SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-20:46 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 38 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 39 Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa 5 40 Elävä maaseutu, käyttötalouden osavuosikatsaus, elokuu Elävän maaseudun vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 42 Ritajärven luonnonsuojelualue ja sen kehittäminen Erkkilänmaan yksityistien perusparantamisavustus Sastamalan kaupungin metsien tilanne Viranhaltijapäätös Ilmoitusasiat Sastamalan kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-20:46 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Naatula Ilkka puheenjohtaja Lakkinen Sinikka jäsen, varapuheenjohtaja Koskinen Kirsi jäsen Pärssinen Ari-Pekka jäsen Rajala Timo jäsen Toivo Johanna jäsen Toivola Helvi jäsen Virtanen Seppo jäsen Jokinen Jenni kaupunginhallituksen edustaja Pylsy Katariina maaseutujohtaja Ahvonen Mailis pöytäkirjanpitäjä Puro Raili lomituspalvelupäällikkö Korhonen Kalevi maaseutupäällikkö Hanhijärvi Jani hankekoordinaattori Poissa Mörtti Tapio jäsen Kurtti Jenna nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Ilkka Naatula puheenjohtaja :t Mailis Ahvonen pöytäkirjanpitäjä Timo Rajala Ari-Pekka Pärssinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III kerros, Puistokatu 10, SASTAMALA

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MAALTK 37 Kuntalain 58 :n mukaan muu kunnan toimielin, kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön 47 :n mukaan kokouskutsu lähetetään sähköisesti ja siinä on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään tai toimitetaan sähköisesti mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta MAALTK 38 Hallintosäännön 49 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. että maaseutulautakunnan pöytäkirja tarkastetaan kahden valitun jäsenen toimesta heti kokouksen jälkeen 2. valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Tapio Mörtin ja Ari-Pekka Pärssisen. Päätös: Maaseutulautakunta valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi Ari-Pekka Pärssisen ja Timo Rajalan. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa MAALTK 39 Hallintosäännön 47 :n mukaan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus maaseutulautakunnan kokouksessa on kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, teknisellä johtajalla, kaupunginhallituksen edustajalla sekä nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla, jonka puheoikeudesta lautakunta tekee eri päätöksen (HS 47 ). Muiden läsnäolosta päättää lautakunta erikseen tapauskohtaisesti. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan viranhaltija, työntekijä ja luottamushenkilö on itse päävastuussa esteellisyytensä arvioimisessa. Tästä huolimatta myös esimiesten ja toimielinten esittelijöiden tulee valvoa, että esteelliset eivät osallistu päätöksentekoon. Toimielimen jäsenen esteellisyyden ratkaisee toimielin itse. Jäsenten mahdolliset pysyvät esteellisyydet tulee kirjata toimielimen järjestäytymiskokouksessa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että hallintosäännön mukaisen läsnäolo- ja puheoikeuden omaavien lisäksi tässä kokouksessa on maaseutujohtajan lisäksi läsnä asiantuntijoina: maaseutupäällikkö Kalevi Korhonen :t 40-41, 47 lomituspalvelupäällikkö Raili Puro :t 40-41, 47 projektipäällikkö Jani Hanhijärvi 42 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Elävä maaseutu, käyttötalouden osavuosikatsaus, elokuu /02.02/2014 MAALTK 40 Prosessien on raportoitava kaksi kertaa talousarviovuoden aikana sekä tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä talousarvion toteutumisesta. Raportit laaditaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteiden mukaan. Ne annetaan kirjallisena kaupunginhallitukselle sekä toimitetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Myös liikelaitosten tulee antaa vastaavat raportit samassa aikataulussa. Talousarvion toteutumisen jatkuvaan seurantaan ja ennakointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Poikkeamiin prosessien tulee reagoida välittömästi. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaisesti prosessien tulee sovittaa toimintansa niin, että valtuuston myöntämät määrärahat eivät ylity. Seurannan yhteydessä arvioidaan koko vuoden toteutumaa. Mikäli nettomäärärahassa ennakoidaan ylitysriski, prosessin tulee ottaa käyttöön uusia tasapainottavia toimenpiteitä tarvittavassa laajuudessa. Prosessit ja niiden luottamustoimielimet vastaavat käyttösuunnitelmiensa seurannasta. Talousarvion toteutumistilanne sekä arvio määrärahojen riittävyydestä tulee saattaa luottamustoimielimille tiedoksi kuukausittain. Lähtökohtaisesti nettomäärärahojen lisäyksiä ei talousarviovuoden aikana tehdä. Jos lisäystarvetta tasapainotustoimenpiteistä huolimatta jollain tehtäväalueella ilmenee, tulee ennen määrärahan lisäysesitystä toimia talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä esitetyn mallin mukaisesti. Puutteellisesti valmistellut määrärahojen muutosesitykset palautetaan ydinprosessin täydennettäväksi. Tuottavuustoimenpiteet ja toiminnan muutokset Talousarvio sisältää prosessikohtaisia tuottavuustoimenpiteitä vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuosille. Osavuosikatsauksessa raportoidaan näiden toteutumisesta ja valmistelutilanteesta. Talousarviossa on määritelty osaprosesseittain toiminnan kehittämisen painopistealueet ja toiminnan olennaiset muutokset suunnitelmakaudelle. Myös näiden toteutumis-/valmistelutilanteesta raportoidaan osavuosikatsauksessa. Erikseen laaditaan raportti talousarvion lukuun 3.1. sisältyvien tasapainotustoimenpiteiden toteuttamisvaiheesta (kts. huhtikuun vastaava raportointi).

