintakilpailun pelisäännöt Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen osallistuminen hintakilpailuun yleensä määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tuotteestaan perimän hinnan on oltava tasapuolinen, julkinen ja läpinäkyvä

11 (46) kustannusvastaavat hintaerot ovat mahdollisia, samoin yleensä määräalennukset saalistustasolle hintaa ei saa laskea (yleensä myymiseen alle keskimääräisten muuttuvien kustannusten) Hintakilpailuun osallistuminen yksilöllisesti (meeting competition) Ristisubventio Yksinoikeudet Toimituskielto määräävässä asemassa oleva yritys voi normaalisti vastata kilpailijan haasteeseen konkreettisessa yksittäistapauksessa (eli vastata oman vakiintuneen asiakkaansa kilpailijalta saamaan tarjoukseen ko. asiakkaalle tarjoamaansa hintaa tilapäisesti laskemalla ilman, että yrityksen tarvitsee laskea samalla yleistä hintatasoaan) vakiintunutta asiakasta voidaan kuitenkin puolustaa vain tilapäisesti jos omalla vakiintuneella asiakkaalla on pysyvästi tarjolla kilpailevia vaihtoehtoja, ei määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinta saa systemaattisesti joustaa näiden mukaan, vaan ainoastaan tilapäisesti kilpailijan kanssa vakiintuneesta asiakkaasta käytävässä huutokaupassa hinta ei saa laskea saalistustasolle määräävää markkina-asemaa ei saa käyttää hyväksi kilpailun rajoittamiseksi toisella toimialalla, jotta määräävä asema saavutettaisiin myös kyseisellä toimialalla määräävässä markkina-asemassa oleva toimittaja ei saa esimerkiksi myydä tiettyä tuotetta omalle, toisella toimialalla toimivalle tytäryritykselleen edullisemmin hinnoin kuin muille yrityksille. yksinmyynti- ja yksinostosopimukset ovat suurimmalta osin kiellettyjä määräävässä asemassa olevalta yritykseltä ns. selektiivinen jakelujärjestelmä, jossa hyödykkeen laadun vuoksi asetetaan erityisiä vaatimuksia jakelijoille, on sallittu tietyin edellytyksin. Selektiivisessä jakelujärjestelmässä valmistajan tai tavarantoimittajan tulee soveltaa jakelijoille asettamiaan erityisiä pätevyys-, laatu- yms. vaatimuksia johdonmukaisesti ja syrjimättä. määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ei saa kieltäytyä liikesuhteista ilman asiallista syytä asiallisena syynä voi kuitenkin olla esimerkiksi asiakkaan maksukyvyttömyys, yrityksen kapasiteettiongelmat tai asiakkaan sopimattomuus liikekumppaniksi

12 (46) Sitominen liikesuhteesta kieltäytymisen sallittavuus tulee aina harkita tapauskohtaisesti sitomisella tarkoitetaan, että tuotteita myydään vain yhdessä määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ei saa paketoida tarjoamiaan tuotteita, mikäli tuotteilla ei ole luontaista tai käyttötarkoituksensa puolesta välttämätöntä yhteyttä toisiinsa paketointi on kuitenkin yleensä sallittua, mikäli osatuotteita saa erikseenkin eikä paketin kokonaishinta ole niin edullinen, että erikseen tapahtuvat ostot ovat asiakkaan kannalta taloudellisesti epäedullisempia kuin tuotteiden ostaminen yhdessä Immateriaalioikeuksien väärinkäyttö immateriaalioikeuksien (tekijänoikeus, patentti-, mallisuoja- ja tavaramerkkioikeus) käyttöä ei pidetä sinällään määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä, vaikka immateriaalioikeuden haltija olisikin määräävässä markkina-asemassa lakiin perustuvien immateriaalisten yksinoikeuksien sellaiset kilpailua rajoittavat vaikutukset on katsottu hyväksyttäviksi, jotka johtuvat kyseisen oikeuden laillisesta hyväksikäytöstä sellaisiin kilpailunrajoituksiin voidaan kuitenkin puuttua, joissa kyseinen raja ylitetään 3 immateriaalioikeuden haltija voi yleensä immateriaalioikeuteensa vedoten kieltäytyä lisenssin myöntämisestä sitä haluavalle. Kilpailunrajoituslain vastaisena saatetaan kuitenkin tietyissä tapauksissa pitää lisensioinnista kieltäytymistä esimerkiksi silloin, kun markkinoilla oleva tarjonta ei pysty täyttämään kuluttajien kysyntää 2.4 Kilpailunrajoitukset eri portailla toimivien yritysten välillä vertikaalisia kilpailunrajoituksia ovat eri tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten väliset kilpailunrajoitukset esimerkiksi määrähintajärjestelmä on kielletty (määrähintakielto) määrähintakielto merkitsee sitä, että seuraavaa myyntiporrasta ei saa vaatia noudattamaan tiettyä hintaa vertikaaliset kilpailunrajoitukset voivat olla samalla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja kiellettyjä myös tällä perusteella (esimerkiksi määräävässä asemas- 3 Tästä voisi olla kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa tekijänoikeudella tai patentilla suojatun tuotteen myynti on tehty riippuvaiseksi siitä, että myös muut tuotteet tai palvelut ostetaan kyseisen oikeuden haltijalta. Tällöin ei kysymyksessä ole kyseisen immateriaalioikeuden tavanomainen lakiin perustuva hyväksikäyttö.

