Satakunnan maakuntakaava
|
|
- Juho-Matti Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Satakunnan maakuntakaava Valmieluvaihe Ympäriön ja talouden kannalta keävät liikenteen ja teknisen huollon järjeel LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA LIIKENNEVERKKO 1 SATAKUNTALIITTO Alueiden käön toimiala Yli-insinööri Jukka Moilanen Suunnitteluinsinööri Hannu Hyssänmäki
2 2
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavan laatiminen Lainsäädäntö ja muut lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkätötavoitteet Maankätö- ja rakennuslaki Satakunnan maakuntasuunnitelma Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa (SATAKULTA) Satakunnan kärkihankkeet KUNTIEN JA SIDOSRYHMIEN PALAUTTEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄN JA LIIKENNEVERKKOON LIITTYVÄT SATAKUNTAA KOSKEVAT SELVITYKSET SATAKUNNAN LIIKENNEVERKKO Tieliikenne Tieverkko Liikenne Raideliikenne Rataverkko Rautatiekuljetukset Vesiliikenne ja satamat Lentoliikenne ja lentoasemat Matkakeskukset ja suuret tavaraliikenteen terminaalit Liikenneturvallisuus Ympäriöhaitat SELVITYSTEN PERUSTEELLA TEHTÄVÄT JOHTOPÄÄTÖKSET LIIKENNEVERKON OSOITTAMINEN MAAKUNTAKAAVASSA Maakuntakaavassa käsiteltävät liikenteen järjeel Selvityksessä esitettävät liikenneverkon aluevarausperiaatteet ja merkinnät Satakunnan maakuntakaavassa Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Lentoliikenne Vieiliikenne MUUTOKSET VERRATTUNA SATAKUNNAN SEUTUKAAVAAN LIIKENNEVERKKOON LIITTYVIEN MAAKUNTAKAAVAMERKINTÖJEN OIKEUSVAIKUTUKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotettujen alueiden toteutumiseen liittyvien mahdollisuuksien ja uhkien arviointi VALMISTELUPROSESSIN KUVAUS YHTEENVETO...34 LÄHTEET
4 4
5 1. JOHDANTO Alueiden käön suunnittelun lähtökohtana on maankätö- ja rakennuslain yleiavoite edellyen luomisea hyvälle elinympäriölle ja keävän kehityksen ediämiseä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan maakuntasuunnitelmassa määriteltyjä rategioita osoittamalla niiden maakäöllisen merkityksen, alueidenkäölliset ratkaisut ja periaatteet sekä toteuttamisen edelltämät aluevaraukset. Liikennejärjeelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena sekä kansainvälisellä, valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla. Alueiden käön suunnittelussa kiinnitetään huomiota liikennetarpeen vähentämiseen, liikennejärjeelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä ympäriöhaittojen, kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen. Satakunnan maakuntakaavan tavoiteraportti on Satakunnan maakuntakaavan suunnittelun perua. Tavoitteet on jaettu seitsemään eri teemaan, jotka peruuvat maankätö- ja rakennuslain 28 :n mukaisiin sisältövaatimuksiin. Jokaisea teemaa valmiellaan teemaraportti aihealueittain, missä tuodaan esiin tauaselvityen tulokset, määritetään niiden tavoitteita vaaavat aluevaraukset sekä merkinnät ja mahdolliset maakuntakaavamääräykset ja/tai suositukset. Lisäksi teemaraportissa arvioidaan kaavamerkintää vaaavan maankäön vaikutukset. Yhdeä teemaa voi käännössä olla useampikin teemaraportti aihealueea riippuen. Tässä Satakunnan ympäriön ja talouden kannalta keävät liikenteen ja teknisen huollon järjeel liittyvässä teemaraportissa käsitellään tie-, raide-, vesi-, lento- ja vieiliikenteeseen kuuluvat asiat. 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 2.1 Maakuntakaavan laatiminen Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäön ja yhdyskuntarakenteen periaatteia sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueia. Se välittää valtakunnalliset alueidenkätötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallien ja paikallien tavoitteitten kanssa. Se on myös ohje kuntakaavoja laadittaessa. Alueidenkäön tai yhdyskuntarakenteen yksityiskodia päätetään kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä elin eli maakuntavaltuuo. Maakuntakaavan vahviaa ympäriöminieriö. Satakunnan maakuntakaava laaditaan sisällöllisei ja aikataulullisei viidessä eri vaiheessa: 1) Aloitusvaihe 2003 (Osalliumis- ja arviointisuunnitelma), 2) Laatimisvaihe (Tavoitteet 2004 ja aineio nähtäville mielipiteitä varten 2006), 3) Ehdotusvaihe 2007, (Satakunnan maakuntakaavaehdotus), 4) Hyväksymisvaihe 2007, (Satakunnan maakuntakaava) ja 5) Vahviamisvaihe 2008 ympäriöminieriössä (lainvoimaisuus). Osalliumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä Maakuntakaavan tavoitteet -raporttia on saatavissa Satakuntaliitoa ja - sivuilta (pdf-muodossa). Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet on hyväky laatimiyön peruaksi kesäkuussa Niihin on sisälletty Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (ESDP), Valtakunnalliset alueidenkätötavoitteet sekä Satakunnan maakuntasuunnitelman asumia käsittelevät tavoitteet. 5
6 2.2 Lainsäädäntö ja muut lähtökohdat Satakunnan maakuntakaavan lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkätötavoitteet, maankätö- ja rakennuslaki, maantielaki, lakisääteinen Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030 sekä Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkätötavoitteet (YM Valtioneuvoon päätös valtakunnallisia alueidenkätötavoitteia) Valtakunnallisissa alueidenkätötavoitteissa esitetään liikenneverkkoa koskevat yleis- ja erityiavoitteet kohdassa toimivat yhteysverkoot ja energiahuolto. Myös muissa VAT:iden kohdissa on liikennettä koskevia tavoitteita. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisei päätieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin ja lentoasemiin. Keskeisenä haaeena on näiden kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjeelmänä. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja ediämään joukkoliikenteen edellyksiä. Erityisei kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjeelmä. Yleiavoitteet Liikennejärjeelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutua että elinkeinoelämän toimintaedellyksiä. Erityiä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetuarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäriöyävällien liikennemuotojen kätöedellyen parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisei olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkooja. Erityiavoitteet Alueidenkäössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisei merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisei merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäössä on ediettävä eri liikennemuotojen yhteiyötä ja joukkoliikennettä varaamalla riittävät alueet solmupieinä toimivien tavaraliikenneterminaalien ja henkilöliikenteen matkakeskuen toimintaa ja kehittämiä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähiliikenteen toimintaedellyen säilymiseä. Lentoasemien ympäriön maakäössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisei lentoeeiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia laajennettaessa tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot siten, ettei valtionneuvoon melutason ohjearvoja ylitetä. Alueidenkäössä on turvattava lentoliikenteen nykyien varalaskupaikkojen ja lennonvarmiusjärjeelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Edellä mainittuja yhteysverkooja koskevassa alueidenkäössä ja alueidenkäön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankätö ja lähiympäriö, erityisei asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. 6
