SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:09 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 49 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 50 Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa 5 51 Pääte- ja harvennushakkuuleimikko 6 52 Viranhaltijapäätös 8 53 Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:09 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Naatula Ilkka puheenjohtaja Lakkinen Sinikka jäsen, varapuheenjohtaja Mörtti Tapio jäsen Pärssinen Ari-Pekka jäsen Rajala Timo jäsen Toivo Johanna jäsen Virtanen Seppo jäsen poistui Sivonen Reino kaupunginhallituksen edustajan varahenkilö Pylsy Katariina maaseutujohtaja Hanhijärvi Jani projektipäällikkö Ahvonen Mailis pöytäkirjanpitäjä Poissa Koskinen Kirsi jäsen Toivola Helvi jäsen Kurtti Jenna nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Ilkka Naatula puheenjohtaja :t Mailis Ahvonen pöytäkirjanpitäjä Johanna Toivo Sinikka Lakkinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III-kerros, Puistokatu 10, Sastamala

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MAALTK 48 Kuntalain 58 :n mukaan muu kunnan toimielin, kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön 47 :n mukaan kokouskutsu lähetetään sähköisesti ja siinä on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään tai toimitetaan sähköisesti mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta MAALTK 49 Hallintosäännön 49 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. että maaseutulautakunnan pöytäkirja tarkastetaan kahden valitun jäsenen toimesta heti kokouksen jälkeen 2. valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Johanna Toivon ja Helvi Toivolan. Päätös: Maaseutulautakunta valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi Johanna Toivon ja Sinikka Lakkisen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa MAALTK 50 Hallintosäännön 47 :n mukaan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus maaseutulautakunnan kokouksessa on kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, teknisellä johtajalla, kaupunginhallituksen edustajalla sekä nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla, jonka puheoikeudesta lautakunta tekee eri päätöksen (HS 47 ). Muiden läsnäolosta päättää lautakunta erikseen tapauskohtaisesti. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan viranhaltija, työntekijä ja luottamushenkilö on itse päävastuussa esteellisyytensä arvioimisessa. Tästä huolimatta myös esimiesten ja toimielinten esittelijöiden tulee valvoa, että esteelliset eivät osallistu päätöksentekoon. Toimielimen jäsenen esteellisyyden ratkaisee toimielin itse. Jäsenten mahdolliset pysyvät esteellisyydet tulee kirjata toimielimen järjestäytymiskokouksessa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että hallintosäännön mukaisen läsnäolo- ja puheoikeuden omaavien lisäksi tässä kokouksessa on maaseutujohtajan lisäksi läsnä asiantuntijana: projektipäällikkö Jani Hanhijärvi 53 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Pääte- ja harvennushakkuuleimikko 366/ /2015 MAALTK 51 Elävän maaseudun osaprosessi on pyytänyt tarjoukset pääte- ja harvennushakkuuleimikoista, joka sijaitsee Mouhijärven alueella: Haapakanto Harvennushakkuu 0,7 ha ja 0,8 ha:n alalla Päätehakkuu 2,8 ha, 1,5 ha ja 0,4 ha:n alalla Pääte- ja harvennushakkuuleimikosta pyydettiin kirjalliset tarjoukset: Kampin Saha Oy:ltä, Luvian Saha Oy:ltä, Stora Ensolta, Metsä-Group-Metsäliitolta, UPM Oy:ltä sekä Westas Groupilta. Kirjalliset tarjoukset tuli jättää viimeistään osoitteella: Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu Katariina Pylsy PL 23, Sastamala. tai sähköisesti katariina.pylsy@sastamala.fi Määräaikaan jätettyjen tarjousten kokonaismäärä oli 7 kappaletta. Metsänhoitoyhdistyksen Korjuupalvelu Stora Enso Oyj, Mikko Vajavaara Luvian Saha, Mikko Sampolahti Westas Group, Juho Puikko Kampin Saha Ky, Risto Potila UPM-Kymmene Oyj, Tapani Sippola Metsä Group Metsäliitto, Harri Reunanen Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maasejo: Maaseutulautakunta päättää 1. hyväksyä Mouhijärven alueen leimikon (Haapakanto 4:16) UPM-Kymmene Oyj:n tarjouksen ( ). Lopullinen ostohinta määräytyy mittausten perusteella. 