Oulaskankaan sairaalan auditorio, Oulaistenkatu 5 (kartta ohessa)

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU 6/2010 Kokousaika klo Kokouspaikka Oulaskankaan sairaalan auditorio, Oulaistenkatu 5 (kartta ohessa) Kokouksen osanottajat Varsinaiset jäsenet Kyösti Juujärvi, puh.joht. Eija Säilynoja, varapuh.joht. Tuija Haikola Jari Latvala Jouko Nissinen Kaija Sepponen Esko Valikainen Tuulikki Ukkola Maire Mäki Juha Kukkonen Helvi Kyngäs Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston 1. varapuh.joht. Valtuuston 2. varapuh.joht. Valtuuston 3. varapuh.joht. Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylilääkäri Hallintoylihoitaja Talousjohtaja Tekninen johtaja Henkilöstöjohtaja Hallintolakimies, hallituksen sihteeri Varajäsenet Pirkko Ahokas-Tuohinto Anneli Rajaniemi Jukka Linna Sirkka Kyrö Tuomo Haapalahti Markku Kestilä Juhani Pihlajamaa Minna Åman-Toivio Kimmo Kylmäluoma Sami Klemola Leena Paasivaara Risto Säkkinen Niilo Keränen Esko Kurvinen Mikko Raudaskoski Hannu Leskinen Aino-Liisa Oukka Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Pekka Kaisto Heikki Salumäki Juha Jääskeläinen Sari Haataja MERK. Hallituksen puheenjohtaja KYÖSTI JUUJÄRVI Kyösti Juujärvi Hallituksen sihteeri Sari Haataja Huom! - Ryhmäkokouksia varten on varattu tilat klo 8-9 auditorion läheltä (opastus sairaalarakennuksen pääovelta) - Aamukahvilla klo ovat läsnä Oulaskankaan johtavat viranhaltijat - Kokouksen alussa klo 9.30 alkaen n. 20 minuutin esitys Oulaskankaan sairaalasta - Lounaan yhteydessä lyhyt tutustuminen sairaalaan

2 KOKOUSKUTSU 6/2010 Kokousaika klo Kokouspaikka Oulaskankaan sairaala Asian no Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 2 3 Katsaus 3 4 Liite Oulun kaupungin kuvantamistoimintojen siirtyminen Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen 4 5 Liite Alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen alkaen 7 6 Liite HEMS hallinnointi Oy:n perustaminen (lääkärihelikopteritoiminta) 9 7 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän nimeäminen 12 8 Liite Vuoden 2010 talousarvion mukaisten lainojen otto 15 9 Liite Lääkärisopimuksen (LS) ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) paikalliset järjestelyvaraerät Liite Valviran selvitys- ja selityspyyntö hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon saatavuuden toteutumisesta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Liite Toiminnan laadun mittaaminen: vahinkoilmoitukset, poikkeamat ja sairaalainfektiot sairaanhoitopiirissä Liite Potilasasiamiestoiminta, potilaspalaute, muistutukset ja kantelut sairaanhoitopiirissä vuonna Liite Tilintarkastajan raportti 2/ Tulosalueiden ylihoitajien tehtävään määrääminen Hallintosäännön mukainen ratkaisuvallan siirto hankinta-asioissa ja päätöksistä ilmoittaminen hallituksen otto-oikeuden käyttämistä varten Liite Ohjeet ja tehtävänjako asiakasvarojen hoidosta kehitysvammahuollon tulosyksikössä Viranhaltijoiden päätösten ottaminen Liite Tiedoksiantoasiat 31

3 KOKOUSKUTSU 6/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen Kaija Sepponen ja Esko Valikainen (varalla Tuulikki Ukkola ja Maire Mäki).

4 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:34/ Katsaus - Oulaskankaan esittely - KPK-TTH ja KPK-ICT (Sitra) - Ilari Heikkinen Sitralta esittelee KPK-ICT:n - Tehyn työtaistelun vaikutukset ja hoitoon pääsy - ERVA-laboratorioselvitys Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Katsaus merkitään tiedoksi.

