Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta

Transkriptio

1 Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Ritajärven luonnonsuojelualue ja sen kehittäminen 277/ /2014 MAALTK Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2008 tekemässään periaatepäätöksessään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta vuosille tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Periaatepäätöksen mukaan suojelualueiden perustamisehdotuksia metsiinsä voivat tehdä kaikki metsänomistajaryhmät valtiota lukuun ottamatta. Näin ollen myös kunnat voivat tarjota omistamiaan metsiään suojeltavaksi METSO-ohjelman puitteissa. Kunnat ovat merkittävä metsänomistajaryhmä ja niiden omistamissa metsissä on usein sellaisia erityisiä monimuotoisuusarvoja, joiden turvaaminen on METSOn tavoitteiden kannalta tärkeää. Kuntien tarjoamia metsiä on toistaiseksi suojeltu METSO:ssa pääasiassa hankkimalla kohteet valtion omistukseen. Ympäristöministeriö katsoo, että kuntien omistamien METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävien metsien suojelua tulee jatkossa tehostaa kehittämällä kunnille tarjottavia tukikeinoja METSOn toteutuksessa. Kunnat ovat voineet vuosina 2010 ja 2011 hakea ympäristöministeriöltä rahoitusta METSO-kohteiden inventointiin omistamissaan metsissä ja siinä yhteydessä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön tai luonnonhoidon suunnitteluun. Näiden inventointien tavoitteena on löytää kuntien omistamista metsistä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät alueet ja esittää niille tarpeelliset suojeluja hoitotoimenpiteet. Inventointitukea on tähän mennessä myönnetty yli 30 kunnalle. Inventointien valmistumisen jälkeen kunnat tarjonnevat ELY-keskuksille METSO-suojeluun nykyistä enemmän alueitaan. Seuraavassa esitetään lyhyesti ne periaatteet, joiden pohjalta ELY-keskukset voivat neuvotella kuntien kanssa niiden omistamien metsien suojelusta METSO-ohjelman rahoituksen puitteissa. Kaikki kuntien omistamia kohteita koskevat suojelu- ja korvauspäätökset on toistaiseksi hyväksytettävä ympäristöministeriössä. Tällä menettelyllä

2 ministeriö haluaa varmistaa yhtenäisen toimintatavan ja kuntien tasapuolisen kohtelun koko maassa. Määräaikaisia suojelusopimuksia ei kuntien kanssa tässä vaiheessa tehdä. Valtiolle voidaan ostaa tai vaihtaa kuntien omistamia alueita, jotka täyttävät METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet, samoilla periaatteilla kuin yksityisten omistamia metsiä. Valtiolle hankittaviksi sopivat ensisijaisesti kohteet, jotka rajoittuvat suoraan valtion suojelualueisiin tai sijaitsevat lähellä niitä sekä toissijaisesti kohteet, jotka alueellaan muutoin täydentävät nykyistä suojelualueverkostoa. Sen sijaan lähellä taajama-alueita sijaitsevia, aktiivisessa lähivirkistyskäytössä olevia ja pienialaisia kohteita ei ole yleensä syytä hankkia valtiolle. Kunnat voivat myös hakea omistamilleen alueille yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustamista. Aiemmin nämä alueet on yleensä perustettu kunnan omalla kustannuksella, ilman erillistä korvausta luonnonsuojelualueen perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. METSO-ohjelman toteuttamisen myötä on kuitenkin ilmennyt, että monet kunnat omistavat sellaisia monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsiä, joita niiden ei ole mahdollista suojella kokonaan ilman korvausta. Toisaalta nämä kohteet voivat sijaintinsa ja virkistysarvojensa perusteella olla sellaisia, ettei niitä ole järkevä hankkia valtion omistukseen. Ympäristöministeriö katsoo, että METSO-ohjelman monimuotoisuusja pinta-alatavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen muuttaa nykyistä käytäntöä siten, että kunnille voidaan tarvittaessa maksaa osittaiskorvausta luonnonsuojelualueen perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Osittaiskorvauksen suuruus lasketaan puuston käyvän arvon mukaan, ja se on enintään 50 prosenttia alueen käyvästä metsätalousarvosta. Edellä mainitun käytännön mukaan kunnan omistamasta alueesta, joka on täydessä metsätalouskäytössä, voidaan maksaa korvausta suojelualueen perustamisesta enintään 50 prosenttia alueen käyvästä metsätalousarvosta. Jos kunta haluaa saada korvauksen suojelupäätöksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä, tulee siitä lain mukaan sopia ennen päätöksen antamista. Maksettavan korvauksen määrittelemiseksi kunnan on hakemuksessaan esitettävä selvitys kohteen luonnonsuojelualueeksi perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön. Hakemukseen tulee liittää selostus kohteen kaavoitustilanteesta ja voimassa olevista kaavamerkinnöistä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy

