Timo Aarrevaara Kuntapäättäjäkoulutus

Transkriptio

1 Kuntademokratian ytimessä Timo Aarrevaara Kuntapäättäjäkoulutus

2 Päätöksenteko demokratian rakenteiden ja toiminnan varmistajana Kuntien tilaa voi tarkastella esimerkiksi rakenteiden tai toiminnallisuuden näkökulmasta Kuntien osalta demokratian keskiössä ovat lautakunnat, joihin saadaan mahdollisimman laaja kirjo erilaisia intressejä ja lähtökohtia Kyky ammentaa voimia ja oivalluksia päätöksentekijöiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta voi olla arvon tuottamisen kannalta tärkeämpää kuin tuotantoprosessin tehokkuuden edistäminen

3 demokratian kaksi suuntaa demokratia toimintana demokratia itseisarvona esim. muodollinen päätöksenteko, päätöksentekijöiden vahvistamisen käytännöt esim. Laadunvarmistus- järjestelmät, jatkuva palaute, asukkaiden ja asiakkaiden kuuleminen itseisarvoinen ja toiminnallinen demokratia täydentävät toisiaan kansalaisten vaikutuskanavien varmistamineni edustuksellisen päätöksenteon täydentäjänä aloitteellisuuden ja tyytymättömyyden joustava kanavoiminen tämä merkitsee, että poliittisen ohjauksen merkitys vähenee ja kuluttajien ohjauksen vaikutusvalta vahvistuu

4 Laadunhallinta voi monilta osin korvata edustuksellisen demokratian perinteistä tehtävää Palvelujen ohjauksessa näkökulman muutos ilmeinen: päätöksentekijän kokemuksesta palvelujen käyttäjän kokemukseen Kuntien palvelutuotanto on avautunut, verkostunut ja monipuolistunut Laadunhallinta ja laadun kehittäminen avaa keskustelun keskeisen alueen palvelutuotannon ydinkysymyksistä Laadunvarmistusjärjestelmien hyödyntäminen tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa ja kehittämistoimenpiteitä Tämä muuttaa päätöksentekijään kohdistuvia odotuksia

5 Monet tuotantoprosessin panostukset jäävät piiloon, puhekulttuurin ilmiöt ovat lähtökohtaisesti näkyviä suomalainen hallinto perustuu voimakkaasti puhekulttuuriin puhekulttuurilla voi olla kirjallista esittämistä tärkeämpi merkitys harkinnalle, päättämiselle ja arvioinnille puhekulttuurilla on keskeinen merkitys asukkaiden kokemalle päätöksenteon arvostukselle rupattelu on aito osa päätöksentekoa ja sen tärkeä edellytys vasta keskustelu, väittely ja dialogi ovat tavoiteltavia päätöksenteon välineitä

6 päätöksenteossa myönteistä vaikutusta ei saada aikaan yksinomaan moitteettomalla valmistelulla oleellista on luoda puhekulttuuri, joka keskittyy valmistelua korostavan puheen (pelisäännöt: tekniset kysymykset, moitteettomuus, perustelut) lisäksi tulevaisuuden avaamiseen (uudet tekijät, periaatteelliset tekijät, taloudelliset tekijät ja uudet kehittämismahdollisuudet) päätöksenteon rationaalisuuteen (tuottavuus, vaikuttavuus, työn tarkoitus, lautakunnan tavoitteet)

7 Hallinnon toiminta on ensisijaisesti verbaalista ja vasta toissijaisesti dokumentoitua Keskusteluissa on kysymys ajatusten vaihdosta ja omien näkemysten esittämisestä päätettävistä asioista: yhteinen kieli joka ylittää yksittäisen ihmisen kokemuksen Väittelyn tavoitteena on saada lautakunta hyväksymään tietty näkemys päätösten sisällöstä Dialogi eroaa näistä olennaisesti siinä, että siinä on kysymys ajattelun uusien ulottuvuuksien avaamisesta ja alkuperäisen ristiriidan ylittävien ratkaisujen etsimisestä

8 Esityksen aineisto Päijät-Hämeen demokratia- työryhmästä sekä lautakuntien puheenjohtajia käsittelevästä aineistosta Tutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen lautakuntien puheenjohtajien näkemyksiä johtamiensa kokousten keskusteluista, väittelyistä ja dialogista aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2005 vain vaalilautakunnat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle niiden erilaisesta luonteesta johtuen 61 kuntaa, 282 vastausa Aineistoon kuuluneeseen kyselyyn vastasi 72,1 % lautakuntien puheenjohtajista (Päijät-Häme 72,0 %) Harisalo & Aarrevaara 2007