13 (46) 2.5 Yrityskauppavalvonta sa olevan yrityksen käyttämät yksinosto- ja yksinmyyntisopimukset useissa tapauksissa) vertikaalisten kilpailunrajoitusten osalta, ks. myös edellä kohdassa 2.1 esitettyä Yrityskeskittymiin johtavia järjestelyjä (yrityskauppoja) arvioidaan joko Euroopan yhteisön fuusiokontrolliasetuksen (nro 4064/89; muutettu asetuksella nro 1310/97 ja nro 139/2004), Suomen tai muiden kansallisten yrityskauppavalvontasäännösten perusteella. Yrityskauppavalvontasäännösten nojalla voivat toimivaltaiset viranomaiset kieltää ao. säännöksissä mainitut liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat, mikäli niiden katsotaan johtavan määräävän markkina-aseman syntymiseen tai sen vahvistumiseen ja tämän katsotaan merkittävästi estävän kilpailua. Suomessa tuli voimaan yrityskauppojen valvontaa koskeva lainsäädäntö. Laissa määrätyt ehdot täyttävät yrityskaupat on ilmoitettava kilpailuvirastolle. Yrityskaupan täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä ennen kuin asiasta on päätetty kilpailuvirastossa tai kilpailuneuvostossa. Yrityskauppana pidetään määräysvallan hankkimista, liiketoiminnan tai sen osan hankkimista, sulautumista ja yhteisyrityksen perustamista. Kilpailunrajoituslain yrityskauppavalvontaa koskevia säännöksiä sovelletaan yrityskauppaan, jossa: yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja jossa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa Yrityskauppa saatetaan toteuttaa siten, että liiketoimintaa hankitaan useammassa erässä samalta myyjältä. Tällöin hankinnan kohteen liikevaihtona pidetään hankintaa edeltävän kahden vuoden aikana samalta yhteisöltä tai säätiöltä hankittuun liiketoimintaan liittyvää yhteenlaskettua liikevaihtoa (ns. kahden vuoden sääntö). Esimerkki: TietoEnator on hankkimassa liiketoimintaa, jonka liikevaihto on 11 miljoonaa euroa, TietoEnator on vuotta aikaisemmin hankkinut samalta myyjältä liiketoiminnan, jonka liikevaihto on ollut 10 miljoonaa euroa. Kahden vuoden säännön johdosta kyseinen 10 miljoonan euron liikevaihto lisätään nyt hankittavan liiketoiminnan liikevaihtoon, jolloin sen liikevaihdoksi saadaan 21 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena kilpailunrajoituslaissa asetettu 20 miljoonan euron liikevaihtoraja ylittyy. Ilmoitusvelvollisuus syntyy jokaisesta yrityskaupasta, jossa liikevaihtorajat ylittyvät kahden vuoden säännön vaikutuksesta. Edeltävän kahden vuoden aikana tehdyt kaupat samalta myyjältä otetaan huomioon liikevaihdon laskemisessa, vaikka aikaisemmin tehty kauppa olisi jo ilmoitettu kilpailuvirastolle.