3 Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. hakea omistamilleen Ritajärven alueelle yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustamista 127,2 hehtaarin alueelle 2. hakea 50 prosentin suuruisen korvaussumman alueen käyvästä metsätalousarvosta korvauksen suojelupäätöksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä. Oheismateriaalina maksettavan korvauksen määrittelemiseksi esitetty selvitys kohteen luonnonsuojelualueeksi perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön 3. käyttää mahdollisesti Ympäristöministeriöltä saatavan korvaussumman Ritajärven alueen virkistyskäytön kehittämiseen, kuten polkujen, siltojen ja muiden rakennelmien rakentamiseen. Ritajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan alkuvuonna Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman. Mahdolliset rakentamistyöt käynnistettäneen keväällä jättää mahdollisuuden myös hylätä ympäristöministeriön tarjouksen, jos perustamisehdot ja korvaussumma eivät vastaa Sastamalan kaupungin odotuksia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p MAALTK Ritajärven alue on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen metsäluontokokonaisuus. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksellään hakenut n. 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa (Ritajärven alue). Hakija on asettanut korvauksen saamisen rauhoituksen edellytykseksi. Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu RN:o 1:39 sekä Louhi RN:o 3:21. Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista,

4 erirakenteista ja monimuotoista. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta Sastamalan kaupungin omistamalle alueelle. Suojelualueen koko on noin 128 hehtaaria ja se käsittää määräalan tilasta Paavinhattu RN:o 1:39 sekä tilan Louhi RN:o 3:21. Suojelualueen nimi on Ritajärven luonnonsuojelualue. Sallitut toimenpiteet: Olemassa olevien polkujen käyttö ja kunnossapito on sallittu. Olemassa oleville poluille voidaan tarvittaessa rakentaa pitkospuut sekä niiden yhteyteen penkkejä. Polkuja voidaan sorastaa ja raivata polun yli kaatuneet puut, jättäen ne alueelle lahopuuksi. Polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja infotauluja. Olemassa olevan laavun (Valkeajärvi) ja mökin (Alinen Ritajärvellä) sekä niihin liittyvien rakennelmien käyttö ja kunnossapito on sallittu ja tarvittaessa niiden läheisyydessä olevien vaaraa aiheuttavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi. Rauhoitusmääräysten estämättä Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota ja rantaan johtavat portaat päätöskarttaan A- kirjaimella merkittyyn paikkaan sekä rakentaa tie kodalle olemassa olevan polun kohtaan (merkitty katkoviivalla päätöskarttaan), Hirvieläinten ajaminen pois alueelta, Avotulenteko, sille osoitetuilla nuotiopaikoilla, Rauhoitus ei ole esteenä laitureiden rakentamiselle. Alueeseen rajautuvan sähkölinjan käyttöä ja kunnossapitoa haittaavien tai turvallisuutta vaarantavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi on sallittu. Alueella voidaan ajaa maan jäätyneenä ollessa moottoriajoneuvolla hoito- ja kunnossapitotöissä. Maanomistajan hyväksymän ja Pirkanmaan ELY- keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. Heinoon Metsästysseura on jättänyt maaseutulautakunnalle lausunnon, jossa metsästysseura esittää, ettei perustettavalla luonnonsuojelualueella rajoitettaisi virkistysmetsästystä