7 2.2.2 Maankätö- ja rakennuslaki (Maankätö- ja rakennuslaki /132) Maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. MAAKUNTA- SUUNNITELMA Maankätöja rakennuslaki MAAKUNTA- KAAVA MAAKUNT A- OHJELMA Alueiden kehittämislaki (Lähde: Ympäriöminieriö 2001, Suuntana meneyvä maakunta, 514) Kaavan tulee peruua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Maakuntakaavan sisältövaatimukset on määritelty maankätö- ja rakennuslaissa (28 ). Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkätötavoitteet otettava huomioon. Liikenteen osalta kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisei huomiota ympäriön ja talouden kannalta keäviin liikenteen ja teknisen huollon järjeelyihin sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellyksiin Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030 (Satakuntaliitto 2003, A:268. Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030) Satakunnan maakuntasuunnitelmassa 2030 liikennejärjeelmää koskevana maakunnan kehittämisen päämääränä on mainittu perusrakenteen ylläpito sekä maakunnallisei tasapuoliset toimivat kotimaiset ja kansainväliset liikenneyhteydet, mukaan lukien tietoliikenne. Maakuntasuunnitelman mukaan liikenneverkkojen ja yhteyksien palvelukyvyn kehittäminen edelltää, että Satakunnan liikennejärjeelmää kehitetään ja ylläpidetään siten, että se tarjoaa jatkossakin hyvät edellykset elinkeinoelämän kehittymiselle ja sijoittumiselle. Kansainväliset liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta erityisen tärkeät. Valtakunnallisei keskitään päätieön ja rautatieverkon kehittämiseen. Tieön päivittäinen liikennöitävyys ja rakenteellisen kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ovat yleisen tienpidon ensisijaiset tavoitteet. Tasapainoisen liikenneverkon kehittäminen maakunnassa edelltää käettävissä olevien voimavarojen aikaisempaa tarkempaa kohdentamia. Liikennejärjeelmän kehittäminen tukeutuu nykyiseen liikenneverkkoon sekä maankätöön mahdollisimman tehokkaai ja erityiä huomiota kiinnitetään ympäriöhaittojen, kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin, vähentämiseen. 7
8 Liikenneturvallisuus noetaan Satakunnassa vähintään valtakunnan keskitasolle. Liikenneverkkoa kehitetään siten, että raskasliikenne pyritään ohjaamaan erityisille sisääntulo- ja ohitueille, jotta kaupunkien ja taajamien keskuoille aiheutuu liikenteeä mahdollisimman vähän haittaa. Kevyen liikenteen liikkumisedellyksiä parannetaan yleisillä teillä erityisei koulumatkojen ja pyöräillen tehtävien työmatkojen osalta. Joukkoliikenteen toimintaedellyksiä parannetaan yleisei. Rauman ja Porin satamien sekä Kokemäenjokilaakson teollisuuden kuljetuksia aikaisempaa suurempi osa siirtyy raiteille ja vesille. Myös maan sisäisiä rannikkokuljetuksia lisätään. Raideliikenne kehittyy myös henkilökuljetuksissa. Maakuntasuunnitelman mukaan laadukkaan ja kilpailukykyisen elin- ja toimintaympäriön säiltäminen edelltääkin jatkuvaa panoamia asuinympäriöjen kehittämiseen ja ympäriön laadun parantamiseen, perusrakenteen toimivuuteen, liikenneverkkojen ja yhteyksien palvelukyvyn kehittämiseen sekä yhteiyön vahviamiseen. Maakuntasuunnitelmassa on todettu, että Satakunnan yhdyskunta- ja aluerakenteea nousevia, vetovoimaa ja sisäiä dynamiikkaa luovia tekijöitä ovat merenrantakaupunkien, Kokemäenjokilaakson ja Rauma-Eura-Huittinen alueiden muodoamat nauhamaiset kehittämisvyöhykkeet sekä Pohjois-Satakunnan säteittäin kasvava kehittämisalue Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet (Satakuntaliitto 2004, A:272. Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet) Satakunnan maakuntakaavan tavoitteissa määritellään, että kansainväliset liikenneyhteydet ovat Satakunnan elinkeinoelämän kannalta erityisen tärkeät. Liikennejärjeelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina sekä kansainvälisellä että valtakunnallisella tasolla. Erityiä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotoihin siten, että ratkaisut palvelevat Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellyksiä, asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolia, tasapainoia ja edullia kehittymiä. Eri liikennemuotojen yhteiyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellykset noetaan keskeiselle sijalle. Alueiden käön suunnittelussa kiinnitetään huomiota kuljetuarpeen vähentämiseen, liikennejärjeelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä ympäriöhaittojen, kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen. Valtakunnallisei keskitään olemassa olevan päätieön ja rautatieverkon kehittämiseen. Turvataan valtakunnallisei merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien toiminta- ja kehittämisedellykset. Yhteysverkoojen pitkäntähtäimen täydentämiarpeisiin varaudutaan nykyien aluevarauen laajentamisella ja tarvittaessa myös uusilla aluevarauksilla. Valtateiden 2, 8 ja 12 osalta varaudutaan niiden osittaiseen nelikaiaiukseen. Maakunnan uuden poikittaisen tieyhteyarpeen välillä Rauma Äetsä määrittely ja linjaus selvitetään liikennejärjeelmäsuunnitelman yhteydessä. Seutukaavassa 5 esitettyjen eritasoliittymien aluevarauen tarpeellisuus pitkällä aikavälillä selvitetään yhteiyössä tiehallinnon kanssa. Myös alempiaeisen tieverkon rakenne ja laajuus selvitetään, ja niiden osalta esitetään tarvittavat aluevaraukset. Maakunnan satamien tie- ja ratayhteyksien sekä laivaväylien nykyien kätömahdollisuuksien turvaamiseen varaudutaan ja edelleen niiden kehittämiseen sillä oletuksella, että kuljetuksia aikaisempaa suurempi osa siirtyy tulevaisuudessa raiteille ja vesille. Niin ikään varaudutaan myös siihen, että raideliikenteen henkilökuljetukset. Liikenneyhteyksien suunnittelussa otetaan huomioon nopean junarataliikenteen käynniyminen. URPO-radan sekä Pori-Kankaanpää-Parkano -radan aluevaraukset säiletään sekä selvitetään jokilaakson taajamajunayhteyden tarve ja toteuttamismahdollisuus. Porin lentoaseman toimintaedellykset turvataan myös kansainvälien yhteyarpeiden osalta ottaen huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisei lentoeeiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. 8