14 (46) 2.6 EU:n kilpailuoikeus Yrityskaupasta on ilmoitettava kilpailuvirastolle viikon kuluessa: 1 määräysvallan hankkimisesta, 2 liiketoiminnan tai sen osan hankkimisesta, 3 arvopaperimarkkinalain 6 luvun 2 :ssä tarkoitetusta ostotarjouksen julkistamisesta, 4 siitä, kun sulautumisesta on sulautumiseen osallistuvissa yhteisöissä päätetty, tai 5 siitä, kun yhteisyrityksen perustamisesta on perustamiskokouksessa päätetty. Mikäli järjestely sisältää useamman kuin yhden edellä mainituista toimenpiteistä, ilmoitusvelvollisuus lasketaan alkavaksi ensimmäisen toimenpiteen suorittamisesta. Yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuutta koskevan lyhyen määräajan johdosta on yrityskaupan etukäteisvalmistelu ensisijaisen tärkeää. Tämän johdosta yrityskauppaa TietoEnatorissa valmistelevan tahon tulee olla yrityskaupan koosta riippumatta ja jo ennen kuin neuvotteluprosessiin vastapuolen kanssa ryhdytään yhteydessä yhtiön lakiasiainosastoon. Tällöin yrityskaupan mahdollinen ilmoitusvelvollisuus sekä kaupan toteuttamistapa- ja mahdollisuudet voidaan selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Euroopan eri maiden kansalliset kilpailulait vastaavat suurelta osin toisiaan ja myös EU:n kilpailuoikeutta. Sopimuksia laadittaessa on syytä kuitenkin olla aina yhteydessä TietoEnatorin lakiasiainosastoon, jotta sopimusten sekä kysymykseen tulevan kansallisen kilpailulainsäädännön että EU:n kilpailulainsäädännön mukaisuus voidaan ennalta varmistaa Yritysten välisiä kilpailua rajoittavia sopimuksia sääntelevä artikla 81 (entinen 85 artikla) Artiklan 81 mukaan: 1 Yhteismarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy yhteismarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat: 1 joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja; 2 joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja; 3 joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä; 4 joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla; 5 joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

15 (46) 2 Tämän artiklan mukaan kielletyt sopimukset ja päätökset ovat mitättömiä. 3 Voidaan kuitenkin julistaa, että 1 kohdan määräykset eivät koske: yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää, yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliittymien päätösten ryhmää, yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää, joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä: 1 asettamatta asianomaiselle yritykselle rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi; 2 antamatta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita Artiklan 81 ensimmäinen kohta kieltää siten erilaiset yritysten väliset kilpailua rajoittavat sopimukset ja toimintatavat. Toinen kohta määrää artiklan nojalla kielletyt sopimukset ja päätökset mitättömiksi. Kolmas kohta määrittää edellytykset, joilla voidaan saada poikkeus artiklan ensimmäisessä kohdassa määriteltyjen kieltojen osalta Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva artikla 82 (entinen 86 artikla) Artiklan 82 mukaan: Yhteismarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti: 1 kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2 tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; 3 erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla; 4 sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Artiklassa 82 oleva luettelo määräävän markkina-aseman väärinkäytön muodoista ei ole tyhjentävä. Kohdissa 1 4 luetellut menettelytavat ovat siten ainoastaan esimerkkejä väärinkäytön eri muodoista Viranomaisten tarkastusoikeudet sekä sanktiot Kansallisten lainsäädäntöjen nojalla viranomaisilla on yleensä laajat oikeudet selvittää mahdollisia tai epäiltyjä kilpailunrajoituksia sekä myös asianomaisen alan yleisiä kilpailuolosuhteita. Yrityksillä on tämän osalta laaja tietojenantovelvollisuus viranomaisille. 4 Norjan osalta artikloja 81 ja 82 vastaavat säännökset sisältyvät maan ETA-sopimukseen (artiklat 53 ja 54). Norjalaisten yritysten tulee näin ollen ottaa toiminnassaan huomioon kansallisen kilpailulainsäädännön lisäksi myös kyseisen sopimuksen artiklojen määräykset.