5 nykyisestään. Maaseutujohtaja on neuvotellut, että sallittuihin toimenpiteisiin hyväksyttiin kohta: "Hirvieläinten ajaminen pois alueelta." Luonnonsuojelualueella ei ole luvallista selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen. Korvaus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa kiinteistön omistajalle Sastamalan kaupungille kaksisataakahdeksankymmentäkaksituhattayhdeksänsataa ( ) euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksetaan korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien säästö: Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistoimet mahdollistavat osaltaan Sastamalan kaupungin lakisääteisten työllisyystoimien toimeenpanoa ja sitä kautta työmarkkinatuen kuntaosuuksien säästöjä. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä työllisyydenhoidossa on velvoitetyön piiriin kuuluville palkkatyön tarjoaminen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen. Passiivista työmarkkinatukea saavien työttömien työnhakijoiden työttömyysetuus maksetaan valtion ja kuntien kesken. Vuoden 2015 alusta työttömyysturvalaki muuttui siten, että kuntien maksuosuus ( 50 %) alkaa jo 300 passiivisen työmarkkinatukipäivien jälkeen ja 1000 päivää tai kauemmin työmarkkinatukea saaneiden kohdalla kunnan maksuosuus on 70 %. Alustavan arvion mukaan kunnan tmt-menot tulevat kaksin / kolminkertaistumaan, jos aktivointitoimia ei pystytä tarjoamaan. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen eli Maaseutulautakunnan ja kunnan työllisyyspalveluiden yhteistyön avulla pystytään tarjoamaan erilaisia aktivointiin liittyviä työllisyystoimia kunnan palveluvastuulla oleville pitkäaikaistyöttömille. Työmarkkinatukimenojen kokonaissäästö olisi arvion mukaan noin vuonna Yhteenveto: 1. Valtion rahoitusta euroa alueen kehittämiseen. 2. Maaseutulautakunnan ja työllisyyspalveluiden yhteistyön avulla Sastamalan kaupungin työmarkkinatukimenojen kokonaissäästö olisi arvion mukaan noin vuonna Maaseutulautakunnan ja työllisyyspalvelujen yhteistyön voimin edistettäisiin kuntalaisten osallisuutta / hyvinvointia rakentamalla

6 Ritajärven luonnonsuojelualueesta kaupunkilaisille virkistäytymisalue. Rakentamisvaihe toimisi työttömien työnhakijoiden osallisuutta ja osaamista kehittävänä työkohteena ja valmistuttuaan palvelisi kaikkia kuntalaisia ja matkailijoita. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon näyttöä, tämä olisi edullista ennaltaehkäisyä. Jos meillä on upea vertaansa vailla Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen metsäluontokokonaisuus, niin miksi emme käyttäisi kehittämismahdollisuuksiamme hyväksi. Saisimme alueen kuntoon käyttämättä kaupungin omaa rahaa. Ritajärven luonnonsuojelualue on Sastamalan kaupungin kilpailuetu, jos se osataan hyödyntää. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tuleva kahdensadankahdeksankymmenenkahdentuhannen yhdeksänsadan ( ) euron korvaus rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä käytetään Ritajärven alueen virkistyskäytön kehittämiseen. Ritajärven alueen rakentamistyöt, kuten kodan ja saunarakennuksen sekä polkujen, siltojen ja muiden rakennelmien rakentaminen käynnistetään toukokuussa 2015 yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymin toimenpitein. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta hyväksyi lisäksi yksimielisesti Seppo Virtanen esityksen, että maaseutulautakunta pitää tärkeänä, ettei uusi Ritajärven virkistysalue uhkaa kaupungin muiden virkistyskohteiden ylläpitoa. KHALL Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p Sastamalan maaseutuohjelmassa on yhdeksi toimenpiteeksi hy väksyt ty: Esitetään suojeltavaksi Sastamalan kaupungin MET SO-ra portis sa olevia kohteita. Aloitetaan maaseudun luonnon ja hiljaisuuden tuot teis ta mi nen Ritajärven METSO-alueelta vuonna Ritajärven luonnonsuojelualuetta on suunniteltu kehitettäväksi ko konais val tai ses ti, ekologisesti ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Var sinais ten kunnostus- ja rakentamistoimien lisäksi erityistä huomiota kiin ni te tään alueesta tiedottamiseen ja alueen markkinointiin. Esimer kik si alueen reittikarttoja ei ole ollut saatavilla kaupungin net ti sivuil ta saati itse alueelta. Ritajärven 200 hehtaarin virkistysalueella sijait see ainoastaan yksi puupiirroksinen karttataulu. Opaste- ja kart ta-