9 2.2.5 Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma (Satakuntaliitto/Tiepiiri 2003, Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma ) Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelmassa maakunnan tiepoliittiset tavoitteet on ryhmitelty yhteiskuntapoliittien tavoitealueiden mukaan seuraavai: Tienpidon ja liikenteen taloudellisiin vaikutuksiin liittyvät tavoitteet o Elinkeinoelämän toimintaedellykset o Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Tienpidon ja liikenteen tasa-arvovaikutuksiin liittyvät tavoitteet Tienpidon ja liikenteen ympäriö- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvät tavoitteet Alemmalla tieverkolla turvataan elinkeinoelämälle ja maaseudun peruuotannolle tarpeellien kuljetuen toimintaedellykset kaikkina vuodenaikoina. Kaupungeissa ja taajamissa parannetaan kuljetuen ja jakeluliikenteen toimintaolosuhteita Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa (SATAKULTA) (Tiehallinto 56/2004, Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa) Maakuntakaavan tavoitteissa elinkeinoelämän toimintaedellyen turvaamia pidetään yhtenä tärkeimmiä tavoitteia. Satakunnan kuljetuarpeiden kehitysnäkymiä on laadittu Tampereen teknillisen yliopion liikenne- ja kuljetuekniikan laitoksella tutkimus. Tutkimuksen mukaan keskeisiä haaeita ja lähtökohtia Satakunnan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ovat: (Tiehallinto 56/2004. Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa) Elinkeinoelämän ja maakunnan kilpailukyky edelltää toimivia kuljetusyhteyksiä Satakunta on kuljetuen kautta kiinteässä yhteydessä muuhun maailmaan Logiinen sijainti suhteessa kotimaan ja kansainvälisiin tavaravirtoihin tarjoaa hyvän lähtökohdan Satakunnan alueen kehitykselle Tiet eivät kaikilta osin vaaa nykypäivän vaatimuksia raskaan liikenteen turvallisuusriskejä tulisi vähentää myös tienpidon toimin Satakunnan pääratojen tila on kohentunut myönteisen kehityksen tulisi jatkua myös tulevaisuudessa Satamat ja vahva kuljetuoimiala ovat Satakunnan kuljetusjärjeelmän kulmakiviä ne tukevat myös väylien kehittämiä ja yhteyksiä maailman ulkopuolelle Toimivat lentoliikenne- ja pikarahtipalvelut ovat oleellisia maakunnan kehityksen kannalta Kuljetuen täsmällisyysvaatimuen tätäminen edelltää myös täsmällisempää väylänpitoa Elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden myötä kuljetusratkaisuja ja palveluja on edelleen kehitettävä aktiivisei Satakunnan kärkihankkeet 2005 (Satakuntaliitto 2005, A:274. Satakunnan kärkihankkeet) Satakunnan maakuntavaltuuo hyväksyy vuosittain maakunnan kärkihankkeet. Niillä tarkoitetaan sellaisia edunvalvonnan kärkihankkeita, joiden rahoitua ajetaan valtion talousarvioa rahoitettavaksi. Liikennehankkeia kärkihankeasiakirjassa on mainittu seuraavat: Rautatiehankkeet Tampere Pori rautatien tasorieyen poio Rauma Jämsänjokilaakson radan akselipainojen korotus 9
10 Maantiehankkeet Valtatie 2 Pori Vihti Valtatie 8 Pori Söörmarkku Valtatie 12 Rauman sisääntulo Valtatie 8 Turku Rauma Pori Merikarvia Kantatie 44 Äetsä Kankaanpää Kauhajoki Meriväylähankkeet Rauman väylä Porin väylä Näiden ohella todetaan, että on turvattava riittävä rahoitus myös alemman aeen tieölle. 3. KUNTIEN JA SIDOSRYHMIEN PALAUTTEET Maakuntakaavan tavoitevaiheessa tehtiin laaja sidosryhmäkysely voimassa olevan Satakunnan seutukaavan 5 tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden ajanmukaisuudea sekä muutoarpeia. Palautteia, joita tuli noin 40 eri sidosryhmältä, on laadittu yhteenveto, joka on Satakunnan maakuntakaavan tavoiteraportin liitteenä 4a-d. Valmieluvaiheen aineion laadinnassa keskeisinä yhteiyökumppaneita ovat olleet vaaavat väyläviranomaiset eli tieliikenteen osalta Tiehallinnon Turun tiepiiri, raideliikenteen osalta Ratahallintokeskus sekä vesiliikenteen osalta Merenkulkulaitos. Liikenneverkon osalta kuntakyselyn palautteissa sekä kuntaneuvottelujen yhteydessä on tässä vaiheessa kiinnitetty huomiota muun muassa seuraaviin kohteisiin: Eura: Eurajoki: Harjavalta: Honkajoki: Huittinen: Jämijärvi: Kankaanpää: Karvia: Kiikoinen: Kiukainen: Kodisjoki: Mikäli Kiukainen Kauttua Säkylä radalle ei ole jatkossa kätöä aluevaraua ei tule esittää maakuntakaavassa. Ilmoittanut Lappi-Hinnerjoki tien esiselvityksen lausunnossa, että tien aluevaraus osoitettaisiin Ve:n 5 mukaisei uuteen paikkaan. Kunnan näkemykset Olkiluodon tien uuden linjausvaihtoehdon tarpeellisuudea ovat muuttuneet. Asiaa neuvotellaan. Lapijoen kauppakeskushanke? Pääliikenneverkon yhteyspuute Kt43 Vt11 tulee osoittaa maakuntakaavassa seututietasoisena yhteyarpeena. Kantti-Pyntäinen tieyhteyden osoittaminen maakuntakaavassa. Muutoin ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Liikenneväylien osalta aluevarauen tarkiuarpeita. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Liikennealuevarauen tarkiamia. Valtatien 23 ja kantatien 44 rieykseen suunniteltu kiertoliittymä/liikenteen palvelualue ovat riiriidassa eritasoliittymä varauksen kanssa. Pori Kankaanpää Parkano radan aluevaraus maakuntakaavaan. Tien 274 linjauksen pitäminen nykyisellä paikalla. Eritasoliittymän aluevarauksea tulee luopua. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Maantie 2052 merkittäväi parannettava tie, muutoin ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. 10
11 Kokemäki: Köyliö: Lappi: Lavia: Luvia: Merikarvia: Nakkila: Noormarkku: Pomarkku: Pori: Rauma: Siikainen: Säkylä: Ulvila: Vampula: Kaupunki pitää hyvänä tieyhteyarpeen Rauma-Äetsä määrittelyn ja linjauksen selvittämiä maakuntakaavassa > tiealuevarauksen osoittaminen. Vt2:n kehittäminen tärkeätä. Ohituievaraus Kepolassa on tarpeeton. Eräiden eritasoliittymien aluevarauen poiaminen. Ilmoittanut Lappi-Hinnerjoki tien esiselvityksen lausunnossa, että seututietasoisea yhteydeä on luovuttava ja maakuntakaavassa tulee esittää tie nykyiä tielinjaua noudattaen merkittäväi parannettavana tieyhteenä. Myös eritasoliittymien aluevaraukset tulee selvittää. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Vt8:n parantaminen. Tuorilan liittymäjärjeelyjen epävarmuus. Laivaväylä tulee säiltää Vt2:n nelikaiaminen ja kevyenliikenteen alitukset. Tulee selvittää, onko yhteys 2:lta 11:lle (Viikkalaa Kullaalle) mahdollinen Nakkilan kohdalta. Ajatus on esitetty jo Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelmassa. Tieluokituksen tarkiaminen erityisei nauhakaupunkialueella. Rautatien henkilöliikenne uuteen tarkaeluun. Pori Söörmarkku yhteyden selvittäminen ja osoittaminen / riisuttu versio eli uusi lisäkaia? Pohjoinen satamatie tärkeä. Lassila Kairila merkittäväi parannettava tie. Eritasoliittymien tarve selvitettävä. Ratavarauksia ei luovuta. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Otettu riittäväi huomioon keskeiset väylä-, rata- ja tiehankkeet. Rauman kehäväylät tulee osoittaa maakuntakaavassa (pohjoiskehä, koillisväylä ja kaakkoisväylä). Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Vt2:n rinnakkaisväylä Nakkilan suuntaan, muutoin ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. Kantatien pohjavesisuojaus varalaskupaikalta Vampulaan, muutoin ei erityisiä huomioita liikenneverkon osalta. 11