5 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:465/ Oulun kaupungin kuvantamistoimintojen siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen Oulun kaupungin röntgen siirtyy avohoitotaloon Sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa on päätetty avohoitotalon rakentamisesta. Samassa yhteydessä on todettu, että sairaanhoitopiiri on kartoittanut Oulun seudun kuntien kanssa perusterveydenhuollon kuvantamisen tarvetta ja niiden tarkoituksenmukaista järjestelyä. Tämän pohjalta on päädytty seudulliseen malliin, jossa Oulun alueen kuvaukset keskitetään yhteen kuvauspaikkaan. Oulun kaupunki on luopumassa Kontinkankaan sairaalan röntgentiloista. Avohoitotaloon rakentuvat, samoissa tiloissa toimiva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuvausyksikkö muodostaa toiminnallisesti riittävän suuren kokonaisuuden, jossa voidaan hyödyntää tehokkaasti yhteisiä resursseja. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa on todettu, että Oulun kaupungin röntgen siirtyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2010 valmistuvaan avopalvelutaloon, toiminnat aloitetaan vuoden 2011 alussa. Oulun kaupungin röntgenin yhdistäminen sairaanhoitopiirin radiologian vastuualueeseen Sairaanhoitopiirin johto, radiologian klinikka ja Oulun kaupunki ovat selvittäneet Oulun kaupungin röntgenin liittämistä sairaanhoitopiirin radiologian klinikkaan Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan käsitellyt röntgenpalveluiden järjestämistä Oulun kaupungissa, liite. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt: - esittää Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirille Oulun kaupungin röntgenyksikön yhdistämistä PPSHP:n radiologian klinikkaan, - valmistella Oulun kaupungin röntgenin yhdistämisen PPSHP:n radiologian klinikkaan, - että terveysjohtaja Keijo Koski valmistelee yhdistämissopimuksen allekirjoitettavaksi, - aloittaa henkilöstöneuvottelut PPSHP:n kanssa ja - esittää Oulun kaupungin röntgenin yhdistämistä PPSHP:n radiologian klinikkaan kh:lle ja edelleen kv:lle. Oulun kaupungin tekemä selvitys röntgenpalvelujen järjestämisestä Oulun kaupungissa on liitteenä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: - katsoo toiminnallisesti ja taloudellisesti perustelluksi Oulun kaupungin röntgenyksikön yhdistämisen sairaanhoitopiirin diagnostiikan yksikön radiologian vastuualueeseen ja päättää käynnistää tarkemmat neuvottelut asian valmistelemiseksi

6 KOKOUSKUTSU 6/ valtuuttaa diagnostiikan tulosyksikön johtaja Osmo Tervosen valmistelemaan toimintojen yhdistämistä ja yhdistämissopimuksen - valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan asettamaan tarvittavat virkamiestyöryhmät selvittämään mm. omaisuuden siirtymistä ja hinnoittelua sekä siirtyvän henkilöstön asemaa Hall 194 Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin välistä radiologian toiminnan yhdistämissopimusta (liite) on valmisteltu Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan nimeämän vastuuhenkilön terveysjohtaja Keijo Kosken kanssa. Valmistelun pohjana ovat toimineet sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätöksissään määritellyt tavoitteet. Henkilöstön asemaa koskeva sopimus (liite 1) on valmisteltu sairaanhoitopiirin johtajan asettamassa selvitystyöryhmässä, jonka puheenjohtajana on toiminut henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen. Työryhmässä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajia PPSHP:stä ja Oulun kaupungista. Lisäksi sopimukseen ja siirtymiseen liittyviä asioita on käyty läpi yhdessä siirtyvän henkilöstön kanssa. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, laatia ja tehdä suunnitelma henkilöstön asemasta muutostilanteessa. Siirtyvän laitekannan osalta valmistelua on tehty PPSHP:n lääkintätekniikan yksikön kanssa, joka yhdessä laitteita käyttävän henkilöstön ja radiologian klinikan johdon kanssa on määritellyt liitoksen yhteydessä Oulun kaupungin röntgenyksiköstä avohoitotaloon siirtyvät laitteet ja muun irtaimiston (liite 2). Laitteiston arvo on määritelty sopimuksen mukaisesti pohjautuen PPSHP:ssä käytettyyn poistoarvolaskentaan. Oulun kaupungin radiologiatoiminta siirtyy PPSHP:n toiminnaksi liikkeenluovutus-periaatteella. Jatkossa sairaanhoitopiiri myy Oulun kaupungille palveluja samoin perustein kuin se myy ns. suoraostoperiaatteen mukaisesti myös muille kunnille. Toiminta tulee tapahtumaan avohoitotalon tiloissa osana avohoitotalon röntgenyksikön toimintaa. Toiminnan käynnistämistä on suunniteltu yhdessä Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin röntgenhenkilöstön toimesta siten, että v alussa voidaan toteuttaa synergiaedut liittyen laitteiston ja henkilöstön yhteiseen käyttöön. Sopimus mahdollistaa useita etuja, mm. rintasyöpäkuvantamisen yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa toimivat samassa yksikössä sekä seulonta, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kliininen mammografia sekä syöpäpotilaiden preoperatiiviset tutkimukset sekä jatkoseuranta.