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Toteutuman oikaisut ja jaksotukset Osavuosikatsauksen toteutumatiedoissa prosessien tulee jaksottaa ne tulo- ja menoerät, jotka kertyvät vuoden aikana epätasaisesti. Näistä eristä osavuosikatsauksessa huomioidaan kahdeksaa kuukautta vastaava osuus. Jaksotukset tehdään olennaisuuden periaatetta noudattaen. Prosessin kokonaismäärärahan suuruudesta riippuen jaksotusraja on euroa. Tätä pienempiä tuloja ja menoja ei ole tarpeen jaksottaa. Myös heinäkuulla maksetut lomarahat jaksotetaan em. euromäärärajoissa. Tulo- ja menoarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumista koskeva raportointi Prosessien tulee osavuosikatsauksessa arvioida tuloarvioidensa ja määrärahojensa sekä sitovien toiminnallisten tavoitteidensa osuvuutta tammi-elokuun toteutuman pohjalta. Osavuosilomakkeella kukin osaprosessi esittää arvionsa koko vuoden toteutumasta. Osavuosikatsausta varten hallintokunnat laativat seurantalomakkeen kustakin talousarvioon sisältyvästä osaprosessista/liikelaitoksesta. Lomakepohjat toimitetaan prosesseille erikseen. Lomakkeella raportoidaan - Toiminnan painopisteistä ja toiminnan olennaisista muutoksista ajalla Talousarviossa vuodelle 2015 määriteltyjen tuottavuustoimenpiteiden toteutumisesta elokuun loppuun mennessä. Samalla tulee arvioida, mikä on ollut toimenpiteiden euromääräinen vaikutus kyseisenä ajanjaksona. - vuosille kohdentuvan tuottavuustyön valmistelutilanteesta, mikäli ko. toimenpiteitä/päätöksiä on jo toteutettu - Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuma 08/2015 (tuloskortti) - Tunnusluvut, toteutuma 08/2015; samalla tulee tarkistaa aikaisempien vuosien tiedot - Talouden toteutumista koskevat tiedot - Jaksotuksiin sisältyvät erät (aihe ja euromäärä) Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. hyväksyä Elävän maaseudun osaprosessin osavuosikatsauksen 08/2015 (ajalta jaetun oheismateriaalin mukaisena 2. ilmoittaa kaupunginhallitukselle, että valtuuston hyväksymät talouden tasapainotustoimenpiteet ovat toteutuneet 3. antaa kirjallisena kaupunginhallitukselle Elävän maaseudun osaprosessin osavuosikatsauksen 08/2015 (ajalta

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta ) 4.saattaa osavuosikatsauksen kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi 5. merkitä tiedoksi vuoden 2015 talousarvion tammi-elokuun toteumatilanteen. 6. esittää koko vuoden talousarvion toteuman arviona, että Elävän maaseudun osaprosessi pysyy vuoden 2015 talousarviossa 7. ilmoittaa kaupunginhallitukselle, että tuottavuutta parantavina toimenpiteinä on tehty laajempaa yhteistyötä naapurikuntien, eri sidosryhmien, Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessin, Sastamalan Yrityspalvelun sekä alueellisten EU-hankkeiden kanssa. Palvelujen ja toiminnan järjestämisessä on toteutettu asiakasnäkökulma, tarkoituksenmukaisuus ja kokonaistaloudellisuus. Toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta on parannettu mm. sähköisen asioinnin laajamittaisella edistämisellä. 8. Maaseutujohtajalle annetaan valtuudet hyväksyä osavuosikatsaukseen tarkennetut tiedot. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Elävän maaseudun vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 554/02.02/2015 MAALTK 41 Sastamalan kaupungin käyttötalouskustannusten voimakas vuosittainen kasvu taittui vuonna 2014 ja maltillisen kustannuskehityksen ennakoidaan jatkuvan myös vuonna Kustannuskehitykseen ovat vaikuttaneet alhaisen inflaation ja maltillisen palkkaratkaisun ohella useat eri prosesseissa käynnistetyt tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Yleisestä talouskehityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen myös tulopohja on heikentynyt, eikä käyttötalouden korjausliike yksistään ole riittävä talouden tasapainottamiseen. Vuodelle 2015 päätetty tuloveroprosentin korotus lisää verotuloja noin 2,5 milj. eurolla, jonka vaikutuksesta talousarvio on tasapainossa. Vuoden 2015 talousarvion toteutuminen edellyttää määrätietoista tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista ja tiukkaa kustannusten seurantaa. Alkuvuoden toteutumatietojen perusteella prosessit eivät ole ennakoineet oleellisia poikkeamia määrärahoihinsa. Vuonna 2016 lisähaastetta kaupungin talouden tasapainotukselle antavat valtionosuusuudistuksen toteutus täysimääräisesti, yhdistymisavustuksen päättyminen sekä yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen sekä vuonna 2017 lisäksi Huittisten puhdistamon toiminnan käynnistyminen. Näiden tulosta heikentävä yhteisvaikutus on noin 4 milj. euroa. Tuottavuustoimenpiteillä on tulevassa taloussuunnittelussa keskeinen merkitys. Tavoitteena on hidastaa kustannusten kasvupainetta vuosittain noin yhdellä prosentilla. Tältä pohjalta vuoden 2016 toimintakulujen enimmäiskasvu asetetaan yhteen prosenttiin siten, että toteutettavista tuottavuustoimenpiteistä ja toiminnan muutoksista riippuen prosessikohtainen muutos voi vaihdella nollan ja yhden prosentin välillä. Lisäksi huomioidaan yhdistymisavustustulon päättymisen nettomenoja lisäävä vaikutus 1,0 milj. euroa. Näillä olettamuksilla toimintakate on 136,6 milj.euroa. Vuosien taloussuunnittelun tavoitteeksi asetetaan talouden tasapaino siten, että tulos on positiivinen ja velkamäärä ei kasva. Tuloveroprosentti säilyy suunnitelmakaudella lähtökohtaisesti nykyisellä tasolla. Tavoitteeksi asetetaan on noin 7-8 milj. euron vuosikate ja enintään samansuuruinen nettoinvestointitaso julkistetun uuden hallitusohjelman mukaan julkista taloutta sopeutetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla, joista kuntien osuus on n. 700 milj. euroa. Mikäli hallitusohjelmaan sisältyvää yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin euron vahvistusta julkiseen talouteen. Hallitusohjelma sisältääkin useita kuntien talouteen ja toimintaan suoraan vaikuttavia toimenpidekokonaisuuksia. Hallitusohjelman kuntakohtaisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa voida arvioida eivätkä ne sisälly kesäkuun lopulla annettavaan alustavaan talousarvioraamiin. Hallitusohjelman mukainen normien purku ja yksityiskohtaiseen ohjaukseen liittyvät toimet tulevat kuitenkin huomioitavaksi myös Sastamalassa vuosien suunnittelussa ja toiminnassa täysimääräisesti. Tuleviin muutoksiin varaudutaan ennakoivalla suunnitteluotteella. Yleisen talouskehityksen ennustetaan olevan heikkoa myös lähivuosina, mikä hidastaa kuntien verotulopohjan kehitystä. Viimeisimpien talousennusteiden mukaan BKT:n arvioidaan jäävän tänä vuonna 0,5 prosentin tuntumaan tai painuvan lähelle nollaa. Vuonna 2016 kasvuksi arvioidaan noin 1-1,5 prosenttia. Inflaatioennuste vuodelle 2015 on vajaat 0,5 prosenttia ja tulevina vuosina hieman yli prosentin. Näistä lähtökohdista seuraava taloussuunnittelukausi tulee olemaan edelleen huomattavan haasteellista. Vuosien talousarviovalmistelun yhteydessä valtuusto päätti talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeisistä linjauksista. Taloutta tasapainotetaan seuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla: 1.Tulojen lisääminen; kunnallisveron korotus 0,75 % (toteutettu v. vuonna 2015) sekä kohtuulliset maksu korotukset kaikkiin toimintoihin. 2.Rakenteelliset ratkaisut 3,0 milj. euroa 3.Pienet tuottavuustoimenpiteet 2,0 milj. euroa Tuottavuustyötä jatketaan päätettyjen linjausten mukaisesti. Tuottavuustyössä otetaan huomioon myös valtakunnalliset tuottavuusja tuloksellisuustavoitteet ja -mittarit. Periaatteita uusien tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden suunnitteluun -Valmistelussa huomio väestönkasvua ja työllisyyttä lisääviin toimenpiteisiin (verotulovaikutus usean vuoden viiveellä). -Lakisääteiset peruspalvelut etusijalla, huomioidaan tulevat valtakunnalliset linjaukset -Vapaaehtoiset tehtävät toissijaisesti; voidaanko jostain luopua? -Palvelutarvetta vähentävät ennaltaehkäisevät toiminnat keskiössä -Uudet toimintatavat -Palvelutasotarkastelu