7 tau lut sekä viitoitus ovat olennainen osa virkistysalueen palveluiden ke hit tä mi ses sä. Alueella vuoden 2015 aikana toteutettavista toimenpiteistä on laa dittu oheismateriaalina oleva suunnitelma karkeine kus tan nus ar vioineen. Vuoden 2015 aikana laaditaan Sastamalan kaupungin toimesta Pirkan maan ELY-keskukselle Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyt tö suun ni tel ma, jossa määritellään alueella tehtävät toi men pi teet. Rau hoi tus pää tök sen mukaan toimenpiteillä a.) turvataan alu een luon non ar vot, ja b.) mahdollistetaan alueen virkistyskäyttö. Li säk si hoi to- ja käyttösuunnitelmassa määritellään kolmannen sek to rin toimi joi den kanssa yhteistyömallit, jotka koskevat mm. alueen hoi toa. Ri ta jär ven alueelle laaditaan viitoitussuunnitelma ja myös opas te- ja kart ta tau lu jen sisältö suunnitellaan. Viitat ja taulut val mis taa myöhem mäs sä vaiheessa Työteekki. Lisäksi alueen vael lus rei teil le laa ditaan reittikartat GPS-pohjaisen Ba se camp-reit ti suun nit te lun avulla. Sen avulla voidaan kustannustehokkaasti määritellä mm. vael lus reitin sijainti kartalla, pituus, korkeuskäyrät, nähtävyydet ja mah dol li set pal ve lut valokuvineen ja laittaa ne edelleen nettiin la dat ta vik si esim. äly pu he lin so vel luk sil la. Kaupungin toimesta suoritetaan myös Suomen Latu ry:n hyväksymä vaellusreittien vaa ti vuus luo kit te lu. Kaupungin työllisyyspalvelujen (Työteekki) toimesta kunnostetaan ja ra ken ne taan Ritajärven luonnonsuojelualueella Valkeajärven ympäri kul ke vaa reittiä vuonna Muiden reittien kunnostus tullaan suorit ta maan seuraavina vuosina. Työteekki palkkaa Valkeajärven reitin to teut ta mi seen 1-2 työnohjaajaa. Työnohjaajien johdolla Työteekin ak ti voi ta vat henkilöt suorittavat kesän ja syksyn 2015 aikana Val keajär ven reitillä 1.) olemassa olevien polkujen auki raivaamisen, 2.) nuo tio paik ko jen kunnostamisen, ja 3.) pitkospuiden, portaiden, penkkien, pöytien, puuliiterin (2 kpl), puuceen (2 kpl) ja laiturin ra ken ta misen. Opaste- ja karttataulujen sekä viitoituskylttien te ke mi nen ja pystyttäminen tapahtuu aikaisintaan syksyllä 2015, kun vii toi tus suunni tel ma on valmistunut. Lisäksi Työteekki suorittaa reit ti mer kin nän värikoodatuin merkein. Syksyllä 2015 on tarkoitus kunnostaa Työteekin toimesta myös Alisen Ritajärven rannalla sijaitsevaa kaupungin omistamaa mökkiä. Vam ma lan Retkeilijät ry:n hoitamassa mökissä on vuokralaisia mahdol li ses ti elokuun loppuun. Työteekin tehtävänä on myös alueen siisti mis tä, kuten vanhan pitkospuujätteen poisvientiä. Työteekin mukanaolo alueen kehittämistoimenpiteiden to teu tuk sessa edistää kaupungin työllisyysasioiden hoitamista ja tuo sitä kautta sääs tö jä työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Vuonna 2015 Työteekin toi mes ta toteuttaviksi suunnitellut toimenpiteet tuovat työllistettävien