7 KOKOUSKUTSU 6/ Diagnostiikka-yksikön johtajan Osmo Tervosen ehdotus: päättää hyväksyä sopimuksen Oulun kaupungin kuvantamistoimintojen siirtymisestä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää - hyväksyä sopimuksen Oulun kaupungin kuvantamistoimintojen siirtymisestä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alkaen - esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee siirtymisen tiedoksi.

8 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:195/ Alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen alkaen Toimintakustannukset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun seudun kuntien syksyllä 2009 asettama suunnittelutyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Tehtävänä oli laatia esitys alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistämiseksi ja toimintasuunnitelma vuodelle Alueellinen apuvälinehanke on edennyt sopimusvaiheeseen (sopimusluonnos, liite). Suunnitelman mukaisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut keskitetään alkaen uuteen apuvälinekeskukseen, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin OYS:n sairaanhoidollisten palvelujen vastuualueena. Alueellinen apuvälinekeskus vastaa koko sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista sekä mukaan liittyvien kuntien apuvälinepalveluista. Kuntoutuksen apuvälinepalvelujen hallinnon, toiminnan ja apuvälineiden hankinnan sekä alueellisen koordinoinnin keskittämisessä on huomioitu ehdotus uudesta terveydenhuoltolaista sekä sairaanhoitopiirin linjaus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta. Kuntalaisten välisten hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää toimintamallia, jossa apuvälineiden tasavertainen ja oikeudenmukainen saatavuus toteutuu. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa ohjaavat valtakunnallinen apuvälinepalveluiden laatusuositus ja sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet. Näin varmistetaan kuntalaisille yhdenmukainen ja tasapuolinen apuvälinepalvelu asuinkunnasta riippumatta. Asiakaslähtöisyysperiaatteen mukaan alueellinen apuvälinekeskus hoitaa yhden oven periaatteella potilaan koko apuvälinepalvelun riippumatta muusta hoidon porrastuksesta. Apuvälinepalveluiden kustannukset ja kysyntä kasvavat väestörakenteen muutoksen, vammautuneiden määrän lisääntymisen, teknologisen kehityksen ja vaatimustason nousun myötä. Erityisesti vanhusmäärän kasvu, asukkaiden toive ja kuntien pyrkimys mahdollisimman pitkään kotihoitoon luo lisääntyviä paineita apuvälinehankintoihin. Kasvavien kustannusten hallinta edellyttää toimivaa palvelujärjestelmää, jossa palvelun sisältö ja laajuus ovat yhdenmukaisia. Keskitetyllä alueellisella toiminnalla arvioidaan saatavan säästöjä verrattuna nykyiseen hajautettuun toimintamalliin. Alueellinen apuvälinekeskus vastaa laaja-alaisesti koko apuvälineprosessista. Toiminnan yhdistyminen tuo synergiaetua erityisesti apuvälinehankintoihin varastoinnin keskittämisellä ja perusterveydenhuollon apuvälineiden kierrätysalueen laajentumisella. Säästöä syntyy myös potilaskohtaisissa arvioinneissa kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työ voidaan yhdistää. Tämän myötä kunnissa vapautuu terapeuttien, apuvälinehuoltajien ja lääkäreiden työpanosta muuhun työhön. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintakustannukset pohjautuvat vuosien 2008 ja 2009 toteutuneisiin ja deflatoituihin apuvälinepalvelujen kustannuksiin erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Talousarviolaskennassa vuodelle 2011 (liite 1) on käytetty em. vuosien keskiarvolukuja. Laskelmissa on yhdistetty kunnalle erikoissairaanhoidon kautta tulleet apu-