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Palveluverkkotarkastelu -Toimintaprosessien yksinkertaistaminen -Tilaratkaisut; tarpeettomista tiloista luopuminen -Peruskorjaustarpeiden yhteydessä toimintojen uudelleenjärjestelymahdollisuuksien selvittely -Tuottavuus- ja tasapainotustoimenpiteiden pysyvä nettokustannustasoa alentava vaikutus. Taloussuunnitelman käyttötalousosa ja investointiosa laaditaan kolmivuotiskaudelle Lisäksi valmistellaan investointien hahmotelma vuosille Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 talousarvion valmisteluohjeen, jota täydennetään ja siihen sisältyvää talousraamia täsmennetään elokuulla tarkempien tulopohjaennusteiden, kesäkuun toteutumatietojen sekä hallitusohjelmaa tarkentavien tietojen pohjalta. Ydinprosessien ja liikelaitosten tehtävänä on valmistella hallituksen antamien ohjeiden mukaiset talousarvioesityksensä. Toimielimiltä ei pyydetä avoimia talousarvioehdotuksia, vaan ehdotukset tulee laatia ja yhteensovittaa niin, että hallituksen määrittelemässä talousarvion kokonaisraamissa pysytään. Talousarvioehdotusten tulee sisältää selvitys tuottavuutta edistävistä toimenpiteistä sekä muista ratkaisuista, joilla talousarvioraami voidaan vuonna 2016 toteuttaa. Talousarvio ja taloussuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaan. Strategiasta johdettujen ydin- ja osaprosessien sitovien toiminnallisten tavoitteiden tulee olla kaupungin toiminnan kannalta olennaisia ja vastata sisällöltään valtuuston päätöksentekotasoa. Sitovien tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa prosessin omin toimenpitein. Tavoitteet tulee asettaa täsmällisesti, realistisesti ja oikeassa suhteessa tehtävälle osoitettuihin määrärahoihin ja muihin resursseihin. Tavoitteiden tulee olla myös mitattavia siten, että niiden toteutuminen on tilinpäätösvaiheessa selkeästi todennettavissa. Talousarvion sitovat tavoitteet esitetään tuloskorttimuodossa. Osaprosessien sitovien tavoitteiden ohjeellinen määrä on noin 3. Valtuustotason tavoitteina tulee erityisesti nostaa esille -vaikuttavuus-/asiakasulottuvuus (vaikuttavuusmittarit, hyvinvointi-indikaattorit, elämänhallinta) -elinvoimatavoitteet, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä (vähintään1/osaprosessi) -tuottavuustavoitteet (vrt. valtakunnalliset tuottavuustavoitteet- ja mittarit) -Hyvä tavoite voi sisältää kaikki edellä olevat ulottuvuudet.

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Kaikkia prosesseja koskevat henkilöstötavoitteet käsitellään talousarviossa erikseen omana osionaan. Palvelutuotannon volyymia, kävijämääriä ja yksikköhintoja koskevia vuosittaisia tietoja seurataan pääsääntöisesti tunnuslukutaulukoissa. Budjettikirjassa esitetään vain toiminnan kannalta keskeisimmät tunnusluvut. Valtuustotason tavoitteiden lisäksi prosessit voivat jo valmisteluvaiheessa nostaa esille lautakunta- ja yksikkötason operatiivisia tavoitteita. Näitä tavoitteita ei sisällytetä talousarviokirjaan. Operatiiviset tavoitteet tarkennetaan talousarvion hyväksymisen jälkeen osana käyttösuunnitelman laadintaa. Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus -vastaa maaseudun kehittämisestä yhteistyössä Leader-ryhmä Joutsenten Reitin kanssa, -hallinnoi kansallisten ja EU-rahoitteisten viljelijätukien kuntatason tehtäviä (laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010). Maaseutuviraston ja Sastamalan kaupungin välinen sopimus eräiden maksajavirastotehtävien siirtämisestä yhteistoiminta-alueelle, jonka muodostavat Sastamalan ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön kunta -toimii lomituspalvelulain (1231/1996) paikallisyksikkönä ja huolehtii lomituspalveluasetuksen 1333/1996 tehtävistä Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien sekä Ikaalisten, Nokian, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien alueella. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) ja Sastamalan kaupungin välinen lomituksen toimeksiantosopimus -hallinnoi erilaisia hankkeita -vastaa kaupungin omistamien peltojen vuokrauksesta sekä metsästysvuokrasopimuksista ja kaupungin metsäomaisuuden hoidosta ja puukaupoista -vastaa yksityisteiden kunnossapito- ja perusparantamisavustusten sekä kyläavustusten haku- ja maksatusprosessista -järjestää viljelijäkoulutuksia sekä Sahdin valmistuksen SM-kilpailut (25-vuotisjuhlakilpailut) -vastaa Sastamalan maaseutuohjelman tavoitteiden toimeenpanosta. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella Sähköisen asioinnin edistäminen: Elävä maaseutu on rohkea sähköisen asioinnin edelläkävijä ja osaava