8 ja/tai aktivoitavien henkilöiden määrästä riippuen arviolta jopa noin euron säästöt näihin kuntaosuuksiin. Ympäristöministeriön vahvistamassa rauhoitusmääräyksessä to detaan, että Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota. Alueen vir kis tyk sel lis tä tarkoitusta ajatellen kota on tärkeä palvelu ja sen raken ta mis ta tavoitellaan tulevaisuudessa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 21 :n mukaan luonnonsuojelualue on merkittävä maastoon selvästi havaittavalla tavalla. Ritajärven luon non suo je lu alu een rajat ovat yhteensä noin 21 km, josta järven ran taa on 7 km ja muuta maastoa 14 km. Vallitsevan käytännön mukaan rajapylväille sopiva välimatka on noin 80 metriä, joten Ri ta järven alueelle tarvitaan rajapylvästä. Tulevaisuudessa kuntien kiristyvästä taloudesta johtuen ra ken net tujen liikuntapaikkojen määrät vähenevät ja liikuntaharrastusta saa tetaan suunnata entistä enemmän luontoon. Ritajärven luon non suo jelu alu ees ta voi kehittämistoimenpiteiden seurauksena kehittyä Sas tama lan ja Pirkanmaan keskeinen perheiden, lasten, nuorten, ai kuisten ja vajaakuntoisten luontoliikunta-alue. Hyvinvointi ja siitä huo lehti mi nen on kasvava trendi, johon ihmiset ovat valmiita sijoittamaan ko ko ajan enemmän aikaa ja rahaa. Ritajärven luon non suo je lu alueen avulla voisimme pyrkiä kehittämään, tuotteistamaan ja mark kinoi maan Sastamalan luonnon hyvinvointivaikutuksia. Kehittämistyön tu lok se na saattaa uusien hyvinvointi-, luontoliikunta- ja luon to mat kailu yrit tä jien määrä kasvaa ja uusien tuotteiden määrä lisääntyä. Kaupungin tämän vuoden talousarviossa on määrätty Elävän maaseu dun osaprosessissa käsiteltävien puun myyntitulojen ( eu roa) olevan siten sitovia, että kyseisellä osaprosessilla ei ole oikeut ta käyttää tuloarvion mahdollisesti ylittävää osaa muiden toi minta me no jen sa katteeksi ilman kaupunginhallituksen suostumusta. Ritaa jär ven luonnonsuojelualueen perustamisesta maksettava korvaus on rinnastettavissa puun myyntituloihin, koska se on korvausta saamat ta jäävistä puun myyntituloista. Valmisteluvastuu: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, maa seu tu johta ja Katariina Pylsy, tekninen johtaja Jorma Tuomisto, ke hit tä mis johta ja Tapio Rautava, työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää 1) merkitä Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen Ritajärven luonnon suo je lu alu een perustamisesta tiedoksi, 2) että luonnonsuojelualueen perustamisesta maksettava korvaus euroa kirjataan Elävän maaseudun osaprosessin tuloksi

9 (puun myyntituloihin verratttava tulo) 3) antaa Elävän maaseudun osaprosessille luvan käyttää edellä maini tus ta korvauksesta enintään euroa vuonna 2015 oheisma te ri aa li na olevan suunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin; näis tä alueen hoi to- ja käyttösuunnitelma tulee laatia yhteistyössä alu eeseen liit ty vien eri tahojen kanssa 4) hakea poikkeuslupaa alueelle mahdollisesti rakennettavalle ko dalle ja eräkämpälle, joiden rakentamisesta ja rahoituksesta pää te tään kuitenkin vasta myöhemmin erikseen, mikäli myönteiset poik keus luvat myönnetään 5) alueen muiden reittien kunnostuksesta, rakennusten ja ra ken nelmien, nuotiopaikkojen sekä opastuksen ja viitoituksen päätetään vas ta sen jälkeen, kun hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut. Edellä mainitut tuloarvio- ja määrärahamuutokset otetaan huomioon kau pun gin seuraavan osavuosikatsauksen yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. MAALTK 42 Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, puh Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoituksena on Pirkanmaan Ely-keskuksen rauhoituspäätöksen mukaisesti kertoa, miten - turvataan alueen luonnonarvot, ja - mahdollistetaan alueen virkistyskäyttö. Suunnitelman avulla voidaan virkistyskäyttöä ohjata palvelemaan paremmin sekä luonnonsuojelutavoitteita että alueella liikkuvien ihmisten tarpeita. Suunnitelman tavoitteena on myös alueen suojeluarvojen kehittäminen ja niiden sovittaminen yhteen alueelle kohdistuvien käyttöpaineiden kanssa. Hoidon ja käytön suunnittelu perustuu asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen niin, että alueen suojeluarvot ja monimuotoisuus säilyy. Myös alueen virkistyskäyttö ja muu toiminta alueella otetaan huomioon. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen tavoitteet on johdettu alueen rauhoitusmääräyksistä sekä virkistys- ja luontoarvoista. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on yhdistää alueen luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Kuten rauhoituspäätöksessäkin todetaan, metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista on kielletty. Käytännössä koko luonnonsuojelualue jätetään siis kehittymään luonnontilassa,