9 KOKOUSKUTSU 6/ välinekustannukset sekä kunnan omat apuvälinepalvelujen kustannukset. Lähtökohtana on kustannusneutraali toiminnan käynnistäminen, jolloin palvelujen kokoaminen yhteen keskukseen ei nosta nykyistä yhteenlaskettua apuvälinepalveluiden kustannustasoa. Laskenta pohjautuu nykyisin käytössä oleviin kustannuksiin ja työpanoksiin. Kunnissa apuvälinepalvelua arvioidaan toteutettavan kahden terapeutin ja yhden apuvälinehuoltajan (oman työn ohella) työpanoksen verran. Terapeuttityöpanos jakautuu niin, että yksi työpanos suuntautuu täysin Oulun kaupungin asukkaille ja sen kustannukset on laskettu mukaan Oulun kustannuksiin. Muut työpanoskustannukset on jaettu kuntien kesken apuvälinepalveluihin käytettyjen määrärahojen mukaisella % -osuudella. Kunnat varautuvat vuosien talousarviossaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen toteuttamiseen liittymissopimuksen mukaisella määrärahalla. Kuntia laskutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista erikoissairaanhoidon laskutuksen yhteydessä. Laskutuksessa ei eritellä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälineitä tai työtä. Laskutus jakautuu apuvälineiden käyttömaksuun sekä tuotekohtaiseen palvelulaskutukseen. Laskutuksen rakenne on sama kuin nykyinen apuvälinepalvelujen laskutus erikoissairaanhoidosta. Toiminnan muutoksen myötä tiiviisti erikoisalan toimintaan liittyvät kuulon ja kommunikaation apuvälinekustannukset siirtyvät lääkinnällisestä kuntoutuksesta korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalan omiksi kustannuksiksi. Samoin ko. toiminnan kuntalaskutus tulee jatkossa erikoisalan laskutuksen kautta. Henkilöstö Alueellisen apuvälinekeskuksen henkilöstön siirtoon liittyviä toimenpiteitä suunnittelemaan on perustettu henkilöstötyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ylihoitaja Tuula Ervelius. Työryhmässä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajia PPSHP:stä, Oulun kaupungista ja Haukiputaan kunnasta. Lisäksi sopimukseen ja siirtymiseen liittyviä asioita on käyty läpi yhdessä siirtyvän henkilöstön kanssa. Työryhmä on valmistellut henkilöstön asemaa koskevan sopimuksen (liite 2) liitettäväksi osaksi alueellisen apuvälinekeskuksen sopimusta. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan apuvälinepalvelujen vakinainen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaattein Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöksi. Tällöin henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin ilman palvelusuhteen keskeytystä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää - hyväksyä sopimuksen alueellisen apuvälinekeskuksen perustamisesta - esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee perustamispäätöksen tiedoksi.

10 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:240/ HEMS hallinnointi Oy:n perustaminen (lääkärihelikopteritoiminta) Suomessa on harjoitettu lääkärihelikopteritoimintaa (HEMS = helicopter emergency medical services) 18 vuoden ajan. Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä on tehnyt päätöksen, jonka mukaan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirretään nykyisiltä alueellisilta tukiyhdistyksiltä uudelle yliopistollisten sairaanhoitopiirien perustamalle hallintoyksikölle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat käsitelleet noin vuosi sitten tätä asiaa hallituksissaan ja tuolloin ehdoksi hallinnointiosakeyhtiön perustamiselle asetettiin se, että sairaanhoitopiirien rahoitusvastuu lääkärihelikopteritoiminnasta rajataan lääkintätoimeen. Menneiden vuosien aikana toiminnasta on tehty useita selvitysraportteja, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin. Nykyinen yhdistyspohjainen lääkärihelikopteritoiminta on kuitenkin yleisesti katsottu tulleen tiensä päähän. Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan on sisällytetty maininta lääkärihelikopteritoiminnan turvaamisesta. Myös valmisteilla olevaan terveydenhuoltolakiin sisältyy maininta lääkärihelikopteritoiminnasta. Lain 44 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien tulee vastata alueensa ensihoitopalvelujen lääkäritasoisesta päivystyksestä sekä suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan. ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on: 1. suorittaa valtakunnallinen lääkärihelikopteripalvelun kilpailutus, 2. selvittää koko maan lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden ensihoidollinen tarve, sekä 3. selvittää Erva-piirien tarpeet vuoteen 2016 asti lääkärihelikopterien tuottamien palvelujen osalta mukaan lukien niiden sijoituspaikat. Ministeriö rahoittaa hankkeen 100-prosenttisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut hankkeen vetovastuun yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteisen päätöksen mukaisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on valmistellut ministeriön kanssa lääkärihelikopteritoiminnan järjestämistä ja kehittämistä koskevan aiesopimuksen. Sopimus on liitteenä 1. Sopimukseen sisältyy tärkeänä osana sairaanhoitopiirien edellyttämä yhteinen näkemys siitä, kuinka lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus järjestetään tulevina vuosina. Lähtökohtana on se, että lentotoiminnan kustannukset eivät tule yliopistollisten sairaanhoitopiirien maksettavaksi. Aiesopimuksen mukaan lentotoiminta sisältää helikopterin ja sen edellyttämän ohjaamomiehistön, mukaan lukien lentoavustajan. Valtion rahoitukseen kuuluu aiesopimuksen mukaan lisäksi koko hallinnointiyksikön ja tukikohtien ylläpidosta sekä varustamisesta aiheutuvat kustannukset. Näihin kustannuksiin on valtioneuvoston päätöksellä valtiontalouden kehyksistä vuosille varattu 11,8 miljoonaa euroa/vuosi.