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta uudistaja. Sähköinen asiointi tehostaa toimintoja ja vähentää virheitä sekä parantaa työhyvinvointia. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaista annetun lain muutos toteutetaan vuonna Lainmuutoksella saavutetaan kustannussäästöjä ja lomitusjärjestelmä saatetaan sopusointuun EU:n valtiontukea koskevien säädösten kanssa. Hallitusohjelman mukaisesti viljelijöiden lomitusjärjestelmää uudistetaan yrittäjälähtöiseksi viljelijöiden omavastuuta lisäten ja lomituksen hallintomallia tehostaen (mahdolliset YT-neuvottelut suunnitelmakaudella ) Yksityisteiden avustusjärjestelmän kehittäminen/kaupungin hoidosta irtisanotut yksityistiet: Säästö , osaprosessin sisäiset menot kasvoivat , lopullinen säästö Sähköinen asiointi: Sähköisiä palveluja ja työmenetelmiä lisäämällä tähdätään prosessien sujuvuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, säästö Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite 1.Elämänhallinnan edistäminen, vahva vuorovaikutteinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 2.Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen 3.Vetovoiman vahvistaminen, maaseudun markkinointi Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Elämänhallinta: Toimivat maaseutu-, lomitus- ja kehittämispalvelut, tasapuoliset kylä- ja yksityistieavustukset. Yritysedellytykset: Nopeat/joustavat maaseutu-, lomitus- ja kehittämispalvelut, koulutustarpeisiin vastaaminen, työhyvinvointi, alueellinen yhteistyö, opintoretkien järjestäminen. Vetovoima: Myönteinen imago asiakaslähtöisestä ja tuottavuuden parantavasta sähköisestä asioinnista, aktiivinen maaseutualueiden markkinointi, houkuttelevuus, työllisyyden hoito. Tuottavuus: Taloudellisuus. Muutoksia vuoteen 2015 verrattuna: Sahdin valmistuksen SM-kilpailut 25-vuotisjuhlakilpailujen järjestämisvastuu 4 300, esiintyjien palkkiot, markkinointi, tarjoilijoiden asut ym. (kustannuspaikka 55110) Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämiskulut

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta (kustannuspaikka 55250) esitetään peitettäväksi kasvaneilla metsänhakkuutuloilla (kustannuspaikka 55510): - Työteekin palkat sosiaalikuluineen Työteekin matkakulut Kaupungin mökin pihan kunnostus sekä portaat mökin takana olevalle kalliolle (jäi tekemättä vuonna 2015) - Pitkospuut, penkit, pöydät, nuotiopaikkojen kunnostus ja halkokatokset Pienkalusto Vene kaupungin mökin rantaan Ostopalvelut (opastustaulujen kartat, luontopolun inventointi yms.) Viitoituskyltit (30 kpl), opastetaulut (6 kpl) ja tervetuloportti Kylttien ja opastetaulujen perustuksien teko ja pystytys, reittien merkintä ja muut tarveaineet Markkinointimateriaali, esitteet, kotisivut ym Polttopuiden teko ja kuljetus Muut kulut (vakuutukset ja kaikki muu odottamaton meno) Yksityisteiden kunnossapitoavustukset euroa. Yksityisteiden perusparantamisavustukset ja kaupungin tiemaksut euroa Yksityistieavustukset yhteensä = Yksityisteiden avustusjärjestelmän kehittäminen/kaupungin hoidosta irtisanotut yksityistiet: Säästöä viime vuoteen verrattuna , osaprosessin sisäiset menot kasvoivat (osaprosessi ei itse pysty vaikuttamaan sisäisten menojen kasvuun), lopullinen säästö Maaseutulautakunnan vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli euroa. Elävän maaseudun tuloksi kirjattiin Ympäristöministeriön avustus euroa (Ritajärven luonnonsuojelualueen perustaminen). Kaupunginhallitus myönsi Elävälle maaseudulle ( 171) luonnonsuojelualueen rakentamiskuluihin euroa ja tuo euroa kirjattiin Elävän maaseudun menoksi. Talousarvion toimintakate pieneni edellä mainittujen toimien vuoksi euroon. Maaseutulautakunnan vuoden 2016 talousarvioehdotus on euroa. Elävä maaseutu saavutti euron säästön irtisanomalla kaupungin hoidossa olevia yksityisteitä. Osaprosessin sisäiset menot kohosivat euroa, joka aiheutti talousarvioon nousupainetta. Säästö = Vuoden 2015 talousarvion toimintakatteesta euroa vähennetään vuoden 2016 ehdotettu toimintakate euroa, saadaan tuloksesi euron suuruinen säästö lisättynä euron suuruinen sisäisten menojen nousu.

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Lomituspalvelulain muutos Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uutta lainsäädäntöä lomituspalvelulaista. Lomitusjärjestelmä on saatettava sopusointiin EU:n valtiontukea koskevien säädösten kanssa. Todennäköisesti joudutaan esimerkiksi joistakin sijaisapuperusteista luopumaan ja myös joitain rajoituksia tulee sijaisapukestoihin. Suurelta osin lainmuutokset ovat säästölakeja, ja näin ollen lomitettavien päivien määrä tullee laskemaan. Lainmuutokset ovat tällä hetkellä (21.9.) lausunnolla ja yksityiskohtaisista lainmuutoksista ei ole vielä tiedotettu. Varsinaiset vuosilomapäivät (26 pv / viljelijä) tullee säilymään. Maatalousyrittäjien maksurasitusta ei lisättäisi kohtuuttomasti, maatalousyrittäjän omavastuuta kuitenkin lisättäisiin hallitusohjelman mukaisesti, palvelusetelityyppisen eli käytännössä itse järjestetyn lomituksen edellytyksiä tullaan parantamaan. Säästöjä kohdistetaan myös hallintoon. Kiistanalainen asia on edelleen kunnille maksettavan arvonlisäveron tukikelpoisuus. Asiaa käsitellään kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa syyskuun aikana. Arvonlisäveron poistaminen aiheuttaa osaan paikallisyksiköitä tulon menetystä. (Sastamalassa noin ). Hallinnon toimeenpanomallia tullaan uudistamaan. Nykyisen tyyppisenä kunnan hoidettava toimintana, Melan toimeksiantosopimuksella, toiminta ei tule jatkumaan. Hallinnon uudistustyö jatkuu heti, kun hallituksen esitys on saatu valmiiksi. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, maaseutupäällikkö Kalevi Korhonen, lomituspäällikkö Raili Puro. Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta hyväksyy ja esittää valtuustolle Elävän maaseudun osaprosessin esityksen vuoden 2016 talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmasta. Oheismateriaalina Elävän maaseudun määrärahaesitys ja tavoitteet. Päätös: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että poistetaan tuloskortin tavoiteosasta kohta 3, lisäksi toimintakatteeksi merkitään eli poistetaan Ritajärven luonnonsuojelualueeseen varattu Maaseutulautakunta toivoo kuitenkin alueen kehittämisen jatkuvan. Seppo Virtanen ja Johanna Toivo kannattivat puheenjohtajan esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus,