10 eikä tähän näin ollen vaadita erityisiä toimenpiteitä. Sen sijaan virkistyskäytön kehittämiseksi Ritajärven luonnonsuojelualueella tehdään rauhoituspäätöksen mahdollistamia toimenpiteitä. Retkeilyalueen kehittämisessä oleellista on reittien suunnittelu ja palveluiden rakentaminen. Koska alue on luonnonarvoiltaan harvinaislaatuinen ja maisemiltaan poikkeuksellisen upea, tavoitteena on saada siitä yksi Sastamalan vetonauloista. Tavoittelemisen arvoista on myös saada se yhdeksi Pirkanmaan merkittävimmistä luontomatkailu- ja luonto-opetuskohteista. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu ulkoilureitistö tuo alueelle enemmän käyttäjiä. Ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito on edullista suhteessa liikutettaviin kävijä- ja käyttäjämääriin. Lisäksi ulkoilureitit palvelevat erittäin laajaa väestön osaa. Palvelurakenteet alueella eli tauko- ja nuotiopaikat, laavut ja kodat jne. ovat retkeilyn kannalta oleellisia. Mitä vähemmän on taukopaikkoja, sitä vähemmän on kävijöitä. Vastaavantyyppiset retkeilyalueet, joiden reitit, palvelut ja markkinointi ovat hyvin hoidetut, houkuttavat tuhansia kävijöitä vuosittain. Nämä kävijät jättävät myös matkailutuloa paikkakunnalle. Rauhoituspäätöksen mukaan polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja info-tauluja. Riittävä ja hyvin tehty viitoitus ja opastus parantaakin käyttäjäkokemusta, navigoi kulkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja lisää turvallisuutta. Periaatteena tulisi olla, että kulkijan ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä. Lisäksi, onnettomuuden sattuessa kunnolliset opasteet auttavat paikantamaan pelastettavan. Opastuksen nykytilanne. Ritajärven virkistysalueella sijaitsee tällä hetkellä ainoastaan yksi puupiirrospohjainen karttataulu (Ritajärventien P-alue), johon on merkitty noin 1/5 alueen poluista, yksi nuotiopaikka, laavu ja mökki. Myöskään Sastamalan kaupungin kotisivuilta ei löydy alueen tarkempaa reittikarttaa, saati ajo-ohjeita itse alueelle. Näin ollen reiteillä liikkuminen on ilman paikallistuntemusta erittäin haasteellista. Retkeilyalueella on myös muutamia muovisia/puisia/metallisia/laminoituja viittoja, mutta niiden sisältö on melko sekava ja ristiriitainen, eivätkä ne näin ollen opasta alueella liikkujaa. Kunnollisen opastuksen ja viitoituksen puuttumisesta onkin tullut eri yhteyksissä palautetta. Reiteiltä ei myöskään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta neuvota takaisin P-alueille. Kun tähän yhdistää karttojen puuttumisen, niin retkeilijä jää helposti alueelle harhailemaan.