12 Rauman seutu: Tykiöprikaati: Metsähallitus: MTK-Satakunta ja L-S:n metsänomiajien liitto: Teollisuuden Voima Oy: Tiehallinto, Turun tiepiiri URPO-ratavarauksen ja muiden seudullien yhteyarpeiden selvittäminen. Kankaanpää Parkano rautatieyhteys tulee säiltää. URPO-radan linjauksen tarkiaminen. Eritasoliittymien tarpeellisuuden tarkiaminen. Olkiluodon tien uusi linjaus/oikaisu tulee osoittaa maakuntakaavassa. Ehdottaa että koko maakuntaa koskeva liikennejärjeelmäsuunnittelu käynnietään sovittua aikaisemmin, jolloin maakuntakaavatyön ja liikennejärjeelmäsuunnittelun väliä vuorovaikutua voidaan hyödyntää maksimaalisei. Kuntien ja muiden sidosryhmien tavoitteita koskevat palautteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne koskevat maakuntaa, seutuja tai ylikunnallisia teemoja. Yksittäiä kuntaa koskevat tavoitteet ja seutukaavan muutoarpeet käsitellään valmieluvaiheeseen liittyvissä seutukunta- tai kuntaneuvotteluissa sekä lausuntokierroksen perueella. 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄN JA LIIKENNEVERKKOON LIITTYVÄT SATAKUN- TAA KOSKEVAT SELVITYKSET Satakunnan maakuntakaavatyössä suunnittelun perusselvityksinä käetään muun muassa seuraavia asiakirjoja: Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma Satakunnan maakunnallinen liikennejärjeelmäsuunnitelma (SatLJS) ja sen osaselvitykset Porin seudun liikennejärjeelmäsuunnitelma (POLIS) Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa (SATAKULTA) tutkimus (Tiehallinnon selvityksiä 56/2004) Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisei (Turun yliopion merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisu/b132/2006) Eräitä erillisselvityksiä, kuten Lappi-Hinnerjoki seutuyhteyden esiselvitys, Porin pohjoisen satamatien jatkeen tarveselvitys Vaarallien aineiden kuljetukset 2002, LVM 47/2004 Turun tiepiirin tienpidon suunnitelma Tienpidon toimintalinja 2015 Valtakunnallisei merkittävät liikenteen runkoverkot (LVM 48/2005) LVM:n TTS Tiehallinnon TTS Pääteiden tavoitetila 2025 asiakirja Ratahallintokeskuksen TTS Rautatieliikenne 2025 suunnitelma Vähäliikenteien ratojen tulevaisuusselvitys Valtatie 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittämisselvitys Valtatie 8 Turku Pori yhteysvälin kehittämisselvitys Valtatie 8 Pori - Vaasa yhteysvälin kehittämisselvitys Kuntien oikeusvaikutteiset yleiskaavat 12
13 5. SATAKUNNAN LIIKENNEVERKKO Tieliikenne Tieverkko (Tiehallinto Turun tiepiiri, Satakunnan tieverkon tilatietoa ) Satakunnassa on yleisiä teitä yhteensä 3269 km. Tiepituudea 17 % kuuluu toiminnallisen luokituksen mukaan valta- ja kantatieluokkaan, 10 % seututieluokkaan ja 73 % alimpaan eli yhdyieluokkaan. Yhtään maakunnan tietä ei sisälly yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon, mutta tavoitteena on saada siihen valtatie 8, joka kuuluu eurooppateihin (E-tie). (Satakunnan tieverkko 2006/Tiehallinto) 13
14 5.1.2 Liikenne (Tiehallinto Turun tiepiiri, Satakunnan tieverkon tilatietoa ) Valta- ja kantateiden osuus liikennesuoritteea on 63 %. Seututeiden osuus liikennesuoritteea on 10 % ja yhdyeiden osuus on 27 %. Raskaan liikenteen osuus liikennesuoritteea on Satakunnassa (9,5 %) maan keskiarvoa (8,6 %) korkeampi. Keskivuorokausiliikenteellä ja raskaan liikenteen määrällä mitaten Satakunnan alueen merkittävimmät tieyhteydet ovat valtatie 2 sekä valtatie 8. Raskaan liikenteen osuus on huomattava etenkin valtatiellä 2 Punkalaitumen ja Huittien välillä, valtatiellä 8 Rauman ja Luvian sekä Lampin ja Merikarvian välillä ja valtatiellä 12 Euran ja Huittien välillä. Suurimmat raskaan liikenteen määrät (yli 1000 ajon/vrk) sijoittuvat samoille pääteille, valtatielle 2 Mommolan ja Raijalan sekä Harjavallan ja Porin välille, valtatielle 8 Rauman ja Eurajoen sekä Hyvelän ja Söörmarkun välille ja valtatielle 12 Rauman keskuaan sekä Mommolan ja Sampun välille. Liikenteen on ennuettu kasvavan Satakunnassa vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 15 % ja vuoteen 2030 mennessä 16 % vuoden 2004 liikennemääriä. Suurinta liikenteen kasvun ennuetaan olevan valta- ja kantateillä. Kasvu on Satakunnan alueella valtakunnallia keskiarvoa pienempää. (Satakunnan liikennemäärät/tiehallinto) 14
15 5.2 Raideliikenne Rataverkko (Tiehallinto 56/2004, Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa, Ratahallintokeskuksen rataverkko ) Satakunnassa valtakunnallisei merkittäviä pääratoja ovat Tampere Pori Mäntyluoto/Tahkoluoto sekä Kokemäki Rauma radat. Henkilöliikennettä on ratasosuudella Tampere Pori. Teollisuuden käössä ovat rataosuudet Pori - Aittaluoto Ruosniemi sekä Kiukainen Eura Säkylä. Tampereelta Porin ja Rauman satamiin johtavat radat kuuluvat yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Rauman-radalta Kiukaisia on rata Kauttualle ja Säkylään; tällä radalla ei ole talvikunnossapitoa. Poria on raideyhteys Aittaluotoon ja Ruosniemeen ratalinjaa, joka ennen jatkui Parkanon suuntaan. Niinisaloon pääsee rautateitse Parkanon suunnaa Tampere Seinäjoki radalta. Rataosuutta Niinisalo Parkano kätää lähinnä puoluusvoimat. Rataosuutta Porin Ruosniemi Kankaanpään Niinisalo käetään virkiys- ja matkailukäössä ns. elämysratana. Rataverkkoon kuuluvat seuraavat henkilöliikenteen liikennepaikat: Pori, Harjavalta ja Kokemäki. Lisäksi rataverkkoon kuuluvat seuraavat ainoaaan tavaraliikenteen käössä olevat liikennepaikat: Tahkoluoto, Mäntyluoto, Pihlava, Ulasoori, Aittaluoto, Ruosniemi, Nakkila, Ahvenus, Kiukainen, Kauttua, Säkylä, Vuojoki ja Rauma. ( Satakunnan rataverkko /RHK) 15
16 5.2.2 Rautatiekuljetukset (Tiehallinto 56/2004, Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa) (SatLJS 2005, Satakunnan maakunnallinen liikennejärjeelmäsuunnitelma, Pääliikenneverkko) Rautatiekuljetukset ovat elintärkeitä Satakunnan suurteollisuuden ja satamien kannalta. Ne palvelevat hyvin suuria virtoja, ja syeemikuljetuksiin onkin määrätietoisei panoettu ja niiden kaluoa ja yhteyksiä on kehitetty. Vuonna 2003 Satakunnassa kuljetettiin rautateitse 4,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Rataverkon muodoa johtuen rautatiekuljetukset voivat yleensä olla kilpailukykyisiä vain tiettyihin suuntiin sisämaahan. Tosin rautatiekuljetus Turua Poriin voi olla mahdollinen osana kansainväliä kuljetusketjua, jolloin pitkä kuljetusmatka Suomessa ei ole kokonaisuuden kannalta ratkaiseva. Raideyhteys on joillekin yrityksille välttämätön. Usein rautatiekuljetukset liittyvät kansainvälisiin kuljetusketjuihin, kuten Venäjän-liikenteeseen tai junalauttaliikenteeseen. Suurin osa rautatiekuljetuksia on Porin ja Rauman satamiin kuljetettavaa tavaraa. Satakunnan satamat ovat rautatiekuljetuen kannalta keskeisiä satamia Suomessa. Rautateitse kuljetetun tavaran määrällä mitattuna Rauman satama on Suomen toiseksi suurin satama ja Porin satama puoleaan suurin tuontisatama. Henkilöliikennettä on ainoaaan Pori Tampere radalla. Muut rataosuudet ovat tavaraliikenteen käössä. 5.3 Vesiliikenne ja satamat (Tiehallinto 56/2004, Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa) (SatLJS 2005, Satakunnan maakunnallinen liikennejärjeelmäsuunnitelma, Pääliikenneverkko) (Turun yliopion merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisu/b132/2006. Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisei) Satakunnan merkittävimmät satamat ovat Rauma ja Pori, jotka kuuluvat yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Ne ovat kansainvälien tavarakuljetuen kannalta elintärkeitä Satakunnalle. Lisäksi Olkiluodon sataman kautta kulkee jonkin verran tavaraa. Merikarvian sataman liikenne on vähäiä. Teollisuudella on käössään myös joitakin omia satamiaan. Porin satama oli vuonna 2003 tavaramäärällä mitattuna Suomen kuudenneksi suurin satama ulkomaanliikenteessä ja viidenneksi suurin kaikessa liikenteessä. Tuontisatamana Porin on Suomen viides ja vientisatamana seitsemäs. Sataman tärkeimmät tuontiartikkelit ovat kivihiili sekä malmit ja rikaeet. Sataman rooli polttoaine- ja energiatuotannon tuontisatamana on merkittävä. Merkittävimmät vientiartikkelit ovat sahattu puutavara ja kemikaalit. Rauman satama oli vuonna 2003 Suomen viidenneksi suurin satama ulkomaanliikenteessä ja kuudenneksi suurin kaikessa liikenteessä. Rauma on suuri paperisatama. Metsäteollisuuuotteiden viennin osuus tavaramäärää oli lähes 2/3. Rauman satama on myös yksi Suomen suurimmia irtotavaran tuontisatamia. Muita merkittäviä tuontiartikkeleita ovat raakamineraalit ja raakapuu. Raskaan liikenteen tekemiä matkoja satamiin ja niiä pois on yhteensä keskimääräisenä arkivuorokautena Porissa 650 kpl ja Raumalla 1230 kpl. Vertailtaessa liikenteen määrää voidaan mainita, että esimerkiksi Turussa vaaavia matkoja on 1180 kpl. Porin satamasidonnaisen liikenteen vilkkaimmat suunnat ovat Vaasan (8), Helsingin (2) ja Tampereen suunta (11). Rauman sataman liikenne suuntautuu pääteiä vilkkaimmin Huittien suuntaan (12). Myös valtatie 8 on vilkkaai liikennöity Rauman satamasidonnaisessa liikenteessä. Satakunnan liikenneverkolle, pääosin kantatielle 43 Euran suuntaan sekä valtatielle 8, suuntautuu pääosin myös Uudenkaupungin satamasidonnainen liikenne. 16
17 5.4 Lentoliikenne ja lentoasemat (Tiehallinto 56/2004, Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa) (SatLJS 2005, Satakunnan maakunnallinen liikennejärjeelmäsuunnitelma, Pääliikenneverkko) Satakunnan ainoa yleinen lentokenttä sijaitsee Porissa. Porin lentokenttä kuuluu myös yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Poria on lentoyhteyksiä reittiliikenteessä Helsinkiin ja tilauslentoina ulkomaiden lomakohteisiin. Elinkeinoelämän kannalta suoraan Satakuntaan liittyvällä lentoliikenteellä on merkityä matkuajaliikenteessä ja satunnaisei myös varaosakuljetuksissa. Porin lentokentän kautta hoidetaan lisäksi YK-joukkojen huoltolentoja. Pääkiitotie on nykyisellään 2350 m pitkä, mikä mahdolliaa myös suurilla koneilla operoimisen. Pienlentokentät sijaitsevat Satakunnassa Euran Kauttualla, Jämijärvellä, Kokemäen Piikajärvellä sekä Vampulassa. 5.5 Matkakeskukset ja suuret tavaraliikenteen terminaalit (SatLJS 2005, Satakunnan maakunnallinen liikennejärjeelmäsuunnitelma,joukkoliikenne) (Tiehallinto 56/2004, Kuljetuarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa) Satakunnassa ainoa matkakeskus sijaitsee Porissa. Erillien asemien välisenä yhteiyönä kehitetty matkakeskus on valmis. Satakunnassa toimii eri toimintoihin erikoiuneita terminaaleja: Satamien logiisiin ketjuihin liittyvät terminaalit Kappaletavaraterminaalit Eri alojen jakeluterminaalit Terminaalitoiminta on yksi lenkki palveluketjussa, joka ohjaa tavaravirtoja kulkemaan tiettyjen solmupieiden kautta. Satakunnassa tällaisia solmupieitä ovat erityisei satamat. Merkittävät tavaraterminaalit on esitetty Satakunnan liikennejärjeelmäsuunnitelman pääliikenneverkko-osiossa (kuva 3.2). 5.6 Liikenneturvallisuus (Tiehallinto Turun tiepiiri, Satakunnan tieverkon tilatietoa ) Vuosina tapahtui Satakunnan yleisillä teillä yhteensä 1073 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta eli keskimäärin 215 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 1449 ja kuoli 76 henkilöä. Keskimääräinen onnettomuusriski Satakunnan yleisillä teillä vuosina oli noin 14,9 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohden. Koko maan keskimääräinen onnettomuusriski yleisillä teillä oli vuonna 2004 noin 10,3 henkilövahinko-onnettomuutta 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti. Liikenneturvallisuuilanne on Satakunnassa muuta maata huonompi. 17
18 Satakunnan tieverkon henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheyksiä vv (Lähde: Tiehallinto, tierekieri) Vaarallien aineiden kuljetua koskevat säännökset peruuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan yhteisön lainsäädäntöön. Vaarallien aineiden kuljetua koskevat keskeisimmät säännökset sisältyvät annettuun lakiin (719/1994), VAK-lakiin. Suurteollisuudea johtuen Satakunnassa kohdiuu vaarallien aineiden kuljetuksia lähes koko päätieverkolle, rautateille ja satamiin. Vaarallien aineiden kuljetukset kuljetusluokittain ja liikennemuodoittain on esitetty tarkemmin liikenne- ja vieintäminieriön julkaisussa 47/2004 Vaarallien aineiden kuljetukset 2002 / Viisivuotisselvitys. 18
19 5.7 Ympäriöhaitat (Tiehallinto Turun tiepiiri, Satakunnan tieverkon tilatietoa ) Liikenteen aiheuttamia ympäriöhaitoia merkittävimmät ovat meluhaitat, pohjavesien pilaantuminen ja pakokaasupääöt. Tiehallinnossa tiemelunlaskenta on tehty pohjoismaisen laskentamallin mukaisei. Laskenta etenee niin, että lähtömelutasoon (10 metriä tien keskiviivaa) tehdään kyseisen tieosuuden liikennettä vaaavat korjaukset. Laskennassa on haettu 55 ja 65 desibelin ekvivalenttien päivämelualueiden leveys. Lähtömelutason laskemisessa on käetty tierekierin tietoina liikennemäärää, raskaan liikenteen osuutta ja nopeusrajoituksia. Melun leviämiä laskettaessa käetään teoreettia ympäriöä ja otetaan huomioon etäisyyden ja maaon melua vaimentama vaikutus. Laskettu 55 db melualue on teoreettinen ja vaaa todellisuutta vain, silloin kun laskennan oletukset vaaavat maao-olosuhteita. Lasketun 55 db:n melualueen maksimietäisyys tienkeskiviivaa on 212 metriä. Keskimäärin melualueen ulottuvuus on noin 30 metriä. Lentoasemia ympäröivien alueiden lentomelun alueet on määritelty (L den 55dB). Lentomelun aiheuttamat rajoitukset muulle alueiden käölle samoin kuin lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät otetaan huomioon ja merkitään maakuntakaavassa. Lentomelualue merkinnällä osoitetaan lentoliikenteen melualueet (L den 55dB). Satakunnan alueella on pohjavesialueella yhteensä noin 252 km yleisiä teitä, joia noin 94 km:lla suoritetaan liukkaudentorjuntaa suolaamalla. Pohjavesialueilla olevat merkittävimmät valtatieosuudet ovat 2 Huhtamon ja Harjavallan kohdilla, 12 Euran keskuassa sekä 23 Kankaanpään kohdalla. 