16 (46) EU:n kilpailuoikeuden nojalla komissiolla on vastaavasti oikeus saada yrityksiltä tietyn kilpailunrajoituksen tai tietyn alan kilpailuolosuhteiden selvittämiseksi tarvittava informaatio. Yrityksen tietojenantovelvollisuus ei edellytä sen osallisuutta kilpailunrajoitukseen. Kansalliset kilpailuviranomaiset sekä komissio ovat myös oikeutettuja tekemään yrityksen tiloissa ja alkaen komission käynnistämissä tutkimuksissa myös työntekijöiden kodeissa 5 tarkastuksia mahdollisten kilpailunrajoitusten selvittämiseksi. Tarkastus voi kohdistua esimerkiksi yrityksen kirjeenvaihtoon, kirjanpitoon, atk-tallenteisiin tai sopimuksiin. Tarkastuksen sattuessa asianomaisen henkilön TietoEnatorissa tulee ottaa välittömästi yhteyttä yhtiön lakimieheen/asianajajaan ja pyytää tarkastuksen tekeviä viranomaisia odottamaan, kunnes kyseinen henkilö saapuu paikalle. Kilpailulainsäädännön rikkominen on sanktioitu sekä kansallisissa lainsäädännöissä että EU:n kilpailuoikeudessa. Nämä sanktiot voivat olla enimmillään jopa 10 % kunkin rikkomukseen osallistuvan yrityksen edellisen tilikauden liikevaihdosta. Kilpailulainsäädännön vastainen sopimus saatetaan myös katsoa joko kokonaan tai osittain pätemättömäksi. Yritys saattaa tietyissä tapauksissa myös joutua maksamaan vahingonkorvausta lainvastaisesta kilpailunrajoituksesta kärsimään joutuneelle taholle. 5 EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetuksen 1/2003 mukaan komissio voi päätöksellään määrätä tarkastuksen toimitettavaksi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän johtajien, hallituksen jäsenten tai muiden henkilöstön edustajien koteihin tai muihin näiden hallinnassa oleviin tiloihin. Tarkastus voidaan määrätä, jos voidaan perustellusti epäillä, että näissä tiloissa säilytetään kirjanpitoa ja muita liiketoimintaan ja tarkastuksen kohteeseen liittyviä asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä vakavaa kilpailunrajoitusta (esim. kartellin olemassaoloa) todistettaessa. Suomessa tapahtuville komission määräämille kotitarkastuksille valtuutuksen antaa markkinaoikeus komission tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

17 (46) Muistilista 1 Kartellikielto Älä sovi tai edes keskustele kilpailijoiden kanssa hinnoista kaupan ehdoista markkina-alueista, asiakaskohderyhmistä tai asiakkaiden jakamisesta tarjouksista tietojenvaihdosta tuotannon rajoituksista hankintalähteistä tai ostoista

18 (46) Muistilista 2 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö älä ylihinnoittele älä saalista hinnoilla älä syrji asiakkaita/kohtele samanlaisia asiakkaita samalla tavoin tarkista hintakilpailun pelisäännöt älä anna uskollisuus- tai tavoitealennuksia älä ristisubventoi varo yksinmyynti- tai yksinostosopimuksia älä toteuta toimituskieltoja ilman hyväksyttävää syytä älä sido eri tuotteita yhteiseksi myyntipaketiksi ja myy näitä vain yhdessä

19 (46) 3 Horisontaaliset kilpailunrajoitukset/kartellit 3.1 Kartellikielto 3.2 Konsernisuhde 3.3 Tarjouskartelli Kartelleilla tarkoitetaan kilpailijoiden yhteistyötä kilpailun rajoittamiseksi. Kartelliin osallistuvat yritykset toimivat samalla tuotanto- tai jakeluportaalla. Kartelli on siten ns. horisontaalinen kilpailunrajoitus. Yhteistyö saattaa perustua kirjalliseen tai suulliseen sopimukseen tai toteutua ilman nimenomaista sopimustakin; hiljainen yhteisymmärrys, joka johtaa toiminnan suunnitteluun ja yhdenmukaistamiseen, on myös kartelli. Kielto koskee myös toimialajärjestöjen (esimerkiksi FiCom ry:n) päätöksiä tai suosituksia. Kilpailunrajoituslaissa on kielletty tarjous- ja hintakartellit, tuotannonrajoitukset sekä markkinoiden ja hankintalähteiden jakaminen. Kilpailunrajoituslakia ei pääsääntöisesti sovelleta konsernisuhteessa olevien yritysten välisiin kilpailunrajoituksiin. Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko yrityksellä ollut itsenäistä ratkaisuvaltaa vai onko se toiminut konsernin sisäisen työnjaon määräämällä tavalla. Jos yritysten väliset sopimusjärjestelyt, esimerkiksi hintayhteistyö, ovat yhden taloudellisen toimintayksikön sisäistä työnjakoa, kilpailunrajoituslaki ei sovellu. EU:n komissio on tapauksessa Christiani & Nielsen (OJ 1969 L165/12) todennut, että markkinoidenjakosopimus emoyhtiön ja sen täysin omistamien tytäryhtiöiden välillä ei ollut kielletty kartelli. Kyseessä oli sama taloudellinen yksikkö ja järjestely oli konsernien sisäinen työnjakojärjestely. Myöhemmässä tapauksessa Viho etc. (OJ C 9/6, ) ei EU:n tuomioistuin enää edes edellyttänyt, että konserniyhtiöiden välisen järjestelyn tuli olla sisäiseen työnjakoon liittyvä järjestely. Em. tapauksissa olennaista on, että todellinen taloudellinen valta ja kontrolli ovat emoyhtiöllä sekä se, että kyseiset yksiköt ovat todellisuudessa muodostaneet yhden kokonaisuuden. Pääsääntönä voidaan sanoa, että kilpailunrajoituslaki ei sovellu TietoEnatorkonsernin sisäisiin sopimuksiin ja järjestelyihin. Sen sijaan kilpailunrajoituslakia sovelletaan TietoEnatorin ja sen osakkuusyritysten välisiin kilpailunrajoituksiin. Tästä jäljempänä kohdassa Yhteisyritykset. Tarjouskartellilla tarkoitetaan tarjouksenantajien yhteistoimintaa tarjouskilpailun yhteydessä. Tarjouskartellikielto koskee myös tarjouskilpailuja tavaran ostamisesta. Kielletty tarjousyhteistoiminta tarkoittaa sitä, että tarjouskilpailussa jonkun on luovuttava tarjouksen tekemisestä jonkun on annettava korkeampi tai alempi tarjous kuin toisen tai

20 (46) 3.4 Hintakartellit Poikkeus tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muuten perustuu yhteistoimintaan. Kielto ei kuitenkaan koske yhteisen tarjouksen tekemistä yhteisestä suorituksesta (ns. konsortio). Yleensä kyse on tilanteesta, jossa suoritus on liian suuri yksittäiselle yritykselle. Jotta yhteistarjous olisi sallittu, edellytyksenä on, että jokainen yritys osallistuu suorituksen täyttämiseen. Yhteistyö ei kuitenkaan saa koskea yritysten hintojen määräämistä. Hintakartellikielto koskee varsinaisia hintoja, mutta myös esimerkiksi alennuksia. Kielto koskee muitakin toimitusehtoja, jotka vaikuttavat hintaan. Tällaisia ovat mm. sopimukset maksuajoista, toimitusmaksuista, rahdeista, takuuehdoista ym. Kiellon piiriin kuuluu myös hintojen ohjeellinen suosittaminen. Kielto koskee paitsi yritysten omista hinnoista sopimista myös jälleenmyyntihinnoista sopimista. Hintakartelleiksi katsotaan myös sopimukset ostohinnoista. Pelkkä kilpailijoiden hintojen, alennusten tai toimitusehtojen myötäily (ns. torikauppailmiö) ei ole kiellettyä. Myötäily ei kuitenkaan saa perustua yritysten väliseen yhteisymmärrykseen. Näytöksi yhteisymmärryksestä voidaan katsoa yritysten tietojenvaihto tai yhteiset tapaamiset ja kokoukset taikka yhtäaikaiset samansuuruiset hinnankorotukset, joita ei voida selittää esimerkiksi raaka-aineiden hintojen muutoksilla. Tietojen tilastointi ja välittäminen kilpailijoille ja asiakkaille ei lähtökohtaisesti ole kiellettyä. Yritysten tilastoyhteistyö ja tietojenvaihto voidaan kuitenkin katsoa keinoksi toteuttaa kielletty hintakartelli. Tietojenvaihto voi koskea esimerkiksi tilausten, tuotannon, myynnin, investointien tai hintojen ilmoittamista. Tietojenvaihtoa arvioidaan tapauskohtaisesti. Tietojenvaihto voidaan katsoa kielletyksi hintakartelliksi, jos liikesalaisuuksiin rinnastettavia tietoja paljastetaan kilpailijoille yksittäisten yritysten hinnoittelu on luettavissa tilastosta tai tiedot ovat hyvin tuoreita. Tietojenvaihtoa ei yleensä katsota kielletyksi, mikäli tiedon kohdejoukko ei ole ennalta rajattu, ts. tietoa saavat sekä asiakkaat että kilpailijat. Merkitystä ei ole sillä, kuka tilastointia ja tiedottamista käytännössä hoitaa (esimerkiksi alan toimialajärjestö tai ulkopuolinen tutkimuslaitos). Merkitystä ei ole myöskään sillä, missä tietoja vaihdetaan (lehdet, erilliset julkaisut). Poikkeus hintakartellikiellosta on mahdollinen, jos yritys pystyy osoittamaan, että kilpailunrajoitus osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeen jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja

21 (46) hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Poikkeuksen edellytyksenä on, että kilpailunrajoitus on välttämätön tehokkuusvaikutusten ym. saavuttamiseksi. Poikkeus ei siten ole mahdollinen, mikäli esimerkiksi tehokkuuden lisäys on mahdollista saavuttaa vaihtoehtoisella, vähemmän kilpailua rajoittavalla keinolla. Poikkeus ei ole mahdollinen myöskään, jos kilpailunrajoitus vähentää olennaisesti kilpailua kyseessä olevilla markkinoilla. Jos järjestelyyn osallistuvien yritysten markkinaosuus on suuri, kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää. Yritys on yksin vastuussa sen varmistamisesta, että sopimusjärjestely tms. täyttää laissa määritellyn poikkeuksen edellytykset. 3.5 Tuotannon rajoittaminen, markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen Samalla tuotantoportaalla toimivat yritykset eivät saa sopia keskenään tuotantokiintiöistä tai osuuksista, tuotannon rajoittamisesta tai tiettyjen tuotteiden valmistuksesta tai palvelujen tuottamisesta luopumisesta. Yritykset eivät saa sopia keskenään myöskään markkinoiden, asiakkaiden tai hankintalähteiden jakamisesta. Poikkeus ko. järjestelyjen osalta on mahdollinen tietyissä erityistapauksissa (ks. yllä kohta 3.4.1). Yritys on yksin vastuussa sen varmistamisesta, että sopimusjärjestely tms. täyttää laissa määritellyn poikkeuksen edellytykset Tuotannonrajoitukset Tuotannonrajoituksia ovat yritysten sopimukset tuotantokiintiöistä tai -osuuksista, tuotannon rajoittamisesta tietylle tasolle tai tiettyjen tuotteiden valmistuksesta luopumisesta. Tuotannonrajoituksiin rinnastetaan investointien rajoitukset. Tuotannon rajoittamisella tarkoitetaan myös palvelujen tuotannon rajoittamista, esimerkiksi sopimusta siitä, että toinen sopijapuoli luopuu tietyn palvelun tuottamisesta. Tuotannonrajoituksista sovitaan usein ylituotantotilanteessa. Tällaiset ns. kriisikartellit, joilla vähennetään alan tuotantokapasiteettia, ovat kuitenkin pääsääntöisesti kiellettyjä Markkinoiden jakaminen Markkinoiden jakaminen on esimerkiksi markkinaosuuksista, markkina-alueista, markkinoitavista tuotteista tai asiakkaista sopimista. Markkinoiden jako voidaan toteuttaa myös epäsuorilla keinoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi määräykset siitä, mihin käyttötarkoitukseen tuotetta tai raaka-ainetta voidaan myydä. Maantieteellinen markkinoidenjako on saavutettavissa myös kilpailijoiden välisillä vastavuoroisilla yksinmyyntisopimuksilla.

22 (46) Markkinoiden jako voi erityistapauksissa myös lisätä tehokkuutta. Esimerkiksi jakelukustannukset voivat vähentyä, kun yritykset keskittyvät vain tiettyihin markkina-alueisiin. Järjestelyn arvioinnissa on olennaista mm. se, kohtaavatko yritykset riittävää kilpailua markkinoilla Hankintalähteiden jakaminen Hankintalähteiden jakaminen eli ostokartelli tarkoittaa yritysten sopimuksia tavaratoimitusten tai -toimittajien jakamisesta. Markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen voi liittyä yritysten myynti- tai ostoyhteistyöhön Tutkimus- ja kehityssopimukset Yritysten tutkimusyhteistoiminta ei yleensä kuulu kartellikiellon piiriin. Jos samalla rajoitetaan yritysten muuta tutkimus- ja kehitystoimintaa kokonaan tai joltakin osin, sopimus voi rajoittaa kilpailua kielletyllä tavalla. Jos esimerkiksi markkinoilla toimii vain kaksi yritystä, joiden tuotteet ovat pitkälle kehiteltyjä ja hintakilpailu on rajoittunutta, tutkimus- ja kehitystoiminta voi olla tärkeä kilpailukeino. Tällöin kilpailun väheneminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa saattaa ylittää pitkällä aikavälillä yhteistyön lyhytaikaiset hyödyt. Tutkimus- ja kehityssopimuksiin saattaa sisältyä velvoitteita, joilla rajoitetaan yhteisen tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyväksikäyttöä esimerkiksi hyödykkeiden markkinoita jakamalla. Mikäli tällaiset rajoitukset ovat välttämättömiä edellytyksiä tutkimusyhteistyön toteuttamiselle, ne voivat jäädä kartellikiellon ulkopuolelle. EU:ssa on annettu tutkimus- ja kehityssopimuksia koskeva ryhmäpoikkeusasetus (2659/2000). Se koskee lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten välisiä sopimuksia. Ryhmäpoikkeusasetus kattaa sopimukset, jotka ulottuvat tutkimus- ja kehitystoiminnasta tulosten yhteiseen hyväksikäyttämiseen eli yhteiseen valmistukseen ja lisensiointiin