11 Lisäksi alueella on muutamia ulkoilumaja -viittoja, jotka tarkoittavat vajaan neljän kilometrin päässä olevaa Hornion vanhaa koulua. Rakennus on nykyään lukittuna ja Karkun metsästysseuran omistuksessa. Tällaiseen paikkaan opastaminen aiheuttaa retkeilijöille turhien taivalluksien myötä ikäviä väärinkäsityksiä, joten nämä viitat tulee kokonaan poistaa. Luontomatkailu on voimakkaasti kehittyvä matkailun ala niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Luonto on Suomessa monin paikoin tärkein matkailullinen resurssi ja vetovoimatekijä. Luontomatkailuun tehdään lähivuosina myös mittavia kansallisia panostuksia, esimerkkinä Visit Finlandin luonto- ja hyvinvointimatkailustrategiat. Alueellisesti luontomatkailuun panostetaan tällä hetkellä erityisen voimakkaasti mm. Satakunnassa. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu ulkoilureitistö tuo Ritajärvelle enemmän käyttäjiä, jolloin se palvelee omien kuntalaisten lisäksi myös muualta tulevia matkailijoita. Nämä kävijät jättävät myös matkailutuloa paikkakunnalle. Jotta tähän päästäisiin, alueen luonnonarvojen ja virkistysmahdollisuuksien tiedottamiseen ja viestintään pitää panostaa eri tavoin. Sastamalan seudulla on myös useita (luonto)matkailuyrittäjiä, jotka voisivat laajentaa toimintaansa Ritajärven alueelle. Aikaa myöten uusia yrityksiäkin voi syntyä, sillä retkeilijät tarvitsevat ja käyttävät matkailupalveluita sopivin välimatkoin. Koko Sastamalan seudun matkailun kehittämiselle on etua siitä, että luontomatkailun huippukohde - helmi, Ritajärven erämainen retkeilyalue kehittyy. Nykyään matkailijat valitsevat matkakohteensa tekeminen edellä, joten alueella tulee olla tarjolla erilaisia aktiviteetteja. Tällöin on paikallisten luontomatkailuyrittäjien ja muiden palveluntuottajien tarjonta tarpeen. Myös Sastamalan muut kohteet tukevat matkakohteen valintaa; perhe päättää vierailla esimerkiksi Herra Hakkaraisen talossa ja samalla vierailulla myös retkeilee Ritajärvellä. Suosittua on, että lapsille halutaan luoda vahvempi luontosuhde ja viedä heidät metsään luonnon keskelle. Tämä mahdollisuus tulee olla oikein toteutettu ja markkinoitu, jotta se saavuttaa käyttäjät ja vastaa kysyntään. Ritajärven retkeilyalueella on eräs merkittävä etu muihin alueisiin verrattuna. Huomattava ja ainutlaatuinen vetovoimatekijä on helppo saavutettavuus junalla, mikä tulee ottaa esille myös alueen markkinoinnissa. Patikoinnin voi aloittaa suoraan Karkun rautatieasemalta, josta on useita polkureittivaihtoehtoja Ritajärvelle. Tosin vielä nämä reitit ovat huonosti merkittyjä, mutta ne olisi kuitenkin suhteellisen pienellä työllä helposti liitettävissä Ritajärven virkistysalueen kokonaisuuteen. Samaten Ritajärven alueelta on hajanaista polkuverkostoa länteen Pääjärvelle, jossa sijaitsee

12 Kapteeninkallion leirikeskus. Vetovoimaisuuden ja markkinoinnin kannalta näitä alueita kannattaakin käsitellä yhtenä virkistysaluekokonaisuutena. Maaseutulautakunta esittää Ritajärven luonnonsuojelualueen hoitoja käyttösuunnitelman lokakuun kokouksen jälkeen Sastamalan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen sen vahvistaa Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus Suojelualueen hoito- ja käyttö-suunnitelma tarkastetaan ja uudistetaan 10 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna Jos alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta poikkeaminen osoittautuu tarpeelliseksi tämän 10-vuotiskauden aikana, haetaan poikkeamiseen lupaa Pirkanmaan Ely-keskukselta. Hoito- ja käyttösuunnitelman ovat laatineet Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessissa Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy. Elävä maaseutu on myös Katariina Pylsyn johdolla organisoinut METSO-inventoinnin sekä vastannut Ritajärven luonnonsuojelualueen hakuprosessista ja alueen kokonaissuunnittelusta. Luonnonsuojelualueen suunnittelu-, hoito- ja ylläpitovastuu on jatkossakin Elävän maaseudun osaprosessilla, joka vuonna 2016 sopii tarkemmin suunnitelmassa mainituista hoito- ja ylläpitotoimien organisoinnista mm. Työteekin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luonnonsuojelualueen tilaa seuraa ja rauhoitusmääräysten noudattamista valvoo Sastamalan kaupungin Elävä maaseutu-osaprosessi yhdessä Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, projektipäällikkö Jani Hanhijärvi Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta esittää Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman lokakuun kokouksen jälkeen Sastamalan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen sen vahvistaa Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus Päätös: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja teki maaseutujohtajan ehdotukseen muutosehdotuksen, että lisätään päätöksen alkuun kappale: Maaseutulautakunta merkitsee Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman tämänhetkisen version tiedokseen.

13 Lisäksi maaseutulautakunta ohjeistaa maaseutujohtajaa käymään Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisestä aktiivista keskustelua erityisesti kaupunginhallituksen ja Tilakeskuksen johtokunnan kanssa, jotta koko kaupungin yhteistä aluetta voidaan kehittää luontoarvojen, talouden, rakennuskannan, rakennusten ylläpidon, virkistyskäytön ja matkailun näkökulmasta kestävään suuntaan. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti maaseutujohtajan ehdotuksen puheenjohtajan muutosehdotuksella lisättynä. Kirjataan pöytäkirjaan, että Jani Hanhijärvi ja Jenni Jokinen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen kello Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p