9 Miksi lautakuntien puheenjohtajien näkemyksiä on tutkittu? Jos kuntien hallitukset vastaavat hallinnosta, on lautakuntien puheenjohtajien rooli keskeinen palvelujen järjestämisessä Kuntien lautakunnat ja valtuustot muodostavat keskeiset keskustelevan demokratian instituutiot Suomessa Edistämällä dialogia lautakuntien puheenjohtajat voivat kannustaa päätöksentekoa toiminnallisten vaihtoehtojen löytämiseen tai estää niistä keskustelemista Lautakuntien puheenjohtajien toiminnasta riippuu, miten erilaiset näkemykset välittyvät päätöksentekoon.

10 kuinka usein puheiden kohteet esiintyvät lautakunnan päätöksenteossa (hyvin usein tai melko usein-vastaukset) abs % 1. Päätösehdotusten perusteluiden arviointi ,0 2. Päätösehdotusten taloudellisten vaikutusten arviointi ,3 3. Päätösehdotusten tarjoamat uudet kehittämismahdollisuudet187 66,3 4. Päätösehdotusten vaikutus vaikuttavuuteen ,6 5. Päätösehdotusten liittyminen lautakunnan omiin tavoitteisiin ,9 6. Päätösehdotuksiin liittyvät uudet vaikuttavat tekijät ,3 7. Päätösehdotusta koskevat periaatteelliset kannanotot ,8 8. Päätösehdotusten liittyminen lautakunnan tarkoitukseen ,9 9. Päätösehdotusten vaikutus tuottavuuteen ,7 10. Päätösehdotusten valmistelun moitteettomuuden arviointi ,7 11. Päätösehdotusten valmistelun teknisten kysymysten arviointi 73 25,9 Tulevaisuuspuhe, rationaalisuuspuhe ja valmistelupuhe Kokoukset keskimäärin 2 h, joka neljäs yli 3 h

11 päätöksenteossa keskustelu voi tuottaa uusia ajatuksia tai mahdollisuuksia viedä päätöksentekoa eteenpäin näkökulmat eivät aina lähenny keskustelun avulla yhteinen näkemys voi myös loitota keskustelun avulla

12 väittämät lautakuntien puhekulttuurin luonteesta Melko tai Melko tai hyvin harvoin % % 1. Jäsenet vähättelevät toistensa mielipiteitä Jäsenet ymmärtävät toisensa tahallisesti väärin Jäsenet tulkitsevat toisiaan liian nopeasti Jäsenet pitävät kiinni puolueittensa kannoista Jäsenet pitävät kiinni omista mielipiteistään Jäsenet yrittävät ymmärtää toisiaan Jäsenet hakevat yksimielisyyttä 4 95 hyvin usein Harisalo & Aarrevaara 2007

13 väittely toisistaan eroavien mielipiteiden esille tuominen voidaan järjestää jäsentyneellä tavalla jokainen on yhtä oikeutettu kantaansa taustatiedoista riippumatta Kysymys siitä, saavatko kokeneet jäsenet enemmän tilaa keskustelussa (lautakunnan puheenjohtaja puoluekannan mukaan): Kokoomus 36,3; Keskusta 43,7; SDP 45,9 mahdollistaa näkemysten muuttamisen väittelyn aikana rakentava väittely vähentää kinastelua

14 puheenvuorojen käyttäminen ka. kh. Kaikki jäsenet ottavat osaa päätösehdotuksista käytävään keskusteluun Lautakunnassa vain kokeneimmat jäsenet keskustelevat päätösehdotuksista Vain poliittisten ryhmien vetäjät keskustelevat päätösehdotuksista 2,09 1,13 3,02 1,33 4,16 1,18 N = 282 1= hyvin usein, 2 = melko usein, 3 = vaikea sanoa, 4 = melko harvoin, 5 = hyvin harvoin

15 luonnehdinnat keskustelukulttuurista (1 = samaa mieltä, 2 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 4 = jokseenkin eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä) Lautakunnassa on enemmän keskustelua kuin todellista väittelyä ka. sd. 1,42 0,59 Lautakunnassani tulisi keskustella nykyistä selvästi enemmän 3,17 1,09 Valmistelu on tehty (yleensä) niin hyvin, että se vähentää tarvetta keskustella lautakunnassa päätösehdotuksista Lautakunnan päätöksiin vaikuttavat tärkeät keskustelut käydään jo valmistelussa, johon useimmat jäsenet eivät voi ottaa osaa Lautakunnan jäsenet käyvät päätösehdotuksista tärkeimmät keskustelut jo ennen lautakunnan kokousta Lautakunnassa ei ole (juuri) tarvetta keskustella, koska lautakunnan toiminta on niin tarkkaan laeilla, asetuksilla ja valtion ohjauksella säädeltyä Mielestäni lautakunnassa pitäisi väitellä nykyistä selvästi enemmän 2,28 1,04 3,44 1,23 3,57 1,21 3,97 1,15 3,63 1,03