16 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi äänestyksen asiassa. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus sai 1 ääntä (Rajala) ja puheenjohtajan ehdotus 7 ääntä (Naatula, Lakkinen, Koskinen, Pärssinen, Toivo, Toivola, Virtanen). Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen päätökseksi asiassa. Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä. Kirjataan pöytäkirjaan, että Helvi Toivola poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen kello Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

17 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Ritajärven luonnonsuojelualue ja sen kehittäminen 277/ /2014 MAALTK Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2008 tekemässään periaatepäätöksessään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta vuosille tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Periaatepäätöksen mukaan suojelualueiden perustamisehdotuksia metsiinsä voivat tehdä kaikki metsänomistajaryhmät valtiota lukuun ottamatta. Näin ollen myös kunnat voivat tarjota omistamiaan metsiään suojeltavaksi METSO-ohjelman puitteissa. Kunnat ovat merkittävä metsänomistajaryhmä ja niiden omistamissa metsissä on usein sellaisia erityisiä monimuotoisuusarvoja, joiden turvaaminen on METSOn tavoitteiden kannalta tärkeää. Kuntien tarjoamia metsiä on toistaiseksi suojeltu METSO:ssa pääasiassa hankkimalla kohteet valtion omistukseen. Ympäristöministeriö katsoo, että kuntien omistamien METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävien metsien suojelua tulee jatkossa tehostaa kehittämällä kunnille tarjottavia tukikeinoja METSOn toteutuksessa. Kunnat ovat voineet vuosina 2010 ja 2011 hakea ympäristöministeriöltä rahoitusta METSO-kohteiden inventointiin omistamissaan metsissä ja siinä yhteydessä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön tai luonnonhoidon suunnitteluun. Näiden inventointien tavoitteena on löytää kuntien omistamista metsistä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät alueet ja esittää niille tarpeelliset suojelu- ja hoitotoimenpiteet. Inventointitukea on tähän mennessä myönnetty yli 30 kunnalle. Inventointien valmistumisen jälkeen kunnat tarjonnevat ELY-keskuksille METSO-suojeluun nykyistä enemmän alueitaan. Seuraavassa esitetään lyhyesti ne periaatteet, joiden pohjalta ELY-keskukset voivat neuvotella kuntien kanssa niiden omistamien metsien suojelusta METSO-ohjelman rahoituksen puitteissa. Kaikki kuntien omistamia kohteita koskevat suojelu- ja korvauspäätökset on toistaiseksi hyväksytettävä ympäristöministeriössä. Tällä menettelyllä ministeriö haluaa varmistaa yhtenäisen toimintatavan ja kuntien tasapuolisen kohtelun koko maassa. Määräaikaisia suojelusopimuksia ei kuntien kanssa tässä vaiheessa tehdä. Valtiolle voidaan ostaa tai vaihtaa kuntien omistamia alueita, jotka

18 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta täyttävät METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet, samoilla periaatteilla kuin yksityisten omistamia metsiä. Valtiolle hankittaviksi sopivat ensisijaisesti kohteet, jotka rajoittuvat suoraan valtion suojelualueisiin tai sijaitsevat lähellä niitä sekä toissijaisesti kohteet, jotka alueellaan muutoin täydentävät nykyistä suojelualueverkostoa. Sen sijaan lähellä taajama-alueita sijaitsevia, aktiivisessa lähivirkistyskäytössä olevia ja pienialaisia kohteita ei ole yleensä syytä hankkia valtiolle. Kunnat voivat myös hakea omistamilleen alueille yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustamista. Aiemmin nämä alueet on yleensä perustettu kunnan omalla kustannuksella, ilman erillistä korvausta luonnonsuojelualueen perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. METSO-ohjelman toteuttamisen myötä on kuitenkin ilmennyt, että monet kunnat omistavat sellaisia monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsiä, joita niiden ei ole mahdollista suojella kokonaan ilman korvausta. Toisaalta nämä kohteet voivat sijaintinsa ja virkistysarvojensa perusteella olla sellaisia, ettei niitä ole järkevä hankkia valtion omistukseen. Ympäristöministeriö katsoo, että METSO-ohjelman monimuotoisuus- ja pinta-alatavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen muuttaa nykyistä käytäntöä siten, että kunnille voidaan tarvittaessa maksaa osittaiskorvausta luonnonsuojelualueen perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Osittaiskorvauksen suuruus lasketaan puuston käyvän arvon mukaan, ja se on enintään 50 prosenttia alueen käyvästä metsätalousarvosta. Edellä mainitun käytännön mukaan kunnan omistamasta alueesta, joka on täydessä metsätalouskäytössä, voidaan maksaa korvausta suojelualueen perustamisesta enintään 50 prosenttia alueen käyvästä metsätalousarvosta. Jos kunta haluaa saada korvauksen suojelupäätöksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä, tulee siitä lain mukaan sopia ennen päätöksen antamista. Maksettavan korvauksen määrittelemiseksi kunnan on hakemuksessaan esitettävä selvitys kohteen luonnonsuojelualueeksi perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön. Hakemukseen tulee liittää selostus kohteen kaavoitustilanteesta ja voimassa olevista kaavamerkinnöistä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. hakea omistamilleen Ritajärven alueelle yksityismaiden