11 KOKOUSKUTSU 6/ Hallintoyksikön perustamista koskeva hanke on myös selvittänyt lääkärihelikopterien optimaaliset sijoituspaikat. Selvitys on liitteenä 2. Yhtiön hallitus päättää tämän selvityksen pohjalta tukikohtien sijoituspaikat. Jotta lääkärihelikopteritoiminta voisi keskeytymättä jatkua vuoden 2011 alussa, tulisi yliopistollisten sairaanhoitopiirien perustaa hallinnointiyksikkö mennessä. Hallinnointiyksikön toiminimi on HEMS hallinnointi Oy. Yhtiön perustamissopimus on liitteenä 3 ja yhtiöjärjestys liitteenä 4. Hankerahoitus kattaa yhtiön toiminnasta tänä vuonna aiheutuvat kustannukset. Perustettavan HEMS hallinnointi Oy:n tehtävänä on 1. helikopteritoiminnan hallinnointi strategisena kumppanina ensihoitopalvelun tarpeisiin - järjestää loppukäyttäjälle helikopterikuljetuspalvelu kilpailuttaa lentotoiminta laatia lentotoiminnan sopimukset valvoa lentotoiminnan sopimusten toteutumista läpi sopimuskauden - hallinnoida tukikohtia rakennukset ja maayksiköt 2. harmonisoida helikopterialustainen ensihoitopalvelu - standardoida koulutus ja menettelytavat - tuottaa kokonaispalvelu Erva-alueiden kanssa huomioiden kansalaisten yhdenvertaisuus 3. toimia suomalaisen HEMS-toiminnan osaamiskeskuksena. Yhtiön osakepääoma on euroa, joka jakaantuu 100 osakkeeseen. Kunkin osakkeen merkintähinta on 100 euroa. Perustamissopimuksen mukaan kukin yliopistollinen sairaanhoitopiiri merkitsee 20 osaketta. Osakkeet on maksettava yhtiölle täysimääräisesti mennessä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää 1. perustaa yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa HEMS hallinnointi Oy:n. 2. hyväksyä yhtiön perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. 3. merkitä 20 yhtiön osaketta merkintähintaan 100 euroa/ kappale.

12 KOKOUSKUTSU 6/ esittää valtuustolle, että se ottaa sopimuksen vaikutukset huomioon talousarviokäsittelyssä.

13 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:196/ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän nimeäminen Asiantuntijatyöryhmän esitys Toimintatapa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi omistajastrategian, jossa on linjattu omistajaohjauksen tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle Omistajastrategian keskeisiä tarkastelukohteita ovat: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus Tietojärjestelmät Sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Kiinteistöt ja investoinnit EVO-tutkimustoiminta Omistajaohjauksen malli Omistajastrategian valmistelusta on vastannut hallituksen nimittämä omistajastrategiatoimikunta ja sen apuna on toiminut erillinen asiantuntijatyöryhmä. Valtuuston hyväksymässä omistajastrategiassa on esitys, jonka mukaisesti: Sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen tueksi perustetaan kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin asiantuntijoista muodostuva virkamiestyöryhmä, joka on sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä. Virkamiestyöryhmän nimittämistä on valmisteltu yhdessä omistajastrategiatoimikunnan ja sen asiantuntijatyöryhmän toimesta. Asiantuntijatyöryhmän hyväksymän esityksen mukaisesti uuden työryhmän nimi on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä (advisory board) ja sen keskeisenä roolina on kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välisen yhteistoimintamenettelyn kehittäminen, ohjausmallin rakentaminen sekä omistajastrategian linjausten toimeenpanon seuranta ja arviointi yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän toiminta on säännöllistä ja sen toimintaa ohjaa vuosittain laadittu työsuunnitelma. Lisäksi on tarpeen ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua jäsenkuntien kanssa kaksi kertaa vuodessa järjestettävällä (keväällä ja syksyllä) kuntaneuvottelutapahtumalla, jotka voidaan pitää joko maakunnallisena tai alueellisena tilaisuutena (Oulu pohjoinen ja Oulu eteläinen).