Poikkeusluvan ulkopuolelle sen sijaan jää mm. yhteinen myynti. Asetus sisältää luettelot ehdoista, jotka ovat sopimuksissa sallittuja ja toisaalta kiellettyjä. Lisäksi asetuksessa on annettu ylärajat mukana olevien yritysten markkinaosuuksille Erikoistumissopimukset Tuotannonrajoituksia koskevan kiellon ulkopuolelle voivat jäädä tehokkuushyötyjä aikaansaavat erikoistumissopimukset. Erikoistumissopimuksissa yritykset luopuvat vastavuoroisesti tai yksipuolisesti tiettyjen tuotteiden valmistuksesta tai palvelujen tarjoamisesta ja antavat vastavuoroisesti tai yksipuolisesti toisen yrityksen valmistaa tuotteita tai tarjota palveluja. Sopimuksiin saattaa sisältyä myös velvollisuus yhteiseen tuotantoon. Kilpailua lisääviksi katsotaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten erikoistumissopimukset, joiden tarkoituksena on parantaa kilpailumahdollisuuksia suuryritysten kanssa.

23 (46) Yhteisyritykset Erikoistumissopimuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota järjestelyn todelliseen tarkoitukseen ja sen markkinoilla aiheuttamiin seurauksiin. Erikoistumisen johdosta alan kilpailu saattaa vähentyä liikaa, jos esimerkiksi tiettyyn tuotantoon ei jää enää muita kilpailijoita eikä uusien yrittäjien alalle tulo ole todennäköistä. Haitalliset vaikutukset ovat myös todennäköisiä, jos erikoistumissopimuksessa mukana olevilla yrityksillä on suuri markkinaosuus. Erikoistumissopimusten sisältämien kilpailunrajoitusten (esimerkiksi markkinoiden jakaminen) arvioinnissa olennaista on, että ne eivät saa palvella muuta tarkoitusta kuin erikoistumista ja että niiden tulee olla välttämättömiä sopimuksen toteutumiselle. EU:ssa on annettu erikoistumissopimuksia koskeva ryhmäpoikkeusasetus (2658/2000), joka koskee lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten välisiä yksipuolisia tai vastavuoroisia sopimuksia erikoistumisesta tuotannossa. Ryhmäpoikkeusasetus ei kata erikoistumissopimuksia, joissa sovitaan erikoistumisesta jakelussa tai tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Asetus sisältää luettelot sallituista ja kielletyistä sopimusehdoista. Asetuksessa myös määritellään mukana olevien yritysten sallitut markkinaosuudet. Yhteisyritys tarkoittaa kahden tai useamman yrityksen muodostamaa erillistä toimintayksikköä, jolla on tavallisesti oma organisaationsa. Perustajayrityksillä on myös yhdessä määräysvalta yhteisyrityksen toimintoihin. Jos yhteisyritys toimii kokonaan jonkin perustajayrityksen määräysvallan alaisuudessa, kyseessä on todennäköisesti emo- ja tytäryhtiön välinen konsernisuhde, johon kilpailunrajoituslaki ei pääsääntöisesti sovellu. Kilpailua rajoittavana ei lähtökohtaisesti pidetä yhteisyritystä, joka hoitaa perustajayhtiöiden sisäisiä organisatorisia tehtäviä (esimerkiksi tietojenkäsittely). Sellaisia eivät ole myöskään yhteisyritykset, jotka hoitavat tehtäviä, jotka eivät kuulu varsinaiseen liiketoimintaan tai joissa on kysymys tarkoituksenmukaisesta resurssien yhdistämisestä (esimerkiksi tutkimus- ja kehittelytoiminta). Yhteisyrityksen perustaminen saattaa rajoittaa perustajayritysten välistä kilpailua taikka perustajayritysten ja yhteisyrityksen keskinäistä kilpailua tavalla, jota joudutaan arvioimaan kartellikiellon nojalla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, ovatko perustajayritykset toistensa kilpailijoita tai potentiaalisia kilpailijoita sillä alalla, jolla yhteisyrityksen on tarkoitus toimia. Kilpailun rajoittuminen on todennäköistä, jos samalla alalla kilpailevat yritykset perustavat yhteisyritykset molempien jo valmistaman tuotteen yhteistä tuotantoa tai jakelua varten. Sama on tilanne, jos yritykset ovat toistensa potentiaalisia kilpailijoita. Mikäli perustajayritykset toimivat täysin eri toimialoilla, yhteisyrityksen perustamisella ei yleensä rajoita kilpailua. Jos kuitenkin perustajayritys on esimerkiksi yhteisyrityksen asiakas, yhteisyrityksen toimintaan voi liittyä kilpailunrajoituksia. Esimerkkinä ovat perustajayritysten keskinäiset tai niiden ja yhteisyrityksen väliset sopimukset kilpailukielloista taikka myynti- ja ostorajoituksista.