6. SELVITYSTEN PERUSTEELLA TEHTÄVÄT JOHTOPÄÄTÖKSET Laaditut selvitykset ovat maakuntakaavan taua-aineioa, joita on hyödynnetty maakuntakaavan valmieluvaiheessa. Selvityen tuloksia on verrattu mm. paikka- ja kartta-analyysiä kätäen toteutuneeseen tilanteeseen (VE 0), Satakunnan seutukaavaan 5 (VE 1) sekä kuntien ja sidosryhmien esittämiin muutoarpeisiin (VE 2). Arvioinnin perueella on muodoettu Satakunnan maakuntakaavan valmieluvaiheen (VE 3) teemaa käsittelevä ehdotus. Pääliikenneverkon keskeisimmät muutoarpeet on selvitetty Satakunnan maakunnallisessa liikennejärjeelmäsuunnitelmassa (SatLJS). Suunnitelmassa on määritelty muun muassa pääliikenneverkossa todetut yhteyspuutteet sekä visio vuoteen Tässä tarkaeluun ovat nousseet muun muassa uusina tieyhteyksinä Pori - Söörmarkku, Porin pohjoinen satamatie, valtatien 11 jatke sekä Rauman kehäväylät. Yhteyarpeina ovat nousseet tarkaeluun muun muassa Eurajoki Kiukainen Kokemäki - Äetsä, Harjavalta Kullaa, Lappi Hinnerjoki seututieyhteyden merkittävä parantamiarve. Myös valtateiden 2, 8 sekä 12 merkittävä parantaminen on noettu esille maakunnallisessa liikennejärjeelmäsuunnitelmassa (SatLJS). Olkiluodon tuotantolaitokseen johtavan tien uuden linjauksen tarpeea on käy keskuelua, puolea ja vaaan. Teollisuuden Voima Oy on esittän, että Olkiluodon tien uusi linjaus/oikaisu tulee osoittaa maakuntakaavassa. Eurajoen kunta sekä Tiehallinnon Turun tiepiiri ovat saamansa palautteen perueella esittäneet, että äskettäin perusparannettu tie on välityskyvyltään ja liikenneturvallisuudeltaan riittävä. 19
20 Lisäksi esille on noussut useita seutu- ja yhdyeitä, joilla katsotaan olevan merkittävää parantamiarvetta. Esimerkkinä mainittakoon 269 Mäntyluoto Reposaari (Tahkoluotoon). URPO-radan sekä Pori Kankaanpää Parkano radan aluevarauen osoittaminen maakuntakaavassa ovat myös nousseet esille selvityksissä. Lappi Hinnerjoki tieä tehdyä esiselvitykseä saatujen lausuntojen perueella ei saa tukea siihen, mihin kohtaan liittyminen valtatiehen 12 tulisi osoittaa Lapin kunnassa. Ympäriöminieriössä käydyn neuvottelun perueella on aluavai tarkaeltu Lapin kunnassa kahta vaihtoehtoia linjaua. Tavoitteena kuitenkin on, että jo valmieluvaiheessa voitaisiin valita vain yksi linjausvaihtoehto. 7. LIIKENNEVERKON OSOITTAMINEN MAAKUNTAKAAVASSA 7.1 Maakuntakaavassa käsiteltävät liikenteen järjeel (YM Maakuntakaavan sisältö ja esityapa-opas) Tässä teemaraportissa käsitellään: tie-, raide- ja vesiliikenteen väylät ja niiden muodoamat verkoot liikenneterminaalit kuten lentoasemat, satamat, matkakeskukset ja suuret tavaraliikenteen terminaalit. 7.2 Selvityksessä esitettävät liikenneverkon aluevarausperiaatteet ja merkinnät Satakunnan maakuntakaavassa Liikenneverkkoa koskevat aluevaraukset on esitetty erillisellä teemakartalla (tie-, raide, lento- ja vesiliikenne) Tieliikenne Tieliikenteen osalta maakuntakaavassa esitetään valta-, kanta- ja seututieluokkaan kuuluvat tiet sekä vaaavan tasoinen katuverkko siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kuin se on yhdyskuntarakenteen, palvelujen saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien seudullien tavoitteiden kannalta tarpeen. Lisäksi voidaan osoittaa yhdyeitä, mikäli niillä on ylikunnallia merkityä tai merkityä maakuntakaavassa osoitetun alue- ja yhdyskuntarakenteen kuten maaseudun kyläverkoon toimivuuden kannalta. Lähtökohtaisei tielinjaus osoitetaan yhtenäiä viivamerkintää kätäen. Ohjeellia tielinjaua = katkoviivamerkintää käetään silloin, kun linjauksen valinnaa on tarkoituksenmukaia päättää vaa kuntakaavoituksen tai tien yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä (epävarmuuekijöitä). Sellaiset uudet tieyhteydet, joiden kehittäminen on todettu tarpeelliseksi mutta joia ei ole olemassa edellä riittävää tietoutta (sijainti, toteuttamiapa ovat ratkaisematta) esitetään yhteyarvetta osoittavalla merkinnällä. Toiminnallinen tieluokitus: (Maantielaki /503) Satakunnan maakuntakaavassa toiminnallisen luokituksen lähtökohtana on tiehallinnon kätämä luokitus. Liikenne- ja vieintäminieriö määrää mitkä tiet ovat valtateitä () ja kantateitä (kt) sekä miltä osin ne ovat valtakunnallisei merkittäviä runkoteitä. Tiehallinto määrää mitkä tiet ovat seututeitä ja yhdyeitä. 20
21 Eräiltä osin saattaa maakuntakaavan tieverkon toiminnalliseen luokitteluun vaikuttaa maakunnan tavoitetila pitkällä aikavälillä esimerkiksi yhdyeiden luokittelussa huomioon ottaen toiminnallinen kyläverkko. Maakuntakaavassa esitetty tieluokitus ohjaa kaavoituksessa tehtäviä aluevarauksia sekä tieluokituksea tehtäviä päätöksiä voimaan tulevan maantielain mukaan maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämiseä valtio huolehtii. Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet ovat valtateitä, kantateitä, seututeitä tai yhdyeitä. Runkotiet yhdiävät pääkaupunkiseudun ja valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut, pääkaupunkiseudun ja valtakunnan osat sekä useimmat suuria kaupunkiseuduia toisiinsa. Runkotiet palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Runkotieverkko parantaa yhteyksiä Suomen pisimmillä ja toiminnallisei tärkeimmillä suunnilla. Liikenne- ja vieintäminieriö valmielee päätöä maantielain ja ratalain mukaiseen runkoverkkoon kuuluvaa tie- ja rataverkoa. Runkoverkkopäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2006 aikana. Valtatie 8 välillä Turku Pori tultaneen määräämään runkoverkkoon Valtatiet palvelevat valtakunnallia ja maakuntien väliä pitkämatkaia liikennettä. Tiehallinnon toiminnallisen tieluokituksen mukaan valtateitä Satakunnassa ovat ( ): Vt 2 Helsinki Pori Vt 8 Turku Oulu Vt 11 Tampere Pori Vt 12 Rauma Tampere Kouvola Vt 23 Pori - Joensuu Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Tiehallinnon toiminnallisen tieluokituksen mukaan kantateitä Satakunnassa ovat ( ): Kt 41 Aura Huittinen Kt 43 Uusikaupunki Harjavalta Kt 44 Äetsä - Kauhajoki Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Tiehallinnon toiminnallisen tieluokituksen mukaan seututeitä Satakunnassa ovat ( ): St 209 Eurajoki Kokemäki St 210 Lappi Loimaa St 212 Huittinen Säkylä St 213 Ypäjä Säkylä St 230 Huittinen Urjala St 257 Kullaa Lavia St 259 Mouhijärvi Lavia St 261 Kankaanpää Ikaalinen St 269 Mäntyluoto Reposaari St 270 Merikarvia Kankaanpää St 272 Porin saariotie St 273 Kankaanpää Jalasjärvi St 274 Parkano Kauhajärvi St 661 Merikarvia Kauhajoki St 664 Honkajoki - Kriiinankaupunki 21
22 Muut maantiet ovat yhdyeitä. Satakunnan maakuntakaavassa tieliikenteen osalta osoitetaan valta-, kanta- ja seututieluokkaan kuuluvat tiet. Yhdyeiä ja vaaavan tasoisea katuverkoa osoitetaan vain aluerakenteen kannalta tärkeimmät yhteydet eli ne, jotka ylikunnalliselta merkitykseltään, yhdyskuntarakenteen, palvelujen saatavuuden ja liikenneyhteyksien seudullien tavoitteiden kannalta ovat tarpeen. Nykyinen tie Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan tieverkkoon kuuluvat olemassa olevat tiet. Uusi tie Merkinnällä osoitetaan sellaiset uudet tieyhteydet, joiden sijainti on määriteltävissä riittävällä tarkkuudella kuntakaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman suunnittelun perueella. 8 Pori Söörmarkku 8 Eurajoen ohitus 11 jatke Porissa (2 > 8) Porin pohjoisen satamatien jatke 2070 Lappi Hinnerjoki (osuus Lapin kunnassa) Harjunpää Hyvelä Rauman pohjoiskehä - Koillisväylä Viasvesi Pinomäki (osittain) Ulasoori Pinomäki (osittain) Ulvilan Friitala Nakkila Ulvila, 2 Vanhakylä (joen ylitys) Kaksiajoratainen päätie Merkinnällä osoitetaan kaksiajorataisia muita teitä tai katuja kuin moottoriteitä. 2 Pori Ulvila Uusi kaksiajoratainen päätie () Merkinnällä osoitetaan uusi kaksiajorataiseksi parannettava päätie. 2 välillä Ulvila Harjavalta 8 Pori - Luvia 12 Rauma (osittain) Runkotie (rt) Merkinnällä osoitetaan maantielain mukaiseen runkoverkkoon kuuluvat tiet. 8 välillä maakunnan raja (Rauma) Pori Suunnittelumääräys: Maankäön suunnittelussa tulee varautua siihen, että runkotielle pääsy tapahtuu pääasiassa eritasoliittymien kautta ja paikalliselle ja kevyelle liikenteelle on osoitettu erillinen väylä. 22