14 KOKOUSKUTSU 6/ SHP:n toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen Menetelmät Kehittäminen Marras Joulu Tammi Seuranta Arviointi Helmi Maalis Kuntakokous Loka Huhti Kuntakokous Yhteensovittaminen Järjestämissuunnit. Syys Elo Heinä Kesä Touko Lähtökohdat Tavoiteraamit SHP:n raamiesitys Koordinaatiotyöryhmän vuosityökaavio Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden väliset ja yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin väliset asiantuntijaneuvottelut työnjaosta ja palvelujen tuottamisesta Työryhmän kokoonpano ja nimittäminen Työryhmän nimittää sairaanhoitopiirin hallitus. Jäseniksi nimitetään kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin johdon asiantuntijoita. Kuntien ja yhteistoiminta-alueen jäseniä on noin 10 ja sairaanhoitopiiri nimeää omat edustajansa työryhmään. Kokoonpanolla olisi hyvä olla monipuolinen kunta-, talous- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osaaminen. Työryhmän jäsenet nimitetään valtuustokaudeksi ja puheenjohtajuus on alueittain kiertävä. Työryhmän esittelijä(t) on sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen johtava(t) viranhaltija(t). Myös sihteerin tehtävään nimetään henkilö sairaanhoitopiirin hallintokeskuksesta. Sairaanhoitopiirin johtaja koordinoi yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa käsittelyyn tulevat asiat. Myös työryhmän jäsenet voivat esittää asioita valmisteluun ja käsittelyyn. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää nimittää omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän, jonka tehtävänä on: 1. Toimia sairaanhoitopiirin hallituksen apuna omistajakuntien näkemyksen huomioon ottamisessa sairaanhoitopiirin toiminnassa. Tähän liittyy omistajaohjausmallin rakentaminen sisältäen sopimusohjauksen periaatteiden, menetelmien sekä talousarvioon liittyvät neuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa. Ohjausmalli pitää sisällään myös rahoitus- ja kehyssopimuksen ja mahdollisten kannusteiden määrittämisen.

15 KOKOUSKUTSU 6/ Palvelujen järjestämissuunnitelman (uudessa terveydenhuoltolakiesityksessä terveydenhuollon yhteistyösuunnitelma) yhteen sovittaminen, seuranta ja arviointi sekä koko palveluketjun hallinnan kehittäminen. Erityishuomio on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaossa, tukipalvelujen sekä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin roolin tarkastelussa (näiden rooli palvelujen tuottajana) kuntien/yhteistoimintaalueiden palvelustrategioiden linjausten mukaisesti. Tehtävään sisältyy sekä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden että yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välisen työnjaon ja yhteistyön tarkastelu. 3. Seurata sairaanhoitopiirin talouden kehitystä ja tuottavuuden kasvua sekä tehdä ehdotuksia niistä mittareista ja palautejärjestelmästä, joilla toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan sekä arvioida tavoitteiden toteutumista omistajaohjauksen näkökulmasta yhteistyössä sairaanhoitopiirin johdon kanssa. Työryhmän toimikausi on valtuustokausi. Samalla hallitus päättää nimetä koordinaatiotyöryhmään seuraavat jäsenet: Sinikka Salo, Oulun kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Keijo Koski, Oulun kaupunki Jari Parkkonen, Oulun kaupunki Sirkku Pikkujämsä, Haukipudas Pekka Rajala, Liminka Kirsti Ylitalo, Oulunkaari Timo Halonen, Kuusamo Hannu Kallunki, Raahe Anne Knaapi-Lamminen, Kallio Jouko Luukkonen, Helmi Johanna Kiiskilä, Selänne Hannu Leskinen, PPSHP Aino-Liisa Oukka, PPSHP Pasi Parkkila, PPSHP, työryhmän sihteeri