19 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta luonnonsuojelualueen perustamista 127,2 hehtaarin alueelle 2. hakea 50 prosentin suuruisen korvaussumman alueen käyvästä metsätalousarvosta korvauksen suojelupäätöksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä. Oheismateriaalina maksettavan korvauksen määrittelemiseksi esitetty selvitys kohteen luonnonsuojelualueeksi perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön 3. käyttää mahdollisesti Ympäristöministeriöltä saatavan korvaussumman Ritajärven alueen virkistyskäytön kehittämiseen, kuten polkujen, siltojen ja muiden rakennelmien rakentamiseen. Ritajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan alkuvuonna Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman. Mahdolliset rakentamistyöt käynnistettäneen keväällä jättää mahdollisuuden myös hylätä ympäristöministeriön tarjouksen, jos perustamisehdot ja korvaussumma eivät vastaa Sastamalan kaupungin odotuksia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p MAALTK Ritajärven alue on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen metsäluontokokonaisuus. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksellään hakenut n. 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa (Ritajärven alue). Hakija on asettanut korvauksen saamisen rauhoituksen edellytykseksi. Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu RN:o 1:39 sekä Louhi RN:o 3:21. Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista ja monimuotoista. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut

20 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta Sastamalan kaupungin omistamalle alueelle. Suojelualueen koko on noin 128 hehtaaria ja se käsittää määräalan tilasta Paavinhattu RN:o 1:39 sekä tilan Louhi RN:o 3:21. Suojelualueen nimi on Ritajärven luonnonsuojelualue. Sallitut toimenpiteet: Olemassa olevien polkujen käyttö ja kunnossapito on sallittu. Olemassa oleville poluille voidaan tarvittaessa rakentaa pitkospuut sekä niiden yhteyteen penkkejä. Polkuja voidaan sorastaa ja raivata polun yli kaatuneet puut, jättäen ne alueelle lahopuuksi. Polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja infotauluja. Olemassa olevan laavun (Valkeajärvi) ja mökin (Alinen Ritajärvellä) sekä niihin liittyvien rakennelmien käyttö ja kunnossapito on sallittu ja tarvittaessa niiden läheisyydessä olevien vaaraa aiheuttavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi. Rauhoitusmääräysten estämättä Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota ja rantaan johtavat portaat päätöskarttaan A- kirjaimella merkittyyn paikkaan sekä rakentaa tie kodalle olemassa olevan polun kohtaan (merkitty katkoviivalla päätöskarttaan), Hirvieläinten ajaminen pois alueelta, Avotulenteko, sille osoitetuilla nuotiopaikoilla, Rauhoitus ei ole esteenä laitureiden rakentamiselle. Alueeseen rajautuvan sähkölinjan käyttöä ja kunnossapitoa haittaavien tai turvallisuutta vaarantavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi on sallittu. Alueella voidaan ajaa maan jäätyneenä ollessa moottoriajoneuvolla hoito- ja kunnossapitotöissä. Maanomistajan hyväksymän ja Pirkanmaan ELY- keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. Heinoon Metsästysseura on jättänyt maaseutulautakunnalle lausunnon, jossa metsästysseura esittää, ettei perustettavalla luonnonsuojelualueella rajoitettaisi virkistysmetsästystä nykyisestään. Maaseutujohtaja on neuvotellut, että sallittuihin toimenpiteisiin hyväksyttiin kohta: "Hirvieläinten ajaminen pois alueelta."

21 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Luonnonsuojelualueella ei ole luvallista selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen. Korvaus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa kiinteistön omistajalle Sastamalan kaupungille kaksisataakahdeksankymmentäkaksituhattayhdeksänsataa ( ) euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksetaan korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien säästö: Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistoimet mahdollistavat osaltaan Sastamalan kaupungin lakisääteisten työllisyystoimien toimeenpanoa ja sitä kautta työmarkkinatuen kuntaosuuksien säästöjä. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä työllisyydenhoidossa on velvoitetyön piiriin kuuluville palkkatyön tarjoaminen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen. Passiivista työmarkkinatukea saavien työttömien työnhakijoiden työttömyysetuus maksetaan valtion ja kuntien kesken. Vuoden 2015 alusta työttömyysturvalaki muuttui siten, että kuntien maksuosuus ( 50 %) alkaa jo 300 passiivisen työmarkkinatukipäivien jälkeen ja 1000 päivää tai kauemmin työmarkkinatukea saaneiden kohdalla kunnan maksuosuus on 70 %. Alustavan arvion mukaan kunnan tmt-menot tulevat kaksin / kolminkertaistumaan, jos aktivointitoimia ei pystytä tarjoamaan. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen eli Maaseutulautakunnan ja kunnan työllisyyspalveluiden yhteistyön avulla pystytään tarjoamaan erilaisia aktivointiin liittyviä työllisyystoimia kunnan palveluvastuulla oleville pitkäaikaistyöttömille. Työmarkkinatukimenojen kokonaissäästö olisi arvion mukaan noin vuonna Yhteenveto: 1. Valtion rahoitusta euroa alueen kehittämiseen. 2. Maaseutulautakunnan ja työllisyyspalveluiden yhteistyön avulla Sastamalan kaupungin työmarkkinatukimenojen kokonaissäästö olisi arvion mukaan noin vuonna Maaseutulautakunnan ja työllisyyspalvelujen yhteistyön voimin edistettäisiin kuntalaisten osallisuutta / hyvinvointia rakentamalla Ritajärven luonnonsuojelualueesta kaupunkilaisille virkistäytymisalue. Rakentamisvaihe toimisi työttömien työnhakijoiden osallisuutta ja

22 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta osaamista kehittävänä työkohteena ja valmistuttuaan palvelisi kaikkia kuntalaisia ja matkailijoita. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon näyttöä, tämä olisi edullista ennaltaehkäisyä. Jos meillä on upea vertaansa vailla Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen metsäluontokokonaisuus, niin miksi emme käyttäisi kehittämismahdollisuuksiamme hyväksi. Saisimme alueen kuntoon käyttämättä kaupungin omaa rahaa. Ritajärven luonnonsuojelualue on Sastamalan kaupungin kilpailuetu, jos se osataan hyödyntää. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tuleva kahdensadankahdeksankymmenenkahdentuhannen yhdeksänsadan ( ) euron korvaus rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä käytetään Ritajärven alueen virkistyskäytön kehittämiseen. Ritajärven alueen rakentamistyöt, kuten kodan ja saunarakennuksen sekä polkujen, siltojen ja muiden rakennelmien rakentaminen käynnistetään toukokuussa 2015 yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymin toimenpitein. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta hyväksyi lisäksi yksimielisesti Seppo Virtanen esityksen, että maaseutulautakunta pitää tärkeänä, ettei uusi Ritajärven virkistysalue uhkaa kaupungin muiden virkistyskohteiden ylläpitoa. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p KHALL Sastamalan maaseutuohjelmassa on yhdeksi toimenpiteeksi hy väk sytty: Esitetään suojeltavaksi Sastamalan kaupungin MET SO-ra por tis sa olevia kohteita. Aloitetaan maaseudun luonnon ja hiljaisuuden tuot teista mi nen Ritajärven METSO-alueelta vuonna Ritajärven luonnonsuojelualuetta on suunniteltu kehitettäväksi ko konais val tai ses ti, ekologisesti ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Var si naisten kunnostus- ja rakentamistoimien lisäksi erityistä huomiota kiin ni tetään alueesta tiedottamiseen ja alueen markkinointiin. Esi mer kik si alueen reittikarttoja ei ole ollut saatavilla kaupungin net ti si vuil ta saati itse alueelta. Ritajärven 200 hehtaarin virkistysalueella si jait see ainoastaan yksi puupiirroksinen karttataulu. Opaste- ja kart ta tau lut