23 Valtatie /kantatie (, kt) Merkinnällä osoitetaan valtatiet (), jotka muodoavat tieverkon rungon, yhdiävät maakunta- ja ylempiluokkaisia keskuksia toisiinsa ja toimivat tärkeimpinä ulkomaanreitteinä. Valtatiet palvelevat valtakunnallia ja maakuntien väliä pitkämatkaia liikennettä. Merkinnällä osoitetaan kantatiet (kt), jotka yhdiävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa ja täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututie () tai pääkatu Merkinnällä osoitetaan seututiet (), jotka palvelevat seutukuntien liikennettä, yhdiävät kuntakeskuksia tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa ja kkevät merkittävimmät muut liikennettä synntävät kohteet ylempiluokkaiseen verkkoon. Samalla viivamerkinnällä osoitetaan merkitykseltään vaaavat pääkadut. Tärkeä yhdyie () tai pää- tai kokoojakatu Merkinnällä osoitetaan yhdyiet (), jotka toimivat etupäässä paikallis- ja kyläkeskuen sekä haja-asutusalueiden liikenneyhteyksinä. Yhdyeihin kuuluvat maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ylempiin luokkiin. Samalla viivamerkinnällä osoitetaan merkitykseltään vaaavat pääkadut. Ohjeellinen(kt,, ) Merkinnällä osoitetaan sellaiset vaihtoehtoiset tai ohjeelliset tieyhteydet, jotka peruuvat todettuun tieliikenteen yhteyarpeeseen. Tielinjauen toteuttamiseen tai sijaintiin liittyy epävarmuutta ja linjauksen valinnaa on tarkoituksenmukaia päättää vaa kuntakaavoituksen tai tien yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. kt 44 Honkajoki, Kuivakangas 274 Karviassa, (Parkano Kauhajärvi) 1960 Unaja Pyhäranta välillä Ltylä Ämttöö 2550 Harjunpää Kullaa (osittain) Merkittäväi parannettava tie (, kt, ) Merkinnällä osoitetaan sellaiset maakunnan yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävät yhtenäiset tieosat, joiden kunto, liikennetarve tai ympäröivä maankätö edelltää tien merkittävää parantamia. 2 välillä Mäntyluoto Pori sekä Harjavalta maakunnan raja (Huittinen) 8 välillä maakunnan raja (Rauma) Pori 12 välillä Eura Raijala (Huittinen) 2070 Lappi Hinnerjoki 23
24 (YM/Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset: Merkintää käetään, kun on kysymys todella merkittäviä muutoksia, esimerkiksi tasoliittymien muuttamisea eritasoliittymiksi, tien linjauksen merkittävää parantamisea tai yksiajorataisen tien muuttamisea kaksiajorataiseksi. Vähäinen, pääasiassa nykyisellä sijaintipaikalla tapahtuva tien parantaminen ei sellaisenaan ole perue merkinnän kätämiselle. ) Tieliikenteen yhteyarve (kt,, ) Merkinnällä osoitetaan sellaiset liikenneverkon rakenteen kannalta tarpeelliseksi todetut uudet tieyhteydet, joia ei ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia tai joiden sijainti ja toteutuapa ovat vielä ratkaisematta tai niihin liittyy huomattavaa epävarmuutta. kt 43 jatke Harjavalta Eurajoki Kokemäki puuttuvilta osiltaan Kokemäki Äetsä uusi tieyhteys Olkiluotoon Rauman kaakkoisväylä Eritasoliittymä Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan tieverkkoon kuuluvat olemassa olevat eritasoliittymät. eritasoliittymät on osoitettu liikenneverkon teemakartalla Uusi eritasoliittymä Merkinnällä osoitetaan ne eritasoliittymät, jotka ylikunnalliselta merkitykseltään, yhdyskuntarakenteen, palvelujen saatavuuden, liikenneyhteyksien seudullien tavoitteiden tai muun maankäön järjeelyiden kannalta ovat tarpeen. uudet eritasoliittymät on osoitettu liikenneverkon teemakartalla Suunnittelumääräys: Maakuntakaavassa osoitettu eritasoliittymä voidaan liikennemäärien ja maankäön muutoin niin salliessa toteuttaa ensi vaiheessa myös tasoliittymänä. Tasoliittymän toteuttamisella eikä muullakaan maankäön suunnittelulla tai rakentamisella saa vaarantaa eritasoliittymän myöhempää toteuttamismahdollisuutta. Seloukseen > Maakuntakaava ei eä eritasoliittymän rakentamia paikkaan, jota kaavassa ei ole erikseen osoitettu jos liikennemäärät niin edelltävät ja ratkaisu soveltuu muuhun suunniteltuun maankätöön. 24
25 7.2.2 Raideliikenne Raideliikenteen osalta maakuntakaavassa esitetään valtakunnalliseen rataverkkoon kuuluvat radat. Lisäksi esitetään rautatieliikenteen liikennepaikat ja tavarakuljetuksen kannalta tärkeät teollisuus-, satama- ja muut radat siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kuin se on alue- ja yhdyskuntarakennetta ja liikenteen järjeelyjä koskevien maakunnallien ja seudullien tavoitteiden kannalta tarpeen. Lisäksi esitetään raideliikenteen yhteyarpeet. Liikenne- ja vieintäminieriö valmielee päätöä maantielain ja ratalain mukaiseen kuuluvaa tie- ja rataverkoa. Runkoverkkopäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2006 aikana. Tavaraliikenteen osalta rataosuus Tampere Rauma tultaneen määräämään runkoverkkoon Satakunnan maakuntakaavassa raideliikenteen osalta osoitetaan pääradat, yhdysradat/sivuradat, raideliikenteen yhteyarpeet sekä henkilöliikenteen liikennepaikat. Päärata Merkinnällä osoitetaan rautateiden tärkeät henkilöliikenteen pääradat ja/tai raskaan tavaraliikenteen pääradat eli Tampere- Pori/Kokemäki Rauma radat sekä rataosuus Pori Mäntyluoto. Suunnittelumääräys: Henkilöliikenteen kannalta tärkeitä rataosia kehitetään nopean junaliikenteen ratoina. Tavaraliikenteen kannalta tärkeillä rataosilla on akselipainojen tavoitteena 25 tonnia. Uusi päärata Merkinnällä osoitetaan URPO-rata (Uusikaupunki-Rauma-Pori) niiltä osin kuin se on osoitettu kuntakaavoissa tai on muutoin sijainniltaan määritettävissä. Yhdysrata/Sivurata Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat pääratoja yhdiävät radat ja teollisuuslaitoen radat eli rataosuus Tahkoluotoon, Niinisalo Parkano, Pori - Aittaluoto Ruosniemi sekä Kiukainen Eura Säkylä rataosuudet. Uusi yhdysrata/sivurata Merkinnällä osoitetaan käöä poiettu Pori(Ruosniemi) - Kankaanpää Niinisalo rataosuus. Raideliikenteen yhteyarve Merkinnällä osoitetaan se URPO-radan osuus, joa ei ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia tai jonka sijainti ja toteutuapa ovat vielä ratkaisematta tai siihen liittyy huomattavaa epävarmuutta. 25