16 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:460/ Vuoden 2010 talousarvion mukaisten lainojen otto Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi kokouksessaan , että a) hallituksella on oikeus ottaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle pitkäaikaista lainaa investointimenojen kattamiseen vuonna 2010 talousarvion rahoituslaskelman mukaisesti enintään 34,8 milj. euroa, Avohoitotalon rakentamiseksi ja laitehankintoihin hallitus päätti ottaa vuonna 2008 kilpailutuksen perusteella Kuntien eläkevakuutuksesta 48,2 milj. euron (+ pääomitettavat korot) lainan siten, että lainaa nostetaan vuosittain rakennuskustannusten ja hankintojen jaksottumisen mukaan. Avohoitotalon rakentaminen aloitettiin elokuussa 2008 ja lainarahoitusta käytettiin ko. vuonna 6 milj. euroa. Vuonna 2009 lainaa on nostettu 17 milj. euroa, tammikuussa 8 milj. euroa ja 9 milj. euroa kesäkuussa. Avohoitotalon vuoden 2010 rakentamissuunnitelman ja laitehankintojen toteuttamiseksi Kuntien eläkevakuutuksen myöntämää lainaa nostetaan yhteensä 24 milj. euroa, 6 milj. euroa tammikuussa, maaliskuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. Talousarvioon sisältyvän rahoituslaskelman mukaan 10,8 milj. euron muulla kuin avohoitotalon lainoituksella katetaan investointiosan rakentamiserittelyssä esitettyjä rakennushankkeita ja perusparannuksia. Rahoituksen hankkimiseksi on pyydetty tarjoukset 10,8 milj. euron lainasta klo mennessä seuraavilta rahoituslaitoksilta: Kuntien eläkevakuutus, Kuntarahoitus Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj ja Sampo Pankki Oyj. Rahoituslaitokset antoivat määräaikaan mennessä tarjouksen, paitsi Pohjola Pankki Oyj ei antanut tarjousta. Tarjouspyyntö seuraa esityslistan liitteenä. Saatujen lainatarjousten perusteella on tehty esityslistan liitteenä oleva korkovertailu. Rahoituslaitokset tarjoavat lainaa tarjouspyynnön mukaisesti 5 tai 8 vuoden laina-ajalle, vaihtoehtoisesti 6 kk:n euriborkorolla lisättynä korkomarginaalilla tai kiinteäkorkoisesti, lyhennykset ja korko puolivuosittain. Pyydetyn rahoituksen kokonaismäärä voidaan jakaa eri viitekorkosidonnaisuuksiin ja luototus on ilman vakuutta. Laina on mahdollista nostaa kahdessa erikseen sovittavassa erässä. Tarjousvertailu on tehty lainatarjouspyynnön mukaisin perustein. Tarjousvertailun perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä lainan sopiminen vaihtuvaan viitekorkoon on selvästi edullisempi vaihtoehto. Kansainvälinen talouselämän toipuminen viime vuosien taloustaantumasta on alkanut ja myös Suomessa on selkeät viitteet talouden kasvusta. Pitkien korkojen nousu heijastuu ennen pitkään myös Euroopan korkoihin. Korkotason arvioidaan yleisesti saavuttaneen pohjatason ja kääntyvän nousuun. Sairaanhoitopiirillä on pitkäaikaista lainaa yhteensä 59,5 milj. euroa, josta 3,3 milj. euroa on erityishuoltopiirin toiminnan mukana siirtynyttä lainaa. Voimassa olevien lainojen korot on sovittu vaihtuville viitekoroille. Sairaanhoitopiirin lainojen korkosuojaus ja lainarahoituksen jakaminen vaihtuvakorkoiseen ja kiinteäkorkoiseen viitekorkoon on ajankohtaista uusia lainapäätöksiä tehtäessä. Korkovertailun mukaisesti Kuntarahoitus Oyj:n tarjous on edullisin sekä vaihtuvakorkoisen että kiinteäkorkoisen lainoituksen osalta.

17 KOKOUSKUTSU 6/ Talousjohtajan ehdotus: a) päättää hyväksyä 10,8 milj. euron lainarahoituksen Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen perusteella siten, että lainamäärästä 5,4 milj. euroa otetaan 8 vuoden laina-ajalle sidottuna vaihtuvakorkoinen Euribor 6 kk + 0,380 korkotasoon ja 5,4 milj. euroa otetaan 8 vuoden laina-ajalle, jaksoittain kiinteäkorkoinen laina, korkoindikaatio 2,550 % p.a. (koron tarkistus 5 vuoden kuluttua). b) valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan ja talousjohtajan allekirjoittamaan valmisteltavan lainasopimuksen mukaiset asiakirjat. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen.