23 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta sekä viitoitus ovat olennainen osa virkistysalueen palveluiden ke hit tämi ses sä. Alueella vuoden 2015 aikana toteutettavista toimenpiteistä on laa dit tu oheismateriaalina oleva suunnitelma karkeine kus tan nus ar vioi neen. Vuoden 2015 aikana laaditaan Sastamalan kaupungin toimesta Pir kanmaan ELY-keskukselle Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttö suun ni tel ma, jossa määritellään alueella tehtävät toi men pi teet. Rauhoi tus pää tök sen mukaan toimenpiteillä a.) turvataan alu een luon non arvot, ja b.) mahdollistetaan alueen virkistyskäyttö. Li säk si hoi to- ja käyttösuunnitelmassa määritellään kolmannen sek to rin toi mi joi den kanssa yhteistyömallit, jotka koskevat mm. alueen hoi toa. Ri ta jär ven alueelle laaditaan viitoitussuunnitelma ja myös opas te- ja kart ta tau lu jen sisältö suunnitellaan. Viitat ja taulut val mis taa myö hem mäs sä vaiheessa Työteekki. Lisäksi alueen vael lus rei teil le laa di taan reittikartat GPS-pohjaisen Ba se camp-reit ti suun nit te lun avulla. Sen avulla voidaan kustannustehokkaasti määritellä mm. vael lus rei tin sijainti kartalla, pituus, korkeuskäyrät, nähtävyydet ja mah dol li set pal ve lut valokuvineen ja laittaa ne edelleen nettiin la dat ta vik si esim. äly pu he linso vel luk sil la. Kaupungin toimesta suoritetaan myös Suo men Latu ry:n hyväksymä vaellusreittien vaa ti vuus luo kit te lu. Kaupungin työllisyyspalvelujen (Työteekki) toimesta kunnostetaan ja ra ken ne taan Ritajärven luonnonsuojelualueella Valkeajärven ympäri kul ke vaa reittiä vuonna Muiden reittien kunnostus tullaan suo ritta maan seuraavina vuosina. Työteekki palkkaa Valkeajärven reitin toteut ta mi seen 1-2 työnohjaajaa. Työnohjaajien johdolla Työteekin ak tivoi ta vat henkilöt suorittavat kesän ja syksyn 2015 aikana Val kea jär ven reitillä 1.) olemassa olevien polkujen auki raivaamisen, 2.) nuo tio paikko jen kunnostamisen, ja 3.) pitkospuiden, portaiden, penk kien, pöytien, puuliiterin (2 kpl), puuceen (2 kpl) ja laiturin ra ken ta mi sen. Opaste- ja karttataulujen sekä viitoituskylttien te ke mi nen ja pystyttäminen tapahtuu aikaisintaan syksyllä 2015, kun vii toi tus suun ni tel ma on valmistunut. Lisäksi Työteekki suorittaa reit ti mer kin nän värikoodatuin merkein. Syksyllä 2015 on tarkoitus kunnostaa Työteekin toimesta myös Ali sen Ritajärven rannalla sijaitsevaa kaupungin omistamaa mökkiä. Vam malan Retkeilijät ry:n hoitamassa mökissä on vuokralaisia mah dol li ses ti elokuun loppuun. Työteekin tehtävänä on myös alueen siis ti mis tä, kuten vanhan pitkospuujätteen poisvientiä. Työteekin mukanaolo alueen kehittämistoimenpiteiden to teu tuk ses sa edistää kaupungin työllisyysasioiden hoitamista ja tuo sitä kautta säästö jä työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Vuonna 2015 Työteekin toi mes ta toteuttaviksi suunnitellut toimenpiteet tuovat työllistettävien ja/tai

24 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta aktivoitavien henkilöiden määrästä riippuen arviolta jopa noin euron säästöt näihin kuntaosuuksiin. Ympäristöministeriön vahvistamassa rauhoitusmääräyksessä to de taan, että Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota. Alueen vir kistyk sel lis tä tarkoitusta ajatellen kota on tärkeä palvelu ja sen ra ken tamis ta tavoitellaan tulevaisuudessa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 21 :n mukaan luonnonsuojelualue on merkittävä maastoon selvästi havaittavalla tavalla. Ritajärven luon nonsuo je lu alu een rajat ovat yhteensä noin 21 km, josta järven ran taa on 7 km ja muuta maastoa 14 km. Vallitsevan käytännön mu kaan rajapylväille sopiva välimatka on noin 80 metriä, joten Ri ta jär ven alueelle tarvitaan rajapylvästä. Tulevaisuudessa kuntien kiristyvästä taloudesta johtuen ra ken net tu jen liikuntapaikkojen määrät vähenevät ja liikuntaharrastusta saa te taan suunnata entistä enemmän luontoon. Ritajärven luon non suo je lu aluees ta voi kehittämistoimenpiteiden seurauksena kehittyä Sas ta ma lan ja Pirkanmaan keskeinen perheiden, lasten, nuorten, ai kuis ten ja vajaakuntoisten luontoliikunta-alue. Hyvinvointi ja siitä huo leh ti mi nen on kasvava trendi, johon ihmiset ovat valmiita sijoittamaan ko ko ajan enemmän aikaa ja rahaa. Ritajärven luon non suo je lu alu een avulla voisimme pyrkiä kehittämään, tuotteistamaan ja mark ki noi maan Sastamalan luonnon hyvinvointivaikutuksia. Kehittämistyön tu lok se na saattaa uusien hyvinvointi-, luontoliikunta- ja luon to mat kai lu yrit tä jien määrä kasvaa ja uusien tuotteiden määrä lisääntyä. Kaupungin tämän vuoden talousarviossa on määrätty Elävän maa seudun osaprosessissa käsiteltävien puun myyntitulojen ( eu roa) olevan siten sitovia, että kyseisellä osaprosessilla ei ole oi keut ta käyttää tuloarvion mahdollisesti ylittävää osaa muiden toi min ta me nojen sa katteeksi ilman kaupunginhallituksen suostumusta. Ri taa jär ven luonnonsuojelualueen perustamisesta maksettava korvaus on rinnastettavissa puun myyntituloihin, koska se on korvausta saa mat ta jäävistä puun myyntituloista. Valmisteluvastuu: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, maa seu tu joh ta ja Katariina Pylsy, tekninen johtaja Jorma Tuomisto, ke hit tä mis joh ta ja Tapio Rautava, työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää 1) merkitä Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen Ritajärven luon nonsuo je lu alu een perustamisesta tiedoksi, 2) että luonnonsuojelualueen perustamisesta maksettava korvaus 282