26 Liikennepaikka Merkinnällä osoitetaan ne liikennepaikat, jotka toimivat henkilöliikenneasemina (Pori, Harjavalta ja Kokemäki). Maakuntakaavan aluevarausehdotukset mahdolliavat Satakunnan maakuntasuunnitelmassa sekä maakuntakaavan tavoitteissa esitettyjen jokilaakson taajamajunayhteyden tai henkilöliikenteen toteuttamisen välillä Kokemäki Rauma, mikäli niille muutoin löyy liiketaloudelliset toteuttamismahdollisuudet Vesiliikenne Vesiliikenteen osalta maakuntakaavassa esitetään alusliikenteen tarpeita palvelevat väylät, satamat sekä tarvittaessa alusliikenteen laaus- ja purkulaiturit. Tärkeimpiä yhteiyöosapuolia vesiliikenteen suunnittelussa ovat merenkulkulaitos ja kunnat. Satakunnan maakuntakaavassa osoitetaan vesiliikenteen osalta merialueen laiva- ja veneväylät, satamat ja kalasatamat. Veneilyä palvelevat kohteet on käsitelty viher- ja virkiysverkon yhteydessä. Satama-alue (LS) Merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaan välittömäi liittyvien varaojen ja terminaalien alueet. Rauma, Eurajoki (Olkiluoto), Pori, Mäntyluoto/Tahkoluoto Satama-alue (LS) (kohdemerkintä) Merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaan välittömäi liittyvien varaojen ja terminaalien alueet. Merikarvia Kalasatama (kohdemerkintä) Merkinnällä osoitetaan kalasatamat. Rauma, Eurajoki, Luvia, Pori, Merikarvia (3kpl), Säkylä Laivaväylä Merkinnällä osoitetaan merialueelta laivaväylinä kulkusyvyydeltään kaikki 2,5 metrin sekä tätä syvemmät väylät. Veneväylä / venereitti Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät viitoitetut veneväylät ja -reitit. Uusi veneväylä / venereitti Merkinnällä osoitetaan käössä olevat viitoittamattomat veneväylät ja reitit. 26
Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä
1 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO Liikennejärjestelmä ja liikenneverkko SELOSTUS (kartta omana liitteenä) TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUKSEN LIITE B OSA 1
" #$ # #" # % SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUKSEN LIITE B OSA 1 SISÄLTÖ Tässä B-liitteen osassa 1 esitetään taulukot 1-20 ja teemakartat 1-20 SELOSTUS B OSA 1 Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. ERILLISLIITTEET Taulukko 36 Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Kartta 36 Hylyt Kartta 37
SISÄLLYSLUETTELO Alustus Teksti SELOSTUS B - OSA 1 Taulukko 1 Kaupunkikehittämisen kohdealueet ja tulvasuojelu Kartta 1 Taulukko 2 Taajama-alueet Kartta 2 Taulukko 3 Keskustatoimintojen alueet Kartta 3
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotSatakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto
Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 11.12.2012 Ilmastokysymyksiä maakunnan suunnittelussa EU:n ilmasto- ja
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
LisätiedotLiite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin
Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotValtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet
Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista
LisätiedotMaanteiden ja rautateiden runkoväylät
Maanteiden ja rautateiden runkoväylät Tero Jokilehto 25.01.2018 Päätöksen valmistelu ja vuorovaikutus Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi Liikenne- ja
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotLiikennejärjestelmä ja liikenneverkko -selvityksen kommenttien referointi ja niihin annetut
Liikennejärjestelmä ja liikenneverkko -selvityksen en referointi ja niihin annetut vastaukset Kirjauspvm 1 7.7.2006 Kiikoisten kunta Vt11/Kt44:n eritasoliittymän aluevarauksesta tulisi epärealistisena
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
Lisätiedot- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.
Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotMaakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.
Maakuntakaava 2040 Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9. Seuraavat askeleet: Ehdotus MH: 11+12/2017 Viranomaislausunnot 2-3/2018 Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtäville Hämeen parasta kehittämistä! Heikki
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotKeskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
Lisätiedot- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.
Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
Lisätiedot28.11.2012 Matti Vehviläinen
Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotOulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
LisätiedotVäitöskirja netissä:
Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotSatakunnan alueprofiili 2025
Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotPORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Finland Oy Pori 2004 Kansikuva: Iso kuva: Pääliikenneverkko Porin seudulla (www.pori.fi) Pikkukuvat ylhäältä alas: Porin lentoasema (www.pori.fi), Tuulipuisto
LisätiedotSATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN
Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan
LisätiedotMillä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?
Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon
LisätiedotPorin seudun MAL-aiesopimus
Pientyöryhmän käsittely 4-5.2.2013 1 Porin seudun MAL-aiesopimus 1. LÄHTÖKOHTA Porin seudun kunnat hyväksyivät vuoden 2011 alussa yhteisen rakennemallin, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen maankäytön,
LisätiedotVt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?
Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotAlustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö
LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,
LisätiedotKevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä
LisätiedotKaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie
Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie Valtion näkökulma Liikenne ja maankäyttö 9.10.2019, johtava asiantuntija/ Helsingin seutu Esityksen sisältö o Vihdintien (seututie
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotLiikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa
Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa 4.4.2019 Annaelina Isola, kaavoituspäällikkö Esityksen sisältö 1. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2. Liikennevaraukset Pohjois-Savossa 3. Liikennevarausten toteutuneisuus
Lisätiedot18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan
LisätiedotTeräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020
FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten
LisätiedotMaakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo
LisätiedotKANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H
KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotJohdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys
Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotLiikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot
Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa
LisätiedotLiikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa
Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT
KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto
Tekninen lautakunta 20 07.03.2017 Kunnanhallitus 54 20.03.2017 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto 797/10.03.01.01/2016 Tekninen lautakunta 07.03.2017
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
Lisätiedot