16 dialogi syvällistä vuorovaikutusta, joka auttaa muuttamaan kunkin osallistujan omia näkemyksiä tuo mahdollisuuden etsiä uusia päätökseen vaikuttavia ulottuvuuksia ja kehittää edelleen käsiteltävää asiaa testaa ja kilpailuttaa ajatuksia rohkaisee etsimään ristiriitoja ylittäviä ratkaisuja: toisin kuin väittelyssä dialogi ei lähtökohtaisesti tuota voittajia ja häviäjiä

17 Millaisen yleisarvosanan antaisit lautakuntasi nykyiselle keskustelukulttuurille (ajatellen poliittisen keskustelun ja väittelyn ihanteita kunnallisessa demokratiassa)? N % ei vastausta 5 1,8 1,8 kumul. % erittäin hyvä 59 20,9 22,7 Melko hyvä ,0 89,7 Melko huono 22 7,8 97,5 erittäin huono 1 0,4 97,9 en osaa sanoa 6 2,1 100,0 Yhteensä = erittäin hyvä, 2=melko hyvä, 3 = melko huono, 4= erittäin huono, 5 = en osaa sanoa

18 myönteisiä vaikutuksia syntyy kun jokainen osallistuja on mukana keskustelussa ja asioiden kehittelyssä kun käsittelyssä on riittävän laajoja ja periaatteellisia asioita kun päätöksenteossa tavoitellaan dialogia ristiriitoja korostavan väittelyn sijasta vaikutuksiltaan kokonaisvaltaisessa ja rehellisessä vuorovaikutuskulttuurissa, koska epärehellisyys etäännyttää

19 hallinnon asiantuntijatyössä tarvitaan toiminnallista itsenäisyyttä, päätöksenteossa kokonaisvastuuta poliittinen valta on laajempaa kuin oikeutta tehdä päätöksiä se on myös valtaa joka kohdistuu ongelmien määrittelyyn, ratkaisuvaihtehtojen tuottamiseen ja näkemysten esittämiseen Kokonaisvastuu luo mahdollisuuksia tuottaa ristiriitoja ylittäviä ratkaisuja dialogin avulla vuorovaikutusvalta voi olla yhteiskunnassa vaikutuksiltaan vahvempaa kuin päätöksentekovalta

20 lautakunnissa on keskustelun, väittelyn ja dialogin ammattitaitoa päätöksentekoa vahvistavat käytännöt perustuvat ennemmin vuorovaikutuksen lisäämiseen kuin tuotantoprosessin tehokkuuden parantamiseen Tutkimusaineistosta välittyy positiivinen suhtautuminen päätöksentekoa tukevaan keskusteluun lautakunnissa Lautakuntien puheenjohtajat arvostavat lautakuntien dialogia, mutta näkevät myös rajoitteita mahdollisuudessa perehtyä asioihin syvällisesti Rajoitteita ovat myös esittelijöiden roolin korostuminen ja poliittisten ryhmien etukäteen muodostetut kannat erityisesti kaupungeissa

21 Demokratian luonne muuttuu palvelurakenteen mukana Edustuksellinen demokratia toiminnallinen demokratia toiminnallinen informaatio Lautakunnan on keskustelukulttuurin avulla varmistettava merkityksen antaminen tiedon luominen päätöksen tekeminen kansalaiset ovat sanoneet moniin asioihin jo näkökulmansa asiakkaina Ilman keskustelukulttuuria demokratia näivettyy palveluksi

22 Lähteet Aarrevaara Simola: Parasta demokratiassa. Päijät- Hämeen liitto A167, Harisalo, Risto Aarrevaara, Timo Stenvall, Jari Virtanen, Petri: Julkinen toiminta julkinen politiikka. Tampere University Press Timo Aarrevaara Jari Stenvall: The inherent value of local democracy. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 4:2006. Risto Harisalo & Timo Aarrevaara: Keskustelu, väittely ja dialogi lautakuntien päätöksenteossa. Artikkelit Kunnallistieteellinen aikakauskirja