18 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:159/ Lääkärisopimuksen (LS) ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) paikalliset järjestelyvaraerät Lääkärisopimus (LS) Teknisten sopimus (TS) Lääkärisopimuksen sairaalalääkärien liitteessä 3 ja sairaalahammaslääkärien liitteessä 4 on sovittu paikallinen erä 0,15 % käytettäväksi päivystysjärjestelyjen tukemiseen sekä tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen ja henkilökohtaisiin lisiin ottaen huomioon samapalkkaisuuden edistäminen ja alan kilpailukyvyn ylläpitäminen. Järjestelyerä lasketaan lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien tammikuun 2010 palkkasummasta. Erä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen palkkausepäkohtien korjaamiseksi. TS-10:n allekirjoituspöytäkirjan 2 :n mukainen järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi on 0,4 % Erän suuruus lasketaan TS-sopimuksessa olevan henkilöstön tammikuun palkkasummasta. Järjestelyerä kohdennetaan pääsääntöisesti tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja niihin tehtäviin, jotka ovat eniten jäljessä pisteytyksestä tai pisteyttämättömissä tehtävissä eniten jäljessä tehtävän vaativuustasosta. Järjestelyvaraerän täytäntöönpanosta on käyty neuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Neuvotteluissa on päästy yksimielisyyteen. Pöytäkirjat neuvotteluista ovat liitteenä. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää hyväksyä neuvottelutuloksen. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen.

19 KOKOUSKUTSU 6/ DIAARI:348/ Valviran selvitys- ja selityspyyntö hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon saatavuuden toteutumisesta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on päivätyllä kirjeellä (liite) pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselta selvityksen ja selityksen koskien hoidon tarpeen arviointia ja hoidon saatavuutta sairaanhoitopiirissä. Selvitys ja selitys on annettava mennessä. Erikoissairaanhoitolain 5 :n 3 momentin mukaan Valvira ohjaa ja valvoo erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoitolain 31 :ssä määritellään aikarajat hoidon tarpeen arvioinnille ja hoitoon pääsylle. Lähete on arvioitava 3 viikon kuluessa sen saapumisesta ja lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelussa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Erikoissairaanhoitolain 52 :ssä säädetään mahdollisista toimenpiteistä, jos hoidon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan puutteita. Valvira ja aluehallintovirasto voivat valvontaviranomaisina antaa sairaanhoitopiirille määräyksen puutteiden korjaamisesta sakon uhalla. Edelleen lain 53 :ssä säädetään, että valvova viranomainen voi antaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisuuden varalle, jos kuntayhtymän todetaan mainitun lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetelleen virheellisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä. Valvontaviranomaiset voivat myös kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen. Valvira on nyt pyytänyt sairaanhoitopiiriltä selvitystä ja selitystä koskien lähetteiden käsittelyä aikuispsykiatrian, lastentautien ja neurokirurgian erikoisaloilla, sairaanhoitopiirin hoitojonotilannetta ja erityisesti tilannetta kirurgian erikoisalalla. Valvira harkitsee ensisijaisesti määräystä tilanteen saattamisesta lain edellyttämälle tasolle ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvoittamista noudattamaan mainittua määräystä sakon uhalla. Selvitys on annettava Valviralle ja aluehallintovirastolle mennessä. Psykiatrian, lastentautien, neurokirurgian ja kirurgian erikoisalat antavat selvityksensä mennessä johtajaylilääkärille, joka antaa selityksensä. Selvitykset ja selitys toimitetaan valvovalle viranomaiselle määräaikana.

20 KOKOUSKUTSU 6/ Johtajaylilääkärin esitys: merkitsee tiedoksi kokouksessa esitettävän selvityksen Hall 36 Kokouksessa jaettiin Valviralle annettu selvitys, liite. Päätös: hyväksyi johtajaylilääkärin esityksen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on päätöksellään (Dnro 979/ /2010) antanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille määräyksen hoidon saatavuuden saattamisesta lain edellyttämälle tasolle mennessä (viidensadantuhannen) euron sakon uhalla, liite. Samalla kuntayhtymä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että hoidon saatavuus myös tulevaisuudessa toteutuu lain mukaisesti. Edelleen Valvira velvoittaa sairaanhoitopiirin antamaan selvityksen siitä, miten hoidon saatavuus on saatettu lain edellyttämälle tasolle. Valviran päätös perustuu annettuihin selvityksiin ja selityksiin sekä annettuun lisälausuntoon sekä aluehallintoviraston lausuntoon. Aluehallintovirasto toteaa, että sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen tavoitteet ja alueen hoidontarpeeseen vastaaminen on vaikea sovittaa yhteen. Johtajaylilääkärin esitys: merkitsee Valviran päätöksen tiedoksi.