2. valtuuttaa Katariina Pylsyn allekirjoittamaan Mouhijärven alueen metsänhakkuusopimuksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Viranhaltijapäätös MAALTK 52 Maaseutujohtajan viranhaltijapäätös esitellään kokouksessa. Viranhaltijapäätös koskee Sastamalan kaupungin viljelysmaan vuokrausta tukioikeuksineen: Peltoalueet, joita on 1 kpl (Suodenniemellä), vuokrataan viideksi vuodeksi vuodesta 2016 alkaen. Tarjouksen kohteena olevan viljelysmaan vuosivuokra tulee maksaa etukäteen kunkin vuoden tammikuun 31 päivään mennessä. Mikäli korkeimman tarjouksen jättänyt tarjoaja ei maksa kyseisen alueen vuoden 2016 vuokraa kokonaisuudessaan mennessä, raukeaa korkeimman tarjouksen jättäjän oikeus vuokrata aluetta tukioikeuksineen. Vuokrattavasta alueesta on laadittu yhteenveto, johon tarjoukset kirjataan. Yhteenvedon saa Elävän maaseudun toimistosta (Ritva Kuisma ; ritva.kuisma@sastamala.fi tai kaupungin kotisivuilta Kirjallisissa tarjouksissa tulee käydä selville jokainen alue, jota tarjous koskee ja yhteenvetoon on kirjattava vuokranhinta jokaisesta tarjousta koskevasta alueesta erikseen. Tarjousten vertailuperusteena käytetään tarjottua hintaa. Edellytyksenä on, että vuokraajan ja kaupungin aiemmista vuokrasuhteista aiheutuneet velvoitteet on suoritettu. Vuokraajalle siirrettävä tukioikeus palautetaan vuokranantajalle vuokrasuhteen päätyttyä. Tukioikeuden siirto tehdään vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Mikäli vuokrattavia alueita tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai muuhun käyttöön, vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen ennen määräaikaa. Viljelemättä jätettävät alueet on hoidettava kesannon tukiehtojen mukaisesti. Lisätietoja antavat Kalevi Korhonen tai Perttu Nääppä Vuokratarjoukset on toimitettava kirjallisesti kello mennessä osoitteella: Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu Katariina Pylsy, PL 23, Sastamala. Kuoreen merkintä Pellonvuokraus Käyntiosoite: Puistokatu 10, III-kerros Elävän maaseudun toimisto, Sastamala. Kaupunki pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä jätetyt tarjoukset. Sastamala Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Katariina Pylsy Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta merkitsee päätöspöytäkirjan tiedoksi saaduksi. Maaseutulautakunta päättää, ettei se käytä Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta päätökseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma / /2014 MAALTK 53 Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksillään ja hakenut 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa (Ritajärven alue). Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu ja Louhi. Pirkanmaan Ely-keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin keväällä 2015 Ritajärven luonnonsuojelualue. Rauhoituspäätös edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista, jonka tarkoituksena on selvittää, miten Ritajärven luonnonsuojelualueella: - turvataan luonnonarvot, - mahdollistetaan virkistyskäyttö. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on maksanut kiinteistön omistajalle euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksettiin korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös sai lainvoiman. Päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta annettiin Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Vammalan, Häijään ja Kiikoisten keskuksien muodostaman kolmion ytimessä, keskellä Sastamalaa. Matkaa Vammalaan on 20 km, Tampereelle 50 km ja Poriin 75 km. Sastamalan kaupunki omistaa Ritajärven alueella maata 203 hehtaaria, josta luonnonsuojelualueen koko on 127,2 hehtaaria. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Ritajärven alue on määritelty osaksi laajempaa kokonaisuutta, joka on metsäluontoon tukeutuvaa virkistysaluetta. Alueen keskeisin osa, jossa Ritajärvikin sijaitsee, on määritelty ns. hiljaiseksi alueeksi. Luonnonympäristöltään Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista ja monimuotoista. Erityisen tunnettu alue on kivikkoisuudesta ja valtavista siirtolohkareistaan. Keskeisin osa luonnonsuojelualuetta ovat Valkeajärven, Ylisen ja Alisen Ritajärven sekä Heinijärven länsiosan ympäristöt. Suomen keskeisin vetovoimatekijä on luonto. Rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat yhä enenevässä määriä ulkomaisia kävijöitä ja houkuttelevat myös suomalaisia liikkumaan. Retkeily on kokenut viime vuosina selkeän imagomuutoksen. Luonto- ja ympäristökokemukset sekä

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta hyvinvointitekijät ovat entistä tärkeämpiä motiiveja. Tätä taustaa vasten myös Sastamalan kannattaa panostaa luontomatkailuun, etenkin kun siihen on valtava potentiaali niin Kokemäenjoen vesistön kuin Ritajärven erämaa-alueenkin muodossa. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen tavoitteet on johdettu alueen rauhoitusmääräyksistä sekä virkistys- ja luontoarvoista. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on yhdistää alueen luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Kuten rauhoituspäätöksessäkin todetaan, metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista on kielletty. Käytännössä koko luonnonsuojelualue jätetään siis kehittymään luonnontilassa, eikä tähän näin ollen vaadita erityisiä toimenpiteitä. Sen sijaan virkistyskäytön kehittämiseksi Ritajärven luonnonsuojelualueella tehdään rauhoituspäätöksen mahdollistamia toimenpiteitä. Retkeilyalueen kehittämisessä oleellista on reittien suunnittelu ja palveluiden rakentaminen. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu ulkoilureitistö tuo alueelle enemmän käyttäjiä. Ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito on edullista suhteessa liikutettaviin kävijä- ja käyttäjämääriin. Lisäksi ulkoilureitit palvelevat erittäin laajaa väestön osaa. Palvelurakenteet alueella eli tauko- ja nuotiopaikat, laavut ja kodat jne. ovat retkeilyn kannalta oleellisia. Mitä vähemmän on taukopaikkoja, sitä vähemmän on kävijöitä. Vastaavantyyppiset retkeilyalueet, joiden reitit, palvelut ja markkinointi ovat hyvin hoidetut, houkuttavat tuhansia kävijöitä vuosittain. Nämä kävijät jättävät myös matkailutuloa paikkakunnalle. Ritajärven luonnonsuojelualueelle esitetään omatoimista jätehuoltoa, mikä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta. Roskattoman retkeilyn periaate on yksinkertainen: retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon. Roskattomasta periaatteesta tiedotetaan alueen kaikilla opastustauluilla ja nuotiopaikoilla sekä aluetta esittelevissä materiaaleissa. Maatuvat jätteet on mahdollista laittaa johonkin alueen kolmesta kuivakäymälästä ja puhdas paperi/pahvi voidaan polttaa nuotiopaikalla. Kaikki muu jäte kannetaan luonnosta pois. Metsähallitus soveltaa roskattoman retkeilyn periaatetta useissa kansallispuistoissa. Sen mukaan retkikohteiden kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet, vaikka kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet. Lisäksi roskaton retkeily vähentää huoltoajoa retkeilykohteissa ja sitä kautta melua, päästöjä ja maaperän kulumista. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittäminen tukee myös Sastamalan kaupungin strategiaa, jonka peruspilareita ovat mm.

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta vetovoiman vahvistaminen ja elämänhallinnan edistäminen. Koska alue on luonnonarvoiltaan harvinaislaatuinen ja maisemiltaan poikkeuksellisen upea, tavoitteena on saada siitä yksi Sastamalan vetonauloista. Tavoittelemisen arvoista on myös saada se yhdeksi Pirkanmaan merkittävimmistä luontomatkailu- ja luonto-opetuskohteista. Rauhoituspäätöksen mukaan polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja info-tauluja. Riittävä ja hyvin tehty viitoitus ja opastus parantaakin käyttäjäkokemusta, navigoi kulkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja lisää turvallisuutta. Periaatteena tulisi olla, että kulkijan ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä. Lisäksi, onnettomuuden sattuessa kunnolliset opasteet auttavat paikantamaan pelastettavan. Opastuksen nykytilanne. Ritajärven virkistysalueella sijaitsee tällä hetkellä ainoastaan yksi puupiirrospohjainen karttataulu (Ritajärventien P-alue), johon on merkitty noin 1/5 alueen poluista, yksi nuotiopaikka, laavu ja mökki. Myöskään Sastamalan kaupungin kotisivuilta ei löydy alueen tarkempaa reittikarttaa, saati ajo-ohjeita itse alueelle. Näin ollen reiteillä liikkuminen on ilman paikallistuntemusta erittäin haasteellista. Ritajärven alueen opastukseen ja viitoitukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Opastustauluja on tarkoitus sijoittaa kuuteen paikkaan: jokaiselle kolmelle P-alueelle sekä Alisen Ritajärven mökille, Valkeajärven laavulle ja mahdollisen kodan rakennuspaikalle. Opastustauluihin tulee mm. alueen kartta, reitit ja niiden vaativuusluokat, GPS-koordinaatit, alueella kielletty ja sallittu toiminta sekä yleistietoa alueen luontotyypeistä. Viitoituskylttejä reitistöllä tarvitaan alustavan arvion mukaan noin 25 paikkaan, joita ovat P-alueet, polkujen risteykset sekä muut merkittävät kohteet. Myös viitat tulevat muistuttamaan ulkonäöltään Metsähallituksen suosimia malleja. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Vammalan ammattikoulun kanssa on syyskuussa 2015 alustavasti sovittu opastustaulujen ja viittojen valmistuksesta CNC-jyrsinkoneella. Viitoitusmateriaalina voisi olla siperianlehtikuusi, jonka materiaalinen kestävyys on ulkoilmassa jopa parempaa kuin perinteisesti käytetyn kyllästetyn puun. Tämä toteuttaisi myös erittäin hyvin Ritajärven luonnonsuojelualueen ekologisuuden tavoitetta. Tarkoitus on, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016 viitoitus toteutetaan Valkeajärven ympäristöön ja vuonna 2017 viitoitus suoritetaan loppuun. Tämä vaiheittainen toteutus johtuu pitkälti siitä, että opastus ja viitoitus tulee suunnitella ja toteuttaa alueen rakentumisen myötä, sillä alkuvaiheessa ei ole vielä täyttä tietoa siitä, mitä palveluita alueella tulee lopulta olemaan. Koko Sastamalan seudun matkailun kehittämisen kannalta on etua siitä, että alueen luontomatkailun huippukohde, Ritajärven