25 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta euroa kirjataan Elävän maaseudun osaprosessin tuloksi (puun myyntituloihin verratttava tulo) 3) antaa Elävän maaseudun osaprosessille luvan käyttää edellä mai nitus ta korvauksesta enintään euroa vuonna 2015 oheis ma te riaa li na olevan suunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin; näis tä alueen hoi to- ja käyttösuunnitelma tulee laatia yhteistyössä alu ee seen liit ty vien eri tahojen kanssa 4) hakea poikkeuslupaa alueelle mahdollisesti rakennettavalle ko dal le ja eräkämpälle, joiden rakentamisesta ja rahoituksesta pää te tään kuitenkin vasta myöhemmin erikseen, mikäli myönteiset poik keus lu vat myönnetään 5) alueen muiden reittien kunnostuksesta, rakennusten ja ra ken nelmien, nuotiopaikkojen sekä opastuksen ja viitoituksen päätetään vas ta sen jälkeen, kun hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut. Edellä mainitut tuloarvio- ja määrärahamuutokset otetaan huomioon kau pun gin seuraavan osavuosikatsauksen yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, puh MAALTK 42 Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoituksena on Pirkanmaan Ely-keskuksen rauhoituspäätöksen mukaisesti kertoa, miten - turvataan alueen luonnonarvot, ja - mahdollistetaan alueen virkistyskäyttö. Suunnitelman avulla voidaan virkistyskäyttöä ohjata palvelemaan paremmin sekä luonnonsuojelutavoitteita että alueella liikkuvien ihmisten tarpeita. Suunnitelman tavoitteena on myös alueen suojeluarvojen kehittäminen ja niiden sovittaminen yhteen alueelle kohdistuvien käyttöpaineiden kanssa. Hoidon ja käytön suunnittelu perustuu asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen niin, että alueen suojeluarvot ja monimuotoisuus säilyy. Myös alueen virkistyskäyttö ja muu toiminta alueella otetaan huomioon. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen tavoitteet on johdettu alueen rauhoitusmääräyksistä sekä virkistys- ja luontoarvoista. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on yhdistää alueen luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Kuten rauhoituspäätöksessäkin todetaan, metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien

26 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista on kielletty. Käytännössä koko luonnonsuojelualue jätetään siis kehittymään luonnontilassa, eikä tähän näin ollen vaadita erityisiä toimenpiteitä. Sen sijaan virkistyskäytön kehittämiseksi Ritajärven luonnonsuojelualueella tehdään rauhoituspäätöksen mahdollistamia toimenpiteitä. Retkeilyalueen kehittämisessä oleellista on reittien suunnittelu ja palveluiden rakentaminen. Koska alue on luonnonarvoiltaan harvinaislaatuinen ja maisemiltaan poikkeuksellisen upea, tavoitteena on saada siitä yksi Sastamalan vetonauloista. Tavoittelemisen arvoista on myös saada se yhdeksi Pirkanmaan merkittävimmistä luontomatkailu- ja luonto-opetuskohteista. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu ulkoilureitistö tuo alueelle enemmän käyttäjiä. Ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito on edullista suhteessa liikutettaviin kävijä- ja käyttäjämääriin. Lisäksi ulkoilureitit palvelevat erittäin laajaa väestön osaa. Palvelurakenteet alueella eli tauko- ja nuotiopaikat, laavut ja kodat jne. ovat retkeilyn kannalta oleellisia. Mitä vähemmän on taukopaikkoja, sitä vähemmän on kävijöitä. Vastaavantyyppiset retkeilyalueet, joiden reitit, palvelut ja markkinointi ovat hyvin hoidetut, houkuttavat tuhansia kävijöitä vuosittain. Nämä kävijät jättävät myös matkailutuloa paikkakunnalle. Rauhoituspäätöksen mukaan polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja info-tauluja. Riittävä ja hyvin tehty viitoitus ja opastus parantaakin käyttäjäkokemusta, navigoi kulkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja lisää turvallisuutta. Periaatteena tulisi olla, että kulkijan ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä. Lisäksi, onnettomuuden sattuessa kunnolliset opasteet auttavat paikantamaan pelastettavan. Opastuksen nykytilanne. Ritajärven virkistysalueella sijaitsee tällä hetkellä ainoastaan yksi puupiirrospohjainen karttataulu (Ritajärventien P-alue), johon on merkitty noin 1/5 alueen poluista, yksi nuotiopaikka, laavu ja mökki. Myöskään Sastamalan kaupungin kotisivuilta ei löydy alueen tarkempaa reittikarttaa, saati ajo-ohjeita itse alueelle. Näin ollen reiteillä liikkuminen on ilman paikallistuntemusta erittäin haasteellista. Retkeilyalueella on myös muutamia muovisia/puisia/metallisia/laminoituja viittoja, mutta niiden sisältö on melko sekava ja ristiriitainen, eivätkä ne näin ollen opasta alueella liikkujaa. Kunnollisen opastuksen ja viitoituksen puuttumisesta onkin tullut eri yhteyksissä palautetta. Reiteiltä ei myöskään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta neuvota takaisin P-alueille. Kun tähän yhdistää karttojen puuttumisen, niin retkeilijä jää helposti alueelle harhailemaan.