24 (46) TietoEnatorin osakkuusyrityksissä toisena perustajaosapuolena on TietoEnatorin asiakas, joka voi olla myös potentiaalinen kilpailija. Edellä kerrotut periaatteet koskevat siis TietoEnatorin osakkuusyrityksiä. Mikäli TietoEnator on ko. toimialalla määräävässä asemassa, tulee sen yhteisyrityksessä toimiessaan ottaa huomioon myös määräävän aseman väärinkäyttöä koskevat kilpailuoikeudelliset säännökset samalla tavoin kuin muissakin asiakassuhteissaan. Perustajayritysten keskinäiset tai niiden ja yhteisyrityksen väliset sopimukset hintayhteistyöstä, tuotannon tai markkinoiden jakamisesta kuuluvat kartellikiellon alaan. Mikäli yhteisyrityksen aikaansaamat tehokkuusedut ovat haittoja suuremmat, mahdollinen hintayhteistyö voi kuulua kilpailunrajoituslain 5 :ssä tai artikla 81(3):ssa määritellyn poikkeuksen alaan. Jos yhteisyrityksen toimintaan ei liity hintayhteistyötä ja yhteisyritys aikaansaa tehokkuusvaikutuksia, voivat kartellikiellon ulkopuolelle jäädä sopimukset tuotannon rajoituksista tai markkinoiden jakamisesta Kilpailukieltosopimukset Yrityskauppasopimuksiin liittyy usein ostajan ja myyjän välisiä kilpailukieltolausekkeita. Niissä myyjä pidättäytyy kilpailemasta ostajan kanssa kaupan kohteena olevalla liiketoiminta-alalla ja -alueella. Kilpailukieltolausekkeet voivat jäädä kartellikiellon ulkopuolelle. Edellytyksenä on, että kilpailukieltolauseke on välttämätön yrityskaupan toteuttamiselle. Lisäksi kilpailukieltolausekkeen on oltava sekä sisältönsä että ajallisen ja maantieteellisen ulottuvuutensa suhteen kohtuullinen. Kilpailukieltolauseke ei saa rajoittaa kilpailua enempää kuin on välttämätöntä yrityskaupan toteuttamiseksi ja hankinnan kohteen liiketoiminnan arvon säilyttämiseksi. Kilpailukielto voidaan katsoa yrityskaupassa välttämättömäksi vain silloin, kun kaupassa siirtyy ostajalle yrityksen taitotieto, maine tai asiakaspiiri. Jos kaupan kohteena on pelkästään yrityksen aineellinen omaisuus, kilpailukieltoa ei voida yleensä pitää välttämättömänä. Kilpailukiellon kestoajan enimmäispituus arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa viittä vuotta on kuitenkin pidettävä enimmäis-pituutena. Viiden vuoden pituista kilpailukieltoa voidaan pitää hyväksyttävänä ainoastaan niissä yrityskaupoissa, joissa siirtyy yrityksen maineen ja asiakaspiirin lisäksi taitotieto. Jos yrityskaupassa siirtyy ainoastaan yrityksen maine ja asiakaspiiri, kaksi vuotta on pääsääntöisesti hyväksyttävä ajanjakso kilpailukiellon kestolle. Jos yrityskaupasta on tehtävä ilmoitus kilpailuvirastolle, käsitellään kilpailukieltolauseke yrityskaupan osana, liitännäisrajoituksena. Edellytyksenä kilpailukieltolausekkeen käsittelemiselle yrityskaupan osana on, että kilpailukielto välittömästi liittyy yrityskauppaan ja on välttämätön sen toteuttamiselle. Tiedon ja Entran välistä yrityskauppaa koskevassa tapauksessa kilpailuvirasto otti kantaa kilpailukieltolausekkeeseen yrityskaupan liitännäisrajoituksena. Tieto oli sitoutunut määrätyin poikkeuksin siihen, ettei se kolmeen vuoteen perusta liiketoi-