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta erämainen retkeilyalue kehittyy. Ritajärven retkeilyalueella on eräs merkittävä etu muihin alueisiin verrattuna. Huomattava ja ainutlaatuinen vetovoimatekijä on helppo saavutettavuus junalla, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen markkinoinnissa. Patikoinnin voi aloittaa suoraan Karkun rautatieasemalta, josta on useita polkureittivaihtoehtoja Ritajärvelle. Tosin vielä nämä reitit ovat huonosti merkittyjä, mutta ne olisi kuitenkin suhteellisen pienellä työllä helposti liitettävissä Ritajärven virkistysalueen kokonaisuuteen. Samaten Ritajärven alueelta on hajanaista polkuverkostoa länteen Pääjärvelle, jossa sijaitsee Kapteeninkallion leirikeskus. Vetovoimaisuuden ja markkinoinnin kannalta näitä alueita kannattaakin käsitellä yhtenä virkistysaluekokonaisuutena. On myös erittäin tärkeätä luoda alueesta reittiesitteet karttoineen niin painetussa kuin sähköisessäkin muodossa, sillä niitä ei ole nyt ollut julkisesti saatavilla. Koska Ritajärven virkistysalueen kehittämisessä avainasemassa ovat ekologisuus ja teknologia, tärkeässä roolissa voisivat olla myös älypuhelimet ja niiden sovellukset. Reittien varsille, esimerkiksi opastustauluihin tai mahdollisesti muodostettaville luontopoluille, voisi sijoittaa QR- eli ruutukoodeja. Ne voivat pitää sisällään periaatteessa rajattoman määrän tietoa, esimerkiksi alueen luontotyypit, historiatiedot ja lähialueen ruokailu-, majoitus- tms. palvelut. Tällöin osa reittien infosta (esim. palveluista) olisi saavutettavissa sähköisessä muodossa ja tällöin informaatiota myös voisi olla huomattavasti enemmän kuin perinteisissä reitin varren opastustauluissa. Hoito- ja käyttösuunnitelman ovat laatineet Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessissa Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy. Elävä maaseutu on myös Katariina Pylsyn johdolla organisoinut METSO-inventoinnin sekä vastannut Ritajärven luonnonsuojelualueen hakuprosessista ja alueen kokonaissuunnittelusta. Luonnonsuojelualueen suunnittelu-, hoito- ja ylläpitovastuu on jatkossakin Elävän maaseudun osaprosessilla, joka vuonna 2016 sopii tarkemmin suunnitelmissa mainituista hoito- ja ylläpitotoimien organisoinnista mm. Työteekin, Vammalan ammattikoulun (Sasky) ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luonnonsuojelualueen tilaa seuraa ja rauhoitusmääräysten noudattamista valvoo Elävän maaseudun osaprosessi yhdessä Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, projektipäällikkö Jani Hanhijärvi. Ehdotus maaseujo : Maaseutulautakunta esittää 1. oheismateriaalina olevaa Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja edelleen

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Maaseutulautakunta Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi. 2. että, suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma tarkastetaan ja uudistetaan 10 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna että, jos alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta poikkeaminen osoittautuu tarpeelliseksi tämän 10-vuotiskauden aikana, haetaan poikkeamiseen lupaa Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskukselta. Päätös: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen seuraavaa lisäystä, joka hyväksyttiin yksimielisesti: "Maaseutulautakunta näkee tarpeellisena kohdistaa Ritajärven alueen kehittämisen seuraavassa vaiheessa resurssit erityisesti reittien merkitsemiseen ja opasteiden hankkimiseen sekä Valkeajärven reitin pitkospuiden rakentamisen loppuunsaattamiseen. Lisäksi maaseutulautakunta katsoo, että hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisessa tulee edetä huomioiden tarkasti käytössä olevat resurssit, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja kunnioittaen erityisen tarkasti alueen luontoarvoja." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan lisäyksellä. Merkitään pöytäkirjaan, että Seppo Virtanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana kello Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta Käyntiosoite: Puistokatu 10 Postiosoite: PL SASTAMALA Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katso taan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen kat sotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettä misestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai eril liseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III ker ros, Puistokatu 10, SASTAMALA Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisu vaatimusajan päättymis tä. Päätökset, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen: Kiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KL 91 ): 50, 53